Tässä numerossa. rehunsyönti. Kanoille oma viljarehuohjelma. Kivimäet vaihtoivat broilerit muniviin kanoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä numerossa. rehunsyönti. Kanoille oma viljarehuohjelma. Kivimäet vaihtoivat broilerit muniviin kanoihin"

Transkriptio

1

2 1 Turvaa emakon rehunsyönti Kivimäet vaihtoivat broilerit muniviin kanoihin Kanoille oma viljarehuohjelma Tässä numerossa Kokemuksia tilalta 6 Kokojyväviljaa muniville kanoille 12 Tuoreet sikafarmarit luottavat tulevaisuuteen Siipikarjan ruokinta ja hoito 9 Punaheltta Viljarehuohjelma 11 Emorehu uudistui Sikojen ruokinta ja hoito 14 Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma emakoille Kasvuohjelma 23 Tocada-rehuohrasta energiaa Vakiot ja ajankohtaista 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 17 Täysrehuissa tutkittu tuotantovaikutus 19 Rehujen tuoteselosteet muuttuivat 20 Uudet viljat, uudet suunnitelmat 2

3 SUOMEN REHUN ASIAKASLEHTI Kotieläin 2/2010, 21. vuosikerta Suomen Rehu Kustantaja Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, PL HYVINKÄÄ puh Sähköpostiosoitteet Internet Päätoimittaja Satu Valkama puh Toimituskunta Anu Artjoki, toimitussihteeri Pirjo Haapanen Eija Helander Matti Koivula Marjut Suokanto Minna Lehtonen Palaute ja osoitemuutokset Paino PunaMusta Oy, Joensuu ISSN Jakelulevikki Kannessa Matti Kivimäki ja Timo Kaatikko Kuvaaja Jussi Knuuttila Viljojen hinnat puhuttavat Keväällä ja alkukesällä uskottiin rehuviljojen hintojen pysyvän alhaisena ja puintien alkaessa jopa laskevan. Heinäkuussa maailmanmarkkinahinnat lähtivät kuitenkin nousuun. Menoa siivitti eri viljantuotantoalueilta saadut viestit odotuksia vähäisemmistä sadoista. Vaikutukset ulottuivat myös Suomeen, ja meilläkin viljojen hinnat nousivat voimakkaasti aina syyskuun loppupuolelle saakka. Viljan hinta vaikuttaa voimakkaasti yksimahaisten tuotantoeläinten rehuseosten hintoihin, koska niissä on viljalla suuri osuus. Tällä hetkellä rehujen kustannuspaineet ovat syksyn 2007 kaltaiset. Valmistava teollisuus on pakotettu huomioimaan viljojen kallistuminen rehujen hinnoissa. Tämän nousun pitää siirtyä arvoketjussa eteenpäin. Muulla tavoin tilanteesta on vaikea selviytyä. Toivottavasti ketju on tässä suhteessa valmiimpi kuin viljojen hinnan edellisen voimakkaan nousun aikaan. Tämän syksyn tapahtumat vahvistavat käsitystä, jonka mukaan rehuraaka-aineiden voimakkaat ja nopeat hintojen muutokset ovat tulleet jäädäkseen. Rehuteollisuudelle nopea hintojen nousu on luonut voimakkaita, lyhyitä tilauspiikkejä. Niiden hallinta on aivan oma lukunsa, koska tehtaiden kapasiteetti on mitoitettu tasaiselle menekille. Asioita on jouduttu asettamaan arvojärjestykseen, ja suoraan ruokintaan toimitettavat rehuerät ovat olleet etusijalla. Tehtaille ostettavan viljan hinta noudattaa kulloisenkin markkinatilanteen määräämää tasoa. Siksi rehujen toimittaminen vanhalla hinnalla ei ole mahdollista silloin, kun raaka-aineet ovat jo uudella ja kalliimmalla hinnalla hankittuja. Onneksi asiakkaamme ovat ymmärtäneet tilanteen synnyttämät rajoitteet. Siitä kaikille suuri kiitos! Syyskuun viimeisinä päivinä viljan maailmanmarkkinahinnat lähtivät huippuhinnoistaan laskuun. Suuntaus heijastui myös Suomeen. Heräsi jo kysymys olivatko parhaat viljan myyntihetket tämän sadon osalta kenties jo takana? Joka tapauksessa nousun taittuminen ja alkanut laskusuunta antoivat toiveita siitä, etteivät rehujen hinnat nouse aivan niin korkealle kuin pahimmillaan pelättiin. Lokakuun alussa USA:n maissin satoennustetta kuitenkin alennettiin aiemmasta, jonka seurauksena maissin hinta ampaisi voimakkaaseen nousuun tempaisten samalla etenkin vehnän mukaansa. Tätä kirjoitettaessa tilanne on tasaantunut. Raaka-ainemarkkina näyttää kuitenkin elävän erittäin herkkää vaihetta, jossa pienetkin markkinasignaalit aiheuttavat arvaamatonta heilahtelua. Matti Koivula Tuoteryhmäjohtaja, sian- ja siipikarjanrehut, Hankkija-Maatalous Oy 3

4 AJANKOHTAISTA Henkilömuutoksia Suomen Rehussa Pitkäaikainen rehumyyjä Jouko Kerttula siirtyi eläkkeelle Jatkossa broileri- ja kalkkunarehuasiakkaita HK Ruokatalon ja Saarioisten alueella palvelee rehumyyjä Kimmo Virtanen. Kimmon tavoitat numerosta Rehumyyjä Sini Perttilä siirtyi muihin tehtäviin. Alueen sianrehuasiakkaita palvelevat nyt rehumyyjät Terhi Lehtimäki (p ), Ari Räikkä (p ) ja Pekka Harju (p ), myyntineuvottelijana jatkaa Eija Jaakola (p ). Rehumyyjiemme sähköpostiosoitteet ovat Pekoni-Tiiviste Y:n koostumus tarkentui Erityisesti yhdistelmätuotantoon suunnitellun valkuaistäydennysrehumme Pekoni-Tiiviste Y:n aminohappokoostumusta on edelleen tarkennettu. Uudistuksen myötä Pekoni-Tiiviste Y sopii sikojen viljaruokinnan täydentäjäksi entistä paremmin aiempaa tasapainoisemman aminohappokoostumuksensa ansiosta. Tuote soveltuu erinomaisesti myös hernettä ja härkäpapua sisältäviin ruokintoihin. Kysy lisää rehumyyjiltämme! Farmit.net uudistui MINNA-MARI PURTSI-TOIMI Farmit.net-sivusto on uudistunut. Sivuston ilmettä raikastettiin ja sivurakenteista tuli käyttäjäystävällisempiä. Ajankohtaisuutisten lisäksi sivustolta löytyy perustietoa niin sika- kuin siipikarjatiloille. Farmit.netissä vierailee päivittäin jopa eri käyttäjää ja aktiivisurffaajat tutkivat ahkerasti esimerkiksi sääpalvelun sivuja. Lähitulevaisuudessa Porsaiden kasvukisan voittaja Pirjo Impilän possut kiihdyttivät Porsaiden kasvukisan voittoon. Kilpailun palkinto lavallinen Pikku-Pekonia käytiin luovuttamassa aurinkoisena syyspäivänä. Onnittelut voittajalle! Farmit julkaisee myös OmaTila-palvelun, joka on Farmit.netissä avautuva sähköinen työpöytä maa- ja metsätilayrityksen johtamiseen. Tutustu Farmitin uusiin sivuihin osoitteessa Punaheltta Kanakivennäinen munankuoren laadunvartija Uusi Punaheltta Kanakivennäinen sisältää monia munankuoren laatuun vaikuttavia hivenaineita ja vitamiineja, kuten magnesiumia ja D-vitamiinia. Munankuoren laadusta huolehtiminen on nyt entistä helpompaa, vaikka valkuaistäydennysrehun määrä laskee munintakauden loppuvaiheessa. Kanakivennäinen on koostettu Punaheltta-tiivisteitä silmälläpitäen, ja se täydentää hyvin loppumunintakauden kuoren laatuun vaikuttavia ainesosia. Kanakivennäinen sisältää myös keltuaisen väriin vaikuttavaa väriainetta, mikä turvaa hyvän keltuaisen värin myös vähäisemmillä valkuaistäydennysrehumäärillä. 4

5 Ammattilaisten Suomen Sikaseminaari Tampereella Ilveksessä Tiedustele vapaita paikkoja asiakaspalvelustamme p Osallistujien kesken arvotaan Ford Ranger -lavamaasturi käyttöön helmikuun 2011 ajaksi. Tule mukaan, tarjolla on rautaisannos asiaa sikataloudesta sekä sopivasti viihdettä! Suomen Rehun osastolla Kone-Forumissa oli tunnelmaa! Suomen Rehun osastolla käytiin vilkasta keskustelua rehuasioista. Kysymyksiä ajankohtaisista aiheista sateli asiantuntijoillemme. Kiitos kaikille osastollamme vierailleille! SATU ILLMAN Kanat, rehut ja munat -kiertue lähestyy! Tapahtumakalenteri Eurotier näyttely Agrimarketin ammattimatka, Saksa Hannover Sikojen kivennäisruokinta teemapäivä Suomen Rehun tehdas, Turku Sikojen kivennäisruokinta teemapäivä Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Hyvän mielen Agri-risteily Silja Europa Merkkaa kalenteriin! Agrimarketin ammattimatka Kaliforniaan Tule kuulemaan ajankohtaista asiaa kananmunantuotannosta sekä uudesta kanojen Punaheltta Viljarehuohjelmasta. Kiertueaikataulu: ti Kiisan Pirtti, Masku ti Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki to ABC-asema, Juva Tilaisuudet alkavat klo 14. Tilaisuuksiin voit ilmoittautua asiakaspalveluun p tai sähköpostitse Lämpimästi tervetuloa! 5

6 KOKEMUKSIA TILALTA Kokojyväviljaa muniville kanoille Vain paras vilja on kyllin hyvää munantuotantoon. Kivimäet lähtivät matkaan virikehäkeillä. Seuraava halli tehdään kerroslattiakanalaksi, vaikka eläinmäärä jää noin 40 prosenttia edellistä hallia pienemmäksi. 6

7 Heljä ja Matti Kivimäen tilan kananmunantuotanto käynnistyi helmikuulla. Suomen Rehun rehumyyjä Timo Kaatikko seuraa, kuinka Prinzenin pakkauskone nostelee munia kennoihin. Heljä ja Matti Kivimäki vaihtoivat broilereiden kasvatuksen kananmunantuotantoon. Vaihtoa helpotti Suomen Rehun Punaheltta Viljarehuohjelma, joka mahdollistaa tilan oman viljan käytön kanojen ruokinnassa. Teksti ja kuvat: Jussi Knuuttila Kanojen ruokintaan kehitetty Punaheltta Viljarehuohjelma koostuu kolmesta perusrehusta, joiden lisäksi kanat saavat 20 prosenttia kokojyväviljaa. Kananuorikoiden ruokinta aloitetaan Multi-Punaheltta-täysrehulla. Kanojen ollessa 24-viikkoisia alkaa siirtyminen viljasekoitukseen. Perusrehuna on tällöin Huippu-Punaheltta Vilja. Kanojen saavutettua 33 viikon iän siirrytään Balans-Punaheltta Vilja -perusrehuun ja 52 viikon iästä eteenpäin perusrehu on Spurtti-Punaheltta Vilja. Suomen Rehu on kehittänyt kaikki kolme perusrehua täsmätuotteiksi, vain ja ainoastaan kuvatun kaltaiseen ruokintaan. Tavoitteena on, että 20 prosenttia rehusta voidaan korvata tilan omalla viljalla. Tämä onkin Kivimäkien mukaan merkittävä oman viljan markkinointikanava. Kustannuksia säästyy, kun etäkuljetukset jäävät pois. Perusrehuissa on kaikki, mitä kanat kokojyväviljan täydennykseksi tarvitsevat, kalkkia myöten. Tämä tekee ruokinnasta yksinkertaisen, Matti Kivimäki sanoo. Kivimäet harjoittelivat kokojyväviljaruokintaa broilereiden kanssa lähes 20 vuotta. Viljan jauhaminen ja rehuseoksen koostaminen eivät isäntää kiinnosta, koska työtä on muutenkin riittävästi. Muninta pysyy korkeana Kivimäet ottivat uuden ruokintamenetelmän kanojen ruokinnassa käyttöön ensimmäisinä Suomessa. Se on ollut käytössä nyt ensimmäisen munintaerän puoleenväliin asti. Matti Kivimäki ja rehumyyjä Timo Kaatikko kertovat, että kokeilu on herättänyt melkoista kiinnostusta ammattilaisten keskuudessa. Ensimmäisen hallimme kanaa syövät ainakin kiloa viljaa vuodessa. Piakkoin kalustettavaan kerroslattiakanalaan mahtuu kanaa. Se nostaa viljan vuotuisen kulutuksen pyöreästi kiloon, isäntä laskeskelee. Niin Kivimäki kuin Kaatikkokin painottavat, että muninnan pitää pysyä korkeana. Ellei näin ole, menetetään ruokintamenetelmän tarjoamat säästöt nopeasti. Tähänastiset kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Munintaprosentti on pysynyt korkeana hyvin, Kivimäki sanoo. Lisäbonuksena hän mainitsee lannan koostumuksen, pehku on pysynyt kuivana. Hän lukee sen ruokinnassa käytettävän kauran ansioksi. Kaatikko tiivistää pitkän kokemuksensa rehumyyjänä seuraavasti: Tehokkain tuotanto on aina ollut kannattavinta. Määritelmään on vaikea lisätä mitään. Siitä on myös vaikea ottaa mitään pois. 7

8 Punaheltta Viljarehuohjelma tarjoaa tilaisuuden käyttää tilan tuottamaa viljaa räätälöidyn, teollisen perusrehun lisänä. Broilereista luovuttiin Seinäjokelaiset Kivimäet kasvattivat broilereita parikymmentä vuotta. Tuona aikana omakotiasutus hiipi hissukseen yhä lähemmäksi. Kukaan ei ole koskaan sanallakaan huomauttanut tuotannon aiheuttamista hajuista. Silti Kivimäet realisteina arvelivat, että eräänä päivänä paineet broileriyksikön hajujen ja muiden toimintojen johdosta kasvavat liian suuriksi. Niinpä he vaihtoivat oma-aloitteisesti broilerien kasvatuksen kananmunien tuotantoon. Tuleva tilanne ennakoitiin, isäntä toteaa. Hän uskoo, että tuotantosuunnan vaihdolla saatiin tilanpidolle lisäaikaa. Toki munantuotantokin hieman hajuja aiheuttaa, kuten kaikki kotieläintuotanto. Isäntäväkeä alkoi mietityttää myös broilerituotannon hiljalleen hiipuva talous. Siipikarjanlihantuotannolle on monia uhkia. Poliittisilla päätöksillä voidaan sekoittaa systeemit muutamassa hetkessä korjaamattomaan kuntoon, Kivimäet arvelevat. Kananmunientuotannon kannattavuuden he arvelevat olevan vankemmalla pohjalla kuin siipikarjanlihan. Viikoittainen tili on jo havaittu verenpainetta tasoittavaksi tekijäksi. Myös työkuormitus on tasainen ilman hektisiä huippuja. Kivimäet siirtyvät munantuotantoon kahdessa vaiheessa. Asiantuntijoiden kehotuksesta he kalustivat ensimmäisen tuotantohallinsa virikehäkeillä. Kananmunantuotannossa työkuormitus on tasainen ilman hektisiä huippuja. Heljä Kivimäki arvostaa myös viikoittaista munatiliä. Tämä on kuulemma aloittelijoille helpompi tapa päästä matkaan. Ilmeisesti näin onkin, he toteavat. Ainakin ensimmäisen kanaerän tuotanto on vastannut odotuksia, vieläpä hyvin. Toinen halli tullaan kalustamaan kerroslattiakanalaksi, koska lattiakanalassa tuotetuille munille on tulevaisuudessa todennäköisesti kysyntää. Vanhat ruokintalaitteet toimivat Kun Timo Kaatikko kuuli Kivimäkien aikeista tuotannon muutokseen, hän kertoi pariskunnalle uudesta ruokintamahdollisuudesta, joka tarjoaa tilaisuuden käyttää tilan tuottamaa viljaa räätälöidyn, teollisen perusrehun lisänä. Kivimäkien tilalle systeemi sopi aivan erityisesti, koska heillä oli broilerituotannon jäljiltä toimiva laitteisto tällaiseen kokojyväviljaa sisältävään ruokintaan. Matti Kivimäki kertoo tarttuneensa tilaisuuteen heti. Virikehäkkisysteemin asennus ja tarvikkeet maksoivat aivan tarpeeksi, joten oli erinomaista, että kustannuksia voitiin keventää olemassa olevia ruokintalaitteita käyttämällä. Sekin helpotti, että ilmanvaihtolaitteet kelpasivat munantuotantoon ilman muutoksia. Tilan peltopinta-ala riittää mainiosti tarvittavan viljamäärän tuottamiseen. Parhaat erät voidaan valita päältä. Kana on laarista kotoisin siinä kuin sikakin, Kivimäki sanoo. Vain paras vilja on kyllin hyvää munantuotantoon. Vilja annostellaan painon mukaan ruokintalaitteen vaa alla. Viljasta on puolet kauraa ja puolet vehnää. Tähtäimessä on 20 prosentin osuus seosviljaa, mutta pelivaraa on puoleen ja toiseen. Broileriajalta periytyneet 90 millimetrin spiraalit siirtävät rehuseoksen ruokkijoille. 8

9 Kanoille oma viljarehuohjelma Kotoisen ja täysrehuruokinnan rinnalle on noussut uusi Punaheltta Viljarehuohjelma, jossa yhdistyvät ruokinnan helppous, yksinkertaisuus ja varmuus. Viljarehuohjelman avulla on mahdollista saada huipputulos vaivattomasti ja taloudellisesti. Käytännön kokemukset osoittavat, että tuotantotulokset ja kananmunien puhtaus ovat olleet erinomaisia. Teksti: Tiina Sirkjärvi Kananmunien tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja kustannuksista on huolehdittava entistä tarkemmin. Samalla hygienia- ja riskienhallinta on otettava huomioon. Punaheltta Viljarehuohjelma -konsepti antaa mahdollisuudet logististen kustannusten pienentämiseen, sillä tila voi käyttää omaa viljaa teollisen rehun lisänä. Viljarehuohjelmassa käytetään 80 % teollista rehua, jonka vitamiinija kivennäispitoisuudet ovat tarkkaan määritetty kalkin rakennetta myöten. Loput 20 % rehusta saadaan tilan omalta kaura- tai vehnäpellolta. Myös ohraa voidaan käyttää, mutta silloin jyvä on rikottava maittavuuden varmistamiseksi. Vehnää ja kauraa käytettäessä myllyjauhatukseen ei ole lainkaan tarvetta. Viljarehuohjelman käyttöönotto vaatii useimmilla tiloilla investointeja viljan lisäykseen. Kertainvestoinneilla ulkopuolisten palvelujen käyttöä voidaan kuitenkin vähentää, ruokintaan saadaan tarkkuutta, ja rehun rakenteen laatuvaihtelut vähentyvät verrattuna kotoiseen ruokintaan. Käytännön kokemukset osoittavat, että tuotantotulokset ja kananmunien puhtaus ovat viljarehuohjelmalla erinomaisia. Munintakauden huipun aikana on suositeltavaa, että vähintään puolet lisättävästä viljasta on vehnää riittävän energiansaannin varmistamiseksi. Samaa viljasuhdetta käytettäessä Punaheltta Viljarehuohjelma pysyy tasaenergisenä koko munintakauden ajan, mikä varmistaa tasakokoisten kananmunien runsaan määrän. Karkea kuituaines tukee takaisinvirtausta Kanojen viljarehuohjelma noudattelee täysrehuohjelman nimityksiä. Viljarehuohjelma alkaa huippuvaiheessa, eli ensimmäinen rehu on Huippu-Punaheltta Vilja. Tämän jälkeen siirrytään Balans-Punaheltta Viljaan ja lopuksi Spurtti-Punaheltta Viljaan. Mielenkiintoinen erityispiirre linnun ruuansulatuksessa on niin sanottu takaisinvirtaus. Linnut tarvitsevat paljon ravintoaineita nopean aineenvaihduntansa ylläpitämiseksi. Koska linnun ruuansulatuskanava on varsin lyhyt, sen on pitänyt sopeutua ja tehostaa ruuansulatustoimintaa ruokasulan sisällön takaisinpäin kulkeutuvilla virtauksilla. Takaisinvirtauksen avulla dieetin sulavuus on parempi kuin ruuansulatuskanavan pituudesta voisi päätellä. Karkean kuituaineksen, kuten kokonaisten kaurankuorien, on todettu lisäävän ruokasulan takaisinvirtausta. Monissa tutkimuksissa kokonaisten jyvien kuorien on todettu parantavan tärkkelyksen sulavuutta. Tähän voi olla syynä karkean aineksen takaisinvirtausta tukeva vaikutus. Voi olla, että kokonaiset jyvät vaikuttavat suolistoa stimuloivasti. Lisäksi kokonaisissa jyvissä on kasvin omaa entsyymitoimintaa, mikä voi parantaa rehun sulavuutta. Kanojen viljarehut ovat rihlaolomuodossa. Rihlarehu ja kokojyvän Punaheltta Viljarehuohjelma Huippu-Punaheltta Vilja P Käyttöön noin 24 viikon iässä. Balans-Punaheltta Vilja Käyttöön noin viikon iässä.*) Spurtti-Punaheltta Vilja Käyttöön, kun muninta-% alle 90. *) Arvioi rehun vaihto kanojen painon mukaan. Mikäli kanan paino on korkeampi kuin jalostajan suositus, voi seuraavaan rehuun siirtyä aikaisemmin. käyttö edistävät lihasmahaa tekemään luonnollista toimintaansa eli pilkkomaan rehua. Erillistä soraa ei välttämättä tarvita, sillä rehun sisältämä karkea kalkki toimii lihasmahassa soran tavoin. Soran käyttö on kuitenkin suositeltavaa, mikäli se on käytännössä mahdollista. 9

10 Punaheltta Kanakivennäinen munankuoren laadunvartija Uusi Punaheltta Kanakivennäinen on todella monipuolinen kivennäinen loppumunintakauden ravintoainetarpeisiin. Se on mitoitettu täydentämään Punaheltta-ruokintaa etenkin tuotantokauden loppuvaiheilla. Punaheltta Kanakivennäisen sisältämät A-, E- ja D-vitamiinit sekä kivennäisaineet pitävät munankuoren lujana, väriaine auttaa ylläpitämään keltuaisen hyvää väriä ja natrium varmistaa lintujen rauhallisuuden. Lisätietoa alueesi rehumyyjältä, Agrimarketista ja osoitteista:

11 Emorehu uusiksi Broileriemorehun energia-valkuaispitoisuutta on muutettu tavoitteena aikaisempaa pienempi rehunkulutus ja paremmat haudontatulokset etenkin munintakauden loppupuolella. Rehun maksimikäyttömäärä riippuu parven muninnasta sekä munankoon ja linnunpainon kehityksestä. Suomessa on käytetty noin kuuden vuoden ajan broileriemoille kevytrehua. Rehu laimennetaan kaurankuorella ja sitä on voitu syöttää emoille noin grammaa enemmän kuin tavanomaista rehua. Suuremmalla rehunsyöntimäärällä on tavoiteltu helppoutta ruokintaan ja tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja tasaisuutta emoparviin. Käytännössä kevytrehun maksimikäyttömäärissä on ollut isoja eroja: vajaasta 190 grammasta noin 170 grammaan. Periaatteessa rehun maksimikäyttömäärä riippuu parven muninnasta sekä munankoon ja linnunpainon kehityksestä. Käytännössä on tiloja, jotka ovat saaneet huipputuloksia gramman rehuannoksella. Näin ollen myös lintuaineksella, olosuhteilla (valaistus, lämpötila jne.) ja hoidolla on varmasti oma vaikutuksensa tuotantotuloksiin. Ei liikaa typpeä Ruokintatutkimusten mukaan emon typen saanti vaikuttaa hedelmällisyys- ja haudontatuloksiin. Typen (valkuaisen) tarve onkin nykykäsityksen mukaan suhteellisen alhainen. Rossin omassa tutkimuksessa valkuaispitoisuuden minimiksi osoittautui 13 %; sen alapuolella munamäärä ja haudontatulokset heikkenivät. Käytännön ohjekirjassaan Ross suosittelee haudontarehun valkuaispitoisuudeksi 14,5 15,5 % rehun energiapitoisuuden ollessa 11,7 MJ/kg. Myös tärkeimpien aminohappojen suositukset ovat laskeneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti. Rehun energiapitoisuus vaikuttaa siihen, montako grammaa rehua emoille tarvitsee päivittäin antaa. Enemmän energiaa ja vähemmän valkuaista Suomen Rehun uudessa emohaudontarehussa on aikaisempaa enemmän energiaa ja vähemmän valkuaista ja näin ollen korkeampi energia-valkuaissuhde. Emon typen saanti on alhaisempi, millä tutkimusten mukaan pitäisi olla positiivinen vaikutus etenkin loppumunintakauden hedelmällisyys- ja haudontatuloksiin. Rehun korkeampi energiapitoisuus merkitsee käytännössä, että uutta rehua voi syöttää noin 10 g/pv vähemmän kuin vanhaa rehua. Rehu on kuitenkin edelleen laimeampi kuin jalostajan ohjekirjan rehu, sillä kevytrehu on osoittautunut emoparvien hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden kannalta hyväksi ja siitä emme halua tinkiä. Eija Helander Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja p

12 KOKEMUKSIA TILALTA Uudet sikafarmarit luottavat tulevaisuuteen Huittislaisten Päivi Elosen ja Kalle Villan elämässä on lyhyessä ajassa tapahtunut suuria muutoksia. Teksti ja kuvat: Satu Valkama, tuotepäällikkö, Hankkija-Maatalous Oy Mitään ei saa jos ei uskalla yrittää, Päivi Elonen perustelee päätöstään ryhtyä maatalousyrittäjäksi. Keväällä 2010 hän osti miehensä Kalle Villan kanssa Huittisten Vampulasta yhdistelmäsikalan. Unelmatila löytyi vapailta markkinoilta. Elämänmuutos oli raju, koska kaupantekohetkellä esikoistaan odottavalla, Salon suunnalta kotoisin olevalla pariskunnalla ei ollut mitään sidoksia Huittisten suuntaan. Pitkällisen haaveen täyttymys Kalle on paljasjalkainen maatalon poika Perniöstä, ja hän on tehnyt maataloustöitä pienestä pitäen. Pitkä sikalanhoitajanura on ollut hyvä ponnistuspohja oman sikatilan pyörittämiseen. Työ on opettanut, asioita on tullut opeteltua kantapään kautta, isäntä toteaa pilke silmäkulmassa. Päivi opiskelee tilanpidon ohessa Tuorlan maatalousoppilaitoksessa maatalouden perustutkintoa ja näyttötutkinto valmistuukin ensi vuonna. Oma tila oli yhteinen haave kauan. Päivin vuorotyö ja pariskunnan välinen pitkä välimatka rajoittivat yhteistä aikaa. Jompikumpi oli koko ajan tien päällä, joko menossa tai tulossa. Nyt yhteinen kiintopiste on löytynyt, Kalle toteaa ja hymyilee vaimolleen. Määrätietoista uudistamista Uusi isäntäväki on alkanut heti alusta lähtien kehittää tilaansa määrätietoisesti. Sitten kun remontti saadaan valmiiksi, niin sikalassa röhkii 110 emakkoa ja sieltä löytyy 570 lihasikapaikkaa, Kalle kertoo. Haastatteluhetkellä sikalan remontti on vielä kesken. Sikalakalusteet vaihdetaan ja myös ruokintamuoto muuttuu. Tähän mennessä emakoiden porsimiskarsinat on jo ehditty vaihtaa, mutta tiineytyshäkkien vaihto on kesken. Lihasikalan kalusteita odotettiin saapuvaksi hetkenä minä hyvänsä. Päivi ja Kalle haluavat panostaa eläinten hyvinvointiin. Lihasikalan 12

13 Nasu-Tiiviste on ehdoton täydennysrehuvalinta lihasikalaan. Päivi Elosen ja Kalle Villan tilalla meneillään olevat uudistukset tehdään paitsi tehostamaan tuotantoa, niin myös parantamaan eläinten hyvinvointia. Syyskuun alussa syntynyt tyttövauva mullisti uusien yrittäjien päivärutiinit. Emäntä Päivi Elonen ehti kuitenkin hetken viivähtää isännän kainalossa. väliaitaan asennetaan ruokintakaukalot, jolloin kaikki siat voivat syödä samaan aikaan. Porsimiskarsinoissa käytetään runsaasti kuivikkeita. Olkipaaleja onkin varastossa reilusti yli vuoden tarve. Kaikki eläimet liemiruokintaan Isäntä haluaa siirtää kaikki eläimet liemiruokintaan, jotta ohravalkuaisrehun edut voidaan hyödyntää ruokinnassa. OVR-liemellä saadaan rehuun lisää maittavuutta. Ja sitten kun sitä valmistuu Jokioisilla, niin säästetään myös rahdissa, Kalle kaavailee. Rehustamoon onkin jo ehditty hankkia OVR-liemisäiliö. Liemiputkiston asennustyö ei ollut vielä alkanut, mutta liemiruokinta on käytössä suunnitelmien mukaan lokakuun loppuun mennessä. Ja Nasu-Tiiviste on ehdoton täydennysrehuvalinta lihasikalaan, toteaa Kalle. Suomen Rehun rehumyyjä Terhi Lehtimäki ehdottaa, että lihasikojen ruokinta suunniteltaisiin usealla seoksella, jotta ruokinta olisi paremmin hallittavissa. Kalle ilmoittaa kuitenkin päättäväisesti pärjäävänsä lihasikalassa vain yhdellä seoksella. Yhteistuumin päädytään suunnittelemaan seos isompien sikojen tarpeen mukaan, ja nuorten lihasikojen ruokintaa täydennetään käsin Pekoni 1 Plussalla. Mieluusti teen tässä vaiheessa vähän käsityötä, koska se antaa kyllä takaisin hyvänä kasvuna myöhemmässä lihasikavaiheessa, toteaa Kalle. Emän alla oleville possuille annetaan Pikku-Pekonia noin viikon iästä lähtien. Possut siirretään noin 10-kiloisina välikasvattamoon. Välikasvattamossa niille tarjotaan Pikku-Pekonin jälkeen Multi-Pekoni Miniä. Älkää vain muuttako Minin koostumusta. Se on juuri kohdallaan, isäntä kiittelee. Välikasvattamossa possut saavat viikon verran kuivarehua, ja sitten ne siirretään liemelle. Lihasikalaan possut siirretään noin 30-kiloisina. Isäntä Kalle Villa tutkii rehumyyjä Terhi Lehtimäen kanssa Multi-Pekoni Minin raelaatua: Erinomaista on! Suomen Rehun Terhi Lehtimäki suunnitteli kotoisen viljan täydennyksen nopeasti. -Imettäville emakoille saadaan energiaa Synergia-Pekonista, tiineille tulee hyvä seos Pekoni-Tiiviste Y:llä. Mitään ei saa jos ei uskalla yrittää. Kyläyhdistystoiminta tutustutti muihin kyläläisiin Vampulalaiset ovat ottaneet meidät tosi hyvin vastaan, Kalle kertoo. Päivi peri tilan edellisen emännän paikan Kukonharjan kyläyhdistyksessä. Kyläyhdistystoiminta on tehokas tapa tutustua uusiin ihmisiin. Edellinen emäntä olikin kaukaa viisas ehdottaessaan toimintaa minulle, Päivi kiittelee. 13

14 Ohittamaton huippukeksintö. Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma emakon laihtumisen estämiseksi Suomen Rehun uuden Pekoni Putkimies -ruokintaohjelman ideana on turvata kaikissa ruokintamuodoissa suoliston normaali toiminta, joka mahdollistaa emakon tarpeenmukaisen syönnin. Emakon porsastuotoksen kasvaessa ruokinnan onnistuminen on yhä tärkeämpää. Oikein ruokittu ja hyväkuntoinen emakko tuottaa jatkossakin hyvin. Normit on laskettu normaalituotokselle, mutta suurempi tuotos ja nopeasti kasvavat porsaat tarvitsevat enemmän panoksia ja keskiarvot eivät riitä. Emakon ruokinnan haasteellisimmat vaiheet ovat porsimisen tienoo ja imetysaika. Huono suolen toiminta on emakolle kivulias ja vähentää syöntiä ja sitä kautta maidontuotantoa. Korkea porsastuotos vaatii erinomaista syöntiä nopeasti porsimisen jälkeen. Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma on rakennettu niin, että emakon syönti imetysajalla saavuttaa aivan uudet luvut. Pekoni Putkimiehen tasapainotettu kuitukoostumus turvaa emakon normaalin suolen toiminnan ja vähentää ummetusriskiä. Lopputuloksena on, että Putkimiehen käyttö lisää emakon rehunsyöntiä juuri imetyskaudella. Kun emakkoa ruokitaan Pekoni Putkimies -ruokintaohjelman mukaisesti, niin emakko ei laihdu ja tulee hyvin tiineeksi. Pekoni Putkimieheen lisätty Progut -rehuaine nostaa lisäksi emakon maidon immunoglobuliineja (IgA), jotka ovat tärkeitä porsaan vastustuskyvyn kannalta. Pekoni Putkimiehen annostelu Pekoni Putkimies -ruokintaohjelmassa Putkimiestä annetaan emakolle heti porsimisosastolle siirron jälkeen 500 g 14

15 Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma emakoiden laihtumisen estämiseksi varmistaa emakon tarpeenmukaisen rehunsyönnin Rehujakolista Porsiminen Päiviä porsimisesta Pekoni Putkimiestä g/emakko/pv Perusrehua kg/emakko/pv ,5 1,5 0, Perusrehua ry/pv 1,7 1,7 1,7 1,3 1,3 0,4 0,9 1,7 2,1 3,1 4,1 5,2 6,2 7,2 8,2 9,3 10,3 11,3 12,4 13,4 Yhteensä ry/pv 2,2 2,2 2,2 1,8 1,8 0,9 1,3 2,2 2,5 3,6 4,6 5,6 6,7 7,4 8,4 9,5 10,5 11,5 12,6 13,6 Tiineys-Pekoni kg/pv ,5 1,5 0,5 1 2 Emakko-Pekoni Plus kg/pv päivässä ( 7 pv ennen porsimista) ja sillä jatketaan vielä viikko jälkeen porsimisen (+7 pv porsimisen jälkeen). Kun emakko syö perusrehua 7 kg päivässä, voidaan Putkimiehen päiväannos laskea 200 grammaan päivässä. Mahdollisista tasauspäivistä johtuen se ei välttämättä ole 7. päivä porsimisesta. Putkimiehen pienin tehokas annostelumäärä on 200 g/pv. Pekoni Putkimiehen jakokerrat ovat sovellettavissa tilalle sopivien käytäntöjen mukaan. Yksi tapa on antaa koko Pekoni Putkimies -annos kerrallaan tai jakaa annos ruokintakertojen mukaan. Hyviä kokemuksia on tullut siitä, että annos on jaettu tyhjään kaukaloon aamulla ennen perusrehuruokintaa. Kerta-annoksena jaettaessa annosmäärää lisätään 30 %. Porsivan ja imettävän emakon ruokinta Pekoni Putkimies -ohjelma sopii kaikkiin ruokintamuotoihin. Sopiva perusrehu tiineysajan loppuun + 2 pv porsimisen jälkeen on Tiineys-Pekonitäysrehu. Kolmantena päivänä porsimisesta vaihdetaan imetysajan rehuun, kuten Emakko-Pekoni Plus-, Pekoni 106 Trypto- tai Imetys-Pekoni Plus -täysrehuun. Perusrehun päivittäinen kilomäärä säädetään rehun energiapitoisuuden mukaan. Jokaisen emakon annetaan syödä vapaasti oman tarpeensa mukaisesti. Ohjelmaa noudatettaessa emakon syöntimäärä säätyy automaattisesti oikealle tasolle. Perusrehujen jakoohjelmaa voi turvallisesti toteuttaa ainoastaan Pekoni Putkimies -tuotteen ollessa ruokintaohjelman osana. Emakolla on aikaa syödä annoksensa seuraavaan ruokintakertaan asti. Mikäli kaikki rehu on syöty, nostetaan seuraavan päivän rehuannosta kilolla. Jos rehukaukalossa on rehua jäljellä edellisen ruokintakerran jälkeen, ei annosta nosteta seuraavana päivänä, vaan pidetään ns. tasauspäivä. Jos emakot alkavat imetysaikana lihoa liikaa, pitää päivittäistä loppuimetysajan rehumäärää rajoittaa. Huippukeksintö, jota ei voi ohittaa! Pekoni Putkimies- ruokintaohjelmaa noudattamalla saadaan monta hyötyä: 1. Emakon suoliston toiminta lisääntyy ja ummetusriski vähenee. 2. Porsiminen nopeutuu -> porsaskuolleisuus vähenee. 3. Porsimisavun tarve vähenee. 4. Emakon ruokintaa pystytään nostamaan nopeasti tavoitetasoon ilman ongelmia. 5. Emakko pysyy imetysajalla hyvässä kunnossa, jolloin - emakko tiinehtyy hyvin, porsastuotos kasvaa. - emakon lapa-avanteet vähenevät. Emakko syö hyvin, kun vatsa toimii Taulukossa olevat Pekoni Putkimiehen annosmäärät ovat ohjeelliset. Putkimiehen jakokertojen määrä, erilaiset rehut, kuivikkeet ym. vaikuttavat lannan koostumukseen. Sopiva lannan kovuus tarkistetaan Lanko-mittarilla ja Putkimiehen annostelua säädetään tarpeen mukaan. Kokoritiläkarsinoissa lanta on sopivan kovaa, kun se polkeutuu ritilän läpi kolaamatta. Emakon on ulostettava viimeistään porsimista seuraavana päivänä. Mikäli näin ei tapahdu eikä emakko ala syömään, on kuiva ulostetappi poistettava käsin peräsuolesta suojakäsinettä ja liukastegeeliä apuna käyttäen. Emakoilla on oltava vettä vapaasti saatavilla. Imettävän emakon juomalaitteen virtausmäärän on oltava vähintään neljä litraa minuutissa. Lisävettä annetaan kaukaloon muutamana päivänä porsimisen jälkeen. Hyödyt näkyvät hyvänä porsastuotoksena ja sitä kautta talous kohenee. Lisäksi tulee hyvä mieli, kun eläimet ovat entistä tyytyväisempiä. Tartu tilaisuuteen, sillä tämä on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ja hyväksi todettu toimiva käytäntö! Lisätietoja alueesi rehumyyjältä. Marjut Suokanto Kehityspäällikkö p

16 VARAA OMA MATKASI NOPEASTI! Tv:stä tuttu Heikki Hilander Hyvän Mielen Tanssilavojen suursuosikki Finlanders AGRI-RISTEILY Silja Europalla Laiva on lastattu maatalouden ammattilaisilla! Vuoden kohokohta! Korkeatasoisia seminaareja Laajat messuosastot Viihdettä ja virvokkeita Lapsia viihdyttävät Muumipeikko ja Pikku Myy ILMOITTAUDU RISTEILYLLE! Matka-Vekan toimistoon puh Ryhmät: puh tai netissä (Matka-Vekan palvelumaksu 10 / varaus) Risteilyn järjestää yhteistyössä Suomen Rehu ja Agrimarket. Lisätietoja

17 Täysrehulla kilpailukykyä! Täysrehun tuotantovaikutus on tutkitusti parempi kotisekoitukseen verrattuna. Täysrehuruokinnan etumatka pitää myös korkeiden rehukustannusten aikana. Täysrehu on enemmän kuin raaka-aineidensa summa. Se sisältää kaiken kehitystyön ja tietämyksen, joilla raakaaineista rakennetaan rehunvalmistusprosessien kautta tuotantovaikutukseltaan luvattu kokonaisuus. Eri ruokintamuotojen kannattavuus on tilakohtaisten tekijöiden summa. Kotoinen rehustus mielletään edulliseksi, koska ostopanoksiin ei ruokintahetkellä sitoudu paljoa rahaa. Helposti unohdetaan, että rahaa sidotaan viljaan jo satokauden aikana. Oman viljan arvo sikojen ruokinnassa on vähintään sen tuotantokustannus tai vaihtoehtoisesti sen markkina-arvo. Hyvälaatuiselle viljalle on muitakin markkinoita kuin sioille syöttäminen, joten oma vilja tulee arvottaa sikojen ruokinnassa oikein. Viljan hinnan ollessa korkea, harhaudutaan helposti ajattelemaan, että omalla viljalla ruokkien sian tuotantokustannus jäisi alhaisemmaksi kuin ostoviljalla tai -rehulla ruokittaessa. Sen minkä sikataloudessa säästää menettää suoraan tilan viljataloudessa! Mikä kotisekoituksessa maksaa? Kotovaraisen ruokinnan komponenttien varastointiin tarvitaan helposti puhdistettavat ja hygieeniset tilat. Kotiseoksen valmistus on kustannus riippumatta siitä, käytetäänkö rahtimylläriä vai omaa jauhatusta. Myös kaluston kunnossapito- ja käyttökustannukset sekä rehuhävikki tulee huomioida kannattavuuslaskennassa. Entä paljonko yrittäjä on valmis uhraamaan aikaansa kotovaraisen ruokinnan toteuttamiseen ja minkä arvoiseksi tämä työ lasketaan? Usean komponentin hankinta ja hintariskin hallinta vaatii paneutumista ja työtä. Komponenttien laatuvaihtelu on hallittava, jotta rehureseptit pysyvät ajan tasalla. Ja ruokintalaitteitakin pitää säätää seoksen vaihteluja vastaavasti. Täysrehu on enemmän kuin raaka-aineidensa summa. Sianlihantuotannon talous puntarissa Kannattavan tuotannon tavoite on tuottaa olemassa olevien sikapaikkojen puitteissa mahdollisimman iso myyntituottojen ja tuotantokustannusten ero. Se on eri asia kuin halvin ruokinta tuotettua lihakiloa kohti tai edullisin rehuyksikköhinta. Siitä huolimatta rehuratkaisuja punnitaan usein yksistään juuri näillä suureilla! Samanaikaisesti on tarkasteltava, mitä ruokinnalla tavoitellaan ja mitä valitulla vaihtoehdolla on mahdollista saavuttaa. Kiinteille kustannuksille saadaan katetta tuotettaessa mahdollisimman paljon lihaa. Tämä toteutuu, kun kierto on nopea, parttiat kasvavat tasaisesti ja kuolleisuus pysyy pienenä. Vielä kun samanaikaisesti saavutetaan hyvä lihaprosentti ja rehuhyötysuhde niin yhtälö alkaa toimia. Rehun tuotantovaikutuksen suhde hintaan Rehun edullisuutta tarkasteltaessa pitää aina arvioida myös sen tuotantovaikutus. Pienetkin erot muuttuvat isoksi rahamääräksi volyymista riippuen. Oletetaan, että rehun hinta on 250 /tn. Silloin: Saavutettaessa 10 % parempi rehuhyötysuhde, voi rehusta maksaa pelkästään tämän ominaisuuden perusteella 25 /tn enemmän. Jos toisella rehulla sika kasvaa 50 g/pv huonommin, se merkitsee noin viittä lisäruokintapäivää. Tämä tuo 20 /tn lisäarvoa paremmalle rehulle. 50 g:n ero päiväkasvussa merkitsee noin 0,2 parttiaa vuodessa. Jos sikapaikkoja on 1 000, niin se merkitsee 200 lihasikaa enemmän myyntiin! Koko ylijäämän voi laskea lisäarvoksi paremmalle rehulle. Jos lihakkuus paranee prosentilla, niin paremman rehun lisäarvo on noin 6 7 /tn. Täysrehuruokinnalla saadaan tasaisin kasvu, jolloin sikala tyhjenee nopeammin. Jos tyhjäpäiviä saadaan vähennettyä vuodessa viikon verran, on lihanmyynti 2 % suurempi. Täysrehulla helppoutta ja aikaa Teollinen täysrehu on turvallinen ja helppo vaihtoehto. Vastuu rehuista ja niiden tuotantovaikutuksista on valmistajalla. Kun oikeat vaihtoehdot on rehumyyjän kanssa harkittu, tarvitsee jatkossa huolehtia vain rehutilauksista. Täysrehuruokinnalla säästyy aikaa tilakokonaisuuden kannalta tärkeämpiin asioihin, kuten sikayrityksen johtamiseen. Ja pitäähän sitä joskus olla vapaa-aikaakin! INFOLAATIKKO: Lihasikalan kannattavuusmittarit: rehuhyötysuhde lähellä 2,60 ry/lisäkasvukilo päiväkasvu yli 950 g/pv kiertonopeus 3,5 kuolleisuus alle 1 % Jukka Heinonen Myyntipäällikkö p

18 Maittavaa rehua kaasutiiviistä siilosta KAASUTIIVIS SIILO JÄRKEVÄÄN REHUVILJAN SÄILÖNTÄÄN: säilöntä ilman kuivauskustannuksia nopea puinti ja säilöntä ilman kuivurilla valvottuja öitä ei viljan siirtelyä - vilja puimurista suoraan siiloon vähän huoltoa tarvitseva laitteisto pieni tehontarve ilman suuritehoisia lietsoja Kaasutiiviisti säilötyssä rehuviljassa sulavuus ja ravinnearvo ovat kuivattua viljaa korkeammat. Käymisen tuloksena vilja maittaa eläimille kuivaa viljaa paremmin. Tämän ovat asiakkaamme todenneet. Katso lisää:

19 Muutoksia rehujen tuoteselosteissa Rehujen tuoteselosteisiin on tullut muutoksia. Niiden taustalla on uusi EU-asetus rehujen pakkausmerkinnöistä. Rehujen tuoteselosteissa uutta EU-asetusta on alettu soveltaa kesän 2010 lopulta alkaen. Irtorehuissa muutokset näkyivät heti, sillä Suomen Rehulla on käytössä ajantasaiset tuoteselosteet. Pakatuissa tuotteissa ja erikoisrehuissa asetuksen edellyttämät muutokset tapahtuvat vähitellen syksyn aikana. Ravintoaineista ja lisäaineista kerrotaan entistä tarkemmin. Sikojen ja siipikarjan rehuseoksissa on valkuaisen, tuhkan, rasvan ja kuidun lisäksi mainittava lysiinin ja metioniinin pitoisuus sekä tärkeimmät kivennäispitoisuudet. Myös lisäainelista pitenee: kaikki rehuun lisätyt hivenaineet ja niiden alkuperäiset yhdisteet näkyvät nyt tuoteselosteessa. Lisäaineet ryhmitellään entistä selkeämmin. Lisäainelistan väliotsikot kertovat, mikä on lisäaineiden tarkoitus: vitamiinit, hivenaineet jne. Vain EU:ssa hyväksyttyjä lisäaineita saa käyttää rehuissa. Suomen Rehulla on käytössä ajantasaiset tuoteselosteet. Vähenikö porsasrehun rauta? Lisäainevalmisteiden sisältämä tehoainemäärä ilmoitetaan valmistekohtaisesti. Esimerkiksi jos tuotteessa on sekä epäorgaanisena natriumseleniittinä että orgaanisena seleenihiivana lisättyä seleeniä, molempien määrät mainitaan erikseen. Lisäaineista ilmoitetaan nyt vain lisätyt määrät, kun aiemmin ilmoitettiin kokonaismäärä tuotteessa. Esimerkiksi porsasrehussa noin puolet raudasta on peräisin rehuaineista. Koska lisäainelistassa ilmoitetaan vain rautasulfaatista peräisin oleva rauta, porsasrehun rautapitoisuus näyttää alentuneen puoleen. Raudan kokonaismäärä tuotteessa on kuitenkin ennallaan, ero johtuu ainoastaan ilmoitustavasta. Porsasrehu sisältää siis selvästi enemmän rautaa kuin lisäainelistassa sanotaan. Tiivisteet ovat täydennysrehuja Valkuaistiivisteiden virallinen nimike on jatkossa täydennysrehu, sillä uusi asetus ei tunne nimikkeitä tiiviste tai puolitiiviste. Täydennysrehuja ovat kaikki muut rehuseokset paitsi täysrehut. Rehuseosten sisältämät rehuaineet luetellaan entiseen tapaan suuruusjärjestyksessä, mutta niiden määriä ei tarvitse ilmoittaa. Energia- ja valkuaisarvot saadaan jatkossakin ilmoittaa kotimaisen järjestelmän mukaisesti. Siipikarjan energia-arvot pysyvät ennallaan. Sioilla voidaan rehuyksiköiden ohella käyttää megajoulearvoja. Yhdessä sikojen rehuyksikössä on 9,3 MJ nettoenergiaa. Asetus ohjaa myös rehujen markkinointia Uusi asetus ohjaa myös rehujen markkinointia ja rehuista esitettyjä väittämiä. Suomessa markkinoitavissa rehuissa on oltava suomenkielinen tuoteseloste. Tämä koskee myös tuontirehuja. Rehujen markkinointi ei saa olla harhaanjohtavaa, esimerkiksi rehuilla ei saa olla lääkkeenomaisia väittämiä. EU:ssa on tekeillä yhteinen soveltamisohje, jossa kuvataan hyvät toimintakäytännöt ja rehuille sopivat markkinointiväittämät. Suomessa Evira valvoo rehujen valmistusta, maahantuontia, markkinointia ja käyttöä sekä samalla tämän uuden asetuksen toimeenpanoa. Pirjo Hissa Tutkimuspäällikkö p

20 Viljan laadulla on suuri merkitys ruokinnassa. Vasemmalla olevan ohran hehtolitrapaino 72 kg ja oikealla olevan 59 kg. Viljat analysoimalla ruokinta kuntoon Kaiken ruokinnan suunnittelun tulee perustua analysoituihin raaka-aineisiin, myös kotoisen rehustuksen. Vilja on toinen puoli ruokintaa, sillä sitä on noin 75 % viljatiiviste-seoksen kiloista. Näin ollen viljojen laadulla on suuri merkitys ruokinnassa. Kattava viljanäyte saadaan ottamalla eri puolilta viljaerää vähintään kymmenen muutaman desilitran kokoista osanäytettä. Osanäytteet sekoitetaan hyvin keskenään ja toimitetaan laboratorioomme analysoitavaksi. Yhdessä näytepussissa saa olla vain yhtä viljalajia. Näytteiden mukaan laitetaan saate, josta selviää mille tuotantovaiheelle seosoptimointi toivotaan tehtävän. Vilja-analyysejä tehdään ympäri vuoden, joten kaikkia viljanäytteitä ei tarvitse toimittaa heti. Ruokinnallisesti hyvän viljan tuntomerkit Viljan tulee olla aistinvaraisesti tarkasteltuna moitteetonta ja väriltään kirkasta, eikä homeita tai vieraita hajuja saa esiintyä. Rehuviljan hehtolitrapainon tulee olla kauralla vähintään 56 kg, ohralla 66 kg ja vehnällä 76 kg. Korkea tärkkelyspitoisuus turvaa riittävän tärkkelysenergian saannin ja on näin ollen on arvokas asia sikojen ruokinnassa. Ohran tärkkelyspitoisuuden tulee olla yli 59 % kuiva-aineesta ja vehnän yli 65 % ka:sta. Hyvän rehuviljan valkuaisen tulee olla 12,0 12,9 % ka:sta. Rehuviljassa ei saa olla rikkakasvin siemeniä. Rikan siemenet heikentävät makua ja näin ollen myös syöntiä. Vilja tulee säilyttää asianmukaisesti, kuten kaikki muutkin eläinten rehut. Tautiriskin pienentämiseksi viljaa tai rehuja ei saa päästää koske- 20

21 Uudet viljat, uudet suunnitelmat Mitä tarkemmin tiedetään viljan laatu, sitä taloudellisempaan lopputulokseen päästään. tuksiin jyrsijöiden tai lintujen kanssa. Vilja tulee kuivata alle 14 % kosteuteen, mikäli kyseessä ei ole tuore- tai hapotettu vilja. Oikea vilja oikeaan tuotantovaiheeseen Imettävän emakon sekä lihasian alkukasvatukseen valitaan parasta ja painavinta viljaa, sillä energian ja valkuaisen tarve on suuri. Energiaa seokseen saadaan vehnästä ja tarvittaessa kasviöljystä. Pienen lihasian kasvua rajoittaa syöntikyky. Mikäli aminohapoista tulee puutetta ruokinnan alkuvaiheessa, ei kasvua loppukasvatusvaiheessa saada kiinni ja menetykset ovat tuntuvat. Tiineille emakoille ja lihasikojen loppukasvatusvaiheeseen sopii hyvin kevyemmät viljat, sillä laimeaa rehua voidaan annostella enemmän. Eläimen syöntikyky on tässä vaiheessa suurempi kuin tarve ja rehumäärää joudutaan yleensä rajoittamaan. Kevyessä viljassa on suhteessa paljon kuorta ja sen kautta kuitua, jolla saadaan tiineelle emakolle kylläisyyden tunne. Ruokinnan suunnittelu Viljan täydennykseen valitaan tiiviste, joka täydentää sitä parhaiten eri tuotantovaiheissa. Mitä tarkemmin tiedetään käytetyn viljan laatu, sitä taloudellisempaan lopputulokseen päästään. Valtakunnan parhaat rehuasiantuntijamme ovat käytettävissäsi Agrimarketeissa, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa ruokinnan suunnittelussa ja täydennysrehun valinnassa. Ruokinnan toteutus Rehusiilojen puhtaudesta tulee huolehtia, ja siilojen puhdistus onkin hyvä ottaa rutiiniksi mielellään kolmen kuukauden välein. Jauhatuskarkeus vaikuttaa rehun hyväksikäyttöön ja toisaalta sopivan karkea rehu ylläpitää hyvää mahaterveyttä. Jauhetun kauran säilyvyys on huono johtuen kauran rasvasta. Näin ollen jauhettuna säilytysaika on maksimissaan viikko. Muutenkin on hyvä muistaa, että rehu on maittavinta juuri jauhettuna. Rehujen seossuhteiden määrää on seurattava säännöllisesti, jotta varmistutaan halutunlaisen viljan ja täydennyksen suhteesta seoksessa. Vaakaanturit tulee kalibroida mielellään pari kertaa vuodessa. Kaiken tämän lisäksi tulee varmistua, että rehua annostellaan oikea määrä eri tuotantovaiheille laadittujen reseptien mukaisesti. Ruokinnan teknisen onnistumisen on oltava hallussa, koska tämä takaa hyvän ja taloudellisen lopputuloksen. Tuotantotuloksien seurantaan sikalassa pitää panostaa. Jatkuva seuranta paljastaa mahdolliset poikkeavuudet ajoissa. Menestyksekäs onnistuminen edellyttää, että eläin saa tarpeenmukaista ja tasalaatuista rehua säännöllisesti ja riittävästi. Optimi-palvelun ja alueesi rehumyyjän avulla saat eväät onnistumiseen. Uudet viljat ovat laarissa ja käyttö aloitettu kotieläinten ruokinnassa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että analyysien mukaan viljojen hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus ovat keskimäärin alempia ja valkuaispitoisuus korkeampi kuin viime vuonna. Sika- ja kanatilojen ohran valkuaispitoisuus on tähänastisten analyysien mukaan keskimäärin 12,7 % kuiva-aineesta, kun se viime vuonna oli 11,4 %. Hehtolitrapainot olivat vastaavasti 64, 8 ja 67 ja tärkkelyspitoisuudet 60,5 ja 62,1. Alhainen hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus merkitsevät, että ohrassa on vähemmän eläimelle käyttökelpoista energiaa, mikä näkyy käytännössä huonompana rehuhyötysuhteena. Kauran valkuaispitoisuus on noin 13 % eli noin prosenttiyksikön korkeampi kuin viime vuonna. Keskimäärin kauran hehtolitrapaino on selvästi viimevuotista alempi: tänä vuonna ja viime vuonna. Kauran laadussa on eniten alueittaista vaihtelua. Paikoin se on hyvin kevyttä ja pienijyväistä ja paikoin kelpo tavaraa. Rehutehtaassa suuri osa kaurasta kuoritaan ja siihen ei pienijyväinen kaura käy. Karkea arvio on, että ainakin kolmasosa kaurasta on tänä vuonna kuorintaan soveltumatonta. Kevyen kauran syöttö sioille tai siipikarjalle merkitsee käytännössä ainakin rehuhyötysuhteen heikkenemistä. Käyttömäärästä riippuen vaikutus voi näkyä myös huonompana kasvuna. Vehnän valkuaispitoisuus on analysoimistamme viljanäytteistä korkein: 14 prosentin molemmin puolin. Viime vuonna se oli %. Vehnä on tänä vuonna suurelta osin leipävehnälaatuista ja rehuvehnää on niukasti. Tiloilla onkin syytä puntaroida, kannattaisiko vehnä myydä hyvään hintaan leipäviljaksi ja käyttää ostorehua eläimille. Viljan laatu poikkeaa merkittävästi viime vuoden viljasta ja siksi on tärkeää lähettää omat viljat analyysiin ja teettää ruokintasuunnitelma tulosten pohjalta. Näin vältetään yli- tai aliruokinta ja päästään optimaaliseen lopputulokseen. Marja-Leena Koivisto Kehityspäällikkö p Eija Helander Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja p

22 Kasvinsuojelun tähtimerkit RIKKAKASVIT TORJUU: KASVITAUTIEN TORJUNTA: KORREN VAHVISTAA: 20 WG + MCPA Entistä edullisempi, laajatehoinen yhdistelmä viljalle! Parhaat edut saat vehnällä, estää tähkän ränsistymisen Suuri ja laadukas sato, korkea hlp ja pulleat jyvät Seoskumppaniksi Zenit tai Menara Hyväksytty myös lukuisille erikoiskasveille. 250 EC Joustava käyttöaika ja erinomainen teho Ruiskutus rikkakasvitorjunnan yhteydessä vahvistaa korren tyveä Voidaan yhdistää myös Axial-ruiskutukseen Erinomaisia tuloksia jaetusta käsittelystä Viljalle ja myös suojaviljalle Ajoita ruiskutus pellolla olevien rikkakasvien mukaan Kaikille viljoille, erityisesti ohralle ja kauralle Huom! Voi ruiskuttaa jo rikkakasviruiskutuksen yhteydessä, antaa suojan jopa koko kesäksi Muista huomioida peräkkäiskäytön rajoitukset SUUNTA KOHTI PAREMPAA SATOA Tautien torjuntaan kaikilla viljoilla Helppokäyttöinen valmis ratkaisu yhdessä kannussa Kaksi tehoainetta laajempi ja parempi teho Tehokkaan strobin ja pitkävaikutteisen triatsolin seos hyvä resistenssinhallinta Tuttu Ratio lisättynä matarateholla! Tankkiseoskumppanit samassa pakkauksessa Kevätviljoille ja apilattomien nurmien suojaviljoille Tehoaa useimpiin rikkakasveihin Eagle tuo RatioComboon lisäksi mataratehon lisää tehoa muihin rikkakasveihin, mm. pihatattareen ja lemmikkiin Käyttömäärä Ratio 2 tbl + Eagle 12 g + kiinnite 0,1 l/ha Kahden tehoaineen valmiste tautien torjuntaan kaikilla viljoilla Suojaa lehden tyvestä latvaan tauteja vastaan Torjuu tauteja myös parantavasti Voi käyttää yksinään tai seoksessa Amistarin tai Acanton kanssa Käyttömäärät: täysi annos 0,5 l/ha, jaettu käsittely 0,25 + 0,25 l/ha, tankkiseos Menara 0,25 l/ha + Amistar 0,25-0,4 l/ha tai Menara 0,25 l/ha + Acanto 0,4-0,5 l/ha. Pakkauskoko 5 l. Hukkakauran torjuntaan ohrasta, vehnästä, rukiista ja ruisvehnästä. Tehokas Turvallinen Joustava Uusi standardi hukkakauran torjuntaan ohrasta, vehnästä, ruisvehnästä ja rukiista Lue aina käyttöohjeet ja noudata niitä. Katso lisää:

23 KASVUOHJELMA Tocada BOR -ohra energiarehuksi ruokintaan Rehuviljan tuotannossa olennaista on runsaan ja laadukkaan sadon tuottaminen. Tocadassa yhdistyvät rehuohran tuotannon kannalta monet olennaiset laatuominaisuudet. Teksti: Anna Perttu, tiedottaja, Boreal Kasvinjalostus Oy Viljan tehtävänä on ennen kaikkea tuoda ruokintaan energiaa eläinten kasvua varten. Viljalajien ja -lajikkeiden välillä on selkeitä eroja ruokinnallisen laadun kannalta olennaisten ominaisuuksien osalta. Oikealla lajikevalinnalla voidaan osaltaan varmistaa laadukkaan rehuviljan saanti. Tocada on viime vuosien aikana noussut viljellyimpien kaksitahoisten rehuohrien joukkoon. Se soveltuukin korkean satotasonsa ja hyvän laatunsa ansiosta erinomaisesti rehuohran tuotantoon. Satotasoltaan Tocada on markkinoilla olevien ohrien parhaimmistoa. Lajikekokeissa sen sadontuottokyky on tullut esiin kaikkina koevuosina. Myös kuivissa oloissa Tocada on menestynyt paremmin kuin lyhytkortiset kaksitahoiset lajikkeet, ohranjalostaja Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy:stä kertoo. Kokeiden lisäksi Tocada on osoittanut potentiaalinsa myös käytännön viljelyssä. Lajikevalinta vaikuttaa laatuun Rehuviljaa tuotettaessa tavoitteena on painavan ja energiapitoisen viljan Suuri jyväkoko korreloi vahvasti korkean tärkkelyspitoisuuden kanssa ja viittaa hyvään energia-arvoon. tuotanto. Jyväpainoon ja tärkkelyspitoisuuteen voidaan osaltaan vaikuttaa viljelytekniikalla, mutta myös lajikevalinnalla. Tocadassa yhdistyvät rehuohran tuotannon kannalta monet olennaiset laatuominaisuudet: korkea tärkkelyspitoisuus, erittäin suuri jyväkoko ja korkea hehtolitrapaino. Suuri jyväkoko korreloi vahvasti korkean tärkkelyspitoisuuden kanssa ja viittaa myös hyvään energia-arvoon, kehityspäällikkö Kari Hissa Hankkija Maataloudesta selvittää. Hissan mukaan ruokinnassa ohraa käytetään erityisesti tärkkelyksen ja energian lähteenä, jolloin korkea tärkkelyspitoisuus on tavoiteltu ominaisuus, ja esimerkiksi valkuaistäydennys on helppo toteuttaa muilla rehuraakaaineilla. Luja korsi tuo viljelyvarmuutta Korkean sadontuottokyvyn omaavilla lajikkeilla on haasteena aina korrenlujuus. Tocadan korsi on luja: kokeissa sen lakoprosentti on ollut kaksitahoisten ohrien pienimpiä. Lujan kortensa ansiosta se kestää melko runsastakin lannoitusta. Kun tavoitteena on hyvälaatuinen sato, luja korsi tuo viljelyyn myös laatuvarmuutta. Rehuviljan homeja muut laaturiskit vähenevät, kun kasvusto pysyy hyvin pystyssä puintiin asti, Reino Aikasalo sanoo. Kasvuaikansa puolesta Tocada soveltuu parhaiten viljelyyn I IIviljelyvyöhykkeillä ja onkin Aikasalon mukaan erinomainen vaihtoehto laadukkaan rehuohran tuotantoon eteläisessä Suomessa. 23

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Onnistunut imetys onnellinen emakko Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Emakko-Pekoni Plus Pekoni 106 Trypto Imetys-Pekoni Plus Onnistunut imetys hyvinvointia emakolle Suomen

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

Punaheltta Paras Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi

Punaheltta Paras Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi tilasi parhaaksi Suomen Rehun räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin. Nykyiset

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta. Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma. Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi.

Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta. Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma. Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi. Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi. Neljä porrasta kannattavaan kasvuun Porsaan elämän ja syönnin alku ovat herkkiä ja

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Premium-luokan koiranruokasarja D

Premium-luokan koiranruokasarja D Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09 Page 1 SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Suomen Rehu Oy 2005 Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09

Lisätiedot

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja TM Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja Suomen suosituin premium-koiranruoka. Koiran elämänlaatu, terveys ja pitkä ikä ovat vaalimisen arvoisia asioita. Siksi ravinnon korkea laatu

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Sikatalouden tulosseminaari 4.11.2014, Tampere Aineisto Tilakäynti ja haastattelu

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä!

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä! Onnistutaan yhdessä! Onnistunut ruokinta on yksi kannattavan kotieläintuotannon kulmakivistä. Haluamme olla paras kumppanisi broilereiden ruokinnassa. Kehitämme jatkuvasti ruokintaohjelmia ja palveluja,

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Suomen Rehun komponenttituotteet

Suomen Rehun komponenttituotteet Monipuolisuutta seosruokintaan Suomen Rehun komponenttituotteet Agrimarket seostilan parhaaksi Agrimarket tarjoaa seosruokintaan harjoittavalle tilalle parhaan ja monipuolisimman osaamisen olipa sitten

Lisätiedot

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön Maija Karhapää Sikojen optimoitu valkuaisruokinta Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun Aminohappojen tulee

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot