PILKE. Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry. Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.

Transkriptio

1 2010 PILKE. Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.

2 Puheenjohtajan palsta PILKE2010 Pilke-lehtitoimikunta: Carola Holmbäck-Puskala Helinä Jokitalo Päivi Kaustinen Tinna Roiha Oili Hagström, vastaava Paino: Kirjapaino Välikangas Oy, 2010 Sisällys: Puheenjohtajan palsta... 3 Kehittämistyö kuuluu kaikille... 4 Laatu ja työ hyvinvointi / työnohjauksen näkökulmasta... 6 Arbetsbandledaren leder till personlig tillväxt... 7 Neuvolan perheohjaaja tukena arjessa... 8 Sosiaalialaa aikuisopiskelijan silmin... 9 Sosiaaliasiamiehen palsta Vammaispalveluiden haasteellinen arki Kuraattorin työtä ammatillisessa koulutuksessa Perusturva kuntaliitoksen kourissa Pasin palsta Ookko nää Oulusta, pelekääkkönää polliisia Kokkolan City Run Kokemuksia kuntoremontista Syyskokouskutsu Hallitus Toimihenkilöt ja vastuuhenkilöt 2010 Neuvontapalvelulle omat sähköpostiosoitteet Tulin valituksi yhdistyksemme puheenjohtajaksi viime syyskokouksessa, olen varmasti melko tuntematon suurimmalle osalle jäsenistöämme. Olen naimisissa ja asumme puolisoni kanssa kahdestaan. Lapseni ovat siirtyneet omaan elämäänsä jo muutamia vuosia sitten ja minulla on ilo olla mummo kolmelle pikkupojalle. Ikävä kyllä en voi läheltä seurata pikkupoikien kasvua, koska poika perheineen asuu Hyvinkäällä ja tyttö perheineen Tampereella. Harrastuksistani tärkeimpiä ovat kirjoittaminen ja lukeminen. Liikuntaa, lähinnä kävelyä ja harvakseltaan juoksua, harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti. Olen pitkään ollut töissä Kokkolan kaupungilla, tähän mennessä pisin työurani on ollut ulkomaalaistoimistossa pakolaisten vastaanotossa. Valmistuin sosionomiksi keväällä 2007 ja saman vuoden lopulla siirryin kaupungin lastensuojeluyksikköön, joka nykyään on nimeltään Lastensuojeluyksikkö Teli. Aloitin laitoksen johtajana heinäkuulla 2008, tässä tehtävässä toimin edelleenkin. Toimin myös Kokkolan kaupungin verkostokoordinaattorina, jonka koen omalla tavallaan omakseni. Ajattelen että ihmisten kanssa tehtävää työtä ei voi koskaan tehdä yksin, tarvitsemme toisiamme ja toistemme osaamista. Olin yllättynyt, että minua ehdotettiin puheenjohtajaksi, olenhan melko uusi jäsen Talentiassa enkä kovin aktiivisesti ole ollut yhdistyksen toiminnassakaan mukana. Mutta yksin ei tällaista tehtävää voi hoitaa vaan asioita tehdään yhdessä. Hallituksessa on useita pitkäaikaisia jäseniä, kaikilta mukana olleilta jäseniltä olen saanut arvokasta tietoa ja tukea tehtävässäni. Kiitos edelliselle puheenjohtajallemme Kirsille, oli selkeää tarttua puikkoihin, langat olivat todella hyvässä järjestyksessä ja asiat hyvin hoidettuna. Oli siis senkin puolesta uutena ihmisenä hyvä ottaa vastaan tämä vaativa tehtävä. Yhdistyksemme yksi suurista haasteista on se, miten yhdistys voi palvella jäsenistöään, joka toimii maantieteellisesti laajalla alueella. Monipuolisen toiminnan edellytyksenä on, että jäsenistö on aktiivisesti mukana ja rohkeasti tekee aloitteita niistä ajankohtaisista asioista, jotka kokee tärkeiksi. Jäsenistön edunvalvonta on yksi yhdistyksen tärkeistä rooleista, tässäkin tarvitaan jäsenistöä tuomaan esille niitä asioita, joihin tulisi puuttua. Myös hyvin tärkeä rooli yhdistyksellä on järjestää virkistystoimintaa vastapainoksi vaativalle työlle, jota itse kukin omassa tehtävässään tekee. Toivon että jokainen yhdistyksemme jäsen aktiivisesti ajattelisi sitä, mitä toivoo yhdistyksen toiminnalta. Mielestäni yhdistyksen toiminnassa kuten elämässäkin tärkeää on se mitä asioita tehdään ja se miten ne tehdään. Kuluvan vuoden hallituksen kokousaikataulu löytyy yhdistyksen nettisivulta fi/keskipohjanmaa. Mikäli sinulla on mielessäsi asioita, joita hallituksen tulisi käsitellä kokouksessa, ole hyvä ja lähetä sähköpostia osoitteeseen: kp-talentia.k-p@kpnet.com. Muistathan tarkistaa ja päivittää yhteystietosi Talentiaan, näin varmistat, että yhdistyksen posti tavoittaa myös sinut. Olet lämpimästi tervetullut yhdistyksen syyskokoukseen! 2 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 3

3 Kehittämistyö kuuluu kaikille Toiminnan kehittämistä ja pyrkimystä jatkuvaan laadunparantamiseen voi systematisoida laatujärjestelmien, itsearvioinnin ja auditointien avulla. Laatujärjestelmien toiminnan arvioinnin työvälineet antavat apuvälineitä toiminnan puuteiden löytämiseksi ja korjaamiseksi. Auditointien avulla yksikkö saa arvokasta tietoa siitä, miltä toiminta näyttää ulospäin. Tällöin arvioidaan miten yksikkö on onnistunut toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja ennen kaikkea onko se hyödyntänyt mahdollisuutensa kehittyä vielä paremmaksi. Mutta kehittämistyötä voi myös tehdä kaikessa hiljaisuudessa systematisoimalla yksikön toimintaa. Systemaattista kehittämistä visualisoidaan usein PDCA ympyrän avulla: Plan (Suunnittele) Do (Toteuta) Check (Seuraa)- Act (Reagoi). PDCA ympyrä onkin aina välillä hyvä palauttaa mieleen, koska jo sen neljä yksinkertaista askelta antavat jäntevyyttä toiminnan kehittämiseen. Suunnittele Toiminnan suunnittelu on tärkeää, kaikkihan tiedämme että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnittelun sudenkuoppa on tavoitteiden asettelussa, joka useasti jää vajavaiseksi. Paraskaan toiminta ei ole laadukasta ja asiakkaiden tarpeita täyttävää mikäli sen tavoitteet on väärin suunnattu, eli laivaa ei ohjata oikeaan suuntaan. Kenen tehtävä on asettaa toiminnalle tavoitteet? Johdon tehtävä on vetää strategiset suuntaviivat, eli päättää mihin suuntaa laivaa viedään. Esimiestason tehtävä on mielestäni konkretisoida strategiset tavoitteet pienemmiksi osatavoitteiksi ja tehtäviksi, eli piirtää kartalle se reitti, jota seuraamalla laiva pysyy kurssissaan. Mutta erittäin tärkeää on että miehistö työntekijät tietävät mihin suuntaa ja miksi pitää soutaa, muuten homma ei onnistu ja tässä on toiminnan suunnittelun suurin sudenkuoppa. Organisaatioissa tehdään yleensä strategiat ja toimintasuunnitelmat, mutta huolehditaan puutteellisesti siitä että jokainen työntekijä ymmärtäisi mitä ne tarkoittavat arjessa ja miten työntekijä omalla panoksellaan on strategiaa toteuttamassa. Onkin hyvin terveellistä aika ajoin muistuttaa mieleen ketä varten työtä tehdään ja mikä toiminnan tavoite on. Toimintaa ja sen suuntaviivoja suunniteltaessa on myös tärkeää määritellä ne mittarit, joilla seurataan toimintaa. Yhteisesti sovitut mittarit, jotka kuvaavat toimintaa monipuolisesti ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta tiedettäisiin missä mennään. Mittareiden tulee kuvata toimintaa monipuolisesti (Balanced Score Card, BSC), jotta voidaan olla varmoja siitä että toiminnan laadulliset tavoitteet toteutuvat. Esimerkiksi käyntimäärät ovat erittäin hyvä mittari, mutta se kuvaa toimintaa liian yksipuolisesti. Jos pyrimme kasvattamaan käyntimääriä johtaa se siihen, että asiakaskäyntien kesto lyhenee lyhenemistään ja asiakkaan asioita ei ehditä hoitaa kuntoon, eli hänen on tultava uudestaan ja uudestaan. Käyntimäärän lisäksi tulisi siis seurata esimerkiksi uusintakäyntien määrää, tai muuta mittaria joka kertoo siitä että käynnin laatutavoitteet ovat täyttyneet. Toteuta Hyvä suunnittelu on toiminnan perus, mutta silloin on vasta sovittu mitä tehdään ja yhtä tärkeää on sopia että miten tehdään. Väitän että työpisteissä eniten turhaa aikaa vie sählääminen. Sähläämisen, eli hukan, poistaminen on kehittämistyön suuri tavoite. Hukka, oli se sitten ajanhukkaamista (työntekijän tai asiakkaan) tai materiaalien hukkaamista, johtaa se taloudelliseen menetykseen. Aikaa hukataan kun etsitään asioita, eli siivoa, järjestä, organisoi niin että tarvitsemasi tavarat, tiedostot ym. löytyvät helposti. Aikaa hukataan myös silloin kun ei tiedetä mitä pitää tehdä. Sitten lähdetään kysymään toiselta työntekijältä ja kolmannelta ja silloin hukataankin jo useamman ihmisen aikaa. Tai sitten tehdään asia väärin, joudutaan korjaamaan tehty virhe eli tekemään tuplasti työtä. Kuitenkin tällaista ajanhukkaa on helppo poistaa, se ei vaadi muuta kuin sen että sovitaan yhdessä miten asiat tehdään, tehdään toimintaohjeita, -kuvauksia arjen tilanteiden tueksi ja huolehditaan siitä että uusien työntekijöiden perehdytys on suunnitelmallista. Tästä syystä useimmissa laatujärjestelmissä on vaatimus, että työyksiköissä tulee olla säännölliset kokoukset ja sisäisen tiedottamisen kanavat. Kaikkien tulee tietää miten on sovittu että toimitaan. Arvioi Toiminnan seuranta ja arviointi on yhtä tärkeää organisaatiolle kuin oman sijainnin seuraaminen laivalle avomerellä. Mikäli ei olla sovittu millä mittareilla toimintaa seurataan, ei myöskään voida tietää tehdäänkö oikeita asioita ja täyttyvätkö toiminnan tavoitteet. Silloin ei myöskään ole perusteita esimerkiksi lisäresurssien anomiseen. Kun toiminnan mittarit ovat hyvät ja kuvaavat toimintaa monipuolisesti ja niitä seurataan, muuttuu toiminta läpinäkyväksi, eli voidaan näyttää johdolle, päättäjille, missä mennään ja miltä toiminta näyttää. Silloin toiminnan arviointi on helpompaa ja siihen voi myös ottaa kantaa. Parhaassa tapauksessa toiminnan mittarit antavat arvokasta tietoa siitä miten toimintaa pitää muuttaa, jotta se täyttäisi tavoitteensa vielä paremmin. Reagoi Yleensä organisaatioissa päästään jotensakin tänne asti, eli toimintaa suunnitellaan, ohjeistetaan ja seurataan, mutta vaikein pala on muistaa reagoida saatuun tietoon, oli se tieto sitten asiakaspalautetta, henkilöstökyselyn palautetta, kehityskeskustelujen antia, osavuosikatsauksen tiivistettyä tietoa tai talouslukuja. Kaikkea kerättyä tietoa tulee analysoida ja sitä tulee käyttää toiminnan kehittämisen hyväksi. Toiminnan kehittämistä jäntevöittää hienosti se, että saadun palautteen perusteella tehdään kehittämissuunnitelma, johon määritellään ne asiat jotka päätetään tehdä, määritellään kuka niistä vastaa ja missä ajassa ne pitää olla tehtyjä. Tämä kehittämissuunnitelma kannattaa pitää näkyvällä paikalla työyksikössä, jotta kaikki muistavat mitä on sovittu. Kehittämistyö kuuluu kaikkien toimenkuvaan Kehittämissuunnitelman myötä onkin palattu PDCA ympyrän ensimmäiseen kohtaa, mutta askelta korkeammalle, eli PDCA ympyrä tuleekin nähdä spiraalina tai portaikkona, jossa kavutaan korkeammalle ja korkeammalle. Systemaattinen kehittäminen vaatii työyksiköissä jäntevyyttä, työvälineitä ja suunnitelmallisuutta. Näitä antavat strategiat, toimintasuunnitelmat, toimintaohjeet, mittarit, osavuosikatsaukset ja toimintakertomukset. Näiden avulla on mahdollista suunnitella toimintaa, arvioida sitä ja pohtia kehittämistarpeita. Jokaisen esimiehen ja työyhteisön päätös on se, miten näitä annettuja työkaluja käyttää, ovatko ne byrokratian luoma pakko vai väline toiminnan kehittämiseen? Mutta vielä tärkeämpää on muistaa että vaikka kapteeni päättää suunnanmuutoksesta ei suunta muutu ellei myös miehistö souda eri tavalla. Kehittämistyössä on ensisijaisen tärkeää varmistaa että henkilöstö tietää muutoksista, miksi niitä tarvitaan ja miten ne toteutetaan. Kirjoittaja, Tanja Witick, YTM, työskentelee laatu- ja kehittämispäällikkönä Kokkolan Sosiaali- ja terveyspalveluissa. 4 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 5

4 Laatu ja työ hyvinvointi / työnohjauksen näkökulmasta Arbetshandledaren leder till personlig tillväxt Varhaiskasvatuksen esimiesten tehtäväkokonaisuus on rajaton ja moninainen. Vaikka toimenkuvat vaihtelevat, johtamistehtävän voi ryhmitellä seuraavalla tavalla: palveluorganisaation johtaminen, työyhteisön johtaminen, kasvatusja opetustoiminnan johtaminen, työntekijöiden ja työyhteisön osaamisen kehittäminen sekä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon asiantuntijana toimiminen ( Leimala& keskinen 2005 ). Päiväkodin johtamiseen tarvitaankin jaettua johtajuutta, avointa keskustelua ja nykyistä enemmän yhteistyötä. Johtamisprosessin tulisi olla elävä vuorovaikutustilanne, jossa keskustellaan, kuunnellaan ja vaihdetaan mielipiteitä dialogisen keskustelun periaatteen mukaisesti. Johtajat toivovat pääsääntöisesti ryhmämuotoista työnohjausta nykyistä enemmän ja monipuolisemmin sekä oman että henkilökunnan työn tueksi. Jo pitkään esimiestehtäviä tehneelle yksilötyönohjaus saattaa toimia paremmin reflektiivisenä oppimispaikkana. Johtaja voi pohtia työnohjaajan kanssa omaa personallista johtamistyyliänsä visioiden. Työolobarometrien mukaan uupumus vaivaa myös päivähoidon työntekijöitä. Työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt laajentuneiden osaamisvaatimusten ja työssä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Työnohjaaja tarjoaa mahdollisuuden keskustella työnrajaamisesta ja sen merkityksestä, työssä jaksamisesta ja työssä kehittymisestä, Työnohjaus tarjoaa myös mahdollisuuden peilata omaa tapaansa tehdä työtä. Esimerkiksi haastavista työ- ja vuorovaikutustilanteista nousevia tunteita on hyvä käsitellä työnohjauksessa ja löytää niihin työnohjaajan avulla uusia näkökulmia. Picasso ymmärsi sosiaalisten verkostojen arvon. Hän tajusi, että kukaan ei voi olla Picasso yksinään. ( Maija-Riitta Ollila, 2010) Työnohjaus voisi olla selkeämmin yksi laadun kehittämisen paikka. Ikävät tunteet voidaan ottaa oppimisen lähtökohdaksi tämä on työnohjauksen case- työskentelyn ainesta. Ristiriita syö voimia ja motivaatiota, joten se ei voi olla pitkään kestävä olotila. Myötätunto on välttämätön etiikan kulmakivi. Kypsään moraaliseen päätöksentekoon tarvitaan kypsää tuntevaa ihmistä. Tosiasiassa jokainen ymmärtää sanoman omista lähtökohdistaan ( Maija- Riitta Ollilla, 2010 ) Toisaalta ikävät tunteet ovat kuin ikävä sää : ei kestä loputtomiin eikä häviä käskemällä. Yksi työnohjauksen haasteita on tutkia työyhteisön eri kehitysvaiheita. Missä kohtaan ohjattavien oma työyhteisö toimii. Mitä ilmiöitä, lakeja työyhteisössä toimivalle on asetettu. Työyhteisöä miettiessä ratkaisukeskeinen ajattelu auttaa tuomaan esiin uusia mahdollisuuksia /näkökulmia hyvän tavoitteen saavuttamiseksi. Työnohjauksen myötä työtapaan voi tulla enemmän spontaaniutta, keveyttä, iloa ja tilaa. Uskallusta pysähtyä enemmän sille, mitä tilanne tuo tullessaan. Parhaimmillaan ammatillisessa kasvuprosessissa työnohjauksen avulla työn mekaanisesta suorittamisesta voi päästä luovuuteen ja omien kykyjen optimaaliseen käyttöön, yksilöllisen työtavan lujittumiseen, jolloin omat kokemukset integroituvat omimmaksi työtavaksi. ( Eskelinen, 1998 ). Työnohjaus voisi olla yksi laadun kehittämistavoite. Lähteet: Eskelinen, M ( 1998 ) Työnohjauksen merkitys hoitotyössä Maija - Riitta Ollila, 2010, Johtajan parempi elämä Leimala, L& Keskinen, S, 2005 Työnohjauksen mahdollisuudet päiväkodinjohtajan työn kehittämiseksi. Teoksessa, työnohjaus, sparraus ja coaching esimiestyössä Kokkolassa Sirpa-Liisa Myllymäki päiväkodinjohtaja, psykoterapeutti, työnohjaaja Arbetshandledning - vad är det? Ledaren är en person som är intresserad av växelverkan med den som hon leder. Arbetshandledaren ställer sådana frågor som ingen annan gjort förut eller kommit att tänka på. Hon har ett kreativt sätt att lyssna, som snart sprids i gruppen och omfattar diskussionssättet i gruppen. Hon stöder och sätter sin kunnighet på spel, samtal delger kunskap. Hon ifrågasätter åsikter och förfaringssätt, associerar egna tankar, uppmärksammar centrala punkter och tar dem i behandlig samt synliggör deltagarnas planer. Arbetshandledaren ställer gärna frågor, ifrågasätter och väntar på fortsatta handlingar, berättar arbetshandledaren Sirpa-Liisa Myllymäki. På frågan om personlig utveckling, svarar Sirpa- Liisa Myllymäki att man med arbetshandledning kan stärka individuella förfaringsätt och att arbetshandledningen ger färska nya tankar. Ytterligare öppnas möjlighet för personen, att igenkänna sina egna specialiteter; hur hennes beteende och reaktioner inverkar eller minskar den egna tillväxten, eller påverkar den omgivande miljön. Växelverkan och ömsesidighet är inte något som är konstant utan måste hela tiden uppehållas - en i mänskorelationer. Enligt Myllymäki är arbetsplatserna nuförtiden träningsställen där t.ex. en singel person får öva sina färdigheter i växelverkan. När man lyckats med processen så kan man se att personen är kreativ och i balans. Vissa människor kan lyssna aktivt, men för det flesta gäller det att lära sig färdigheten, konstaterar Myllymäki. I arbetshandledningen övar man sig att lyssna. Som resultat kan man se att tolkningarna minskar och öppenheten ökar, som medför att missförståndssituationer minskar. Utbrändhet Jos haluat nähdä ne, jotka ovat rohkeita, katso niitä, jotka osaavat antaa anteeksi. Jos haluat nähdä ne, jotka ovat sankarillisia, katso niitä, jotka osaavat vastata vihaan rakkaudella. Många frågar sig vem är jag, vad är det som jag vill och vad är det jag behöver, vad ska jag göra för att få det som jag behöver. Genom den Avgörande Problemlösningsmetoden kan man behandla svåra känslor och få utlopp för dem och för ny förståelse. Är man trött och utsliten kan man genom arbetshandledning få ny energi och nya medel att behandla de aktuella uppgifterna, konstaterar Sirpa-Liisa Myllymäki. Mest nytta av metoden fås, om hela arbetsgruppen får delta i arbetshandledningen. Då lär man sig känna varandra och bättre lyssna på varandra. Man kan tänka sig att man på vägen förlorat viktiga människorelationer eller något annat viktigt, men å andra sidan har man hittat något nytt eller kommit på nya synvinklingar/ idéer som ger möjlighet till tillväxt. I arbetshandledningen är det fråga om hur man räcker till, mäter de inre krafterna och sig själv, samt ger utrymme även för sina medmänniskor, avslutar Myllymäki. Gemensam debatt på cafeterien/ Mediacafe där föreståndare Anne-Mari Uusitalo har blocka fram arbetshanledaren Sirpa-Liisa Myllymäkis tankar och text Bhagavad Gita 6 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 7

5 NEUVOLAN PERHEOHJAAJA tukena arjessa Sosiaalialaa aikuisopiskelijan silmin Olen jouluna 2002 valmistunut sosionomi (amk). Työurallani olen tehnyt erilaisia sijaisuuksia vanhus- ja vammaispuolella. Pitempi työkokemus löytyy lastensuojelun avohuollon tukitoimena annetavan perhetyön perheohjaajana. Oltuani kolme vuotta siellä jäin äitiyslomalle ja sen jälkeen vietin antoisat ja opettavaiset kolme ja puoli vuotta kotona kahden tyttäreni opettavaisessa elämänkoulussa. Joka jatkuu töitten lomassa edelleen. Aloitin neuvolan perheohjaajan työn Toimipisteeni on Torkinmäen neuvolassa. Kaupungin muutkin neuvolat voivat tarvittaessa ottaa minuun yhteyttä ja tarjota perhettä perhetyöhön. Tällä hetkellä neuvolan perheohjaajan työ on NUPPU hankkeen alaista toimintaa asti. Tavoitteena olisi saada hankkeen aikana työ vakinaiseksi toiminnaksi. Mitä neuvolan perhetyö on? Kaikilla perheillä voi olla elämäntilanteita, joissa omat voimavarat heikkenevät eivätkä tunnu riittävän arjessa selviämiseen. Neuvolan perhetyö tarjoaa tukea lapsen odotukseen, vanhemmuuteen, parisuhteeseen, kasvatukseen ja arjen tilanteisiin, kun perheellä on vaikeaa selvitä omin voimin. Perhetyön avulla halutaan löytää ja vahvistaa perheen omia voimavaroja arjesta selviytymiseen. Perheohjaaja on osa neuvolan moniammatillista työryhmää, jossa syntyviä huolia voidaan yhdessä jakaa. Työ mahdollistaa perheiden tarpeiden laaja-alaista huomioimista. Perheille tarjotaan varhaista tukea eli tuetaan jo ennen ongelmien kasautumista ja perhetilanteen kriisiytymistä. Työssäni on ennaltaehkäisevä työote. Perhetyöllä pyritään vahvistamaan ja turvaamaan lapsen tasapainoinen kasvu ja kehitys. Perheet ohjautuvat neuvolan perheohjaajalle pääsääntöisesti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien kautta. Tämä vaatii työntekijöiltä erityistä herkkyyttä havaita perheen mahdollinen tuen tarve. Perhetyötä tehdään perheen kotona. Työni itsessään on mallittamista, vanhempien kuuntelemista ja heidän kanssaan keskustelemista, kannustamista ja tukemista. Näen, että työn tehokkuus näkyy siinä, että perheillä on ollut halu ottaa apua ja tukea vastaan. Heitä ei ole velvoitettu. Tästä johtuen perheen pulmatilanteita päästään käsittelemään heti heidän kanssaan. Pyrin, että jokainen kotikäynti olisi tavoitteellinen. Neuvolan perhetyö on lyhytkestoista ja nopeasti tarpeeseen vastaavaa. Perhetyötä lopetettaessa yhdessä mietitään, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy. Jos ei ole, työni yhtenä toimenkuvana kuuluu perheiden palveluohjaaminen. Perhetyön lisäksi työhöni kuuluu vertaisryhmien vetäminen yhdessä lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Vertaisryhmät ovat olleet neuvoloissa kysyttyjä. Niissä on äidillä mahdollisuuksia löytää voimavaroja ja ratkaisuja arkielämän tarpeisiin muilta ryhmäläisiltä ja ryhmän vetäjiltä. Neuvolan perhetyön kehittyminen Kokkolassa on vasta alkutaipaleella, mutta jo nyt näkyy, että tällaiselle työmuodolle on tarvetta ja kysyntää. Perheet kokevat mielekkääksi sen, että heillä on mahdollisuus saada apua kotiinsa. Kotiin tulee työntekijä, jonka kanssa voi keskustella ajan kanssa arjen tuomista haasteista. Jos ajattelet eteenpäin, kasvatat viljaa Jos ajattelet sataa vuotta, kasvatat puuta Jos ajattelet ikuisuutta, kasvatat lasta -kiinalainen sananlasku- Tanja Hemmoranta Torkinmäen neuvolan perheohjaaja p Olen 49-vuotias naispuoleinen henkilö. Edelliset ammatit ovat liittyneet läheisesti ihmisten kanssa tehtävään vuorovaikut tavaan työhön. Nuoruuden ammattina oli nuori sotyöntekijä/kerhonohjaaja, päivähoitajan am mattiin luin omien lasten synnyttyä ja olen ollut päiväkodissa päivähoitajana yli 20 vuotta, 90-luvun lamavuosina suoritin vanhustyön tutkin non sekä aloittelin avoimessa yliopistossa sosi aalialan ja kasvatustieteiden opintoja. Tänä syk synä 2010 aloitin kolmannen vuoden opiskelut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa So sionomi (AMK) aikuislinjalla, ja sosiaalialan pe rusopinnot Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen avoimessa yliopistossa ovat kesken. Herättyjä aamuja oli takana useita; jo kuusikymmentäluvusta lähtien. Elämänkulkuni oli pyörähtänyt vaiheeseen, että lapset olivat muuttaneet opiskelukaupunkeihin ja heille hommattiin kahvinkeitintä ja ruokapöytää opiskelijayksiöihin. Poikaystävästä tullut puoliso oli kulkenut aviomiehenä käsivarressa jo neljännesvuosisadan ja aikaa jäi runsaasti kaikenlaiseen haahuiluun. Jotakin voisin vielä tehdä Työnantaja päätti järjestää Aslak kuntoutusjakson muutosta miettiville hiukan raihnaisille työntekijöille. Täytin kriteerit ja pääsin mukaan joukkoon tummaan ja vaaleaan. Hiukan ujostutti kun mietittiin elämänkulkuani, jaksoja elämässäni ja nykyistä tyhjää tilannetta elämässäni. Vakituinen työ päivähoitajana päiväkodissa oli ihan mukavaa, en vain saa enää irti mitään uutta. Olisiko minusta vielä koulunpenkille jatkoja miettimään? Kuinka talous kestää? Mahdanko edes päästä sisälle ja opinko enää mitään uutta? Olenko jo kokenut kaiken ihmisenä? Sosionomi, mitähän sellainenkin tekee? Olen varhaiskasvatuksessa alani ammattilainen, uskallanko heittäytyä noviisiksi??? Otin haasteen vastaan ja hyppäsin kohti tuntematonta korkeakoulutusta. Opetus oli aivan erilaista kuin 80-luvulla, korkeakoulussa oli opittava reflektoimaan ja tekemään tutoriaaleja ja seminaareja. Herra Bronfenbrenner tulee tutuksi kuin uusi poikaystävä ja miten separaatio-individuaatioprosessi oikein meneekään ja olenkohan koskaan saanut sitä oikein suoritetuksi?? Onneksi sentään olen tietokonetta osannut käyttää, mutta portaali ja sen toiminnot huh..onko tämä sitä sosiaalialaa???? Aikuisen näkökulmasta sosiaalialaan on helppo soveltaa omaa näkemystä ja kokemusta. Opiskelu ja näkökulma tuntuvat elämää läheisiltä. Sosiaaliala on ELÄMÄÄ. Hyvä sydän ja elämäntilanteiden ymmärtäminen eivät riitä ammattilaisuuteen. Taloudelliset resurssit vs. eettisyys, yhdenmukaisuus ja vertaisuus tuntuvat päätöksenteossa ristiriitaisilta näkökulmilta. Asiakas on oman asiansa subjekti, asiantuntija, hänen näkökulmansa on varmasti hänen mielestään paras. Sosiaalialan ammattilainen, asiantuntijana, on taas omassa asemassaan asiantuntijuuden toisella puolella, ja hänelle muodostuvaan näkökulmaan vaikuttavat asiakkaan näkökulman lisäksi ammatillisuus asiakkaaseen koulutuksen kautta, politiikka ja siihen liittyvät lait ja säädökset. Näkökulmien yhteen saattaminen, asiakasta kuunnellen ja tukien, saadaan aikaan uusi näkökulma, josta on hyvä jatkaa kohti parempaa huomista. Sosiaalialan kokonaiskuvan muodostumiseen, hallintaan ja asiakkaan asioihin, toimintakyvyn kartoittamiseen ja ylläpitämiseen olen sosiaalialan harjoitteluissa saanut hyvää ohjausta ja opastusta alan ammattilaisilta, koulutuksessa saamieni teoriatietojen tueksi. Laajaan toimintakenttään tutustuminen opintojen aikana antaa hyvää näkemystä todellisesta työkentästä mihin olen pääni pistänyt. Lopuksi ajattelin, että googlaan loppukevennykseksi vitsin sossuista, mutta sosiaalialan työstä ei ollut vitsejä. Tajusin, että sosiaalialan työ ei ole vitsikästä, vitsit ovat todellakin vähissä kun joutuu tekemisiin sossun kanssa. Sosiaalialan ammattilaisilta haetaan useasti apua elämän vaikeissa asioissa. Vaikeista asioista on harvoin löydettävissä vitsinaiheita. Alan ammattilaiset ovat kuitenkin kokemukseni mukaan huumoritajuisia ja lämpimiä ihmisiä. Ihmisen auttaminen eteenpäin vaikeissakin asioissa antaa ja ottaa. Tiimityöskentely moniammatillisessa työyhteisöissä antaa keinoja auttaa asiakasta eteenpäin elämän aallokossa, sekä jaksamista omassa työssään. Työniloa ja jaksamista kaikille alan ammattilaisille sekä alaa opiskeleville. Tarja Lillhonga, Sosionomi ( AMK) opiskelija 8 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 9

6 Sosiaaliasiamiehen palsta Sosiaalihuollon asiakkaiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamieheen tulee palautetta, jota asiamies välittää toimintaympäristöihin laatutyön evääksi. Laatutyö lähtee käyntiin, kun toimintayksikössä pohditaan perustyötä työntekijöiden eettisten perusarvojen ja yksikön kulttuurin näkökulmista, jotka heijastuvat arjen työhön ja toimintaan asiakastilanteissa. Sosiaalityössä näkyy yhtenä tärkeänä osana kulttuurisidonnaisuus, joka laajuudessaan on osa perustyötä. Suomessa sosiaalityötä tehdään paikallisten resurssien ja vaatimusten mukaan sosiaalihuollon sektoreilla yhden tai useamman kunnan muodostamissa palvelurakenteissa. Työntekijät tekevät perustehtäväänsä niiden perusteiden mukaan, joita eri säännökset asettavat, ja niiden resurssien ja vaatimusten mukaan, mitkä perustehtävälle paikallisen hallinnon mukaan annetaan. Miten päätöksentekokulttuurissa näkyy asiakaslähtöisyys, jota sosiaalityön asiantuntijoiden keskuudessa on peräänkuulutettu eri tahoilla. Nykyisessä kansallisessa säästökuuritaloustilanteessa, joka jatkunee pitkään, päätöksenteossa jaetaan niukkuutta ja resursseja kohdennetaan sinne, missä avun tarve on suurin. Tilanne ei tule helpottumaan, kun tilastot kertovat tuloerojen kasvaneen merkittävästi sekä väestöryhmien että alueiden välillä. Köyhyydessä on rahan puutteen lisäksi osattomuutta ja toivottomuutta, jotka usein periytyvät sukupolvelta toiselle. Asiakaslähtöiselle sosiaalityölle löytyy haasteitta, mutta mistä riittävästi resursseja. Sosiaalityötä tekevien toiveena ei varmaankaan ole olla pelkkänä kumileimasimena. Sosiaalityötä ohjaavat lait antavat työntekijälle mahdollisuuden toimia asiakkaan etujen ajajana ja antavat perustan yksilölähtöiselle muutostyölle. Uuden sosiaalihuoltolain valmistelussa korostetaan sosiaalihuollon perustuvan kokonaisvaltaiseen tarpeen arviointiin ja siihen vastaamiseen tarpeen mukaisina kokonaisuuksina. Aikuissosiaalityön asiakas odottaa, että hänen elämänsä kokonaistilanne otetaan huomioon, joka edellyttää asiakkaan ja työntekijän kohtaamista kasvotusten. Miten asiakaslähtöisyys elää lastensuojelun sosiaalityössä, onkin oma erityinen tilanne, josta löytyy näkemystä arjen kanssa elävien sekä asiakkaiden että työntekijöiden taholta. Siitä ehkä tuonnempana. Mutta mitä tarkoittaa kulttuurisidonnaisuus sosiaalityössä, josta aloitin tämän jutun? Sitä täytynee pohtia oikein ajan kanssa joka taholla. Helinä Jokitalo Sosiaaliasiamies Ihminen ei voi löytää uusia valtameriä, ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään. Andre Gide Vammaispalveluiden haasteellinen arki Niin, mitä se on? Mistä vammaispalvelutoimiston työntekijöiden arki kostuu? Mikä tekee työstä haasteellisen ja erityisosaamista vaativan? Vuosien varrella on välillä tullut tunne, että pitäisi olla lakimies, ekonomi, lääkäri, hoitaja, arkkitehti, kirvesmies ja putkimies jne., toisin sanoen monitoimihenkilö, jotta arki sujuisi. Vammaispalvelun haasteellisuuden ja erityisyyden luovat monet eri asiat. Työntekijänä sinun tulee hallita lukuisia muita taitoja sosiaalityön ohessa. Työkuvaan kuuluu erilaisten vammojen ja sairauksien tunnistaminen sekä on myös tiedostettava niiden vaikutus toimintakykyyn. Väljä oikeusnormisto tuo myös oman haasteensa työhön. Toimintaa säätelevät lait antavat puitteet, joissa työntekijä tekee päätökset omaan harkintakykyynsä ja johtopäätöksiinsä nojaten. Asiakkaita on vauvasta vaariin, mutta on hyvä muistaa, että asiakkaiden tilanteet ja tarpeet ovat yksilöllisiä. Vammaispalvelulle on tyypillistä suuri yhteistyökumppaneiden määrä sekä kunnassa, että sen ulkopuolella. Työntekijältä vaaditaan erityisen hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Tarpeisiin vastaaminen on myös haasteellista resurssien vähäisyyden vuoksi. Vammaispalvelulaki uudistui Uudistuksen taustalla on ollut vammaisten yhdenvertaisuuden edistäminen ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Uudistuneessa vammaispalvelulaissa on neljä keskeistä uudistusta; asiakkaan yksilöllinen avuntarpeen huomioiminen, palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelman tekeminen sekä asioiden viivytyksetön käsittely. Uudistuksen myötä korostuu palvelujen suunnittelun merkitys ja palvelusuunnitelmien teko. Meillä Kokkolassa vammaispalveluiden asiakkaina ovat eri elämänvaiheessa olevat fyysisesti vammaiset ja kehitysvammaiset henkilöt, mielenterveyskuntoutujat sekä alle 65-vuotiaat omaishoidon tuen saajat. Työpäivämme päivärytmi vaihtelee paljon. Päivämme koostuu hyvin erilaisista asioista; kotikäynneistä, opastuksesta, neuvonnasta, asiakaspalavereista, yhteistyöpalaverista, päätöksenteosta, toimistotyöstä jne. Kotikäynnit ovat olennainen osa työtämme. Melkeinpä kaikissa palvelutarpeen kartoittamisissa teemme kotikäynnin sekä palvelusuunnitelman. Resurssien puitteissa voimme tarjota avo- ja tukipalveluja, asumispalveluja, taloudellista tukitoimintaa sekä laitoshoitoa. Työyhteisössämme työskentelee sosiaalityöntekijöitä, palveluohjaaja, sairaanhoitaja, toimistosihteeri, toimistotyöntekijöitä. Kaikkien työ on tärkeää ja kaikkien työtä arvostetaan. Mielestäni moniammattillisuus on vammaispalvelussa tarpeen. Työyhteisönä olemme avoin, keskusteleva ja pohtiva. Tärkeitä periaatteita on yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Työ on hektistä, vaativaa ja haastavaa, mutta antaa paljon. Työ asettaa elämänarvot oikeisiin mittasuhteisiin, paljosta saa olla kiitollinen. Työssä meitä auttaa jaksamaan hyvät työkaverit ja yhteistyökumppanit. Myös asiakkaat antavat voimaa. Lena Aho-Rintamäki johtava sosiaalityöntekijä vammaispalvelut Luultavasti myrskyjä on vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu. - Muumipappa 10 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 11

7 Kuraattorin työtä ammatillisessa koulutuksessa Keskipohjanmaan koulutusyhtymä järjestää ammatillista koulutusta alueellamme Kokkolassa, Kaustisella, Perhossa, Toholammilla ja Kannuksessa. Opiskelijahuolto toimii jokaisessa yksikössä itsenäisesti, mutta toiminnan suuntaviivat ja päälinjat luodaan yhtymätasolla yhdessä. Opiskelijahuoltoa koordinoi kuraattori Anne Eteläaho. Iso osa hänen arkityötään on erilaisten opiskelijoiden hyvinvointia edistämään saatujen projektien hallintaa ja koordinoimista sekä hankehakemuksiin paneutumista. Annen asiakassuhteet nuoriin opiskelijoihin muotoutuvat erilaisten hankkeiden kautta sekä Kulttuuriopiston kuraattorin työn myötä. Hänen lisäkseen koulutusyhtymässä työskentelee neljä kuraattoria eri oppilaitosten arkityössä nuorten parissa. Rauno Perttula vastaa kauppaopiston ja sosiaali- ja terveysopiston kuraattorin työstä, Britt-Marie Karlsson ja Päivi Kaustinen ammattiopiston reilusta tuhannesta opiskelijasta ja Suvi Kaattari (Marika Isoniemen vanhempainloman sijaisena) kaikkien maaseutuoppilaitosten kuraattorin tehtävistä päätoimipaikkanaan Kannuksen yksikkö. Hankkeiden avulla räätälöityjä opinppolkuja ja yksilöllistä tukea Hankerahoituksilla on vuosien kuluessa ollut mittava merkitys niin erityisopetuksen kuin opiskelijahuollonkin kehittämisessä koulutusyhtymässä. Yhtenä tällaisena hankkeena on muutaman viime vuoden ajan ollut, tämän lehden julkaisuhetkellä päättymässä oleva, Oma Polku-hanke. Oma Polku on ollut nimensä veroisesti oma polku nuorille, joille on räätälöity henkilökohtainen ohjelma tavoitteena suorittaa loppuun kesken jäänyt ammatillinen tutkinto. Tavoitetta kohti on kuljettu työvaltaisesti sekä hankkeen koutsin että työpaikan ohjaajan kanssa. Nuori, jonka menneisyyteen mahtuu pettymyksiä ja huonoja kokemuksia tarvitsee tiivistä rinnalla kulkemista ja pieniä välitavoitteita, joilla edistymistä voidaan konkretisoida. Myös ns. atto-aineisiin eli ammattitaitoa täydentäviin aineisiin on hankkeen myötä saatu räätälöityä ns. T1-tason kursseja, joita suorittamalla nuori selvittää kurssin hyväksytysti. Opettajat ovat valmistaneet tehtäväpaketteja, joita nuori voi suo- rittaa omaan tahtiin koululla, mikäli omat henkilökohtaiset vaikeudet estävät ryhmässä toimimisen tai kyseisiä opintoja ei ole sillä hetkellä tarjolla lähiopetuksena. Oma Polku on kuljettanut jo monia opinnoista etääntyneitä nuoria takaisin tutkinnon tavoitteluun sekä tutkinnon valmistumiseen saakka. Hankkeen aikaansaannoksiin ja muihin vastaaviin koulutusyhtymässä tarjolla oleviin mahdollisuuksiin voi tutustua lisää Laaja-alaista ohjausta ja neuvontaa Kuraattori on yhtenä oppilaitoksensa opiskelijahuollon toimijana hyvin lähellä nuoren opiskelijan arjen selviytymistaitoja. Oppilaitoksessa pääpaino on nuoren opiskelijan tukemisessa niin, että opintojen eteneminen mahdollistuisi. Se on niin yksilökohtaisissa kuin ryhmienkin kanssa toimittaessa vaikuttamista opiskelijan fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin oloihin. Kuraattorin työssä tulevat näkyviin opiskelutaitoihin liittyvät puutteet ja oppimisvaikeudet ja erityisesti oman elämänhallinnan hankaluudet. Esi- Anne Eteläaho ja Britt-Marie Karlsson iloitsevattuotantokoulun esitteen valmistumisesta. Tuotantokoulua toteutetaan ammattiopiston ja Kokkotyösäätiön yhteistyössä ja se mahdollistaa puualan opiskelun työvaltaisesti. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on olennainen osa kuraattorin työtä.yhteiskuvassa koulutusyhtymän ja Kokkolan kaupungin työntekijöitä viime kesän yhteistyöpäivillä Lapuan Wanhan Paukun maisemissa. Vasemmalta Eva-Maria Karlsson, Simo Säippä, Rauno Perttula, Jarmo Vähäruona ja Päivi Kaustinen. merkiksi ammattiopiston opiskelijoista noin viidennes tarvitsee opinnoistaan selviämiseen erityistä tukea ja apua. Kuraattorin päivittäistä työtä on nuoren läsnäolon seuraaminen. Tarvittaessa, ja käytännössä melko usein, kuraattori on kotikäynnillä opiskelijahuollon tukihenkilön kanssa kadonnutta nuorta etsien. Motivaatiovaikeudet tai muut selvittämättömät arkielämän asiat vievät nuorta harhapoluille, joilla osa kompastelee myös mielenterveys- ja /tai päihdeongelmien kanssa. Kuraattori selvittää yhdessä nuoren, opettajien ja usein myös huoltajien kanssa opiskelun esteitä ja tarvittaessa apua haetaan myös oppilaitoksen ulkopuolelta muista paikallisista palveluista. Nuotta, nuoriso- ja aikuispsykiatrian poliklinikat sekä perusturva ovat keskeisiä tahoja, joista lisäapua etsitään. Nuori opiskelija tarvitsee ohjausta ja neuvontaa myös taloutensa hallintaan, asumisen järjestelyihin sekä perhe-elämänsä moniin koukeroihin. Osa nuorista on juuri itsenäistymässä lapsuuden perheestään ja kamppailee niin irtaantumisen innon kuin koti-ikävän välillä. Toisille oman parisuhteen ja perheen perustamisen asiat ovat päällimmäisenä ja voimavarat ja mahdollisuudet opiskella ovat koetuksella. Monenkirjavaa kohtaamista Kuraattorin ammattitaidolle kaikki tämä asettaa monipuolisia haasteita ja tuo tarvetta tuntea sosiaali- ja kuntoutuspalveluja laajalti. Yksittäistä nuorta opiskelijaa kohdatessa ei voi koskaan etukäteen tietää mihin kaikkeen pitäisi osata vastata. Valmiita vastauksia ei kannatakaan etukäteen miettiä, tärkeintä on satsata kohtaamiseen. Juttusille oma-aloitteisesti tuleva tai ovelle väen väkisin saateltu nuori kaipaa ainutkertaista kohtaamista omana itsenään, jossa kuraattorin on osattava löytää myönteisiä asioita ja nuoren vahvuuksia, vaikka tilanteet opiskelussa tai elämässä yleensä näyttäytyisivät kuin harmailta tahansa. Oman haasteellisen tarinansa ja kokemuksensa tuovat myös maahanmuuttajaopiskelijat. Kokkolan ja Keskipohjanmaan kokoisella alueella toimittaessa ympäriltä löytyy hyvää verkostotyöhenkeä ja apua nuoren pulmatilanteisiin koetetaan saada järjestymään yhdessä. Toisaalta löytyy myös aina uusia haasteita, joiden voittamiseen tarvitaan jatkuvaa moniammatillista kehittämistyötä. On nuoria, joiden vaikeudet ovat jatkuneet jo pitkään ja monimutkaistuneet niin, että vaikka nuori on onnistunut saamaan opiskelupaikan, ei hänen kuntonsa mahdollista opiskeluissa kiinni pysymistä. Heidän auttamisekseen tarvitaan jatkossakin vankkaa yhteistyötä ja monenlaisia vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa ammattiosaaminen. Päivi Kaustinen kuraattori, YTM Kokkolan ammattiopisto 12 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 13

8 Perusturva kuntaliitoksen kourissa Vuokko Pöyhtärin näkemyksiä Himangan ja Kalajoen yhtymisestä Vuokko Pöyhtärin fyysinen työympäristö näyttää äkkiseltään samanlaiselta kuin useat vuodet aikaisemminkin - Himangan kunnanvirasto vain on muuttunut kuntaliitoksen myötä Kalajoen kaupungin Himangan palvelutoimistoksi ja Vuokko Pöyhtärin työ Himangan perusturvajohtajasta Kalajoen perusturvan kotija asumispalvelujen johtajan tehtäviksi. Samalla elämä palvelutoimistossa on hiljentynyt, vaikka palveluja on edelleen saatavissa saman katon alta kuin aikaisemminkin. Muutos on merkinnyt Pöyhtärille hänen työnkuvan kaventumista ja osaamisen keskittymistä suppeammalle alueelle siitä, mitä se oli perusturvajohtajana. Samalla muutokseen sisältyy uusi vaativa haaste erityisosaamisen syventämisestä. Arkipäiviin kuntaliitos on tuonut jokapäiväisen kumppanuuden uusien perusturvalaisten kanssa. Sitä hoidetaan päivittäin sekä puhelin- että tietoliikenneyhteyksin, mutta myös neuvotteluin kunnan palvelujen ytimessä Kalajoen keskustassa sekä osin Merijärvellä, jonka perusturvapalvelut tuotetaan nykyisen Kalajoen toimesta. Osallistuminen asioiden prosessointiin helpottaa muutokseen sopeutumista Haastatteluhetkellä ensimmäinen puoli vuotta uusin järjestelyin on takana ja syystä on hyvä hetki pysähtyä Vuokko Pöyhtärin kanssa puntaroimaan tapahtunutta kuntaliitosta perusturvan näkökulmasta. Pöyhtäri kuvaa nopeatempoisesti tapahtunutta kuntaliitosta työntäyteiseksi ajaksi ja toteaa samaan hengen vetoon, ettei nyt vielä ole valmista - kehitystyön on jatkuttava. Toimijoita on aiempaa enemmän ja tulevina vuosina asetellaan resursseja paikoilleen ja sovitellaan käytäntöjä yhdenmukaisiksi. Perusturvajohtajana Vuokko Pöyhtärillä oli aitiopaikka olla mukana valmisteluissa niin kaupungin johtoryhmätasoisessa työskentelyssä kuin myös oman toimialan veturina. Hän kuvaakin omaa muutokseen sopeutumista helpohkoksi, kun on voinut olla neuvotteluissa mukana alusta saakka ja toimialansa johdossa ollees- saan hän oli myös nähnyt tilanteen väistämättömyyden. Neuvotteluprosessi on antanut mahdollisuuden vaikuttaa palvelujen muotoutumiseen ja hän kokee niiden sujuneet hyvässä hengessä. Vuokko Pöyhtäri kiittelee selkeää työnjakoa, jolla palveluja on yhteen soviteltu ja antaa samalla kehuja nykyiselle esimiehelleen hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Pöyhtäri toteaa kuitenkin väistämättömyyden: pienen liittyessä isoon, mennään aika pitkälti ison ehdoilla. Eniten nykyistä koti- ja asumispalvelujohtajaa tuntuu harmittavan sellaiset toimintatavat, jotka himankalaiset olivat jo nykyaikaistaneet ja nyt niissä on otettu hänen mukaan askel taaksepäin. Tämä tuntuu arjen työssä erityisesti terveyspalveluissa. Myös sosiaalityössä kehiteltyjen ja hyviksi havaittujen paikallisten käytänteiden jääminen uinumaan harmittaa. Samanaikaisesti Vuokko Pöyhtäristä huokuu toiveikkuus näihin asioihin palaamisesta, kunhan töissä päästään kunnolla eteenpäin ja koko uuden kaupungin alueella tullaan tietoisimmiksi kaikesta olemassa olevasta osaamisesta. Henkilöstö on saanut tuoda esiin omia vahvuuksiaan tehtyjen osaamiskartoituksin ja omien toiveiden ilmaisuin. Vuokko Pöyhtäri puhuu myös henkilöstön muutosvastarinnasta eikä tarkoita sillä mitenkään erityisesti himankalaisia, vaan sanoo sitä ilmenneen koko kaupungin alueella. Edessä on ollut monia muutoksia ja hämmennystä molemmin puolin. Henkilöstön näkökulmasta asian ymmärtääkin, kun ajattelee miten vähän kuulluista toiveista ja ideoista lopulta on voitu tässä vaiheessa toteuttaa. Helposti syntyy ajatus vain hukkaan heitetystä ajasta, joka tietysti on ollut poissa sen hetkisestä perustehtävän hoidosta. Tältä pohjalta ei ole ihme, ettei henkilöstä aina ole ollut innokasta osallistumaan meneillään oleviin muutoskoulutuksiin. Näiden avulla työnantaja kuitenkin tarjoaa paikan prosessoida yhteenliittymistä ja mahdollisuuden luoda yhdessä jotain aivan uutta kalajokista toimintakulttuuria perusturvapalveluihin Oulun eteläisessä. Kiitosta alueelliselle yhteistyölle Pöyhtäri antaa tunnusta entisille työnantajalleen ja himankalaisille perusturvalaisille ja kehuu heidän olleen monissa asioissa edellä kävijöitä. Hän kehuu myös Keski-Pohjanmaan alueen perusturvasektorin yhteen hiileen puhaltamisen-toimintakulttuuria. Erityismaininnan ansaitsevat verkostotyön laajaalainen kehittäminen, yhteiset lastensuojelun perhetyöhankkeet käytännön helmineen ja perusturvajohtajien kollegiaalisen yhteydenpidon, mikä on ollut hyvä vertaisfoorumi johtajan yksinäisellä paikalla. Nykyinen suunnan muutos kohti pohjoista (Oulun eteläinen) merkitsee arjen työssä uusien kumppanuuksien rakentamista. Kaikki tämä tuntuu juuri nyt haikeutena ja luopumisena jo tutuksi tulleesta. Se vie työntekijöiltä energiaa ja aikaa, mutta antaa myös mahdollisuuden uuden oppimiseen ja omien hyvien käytänteiden eteenpäin viemiseen. Vuokko Pöyhtärin haastattelun pohjalta kynäillyt Päivi Kaustinen Pasin palsta 14 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 15

9 Ookkonää Oulusta, pelekääkkönää polliisia Kokemuksia kuntoremontista Yhdistyksen virkistysmatka toteutettiin lauantaina , päämääränä oli Oulu ja tavoitteena shoppailu, päivällinen ravintolassa sekä kulttuuria Albatrossi ja Heiskanen-näytelmän muodossa. Linja-auto starttasi Kokkolan kaupungintalon edestä heti aamulla yhdeksän aikaan, Himangalta otimme kyytiin Sannan ja vähän ennen Oulua pysähdyimme vielä kahville, ja teimme suunnitelman päivän varalle. Oulussa jokainen sai toteuttaa sisäisiä intohimojaan kiertelemällä kaupoissa shoppailemassa, hypistelemässä tai ostelemassa enemmän ja vähemmän välttämättömiä hyödykkeitä omaksi tai perheenjäsenten iloksi. Mahdollisuus oli myös viettää kaunista iltapäivää terassilla auringonpaisteessa hyvästä seurasta ja virvokkeista nauttien. Yhteisen ruokailun jälkeen lähdimme teatteriin, musiikkinäytelmä oli viihdyttävä ja kepeän traaginen, elämän kirjo iloineen ja suruineen tuli elettyä musiikillisen näytelmän myötä. Kotimatkalle lähdimme heti teatterin jälkeen, joten Oulun yöelämään tutustuminen jäi tällä kertaa. Kiitokset kaikille matkalaisille ja kuljettajallemme Antille, matka sujui hyvin siitäkin huolimatta, että paluumatkalla albatrossia näyttelevä lokki lensi tuulilasiin säikäyttäen etupenkkiläiset pahanpäiväisesti. Kokkola City Run 2010 Innokas joukko Talentia Keski-Pohjanmaan jäseniä osallistui toukokuiseen Kokkola City Run -tapahtumaan. Tavoitteena on osallistua myös kevään 2011 City Run -tapahtumaan. Isolla joukolla mukaan! Ylh.vas. Iina Mäkelä, Oili Hagström, Johanna Alatalo, Päivi Pajukoski, Milla Karlsson. Alhaalla Ulla Palin ja Tanja Hemmoranta. Iloisia Talentialaisia Oulun yössä. Keväisenä aamuna v kävin läpi sähköpostiviestejä töissä. Juuri avioeron kokeneena, työssä ja yksityiselämässä jaksamisen äärirajoilla kulkevana koin kuin minulle tarkoitettuna ilmoituksen; Esimiesten Voimavara- kuntoremontti Härmässä. Tarvitsetko tukea jaksamiseesi, olisiko tarvetta kiinnittää huomiota omaan kuntoosi ja itsesi kuuntelemiseen KYLLÄ! Vastasin saman tien, että olen kiinnostunut, ja merkkasin päivät ylös kalenteriini. Ihanaa, ajattelin: ei töitä, ruuanlaittoa, pyykkäystä saisin huolehtia vain ja ainoastaan itsestäni näinä päivinä! Ensimmäinen parin päivän kurssi oli kesäkuussa. En saanut lastenhoitoa järjestymään illaksi ja yöksi, ja jouduin perumaan majoitukseni Härmässä. Kävin päiväseltään kurssilla, ajoin takasin kotiin päivän päätyttyä ja sama seuraavana päivänä se siitä omasta ajasta ja ruuanlaittovapaudesta;) En kuitenkaan kokenut päiviä raskaiksi, koska porukka vaikutti tosi mukavalta, kuntotestit mielenkiintoisilta, keskustelut antoisilta, ruoka erinomaiselta (no, ehkä jälkiruokana tarjotusta aprikoosikiisselistä oli unohtunut aprikoosi..). Oli ihanaa kuulla muiden esimiestyötä tekevien mietteitä työelämästä, vertailla kokemuksia, huokailla joidenkin hurjille sähköpostimäärille! Vertaistuki on niin tärkeää, sitä ei kannata ikinä eikä koskaan aliarvioida. Voi kuinka paljon asiantuntijapalveluissa säästettäisiinkään, jos vain käyttäisimme enemmän toinen toistamme voimavaranamme! Ensimmäisen jakson parasta antia oli myös uusien tuttujen saaminen ja etenkin tutustuminen kahteen naiseen Kokkolasta, joiden kanssa sovittiin seuraavalle jaksolle kimppakyyti. Toinen jakso ajoittui syyskuulle, ja tässä välissä tietysti olimme kukin aloittaneet innoissamme kunnon kohentamisen yksilöllisten ohjeiden mukaan. Toiselle jaksolle sain lastenhoidonkin järjestymään, ja pääsin nauttimaan hieman myös omasta ajasta ja Härmän kuuluisasta iltaelämästä;) Psykologin vetämät keskustelut aiheuttivat jonkin verran huokailuja, mutta myös rentoa ja avointa keskustelua siitä, mitä voisimme itse tehdä työtaakkamme ja muun taakkamme keventämiseksi kun niin helposti otamme ihan itse itsellemme lisää lastia, jonka alle sitten vähitellen väsymme Ihaninta oli kuitenkin ulkoilu raikkaassa syysilmassa; sauvakävelylenkki pururadalla! Niin, ja se valmiiseen ruokapöytään istahtaminen Kolmas ja viimeinen kokoontuminen oli joulukuussa Lastenhoito ok. Jari Sillanpään joulukonserttiin kuntokeskuksen viereen Areenalle liput hankittu. Tilaussauna pikkujouluja varten varattu. Muutama virvoittava juoma illaksi hankittu. Täydellistä! Viimeisellä jaksolla osa porukkaa jännitti kovasti kuntotestejä, jotka tehtiin nyt uudestaan, puoli vuotta ensimmäisten testien jälkeen. Ja niin saimme illalla kilistellä myös kohonneille kunnoille kyllä vaan ahkera liikkuminen ja liikuntapäiväkirjan pitäminen oli tuottanut tuloksia! Mitä sain kuntoremontista? Ystäviä, tuttavia, paljon ajatuksia, kipinän juoksemiseen, koska sykkeeni ei sauvakävelyn avulla noussut kuntoa kohottavalle tasolle. Siitä innostuneena aloitin juoksuharrastuksen keväällä 2010 juoksukoulun riveissä! Olin kuntoremontin aikoihin melko väsynyt ja pohdin paljon omaa jaksamistani ja rooliani työelämässä. Kuntoremontti antoi varmuuden siitä, että itseään on kuunneltava ja arvostettava, ja osattava myös levätä silloin, kun kroppa ja mieli lepoa vaativat. Yritän parhaani mukaan pitää yllä positiivista ajattelua ja korostaa itsestä huolehtimisen tärkeyttä. Suosittelen kuntoremonttia ihan jokaiselle eikös se happinaamari pitänyt laittaa ensin itselle ja sitten vasta auttaa vieressä olevaa?! Jos rajoitat valintasi vain siihen, Mikä näyttää mahdollisesta ja järkevältä, Kadotat samalla yhteyden siihen mitä todella haluat, Ja kaikki mitä jää jäljelle, On kompromissia. Robert Fritz Tinna Roiha 16 Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 17

10 SYYSKOKOUS Kutsumme Sinut Talentia Keski-Pohjanmaan syyskokoukseen perjantaina klo Paikka on Ravintola Wanha Lyhty & Kellari, os. Pitkänsillankatu 24, Kokkola. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhdistys tarjoaa kokouksen jälkeen osallistujille illallisen. Ilmoittautuminen syyskokoukseen viimeistään tekstiviestillä numeroon tai sähköpostitse Muistathan kertoa ilmoittautuessasi, mikäli sinulla on erityisruokavalio. Tervetuloa! Hallitus - Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf Hallitus 2010 Puheenjohtaja, Pirkko Kivistö Varapuheenjohtaja, Tarja Kytömäki Varsinaiset jäsenet: Eija Berkovits Leena Friis Oili Hagström Vivian Ahola Ulla Palin Päivi Reitti Henkilökohtaiset varajäsenet: Tea Bjon Satu Haikara Päivi Kaustinen Marjut Niemi Irene Kullberg Kirsi Vesasto Toimihenkilöt ja vastuualueet 2010 Puheenjohtaja, Pirkko Kivistö Varapuheenjohtaja, Tarja Kytömäki Sihteeri, Ulla Palin Jäsensihteeri, Satu Haikara Taloudenhoitaja, liittovaltuustoedustus, Eija Berkovits Opiskelijavastaava,Tarja Kytömäki Tiedotusvastaava, liittovaltuustoedustus, työtaisteluvastaava, Oili Hagström Yhteystiedot: Talentia Keski-Pohjanmaa ry talentia.k-p@kpnet.com puh Syyskokous esityslista 1. Kokouksen avaus. 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja muut toimihenkilöt. 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle Päätetään hallituksen muiden jäsenten lukumäärästä sääntöjen 12 mukaisesti. 8. Valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle. 9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kummallekin varamies. 10. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus. 11. Päätetään hallituksen ehdotuksesta toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintavuodelle. 12. Päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta sääntöjen 9 :n mukaisesti sekä mahdollisesta kokouskutsulehdestä. 13. Päätetään muista hallituksen ja jäsenten kokoukselle esittämistä asioista huomioonottaen yhdistyslain 24 :n määräykset. 14. Kokouksen päättäminen. Neuvontapalveluille omat sähköpostiosoitteet Työsuhteeseen ja ammattiasioihin liittyvissä kysymyksissä voi Talentiaan olla yhteydessä myös sähköpostilla. Talentian työelämäyksikkö vastaa kysymyksiin muun muassa kelpoisuuksista, sosiaalialan koulutuksesta, työnohjauksesta, täydennyskoulutuksesta, työsuojelusta, työjärjestelyistä. Ammattiasioiden sähköposti on ammattiasiat@talentia.fi Neuvontayksikkö vastaa palvelussuhdeneuvonnasta, kuten työehtosopimusasioista, palkkauksesta, lomautuksesta ja muista palvelussudetta koskevista kysymyksistä. Työsuhdeneuvonnan sähköposti on tyosuhdeneuvonta@talentia.fi Puhelinpäivystys Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf. 19

11 Meritähtiä Kun vanhus käveli auringonnousussa, huomasi hän edellään nuorukaisen, joka poimi meritähtiä ja sinkosi niitä mereen. Kun hän tuli pojan kohdalle, kysyi hän, miksi tämä teki niin. Vastaukseksi hän sai, että rannalle juuttuneet meritähdet kuolisivat, jos ne jäisivät paikoilleen, kun aamuaurinko alkaisi paistaa. - Mutta rantahan on kilometrejä pitkä, ja meritähtiä on miljoonittain, protestoi toinen. - Kuinka sinun vaivannäölläsi voisi olla merkitystä? Nuorukainen katsoi tähteä kädessään ja heitti sen sitten aaltojen turviin. - Sillä on merkitystä juuri tälle tähdelle, vastasi hän. - Minnesota Literacy Council