TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto Hallitusneuvos Kari Parkkonen
|
|
- Aleksi Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto Hallitusneuvos Kari Parkkonen EHDOTUS JULKISESTI TUETUISTA VIENTI- JA ALUSLUOTOISTA SEKÄ KORON- TASAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA JA EHDOTUS VIENTITAKUUTOIMINNASSA NOUDATETTAVISTA PERIAATTEISTA ANNETUN VALTIONNEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Yleistä Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) (jäljempänä vientiluottolaki), joka tuli voimaan vuoden 2012 alussa, keskeisenä tarkoituksena on tarjota kilpailukykyistä rahoitusta suomalaisille yrityksille OECD:n ja EU:n säännösten mukaan. Julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän toimivuus muodostaa nykyisin yhden tärkeän osan suomalaisten yritysten vientikauppoja koskevissa neuvotteluissa ja niissä menestymisessä. Vienninrahoitusjärjestelmä perustuu keskeisesti siihen, että sen avulla vahvistetaan Suomen taloudellista kehitystä edistämällä vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on suomalaisen intressin toteutuminen. Vientiluottojen osalta suomalaisesta intressistä säädetään julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen (jäljempänä ministeriön vientiluottoasetus) 2 :ssä. Muutettaessa vientiluottolakia joulukuussa 2016 on samalla muutettu lain 19 :ää. Muutoksen mukaan suomalaisesta intressistä vientiluottojen ja korontasaustoiminnan osalta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on muuttaa suomalaisen intressin sisältöä siten, että siinä otettaisiin nykyistä paremmin huomioon yritystoiminnan kansainvälistymiskehitys. Vientiluottolain 5 :n nojalla vienti- ja alusluottoihin liittyvät luottoriskit katetaan Finnvera Oyj:n (jäljempänä Finnvera) myöntämillä vientitakuilla tai alustakauksilla. Vientitakuiden myöntäminen ostajaluottoihin on siten keskeinen osa vienninrahoitusjärjestelmän toimintaa. Vientitakuut voidaan myöntää joko Suomen Vientiluotto Oy:n (jäljempänä Vientiluotto) luottoihin tai pankin myöntämiin ostajaluottoihin. Vienti- ja alusluotot voivat olla joko kiinteäkorkoisia eli CIRR-korkoon sidottuja luottoja tai vaihtuvakorkoisia luottoja. Jos luotot myönnetään kiinteäkorkoisina, voidaan vientiluottoihin tehdä korontasaussopimus. Vientiluottolain mukaan jos Vientiluotto myöntää kiinteäkorkoisen luoton, tehdään siihen aina korontasauspäätös. Laki valtion vientitakuista (442/2001) (jäljempänä vientitakuulaki) 13 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vientitakuutoiminnassa noudattavista periaatteista, jotka koskevat muun ohella vientitakuulain 1 :ssä tarkoitetun Suomen taloudellisen kehityksen edistämisen määrittelyä. Suomalaisesta intres-
2 sistä vientitakuutoiminnassa säädetään vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista annetun valtioneuvoston asetuksen (jäljempänä vientitakuuasetus) 1 :ssä. Yritysten kansainvälistymiskehitys ehdotetaan otettavaksi huomioon myös vientitakuutoiminnassa ja sen vuoksi ehdotetaan muutettavaksi vientitakuuasetuksen 1. Koska suomalaisesta intressistä ehdotetaan säädettäväksi vientiluottoasetuksessa, ehdotetaan samalla kumottavaksi ministeriön vientiluottoasetuksen 2. 2 Nykytila Ministeriön vientiluottoasetuksessa suomalainen intressi vienti- ja alusluottojen sekä korontasauksen osalta määräytyy pääasiallisesti yksittäisten vientihankkeiden näkökulmasta. Suomalaiseen intressiin keskeisesti sisältyvä kotimaisuusaste perustuu yksittäiseen vientihankkeeseen tai sen merkittävyyden arviointiin viejänä olevan yrityksen toiminnassa. Suomalaisen intressin on katsottu täyttyvän, kun vientihankkeessa kotimaisuusaste on merkittävä. Kotimaisuusasteen laskemisen perustana on vientiluottoasetuksen mukaan vienti- ja alusluoton sekä korontasausluoton määrä. Vienti- ja alusluotoissa sekä korontasauksessa kotimaisuusaste on merkittävä, kun Suomessa tapahtuvan valmistuksen tai muun suorituksen arvo on vähintään kolmasosa luoton määrästä. Määrittely tarkoittaa käytännössä sitä, että vientihankkeessa Suomessa tapahtuvan valmistuksen tai muun suorituksen arvon eli kotimaisuusasteen tulee olla vähintään 27 prosenttia. Asetuksessa viennin käsitteeseen sovelletaan, mitä vientitakuulaissa säädetään viennin sisällön määrittelystä. Suomalainen intressi voi myös toteutua, jos viejä tai aluksen toimittaja on Suomessa rekisteröity yhteisö tai hankkeen kokonaistoimituksista merkittävä osa on valmistettu Suomessa taikka hanke perustuu suomalaisen suunnitteluun tai osaamiseen ja vientitoimitus tai kotimainen alustoimitus muutoin merkittävällä tavalla hyödyttää taloudellista kehitystä Suomessa. Säännös antaa joustavuutta suomalaisen intressin määrittelyyn silloin, kun kolmasosan vaatimus ei täyty. Säännös on sisällöltään samanlainen kuin vientitakuuasetuksen 1 :n 2 momentin d) -kohta. Säännöstä on perusteltu vientitakuun myöntämisen osalta myös sellaisessa tilanteessa, jota etukäteen on vaikea määritellä yksityiskohtaisesti. Perustelu soveltuu myös vienti- ja alusluottoihin sekä korontasaukseen. Vientiluottoa on haettava ennen kauppasopimuksen tekemistä. Kotimaisuusastetta koskeva arvio joudutaan tekemään siinä vaiheessa, kun ei aina ole kaikkea tietoa vientihankkeen sisällöstä. Vientitakuutoiminnassa suomalainen intressi arvioidaan vientitakuuasetuksen 1 :n mukaan kolmessa vaiheessa. Ensin katsotaan vientitavaran tai palvelun kotimaisuusaste, jonka tulee olla merkittävä. Kysymys on kokonaisharkinnasta. Vientitakuuasetuksen antamista koskevan päivätyn muistion (jäljempänä muistio) mukaan tarkoituksena on, että Finnveran hallitus tekee arvion merkittävyydestä. Toiseksi suomalainen intressi on olemassa, jos viejä on Suomessa rekisteröity yhteisö ja hankkeen kokonaistoimituksista merkittävä osa on valmistettu Suomessa tai hanke perustuu suomalaiseen suunnitteluun tai osaamiseen. Säännös mahdollistaa myös muualta kuin Suomesta vietävän toimituksen, jos viejä on Suomessa rekisteröity yhteisö. Muistion perustelujen mukaan yritystoiminnan kansainvälistyminen edellyttää, että myös rahoituksellisesti voidaan nykyistä joustavammin edistää hankkeiden kokonaistoimituksia, kun hanke merkittävällä tavalla edistää Suomen taloudellista kehitystä kokonaisuutena arvioiden.
3 Kolmanneksi Suomessa rekisteröidyn yhteisön tai ulkomaisen, suomalaisessa määräysvallassa olevan yhteisön välityksellä tapahtuvaa pitkää maksuaikaa edellyttävä vientitoimitus tai kotimainen alustoimitus hyödyttää muutoin merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Pitkällä maksuajalla tarkoitetaan muistion mukaan yli kahden vuoden takaisinmaksuaikaa. Tämä mahdollistaisi Suomen taloudellista kehitystä hyödyttävän viennin takaamisen myös sellaisessa tilanteessa, jota etukäteen on vaikea määritellä yksityiskohtaisesti. Lyhyen eli alle kahden vuoden pituisen takaisinmaksuajan vientitoimituksissa suomalaista intressiä voitaisiin muistion mukaan soveltaa väljemmin kuin pitemmän takaisinmaksuajan hankkeissa. Lisäksi vientitakuuasetuksen perustelujen mukaan suomalaiselle intressille asetettuja vaatimuksia määriteltäessä kiinnitetään huomiota myös hankkeeseen liittyvään riskiin. Riskin ollessa korkea tulisi suomalaiselle intressille asetettujen vaatimusten myös olla korkeammat. Viennin kilpailutilanne tulisi kuitenkin ottaa aina huomioon. Vientitakuiden osalta asetuksessa ei ole säännöstä siitä, milloin vientihankkeen voidaan katsoa olevan merkittävä. Asia on lainsäädännössä annettu Finnveran ratkaistavaksi vientitakuuta koskevassa päätöksenteossa. Vientitakuulain säätämistä koskevassa hallituksen esityksessä HE 215/2000 todetaan, että valtion vientitakuutoiminnassa suomalaisen intressin määrittely tulisi edelleenkin tehdä käytännössä tapauskohtaisesti vientitakuun myöntämistä koskevassa päätöksessä, eikä siitä tulisi säätää yksityiskohtaisesti laissa. Vientitakuulain perusteluissa otettu kanta suomalaisen intressin määrittelyssä eroaa siitä, mitä vienti- ja alusluottojen sekä korontasauksen osalta on säädetty. Suomalaisen intressin käsite on otettu korontasaustoimintaan vuonna 2006, kun asetus julkisesti tuetusta korontasaustoiminnassa on tullut voimaan. Kotimaisuusaste oli asetuksen mukaan vähintään 50 prosenttia vientikaupan kauppahinnasta. Suomalaisen intressin määrittely on säilynyt senkin jälkeen erilaisena vientiluotto- ja korontasaustoiminnassa verrattuna vientitakuutoimintaan, kun vientiluottoasetuksessa on selkeästi määritelty vaadittava vientihankkeen kotimaisuusaste. Ero johtuu osaksi siitä, että korontasaukseen liittyy keskeisesti korkotuen maksaminen. 3 Käytäntö Finnveran hallituksen vientitakuutoiminnassa tekemän linjauksen mukaan keskipitkän ja pitkän maksuajan vientitakuutoiminnassa merkittävä kotimaisuusaste on vähintään 33 %, kuitenkin maaluokissa 0-2 vähintään 10 %. Kotimaisuusaste lasketaan taatun luoton katteen mukaisesta määrästä tai tietyin edellytyksin vuositasolla. Vastapuoleen liittyvä korkea riski voi edellyttää perusperiaatetta korkeampaa kotimaisuusastetta. Finnveran käytännön mukaan kotimaisuusastevaatimuksesta voidaan myös tinkiä, jos hankkeen toteutumisella katsotaan olevan erityistä merkitystä Suomen kansantaloudelle, Finnveran vientitoiminnan vaikuttavuudelle ja Suomen kilpailukyvylle. Vuodesta 2005 lähtien Finnvera on soveltanut kotimaisuusastetarkastelussaan myös vuotuista tarkastelua. Ennen vuotuisen tarkastelun käyttöönottoa Finnvera vaatimus taattujen hankkeiden korkeasta kotimaisuusasteesta ja tavaroiden toimittamisesta Suomesta aiheutti joillekin viejille käytännön ongelmia. Lisäksi tarkkojen selvitysten tekeminen ennen toimituksia, kun lopulliset toimitusmäärät eivät ole tarkentuneet, ei ole ollut mahdollista.
4 Jos kotimaisuusaste ei ole merkittävä, Finnvera tarkastelee suomalaista intressiä vientitakuuasetuksen 1 :n kohtien b) d) ja niiden pohjalta Finnveran hallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Tällöin Finnvera tarkastelee suomalaista intressiä yksittäisen vientikaupan osalta tai vuositasolla, jos kyse on Suomen kansantalouden ja viennin kannalta merkittävien yritysten toimituksista. Kotimaisuusasteen ohella suomalaisen intressin toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat Finnveran hallituksen päättämän linjauksen mukaan se, että yritys on Suomen kansantalouden kannalta merkittävä, jolloin huomiota kiinnitetään seuraaviin seikkoihin: - yrityksen tuotanto Suomessa on volyymiltaan merkittävää, - merkittävä osa tuotekehityksestä on Suomessa, - yritys on (alueellisesti) merkittävä työllistäjä Suomessa, - yrityksen arvonlisä kansantaloudelle on merkittävä (esim. veronmaksu, kotimainen alihankinta ja alihankkijoiden työllistäminen, osinkotulot ulkomailta). Finnveran linjauksen mukaan huomiota kiinnitetään lisäksi seuraaviin tekijöihin: - yrityksellä tai sen tuotteilla on globaalisti merkittävä markkina-asema (ohjeellisesti vähintään 10 % maailmanmarkkinoista), - viejä on kansainvälistyvä pk-yritys, - kyseessä on uuden tuotteen markkinoille tuonti ja sen viennin edistäminen, - vientikaupan suunnittelu, projektinjohto, patentti- tai teollisuusoikeudet ovat Suomessa, - vientikauppaan liittyy runsaasti toimituksia EU-alueelta tai toimitukset tapahtuvat useasta maasta eikä päätoimittajaa ole, - tytäryhtiöllä ei ole mahdollisuutta saada vientitakuuta sijaintimaan vientitakuulaitokselta, - hankkeessa toteutuu riskinjako, - hanke tasapainottaa Finnveran vientitakuuportfoliota, - yksittäisen, alhaisemman kotimaisuusasteen vientikaupan toteutuminen voi mahdollistaa korkeamman kotimaisuusasteen jatkokaupat (asiakassuhde). Finnveran linjauksen mukaan seuranta toteutetaan siten, että merkittävien vientiyritysten toimituksiin liittyvää suomalainen intressi voidaan laskea vuoden aikana toteutuneiden vientikauppojen yhteenlaskettuna kotimaisuusasteena tai yrityksen tuotteiden keskimääräisenä kotimaisuusasteena. Vientiluotto- ja korontasaustoiminnassa työ- ja elinkeinoministeriö on antanut päivätyn ohjeen työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 2 :n 2 kohdan soveltamisesta. Ohjeella selvennettiin niitä seikkoja, joista tulisi antaa selvitystä arvioitaessa sitä, milloin vientitoimitus tai kotimainen alustoimitus hyödyttää muutoin merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Jotta hankkeen ja viejäyrityksen merkitystä Suomen taloudelliselle kehitykselle voitaisiin arvioida, tulee viejän ohjeen mukaan esittää tietoja ainakin seuraavista seikoista: - vientihankkeen mahdollinen erityinen painoarvo yhtiölle (uusi merkittävä referenssitoimitus tms.) - julkisesti tuetun rahoituksen merkitys ko. kilpailutilanteessa, - viennin arvo (määrä milj. EUR, osuus Suomen kokonaisviennistä vuositasolla), 4
5 Nykytilan arviointi - suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset Suomessa (uudet /säilytetyt työpaikat vuositasolla, alueellinen jakauma työpaikkojen suhteen, henkilöstön rakenne, alihankinta pk-yrityksiin), - mahdolliset investoinnit Suomessa lähivuosina, - vaikutukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatio -osaamiseen sekä -verkostoihin Suomessa, - vaikutukset ostovoiman, palvelukysynnän ja verotulojen myönteiseen kehitykseen (maksetut palkat, muut indikaattorit) sekä - mahdolliset muut myönteiset vaikutukset Suomen talouteen ja hyvinvointiin. Jos mainituista seikoista on aikaisemmin esitetty selvitystä, tulee ohjeen mukaan selvitystä esittää siltä osin, kuin yhtiön toiminnassa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Asetusten soveltamisessa suomalaiseen intressiin voidaan tunnistaa useita eri tilanteita. Jos Vientiluotto myöntää vientiluoton, sovelletaan luottoon ministeriön asetuksessa tarkoitettua suomalaisen intressin määrittelyä. Luottoon myönnettyyn vientitakuuseen sovelletaan vientitakuuasetuksen suomalaista intressiä koskevia säännöksiä. Sama soveltamistilanne on siinä tilanteessa, että pankki myöntäisi CIRR-korkoisen luoton, johon on tehty korontasaussopimus. Sen sijaan jos pankki myöntäisi asiakkaalle vaihtuvakorkoisen luoton, sovelletaan myönnettävään vientitakuuseen vientitakuuasetuksen suomalaista intressiä koskevia säännöksiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toisaalta samaan rahoituskokonaisuuteen sovelletaan kummankin asetuksen suomalaista intressiä koskevia säännöksiä samanaikaisesti ja toisaalta yksin vain vientitakuuasetuksen säännöksiä. Ensimmäisessä tilanteessa sääntelyn sisältö määräytyy sen mukaan, kumpi asetuksista, vientiluotto- vai vientitakuuasetus, on sisällöltään tiukempi. Jälkimmäisessä tilanteessa sääntelyn sisältö määräytyy yksinomaan vientitakuuasetuksen perusteella. Nykyiselle yritystoiminnan ympäristölle on tunnusomaista yritystoiminnan voimakas kansainvälistyminen. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa tilannetta kuvataan globaalien arvoketjujen käsitteellä. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, että yksitäisten tuotteiden tai palvelujen tuotantoprosessi on hajautunut yrityksittäin ja maittain. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseen voi maailmanlaajuisesti osallistua kymmeniä tai jopa satoja yrityksiä. Yhä useammat tuotteet ja palvelut syntyvät niiden yritysverkostojen toimesta, joiden osat sijaitsevat eri maissa. Myös yritysten sisäinen toiminta on hajautunut. Suomen ulkomaankaupasta merkittävä osa syntyy konsernien sisäisestä tuonnista ja viennistä. Globaaleja arvoketjuja koskevien tutkimusten mukaan korkean osaamistason tehtävät, kuten tutkimus, suunnittelu ja tuotekehitys, ovat aina keskeisiä arvonlisäyksen kannalta. Usein sellaiset tehtävät ovat yritysten pääkonttoritason tukitoimintoja. Valmistuksen rooli arvonluonnissa vaihtelee tutkimusten mukaan tuotteesta riippuen vähäisestä aivan keskeiseen. Myös valmistuksen kytkökset esimerkiksi innovaatiotoimintaan, alihankintaan ja myyntiin vaihtelevat. Kansainvälistymiskehitystä kuvaa hyvin se, että kolmasosa Suomessa toimivien yritysten henkilöstöstä toimii ulkomailla. Suomalaisten yritysten ulkomaan henkilöstön osuus on korkea verrattuna moniin Euroopan maihin. Osuus on korkea myös Ruotsis- 5
6 sa ja Tanskassa. Toimintojen siirtämisen perusteena ulkomaille on selvitysten mukaan ollut edullisemmat kustannukset, joustavuuden lisääntyminen yritystoiminnassa ja markkinoiden läheisyys. Ulkomailla toimivien työntekijöiden määrä on kasvanut myös yrityskauppojen ja fuusioiden ansiosta. Kansainvälistyneiden yritysten osalta voi olla jopa teknisesti vaikeaa esittää arvioita yksittäisten vientitoimitusten kotimaisuusasteesta, kun toimituksia tapahtuu eri puolilta maailmaa sijaitsevista tuotantolaitoksista ja ajallisesti lähellä tilausten määräaikaa. Joka tapauksessa yksittäisen vientihankkeen kotimaisuusasteen määrittely aiheuttaa sellaisessa tilanteessa ylimääräisiä kustannuksia. Vientikaupan kotimaisuusaste tulisi sellaisessa tilanteessa määritellä jo rahoituksen hakemisvaiheessa, jolloin kauppasopimusta ei ole vielä tehty. Vienninrahoitusjärjestelmässä vientiluottolain 5 :n nojalla vienti- ja alusluottoihin liittyvät luottoriskit katetaan Finnveran myöntämillä vientitakuilla tai alustakauksilla. Nykyisessä rahoitustilanteessa pankkien rooli Basel III -säännösten ja niiden nojalla voimaan tulleiden pankkeja koskevien säännösten takia on edelleen aikaisempaa heikompi. Sääntelyn seurauksena samaan vientihankkeeseen haetaan vientitakuiden lisäksi myös Vientiluoton rahoitusta. Sen vuoksi suomalaista intressiä koskevien säännösten tulisi olla sisällöltään mahdollisimman yhdenmukaiset. Tämä tehostaa päätöksentekoa. Myös yritysten rahoitushakemusten laatimisesta ei saisi aiheutua ylimääräistä hallinnollista taakkaa, vaan rahoitushakemusten perusteet tulisi saada yrityksen normaalin toiminnan kirjanpitotiedoista ja raportointikäytännöistä. Jos pankki myöntäisi vientikauppaan vaihtuvakorkoisen ostajaluoton, määräytyisi vientitakuun suomalaisen intressin sisältö yksinomaan vientitakuuasetuksen mukaan. Tällaisessa tilanteessa on perusteltua, että suomalaisen intressin sisältö on riittävän joustava. Eduskunnan talousvaliokunta on mietinnössään TaVM 7/2011 vp kiinnittänyt huomiota siihen, että kotimaisuusastevaatimus on joustava. Jollei kaavamainen vaatimus täyty, päätös olisi voitava tehdä kokonaisarvion perusteella esimerkiksi Finnveran sisäisesti noudattamien suuntaviivojen perusteella. Talousvaliokunta korostaa, että muun ohella globalisoituneen suomalaisyrityksen vientikaupassa projektin kotimaisuusaste voi jäädä saavuttamatta, kun valmistusta on siirretty kustannus- ja logistisista syistä lähelle asiakasta. Tämäntapaisissa vientiprojekteissa suunnittelu ja osittaisvalmistus voivat kuitenkin tapahtua Suomessa. Suomessa kotipaikkansa pitävä yritys kanavoi ulkomailla saavuttamaansa tulosta Suomeen. Elinkeino- ja työllisyyspoliittisilla sekä julkistalouden kannalta on tärkeää, että joustavalla vienninrahoituksella osaltaan kannustetaan yrityksiä pitämään kotipaikkanaan Suomea. 6
7 7 Yksityiskohtaiset perustelut Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen 1 a Suomalainen intressi Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös suomalaisesta intressistä. Säännöksen sisältö vastaa pääasiallisesti nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 2 :n sisältöä. Keskeisenä muutoksena työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen ehdotetaan, että pykälän 1 momenttiin otetaan säännös, jonka mukaan suomalainen intressi voi perustua myös viejän toimintaan kokonaisuutena. Siihen liittyvistä edellytyksistä ehdotetaan otettavaksi säännös 2 momentin uuteen 4 kohtaan. Muutoksena työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 2 momentin 2 kohtaan esitetään, että ehdotetun 2 :n 2 kohdassa toinen tai sana muutetaan ja sanaksi. Siten ehdotuksen mukaan viejä tai aluksen toimittaja on Suomessa rekisteröity yhteisö ja hankkeen kokonaistoimituksista merkittävä osa on valmistettu Suomessa. Muutos on luonteeltaan tekninen eikä muuta oikeustilaa. Yleisenä edellytyksenä tarkastelulle on, että yhteisö, joka harjoittaa vientitoimintaa, on rekisteröity Suomessa. Edellytyksenä on myös, että hanke perustuu suomalaiseen suunnitteluun tai osaamiseen tai vientitoimitus hyödyttää muutoin merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Ehdot ovat toisiaan täydentäviä ja voivat täyttää yksin tai yhdessä suomalaisen intressin vaatimuksen. Siten esimerkiksi viimeksi mainittu ehto hyödyttää muutoin merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa voidaan ottaa huomioon, jos muut ehdot eivät yksinään täytä suomalaisen intressin vaatimusta. Säännös mahdollistaa myös muualta kuin Suomesta vietävän toimituksen esimerkiksi ulkomailla toimivasta suomalaisen yhtiön tytäryhteisöstä. Uutena kohtana esitetään otettavaksi 2 momentin 3 kohtaan säännös siitä, että suomalaisen intressin voidaan katsoa olevan olemassa, jos viejänä on Suomessa rekisteröity pk-yritys, jonka tarkoituksena on kansainvälistyminen, eikä se täytä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. Pk-yritykset ovat keskeisiä työllistäjiä Suomessa. Niiden koko voi kuitenkin toiminnan alkuvaiheessa olla sellainen, että se ei täyttäisi ehdotetun 2 kohdan säännöstä siitä, että se hyödyttäisi merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Myöskään vientituotteen kotimaisuusastevaatimus voi jäädä täyttymättä, jos tuotantotoiminta tapahtuu merkittävässä määrin ulkomailla. Pykälän 2 momentin 4 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan suomalaisen intressin voidaan katsoa olemassa, kun Suomessa rekisteröidyn yhteisön toiminta hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Säännös on poikkeussäännös siihen, että suomalaista intressiä koskeva arviointi suorittaisiin yksittäisen vientihankkeen perusteella. Tarkoituksena on, että ehdotuksen mukaan suomalaista intressiä ehdotetaan arvioitavaksi vientiä harjoittavan yrityksen toiminnan perusteella, jos sen toiminta kokonaisuutena arvioiden hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Kokonaisharkinnassa lähtökohtana on vientiyrityksen koko ja merkitys kansantaloudelle. Yrityksellä voi olla merkittävää tuotantoa Suomessa, yritys on merkittävä työl-
8 Voimaantulo listäjä kansallisesti tai myös alueellisesti ja yrityksen arvonlisäys on suuri. Yrityksellä voi myös olla merkittävä vaikutus tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaamiseen ja innovaatioverkostoihin Suomessa. Merkittävyyttä koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon yrityksen sitoutuneisuus Suomeen, mikä voisi ilmetä muun ohella pääkonttoritoimintojen sijoittamisella Suomeen. Yleisenä kriteerinä kokonaisharkinnassa olisi mahdollista ottaa huomioon lisäksi yrityksen alueellinen merkitys Suomessa. Yleisten kriteerien ohella kokonaisarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös muita kriteerejä. Sellaisena voi tulla kysymykseen se, että yrityksellä tai sen tuotteilla on globaalisti merkittävä markkina-asema. Viejäyrityksen valmistus- tai palveluliiketoiminta voi olla merkittävää, jolloin toiminta voi olla jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle ja yritys saa toiminnan globaalista sijoittumisesta kilpailuetua, kun se voi toimittaa valmistetut tavarat tai suoritetut palvelut kustannustehokkaimmalla tavalla asiakkailleen. Yrityksellä voi olla aineettomien oikeuksien hallinnointia Suomessa. Suomalaisen intressin arviointi kokonaisharkinnan perusteella on poikkeus hankekohtaisen arvioinnin pääsäännöstä. Tarkoituksena on, että Finnveran hallitus vahvistaisi ohjeistuksen, jonka nojalla arviointi viime kädessä tapahtuisi. Olosuhteet yritysten toiminnassa tai niiden merkityksissä voivat muuttua. Tämän vuoksi kokonaisharkinnan perusteella tapahtuva arviointi tulee tehdä vuosittain toiminnan muutoksesta aiheutuvien tarpeiden perusteella. Säännöksen 2 momentin suomalaista intressiä koskeva määrittelyn ei ole tarkoitus olla luonteeltaan tyhjentävä, vaan kysymykseen voisi tulla myös muu niihin rinnastettava peruste. Asiaa koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi 2 momentin 5 kohtaan. Säännös on selventävä eikä muuta nykyistä oikeustilaa. Pykälän uuteen 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan yhtiö voi halutessaan pyytää työ- ja elinkeinoministeriöltä lausunnon ehdotetun 1 a :n 2 momentin 2 ja 4 kohdan tulkinnastakoskien niitä seikkoja, joiden vallitessa yhteisön toiminta hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Yhtiöllä tarkoitetaan Vientiluottoa. Asetus ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta Muutettua asetusta ehdotetaan sovellettavaksi niihin vienti- ja alusluottoihin sekä korontasausluottoihin, joita koskeva päätös on tehty voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen 1 Suomalaisen intressin olemassa olo Pykälässä säädetään suomalaisen intressin olemassaolosta vientitakuun myöntämisen edellytyksenä. Vientitakuutoiminnassa takuun kohteena voi olla pankin rahoittama ostajaluotto tai Vientiluoton myöntämä luotto. 8
9 Pykälän sisältöä ehdotetaan muutetavaksi siten, että sen säännökset ja vientiluottoasetuksen suomalaista intressiä koskeva säännökset vastaisivat toisiaan siltä osin kuin se on mahdollista ottaen huomioon rahoitusinstrumentin luonne ja sen soveltamistilanne. Sen vuoksi pykälän 2 momentin kirjaimilla luetteloidut alakohdat muutetaan numeroiksi niin, että ne vastaavat vientiluottoasetuksen vastaava numerointia. Lisäksi nykyisen asetuksen 2 momentin c kohdan säännös investointitakuusta ehdotetaan siirrettäväksi 2 momentin uudeksi 5 kohdaksi muuttamattomana. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että takuun myöntämisen edellytyksenä on, että viejän toiminta kokonaisuutena arvostellen hyödyttää taloudellista kehitystä Suomessa. Siihen liittyen pykälän 2 momentin 4 kohtaan ehdotetaan otettavaksi uusi säännös niistä edellytyksistä, joiden nojalla säännöstä voidaan arvioida. Pykälän 2 momentin 1 kohta muutetaan muotoon, jonka mukaan vientitoimituksen kotimaisuusaste on merkittävä. Säännös vastaa nykyistä a kohtaa. Vienti -termi on määritelty vientitakuulain 3 :n 1 kohdassa. Sen mukaan viennillä tarkoitetaan tavaran tai palvelun tuottamista, toimittamista, kuljettamista tai vuokrausta ulkomaiselle ostajalle tai vuokralleottajalle, valmistus-, teollis- tai tekijänoikeuden siirtämistä ulkomaille, suunnittelu-, asennus-, rakennus- tai muun työn tai palvelun suorittamista sekä tavaran varastoimista ulkomailla. Vientitoimitus tai vientihanke voi siten sisältää kaikkia viennin määrittelyn elementtejä. Pykälän 2 momentin 2 kohtaan ehdotetaan otettavaksi nykyisen asetuksen 2 momentin b ja d kohdan säännökset. Sisältöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan vaatimus pitkästä maksuajasta. Vientitakuiden myöntäminen koskee lähtökohtaisesti yli kahden vuoden luottoja. Jos vientitakuu myönnettäisiin luottoon, jonka takaisinmaksuaika olisi alle kaksi vuotta, voitaisiin suomalaisen intressin määrittelyä soveltaa joustavammin kuin yli kahden vuoden luoton osalta. Tämä vastaa voimassa olevaa käytäntöä. Soveltamistilanteena olisi pankin myöntämä alle kahden vuoden vaihtuvakorkoinen ostajaluotto. Samoin alle kahden vuoden riskiajan luottovakuutustoimintaan sekä remburssitakuisiin voitaisiin soveltaa samankaltaista joustavaa käytäntöä. Edellytyksenä säännöksen mukaan on, että hanke perustuu suomalaiseen suunnitteluun tai osaamiseen tai vientitoimitus hyödyttää muutoin merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Ehdot ovat toisiaan täydentäviä ja voivat täyttää yksin tai yhdessä suomalaisen intressin vaatimuksen. Siten esimerkiksi viimeksi mainittu ehto hyödyttää muutoin merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa voidaan ottaa huomioon, jos muut ehdot eivät yksinään täytä suomalaisen intressin vaatimusta. Säännös mahdollistaa myös muualta kuin Suomesta vietävän toimituksen esimerkiksi ulkomailla toimivasta suomalaisen yhtiön tytäryhteisöstä. Pykälän 2 momentin uuteen 3 kohtaan ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että suomalaisen intressin voidaan katsoa olevan olemassa, jos viejänä on Suomessa rekisteröity pk-yritys, joka ei täytä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ja jonka tavoitteena on kasvu ja kansainvälistyminen. Säännös vastaa sisällöltään vientiluottoasetuksen ehdotettua 2 momentin 3 kohdan säännöstä. Pykälän 2 momentin 4 kohtaan ehdotetaan otettavaksi uusi säännös, jonka mukaan suomalaisen intressin voidaan katsoa olemassa, kun Suomessa rekisteröidyn yhteisön toiminta hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Säännös on poikkeussäännös siitä, että suomalaista intressiä koskeva arviointi suorittaisiin yksit- 9
10 Voimaantulo täisen vientihankkeen perusteella. Tarkoituksena on, että ehdotuksen mukaan suomalaista intressiä ehdotetaan arvioitavaksi vientiä harjoittavan yrityksen toiminnan perusteella, jos sen toiminta kokonaisuutena arvioiden hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Toiminnan merkittävyyttä arvioitaisiin lähtökohtaisesti samojen kriteerien perusteella kuin sitä arvioidaan vienti- ja alusluotto- sekä korontasaustoiminnassa. Suomalaisen intressin määrittely tapahtuisi yrityksen toimittaman vuosiselvityksen nojalla vuosikohtaisesti. Selvityksessä on esitettävä toiminnan merkittävyyttä kuvaavat seikat, joiden nojalla merkittävyyttä voidaan arvioida. Suomalaisen intressin arviointi kokonaisharkinnan perusteella on poikkeus hankekohtaisen arvioinnin pääsäännöstä. Tarkoituksena on, että Finnveran hallitus vahvistaisi ohjeistuksen, jonka nojalla arviointi viime kädessä tapahtuisi. Tältä osin käytäntöä ei ehdoteta muutetavaksi. Säännöksen 2 momentin suomalaista intressiä koskeva määrittelyn ei ole tarkoitus olla luonteeltaan tyhjentävä, vaan kysymykseen voisi tulla myös muu niihin rinnastettava peruste. Asiaa koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi 2 momentin 6 kohtaan. Säännös on selventävä eikä ei muuta tältä osin nykyistä oikeustilaa. Pykälän uuteen 3 momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan valtion erityisrahoitusyhtiö voi halutessaan pyytää työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon siitä, milloin yhteisön toiminta hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa. Asetus ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta Muutettua asetusta sovellettaisiin siten niihin vientitakuisiin, joita koskeva päätös on tehty voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Yhteenveto kotimaisen intressin sisällöstä eri soveltamistilanteissa Kotimaisuusastetta koskeva arviointi muodostaisi asetusten soveltamistilanteet huomioon ottaen kolme vaihetta. Jos viejä ilmoittaa yksittäisen vientihankeen kotimaisuusasteeksi yli yksi kolmasosan vientiluoton määrästä tai 27 prosenttia vientihankkeen arvosta, täyttyy kotimaisuusaste suoraan. Jos se ei täyty, voisi viejä esittää kotimaisuusasteen joko edellisen vuoden aikana toteutuneiden vientikauppojen yhteenlaskettuna kotimaisuusasteena tai yrityksen tuotteiden keskimääräisenä kotimaisuusasteena ja sitä arvioitaisiin ehdotetun 2 momentin 2 kohdan perusteella. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan suomalainen intressi täyttyisi myös silloin, kun viejänä on Suomessa rekisteröity pk-yritys, joka ei täytä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä mutta, jonka tavoitteena on kasvu ja kansainvälistyminen. Jos viejän toiminta kokonaisharkinnan nojalla hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa eikä viejä kykene ilmoittamaan etukäteen viennin koti- 10
11 maisuusastetta, sovelletaan ehdotettujen asetusten 4 kohtaa. Suomalainen intressi todennetaan yrityksen laatiman vuosiselvityksen perusteella. Näissä soveltamistilanteissa on kysymys siitä, että Vientiluotto myöntää vientiluoton, jolloin luottoon sovelletaan vientiluottoasetuksessa tarkoitettua suomalaisen intressin määrittelyä. Luottoon myönnettyyn vientitakuuseen sovelletaan vientitakuuasetuksen suomalaista intressiä koskevia säännöksiä. Sama soveltamistilanne on siinä tilanteessa, että pankki myöntäisi CIRR-korkoisen luoton, johon on tehty korontasaussopimus. Näissä soveltamistilanteissa vientiluotto- ja vientitakuuasetuksen suomalaista intressiä voidaan soveltaa samalla tavoin ja kysymys on samasta rahoituskokonaisuudesta. Sen sijaan jos pankki myöntäisi asiakkaalle vaihtuvakorkoisen luoton, sovelletaan myönnettävään vientitakuuseen vientitakuuasetuksen suomalaista intressiä koskevia säännöksiä. Ostajaluottoon ei siinä tapauksessa sovelleta esimerkiksi vientiluottoasetuksen säännöstä vientiluoton merkittävyydestä. Ehdotusten taloudelliset vaikutukset Ehdotetut muutokset asetuksiin yhtenäistävät suomalaisen intressin määrittelyä toisaalta vienti- ja alusluottojen sekä korontasauksen ja toisaalta vientitakuiden kannalta tilanteessa, jossa kysymys on saman vientihankkeen rahoituskokonaisuudesta. Ehdotukset kokonaisuutena vähentävät rahoitushakemuksiin liittyviä vientiyritysten selvitystarpeita ja tehostavat päätöksentekoa. Ehdotukset vähentävät menettelyistä aiheutuvaa hallinnollista työtä. Suomalaisen intressin nykyistä joustavampi sääntely voi arvion mukaan lähitulevaisuudessa jonkin verran lisätä rahoituskysyntää. Tämä johtuu siitä, että nykyinen vientihankeen rahoitusta koskeva kotimaisuusasteeseen perustuva tulkinta on voinut estää joidenkin hankkeiden rahoittamista sen vuoksi, että kotimaisuusaste on jäänyt liian alhaiseksi. Pitemmällä tähtäimellä muutokset helpottavat kansainvälisten yhtiöiden rahoituksen saamista ja siten vaikuttavat myönteisesti vientihankkeiden rahoitukseen. 11
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista (HE 215/2000 vp). Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM 5/2001 vp). Nyt koolla oleva
LisätiedotRahoitusratkaisuja vientiin
Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera
LisätiedotHE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.
HE 170/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Suomen Vientiluotto Oy
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2018 Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 1 Finnveran päätehtävät 2 Finnvera on valtion 100 % omistama
LisätiedotYksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.
Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yrityksen elinkaari Finnveran monipuoliset rahoituspalvelut yrityksen eri vaiheisiin. Liiketoiminnan aloittaminen - Lainat ja
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto Hallitusneuvos Kari Parkkonen
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 29.12.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION ERITYISRAHOITUSYH- TIÖLLE MYÖNNETTÄVÄSTÄ
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä
LisätiedotFinnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014
Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan
LisätiedotHE 210/2008 vp. eurolla. Lainoja saisi olla pääomaltaan samanaikaisesti
Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 2 ja 8 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia. Esityksen mukaan
LisätiedotVienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj
Vienti vetämään Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla Oulu 10.5.2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 2 Pk-yrityksen ulkopuolisen rahan lähteet Lähde: Pk-barometri 1/2017 Kasvuhakuiset
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotOstajariski ja rahoitus viennissä: uhka vai mahdollisuus?
Ostajariski ja rahoitus viennissä: uhka vai mahdollisuus? RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARIN FINANSSILOUNAS 25.1.2018 Hotel Sveitsi, Hyvinkää Erno Ihto Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki. julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2011 Laki julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan
LisätiedotHE 209/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön. myöntää valtion vientitakuita lisättäisiin. Esityksen
HE 209/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera
LisätiedotFinnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä. Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.
Finnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.2018 Erno Ihto Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 Eduskunnan talousvaliokunnalle, toukokuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 1 Finnveran päätehtävät 2 Finnvera
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 243/2016 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 b :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotRahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan
Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Helmikuu 2017 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen
LisätiedotLUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö
1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat
LisätiedotKaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen?
TIEDOT JULKAISUVAPAITA 3.6. KLO 9.00 Kaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen? Vientikaupan rahoitusbarometri 8 Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC 3.6.8 Tutkimuksen
LisätiedotHE 6/2008 vp. sakon täytäntöönpanosta annettua lakia
HE 6/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ja siihen liittyväksi laiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Sakon täytäntöönpanosta annettua
Lisätiedot1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
LisätiedotTEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala
1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2011 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2011 vp Hallituksen esitys laiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotHE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
LisätiedotFinnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa
LisätiedotHE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta
HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta
Lisätiedot1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190
1991 vp - HE 190 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 15 b :n ja eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Lisätiedot1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
HE 199/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta
LisätiedotFinnvera lyhyesti. Pertti Lähdeaho Finnvera Oyj
1 Finnvera lyhyesti Pertti Lähdeaho Finnvera Oyj 2 Finnveran rooli Edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, muutoksiin, kasvuun ja kansainvälistymiseen Lainoja,
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten
Lisätiedotkerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 211/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1991 vp - HE 21 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tasausverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tasausvero poistetaan kaikilta teollisuuden
Lisätiedot7 Poliisin henkilötietolaki 50
7 Poliisin henkilötietolaki 50 Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan hallituksen esityksessä (202/2017 vp) ehdotetun poliisilain 5a luvun 44 :n (Siviilitiedustelussa saadun tiedon luovuttaminen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain sekä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain muuttamisesta
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion
LisätiedotHE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN
Lisätiedot1984 vp. -HE n:o 140
1984 vp. -HE n:o 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kiinnityksen tai maksun saamiseksi oikeuteen
LisätiedotHE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että
LisätiedotUlkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa
1 Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa KIVI 2009 - Kotka 3.11.2009 Erno Ihto, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö,
LisätiedotHE 160/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 2 :n väliaikaisesta
HE 160/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotHE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 193/1996 vp esitys Eduskunnalle laiksi kirldcolain muutta Hallituksen misesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolain hallintolainkäyttöä koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi sen johdosta,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun
LisätiedotYritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.
Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo 26.3.2019 Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunta Talousjohtaja Ulla Hagman, Finnvera Oyj
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan talousvaliokunta 12.10.2016 Talousjohtaja Ulla Hagman, Finnvera Oyj 1 Avainluvut 30.6.2016 ASIAKKAITA HENKILÖSTÖÄ 28 640 367 Tarjotut vientitakuut
Lisätiedot1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle
1993 vp - HE 74 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotFinnvera kasvun ja viennin rahoittajana
TechnoGrowth TG 2.0: Sawosta Maailmalle Pre-event Finnvera kasvun ja viennin rahoittajana Y-Paja, Iisalmi Heidi Nousiainen, rahoituspäällikkö Heidi.nousiainen@finnvera.fi Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita
Lisätiedot1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.2.2014 COM(2014) 51 final 2014/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan tietynlaisen polyeteenitereftalaatin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 139/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi painelaitelain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi painelaitelain 27 :n 3 momenttia. Lain siirtymäsäännöksen
LisätiedotHE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja
LisätiedotMaksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino
Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino 1 28.11.2016 Maksuehdon ja rahoitusratkaisun määrittävät Markkinatilanne Vastapuoli Kaupan kohde Viennin kohdemaa Oma näkökulma
LisätiedotHE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotHE 208/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan julkisesti tuettujen. vienti- ja alusluottojen korontasauksesta
HE 208/2008 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan julkisesti
LisätiedotHE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2018 C(2018) 7044 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.10.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen
Lisätiedot1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta
LisätiedotKasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen
Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 16.5.2 Luottamuksellinen
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten
LisätiedotHE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen
LisätiedotHE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvistä oikeudenhoitoa koskevista säännöksistä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin jäsenyyteen
LisätiedotHE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia
HE 242/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 98 ja 103 :n sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos SM066:00/2011. Asetusehdotus on valmisteltu sisäministeriössä virkatyönä.
SISÄMINISTERIÖN ASETUS VOIMANKÄYTTÖ- ASE-, JA JÄRJESTYKSENVALVOJAKOULUTTAJIEN KOULUTUKSESTA 1. Yleistä Asetusehdotus liittyy hallituksen esitykseen (HE 22/2014 vp) eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista
Lisätiedot1 päivänä tammikuuta Julkisesti tuettujen
HE 75/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta sekä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annettujen lakien
Lisätiedot1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotHE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston
HE 292/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta
LisätiedotHE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta
LisätiedotLääkkeiden lisäsuojatodistuksia (SPC) koskevan asetuksen (EY) 469/2009 muutosehdotus - valmistuspoikkeus. Eduskunnan talousvaliokunta 2.10.
Lääkkeiden lisäsuojatodistuksia (SPC) koskevan asetuksen (EY) 469/2009 muutosehdotus - valmistuspoikkeus Eduskunnan talousvaliokunta 2.10.2018 Taustaa Sisämarkkinastrategia 2015 (COM(2015) 550) > lisäsuojatodistusjärjestelmän
LisätiedotHE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala TaV 12.10.2016 Talousjohtaja Mika Niemelä Pääluokan määrärahojen kehittyminen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 25/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 82 ja 84 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Lisätiedot1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.
1980 vp. n:o 125 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 :n muuttamisesta. ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ. Esityksessä ehdotetaan taksiauton ja invalidien
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotFinnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014
Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
Lisätiedot1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN
LisätiedotKomission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet
Lisätiedot