Kilpailulla on paljon annettavaa

Transkriptio

1 Kuva: nina kaverinen Kilpailuviraston uutislehti Kilpailulla on paljon annettavaa Aleksis Kiven päivänä vietetyn perinteisen KIVI-päivän teemana oli tällä kertaa markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa. Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen korosti tilaisuudessa toimivien markkinoiden merkitystä tuottavuuden ja talouskasvun ylläpitämisessä ja arvioi, että tarve kattavalle, eri hallinnonaloja koskevalle kilpailustrategialle tulee jatkossa kasvamaan. JATKUU S. 10 Lisää resursseja valvontaan Kilpailu-uutiset kävi lokakuun alussa tapaamassa kilpailuasioista hallituksessa vastaavaa työministeri Lauri Ihalaista. Uusi kilpailulaki ja tasokorotus Kilpailuviraston määrärahoissa antavat hänen mukaansa virastolle aiempaa paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen toimintaan. JATKUU S. 2 Kuva: Ida Pimenoff

2 Työministeri Lauri Ihalainen: Reilu ja terve kilpailu TÄSSÄ NUMEROSSA: Uusi kilpailulaki voimaan 1. marraskuuta: Menettelyihin muutoksia kiellot ennallaan Dominanssitestistä SIEC-testiin Miten seuraamusmaksun suuruus määrätään? Uutta sakkovapautusmenettelyssä Mitä ja miksi priorisoidaan? KIVI-päivän teemana toimiva kilpailu ja Suomen talouskehitys Signalointi ja kilpailun rajoittaminen Selvityksiä-sarjan uutuudet Uusiin kuvioihin Kilpailuvira stoon Julkaisija: Kilpailuvirasto Pitkänsillanranta 3 A PL 332, Helsinki (09) Päätoimittaja: Päivi Kari, viestintäpäällikkö (09) paivi.kari@kilpailuvirasto.fi ToimittajaT: Marketta Salin, tiedottaja (09) marketta.salin@kilpailuvirasto.fi Eine Kuneinen, viestintäavustaja (09) eine.kuneinen@kilpailuvirasto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: tiedotus@kilpailuvirasto.fi Julkaisu on maksuton. TAITTO: Harri Heikkilä Paino: PunaMusta 2010 ISSN Kilpailua on kahdenlaista, reilua ja epäreilua. Jokainen ymmärtää, että terve kilpailu on hyvä asia. Epäreilua kilpailua on myös harmaa talous. Vaikkei Suomi ole suinkaan pahimmasta päästä tässä asiassa, niin yhteiskuntamoraalin ja rehellisten yrittäjien näkökulmasta harmaan talouden rehottaminen on asia, joka meidän pitää estää. Hallitusohjelmassa korostetaan, että kilpailua tulee edistää kuluttajan eduksi. Minulle kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriössä myös kuluttaja-asiat. Terve kilpailu ja kuluttajapolitiikka voivat mielestäni tukea toisiansa. Olenkin käynnistämässä uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelun. Toivon, että Suomessa olisi myös vahva kuluttajaliike, sillä kuluttajan puolustaminen ei voi olla vain viranomaistoimintaa. Aidon kilpailun aikaansaamiseksi tulee kilpailupolitiikan avulla turvata toimivat markkinat ja tasaveroiset kilpailuolosuhteet erikokoisille yrityksille. Nämä kaksi hallitusohjelmassa mainittua asiaa palvelevat yhdessä myös kuluttajia. Lisäksi hallitusohjelmassa on aika voimakkaita näkemyksiä siitä, että kilpailuoikeuden rikkomuksista seuraavia rangaistuksia kovennetaan. Ja että kartellitapauksiin syyllistyneet tuomittaisiin henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tämä on nyt ohjelmassa yksikantaisesti todettu ja se vaatii tietysti valmistelutyötä. Sarjassamme kovia lääkkeitä, mutta niitä tarvitaan. Harmaa talous vääristää kilpailua Rakennusala mainitaan hallitusohjelmassa, eikä se ole mikään sattuma. Tarvitaan varmaan lisää tehoa myös julkisiin hankintoihin. Kilpailua on lisättävä ja harmaata taloutta torjuttava. Olen käynnistänyt kaksi työryhmää harmaan talouden torjuntaan. Toinen valmistelee tilaajavastuun uudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimia harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Tuloksia odotetaan vuoden vaihteeseen mennessä. Rakennusalalla harmaan talouden osuus on iso, mikä merkitsee että rehelliset yrittäjät eivät enää pärjää, jos ei harmaaseen talouteen saada jotain tolkkua. Suuria teemoja Eurooppa-ulottuvuudella hallitusohjelmassa on niin sanottu SGEIproblematiikka, josta on EY-direktiiviehdotuksiakin tulossa. Ohjelmassa sanotaan, että selkeytetään palvelujen tuottamiseen liittyviä kilpailuttamisen ja julkisen tuen Kilpailupolitiikan avulla turvataan toimivat markkinat ja tasaveroiset kilpailuolosuhteet erikokoisille yrityksille. myöntämisen sääntöjä ja niin edelleen. Olen perehtynyt asiaan alustavasti, ja olen sitä mieltä, että tämä laki vaatii kyllä hallituksen iltakoulun pohdintaa. SGEI-asiat ovat vaikeita ja monipiippuisia juttuja. Tarkoitus on käynnistää keskustelu esimerkiksi siitä, tarvitaanko meilläkin jokin puitelaki EY-säädösten arvioinnin jälkeen ja siitä, miten kolmannen sektorin rooliin suhtaudutaan tässä palvelujen tuottamisessa. Uusi laki ja lisää resursseja Meillä on olemassa tuore edellisen hallituksen aikaansaama kilpailulaki, jonka avulla Kilpailuviraston on hyvä tehdä työtä. Budjettiesityksessä on pitkästä aikaa myös tasokorotus viraston määrärahoihin. Osin se perustuu kyllä tähän harmaan talouden torjunnan tehostamiseen. Mutta kuitenkin, eivät tämmöiset korotukset ole jokavuotista herkkua. Nyt kun on uuden lain mukanaan tuomat keinot ja resursseja on lisätty, niin jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä tapahtuu. Tiedän että virastossa on ammattitaitoista porukkaa, sen verran olen jo tutustunut talon työhön. Vaikka onhan niin, ettei kaikkia kilpailuongelmia voi yksin Kilpailuviraston voimin ratkaista.

3 on hyväksi TEM:n piirissä on ajateltu tärkeäksi rakenteellisten kilpailun esteiden poistaminen. Näitä esiintyy sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Usein tullaan kysyneeksi, onko kilpailupolitiikka yhtä kuin yksityistäminen? Minä olen sitä mieltä että ei ole. Eikä kilpailupolitiikka ole väline yksityistämiseen tai ulkoistamiseen. Reilu kilpailu ei tarkoita sitä, että pitäisi automaattisesti yksityistää. Kuva: Ida Pimenoff Arkielämän kokemuksia Määräävään markkina-asemaan nouseminen on aina huolestuttavaa. Siitä voi seurata, ettei kilpailu ole aitoa ja tehokasta. Monihan myös ääneen ajattelee, että onko meidän vähittäiskauppamme liian keskittynyttä. Ja toimiiko tässä kilpailu ja markkinat oikein tai riittävästi. Mikä siinä sitten se totuus on? On olemassa tuottajan näkökulma, kuluttajan näkökulma ja kaupan näkökulma. Ei minulla tähän mitään valmista vastausta ole. Asuntopolitiikka huolestuttaa myös. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla näillä palkoilla, joilla täällä eletään, ei monellakaan ole varaa ostaa asuntoa. Meidän pitäisi saada kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja enemmän, jotta ihmiset voisivat asua täällä ja muuttaa tänne työn perässä. Summaten, minua vaivaavat asuntojen kalleus, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute tarpeisiin nähden ja sitten se, miten keskittynyttä tämä kauppa on, ja onko sillä jokin vaikutus kuluttajan ostoskorin hintaan. n MS Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan turvata Kilpailuviraston tehokas toiminta varaamalla sille riittävät resurssit ja toimivalta. Vuoden 2012 valtion talousarvioesityksen mukaan Kilpailuvirastolle olisi tulossa nettomäärärahaa euroa. Harmaan talouden torjunnan osuus siitä olisi euroa. Viraston henkilötyövuositavoite on esityksessä nostettu edellisen vuoden 68,5:sta 78,5:een. Vuoden 2011 talousarviossa viraston määräraha oli euroa. 3

4 Uusi kilpailulaki voimaan 1. marraskuuta Menettelyihin muutoksia kie Kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992) marraskuun alusta korvaava uusi kilpailulaki (948/2011) tarvittiin, koska vanha laki ei ollut enää lukuisten osittaisuudistusten ja kilpailulainsäädännön kehittymisen seurauksena looginen ja selkeä. Samalla uudistettiin lain nimi, jotta se kuvaisi paremmin sitä, mitä lailla tavoitellaan. Keskeiset sisällölliset muutokset koskevat yrityskauppavalvontaa, sakkovapautusta ja eräitä menettelymääräyksiä. Tärkeä uudistus on myös oikeus käsiteltävien asioiden priorisointiin. Uutta ovat myös taloudellisen seuraannon periaatteen kirjaaminen lakiin sekä vahingonkorvausta koskevan säännöksen päivittäminen unionin oikeutta vastaavaksi. Kilpailunrajoituskieltoihin ei uudistuksessa kajottu. Ne säilyivät ennallaan johdonmukaisesti vuoden 2004 lakiuudistuksen harmonisointilinjauksen kanssa, jonka mukaan kansalliset kiellot vastaavat yhteisön kieltoja. Yritysten toimintaan vaikuttavat kilpailusäännöt ovat siten samat riippumatta siitä, vaikuttaako rajoitus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vai ei ja sovelletaanko asiaan kilpailulain vai EUT-sopimuksen kieltoja. Yrityskauppavalvonnassa dominassitestistä SIEC-testiin Suomessa toteutettavassa yrityskauppavalvonnassa aiemmin sovelletun ns. dominanssitestin korvaa uudessa laissa EY:n SIEC-testin avulla voidaan puuttua myös sellaisiin yrityskauppoihin, joissa ei synny kenellekään määräävää markkina-asemaa. sulautuma-asetuksen mukainen SIEC-arviointitesti (significant impediment of effective competition). Yrityskauppojen arviointi perustuu SIEC-testiin tai vastaavan kaltaiseen arviointitestiin myös useimmissa muissa EU:n jäsenvaltioissa ja monissa unionin ulkopuolisissa maissa kuten Yhdysvalloissa. SIEC-testin soveltamiseen siirtyminen johtaa yrityskauppojen arviointitavan yhdenmukaistumiseen Suomen ja muun EU:n välillä. Tämä helpottaa esimerkiksi yrityskauppatapausten siirtoa komission ja jäsenvaltioiden välillä. Komission ja EU:n tuomioistuinten yrityskaupparatkaisuista voidaan nyt lisäksi hakea luontevammin tulkinta-apua kotimaisiin tapauksiin, toteaa yrityskauppavalvonnasta Kilpailuvirastossa vastaava tutkimuspäällikkö Maarit Taurula. Merkittävin ero SIEC-testin ja dominanssitestin välillä liittyy siihen, että SIEC-testin avulla voidaan puuttua myös sellaisiin yrityskauppoihin, joissa ei synny kenellekään määräävää markkina-asemaa. Dominanssitestillä on voitu vain rajallisesti puuttua sellaisiin yrityskauppoihin, joissa markkinajohtaja ei ole mukana järjestelyssä. Yrityskauppa voi kuitenkin aiheuttaa haitallisia kilpailuvaikutuksia erityisesti oligopolimarkkinoilla, vaikka yksinomaista tai yhteistä määräävää markkina-asemaa ei olisikaan todettavissa. Määräävän markkina-aseman syntyminen tai vahvistuminen on silti edelleen mainittu laissa esimerkkinä kilpailun olennaisesta estymisestä, Taurula jatkaa. SIEC-testi suuntaa huomion aikaisempaa selvemmin yrityskaupan vaikutuksiin markkinoilla. Yrityskauppaan voidaan puuttua ainoastaan siinä tapauksessa, että sen seurauksena yritys yksin tai yhdessä muiden kanssa voi käyttää markkinavoimaansa kuluttajien vahingoksi. Kun huomio kiinnitetään aikaisempaa vahvemmin yrityskaupan kilpailuvaikutuksiin markkinaosuuksien ja muiden rakenteellisten tekijöiden 4

5 llot ennallaan Uusi kilpailulaki voimaan 1. marraskuuta Menettelyihin muutoksia kiellot ennallaan Uudistukset yrityskauppavalvontamenettelyssä: Maarit Taurula sijaan, on arvioinnissa mahdollista ottaa paremmin huomioon keskittymän markkinavoimaa tasapainottavat tekijät, kuten ostajien neuvotteluvoima ja potentiaalinen kilpailu. Myös yrityskaupan aikaansaamiin tehokkuusetuihin kiinnitetään vaikutusperusteisessa analyysissä huomiota, joskin edelleen niin, että yrityskaupan osapuolten vastuulla on osoittaa tehokkuusetujen toteutuminen ja niistä kuluttajille koituva hyöty, Taurula korostaa. Yrityskauppojen uusi arviointitesti ei Taurulan mukaan mullista Kilpailuvirastossa toteutettavaa yrityskauppavalvontaa. Puuttumiskynnys ei ole ratkaisevasti muuttumassa, ja määräävän markkina-aseman syntyminen tai vahvistuminen ovat todennäköisesti myös jatkossa tyypillisimpiä tilanteita, joissa yrityskaupan nähdään olennaisesti estävän tehokasta kilpailua. Selvitysten painopiste suunnataan kuitenkin jatkossa entistä enemmän yrityskaupan taloudellisiin perusteisiin ja markkinatoimijoiden todennäköiseen käyttäytymiseen yrityskaupan jälkeen. n EK Yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudelle asetettu viikon määräaika poistuu. Yrityskauppaa ei kuitenkaan saa laittaa täytäntöön ennen kuin ilmoitus on tehty ja asiasta on annettu lopullinen päätös. Kilpailuvirasto voi jatkossa ottaa tutkittavakseen yrityskaupan, josta ei vielä ole tehty lopullista sopimusta. Yrityskauppa voidaan ilmoittaa virastolle heti, kun osapuolet voivat osoittaa riittävällä varmuudella aikomuksensa tehdä yrityskauppa. Kilpailuvirasto voi pidentää yrityskaupan käsittelymääräaikoja, jos virasto ei saa pyytämiään selvityksen kannalta merkityksellisiä tietoja asetetussa määräajassa. Yrityskaupan ilmoittaja ei saa enää valittaa päätöksestä, jolla ilmoittajan esittämät ehdot on määrätty noudatettaviksi. 5

6 Uusi kilpailulaki voimaan 1. marraskuuta Menettelyihin muutoksia kiellot ennallaan Miten seuraamusmaksun suuruus määrätään? Kilpailusääntöjen vastaisesta menettelystä määrättävän seuraamusmaksun tarkoituksena on estää tehokkaasti kilpailunrajoitukseen ryhtymistä, sen jatkamista sekä uusimista. Maksu on rangaistuksen luonteinen hallinto-oikeudellinen sanktio, jonka määrää Kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kilpailulain 13 :n mukaan kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Maksu voi kuitenkin olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä viimeksi osallistui rikkomukseen. Enimmäismäärää määrättäessä otetaan huomioon se taloudellinen kokonaisuus, johon kilpailunrajoitukseen osallistuva elinkeinonharjoittaja tai näiden yhteenliittymä kuuluu. Jos seuraamusmaksua esitetään esimerkiksi rikkomukseen osallistuneelle tytäryhtiölle ja sen emoyhtiölle, 10 prosentin enimmäismäärä lasketaan konsernin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Kokonaan uutta laissa on se, että seuraamusmaksu voidaan nyt määrätä myös sellaiselle elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, jolle rikkomukseen osallistunut elinkeinotoiminta on siirtynyt yrityskaupan tai muun yritysjärjestelyn seurauksena. Kilpailulain voimaantuloon liittyvissä Kilpailuviraston uusissa suuntaviivoissa kuvataan niitä seikkoja, joita virasto ottaa huomioon esitettävän seuraamusmaksun suuruutta määritettäessä: Rikkomuksen laatua arvioitaessa virasto kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko kyseessä paljas, vakava tai periaatteellisesti merkittävä kilpailunrajoitus. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, kuinka laajasti kyseinen menettelytapa on ollut käytössä ja kuinka merkittävään taloudelliseen toimintaan rikkomus liittyy. Lisäksi tarkastellaan elinkeinonharjoittajan kokoa ja asemaa markkinoilla. Maantieteellisen laajuuden lisäksi arvioidaan rikkomuksen taloudellista laajuutta. Tässä yhteydessä tarkastellaan esimerkiksi rikkomuksen kohteena olevien markkinoiden kokoa ja niiltä elinkeinonharjoittajille kertynyttä liikevaihtoa. Moitittavuuden astetta voivat kuvastaa esimerkiksi elinkeinonharjoittajan osallisuuden luonne rikkomuksessa, rikkomuksen uusiminen, mahdolliset toimenpiteet rikkomuksen lopettamiseksi, rikkomuksen vahingollisuus yhteiskunnalle ja rikkomuksella saavutettu hyöty. Osallisuuden luonnetta kuvaa muun muassa elinkeinonharjoittajan johtajuus tai aloitteellisuus kartellissa. Kilpailuvirastonsuuntaviivat kilpailulain soveltamisesta Kilpailuvirasto on julkaissut uuteen kilpailulakiin liittyen neljät uudet suuntaviivat lain soveltamisesta. Suuntaviivat koskevat yrityskauppavalvontaa, sakkovapautus- eli leniency-menettelyä, seuraamusmaksun määrän arviointia ja priorisointia kilpailunrajoitusasioiden käsittelyssä. Suuntaviivat löytyvät pdfmuodossa viraston kotisivuilta, minkä lisäksi yrityskauppavalvontaan ja sakkovapautukseen liittyvät suuntaviivat julkaistaan myös painettuina. Suuntaviivoista julkaistaan myöhemmin myös ruotsinkieliset versiot, ja ainakin yrityskauppavalvonta- ja sakkovapautussuuntaviivoista myös englanninkieliset versiot. Virasto on lisäksi käännättänyt uuden kilpailulain englanniksi. Ks. / English. 6

7 Uutta sakkovapautusmenettelyssä Suomessa vuodesta 2004 sovelletulla leniency- eli sakkovapautusjärjestelmällä on keskeinen merkitys salaisten kartellien selvittämisessä. Kartellin Kilpailuvirastolle ensimmäisenä paljastava kartellin jäsen voi tietyin ehdoin vapautua kokonaan seuraamusmaksusta, ja muutkin kartellin jäsenet voivat saada seuraamusmaksusta alennusta, jos ne toimittavat virastolle selvitysten kannalta merkittäviä tietoja. Seuraamusmaksusta kokonaan vapautuminen on kilpailulain voimaan tulon jälkeenkin mahdollista vain yhdelle elinkeinonharjoittajalle sille, joka ensimmäisenä toimittaa Kilpailuvirastolle tiedot rikkomuksesta. Erona aiempaan on kuitenkin se, että nyt myös muut kartellin jäsenet voivat paremmin ennakoida, minkä suuruisen alennuksen ne voivat saada seuraamusmaksustaan, jos ne tekevät yhteistyötä Kilpailuviraston kanssa. Alennuksen määrä riippuu uuden lain mukaan siitä, missä vaiheessa eli monentenako kartellin ensimmäisenä paljastaneen jälkeen yritys toimittaa virastolle kilpailunrajoituksen toteamisen kannalta merkittäviä tietoja ja todisteita: ensimmäinen tietoja toimittava elinkeinonharjoittaja saa prosentin alennuksen, toinen prosentin alennuksen ja loput enintään 20 prosenttia. Sakkovapautushakemuksessa on kuvattava yksityiskohtaisesti kartellin Seuraamusmaksusta kokonaan vapautuminen on mahdollista vain yhdelle kartellin jäsenelle sille, joka ensimmäisenä toimittaa Kilpailuvirastolle tiedot rikkomuksesta. toiminnan luonnetta, ulottuvuutta ja kestoa. Tiedot ja todisteet voivat olla esimerkiksi yrityslausuntoja, kirjallisia dokumentteja, tallenteita tai dataa taikka elinkeinonharjoittajan edustajien tai työntekijöiden suullisia lausuntoja. Uudistus on merkittävä, sillä muutokset tekevät järjestelmästä aiempaa ennakoitavamman ja johdonmukaisemman. Uudistus korostaa lisäksi järjestelmään liittyvää ns. kilpajuoksuelementtiä, sillä järjestelmän selkeys ja siihen sisältyvät alennusportaat kannustavat elinkeinonharjoittajia myötävaikuttamaan kartellin selvittämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, arvioi tutkimuspäällikkö Arttu Juuti Kilpailuvirastosta. Arttu Juuti 7

8 Uusi kilpailulaki voimaan 1. marraskuuta Menettelyihin muutoksia kiellot ennallaan Edellytykset seuraamusmaksusta vapautumiselle ja seuraamusmaksun alentamiselle: Kilpailunrajoitukseen osallistuminen on lopetettava välittömästi. Elinkeinonharjoittajan tulee toimia yhteistyössä Kilpailuviraston kanssa koko kilpailunrajoituksen selvittämisen ajan. Elinkeinonharjoittaja ei saa hävittää hakemuksen piiriin kuuluvia todisteita. Elinkeinonharjoittajan on pidettävä salassa hakemuksen tekeminen ja sen sisältö. Uudistus parantaa monella tapaa myös järjestelmään liittyviä käytännön menettelyjä, esimerkkeinä muun muassa ns. marker-menettely, eli lisäajan mahdollisuus tietojen ja todisteiden keräämiseksi, sekä lyhennetyt hakemukset tapauksissa, joissa leniency-hakemus tehdään useiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille. Järjestelmän toiminnan ja kilpajuoksuelementin kannalta keskeisenä voidaan pitää myös uudistusta, jonka myötä seuraamusmaksusta voi laissa asetettujen edellytysten täyttyessä vapautua kokonaan myös sellaisissa tapauksissa, joissa Kilpailuvirasto on jo aloittanut yllätystarkastukset, huomauttaa Juuti. Jos virastolta puuttuu tarkastuksen jälkeen riittävä näyttö kartellitoiminnasta, ja kartelliin osallinen elinkeinonharjoittaja toimittaa merkittäviä tietoja ja todisteita kartellista virastolle ensimmäisenä, se vapautuu seuraamusmaksusta. Seuraamusmaksusta vapautuminen ei ole kuitenkaan mahdollista, jos jokin toinen kartellin jäsen on jo toimittanut virastolle merkittäviä tietoja ja todisteita. Kilpailulakiin sisältyy myös säännös, jonka mukaan virastolle leniency-menettelyä varten toimitettuja asiakirjoja ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kilpailunrajoitusta koskevan asian käsittelyyn Kilpailuvirastossa, markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tietoja ei siis voida käyttää esimerkiksi kartelliin liittyvän vahingonkorvausasian käsittelyssä. Virasto pitää lisäksi vapautusta hakeneen toimittamat asiakirjat salassa aina kun se on julkisuuslain mukaan mahdollista. Hakijoiden kannalta tärkeää on lisäksi se, että uudistuksen jälkeenkin virastoon voi ottaa yhteyttä myös anonyymisti, muistuttaa Juuti. Elinkeinonharjoittaja voi siten ennen hakemuksen tekemistä esimerkiksi asiamiehen välityksellä tarkistaa, onko seuraamusmaksusta vapautuminen mahdollista ja saada samalla menettelyä koskevaa neuvontaa. n EK Kuva tapauskäsittelyn priorisointiperiaatteista Kilpailuvirastossa julkaistiin ensimmäisen kerran viraston vuosikirjassa

9 Mitä ja miksi priorisoidaan? Uusi kilpailulaki antaa Kilpailuvirastolle aiempaa paremmat mahdollisuudet käsiteltävien asioiden priorisointiin. Tavoitteena on, että virasto keskittyy jatkossa kilpailun toimivuuden, kansantalouden ja yleisen edun kannalta merkittävien sekä luonteeltaan kaikkein vakavimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Virastoon tulevien yhteydenottojen ja avattavien tapausten määrä on vuosittain niin suuri, että voimavarat eivät käytännössä riitä kaikkien asioiden yksityiskohtaiseen tutkimiseen. Niukkojen resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen kansantalouden kannalta merkittävien kilpailunrajoitusten selvittämiseen on siksi olennaisen tärkeää, toteaa Kilpailuviraston tutkimuspäällikkö Valtteri Virtanen. Tapausten priorisointi perustuu arvioon siitä hyödystä, jonka yhteiskunta, asiakkaat ja kuluttajat saavat kilpailunrajoitukseen puuttumisen tuloksena. Priorisointi on kokonaisharkintaa, johon kuuluvat kilpailun toimivuudelle sekä asiakkaille ja kuluttajille aiheutuvan vahingon arviointi, viraston tulostavoitteiden ja strategisten painopisteiden huomioon ottaminen sekä oletetun lopputuloksen ja sen saavuttamiseen liittyvien riskien vertaaminen keskenään, Virtanen jatkaa. Yksi uudistuksen keskeinen tavoite on, että virasto pystyy jo tapauskäsittelyn alkuvaiheessa poistamaan käsittelystä arviointikriteerien valossa vähämerkitykselliset asiat. Tapausten käsittelyyn ja selvittämiseen on nyt asetettu myös sisäiset aikarajat. Priorisoinnin ja tapausten aikatauluttamisen avulla kilpailuvalvonnan toimet voidaan kohdistaa sinne, missä niistä on kokonaisuutena eniten hyötyä. Priorisointi luo edellytyksiä ajankohtaiseen ja nopeampaan merkittävien kilpailuongelmien käsittelyyn, ja on näin ollen keskeinen osa tehokasta kilpailuvalvontaa, Virtanen korostaa. n EK Tavoiteajat alkuvaiheen selvityksille: Kilpailuvirasto vastaa erilaisiin tiedusteluihin ja poistaa käsittelystä selkeät tutkimatta jätettävät asiat yhdessä kuukaudessa. Muiden tapausten kohdalla virasto tekee neljässä kuukaudessa esiselvityksen, jonka tuloksena saadaan yleiskuva kilpailuongelman luonteesta ja vakavuudesta. Jos tapaus todetaan esiselvityksessä vaikuttavuudeltaan vähämerkitykselliseksi, virasto poistaa asian kuuden kuukauden kuluessa sen vireille tulosta. Vaikuttavuudeltaan merkittävistä yksityiskohtaiseen tarkasteluun otettavista tapauksista laaditaan selvityssuunnitelma, jonka toteutumista seurataan määrävälein. Yksityiskohtaisemman selvityksen aloittamisesta ilmoitetaan asianosaisille, jos se voidaan tehdä tutkimuksia vaarantamatta. Valtteri Virtanen 9

10 KIVI-päivän teemana toimiva Lokakuun 10. päivänä vietetyn perinteisen KIVI-päivän teemana oli tällä kertaa markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa. Kansallissalissa Helsingissä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui toista sataa Kilpailuviraston sidosryhmien edustajaa, joukossa ilahduttavasti myös useita ensimmäistä kertaa päivään osallistuneita. Tilaisuuden avannut ylijohtaja Juhani Jokinen arvioi talouden suhdannekehityksen vaikuttavan Kilpailuviraston käsittelyyn tuleviin asioihin. Heikko taloustilanne voi hänen mukaansa luoda toimijoille kannusteen käyttää markkinavoimaa kilpailusääntöjen vastaisesti omien intressiensä ajamiseen. Perinteiset tavat väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa sekä erilaiset peiteltyyn yhteistoimintaan tai yhteisymmärrykseen nojaavat järjestelyt saattavat siksi olla lähivuosina tavallista todennäköisempiä. Myös kansliapäällikkö Erkki Virtanen TEM:stä arvioi kilpailuvalvontaan liittyvien haasteiden lisääntyvän talouden epävarmassa tilanteessa. Toimivilla markkinoilla ja taloudellisella kilpailulla on hänen mielestään juuri nyt paljon annettavaa tuottavuuden ja talouskasvun ylläpitämisessä. Elinkeinoelämän näkökulmaa kilpailuun toi tilaisuudessa esiin OP-Pohjola -ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen. Kipukohtana ajassa hän piti erityisesti ylisääntelyn vaaraa. Sääntelyssä on hänen mielestään paljon hyvää, mutta rajan yli mennään, jos sääntely alkaa rajoittaa talouden kasvua tai jos uutta sääntelyä tulee niin paljon, ettei kokonaisarviota sen vaikutuksista voida tehdä. Taloustieteen professori Otto Toivanen Leuvenin katolisesta yliopistosta muistutti, että olemassa olevan tiedon valossa kilpailu johtaa lähes aina parempaan resurssien kohdentumiseen yhteiskunnassa. Aktiiviselle kilpailupolitiikalle on hänen mielestään suuri tarve erityisesti Suomessa, jossa olosuhteet eivät kaikilta osin suosi kilpailua. Pääjohtaja Reijo Karhinen Kilpailuviraston johtajan Martti Virtasen johdolla käytyyn paneelikeskusteluun osallistuivat toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Keskuskauppakamarista, ylijohtaja Aki Kangasharju Valtion talou dellisesta tutkimuskeskuksesta ja ylijohtaja Raimo Luoma TEM:stä. Panelistit korostivat puheenvuoroissaan kansainvälisen kilpailun hyvinvointia lisäävää vaikutusta ja pitivät Euroopan tulevaa kehitystä tässä mielessä tärkeänä. Panelistit ilmoittautuivat myös luovan tuhon kannattajiksi. Toimiva kilpailu tukee talouden kehitystä muun muassa nopeuttamalla resurssien siirtymistä kilpailukykyisille aloille ja tehokkaisiin yrityksiin. Vanhoista rakenteista liian tiukasti kiinni pitäminen ja tehottomien yritysten tukeminen ei palvele lopulta kenenkään etua, he muistuttivat. n Kuvat vasemmalla ylhäältä alas: ylijohtaja Juhani Jokinen, kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja professori Otto Toivanen.

11 kilpailu ja Suomen talouskehitys Paneelikeskusteluun osallistuneet ylijohtaja Aki Kangasharju (kuva ylh. vas.), toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä (kuva ylh. oik.) ja ylijohtaja Raimo Luoma (kuva alh. vas.) korostivat puheenvuoroissaan avoimuuden ja kilpailun merkitystä innovaatioihin perustuvan taloudellisen kasvun aikaansaamisessa. Paneelin puheenjohtajana toimi johtaja Martti Virtanen Kilpailuvirastosta (kuva alh. oik.). Aukeaman kuvat: Nina Kaverinen 11

12 Signalointi ja kilpailun rajoittaminen Yritysten välisen tietojenvaihdon arviointi on ollut viime vuosina kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen lisääntyvän mielenkiinnon kohteena. Tämä näkyy tehdyissä päätöksissä ja EU:n komission uusissa ns. horisontaalisissa suuntaviivoissa. 1 Karkeasti ottaen on päädytty siihen, että kilpailukäyttäytymiselle keskeisten tietojen vaihtamisella voi olla kilpailua rajoittavia vaikutuksia. Erityisenä uhkana toimivalle kilpailuprosessille nähdään tulevaan käyttäytymiseen liittyvän tiedon vaihtaminen tai sen vaihtuminen kilpailijoiden välillä. Näin aloittaa erikoistutkija Tom Björkroth signalointia ja kilpailunrajoittamista koskevan kirjoituksensa Kilpailuoikeudellisessa vuosikirjassa (2010). 1 Komission tiedonanto. Suuntaviivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan soveltamisesta horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin. EUVL C11, Kilpailu-uutiset poimi artikkelista osion, jossa käsitellään sitä, miten uusissa horisontaalisissa suuntaviivoissa suhtaudutaan signalointiin. Uusien horisontaalisten suuntaviivojen luonnostekstin 2 sanamuoto oli varsin yksiselitteinen sen suhteen, että tulevien hinta- tai määrätietojen vaihtamisella arvioidaan olevan tarkoituksena kilpailun rajoittaminen. Myös ajallisesti tuoreen menneen tiedon vaihtamisen samassa tarkoituksessa arvioitiin pitävän sisällään kilpailua rajoittavan tarkoituksen. Suuntaviivaluonnoksessa rajanveto kilpailua rajoittavan tarkoituksen ja vaikutuksen välillä tuntui kulkevan siinä, voidaanko vaihdetusta tiedosta suoraan tai välillisesti tehdä pitäviä päätelmiä kilpailijoiden tulevasta käyttäytymisestä. Uusissa suuntaviivoissa kyseistä kohtaa ei enää samassa muodossa ole, mikä osaltaan selkiyttää suuntaviivojen tulkintaa. Mikäli kaikella ajallisesti menneen tuoreen informaation vaihdolla katsottaisiin olevan kilpailua rajoittava tarkoitus, saatettaisiin puuttumisessa joutua mahdottoman ja kuluttajan 2 European Commission Draft- Guidelines on the applicability of Article 101 of the Treaty on the Functioning of the European Union to horizontal co-operation agreements. SEC(2010) 528/2. hyvinvoinnin kannalta jopa kyseenalaisen tehtävän eteen. Liian alhainen puuttumiskynnys markkinoiden aitoa läpinäkyvyyttä parantaviin käytäntöihin saattaisi estää läpinäkyvyyden mukanaan tuomien kuluttajahyötyjen syntymisen. Tämä voisi koskea esimerkiksi hintavertailuihin erikoistuneita internet-sivustoja (esimerkiksi katsastushintoja vertaileva sivusto). Liian tiukkaa suhtautumista markkinoiden aidon läpinäkyvyyden edistämiseen ei voi pitää hyvinvointimielessä optimaalisena, vaan kyse lienee kunkin tapauksen ominaispiirteiden yhteisvaikutusten arvioinnista. Aidonkin läpinäkyvyyden on todettu kuitenkin voivan muodostua ongelmalliseksi, mikäli hintoja voidaan muuttaa nopeasti ja pienin kustannuksin, koska tällöin hinnoilla voidaan signaloida tulevia aikomuksia. Ajallisesti tuoreen ja yksityiskohtaisen tiedon, tietyin edellytyksin jopa aggregaattitason tiedon, on lisäksi tietyissä tapauksissa todettu soveltuvan erityisen hyvin kilpailijan käyttäytymisen tai tämän kanssa mahdollisesti solmitun kartellisopimuksen noudattamisen monitorointiin. 12

13 Ainako kilpailua rajoittava tarkoitus? Voiko komission uusia suuntaviivoja tulkita niin, että tulevien aikomusten signalointi ei automaattisesti pidä sisällään kilpailua rajoittavaa tarkoitusta? Suuntaviivojen tietojen vaihtoa koskevat kohdat 62 ja 63 antavat viitteitä vastaukseksi. Erot signaloinnin ja tietojenvaihdon välillä saattavat olla oikeudellisesti merkityksellisiä, vaikka ne sisältävätkin paljon samoja elementtejä. Yritys voi esimerkiksi tahattomasti vastaanottaa omiin päätöksiinsä vaikuttavan kilpailijan viestin, mutta sanoutua irti tilanteesta ilmoittamalla asiasta kilpailuviranomaisille. Vastavuoroisessa tietojenvaihdossa asetelma on yrityksen kannalta haastavampi. Uudet suuntaviivat tähdentävät, että tulevien hinnoitteluaikeiden paljastamisen kilpailijoiden välisen tietojenvaihdon avulla katsotaan omaavan kilpailua rajoittavan tarkoituksen, ja suuntaviivojen 62 kohdan perusteella yrityksen luulisi suhtautuvan varsin varovaisesti myös yksipuolisiin aikomusten signalointiin: Myös tilanteessa, jossa vain yksi yritys ilmaisee strategisia tietoja kilpailijalleen (kilpailijoilleen), joka hyväksyy niiden ilmaisemisen, voi olla kyse yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Tietojen ilmaiseminen voi tapahtua esimerkiksi kirjeiden tai sähköpostien välityksellä taikka puhelinkeskusteluissa tai kokouksissa. On merkityksetöntä, ilmoittaako ainoastaan yksi yritys yksipuolisesti kilpailijoilleen suunnittelemastaan markkinakäyttäytymisestä vai ilmoittavatko kaikki järjestelyyn osallistuvat yritykset toisilleen suunnitelmistaan ja aikomuksistaan. Kun ainoastaan yksi yritys ilmaisee kilpailijoilleen tulevaa kaupallista toimintatapaansa koskevia strategisia tietoja, kaikkien osallistuvien kilpailijoiden strateginen epävarmuus markkinoiden tulevista tapahtumista pienenee ja kilpailun rajoittamisen ja kilpailunvastaisen käyttäytymisen riski kasvaa. Kyseisen kohdan perusteella yritykset ovat melkoisen haasteen edessä, mikäli kaikille osapuolille (ml. toimialayhdistykset) ei ole selvää, mitä itsenäinen päätöksenteko toimivan kilpailun takeena merkitsee. Yksittäisissä tapauksissa yrityksen asema voi hankaloitua kanssakilpailijan avoimuuden seurauksena. Suuntaviivojen kohdan 62 loppuosa ilmentää hyvin tätä haastetta: Esimerkiksi pelkkä osallistuminen kokoukseen, jossa yritys paljastaa hinnoittelusuunnitelmansa kilpailijoilleen, kuuluu todennäköisesti 101 artiklan soveltamisalaan, vaikka hintojen nostamisesta ei tehtäisikään selvää sopimusta. Kun yritys saa strategisia tietoja kilpailijalta (joko kokouksessa, postitse tai sähköisesti), sen oletetaan ottaneen tiedot vastaan ja sopeuttaneen markkinakäyttäytymistään niiden mukaisesti, jollei se ilmoita selvästi, ettei se halua vastaanottaa tällaisia tietoja. Jäljelle jää vielä tarkentava kysymys siitä, onko jonkin yrityksen yksipuolisella julkisuudessa ilmoitetulla aikomuksella hintojen korottamisesta kilpailua rajoittava tarkoitus? Suuntaviivojen kohta 63 ei tarjoa tähän yksiselitteistä vastausta, vaan arvio on perustettava päätelmiin ilmoituksen vaikutuksista kilpailijoiden käyttäytymiseen: Kun yritys antaa yksipuolisen, aidosti julkisen ilmoituksen, esimerkiksi sanomalehdessä, kyse ei yleensä Erikoistutkija Tom Björkroth ole 101 artiklassa tarkoitetusta yhdenmukaistetusta menettelytavasta. Asiaan liittyvistä tosiseikoista riippuen ei yhdenmukaistetun menettelytavan toteamista kuitenkaan voida sulkea pois. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa tällaisen ilmoituksen jälkeen muut kilpailijat antavat julkisia ilmoituksia. Kilpailijoiden strategiset vastaukset toistensa julkisiin ilmoituksiin (esim. muuttamalla omia aikaisempia ilmoituksiaan kilpailijoiden ilmoitusten mukaisesti) voisivat toimia strategiana päästä yhteiseen sopimukseen yhteensovittamisen ehdoista. n MS Mitä tarkoitetaan signaloinnilla? Signalointi voidaan määritellä osaksi kahden- tai monenvälistä kommunikaatiota. Signaali on kommunikaation merkityksellinen osa, toisin sanoen sen sisältö tulee voida ymmärtää, jotta sillä olisi vastaanottajalle tai lähettäjälle jotain merkitystä. Vaikka signalointi mielletään usein muuksi kuin verbaaliseksi viestimiseksi, tässä kirjoituksessa signaali sisältää myös verbaalisen (painetun tai puhutun) kommunikaation osan. Suomen kielen verbi viestiä pitänee sisällään sekä selkokielisen että vain vastaanottajalle ymmärrettävän informaation välittämisen. Hintasignaloinnilla tarkoitetaan tässä tulevaan hintatasoon tai hinnoittelupäätöksiin liittyvän tiedon julkista viestimistä. Voidaan puhua kustannuksiin, kustannuspaineisiin tai muutoin toimintaan liittyvien suureiden signaloinnista. Viimeksi mainituista voi rakentua puhdas hintasignalointi, mikäli viestin sisällön ymmärretään koskevan välillisesti hinnan asetantaa. 13

14 Selvityksiä-sarjan uutuudet Heli Frosterus, Riikka Pulli ja Kiti Karvinen Kilpailuvirasto julkaisee Selvityksiäsarjassaan yliopistoissa ja korkeakouluissa valmistuneita laadukkaita tutkielmia, joiden aihe liittyy kilpailuoikeuteen tai kilpailun taloustieteeseen. Julkaisemisen tarkoituksena on osaltaan tukea kilpailututkimusta Suomessa. Sarjassa on tänä vuonna julkaistu jo kaksi uutta opinnäytettä ja kolmas julkaistaan vielä jouluun mennessä. Informaation merkitys vertikaalisissa rajoituksissa Kilpailuviraston tutkijan VTM Heli Frosteruksen Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselle tekemän opinnäytteen mallit tutkivat informaation merkitystä vertikaalisessa markkinarakenteessa. Malleissa oletetaan jälleenmyyjälle parempi informaatio, eli tuottaja ei esimerkiksi tiedä tuotteensa kysyntää yhtä hyvin kuin jälleenmyyjä. Jälleenmyyjä voi näin vaatia tuottajalta alhaisempaa ostohintaa, koska väittää tuotteen kysynnän olevan heikkoa. Todellisuudessa kysyntä voi olla kuitenkin voimakasta (informaation epäsymmetria), joten jälleenmyyjän on mahdollista saada paremmat katteet. Toinen tyypillinen esimerkki parempien katteiden saamiseksi on se, että jälleenmyyjä väittää panostavansa tietyn summan myynninedistämistoimiin, vaikkei todellisuudessa käytäkään rahaa ilmoittamaansa määrää. Jälkimmäisessä esimerkissä on taloustieteellisin termein kyse moraalikatoongelmasta. Kontrolloidakseen jälleenmyyjän informaatioylivoimaa tuottaja voi asettaa jälleenmyyjälle vertikaalisia rajoituksia. Opinnäytteessä käytetään peliteoreettisia malleja, joissa vertaillaan näiden rajoitusten hyvinvointivaikutuksia. Esimerkkeinä vertikaalisista rajoituksista käytetään määrähinnoittelua ja myyntimäärän rajoittamista. Jälleenmyyjällä oletetaan kaikissa malleissa olevan markkinavoimaa, mutta tuottajatasolla vertaillaan erikseen kilpailullista asetelmaa ja monopolitilannetta. Opinnäyte tuo uutta näkökulmaa erityisesti sellaisiin sopimuksiin, joissa tuottaja rajoittaa jälleenmyyjälle myyntiin annettavaa määrää. Myyntimäärän rajoittaminen saattaa tietyissä olosuhteissa olla kuluttajille haitallisempi kuin määrähinnoittelu. Tämä johtuu siitä, että määrähinnoittelussa tuottaja pystyy poistamaan moraalikato-ongelman ja kontrolloimaan jälleenmyyjää tarkemmin, jolloin hinta ei muodostu niin suureksi kuin määrärajoitteen tilanteessa. Kilpailuviraston selvityksiä 2/2011: Informaation merkitys vertikaalisissa rajoituksissa määrähinta- ja määrärajoitesopimukset Kilpailunrikkomuksen uusimisesta kiinnijääminen Asianajotoimistossa lakimiehenä työskentelevän Kiti Karvisen Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle tekemässä opinnäytteessä tarkastellaan kilpailunrikkomuksen johdosta annettavien sanktioiden korottamista raskauttavien olosuhteiden, kuten kilpailunrikkomuksen uusimisen perusteella. Tutkielmassa selvitetään myös kilpailunrikkomuksen uusimisesta kiinnijäämisen ja korotetun sakon vaikutuksia yritysten toimintaan. Selvitys perustuu pääosin kartelleja koskevaan EU-tapauskäytäntöön. Mukana on vain yksi ja samalla ainoa kotimainen uusimistapaus, ns. raakapuu-tapaus. Kilpailunrikkomuksen uusijoita on opinnäytteessä tutkittu melko kattavasti ja tutkimukset osoittavat, että uusijoita on paljon. Kerran kilpailunrikkomukseen syyllistyneet tulevat todennäköisesti syyllistymään myös uudelleen samanlaiseen rikkomukseen. Leniency-järjestelmän myötä taipumuksen uusimiseen voidaan kuitenkin katsoa kääntyneen pikkuhiljaa laskuun, sillä useat yritykset, jotka ovat aiemmin syyllistyneet toistuviin rikkomuksiin, ovat alkaneet ilmiantaa kartelleja sakkovapautusten toivossa. Tämän voidaan katsoa olevan seurausta sakkojen tason noususta uusijoiden suhteen. Kilpailunrikkomuksen uusimisen yhteydessä tulkintavaikeuksia ovat aiheuttaneet erityisesti rikkomusten samanlaisuus ja saman yrityksen käsite. Lähtökohtaisesti kilpailunrikkomuksen samanlaisuuden kriteeri täyttyy sillä, että on rikottu samaa artiklaa tai rikkomukset ovat muutoin samankaltaisia, vaikkakin komissio on toisinaan pitäytynyt kohtuullisen tiukassa tulkinnassa. Sama yritys puolestaan on kyseessä, vaikka siinä olisi toteutettu useita uudelleenjärjestelyitä, mikäli näistä huolimatta taloudellista jatkuvuutta on olemassa. Edellytyksenä on kuitenkin se, että kyse on saman konsernin sisällä tapahtuvasta toiminnasta. Laajimman tulkinnan mukaan toisen tytäryhtiön aiempi rikkomus oikeuttaa sakkojen korottamisen toisen tytäryhtiön kilpailunrikkomuksen yhteydessä. Kilpailuviraston selvityksiä 3/2011: Kilpailun rikkomuksen uusiminen uusimisesta kiinnijääminen yritysten toimintaan vaikuttavana tekijänä

15 Kolmannen osapuolen asema hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa EU:lle asetettujen varsin tiukkojen kasvihuonekaasujen vähennystavoitteiden johdosta unionissa on mietitty uusia vaihtoehtoisia keinoja vähentää ja hillitä päästöjä. Eräs näistä keinoista on hiilidioksidin talteenotto- ja varastointi (CCS), jonka käyttöönottamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat säätäneet direktiivin hiilidioksidin geologisesta varastoinnista. Direktiivi sisältää säännökset kolmansille osapuolille myönnettävästä käyttöoikeudesta siirtoverkkoihin ja varastointipaikkoihin. Kilpailuviraston tutkijan OTM Riikka Pullin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnalle tekemässä tutkielmassa vertaillaan hiilidioksidin geologista varastointia koskevan direktiivin ja energiamarkkinadirektiivien infrastruktuuriin pääsyä koskevia säännöksiä sekä arvioidaan sitä, mitä energiamarkkinadirektiivien implementointiprosessista verkkoon pääsyä koskevien säännösten osalta voitaisiin oppia vasta kehitysasteella olevaa uutta tekniikkaa koskevan sääntelyn suunnittelussa. Lisäksi arvioidaan sitä, millaisen oikeusaseman direktiivi yhtenä EU-sääntelyn muotona tarjoaa alalla kolmannelle osapuolelle. Direktiivin osalta yrityksen oikeudelliseen asemaan vaikuttavat oikeusvarmuutta heikentävästi direktiivin antama harkintavalta jäsenvaltiolle sekä CCS-direktiivin osalta erityisesti kolmansien osapuolien käyttöoikeutta koskevien säännösten väljyys. Energian sisämarkkinoita koskevien direktiivien käyttöoikeussääntöjen implementoinnista voidaan puolestaan oppia muun muassa se, että huomiota tulee kiinnittää käyttöoikeussääntöjen oikeaan tasoon sekä valintaan neuvotellun ja säännellyn pääsyn välillä samoin kuin direktiivin tavoitteiden ja keinojen väliseen tasapainoon. EU:n kilpailusäännöt, jotka kuuluvat unionin primäärilainsäädäntöön, antavat tulkinta-apua energiamarkkinoita koskevien direktiivien lisäksi myös CCS-direktiivin kolmannen osapuolen käyttöoikeussääntöjen soveltamiseen. EU:n kilpailuoikeuden voidaan lisäksi katsoa olevan eräänlainen perälauta toimivan kilpailun turvaamisessa mainituilla aloilla. Kilpailuviraston selvityksiä 4/2011: Kolmannen osapuolen asema hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa Euroopan unionissa Direktiivin implementoinnin ongelmat n PK KILPAILUVIRASTON SELVITYKSIÄ HELI FROSTERUS INFORMAATION MERKITYS VERTIKAALISISSA RAJOITUKSISSA MÄÄRÄHINTA- JA MÄÄRÄRAJOITESOPIMUKSET KILPAILUVIRASTON SELVITYKSIÄ KITI KARVINEN KILPAILUNRIKKOMUKSEN UUSIMINEN UUSIMISESTA KIINNIJÄÄMINEN YRITYSTEN TOIMINTAAN VAIKUTTAVANA TEKIJÄNÄ Opinnäyteselvitykset ovat ladattavissa Kilpailuviraston verkkosivuilta kohdasta Julkaisut. 15

16 Uusiin kuvioihin Kilpailuvirastoon Kauppatieteiden lisensiaatti Anna Spikberg ei arvannut ilmoittautuessaan sisäisten tarkastajien kurssille silloin vielä Tamro-konsernin sisäisenä tarkastajana että kurssin myötä hänelle kääntyisi uusi lehti työuralla. Kurssin väliajalla hän keskusteli Kilpailuvirastosta olevan luennoitsijan kanssa ja kiinnostus virastoa ja siellä tehtävää työtä kohtaan oli herätetty. Spikberg on toiminut elokuun puolivälistä alkaen erikoistutkijana Kilpailuvirastossa. Aiemmin hän on työskennellyt neljä vuotta Hankenilla laskentatoimen laitoksella assistenttina ja yliassistenttina. Sen jälkeen työllistivät tarkastustehtävät talous- ja omaisuusrikosten yksikössä Helsingin poliisilaitoksella. Ennen Tamrossa vietettyä yli seitsemää vuotta Spikberg toimi muutaman vuoden konsulttina Capgeminissä. Samaan suuntaan! Nyt siis ollaan Kilpailuvirastossa, mutta millä mielin? Spikberg kuvaa ensitunnelmiaan virastossa positiivisiksi. Kauankaan ei joutunut työhuoneessa merellisiä näköaloja ihailemaan, kun jo pääsi osallistumaan kahden tapauksen selvittämiseen. Tällaisesta tyylistä hän pitää, kuin myös siitä helppoudesta, jolla voi kääntyä työtovereiden puoleen kysyäkseen jotain. Kyselyssä ja selvittelyssä on ollut pääpaino aiemmissakin töissä siinä mielessä kyse on jatkumosta. Kilpailun tilasta Suomessa Spikberg arvelee, että on vielä paljon aloja, joilla kilpailu ei toimi. Myös näytön löytämiseen liittyy ongelmia. Uuden kilpailulain jälkeenkin valtuudet hankkia tietoja kilpailunrajoituksista ovat vaikkapa poliisiin verrattuna heikommat. Aivan selvää ei vielä ole myöskään se, minkälaisia tietoja esimerkiksi yritysten käyttäytymisestä on mahdollista hankkia. Haastavaksi mutta mielenkiintoiseksi kokemansa työn vastapainoksi Anna Spikberg mm. ulkoiluttaa kahta kääpiösnautseria Kallion maisemissa. n MS Kuva: MARKETTA SALIN Kuva: MARKETTA SALIN Laivaristeily Suomenlahdella kuului pohjoismaisten kilpailuviranomaisten ohjelmaan Helsingissä syyskuuta. Tapaamisella on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen pohjoismainen kilpailuasioista vastaavien viranomaisten kokous pidettiin vuonna Tänä vuonna kokouksen aiheina olivat muun muassa vertikaaliset sopimukset sekä uudet taloudelliset analyysimetodit yrityskauppavalvonnassa. Kokouksessa olivat edustettuina kaikki Pohjoismaat, ja osallistujia oli kaikkiaan kuutisenkymmentä. 16