Liikennejärjestelmän toimivuus ja osaavan työvoiman saatavuus asettavat haasteita Länsi Uudellemaalle

Transkriptio

1 KAUPPAKAMARIASIOITA Suomen suuri kauppakamarikiertue Lohjalla Liikennejärjestelmän toimivuus ja osaavan työvoiman saatavuus asettavat haasteita Länsi Uudellemaalle - Länsi Uudenmaan alueen liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää merkittäviä investointeja tulevaisuudessa. Kaikkeen Länsi Uudellemaalle tarpeelliseen ei tahdo olla valtion budjetissa varaa. Kauppakamarimme alue suuren metropolin laidalla ei ole kadehdittava. Investoinnit fokusoituvat helposti kerta toisensa jälkeen itse metropoliin. Siksi on yhdessä mietittävä ja päätettävä, mikä on oleellista, totesi kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Paavo Lyytikäinen. Puheessaan hän nosti itse keihäänkärkihankkeiksi Hanko Hyvinkää radan sähköistämisen, Lohjan taajamaradan rakentamisen sekä Kehä 5 kehittämisen. Edunvalvonnan tehostamista pohtinut työryhmä asetti myös korkealle Hangon lentokenttähankkeen. Halpalentoliikenteeseen soveltuvalla kentällä olisi suotuisat taloudelliset vaikutukset koko Länsi Uudenmaan alueella. Osaavan työvoiman saatavuus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja oppilaitosten elinkeinoelämän välinen yhteisyö olivat keskeisiä aiheita Luksia kuntayhtymän johtaja Esa Karvisen alustuksissa. - Länsi Uudenmaan elinkeinoelämässä ammatillinen koulutus on parhaimmillaan osaavan työvoiman turvaajana, yrittäjyyden edistäjänä ja alueen vetovoimaisuuden lisääjänä. Se edellyttää voimakasta ja läheistä alueen elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen välistä yhteistyötä. Parhaimmillaan yhteistyön tuloksena syntyy selkeä kilpailuetu alueen elinkeinoelämälle, sanoi Esa Karvinen. Hyles Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hyry nosti puheenvuorossaan esille syitä miksi työllistävien yritysten määrä ei maassamme ole kasvanut. Epäkohdat liittyvät muun muassa investointien verotukseen, kasvun rahoitukseen sekä osaavan kotimaisen ja kansainvälisen työvoiman saantiin. Työllistämisen esteisiin pitäisi puuttua rivakammin ja varmistaa ammatillisen koulutuksen oikea kohdentaminen. Kauppakamarin suuren Suomen kiertueen avulla kauppakamarit tuovat yritysten äänen kuuluville. Kiertueella Kauppakamarit kysyvät yrityksien näkemyksiä muun muassa työvoiman saatavuudesta, toimivista liikenneratkaisuista, kuntarakenteesta ja tuottavuudesta. Kauppakamari kiertue kiertää Suomea talvikauden Kiertue alkoi Tampereelta Kiertue palaa Helsinkiin maaliskuussa 2011, jolloin julkistetaan yhteenveto kiertueella saaduista yritysten näkemyksistä. Lisätiedot: toimitusjohtaja Torleif Söderlund, Länsi Uudenmaan kauppakamari, puh

2 Kauppakamarien hallitusohjelmatavoitteet Vauhtia yrityksille, vauhtia koko Suomelle! Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä tänään enemmän kuin koskaan. Yritykset tarvitsevat menestyäkseen uudelta hallitukselta fiksua verotusta, toimivia liikenneyhteyksiä ja todellista kuntareformia, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä julkistaessaan kauppakamarien yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Fiksun verojärjestelmän kehittämisen päätavoitteena on oltava työllistävä talouskasvu. Verotuksen yleinen kiristäminen ei ole ratkaisu julkistalouden velkaantumisen katkaisemiseen. Verotuksen painopistettä voidaan varovaisesti siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta kuluttamisen suuntaan. Vetävät väylät eli toimiva liikenneverkosto ja siihen liittyvä infrastruktuuri tukee niin vientiponnisteluja kuin maan sisäistä kaupankäyntiä. Liikenneinvestointeihin on saatava pitkäjänteisyyttä. Valtakunnalliset ja alueelliset liikenneyhteydet on saatava kuntoon. Liikennehankkeita on voitava toteuttaa hyödyntämällä uusia rahoitusmalleja valtion budjettirahoituksen rinnalla. Olemme Länsi Uudenmaan kauppakamarissa nostaneet edunvalvontamme keihäänkärkihankkeiksi valtatie 25 perusparantamisen, Hanko Hyvinkääradan sähköistämisen. Lohjan taajamaradan rakentamisen sekä Hangon lentokentän kehittämisen halpalentoliikenteeseen soveltuvaksi, toteaa kauppakamarin toimitusjohtaja Torleif Söderlund. Todellinen kuntareformi avaa kuntien palvelutuotannon kilpailulle ja vähentää kuntien määrää. Myös kuntien tehtäviä on karsittava. Kilpailuneutraliteetti on saatava kuntoon julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä. Kauppakamariryhmä on sitoutunut yhdessä edistämään näitä tavoitteita seuraavan hallituskauden aikana On hyvä, että kauppakamarit yhdessä toimivat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ministeriöt ja virkamiehet kuuntelevat tarkasti elinkeinoelämän ääntä. Esimerkiksi kauppakamarien yhteinen lausunto Liikennevirastolle Liikenneolosuhteet 2035 raportin johdosta on saanut virastossa erittäin positiivisen vastaanoton, toteaa Torleif Söderlund Lisätiedot: toimitusjohtaja Torleif Söderlund, puh Tavoitteet kokonaisuudessaan kauppakamarin kotisivuilla: Lausunto Lohjan keskustan osayleiskaavaluonnoksen johdosta Lausunto on nähtävissä kauppakamarin kotisivuilla Uudet jäsenet Länsi Uudenmaan kauppakamari toivottaa seuraavat uudet jäsenet mukaan kauppakamaritoimintaan: Oy Rajalin Ab, Raasepori Maanrakennus Ralf Ajalin Oy, Raasepori Raaseporin Yrityspalvelu, Raasepori Fma J M Bokföring & Data, Raasepori Länsi Uudenmaan kauppakamarin uusi jäsen esittäytyy Länsi Uudenmaan kauppakamarin jäsenillä on mahdollisuus esittäytyä tiedotteessamme. Ota yhteyttä: tai

3 Perustamani tilitoimisto Raaseporin Yrityspalvelu Oy on aloittanut toimintansa Olen kauppatieteiden maisteri, pääaineena laskentatoimi. Minulla on jo 20 vuoden kokemus laskentatoimesta talousjohtajana, controllerina ja pääkirjapitäjänä eri alojen yrityksissä. Lisäksi olen työskennellyt laskentakonsulttina tilitoimistossa. Vuosien varrella olen havainnut, että erityisesti yrittäjät haluavat taloudellista neuvontaa ja tukea yhä henkilökohtaisemmalla tasolla. Yritykseni liikeideana on tarjota asiakkaan tarpeista lähtevää taloudellista ohjausta ja kontakteja. Jos asiakas haluaa, työ voidaan suorittaa kokonaan tai osittain hänen yrityksen tiloissa. Yritykseni tarjoama kirjanpito tehdään laskentaohjelmalla nimeltä Lemonsoft. Järjestelmää voidaan käyttää internetissä eli riippumatta siitä missä asiakas on, hän voi itse ottaa yhteyden ohjelmaan. Ratkaisu tekee asiakkaalle itselle mahdolliseksi käyttää sovellusta oman liiketoimintansa laskutukseen, päivittäisen myyntireskontran seuraamiseen, ostolaskujen syöttämisen ja maksuaineiston tekemiseen pankille. Tämä helpottaa ja tehostaa kirjapito ja raportointityötä ja samalla vähentää kustannuksia. Näin asiakkaan ei tarvitse hankkia omaa kirjanpitoohjelmaa, mikä vaatii sekä ylläpitoa että päivityksiä. Lisäksi Lemonsoft pystyy vastaanottamaan ja lähettämään verkkolaskuja ja ohjelman kaikki ratkaisut ovat SEPA yhteensopivia. Käymme asiakkaalle tarkoituksenmukaisella tavalla läpi liiketoiminnan laskentatyön, raportoinnin, maksut ja vero asiat. Auttamalla asiakasta valitsemaan hänelle paras ratkaisu, jää asiakkaalle enemmän aikaa keskittyä omaan liiketoimintaan, mikä säästää asiakkaan rahaa ja aikaa. Lisätieto löydätte kotisivuani Vastaan mielelläni myös lisäkysymyksiinne! Nina Alén KTM, TJ Raaseporin Yrityspalvelu Oy Suppilovahvero Tammisaari Puh nina.alen@rfa.fi

4 Koulutus Maaliskuu vientiremburssit ja niiden käyttö ulkomaankaupassa.doc Venäjän kaupan tullaus ja sertifiointikoulutus.doc Huhtikuu Matkakulut verotuksessa doc Toukokuu Ajankohtaista yritysverotuksesta doc Tulevaisuuden kasvuyrityksiä Suomi tarvitsee uusia menestystarinoita. Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus lähteä mukaan tekemään yrityksestäsi tulevaisuuden menestyjä! Uudenmaan ELY keskuksen alueella alkaa helmikuussa kasvuyritysten kehittämiseen keskittyvä aivan uudenlainen Power & Grow Coaching valmennusohjelma. Lisätietoja:. Power and Grow Coaching esite.pdf Tulevat kansainväliset yrityskontaktitapahtumat FutureMatch CeBIT messuilla, , Hannover, Saksa Baltic Future, meriteollisuuden yrityskontaktitapahtuma, , Rostock, Saksa CEMAT ajankohtaiskatsaukset: Venäjän talous on alkanut nousta lamasta ja yritykset odottavat kasvun jatkuvan Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) tuoreen Venäjän talousnäkymät 2/2010 katsauksen mukaan Venäjän talous on alkanut nousta lamasta ja yritykset odottavat kasvun jatkuvan. Katsaus on julkaistu CEMATin Talousnäkymät internetsivustolla osoitteessa Venäjän talous on uusimpien tilastojen mukaan alkanut hiljalleen toipua kriisistä. Kasvun käynnistäjinä vuonna 2010 toimivat öljyn hintojen nousu ja hieman yllättäen tehdasteollisuus sekä investointikysynnän osittainen herääminen. Kasvua varjostavat kuitenkin globaalitalouden epävarmuuden aiheuttamat epävakaa öljyn hinnan kehitys ja ulkomaisen pääoman ennakoimattomat liikkeet. Venäjällä toimivat suomalaisyritykset raportoivat liiketoimintansa lähteneen kasvuun vuoden 2010 aikana ja myös Suomen vienti Venäjälle on alkanut hiljalleen elpyä kriisin aiheuttamasta pudotuksesta. Sekä venäläiset että

5 Venäjällä toimivat ulkomaiset yritykset ovat optimistisia Venäjän talouden ja oman liiketoimintansa kehityksen suhteen vuonna Kriisin hyydyttämät suorat ulkomaiset investoinnit eivät kuitenkaan vielä toistaiseksi ole elpyneet. Loppuvuodesta askeleen lähemmäs nytkähtänyt Venäjän WTO jäsenyys herättää toiveita myös investointi ilmapiirin paranemisesta Venäjällä. Pietarissa talouden elpyminen vuoden 2010 alkupuoliskolla oli Venäjän keskiarvoa vaimeampaa. Investointiaktiviteetti alueella pysyi heikkona, johtuen osittain merkittävästä ulkomaisten investointivarojen ulosvirtauksesta. Tämä kielii sijoittajien suuresta epävarmuudesta ja on myös merkki elpymisen hauraudesta. Leningradin läänin taloudellinen tilanne koheni vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla selvästi. Alueen talouden kaksi pääpilaria tehdasteollisuus ja maatalous sekä vähittäiskauppa kasvoivat Venäjän keskiarvoa nopeammin. Näillä näkymin lama näyttäisi jääneen taakse Leningradin läänissä. Karjalan tasavallassa raportoitiin huimia kasvulukuja tammi kesäkuussa 2010 sekä teollisuustuotannon että rakentamisen osalta. Karjalan tasavallan toipumista kriisistä edisti sen päävientituotteiden myönteinen hintakehitys. Samanaikaisesti riippuvuus raaka aineiden viennistä, mikä tekee Karjalan tasavallan talouden haavoittuvaksi maailmanmarkkinahintojen vaihtelulle. Murmanskin läänin osalta monet alkuvuoden 2010 talousindikaattoreista osoittavat, että alue on hiljalleen toipumassa talouskriisistä. Tämän taustalla on pitkälti myönteinen hintakehitys alueen tärkeimmillä teollisuudenaloilla. Elpyminen on kuitenkin vielä hyvin haurasta, sillä niin koti kuin ulkomaisetkin investoinnit ovat lähes pysähdyksissä, mikä hidastaa pitemmän aikavälin kasvunäkymiä. Lisätiedot: The Center for Markets in Transition (CEMAT) Venäjä talousnäkymät Luoteis Venäjän talousseuranta katsaukset Lähde: Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT)

6 Venäjä Suomi teollisuusfoorumi Pietarissa Venäjä Suomi teollisuusfoorumi järjestetään maaliskuun puolivälissä Pietarissa. Foorumi on osa vuosittain järjestettävää tapahtumaa ja sen päätavoitteina kehittää kansainvälistä yhteistyötä. Tapahtuma sisältää runsaasti ohjelmaa, mm. ohjattua verkottumista venäläisten ja suomalaisten yritysten kesken sekä yritysvierailuja paikallisiin teollisuusyrityksiin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Asadullaev Natig International Sales Manager RESTEC Exhibition Company Tel/Fax: Eurostars ohjelman haku pk yrityksille 2011 Eurostars ohjelmasta rahoitetaan pienten ja keskisuurten kasvuyritysten tutkimus ja kehitysprojekteja. Yritykset voivat lähettää ohjelmaan hakemuksia miltä tahansa aihealueelta. Eurostarsin seuraavan arviointikierroksen hakemusten tulee olla sähköisesti perillä Brysselissä mennessä. Eurostars projektien vetäjinä ovat pienet ja keskisuuret kasvuyritykset, jotka investoivat vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan tai henkilöresursseistaan tutkimukseen ja kehitykseen. Projektikumppaneina voi olla toisia pk yrityksiä ja suuria yrityksiä. Projektiryhmässä tulee olla osallistujia vähintään kahdesta Eurostarsissa mukana olevasta maasta. Näiden lisäksi projektissa voi olla mukana muita eurooppalaisia tai Euroopan ulkopuolisia osallistujia. Tutkimusintensiiviset pk yritykset vastaavat vähintään puolesta koko projektikustannuksista. Projektit ovat kestoltaan enintään kolmivuotisia ja niiden tulosten odotetaan olevan markkinoilla parissa vuodessa projektin päätyttyä. Eurostars projektin vetäjä laatii hakemuksen ja lähettää sen sähköisesti Brysseliin torstaihin klo (CET) mennessä. Hakemukset arvioidaan kansainvälisesti ja rahoituspäätökset tehdään kansallisesti. Ohjelmaan hyväksytyt projektit päässevät alkamaan vuoden 2012 loppupuolella. Vuoden 2011 toinen arviointikierros käynnistyy syksyllä Eurostarsin www sivuilta löytyy hakemuslomakkeet sekä ohjeet hakijoille.

7 Tekes rahoittaa projektien suomalaisia osallistujia viidellä miljoonalla eurolla vuodessa. Hankkeiden tulee täyttää Tekesin rahoitusehdot. Projektiosallistumista suunnittelevan kannattaa ottaa yhteyttä jo hankkeen valmisteluvaiheessa EUREKA projektikoordinaattori Kirsi Vähä Pietilään Tekesissä. Eurostars ohjelma etsii lisää teknisiä hankearvioijia kahdesti vuodessa etänä tapahtuviin hakemusten arviointeihin. Hakijoilla tulee olla korkeakoulututkinnon lisäksi pitkähkö ammatillinen kokemus omalta alueeltaan. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Kirsi Vähä Pietilään. Lue lisää: Eurostars: eureka.eu, EUREKA: EUREKA projektikoordinaattori Kirsi Vähä Pietilä puh etunimi.sukunimi(at)tekes.fi Hakuaika: Lähde: Tekes Työelämän laadun verkkosivusto on nyt avattu Työelämän laadun verkkosivusto on avattu työ ja elinkeinoministeriön kotisivuilla. Sivusto kokoaa yhteen tietoa ja eri toimijoiden palveluja, joiden avulla työelämän laatua ja tuottavuutta voidaan samanaikaisesti parantaa. Verkkosivusto on suunnattu työorganisaatioille, joiden tavoitteena on parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti Verkkosivut palvelevat erityisesti pk yrityksien työelämän kehittämistarpeita sekä tukevat välittäjäorganisaation yrityspalvelutyötä tekeviä henkilöitä heidän auttaessaan yrityksiä löytämään keskitetysti tietoa työelämän laadun eri teemoista, käytössä olevista työkaluista sekä rahoitus ja kehittämispalveluista. Työelämäteemat sisältävät tietoa johtamisesta ja esimiestyön kehittämisestä, monimuotoisesta työyhteisöstä, työn organisoinnista, työssä oppimisesta ja kehittämisestä, työoloista, kestävästä tuottavuudesta sekä työelämän lainsäädännöstä. Verkkosivusto on tiivis tietopaketti, johon on kerätty ajankohtaista tietoa työelämän laadun teemoista, rahoitus ja kehittämispalveluista, hyvistä käytännöistä sekä yhteystietoja alalla toimivista asiantuntijoista ja toimijoista. Verkkosivusto on myös ruotsinkielisenä. Verkkosivuston kehittelytyössä ovat olleet mukana työ ja elinkeinoministeriön, sosiaali ja terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Lisätiedot: erityisasiantuntija Pirkko Jukka, TEM, p avustaja Anne Vainio, TEM, p

8 Sanssi kortin saaneista nuorista joka kuudes työllistynyt Nuorten työllistämisen tukemiseen tarkoitettu Sanssi kortti on ollut käytössä seitsemän kuukautta. Joulukuun puoliväliin mennessä kortin on saanut yhteensä alle 30 vuotiasta työtöntä vastavalmistunutta, joista eli lähes joka kuudes on työllistynyt. Sanssi kortti hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun asti Alueittain tarkasteltuna nuoret ovat parhaiten työllistyneet Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen alueella, jossa Sanssi kortin saaneista lähes neljännekselle on tehty palkkatukipäätös. Etelä Savossa, Pohjois Karjalassa ja Kainuussa palkkatukipäätös on tehty yli viidennekselle Sanssi kortin saaneista. Sanssi kortin saaneista ja sen avulla työllistyneistä miehiä on noin 60 % ja naisia noin 40 %. Sanssi kortti on tarkoitettu erityisesti alle 30 vuotiaille vastavalmistuneille, joilla on suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta jotka eivät ole vielä saaneet työpaikkaa. Peruskoulusta ja lukiosta valmistuneet ohjataan ensisijaisesti koulutukseen. Sanssi kortin alaikäraja on 17 vuotta. Sanssi kortilla nuori todistaa työnantajalle, että hänen palkkauskustannuksiinsa voidaan myöntää palkkatukea. Saadakseen palkkatukea työnantajan täytyy tehdä hakemus TE toimistoon ennen työsuhteen alkamista sekä täyttää tietyt työnantajalle asetetut edellytykset. Työsuhde ei voi alkaa ennen TE toimiston päätöstä. Palkkatuki on enimmillään 550 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan enintään 10 kuukauden ajalta. Jos työantaja ottaa nuoren oppisopimuskoulutukseen, palkkatukea maksetaan koko koulutuksen ajalta. Työnantajana voi olla kunta, yritys, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys, mutta ei valtio. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että nuori on työttömänä työnhakijana TE toimistossa. Palkkatukea voidaan myöntää sekä määräaikaiseen että toistaiseksi voimassa olevaan eli vakinaiseen työsuhteeseen. Jos työnantajana on yritys ja työsuhde määräaikainen, alle 25 vuotiaalta edellytetään 3 kuukauden ja vuotiaalta 6 kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä. Lisätiedot: ylitarkastaja Kirsti Haapa aho, TEM, puh Kemikaalien tuotevalvontatehtävät siirtyvät Tukesiin Kemikaalien tuotevalvontatehtävät keskitetään alkaen Tukesiin. Samalla viraston nykyinen nimi, Turvatekniikan keskus, muuttuu Turvallisuus ja kemikaalivirastoksi. Uudessa virastossa työskentelee 200 henkilöä Helsingissä ja Tampereella. Tasavallan presidentti vahvisti lain Turvallisuus ja kemikaalivirastosta ja muut muutokseen liittyvät lait. Viraston toimintaan liittyvä valtioneuvoston asetus ja maksuasetus annetaan ensi viikolla. Tukesiin siirtyvät kemikaalien tuotevalvontatehtävät, joita on tähän asti hoidettu Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirastossa (Valvira), Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) sekä Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira). Tukesiin siirtyy yhteensä 74 henkilöä 37 Valvirasta, 22 SYKE:stä ja 12 Evirasta. Siirtyvistä henkilöistä 59 työskentelee tällä hetkellä Helsingissä ja 12 Tampereella. Lisäksi Tukesin tukipalveluihin siirretään virastoista kolme henkilötyövuotta.

9 Uudesta Tukesista tulee vahva kemikaaliturvallisuusvaikuttaja, jonka yhtenä visiona on nostaa kemikaaliturvallisuus Suomessa Euroopan kärkeen. Tukes on kemikaalien tuotevalvonnan kansallinen vastuutaho ja Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tärkeä yhteistyökumppani. Uudistuksella tehostetaan kemikaaleja koskevaa tuotevalvontaa, lisätään sen yhdenmukaisuutta, helpotetaan kokonaan uudistuneen ja entistä vaativamman EU lainsäädännön toimeenpanon resurssipaineita sekä vähennetään yritysten ja kansalaisten tarvetta asioida usean kemikaaliviranomaisen kanssa. Turvallisuus ja kemikaaliviraston tehtävänä on valvoa ja edistää: 1) tuotteisiin, palveluihin ja tuotantojärjestelmiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta; 2) kuluttajaturvallisuutta; 3) kemikaaliturvallisuutta; sekä 4) kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja laatua. Viraston ylijohtajana jatkaa Seppo Ahvenainen. Viraston yleishallinnollisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa työ ja elinkeinoministeriö. Lisäksi TEM, liikenne ja viestintäministeriö, maa ja metsätalousministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö ohjaavat virastoa yhteistoiminnassa kukin omalla toimialallaan. Lisätiedot: vanhempi hallitussihteeri Sari Rapinoja, TEM, puh teollisuusneuvos Petri Lehto, TEM, puh ylijohtaja Seppo Ahvenainen, Tukes, puh Inflaatio kiihtyi joulukuussa 2,9 prosenttiin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi joulukuussa 2,9 prosenttiin. Marraskuussa se oli 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen johtui lähinnä polttonesteiden kallistumisesta. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia. Suomen inflaatiomittarit, joulukuu 2010 Pisteluku Vuosimuutos Kuukausimuutos Kuluttajahintaindeksi 2005= ,3 2,9 % 0,5 % Elinkustannusindeksi 1951:10= Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005= ,1 2,8 % 0,5 % Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005= ,8 2,5 % 0,5 % Kuluttajahintoja nosti joulukuussa edellisestä vuodesta eniten polttonesteiden, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä sähkön kallistuminen. Myös vuokrankorotukset, kulttuuri ja vapaa ajan palveluiden, vaatteiden sekä tupakan hintojen nousu vuoden 2009 joulukuusta vaikuttivat inflaatioon. Inflaatiota hillitsi joulukuussa eniten matkustajalentoliikenteen ja korkojen halpeneminen edellisestä vuodesta. Marraskuusta joulukuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,5 prosenttia. Tämä johtui ennen kaikkea polttonesteiden kallistumisesta.

10 Konkurssien määrä väheni Tammi marraskuussa pantiin vireille konkurssia, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan , mikä on 912 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vireillepantujen konkurssien määrä väheni teollisuuden, rakennustoiminnan, kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Konkurssien määrä väheni lukumääräisesti eniten muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin tammi marraskuussa vireille 628 konkurssia, mikä on 93 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähde: Konkurssit 2010, marraskuu, Tilastokeskus. Lakitekstit Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Vertikaalisia sopimuksia koskeva ryhmäpoikkeusasetus Euroopan komissio antoi huhtikuussa 2010 uuden asetuksen (330/2010) koskien kilpailusääntöjen soveltamista vertikaalisiin sopimuksiin EU:n alueella ja se tuli voimaan Uusi sääntely tulee olemaan voimassa 12 vuoden ajan. Siirtymäaikaa ennen 1.6. tehdyille jakelusopimuksille on annettu 12 kuukautta. Mitä ovat vertikaaliset sopimukset? Eri tuotannon tai jakelunportaalla olevien yritysten välisiä sopimuksia kutsutaan vertikaalisiksi sopimuksiksi. Kun yritykset ovat vertikaalisessa suhteessa toisiinsa on toisen tuotos (tavara tai palvelu) toisen panos. Tyypillisiä vertikaalisia sopimuksia ovat valmistajien ja tukkukauppiaiden tai vähittäiskauppiaiden kanssa tehdyt jakelusopimukset. Vertikaalisia sopimuksia ovat myös toimitussopimukset tietyn osan toimittajan ja sitä käyttävän valmistajan välillä. Vertikaalisia sopimuksia ovat myös franchisesopimukset. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen Tavanomaiset tuotteiden tai palvelujen myynti tai ostosopimukset eivät yleensä rajoita kilpailua. Tällöin sopimuksissa sovitaan lähinnä hinnasta, määrästä, laadusta ja toimitusajasta jne. Eli lähtökohtaisesti yrityksillä on vapaus päättää tuotteiden ja palveluiden jakelustaan. Mutta jos sopimuksessa tulee tarvetta kohdistaa tavarantoimittajaan tai ostajaan erilaisia rajoituksia kuten kilpailukieltoja, jakeluportaiden hintojen määrittelyä tai internet markkinoinnin rajoittamista, voidaan olla tekemisissä vertikaalisen kilpailunrajoituksen kanssa ja sopimusehtoja tulee tarkastella myös kansallisen kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailuoikeuden kautta. Vertikaalinen ryhmäpoikkeusasetus siis mahdollistaa asetuksen mukaisten kilpailunrajoitusten käyttämisen sopimuksissa. Ryhmäpoikkeusasetusta sovelletaan sellaisiin jakelusopimuksiin joissa toimittajan ja sen jakelijan markkinaosuus on alle 30 % sopimustuotteiden markkinoilla. Sellaiset sopimukset joissa on kolmella eri kaupanportaalla työskenteleviä tahoja; esimerkiksi valmistaja, tukkumyyjä ja vähittäismyyjä, jokaisen tahon markkinaosuuden tulee olla alle 30 % relevanteilla markkinoilla. Sopimukset jotka jäävät ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle sopimuspuolen suuren markkinaosuuden vuoksi eivät ole lainvastaisia, mutta tällaisten yritysten tulee itse varmistua siitä etteivät niiden sopimukset ole

11 kilpailusääntöjen vastaisia. Tällöin arviointi on tehtävä sopimuksen mahdollisten kilpailuvaikutusten perusteella. Mainitun 30 %:n markkinaosuusrajan taustaoletuksena on se että rajan alle jäävät sopimukset johtavat yleensä parannuksiin tuotannossa tai jakelussa ja sitä kautta kuluttajat saavat hyötyä hinnoissa. Ryhmäpoikkeusasetuksen keskeisiä kohtia Uuden ryhmäpoikkeusasetuksen lähestymistapa vastaa pitkälti aikaisempaa asetusta: siinä määritellään sellaiset sopimusehdot jotka lähes poikkeuksetta ovat kilpailuoikeudellisten säännösten vastaisia (ns. musta lista) ja sellaiset ehdot joilla on käytännössä suuri riski olla sääntöjen vastaisia (ns. harmaan listan ehdot). Mustan listan keskeisimpiä ehtoja ovat: Jälleenmyyntihinnan määrääminen. Tavarantoimittaja ei saa ei saa määrätä tuotteelle hintaa, jota jakelijat ovat velvollisia noudattamaan. Enimmäis tai tavoitehintojen (suositeltu myyntihinta) antaminen ei kuitenkaan välttämättä ole kiellettyä. Passiivisen jälleenmyynnin rajoittaminen. Uusi sääntely täsmentää aktiivisen ja passiivisen myynnin käsitteitä. Valmistaja saa rajoittaa jakelijaa myymästä aktiivisesti alueelle tai asiakasryhmälle, joka on varattu toiselle jakelijalle, mutta ei saa rajoittaa jakelijan passiivista myyntiä. Yksimyyntialueiden tai asiakasryhmien sopiminen tietylle jakelijalle on siis mahdollista, mutta toistenkin jakelijoiden on sallittava vastata yksittäisten asiakkaiden toimituspyyntöihin ja jakelijoiden on annettava pitää internet sivustoja vaikka niillä olisikin vaikutusta toisen jakelijan alueelle. Aktiivinen myynti tarkoittaa tilannetta joissa lähestytään yksittäistä asiakasta esimerkiksi sähköpostimarkkinoinnilla tai suuntaamalla internet mainontaa tietylle alueelle tai tietyille asiakaille. Edelleen tukkukaupan portaan myyntiä loppukäyttäjille saa rajoittaa. Valikoivaan jakelujärjestelmään liittyy rajoituksia. Valikoivalla jakelulla tarkoitetaan sitä että jakelijat valitaan tiettyjen ennalta asetettujen kriteerien pohjalta (esimerkiksi kokemus, liiketilojen vaatimukset jne.). Valtuutetuille jälleenmyyjille ei voida asettaa rajoituksia sen suhteen, millaisille loppukäyttäjille ne saavat myydä. Valtuutettujen jälleenmyyjien on myös voitava myydä tuotteitaan vapaasti muille verkkoon kuuluville valtuutetuille jälleenmyyjille tai ostaa näiltä tuotteita. Myöskään ristikkäisiä toimituksia jakelijoiden välillä ja kaupan eri portailla ei saa rajoittaa. Valikoivan järjestelmän jäsentä voidaan kuitenkin kieltää toimimasta valtuuttamattomassa sijoittautumispaikassa. Varaosien/komponenttien saannin rajoittaminen. Sopimusehdot joilla loppukäyttäjiä, korjaamoliikkeitä tai muita palveluntarjoajia estetään saamasta varaosia niiden valmistajalta, jäävät ryhmäpoikkeusedun ulkopuolelle. Varaosien valmistajan ja nämä varaosat omaan tuotteeseen sisällyttävän ostajan välisellä sopimuksella ei saa rajoittaa varaosien valmistajan oikeutta myydä valmistamiaan varaosia suoraan loppukäyttäjille, korjaamoliikkeille tai palveluntarjoajille. Kuitenkin jälleenmyyjää saa rajoittaa myymästä komponentteja asiakkaille jotka käyttävät ne samanlaisten tavaroiden valmistamiseen kuin päämies.

12 Edellä mainittujen mustan listan rajoitusten sisältyminen sopimukseen johtaa koko sopimuksen jäämiseen ryhmäpoikkeuksen ulkopuolelle. Poikkeustapauksissa em. kilpailunrajoitukset voivat olla sallittuja, jos yritys pystyy näyttämään että järjestely tuottaa kuluttajia hyödyttäviä tehokkuusetuja. Asetuksen harmaalla listalla on lähinnä erilaisia kilpailukieltoehtoja. Kiellettyjä ehtoja ovat esimerkiksi: Suorat tai välilliset kilpailukieltovelvoitteet jotka ovat voimassa määrittelemättömän ajan tai yli viisi vuotta. Sopimuksen päättymisen jälkeiset, yli vuoden pituiset kilpailukiellot. Sallittuja ovat sopimuksen päättymisen jälkeiset kilpailukiellot kunhan niiden pituus ei siis ylitä yhtä vuotta ja se on rajattu niihin tiloihin joissa ostaja on toiminut. Lisäksi kilpailukiellon on oltava perusteltu toimittajan ostajalle luovuttaman tietotaidon suojaamiseksi. Ns. harmaan listan sopimusehdot jäävät ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle, mutta eivät saa aikaan koko sopimuksen jäämistä ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle. Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies Pekka Virtamo Osakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous Osakeyhtiölain 5 luvun 3 :n mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään; jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta; jos osakkeenomistaja tai tilintarkastaja vaatii sitä OYL 5:4 :n mukaisesti tai jos hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja sillä on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus päättää ylimääräisen yhtiökokouksen pitämisestä. Lisäksi yhtiökokous voi itse päättää uuden (ylimääräisen) kokouksen koolle kutsumisesta tai tietyn asian siirtämisestä jatkokokoukseen (OYL 5:11). OYL 5 luvun 4 :n mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä 1/10 tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on yksityisessä osakeyhtiössä toimitettava kahden viikon ja julkisessa osakeyhtiössä kuukauden kuluessa vaatimuksen saapumisesta. Määrävähemmistön laskennassa ei yhtiölle itselleen tai sen määräysvallassa olevalle yhteisölle tai säätiölle kuuluvia osakkeita lasketa mukaan (OYL 5:9). Osakeyhtiölaissa ei ole määritelty tai rajoitettu niitä asioita, joista voidaan päättää ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Kyseessä on kuitenkin oltava lain mukaan yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia. Käytännössä ylimääräistä yhtiökokousta saatetaan tarvita monista syistä, esimerkiksi yhtiöjärjestyksen tai osakepääoman muuttamiseksi, yritysjärjestelyistä päättämiseksi, uusien henkilöiden valitsemiseksi kesken toimikauden eronneiden hallituksen jäsenten tai tilintarkastajien sijaan taikka yhtiön selvitystilaan asettamiseksi. Käsiteltävä asia tai asiat on yksilöitävä samalla tarkkuudella kuin yleensäkin yhtiökokouskutsulta vaaditaan (OYL 5:18). Yksilöidyn päätösehdotuksen tekeminen on kokouksen koolle kutsumista vaatineiden asiana, eikä hallituksella ole siihen velvollisuutta. Hallituksen velvollisuus on toimittaa kokouskutsu sen jälkeen, kun vähemmistö tai tilintarkastaja on tehnyt asianmukaisen vaatimuksen. Hallituksella ei siis ole asiassa harkintavaltaa. Jos yhtiölle esitetystä vaatimuksesta huolimatta hallitus ei kutsu ylimääräistä yhtiökokousta koolle, voi osakkeenomistajien vähemmistö tai tilintarkastaja hakea lääninhallitukselta oikeutta kutsua kokous koolle yhtiön kustannuksella (OYL 5:17).

13 Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, ettei ylimääräistä yhtiökokousta voitu osakkeenomistajien vaatimuksesta kutsua koolle sellaisen asian johdosta, josta oli äskettäin jo yhtiökokouksessa päätetty (KHO 1990:504 ja 2003:315). Käytännössä kyllä virheellisessä järjestyksessä tehtyjä päätöksiä saatetaan oikaista käsittelemällä asia yhtiökokouksessa uudelleen lain mukaisessa järjestyksessä. Hallitushan voi aina tuoda haluamansa asiat yhtiökokouksen asialistalle, vaikka niitä olisi käsitelty jo aikaisemmin. Muutoinkin sellaista asiaa, johon on otettu yhtiökokouksessa kielteinen kanta, voitaneen aikaisemman päätöksen estämättä käsitellä jossakin myöhemmässä yhtiökokouksessa ikään kuin puhtaalta pöydältä. Hallituksella täytynee kuitenkin olla jonkinasteinen harkintavalta ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumisessa, mikäli kysymys on aivan vähäpätöisistä asioista tai jos osakkeenomistaja kiusantekomielessä vaatii toistuvasti jotakin asiaa yhtiökokouksen käsittelyyn. Tällöin osakasvähemmistö voi yrittää toteuttaa vaatimuksensa yhtiökokouksen koolle kutsumisesta lääninhallituksen kautta. OYL:n säännöksiä yhtiökokouksen koolle kutsumisesta lääninhallituksen päätöksen perusteella ei voitu soveltaa sellaiseen osakeyhtiöön, jota ei ollut vielä merkitty kaupparekisteriin (KHO 1990:529). Myöskään uusien osakkeiden merkitsijät eivät voineet vaatia yhtiökokouksen koolle kutsumista, kun heidän osakkeitaan vastaavaa osakepääoman korotusta ei ollut merkitty kaupparekisteriin (KHO 1985 II 17).

14 HANDELSKAMMARÄRENDEN Handelskamrarnas stora turné i Finland hölls i Lojo Ett fungerande trafiksystem samt tillgången på kunnig arbetskraft utgör utmaningar för Västra Nyland Utvecklandet av trafiksystemet i Västra Nyland förutsätter märkbara investeringar I framtiden. Statens budget kan inte finansiera allt som är nödvändigt i Västra Nyland. Vårt handelskammarområdes läge i utkanten av den stora metropolen är inte avundsvärd. Investeringarna koncentreras gång på gång till själva metropolen. Därför måste man tillsammans fundera och besluta om vad som är väsentligt konstaterade Paavo Lyytikäinen, som är ordförande för handelskammarens trafikutskott. I sitt tal lyfte han fram elektrifieringen av Hangö Hyvinge banan, byggandet av Lojobanan samt utvecklandet av Ring V som viktiga projekt. Arbetsgruppen som utredde frågan om effektivering av intressebevakningen lyfte fram projektet gällande Hangö flygfält. Flygfältet som är lämpligt för lågpris flygtrafik skulle ha positiv ekonomisk inverkan på regionen. Tillgång till kunnig arbetskraft, utvecklande av yrkesutbildningen samt samarbete mellan läroinrättningarna och näringslivet var centrala frågeställningar som Esa Karvinen från Luksia lyfte fram. För näringslivet i Västra Nyland säkrar en ändamålsenlig yrkesutbildning tillgången till kunnig arbetskraft, den främjar för företagsamheten samt ökar regionens konkurrenskraft. Samarbete mellan regionens näringsliv och yrkesutbildningen är viktig för regionens näringsliv sade Esa Karvinen. Hyrles Oy:s verkställande direktör Juhani Hyry lyfte i sitt tal fram orsaker till varför antalet produktionsinriktade företag inte ökat sina arbetsplatser i vårt land. Hyry nämnde som orsaker beskattningen av investeringarna (avskrivningarna), brister i finansieringen av tillväxten samt den otillräckliga tillgången på kunnig inhemsk och utländsk arbetskraft. Man borde slopa rådande anställningshinder. Handelskamrarnas stora turné i Finland går av stapeln under vintern Turnén började I Tammerfors och avslutas i Helsingfors i mars 2011 då man publicerar ett sammandrag på företagens synpunkter. Tilläggsuppgifter: verkställande direktör Torleif Söderlund, Västra Nylands handelskammare, tel Full fart i företagen och i Finland! Finland behöver framgångsrika företag idag mera än någonsin tidigare. För att nå framgång behöver företagen smart beskattning, fungerande kommunikationer och en reell kommunreform av den nya regeringen, säger Centralhandelskammarens verkställande direktör Risto E. J. Penttilä när han offentliggör handelskamrarnas gemensamma målsättningar med regeringsprogrammet.

15 Ett smart skattesystem bör utvecklas med huvudmålsättningen att nå en sysselsättande ekonomisk tillväxt. En allmän åtstramning av beskattningen är ingen lösning för att bryta skuldsättningen inom den offentliga ekonomin. Beskattningens tyngdpunkt kan gradvist överföras från beskattning av arbete och företagande till konsumtion. Fungerande trafikleder, dvs. ett effektivt trafiknätverk och infrastruktur, stöder både exportsatsningarna och handeln inom landet. Trafikinvesteringarna måste bli långsiktiga. Nationella och regionala trafikleder bör fås i skick. Trafikprojekt bör kunna genomföras genom att nya finansieringsmodeller utnyttjas vid sidan av statens budgetfinansiering. Inom Västra Nylands handelskammares område har vi som de följande årens viktigaste projekt lyft fram: förbättrandet av riksväg 25 (Ring 5), elektrifieringen av Hangö Hyvinge banan, en ny järnvägsförbindelse mellan Lojo Nummela Esbo, samt byggandet av Hangö flygfält,säger Västra Nylands handelskammares verkställande direktör Torleif Söderlund. En reell kommunreform öppnar kommunernas serviceproduktion för konkurrens och minskar kommunernas antal. Kommunernas uppgifter måste också ses över. Konkurrensen mellan offentlig och privat serviceproduktion bör vara neutral. Handelskammargruppen förbinder sig att främja de gemensamma målsättningarna under följande regeringsperiod. Det är verkligen bra att handelskammargruppen har utarbetat gemensamma målsättningar för lobbandet. Både ministerier och tjänstemän lyssnar noga till näringslivets budskap. Till exempel handelskamrarnas gemensamma ställningstagande Trafikförhållanden 2035 har fått ett mycket positivt mottagande i Trafikverket, säger Torleif Söderlund. Tilläggsuppgifter: verkställande direktör Torleif Söderlund, tel Målsättningarna finns i sin helhet på finska, på våra hemsidor: Skolning Mars Vientiremburssit ja niiden käyttö ulkomaankaupassa Venäjän kaupan tullaus ja sertifiointikoulutus April Grunderna för skattefria resekostnadsersättningar Maj Aktuellt om företagsbeskattning doc

16 Handelskammarens nya medlemmar Vi önskar följande medlemmar välkomna med i handelskammaren: Oy Rajalin Ab, Raseborg Maanrakennus Ralf Ajalin Oy Ab, Raseborg Raseborgs Företagstjänst Ab, Raseborg F:ma JM Bokföring och Datatjänst, Raseborg Handelskammarmedlem presenterar sig Vi erbjuder våra medlemmar möjlighet att presentera sitt företag i vårt info. Om du är intresserad vänligen kontakta oss per e mail eller per tel Den 1 januari 2011 startade jag en egen bokföringsbyrå Raseborgs Företagstjänst Ab. Till utbildningen är jag ekonomie magister med inriktning på redovisning. Jag har ca 20 års erfarenhet som ekonomichef, controller och huvudbokförare inom olika företag. Därtill har jag jobbat som redovisningskonsult på en bokföringsbyrå. Under åren har jag allt oftare mött bl.a. företagare som efterlyst ekonomisk rådgivning och stöd på ett mera personligt plan; jag vill därför erbjuda handledning och kontakter som utgår från kundens behov, med andra ord, om kunden så önskar kan arbetet utföras helt eller delvis på hans/hennes företag. Själva bokföringen sker med hjälp av ett internetbaserat redovisningsprogram Lemonsoft. Oberoende av var kunden befinner sig, kan han/hon själv koppla upp sig till samma program, man behöver med andra ord inte skaffa egna program, något som kräver både underhåll och uppdateringar. Det blir därmed möjligt för kunden att sköta fakturering och daglig uppföljning av försäljningsreskontran eller att mata in leverantörsfakturor och skapa betalningsfiler till banken. Det här underlättar och effektiverar bokföringsoch rapporteringsarbetet, samtidigt som det sparar på kostnaderna. Dessutom kan Lemonsoft ta emot och skicka elektroniska fakturor och programmets alla lösningar är SEPAanpassade. Genom att jag hjälper kunden att själv välja vilken lösning som passar honom/henne bäst så kan kunden koncentrera sig på sin egen affärsverksamhet, vilket medför inbesparingar i tid och pengar. Tillsammans går vi igenom redovisningsarbetet, rapportering, betalningar och skatteärenden på ett för kunden ändamålsenligt sätt. Om du vill veta mera, gå gärna in på min hemsida,

17 Du är välkommen att höra av dig. Nina Alén EM, VD Raseborgs Företagstjänst Ab Trattkantarellen Ekenäs Tfn nina.alen@rfa.fi GRM examen år 2011 Centralhandelskammarens revisionsnämnd ordnar GRM revisorsexamen årligen. GRM examen år 2011 ordnas lördagen i huvudstadsregionen. Obs! Ansökningstiden slutar (tidigare var det 1.6 ) Framtidens tillväxtföretag Nylands Ely central söker SMI företag som är intresserade av möjligheterna att utvecklas och växa. Närmare information Power and Grow Coaching esite.pdf Skatteförvaltningens beslut om skattefria resekostnads ersättningar för 2011 Skatteförvaltningens beslut om skattefria resekostnadsersättningar för 2011 har getts. I beslutet har fastställts maximibelopp för bl.a. skattefria dagtraktamenten, måltidsersättningar och kilometerersättningar. Skattefritt inrikes heldagtraktamente är 34 euro, partiellt dagtraktamente 16 euro och måltidsersättning 8,50 euro (36, 16 och 9 euro år 2010). Minskningen beror på att mervärdesskattesatsen på restaurangmåltider sänktes. Skattefri kilometerersättning är 46 cent/km (45 cent/km år 2010). Källa: Naturaförmånsvärdena för år 2011 Naturaförmånsvärdena har fastställts för år Värdena i beslutet har ändrats från år 2010 för att motsvara ändringarna i den allmänna kostnadsnivån. Beslutet har inte ändrats strukturellt. Värdena på bilförmån är Åldersgrupp A: Grundvärde 1,4 % + brukskostnader 270 euro/månad i fråga om fri bilförmån och 90 euro/månad i fråga om förmånen att använda bil

18 Åldersgrupp B: Grundvärde 1,2 % + brukskostnader 285 euro/månad i fråga om fri bilförmån och 105 euro/månad i fråga om förmånen att använda bil Åldersgrupp C: Grundvärde 0,9 % + brukskostnader 300 euro/månad i fråga om fri bilförmån och 120 euro/månad i fråga om förmånen att använda bil Värdet på en sedvanlig kostförmån är 5,40 euro om summan av de direkta kostnader som arbetsgivaren haft för anskaffning av förmånen och momsen på dessa kostnader uppgår till minst 5,40 euro och högst 9,00 euro. På motsvarande sätt är värdet på en kostförmån som man erhållit i form av en måltidskupong vars nominella värde är högst 9,00 euro 75 % av det nominella värdet, dock högst 5,40 euro. Värdet på en telefonförmån är 20 euro. Källa: Portalen Arbetslivets kvalitet har nu öppnats Portalen Arbetslivets kvalitet har öppnats på arbets och näringsministeriets webbplats. Portalen sammanför information om olika aktörers tjänster, som gör det möjligt att samtidigt förbättra såväl arbetslivskvaliteten som produktiviteten. Portalen är riktad till arbetsorganisationer som syftar till att förbättra arbetslivskvaliteten och produktiviteten samtidigt. Webbsidorna betjänar speciellt små och medelstora företags behov av arbetslivsutveckling och stöder de personer i förmedlarorganisationen som ger företagsservice, när dessa ska hjälpa företagen att centraliserat hitta information om olika teman som gäller arbetslivskvaliteten, om de verktyg som används och om finansierings och utvecklingstjänster. Arbetslivstemana innehåller information om ledarskap och utveckling av chefsarbetet, arbetsgemenskaper med mångfald, organiseringen av arbetet, lärande och utveckling i arbete, arbetsförhållanden och lagstiftningen om arbetslivet. Portalen är ett koncist informationspaket, där det har samlats aktuell information om teman som gäller arbetslivets kvalitet, finansierings och utvecklingstjänster, god praxis samt kontaktinformation om experter och aktörer som är verksamma inom sektorn. Portalen finns också på svenska. Ytterligare upplysningar: specialsakkunnig Pirkko Jukka, arbets och näringsministeriet, tfn ; assistent Anne Vainio, arbets och näringsministeriet, tfn Nya regler om olagligt virke Nya regler, som ska förhindra att olagligt avverkat timmer säljs på den europeiska marknaden, har trätt i kraft i hela EU. Den nya lagstiftningen stärker insatserna för att stoppa olaglig skogsavverkning. Denna förorsakar stora miljöskador, förlust av biologisk mångfald och undergräver försöken att få till stånd en ansvarsfull skogsförvaltning.

19 Väl förvaltade skogar utgör en viktig källa till förnybara material och ger många ekosystemtjänster. Enligt den nya förordningen kommer försäljning på EU marknaden av olagligt avverkat timmer eller av trävaror som härrör från olagligt avverkat timmer att förbjudas. Näringsidkare i Europa som för första gången säljer timmer och trävaror på EU marknaden oavsett om de kommer från Europa eller importeras måste veta varifrån virket kommer. De måste vidta åtgärder för att säkerställa att de har avverkats enligt gällande regler i avverkningslandet. Näringsidkare i hela distributionskedjan måste protokollföra varifrån deras timmer eller trävaror köpts och till vem de sålts. Förordningen lades fram av kommissionen 2008, antogs av EU förra månaden och kommer att tillämpas från och med mars 2013 i samtliga EU länder. Källa: Europeiska kommissionens representation i Finland Uppgifterna inom produkttillsynen över kemikalier flyttas till Tukes Uppgifterna inom produkttillsynen över kemikalier koncentreras till Tukes från den 1 januari Samtidigt ändras Tukes nuvarande namn, Säkerhetsteknikcentralen, till Säkerhets och kemikalieverket. Det nya ämbetsverket har sammanlagt 200 anställda i Helsingfors och Tammerfors. Det nya Säkerhets och kemikalieverket Tukes blir en stark aktör inom kemikaliesäkerheten vilken som en av sina visioner har att höja kemikaliesäkerheten i Finland så att den ligger i toppen bland de europeiska länderna. Tukes är den nationella instans som är ansvarig för produkttillsynen över kemikalier och en viktig samarbetspartner för Europeiska kemikaliemyndigheten (ECHA) som är belägen i Helsingfors. Genom reformen effektiviseras produkttillsynen över kemikalierna, ökas enhetligheten i tillsynen, lättas resurstrycket vid genomförandet av den totalt reviderade och mer krävande EU lagstiftningen samt förenklas företagens och medborgarnas kontakter med kemikaliemyndigheterna. Säkerhets och kemikalieverket har till uppgift att övervaka och främja 1) teknisk säkerhet och överensstämmelse med kraven gällande produkter, tjänster och produktionssystem, 2) konsumentsäkerhet, 3) kemikaliesäkerhet, samt 4) växtskyddsmedlens säkerhet och kvalitet. Ytterligare upplysningar: äldre regeringssekreterare Sari Rapinoja, arbets och näringsministeriet, tfn industrirådet Petri Lehto, arbets och näringsministeriet, tfn , överdirektör Seppo Ahvenainen, Tukes, tfn Ny lag uppmuntrar företag att delta i EU:s miljölednings och revisionsordning Regeringen förordar en ny lag om frivilligt deltagande för organisationer i EU:s miljölednings och revisionsordning (EMAS). Med lagen verkställs den så kallade EMAS förordningen som trädde i kraft förra januari till den del det är nödvändigt att ge bestämmelser som preciserar förordningen. Den nya lagen ersätter den nuvarande EMAS lagen som har varit i kraft sedan I Finland har EMAS registrerade arbetsplatser i huvudsak

20 omfattat stora industrianläggningar, såsom arbetsplatser inom skogsindustrin där miljöledning har en stor betydelse. Den senaste tiden har antalet registreringar emellertid gått ner. Enligt EU förordningen är syftet med lagförslaget att öka deltagandet i EMAS ordningen. Enligt den gamla förordningen har endast organisationer som är verksamma i EU:s medlemsländer kunnat delta i systemet. Den nya förordningen gör det möjligt för medlemsländerna att tillåta även organisationer utanför EU att registrera sig i EMAS ordningen. Enligt lagförslaget skulle detta vara möjligt även i Finland efter en övergångstid som slutar Målsättningen är att understöda en förbättring av miljöskyddet hos globalt verksamma företag oberoende av deras geografiska verksamhetsområde. Organisationer som verkar i länder utanför EU kan registrera sig i Finland om en miljökontrollant är ackrediterad i Finland i enlighet med EMAS ordningen. Miljökontrollanten har i uppgift att kontrollera att organisationen uppfyller de lagstadgade miljökraven. Genom den nya förordningen kan en koncern göra en gemensam EMAS registrering av flera verksamhetsställen och därigenom blir registreringskostnaderna avsevärt lägre. Förordningen gör det för första gången möjligt att erkänna nationella och regionala miljösystem som en del av EMAS ordningen. Målsättningen är att efter övergångstiden hjälpa organisationerna att utvecklas från ett regionalt miljösystem till EMAS systemet exempelvis i samband med att verksamheten utvidgas. I Finland tillämpas för närvarande bl.a. miljösystemen EcoStart, Green Office och Ekokompassi. Lagen medför inga förändringar i myndigheternas uppgifter. Som det nationella organet i Finland fortsätter Finlands miljöcentral, som tidigare har skött om uppgiften, och som ackrediteringsorgan Mätteknikcentralens ackrediteringsenhet Finas. Den ackrediterade miljökontrollanten ska ge en offentlig miljörapport vilket utgör en väsentlig del av EMAS systemet. Systemet lämpar sig bäst för organisationer, vars verksamhet förutsätter ett öppet miljöansvar. Om riksdagen godkänner lagen, träder den i kraft Mera information: överinspektör Merja Saarnilehto, miljöministeriet, tfn , förnamn.efternamn@ymparisto.fi regeringssekreterare Tia Laine Ylijoki, miljöministeriet, tfn , förnamn.efternamn@ymparisto.fi Källa: Miljöministeriet Enhetligt europeiskt patent Att söka patent i Europa är dyrt och komplicerat. Därför presenterar kommissionen nu ett förslag som banar väg för ökat samarbete för att skapa ett enhetligt patentskydd i EU. Ett sådant skydd skulle göra det möjligt för medlemsländer att inrätta ett patent som är giltigt i alla deltagande länder och som bara kräver en enda ansökan. I Europa är kostnaderna för att få ett patent tio gånger högre än i USA, beroende på nationell validering och översättningskostnader. Detta motverkar forskning, utveckling och nyskapande och underminerar Europas konkurrenskraft.

21 Kommissionens förslag till ett gemensamt EU patent har diskuterats i mer än tio år, men utvecklingen har blockerats i rådet på grund av oenighet om språkregler. Kommissionen försökte bryta dödläget med sitt förslag från juni 2010 om EU patentens språkkrav, men eftersom ministerrådet inte har kunnat enas om detta, har kommissionen nu lagt fram ett nytt förslag om ökat samarbete på det här området. Förslaget som presenterades den 14 december är ett svar på en begäran från 12 medlemsländer, bland dem Finland. Om det går igenom blir det andra gången som mekanismen om utökat samarbete används. Den gör det möjligt för vissa medlemsländer att gå före i snabbare takt, medan andra kan ansluta sig senare. Källa: Europeiska kommissionens representation i Finland Eurostars programmets ansökan för sm företag år 2011 Eurostars programmet erbjuder finansiering för små och medelstora tillväxtföretags forsknings och utvecklingsprojekt. Företagen kan sända ansökningar till programmet för olika ämnesområden. Ansökningarna till Eurostars följande bedömningsomgång ska vara framme i Bryssel i elektronisk form senast Mera information: Eurostars: eureka.eu, EUREKA: EUREKA projektkoordinator Kirsi Vähä Pietilä, tfn , fornamn.efternamn(at)tekes.fi Källa: Tekes