Tässä numerossa. rehunsyönti. Kanoille oma viljarehuohjelma. Kivimäet vaihtoivat broilerit muniviin kanoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä numerossa. rehunsyönti. Kanoille oma viljarehuohjelma. Kivimäet vaihtoivat broilerit muniviin kanoihin"

Transkriptio

1

2 1 Turvaa emakon rehunsyönti Kivimäet vaihtoivat broilerit muniviin kanoihin Kanoille oma viljarehuohjelma Tässä numerossa Kokemuksia tilalta 6 Kokojyväviljaa muniville kanoille 12 Tuoreet sikafarmarit luottavat tulevaisuuteen Siipikarjan ruokinta ja hoito 9 Punaheltta Viljarehuohjelma 11 Emorehu uudistui Sikojen ruokinta ja hoito 14 Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma emakoille Kasvuohjelma 23 Tocada-rehuohrasta energiaa Vakiot ja ajankohtaista 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 17 Täysrehuissa tutkittu tuotantovaikutus 19 Rehujen tuoteselosteet muuttuivat 20 Uudet viljat, uudet suunnitelmat 2

3 SUOMEN REHUN ASIAKASLEHTI Kotieläin 2/2010, 21. vuosikerta Suomen Rehu Kustantaja Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, PL HYVINKÄÄ puh Sähköpostiosoitteet Internet Päätoimittaja Satu Valkama puh Toimituskunta Anu Artjoki, toimitussihteeri Pirjo Haapanen Eija Helander Matti Koivula Marjut Suokanto Minna Lehtonen Palaute ja osoitemuutokset Paino PunaMusta Oy, Joensuu ISSN Jakelulevikki Kannessa Matti Kivimäki ja Timo Kaatikko Kuvaaja Jussi Knuuttila Viljojen hinnat puhuttavat Keväällä ja alkukesällä uskottiin rehuviljojen hintojen pysyvän alhaisena ja puintien alkaessa jopa laskevan. Heinäkuussa maailmanmarkkinahinnat lähtivät kuitenkin nousuun. Menoa siivitti eri viljantuotantoalueilta saadut viestit odotuksia vähäisemmistä sadoista. Vaikutukset ulottuivat myös Suomeen, ja meilläkin viljojen hinnat nousivat voimakkaasti aina syyskuun loppupuolelle saakka. Viljan hinta vaikuttaa voimakkaasti yksimahaisten tuotantoeläinten rehuseosten hintoihin, koska niissä on viljalla suuri osuus. Tällä hetkellä rehujen kustannuspaineet ovat syksyn 2007 kaltaiset. Valmistava teollisuus on pakotettu huomioimaan viljojen kallistuminen rehujen hinnoissa. Tämän nousun pitää siirtyä arvoketjussa eteenpäin. Muulla tavoin tilanteesta on vaikea selviytyä. Toivottavasti ketju on tässä suhteessa valmiimpi kuin viljojen hinnan edellisen voimakkaan nousun aikaan. Tämän syksyn tapahtumat vahvistavat käsitystä, jonka mukaan rehuraaka-aineiden voimakkaat ja nopeat hintojen muutokset ovat tulleet jäädäkseen. Rehuteollisuudelle nopea hintojen nousu on luonut voimakkaita, lyhyitä tilauspiikkejä. Niiden hallinta on aivan oma lukunsa, koska tehtaiden kapasiteetti on mitoitettu tasaiselle menekille. Asioita on jouduttu asettamaan arvojärjestykseen, ja suoraan ruokintaan toimitettavat rehuerät ovat olleet etusijalla. Tehtaille ostettavan viljan hinta noudattaa kulloisenkin markkinatilanteen määräämää tasoa. Siksi rehujen toimittaminen vanhalla hinnalla ei ole mahdollista silloin, kun raaka-aineet ovat jo uudella ja kalliimmalla hinnalla hankittuja. Onneksi asiakkaamme ovat ymmärtäneet tilanteen synnyttämät rajoitteet. Siitä kaikille suuri kiitos! Syyskuun viimeisinä päivinä viljan maailmanmarkkinahinnat lähtivät huippuhinnoistaan laskuun. Suuntaus heijastui myös Suomeen. Heräsi jo kysymys olivatko parhaat viljan myyntihetket tämän sadon osalta kenties jo takana? Joka tapauksessa nousun taittuminen ja alkanut laskusuunta antoivat toiveita siitä, etteivät rehujen hinnat nouse aivan niin korkealle kuin pahimmillaan pelättiin. Lokakuun alussa USA:n maissin satoennustetta kuitenkin alennettiin aiemmasta, jonka seurauksena maissin hinta ampaisi voimakkaaseen nousuun tempaisten samalla etenkin vehnän mukaansa. Tätä kirjoitettaessa tilanne on tasaantunut. Raaka-ainemarkkina näyttää kuitenkin elävän erittäin herkkää vaihetta, jossa pienetkin markkinasignaalit aiheuttavat arvaamatonta heilahtelua. Matti Koivula Tuoteryhmäjohtaja, sian- ja siipikarjanrehut, Hankkija-Maatalous Oy 3

4 AJANKOHTAISTA Henkilömuutoksia Suomen Rehussa Pitkäaikainen rehumyyjä Jouko Kerttula siirtyi eläkkeelle Jatkossa broileri- ja kalkkunarehuasiakkaita HK Ruokatalon ja Saarioisten alueella palvelee rehumyyjä Kimmo Virtanen. Kimmon tavoitat numerosta Rehumyyjä Sini Perttilä siirtyi muihin tehtäviin. Alueen sianrehuasiakkaita palvelevat nyt rehumyyjät Terhi Lehtimäki (p ), Ari Räikkä (p ) ja Pekka Harju (p ), myyntineuvottelijana jatkaa Eija Jaakola (p ). Rehumyyjiemme sähköpostiosoitteet ovat Pekoni-Tiiviste Y:n koostumus tarkentui Erityisesti yhdistelmätuotantoon suunnitellun valkuaistäydennysrehumme Pekoni-Tiiviste Y:n aminohappokoostumusta on edelleen tarkennettu. Uudistuksen myötä Pekoni-Tiiviste Y sopii sikojen viljaruokinnan täydentäjäksi entistä paremmin aiempaa tasapainoisemman aminohappokoostumuksensa ansiosta. Tuote soveltuu erinomaisesti myös hernettä ja härkäpapua sisältäviin ruokintoihin. Kysy lisää rehumyyjiltämme! Farmit.net uudistui MINNA-MARI PURTSI-TOIMI Farmit.net-sivusto on uudistunut. Sivuston ilmettä raikastettiin ja sivurakenteista tuli käyttäjäystävällisempiä. Ajankohtaisuutisten lisäksi sivustolta löytyy perustietoa niin sika- kuin siipikarjatiloille. Farmit.netissä vierailee päivittäin jopa eri käyttäjää ja aktiivisurffaajat tutkivat ahkerasti esimerkiksi sääpalvelun sivuja. Lähitulevaisuudessa Porsaiden kasvukisan voittaja Pirjo Impilän possut kiihdyttivät Porsaiden kasvukisan voittoon. Kilpailun palkinto lavallinen Pikku-Pekonia käytiin luovuttamassa aurinkoisena syyspäivänä. Onnittelut voittajalle! Farmit julkaisee myös OmaTila-palvelun, joka on Farmit.netissä avautuva sähköinen työpöytä maa- ja metsätilayrityksen johtamiseen. Tutustu Farmitin uusiin sivuihin osoitteessa Punaheltta Kanakivennäinen munankuoren laadunvartija Uusi Punaheltta Kanakivennäinen sisältää monia munankuoren laatuun vaikuttavia hivenaineita ja vitamiineja, kuten magnesiumia ja D-vitamiinia. Munankuoren laadusta huolehtiminen on nyt entistä helpompaa, vaikka valkuaistäydennysrehun määrä laskee munintakauden loppuvaiheessa. Kanakivennäinen on koostettu Punaheltta-tiivisteitä silmälläpitäen, ja se täydentää hyvin loppumunintakauden kuoren laatuun vaikuttavia ainesosia. Kanakivennäinen sisältää myös keltuaisen väriin vaikuttavaa väriainetta, mikä turvaa hyvän keltuaisen värin myös vähäisemmillä valkuaistäydennysrehumäärillä. 4

5 Ammattilaisten Suomen Sikaseminaari Tampereella Ilveksessä Tiedustele vapaita paikkoja asiakaspalvelustamme p Osallistujien kesken arvotaan Ford Ranger -lavamaasturi käyttöön helmikuun 2011 ajaksi. Tule mukaan, tarjolla on rautaisannos asiaa sikataloudesta sekä sopivasti viihdettä! Suomen Rehun osastolla Kone-Forumissa oli tunnelmaa! Suomen Rehun osastolla käytiin vilkasta keskustelua rehuasioista. Kysymyksiä ajankohtaisista aiheista sateli asiantuntijoillemme. Kiitos kaikille osastollamme vierailleille! SATU ILLMAN Kanat, rehut ja munat -kiertue lähestyy! Tapahtumakalenteri Eurotier näyttely Agrimarketin ammattimatka, Saksa Hannover Sikojen kivennäisruokinta teemapäivä Suomen Rehun tehdas, Turku Sikojen kivennäisruokinta teemapäivä Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Hyvän mielen Agri-risteily Silja Europa Merkkaa kalenteriin! Agrimarketin ammattimatka Kaliforniaan Tule kuulemaan ajankohtaista asiaa kananmunantuotannosta sekä uudesta kanojen Punaheltta Viljarehuohjelmasta. Kiertueaikataulu: ti Kiisan Pirtti, Masku ti Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki to ABC-asema, Juva Tilaisuudet alkavat klo 14. Tilaisuuksiin voit ilmoittautua asiakaspalveluun p tai sähköpostitse Lämpimästi tervetuloa! 5

6 KOKEMUKSIA TILALTA Kokojyväviljaa muniville kanoille Vain paras vilja on kyllin hyvää munantuotantoon. Kivimäet lähtivät matkaan virikehäkeillä. Seuraava halli tehdään kerroslattiakanalaksi, vaikka eläinmäärä jää noin 40 prosenttia edellistä hallia pienemmäksi. 6

7 Heljä ja Matti Kivimäen tilan kananmunantuotanto käynnistyi helmikuulla. Suomen Rehun rehumyyjä Timo Kaatikko seuraa, kuinka Prinzenin pakkauskone nostelee munia kennoihin. Heljä ja Matti Kivimäki vaihtoivat broilereiden kasvatuksen kananmunantuotantoon. Vaihtoa helpotti Suomen Rehun Punaheltta Viljarehuohjelma, joka mahdollistaa tilan oman viljan käytön kanojen ruokinnassa. Teksti ja kuvat: Jussi Knuuttila Kanojen ruokintaan kehitetty Punaheltta Viljarehuohjelma koostuu kolmesta perusrehusta, joiden lisäksi kanat saavat 20 prosenttia kokojyväviljaa. Kananuorikoiden ruokinta aloitetaan Multi-Punaheltta-täysrehulla. Kanojen ollessa 24-viikkoisia alkaa siirtyminen viljasekoitukseen. Perusrehuna on tällöin Huippu-Punaheltta Vilja. Kanojen saavutettua 33 viikon iän siirrytään Balans-Punaheltta Vilja -perusrehuun ja 52 viikon iästä eteenpäin perusrehu on Spurtti-Punaheltta Vilja. Suomen Rehu on kehittänyt kaikki kolme perusrehua täsmätuotteiksi, vain ja ainoastaan kuvatun kaltaiseen ruokintaan. Tavoitteena on, että 20 prosenttia rehusta voidaan korvata tilan omalla viljalla. Tämä onkin Kivimäkien mukaan merkittävä oman viljan markkinointikanava. Kustannuksia säästyy, kun etäkuljetukset jäävät pois. Perusrehuissa on kaikki, mitä kanat kokojyväviljan täydennykseksi tarvitsevat, kalkkia myöten. Tämä tekee ruokinnasta yksinkertaisen, Matti Kivimäki sanoo. Kivimäet harjoittelivat kokojyväviljaruokintaa broilereiden kanssa lähes 20 vuotta. Viljan jauhaminen ja rehuseoksen koostaminen eivät isäntää kiinnosta, koska työtä on muutenkin riittävästi. Muninta pysyy korkeana Kivimäet ottivat uuden ruokintamenetelmän kanojen ruokinnassa käyttöön ensimmäisinä Suomessa. Se on ollut käytössä nyt ensimmäisen munintaerän puoleenväliin asti. Matti Kivimäki ja rehumyyjä Timo Kaatikko kertovat, että kokeilu on herättänyt melkoista kiinnostusta ammattilaisten keskuudessa. Ensimmäisen hallimme kanaa syövät ainakin kiloa viljaa vuodessa. Piakkoin kalustettavaan kerroslattiakanalaan mahtuu kanaa. Se nostaa viljan vuotuisen kulutuksen pyöreästi kiloon, isäntä laskeskelee. Niin Kivimäki kuin Kaatikkokin painottavat, että muninnan pitää pysyä korkeana. Ellei näin ole, menetetään ruokintamenetelmän tarjoamat säästöt nopeasti. Tähänastiset kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Munintaprosentti on pysynyt korkeana hyvin, Kivimäki sanoo. Lisäbonuksena hän mainitsee lannan koostumuksen, pehku on pysynyt kuivana. Hän lukee sen ruokinnassa käytettävän kauran ansioksi. Kaatikko tiivistää pitkän kokemuksensa rehumyyjänä seuraavasti: Tehokkain tuotanto on aina ollut kannattavinta. Määritelmään on vaikea lisätä mitään. Siitä on myös vaikea ottaa mitään pois. 7

8 Punaheltta Viljarehuohjelma tarjoaa tilaisuuden käyttää tilan tuottamaa viljaa räätälöidyn, teollisen perusrehun lisänä. Broilereista luovuttiin Seinäjokelaiset Kivimäet kasvattivat broilereita parikymmentä vuotta. Tuona aikana omakotiasutus hiipi hissukseen yhä lähemmäksi. Kukaan ei ole koskaan sanallakaan huomauttanut tuotannon aiheuttamista hajuista. Silti Kivimäet realisteina arvelivat, että eräänä päivänä paineet broileriyksikön hajujen ja muiden toimintojen johdosta kasvavat liian suuriksi. Niinpä he vaihtoivat oma-aloitteisesti broilerien kasvatuksen kananmunien tuotantoon. Tuleva tilanne ennakoitiin, isäntä toteaa. Hän uskoo, että tuotantosuunnan vaihdolla saatiin tilanpidolle lisäaikaa. Toki munantuotantokin hieman hajuja aiheuttaa, kuten kaikki kotieläintuotanto. Isäntäväkeä alkoi mietityttää myös broilerituotannon hiljalleen hiipuva talous. Siipikarjanlihantuotannolle on monia uhkia. Poliittisilla päätöksillä voidaan sekoittaa systeemit muutamassa hetkessä korjaamattomaan kuntoon, Kivimäet arvelevat. Kananmunientuotannon kannattavuuden he arvelevat olevan vankemmalla pohjalla kuin siipikarjanlihan. Viikoittainen tili on jo havaittu verenpainetta tasoittavaksi tekijäksi. Myös työkuormitus on tasainen ilman hektisiä huippuja. Kivimäet siirtyvät munantuotantoon kahdessa vaiheessa. Asiantuntijoiden kehotuksesta he kalustivat ensimmäisen tuotantohallinsa virikehäkeillä. Kananmunantuotannossa työkuormitus on tasainen ilman hektisiä huippuja. Heljä Kivimäki arvostaa myös viikoittaista munatiliä. Tämä on kuulemma aloittelijoille helpompi tapa päästä matkaan. Ilmeisesti näin onkin, he toteavat. Ainakin ensimmäisen kanaerän tuotanto on vastannut odotuksia, vieläpä hyvin. Toinen halli tullaan kalustamaan kerroslattiakanalaksi, koska lattiakanalassa tuotetuille munille on tulevaisuudessa todennäköisesti kysyntää. Vanhat ruokintalaitteet toimivat Kun Timo Kaatikko kuuli Kivimäkien aikeista tuotannon muutokseen, hän kertoi pariskunnalle uudesta ruokintamahdollisuudesta, joka tarjoaa tilaisuuden käyttää tilan tuottamaa viljaa räätälöidyn, teollisen perusrehun lisänä. Kivimäkien tilalle systeemi sopi aivan erityisesti, koska heillä oli broilerituotannon jäljiltä toimiva laitteisto tällaiseen kokojyväviljaa sisältävään ruokintaan. Matti Kivimäki kertoo tarttuneensa tilaisuuteen heti. Virikehäkkisysteemin asennus ja tarvikkeet maksoivat aivan tarpeeksi, joten oli erinomaista, että kustannuksia voitiin keventää olemassa olevia ruokintalaitteita käyttämällä. Sekin helpotti, että ilmanvaihtolaitteet kelpasivat munantuotantoon ilman muutoksia. Tilan peltopinta-ala riittää mainiosti tarvittavan viljamäärän tuottamiseen. Parhaat erät voidaan valita päältä. Kana on laarista kotoisin siinä kuin sikakin, Kivimäki sanoo. Vain paras vilja on kyllin hyvää munantuotantoon. Vilja annostellaan painon mukaan ruokintalaitteen vaa alla. Viljasta on puolet kauraa ja puolet vehnää. Tähtäimessä on 20 prosentin osuus seosviljaa, mutta pelivaraa on puoleen ja toiseen. Broileriajalta periytyneet 90 millimetrin spiraalit siirtävät rehuseoksen ruokkijoille. 8

9 Kanoille oma viljarehuohjelma Kotoisen ja täysrehuruokinnan rinnalle on noussut uusi Punaheltta Viljarehuohjelma, jossa yhdistyvät ruokinnan helppous, yksinkertaisuus ja varmuus. Viljarehuohjelman avulla on mahdollista saada huipputulos vaivattomasti ja taloudellisesti. Käytännön kokemukset osoittavat, että tuotantotulokset ja kananmunien puhtaus ovat olleet erinomaisia. Teksti: Tiina Sirkjärvi Kananmunien tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja kustannuksista on huolehdittava entistä tarkemmin. Samalla hygienia- ja riskienhallinta on otettava huomioon. Punaheltta Viljarehuohjelma -konsepti antaa mahdollisuudet logististen kustannusten pienentämiseen, sillä tila voi käyttää omaa viljaa teollisen rehun lisänä. Viljarehuohjelmassa käytetään 80 % teollista rehua, jonka vitamiinija kivennäispitoisuudet ovat tarkkaan määritetty kalkin rakennetta myöten. Loput 20 % rehusta saadaan tilan omalta kaura- tai vehnäpellolta. Myös ohraa voidaan käyttää, mutta silloin jyvä on rikottava maittavuuden varmistamiseksi. Vehnää ja kauraa käytettäessä myllyjauhatukseen ei ole lainkaan tarvetta. Viljarehuohjelman käyttöönotto vaatii useimmilla tiloilla investointeja viljan lisäykseen. Kertainvestoinneilla ulkopuolisten palvelujen käyttöä voidaan kuitenkin vähentää, ruokintaan saadaan tarkkuutta, ja rehun rakenteen laatuvaihtelut vähentyvät verrattuna kotoiseen ruokintaan. Käytännön kokemukset osoittavat, että tuotantotulokset ja kananmunien puhtaus ovat viljarehuohjelmalla erinomaisia. Munintakauden huipun aikana on suositeltavaa, että vähintään puolet lisättävästä viljasta on vehnää riittävän energiansaannin varmistamiseksi. Samaa viljasuhdetta käytettäessä Punaheltta Viljarehuohjelma pysyy tasaenergisenä koko munintakauden ajan, mikä varmistaa tasakokoisten kananmunien runsaan määrän. Karkea kuituaines tukee takaisinvirtausta Kanojen viljarehuohjelma noudattelee täysrehuohjelman nimityksiä. Viljarehuohjelma alkaa huippuvaiheessa, eli ensimmäinen rehu on Huippu-Punaheltta Vilja. Tämän jälkeen siirrytään Balans-Punaheltta Viljaan ja lopuksi Spurtti-Punaheltta Viljaan. Mielenkiintoinen erityispiirre linnun ruuansulatuksessa on niin sanottu takaisinvirtaus. Linnut tarvitsevat paljon ravintoaineita nopean aineenvaihduntansa ylläpitämiseksi. Koska linnun ruuansulatuskanava on varsin lyhyt, sen on pitänyt sopeutua ja tehostaa ruuansulatustoimintaa ruokasulan sisällön takaisinpäin kulkeutuvilla virtauksilla. Takaisinvirtauksen avulla dieetin sulavuus on parempi kuin ruuansulatuskanavan pituudesta voisi päätellä. Karkean kuituaineksen, kuten kokonaisten kaurankuorien, on todettu lisäävän ruokasulan takaisinvirtausta. Monissa tutkimuksissa kokonaisten jyvien kuorien on todettu parantavan tärkkelyksen sulavuutta. Tähän voi olla syynä karkean aineksen takaisinvirtausta tukeva vaikutus. Voi olla, että kokonaiset jyvät vaikuttavat suolistoa stimuloivasti. Lisäksi kokonaisissa jyvissä on kasvin omaa entsyymitoimintaa, mikä voi parantaa rehun sulavuutta. Kanojen viljarehut ovat rihlaolomuodossa. Rihlarehu ja kokojyvän Punaheltta Viljarehuohjelma Huippu-Punaheltta Vilja P Käyttöön noin 24 viikon iässä. Balans-Punaheltta Vilja Käyttöön noin viikon iässä.*) Spurtti-Punaheltta Vilja Käyttöön, kun muninta-% alle 90. *) Arvioi rehun vaihto kanojen painon mukaan. Mikäli kanan paino on korkeampi kuin jalostajan suositus, voi seuraavaan rehuun siirtyä aikaisemmin. käyttö edistävät lihasmahaa tekemään luonnollista toimintaansa eli pilkkomaan rehua. Erillistä soraa ei välttämättä tarvita, sillä rehun sisältämä karkea kalkki toimii lihasmahassa soran tavoin. Soran käyttö on kuitenkin suositeltavaa, mikäli se on käytännössä mahdollista. 9

10 Punaheltta Kanakivennäinen munankuoren laadunvartija Uusi Punaheltta Kanakivennäinen on todella monipuolinen kivennäinen loppumunintakauden ravintoainetarpeisiin. Se on mitoitettu täydentämään Punaheltta-ruokintaa etenkin tuotantokauden loppuvaiheilla. Punaheltta Kanakivennäisen sisältämät A-, E- ja D-vitamiinit sekä kivennäisaineet pitävät munankuoren lujana, väriaine auttaa ylläpitämään keltuaisen hyvää väriä ja natrium varmistaa lintujen rauhallisuuden. Lisätietoa alueesi rehumyyjältä, Agrimarketista ja osoitteista:

11 Emorehu uusiksi Broileriemorehun energia-valkuaispitoisuutta on muutettu tavoitteena aikaisempaa pienempi rehunkulutus ja paremmat haudontatulokset etenkin munintakauden loppupuolella. Rehun maksimikäyttömäärä riippuu parven muninnasta sekä munankoon ja linnunpainon kehityksestä. Suomessa on käytetty noin kuuden vuoden ajan broileriemoille kevytrehua. Rehu laimennetaan kaurankuorella ja sitä on voitu syöttää emoille noin grammaa enemmän kuin tavanomaista rehua. Suuremmalla rehunsyöntimäärällä on tavoiteltu helppoutta ruokintaan ja tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja tasaisuutta emoparviin. Käytännössä kevytrehun maksimikäyttömäärissä on ollut isoja eroja: vajaasta 190 grammasta noin 170 grammaan. Periaatteessa rehun maksimikäyttömäärä riippuu parven muninnasta sekä munankoon ja linnunpainon kehityksestä. Käytännössä on tiloja, jotka ovat saaneet huipputuloksia gramman rehuannoksella. Näin ollen myös lintuaineksella, olosuhteilla (valaistus, lämpötila jne.) ja hoidolla on varmasti oma vaikutuksensa tuotantotuloksiin. Ei liikaa typpeä Ruokintatutkimusten mukaan emon typen saanti vaikuttaa hedelmällisyys- ja haudontatuloksiin. Typen (valkuaisen) tarve onkin nykykäsityksen mukaan suhteellisen alhainen. Rossin omassa tutkimuksessa valkuaispitoisuuden minimiksi osoittautui 13 %; sen alapuolella munamäärä ja haudontatulokset heikkenivät. Käytännön ohjekirjassaan Ross suosittelee haudontarehun valkuaispitoisuudeksi 14,5 15,5 % rehun energiapitoisuuden ollessa 11,7 MJ/kg. Myös tärkeimpien aminohappojen suositukset ovat laskeneet muutaman vuoden takaisesta huomattavasti. Rehun energiapitoisuus vaikuttaa siihen, montako grammaa rehua emoille tarvitsee päivittäin antaa. Enemmän energiaa ja vähemmän valkuaista Suomen Rehun uudessa emohaudontarehussa on aikaisempaa enemmän energiaa ja vähemmän valkuaista ja näin ollen korkeampi energia-valkuaissuhde. Emon typen saanti on alhaisempi, millä tutkimusten mukaan pitäisi olla positiivinen vaikutus etenkin loppumunintakauden hedelmällisyys- ja haudontatuloksiin. Rehun korkeampi energiapitoisuus merkitsee käytännössä, että uutta rehua voi syöttää noin 10 g/pv vähemmän kuin vanhaa rehua. Rehu on kuitenkin edelleen laimeampi kuin jalostajan ohjekirjan rehu, sillä kevytrehu on osoittautunut emoparvien hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden kannalta hyväksi ja siitä emme halua tinkiä. Eija Helander Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja p

12 KOKEMUKSIA TILALTA Uudet sikafarmarit luottavat tulevaisuuteen Huittislaisten Päivi Elosen ja Kalle Villan elämässä on lyhyessä ajassa tapahtunut suuria muutoksia. Teksti ja kuvat: Satu Valkama, tuotepäällikkö, Hankkija-Maatalous Oy Mitään ei saa jos ei uskalla yrittää, Päivi Elonen perustelee päätöstään ryhtyä maatalousyrittäjäksi. Keväällä 2010 hän osti miehensä Kalle Villan kanssa Huittisten Vampulasta yhdistelmäsikalan. Unelmatila löytyi vapailta markkinoilta. Elämänmuutos oli raju, koska kaupantekohetkellä esikoistaan odottavalla, Salon suunnalta kotoisin olevalla pariskunnalla ei ollut mitään sidoksia Huittisten suuntaan. Pitkällisen haaveen täyttymys Kalle on paljasjalkainen maatalon poika Perniöstä, ja hän on tehnyt maataloustöitä pienestä pitäen. Pitkä sikalanhoitajanura on ollut hyvä ponnistuspohja oman sikatilan pyörittämiseen. Työ on opettanut, asioita on tullut opeteltua kantapään kautta, isäntä toteaa pilke silmäkulmassa. Päivi opiskelee tilanpidon ohessa Tuorlan maatalousoppilaitoksessa maatalouden perustutkintoa ja näyttötutkinto valmistuukin ensi vuonna. Oma tila oli yhteinen haave kauan. Päivin vuorotyö ja pariskunnan välinen pitkä välimatka rajoittivat yhteistä aikaa. Jompikumpi oli koko ajan tien päällä, joko menossa tai tulossa. Nyt yhteinen kiintopiste on löytynyt, Kalle toteaa ja hymyilee vaimolleen. Määrätietoista uudistamista Uusi isäntäväki on alkanut heti alusta lähtien kehittää tilaansa määrätietoisesti. Sitten kun remontti saadaan valmiiksi, niin sikalassa röhkii 110 emakkoa ja sieltä löytyy 570 lihasikapaikkaa, Kalle kertoo. Haastatteluhetkellä sikalan remontti on vielä kesken. Sikalakalusteet vaihdetaan ja myös ruokintamuoto muuttuu. Tähän mennessä emakoiden porsimiskarsinat on jo ehditty vaihtaa, mutta tiineytyshäkkien vaihto on kesken. Lihasikalan kalusteita odotettiin saapuvaksi hetkenä minä hyvänsä. Päivi ja Kalle haluavat panostaa eläinten hyvinvointiin. Lihasikalan 12

13 Nasu-Tiiviste on ehdoton täydennysrehuvalinta lihasikalaan. Päivi Elosen ja Kalle Villan tilalla meneillään olevat uudistukset tehdään paitsi tehostamaan tuotantoa, niin myös parantamaan eläinten hyvinvointia. Syyskuun alussa syntynyt tyttövauva mullisti uusien yrittäjien päivärutiinit. Emäntä Päivi Elonen ehti kuitenkin hetken viivähtää isännän kainalossa. väliaitaan asennetaan ruokintakaukalot, jolloin kaikki siat voivat syödä samaan aikaan. Porsimiskarsinoissa käytetään runsaasti kuivikkeita. Olkipaaleja onkin varastossa reilusti yli vuoden tarve. Kaikki eläimet liemiruokintaan Isäntä haluaa siirtää kaikki eläimet liemiruokintaan, jotta ohravalkuaisrehun edut voidaan hyödyntää ruokinnassa. OVR-liemellä saadaan rehuun lisää maittavuutta. Ja sitten kun sitä valmistuu Jokioisilla, niin säästetään myös rahdissa, Kalle kaavailee. Rehustamoon onkin jo ehditty hankkia OVR-liemisäiliö. Liemiputkiston asennustyö ei ollut vielä alkanut, mutta liemiruokinta on käytössä suunnitelmien mukaan lokakuun loppuun mennessä. Ja Nasu-Tiiviste on ehdoton täydennysrehuvalinta lihasikalaan, toteaa Kalle. Suomen Rehun rehumyyjä Terhi Lehtimäki ehdottaa, että lihasikojen ruokinta suunniteltaisiin usealla seoksella, jotta ruokinta olisi paremmin hallittavissa. Kalle ilmoittaa kuitenkin päättäväisesti pärjäävänsä lihasikalassa vain yhdellä seoksella. Yhteistuumin päädytään suunnittelemaan seos isompien sikojen tarpeen mukaan, ja nuorten lihasikojen ruokintaa täydennetään käsin Pekoni 1 Plussalla. Mieluusti teen tässä vaiheessa vähän käsityötä, koska se antaa kyllä takaisin hyvänä kasvuna myöhemmässä lihasikavaiheessa, toteaa Kalle. Emän alla oleville possuille annetaan Pikku-Pekonia noin viikon iästä lähtien. Possut siirretään noin 10-kiloisina välikasvattamoon. Välikasvattamossa niille tarjotaan Pikku-Pekonin jälkeen Multi-Pekoni Miniä. Älkää vain muuttako Minin koostumusta. Se on juuri kohdallaan, isäntä kiittelee. Välikasvattamossa possut saavat viikon verran kuivarehua, ja sitten ne siirretään liemelle. Lihasikalaan possut siirretään noin 30-kiloisina. Isäntä Kalle Villa tutkii rehumyyjä Terhi Lehtimäen kanssa Multi-Pekoni Minin raelaatua: Erinomaista on! Suomen Rehun Terhi Lehtimäki suunnitteli kotoisen viljan täydennyksen nopeasti. -Imettäville emakoille saadaan energiaa Synergia-Pekonista, tiineille tulee hyvä seos Pekoni-Tiiviste Y:llä. Mitään ei saa jos ei uskalla yrittää. Kyläyhdistystoiminta tutustutti muihin kyläläisiin Vampulalaiset ovat ottaneet meidät tosi hyvin vastaan, Kalle kertoo. Päivi peri tilan edellisen emännän paikan Kukonharjan kyläyhdistyksessä. Kyläyhdistystoiminta on tehokas tapa tutustua uusiin ihmisiin. Edellinen emäntä olikin kaukaa viisas ehdottaessaan toimintaa minulle, Päivi kiittelee. 13

14 Ohittamaton huippukeksintö. Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma emakon laihtumisen estämiseksi Suomen Rehun uuden Pekoni Putkimies -ruokintaohjelman ideana on turvata kaikissa ruokintamuodoissa suoliston normaali toiminta, joka mahdollistaa emakon tarpeenmukaisen syönnin. Emakon porsastuotoksen kasvaessa ruokinnan onnistuminen on yhä tärkeämpää. Oikein ruokittu ja hyväkuntoinen emakko tuottaa jatkossakin hyvin. Normit on laskettu normaalituotokselle, mutta suurempi tuotos ja nopeasti kasvavat porsaat tarvitsevat enemmän panoksia ja keskiarvot eivät riitä. Emakon ruokinnan haasteellisimmat vaiheet ovat porsimisen tienoo ja imetysaika. Huono suolen toiminta on emakolle kivulias ja vähentää syöntiä ja sitä kautta maidontuotantoa. Korkea porsastuotos vaatii erinomaista syöntiä nopeasti porsimisen jälkeen. Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma on rakennettu niin, että emakon syönti imetysajalla saavuttaa aivan uudet luvut. Pekoni Putkimiehen tasapainotettu kuitukoostumus turvaa emakon normaalin suolen toiminnan ja vähentää ummetusriskiä. Lopputuloksena on, että Putkimiehen käyttö lisää emakon rehunsyöntiä juuri imetyskaudella. Kun emakkoa ruokitaan Pekoni Putkimies -ruokintaohjelman mukaisesti, niin emakko ei laihdu ja tulee hyvin tiineeksi. Pekoni Putkimieheen lisätty Progut -rehuaine nostaa lisäksi emakon maidon immunoglobuliineja (IgA), jotka ovat tärkeitä porsaan vastustuskyvyn kannalta. Pekoni Putkimiehen annostelu Pekoni Putkimies -ruokintaohjelmassa Putkimiestä annetaan emakolle heti porsimisosastolle siirron jälkeen 500 g 14

15 Pekoni Putkimies -ruokintaohjelma emakoiden laihtumisen estämiseksi varmistaa emakon tarpeenmukaisen rehunsyönnin Rehujakolista Porsiminen Päiviä porsimisesta Pekoni Putkimiestä g/emakko/pv Perusrehua kg/emakko/pv ,5 1,5 0, Perusrehua ry/pv 1,7 1,7 1,7 1,3 1,3 0,4 0,9 1,7 2,1 3,1 4,1 5,2 6,2 7,2 8,2 9,3 10,3 11,3 12,4 13,4 Yhteensä ry/pv 2,2 2,2 2,2 1,8 1,8 0,9 1,3 2,2 2,5 3,6 4,6 5,6 6,7 7,4 8,4 9,5 10,5 11,5 12,6 13,6 Tiineys-Pekoni kg/pv ,5 1,5 0,5 1 2 Emakko-Pekoni Plus kg/pv päivässä ( 7 pv ennen porsimista) ja sillä jatketaan vielä viikko jälkeen porsimisen (+7 pv porsimisen jälkeen). Kun emakko syö perusrehua 7 kg päivässä, voidaan Putkimiehen päiväannos laskea 200 grammaan päivässä. Mahdollisista tasauspäivistä johtuen se ei välttämättä ole 7. päivä porsimisesta. Putkimiehen pienin tehokas annostelumäärä on 200 g/pv. Pekoni Putkimiehen jakokerrat ovat sovellettavissa tilalle sopivien käytäntöjen mukaan. Yksi tapa on antaa koko Pekoni Putkimies -annos kerrallaan tai jakaa annos ruokintakertojen mukaan. Hyviä kokemuksia on tullut siitä, että annos on jaettu tyhjään kaukaloon aamulla ennen perusrehuruokintaa. Kerta-annoksena jaettaessa annosmäärää lisätään 30 %. Porsivan ja imettävän emakon ruokinta Pekoni Putkimies -ohjelma sopii kaikkiin ruokintamuotoihin. Sopiva perusrehu tiineysajan loppuun + 2 pv porsimisen jälkeen on Tiineys-Pekonitäysrehu. Kolmantena päivänä porsimisesta vaihdetaan imetysajan rehuun, kuten Emakko-Pekoni Plus-, Pekoni 106 Trypto- tai Imetys-Pekoni Plus -täysrehuun. Perusrehun päivittäinen kilomäärä säädetään rehun energiapitoisuuden mukaan. Jokaisen emakon annetaan syödä vapaasti oman tarpeensa mukaisesti. Ohjelmaa noudatettaessa emakon syöntimäärä säätyy automaattisesti oikealle tasolle. Perusrehujen jakoohjelmaa voi turvallisesti toteuttaa ainoastaan Pekoni Putkimies -tuotteen ollessa ruokintaohjelman osana. Emakolla on aikaa syödä annoksensa seuraavaan ruokintakertaan asti. Mikäli kaikki rehu on syöty, nostetaan seuraavan päivän rehuannosta kilolla. Jos rehukaukalossa on rehua jäljellä edellisen ruokintakerran jälkeen, ei annosta nosteta seuraavana päivänä, vaan pidetään ns. tasauspäivä. Jos emakot alkavat imetysaikana lihoa liikaa, pitää päivittäistä loppuimetysajan rehumäärää rajoittaa. Huippukeksintö, jota ei voi ohittaa! Pekoni Putkimies- ruokintaohjelmaa noudattamalla saadaan monta hyötyä: 1. Emakon suoliston toiminta lisääntyy ja ummetusriski vähenee. 2. Porsiminen nopeutuu -> porsaskuolleisuus vähenee. 3. Porsimisavun tarve vähenee. 4. Emakon ruokintaa pystytään nostamaan nopeasti tavoitetasoon ilman ongelmia. 5. Emakko pysyy imetysajalla hyvässä kunnossa, jolloin - emakko tiinehtyy hyvin, porsastuotos kasvaa. - emakon lapa-avanteet vähenevät. Emakko syö hyvin, kun vatsa toimii Taulukossa olevat Pekoni Putkimiehen annosmäärät ovat ohjeelliset. Putkimiehen jakokertojen määrä, erilaiset rehut, kuivikkeet ym. vaikuttavat lannan koostumukseen. Sopiva lannan kovuus tarkistetaan Lanko-mittarilla ja Putkimiehen annostelua säädetään tarpeen mukaan. Kokoritiläkarsinoissa lanta on sopivan kovaa, kun se polkeutuu ritilän läpi kolaamatta. Emakon on ulostettava viimeistään porsimista seuraavana päivänä. Mikäli näin ei tapahdu eikä emakko ala syömään, on kuiva ulostetappi poistettava käsin peräsuolesta suojakäsinettä ja liukastegeeliä apuna käyttäen. Emakoilla on oltava vettä vapaasti saatavilla. Imettävän emakon juomalaitteen virtausmäärän on oltava vähintään neljä litraa minuutissa. Lisävettä annetaan kaukaloon muutamana päivänä porsimisen jälkeen. Hyödyt näkyvät hyvänä porsastuotoksena ja sitä kautta talous kohenee. Lisäksi tulee hyvä mieli, kun eläimet ovat entistä tyytyväisempiä. Tartu tilaisuuteen, sillä tämä on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ja hyväksi todettu toimiva käytäntö! Lisätietoja alueesi rehumyyjältä. Marjut Suokanto Kehityspäällikkö p

16 VARAA OMA MATKASI NOPEASTI! Tv:stä tuttu Heikki Hilander Hyvän Mielen Tanssilavojen suursuosikki Finlanders AGRI-RISTEILY Silja Europalla Laiva on lastattu maatalouden ammattilaisilla! Vuoden kohokohta! Korkeatasoisia seminaareja Laajat messuosastot Viihdettä ja virvokkeita Lapsia viihdyttävät Muumipeikko ja Pikku Myy ILMOITTAUDU RISTEILYLLE! Matka-Vekan toimistoon puh Ryhmät: puh tai netissä (Matka-Vekan palvelumaksu 10 / varaus) Risteilyn järjestää yhteistyössä Suomen Rehu ja Agrimarket. Lisätietoja

17 Täysrehulla kilpailukykyä! Täysrehun tuotantovaikutus on tutkitusti parempi kotisekoitukseen verrattuna. Täysrehuruokinnan etumatka pitää myös korkeiden rehukustannusten aikana. Täysrehu on enemmän kuin raaka-aineidensa summa. Se sisältää kaiken kehitystyön ja tietämyksen, joilla raakaaineista rakennetaan rehunvalmistusprosessien kautta tuotantovaikutukseltaan luvattu kokonaisuus. Eri ruokintamuotojen kannattavuus on tilakohtaisten tekijöiden summa. Kotoinen rehustus mielletään edulliseksi, koska ostopanoksiin ei ruokintahetkellä sitoudu paljoa rahaa. Helposti unohdetaan, että rahaa sidotaan viljaan jo satokauden aikana. Oman viljan arvo sikojen ruokinnassa on vähintään sen tuotantokustannus tai vaihtoehtoisesti sen markkina-arvo. Hyvälaatuiselle viljalle on muitakin markkinoita kuin sioille syöttäminen, joten oma vilja tulee arvottaa sikojen ruokinnassa oikein. Viljan hinnan ollessa korkea, harhaudutaan helposti ajattelemaan, että omalla viljalla ruokkien sian tuotantokustannus jäisi alhaisemmaksi kuin ostoviljalla tai -rehulla ruokittaessa. Sen minkä sikataloudessa säästää menettää suoraan tilan viljataloudessa! Mikä kotisekoituksessa maksaa? Kotovaraisen ruokinnan komponenttien varastointiin tarvitaan helposti puhdistettavat ja hygieeniset tilat. Kotiseoksen valmistus on kustannus riippumatta siitä, käytetäänkö rahtimylläriä vai omaa jauhatusta. Myös kaluston kunnossapito- ja käyttökustannukset sekä rehuhävikki tulee huomioida kannattavuuslaskennassa. Entä paljonko yrittäjä on valmis uhraamaan aikaansa kotovaraisen ruokinnan toteuttamiseen ja minkä arvoiseksi tämä työ lasketaan? Usean komponentin hankinta ja hintariskin hallinta vaatii paneutumista ja työtä. Komponenttien laatuvaihtelu on hallittava, jotta rehureseptit pysyvät ajan tasalla. Ja ruokintalaitteitakin pitää säätää seoksen vaihteluja vastaavasti. Täysrehu on enemmän kuin raaka-aineidensa summa. Sianlihantuotannon talous puntarissa Kannattavan tuotannon tavoite on tuottaa olemassa olevien sikapaikkojen puitteissa mahdollisimman iso myyntituottojen ja tuotantokustannusten ero. Se on eri asia kuin halvin ruokinta tuotettua lihakiloa kohti tai edullisin rehuyksikköhinta. Siitä huolimatta rehuratkaisuja punnitaan usein yksistään juuri näillä suureilla! Samanaikaisesti on tarkasteltava, mitä ruokinnalla tavoitellaan ja mitä valitulla vaihtoehdolla on mahdollista saavuttaa. Kiinteille kustannuksille saadaan katetta tuotettaessa mahdollisimman paljon lihaa. Tämä toteutuu, kun kierto on nopea, parttiat kasvavat tasaisesti ja kuolleisuus pysyy pienenä. Vielä kun samanaikaisesti saavutetaan hyvä lihaprosentti ja rehuhyötysuhde niin yhtälö alkaa toimia. Rehun tuotantovaikutuksen suhde hintaan Rehun edullisuutta tarkasteltaessa pitää aina arvioida myös sen tuotantovaikutus. Pienetkin erot muuttuvat isoksi rahamääräksi volyymista riippuen. Oletetaan, että rehun hinta on 250 /tn. Silloin: Saavutettaessa 10 % parempi rehuhyötysuhde, voi rehusta maksaa pelkästään tämän ominaisuuden perusteella 25 /tn enemmän. Jos toisella rehulla sika kasvaa 50 g/pv huonommin, se merkitsee noin viittä lisäruokintapäivää. Tämä tuo 20 /tn lisäarvoa paremmalle rehulle. 50 g:n ero päiväkasvussa merkitsee noin 0,2 parttiaa vuodessa. Jos sikapaikkoja on 1 000, niin se merkitsee 200 lihasikaa enemmän myyntiin! Koko ylijäämän voi laskea lisäarvoksi paremmalle rehulle. Jos lihakkuus paranee prosentilla, niin paremman rehun lisäarvo on noin 6 7 /tn. Täysrehuruokinnalla saadaan tasaisin kasvu, jolloin sikala tyhjenee nopeammin. Jos tyhjäpäiviä saadaan vähennettyä vuodessa viikon verran, on lihanmyynti 2 % suurempi. Täysrehulla helppoutta ja aikaa Teollinen täysrehu on turvallinen ja helppo vaihtoehto. Vastuu rehuista ja niiden tuotantovaikutuksista on valmistajalla. Kun oikeat vaihtoehdot on rehumyyjän kanssa harkittu, tarvitsee jatkossa huolehtia vain rehutilauksista. Täysrehuruokinnalla säästyy aikaa tilakokonaisuuden kannalta tärkeämpiin asioihin, kuten sikayrityksen johtamiseen. Ja pitäähän sitä joskus olla vapaa-aikaakin! INFOLAATIKKO: Lihasikalan kannattavuusmittarit: rehuhyötysuhde lähellä 2,60 ry/lisäkasvukilo päiväkasvu yli 950 g/pv kiertonopeus 3,5 kuolleisuus alle 1 % Jukka Heinonen Myyntipäällikkö p

18 Maittavaa rehua kaasutiiviistä siilosta KAASUTIIVIS SIILO JÄRKEVÄÄN REHUVILJAN SÄILÖNTÄÄN: säilöntä ilman kuivauskustannuksia nopea puinti ja säilöntä ilman kuivurilla valvottuja öitä ei viljan siirtelyä - vilja puimurista suoraan siiloon vähän huoltoa tarvitseva laitteisto pieni tehontarve ilman suuritehoisia lietsoja Kaasutiiviisti säilötyssä rehuviljassa sulavuus ja ravinnearvo ovat kuivattua viljaa korkeammat. Käymisen tuloksena vilja maittaa eläimille kuivaa viljaa paremmin. Tämän ovat asiakkaamme todenneet. Katso lisää:

19 Muutoksia rehujen tuoteselosteissa Rehujen tuoteselosteisiin on tullut muutoksia. Niiden taustalla on uusi EU-asetus rehujen pakkausmerkinnöistä. Rehujen tuoteselosteissa uutta EU-asetusta on alettu soveltaa kesän 2010 lopulta alkaen. Irtorehuissa muutokset näkyivät heti, sillä Suomen Rehulla on käytössä ajantasaiset tuoteselosteet. Pakatuissa tuotteissa ja erikoisrehuissa asetuksen edellyttämät muutokset tapahtuvat vähitellen syksyn aikana. Ravintoaineista ja lisäaineista kerrotaan entistä tarkemmin. Sikojen ja siipikarjan rehuseoksissa on valkuaisen, tuhkan, rasvan ja kuidun lisäksi mainittava lysiinin ja metioniinin pitoisuus sekä tärkeimmät kivennäispitoisuudet. Myös lisäainelista pitenee: kaikki rehuun lisätyt hivenaineet ja niiden alkuperäiset yhdisteet näkyvät nyt tuoteselosteessa. Lisäaineet ryhmitellään entistä selkeämmin. Lisäainelistan väliotsikot kertovat, mikä on lisäaineiden tarkoitus: vitamiinit, hivenaineet jne. Vain EU:ssa hyväksyttyjä lisäaineita saa käyttää rehuissa. Suomen Rehulla on käytössä ajantasaiset tuoteselosteet. Vähenikö porsasrehun rauta? Lisäainevalmisteiden sisältämä tehoainemäärä ilmoitetaan valmistekohtaisesti. Esimerkiksi jos tuotteessa on sekä epäorgaanisena natriumseleniittinä että orgaanisena seleenihiivana lisättyä seleeniä, molempien määrät mainitaan erikseen. Lisäaineista ilmoitetaan nyt vain lisätyt määrät, kun aiemmin ilmoitettiin kokonaismäärä tuotteessa. Esimerkiksi porsasrehussa noin puolet raudasta on peräisin rehuaineista. Koska lisäainelistassa ilmoitetaan vain rautasulfaatista peräisin oleva rauta, porsasrehun rautapitoisuus näyttää alentuneen puoleen. Raudan kokonaismäärä tuotteessa on kuitenkin ennallaan, ero johtuu ainoastaan ilmoitustavasta. Porsasrehu sisältää siis selvästi enemmän rautaa kuin lisäainelistassa sanotaan. Tiivisteet ovat täydennysrehuja Valkuaistiivisteiden virallinen nimike on jatkossa täydennysrehu, sillä uusi asetus ei tunne nimikkeitä tiiviste tai puolitiiviste. Täydennysrehuja ovat kaikki muut rehuseokset paitsi täysrehut. Rehuseosten sisältämät rehuaineet luetellaan entiseen tapaan suuruusjärjestyksessä, mutta niiden määriä ei tarvitse ilmoittaa. Energia- ja valkuaisarvot saadaan jatkossakin ilmoittaa kotimaisen järjestelmän mukaisesti. Siipikarjan energia-arvot pysyvät ennallaan. Sioilla voidaan rehuyksiköiden ohella käyttää megajoulearvoja. Yhdessä sikojen rehuyksikössä on 9,3 MJ nettoenergiaa. Asetus ohjaa myös rehujen markkinointia Uusi asetus ohjaa myös rehujen markkinointia ja rehuista esitettyjä väittämiä. Suomessa markkinoitavissa rehuissa on oltava suomenkielinen tuoteseloste. Tämä koskee myös tuontirehuja. Rehujen markkinointi ei saa olla harhaanjohtavaa, esimerkiksi rehuilla ei saa olla lääkkeenomaisia väittämiä. EU:ssa on tekeillä yhteinen soveltamisohje, jossa kuvataan hyvät toimintakäytännöt ja rehuille sopivat markkinointiväittämät. Suomessa Evira valvoo rehujen valmistusta, maahantuontia, markkinointia ja käyttöä sekä samalla tämän uuden asetuksen toimeenpanoa. Pirjo Hissa Tutkimuspäällikkö p

20 Viljan laadulla on suuri merkitys ruokinnassa. Vasemmalla olevan ohran hehtolitrapaino 72 kg ja oikealla olevan 59 kg. Viljat analysoimalla ruokinta kuntoon Kaiken ruokinnan suunnittelun tulee perustua analysoituihin raaka-aineisiin, myös kotoisen rehustuksen. Vilja on toinen puoli ruokintaa, sillä sitä on noin 75 % viljatiiviste-seoksen kiloista. Näin ollen viljojen laadulla on suuri merkitys ruokinnassa. Kattava viljanäyte saadaan ottamalla eri puolilta viljaerää vähintään kymmenen muutaman desilitran kokoista osanäytettä. Osanäytteet sekoitetaan hyvin keskenään ja toimitetaan laboratorioomme analysoitavaksi. Yhdessä näytepussissa saa olla vain yhtä viljalajia. Näytteiden mukaan laitetaan saate, josta selviää mille tuotantovaiheelle seosoptimointi toivotaan tehtävän. Vilja-analyysejä tehdään ympäri vuoden, joten kaikkia viljanäytteitä ei tarvitse toimittaa heti. Ruokinnallisesti hyvän viljan tuntomerkit Viljan tulee olla aistinvaraisesti tarkasteltuna moitteetonta ja väriltään kirkasta, eikä homeita tai vieraita hajuja saa esiintyä. Rehuviljan hehtolitrapainon tulee olla kauralla vähintään 56 kg, ohralla 66 kg ja vehnällä 76 kg. Korkea tärkkelyspitoisuus turvaa riittävän tärkkelysenergian saannin ja on näin ollen on arvokas asia sikojen ruokinnassa. Ohran tärkkelyspitoisuuden tulee olla yli 59 % kuiva-aineesta ja vehnän yli 65 % ka:sta. Hyvän rehuviljan valkuaisen tulee olla 12,0 12,9 % ka:sta. Rehuviljassa ei saa olla rikkakasvin siemeniä. Rikan siemenet heikentävät makua ja näin ollen myös syöntiä. Vilja tulee säilyttää asianmukaisesti, kuten kaikki muutkin eläinten rehut. Tautiriskin pienentämiseksi viljaa tai rehuja ei saa päästää koske- 20

21 Uudet viljat, uudet suunnitelmat Mitä tarkemmin tiedetään viljan laatu, sitä taloudellisempaan lopputulokseen päästään. tuksiin jyrsijöiden tai lintujen kanssa. Vilja tulee kuivata alle 14 % kosteuteen, mikäli kyseessä ei ole tuore- tai hapotettu vilja. Oikea vilja oikeaan tuotantovaiheeseen Imettävän emakon sekä lihasian alkukasvatukseen valitaan parasta ja painavinta viljaa, sillä energian ja valkuaisen tarve on suuri. Energiaa seokseen saadaan vehnästä ja tarvittaessa kasviöljystä. Pienen lihasian kasvua rajoittaa syöntikyky. Mikäli aminohapoista tulee puutetta ruokinnan alkuvaiheessa, ei kasvua loppukasvatusvaiheessa saada kiinni ja menetykset ovat tuntuvat. Tiineille emakoille ja lihasikojen loppukasvatusvaiheeseen sopii hyvin kevyemmät viljat, sillä laimeaa rehua voidaan annostella enemmän. Eläimen syöntikyky on tässä vaiheessa suurempi kuin tarve ja rehumäärää joudutaan yleensä rajoittamaan. Kevyessä viljassa on suhteessa paljon kuorta ja sen kautta kuitua, jolla saadaan tiineelle emakolle kylläisyyden tunne. Ruokinnan suunnittelu Viljan täydennykseen valitaan tiiviste, joka täydentää sitä parhaiten eri tuotantovaiheissa. Mitä tarkemmin tiedetään käytetyn viljan laatu, sitä taloudellisempaan lopputulokseen päästään. Valtakunnan parhaat rehuasiantuntijamme ovat käytettävissäsi Agrimarketeissa, joten kannattaa kääntyä heidän puoleensa ruokinnan suunnittelussa ja täydennysrehun valinnassa. Ruokinnan toteutus Rehusiilojen puhtaudesta tulee huolehtia, ja siilojen puhdistus onkin hyvä ottaa rutiiniksi mielellään kolmen kuukauden välein. Jauhatuskarkeus vaikuttaa rehun hyväksikäyttöön ja toisaalta sopivan karkea rehu ylläpitää hyvää mahaterveyttä. Jauhetun kauran säilyvyys on huono johtuen kauran rasvasta. Näin ollen jauhettuna säilytysaika on maksimissaan viikko. Muutenkin on hyvä muistaa, että rehu on maittavinta juuri jauhettuna. Rehujen seossuhteiden määrää on seurattava säännöllisesti, jotta varmistutaan halutunlaisen viljan ja täydennyksen suhteesta seoksessa. Vaakaanturit tulee kalibroida mielellään pari kertaa vuodessa. Kaiken tämän lisäksi tulee varmistua, että rehua annostellaan oikea määrä eri tuotantovaiheille laadittujen reseptien mukaisesti. Ruokinnan teknisen onnistumisen on oltava hallussa, koska tämä takaa hyvän ja taloudellisen lopputuloksen. Tuotantotuloksien seurantaan sikalassa pitää panostaa. Jatkuva seuranta paljastaa mahdolliset poikkeavuudet ajoissa. Menestyksekäs onnistuminen edellyttää, että eläin saa tarpeenmukaista ja tasalaatuista rehua säännöllisesti ja riittävästi. Optimi-palvelun ja alueesi rehumyyjän avulla saat eväät onnistumiseen. Uudet viljat ovat laarissa ja käyttö aloitettu kotieläinten ruokinnassa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että analyysien mukaan viljojen hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus ovat keskimäärin alempia ja valkuaispitoisuus korkeampi kuin viime vuonna. Sika- ja kanatilojen ohran valkuaispitoisuus on tähänastisten analyysien mukaan keskimäärin 12,7 % kuiva-aineesta, kun se viime vuonna oli 11,4 %. Hehtolitrapainot olivat vastaavasti 64, 8 ja 67 ja tärkkelyspitoisuudet 60,5 ja 62,1. Alhainen hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus merkitsevät, että ohrassa on vähemmän eläimelle käyttökelpoista energiaa, mikä näkyy käytännössä huonompana rehuhyötysuhteena. Kauran valkuaispitoisuus on noin 13 % eli noin prosenttiyksikön korkeampi kuin viime vuonna. Keskimäärin kauran hehtolitrapaino on selvästi viimevuotista alempi: tänä vuonna ja viime vuonna. Kauran laadussa on eniten alueittaista vaihtelua. Paikoin se on hyvin kevyttä ja pienijyväistä ja paikoin kelpo tavaraa. Rehutehtaassa suuri osa kaurasta kuoritaan ja siihen ei pienijyväinen kaura käy. Karkea arvio on, että ainakin kolmasosa kaurasta on tänä vuonna kuorintaan soveltumatonta. Kevyen kauran syöttö sioille tai siipikarjalle merkitsee käytännössä ainakin rehuhyötysuhteen heikkenemistä. Käyttömäärästä riippuen vaikutus voi näkyä myös huonompana kasvuna. Vehnän valkuaispitoisuus on analysoimistamme viljanäytteistä korkein: 14 prosentin molemmin puolin. Viime vuonna se oli %. Vehnä on tänä vuonna suurelta osin leipävehnälaatuista ja rehuvehnää on niukasti. Tiloilla onkin syytä puntaroida, kannattaisiko vehnä myydä hyvään hintaan leipäviljaksi ja käyttää ostorehua eläimille. Viljan laatu poikkeaa merkittävästi viime vuoden viljasta ja siksi on tärkeää lähettää omat viljat analyysiin ja teettää ruokintasuunnitelma tulosten pohjalta. Näin vältetään yli- tai aliruokinta ja päästään optimaaliseen lopputulokseen. Marja-Leena Koivisto Kehityspäällikkö p Eija Helander Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja p

22 Kasvinsuojelun tähtimerkit RIKKAKASVIT TORJUU: KASVITAUTIEN TORJUNTA: KORREN VAHVISTAA: 20 WG + MCPA Entistä edullisempi, laajatehoinen yhdistelmä viljalle! Parhaat edut saat vehnällä, estää tähkän ränsistymisen Suuri ja laadukas sato, korkea hlp ja pulleat jyvät Seoskumppaniksi Zenit tai Menara Hyväksytty myös lukuisille erikoiskasveille. 250 EC Joustava käyttöaika ja erinomainen teho Ruiskutus rikkakasvitorjunnan yhteydessä vahvistaa korren tyveä Voidaan yhdistää myös Axial-ruiskutukseen Erinomaisia tuloksia jaetusta käsittelystä Viljalle ja myös suojaviljalle Ajoita ruiskutus pellolla olevien rikkakasvien mukaan Kaikille viljoille, erityisesti ohralle ja kauralle Huom! Voi ruiskuttaa jo rikkakasviruiskutuksen yhteydessä, antaa suojan jopa koko kesäksi Muista huomioida peräkkäiskäytön rajoitukset SUUNTA KOHTI PAREMPAA SATOA Tautien torjuntaan kaikilla viljoilla Helppokäyttöinen valmis ratkaisu yhdessä kannussa Kaksi tehoainetta laajempi ja parempi teho Tehokkaan strobin ja pitkävaikutteisen triatsolin seos hyvä resistenssinhallinta Tuttu Ratio lisättynä matarateholla! Tankkiseoskumppanit samassa pakkauksessa Kevätviljoille ja apilattomien nurmien suojaviljoille Tehoaa useimpiin rikkakasveihin Eagle tuo RatioComboon lisäksi mataratehon lisää tehoa muihin rikkakasveihin, mm. pihatattareen ja lemmikkiin Käyttömäärä Ratio 2 tbl + Eagle 12 g + kiinnite 0,1 l/ha Kahden tehoaineen valmiste tautien torjuntaan kaikilla viljoilla Suojaa lehden tyvestä latvaan tauteja vastaan Torjuu tauteja myös parantavasti Voi käyttää yksinään tai seoksessa Amistarin tai Acanton kanssa Käyttömäärät: täysi annos 0,5 l/ha, jaettu käsittely 0,25 + 0,25 l/ha, tankkiseos Menara 0,25 l/ha + Amistar 0,25-0,4 l/ha tai Menara 0,25 l/ha + Acanto 0,4-0,5 l/ha. Pakkauskoko 5 l. Hukkakauran torjuntaan ohrasta, vehnästä, rukiista ja ruisvehnästä. Tehokas Turvallinen Joustava Uusi standardi hukkakauran torjuntaan ohrasta, vehnästä, ruisvehnästä ja rukiista Lue aina käyttöohjeet ja noudata niitä. Katso lisää:

23 KASVUOHJELMA Tocada BOR -ohra energiarehuksi ruokintaan Rehuviljan tuotannossa olennaista on runsaan ja laadukkaan sadon tuottaminen. Tocadassa yhdistyvät rehuohran tuotannon kannalta monet olennaiset laatuominaisuudet. Teksti: Anna Perttu, tiedottaja, Boreal Kasvinjalostus Oy Viljan tehtävänä on ennen kaikkea tuoda ruokintaan energiaa eläinten kasvua varten. Viljalajien ja -lajikkeiden välillä on selkeitä eroja ruokinnallisen laadun kannalta olennaisten ominaisuuksien osalta. Oikealla lajikevalinnalla voidaan osaltaan varmistaa laadukkaan rehuviljan saanti. Tocada on viime vuosien aikana noussut viljellyimpien kaksitahoisten rehuohrien joukkoon. Se soveltuukin korkean satotasonsa ja hyvän laatunsa ansiosta erinomaisesti rehuohran tuotantoon. Satotasoltaan Tocada on markkinoilla olevien ohrien parhaimmistoa. Lajikekokeissa sen sadontuottokyky on tullut esiin kaikkina koevuosina. Myös kuivissa oloissa Tocada on menestynyt paremmin kuin lyhytkortiset kaksitahoiset lajikkeet, ohranjalostaja Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy:stä kertoo. Kokeiden lisäksi Tocada on osoittanut potentiaalinsa myös käytännön viljelyssä. Lajikevalinta vaikuttaa laatuun Rehuviljaa tuotettaessa tavoitteena on painavan ja energiapitoisen viljan Suuri jyväkoko korreloi vahvasti korkean tärkkelyspitoisuuden kanssa ja viittaa hyvään energia-arvoon. tuotanto. Jyväpainoon ja tärkkelyspitoisuuteen voidaan osaltaan vaikuttaa viljelytekniikalla, mutta myös lajikevalinnalla. Tocadassa yhdistyvät rehuohran tuotannon kannalta monet olennaiset laatuominaisuudet: korkea tärkkelyspitoisuus, erittäin suuri jyväkoko ja korkea hehtolitrapaino. Suuri jyväkoko korreloi vahvasti korkean tärkkelyspitoisuuden kanssa ja viittaa myös hyvään energia-arvoon, kehityspäällikkö Kari Hissa Hankkija Maataloudesta selvittää. Hissan mukaan ruokinnassa ohraa käytetään erityisesti tärkkelyksen ja energian lähteenä, jolloin korkea tärkkelyspitoisuus on tavoiteltu ominaisuus, ja esimerkiksi valkuaistäydennys on helppo toteuttaa muilla rehuraakaaineilla. Luja korsi tuo viljelyvarmuutta Korkean sadontuottokyvyn omaavilla lajikkeilla on haasteena aina korrenlujuus. Tocadan korsi on luja: kokeissa sen lakoprosentti on ollut kaksitahoisten ohrien pienimpiä. Lujan kortensa ansiosta se kestää melko runsastakin lannoitusta. Kun tavoitteena on hyvälaatuinen sato, luja korsi tuo viljelyyn myös laatuvarmuutta. Rehuviljan homeja muut laaturiskit vähenevät, kun kasvusto pysyy hyvin pystyssä puintiin asti, Reino Aikasalo sanoo. Kasvuaikansa puolesta Tocada soveltuu parhaiten viljelyyn I IIviljelyvyöhykkeillä ja onkin Aikasalon mukaan erinomainen vaihtoehto laadukkaan rehuohran tuotantoon eteläisessä Suomessa. 23

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Palkokasvit sikojen ruokinnassa Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Rehuseosten valvonta

Rehuseosten valvonta Rehuseosten valvonta Biokeskus 2 Viikinkaari 5 Viikki Merja Manninen Eviran rehujaosto, tehtävät Rehujen virallinen valvonta on a) toimijoiden valvontaa (alkutuotanto, valmistus, koko ketju) ja b) tuotteiden

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä!

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä! Onnistutaan yhdessä! Onnistunut ruokinta on yksi kannattavan kotieläintuotannon kulmakivistä. Haluamme olla paras kumppanisi broilereiden ruokinnassa. Kehitämme jatkuvasti ruokintaohjelmia ja palveluja,

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Viljan laatuhinnoittelu

Viljan laatuhinnoittelu Sivu 1/19 Voimassa 27.10.2015 alkaen Korvaa 01.10.2015 ilmoitetun laatuhinnoittelun Ver. 5/2015 Viljan laatuhinnoittelu Satokausi 2015 / 2016 Voimassa ostoissa rehutehtaille ja varastoihin. Muutoksia kohdissa:

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon toimijoilta

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015 SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA Riskinarviointiseminaari 2015, Evira Esityksen kuvat Eviran kuvapankki, http://kuvapankki.evira.local/portal/ sekä Salmonella tautia aiheuttavana bakteerina Euroopassa vuosittain:

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

The Scandinavian Way

The Scandinavian Way Light on nimensä mukaisesti yksinkertaisempi konsepti kuin ja sen koostumus sopii erityisesti tarpeenmukaiseen lannoitukseen. Light koostuu makro ja mikroravinteista sekä hivenaineista, joiden keskinäiset

Lisätiedot

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala 08.06.2011 Arvot Agrimarketin vastuullisuuden perustana Agrimarket Suomen suurin viljakauppias

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Hyötyykö lihasika säilörehusta? 05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

VYR-Seminaari

VYR-Seminaari VYR-Seminaari 30.1.2014 Rakenne: Viljelijän tärkein työ? Hintariskin hallinta, työkalut, tarpeellisuus Myyntistrategia Angry farm play.google.com Tilakoko kasvaa Työmäärä kasvaa Markkinoitavan sadon määrä

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. s- e a gi r ne nve et i h ne ai i nä n ve T ki NEE AI sai u

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna. Maatalouden Tutkimuskeskus Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2 Timo Alaviuhkola Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna Hyvinkää 1979 HERNE JA HÄRKÄPLPU ILIEASIKO-JW-REHUNA Palkakaavien-viljely on 1970-luvulla

Lisätiedot

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril toimintatapa Tehoaine: Bromoksiniili 225 g/l Lehtivaikutteinen Estää rikkakasvien soluhengitystä ja yhteyttämistä (HRAC 3-ryhmä, nitriilit) Nestemäinen,

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

ELENIA MUKANA -MOBIILIPALVELU

ELENIA MUKANA -MOBIILIPALVELU LATAA UUDISTUNUT ELENIA MUKANA -MOBIILIPALVELU missä tahansa. Elenia mukana. Seuraa sähkönkulutustasi ja säästä. Tee vikailmoitus helposti. Uudistunut Elenia Mukana tuo käteviä palveluita suoraan älypuhelimeesi.

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta

Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta ETT seminaari 30.3.2012 Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta Evira rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Riitta Rannikko Kokkidiostaatit, eläimet ja rehut Kokkidiostaatteja lisätään siipikarjan rehuihin ehkäisemään

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Suomeksi HERBIE. Indoor Garden. Effortless Indoor Gardening

Suomeksi HERBIE. Indoor Garden. Effortless Indoor Gardening Suomeksi HERBIE Indoor Garden Effortless Indoor Gardening HERBIE Indoor Garden design by mikael ericsson Vaivatonta sisäviljelyä Tregren tarjoaa ratkaisut helppoon ja vaivattomaan sisäviljelyyn. Herbie

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Sikojen uudet ruokintasuositukset Sikojen uudet ruokintasuositukset Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, Maija Karhapää ja Sini Perttilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi Helsingin yliopisto

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot