YHTEINEN TENNISKOULUMALLI TENNISKOULUVASTAAVAT

Transkriptio

1 YHTEINEN TENNISKOULUMALLI TENNISKOULUVASTAAVAT

2 TENNISKOULUTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 1. Lukijalle Tennisliitto on luonut yhteisen tenniskoulumallin tukeakseen tennisseurojen toimintaa. Malli kokonaisuudessaan sisältää kolme osaa: 1) pelaajille ja vanhemmille suunnattu tervetulopaketti, 2) ohjeet tenniskoulun järjestämiseen ja 3) tuntimallit ja ohjeet tuntien ohjaamiseen. Tässä toisessa osassa kuvataan sitä, miten seura organisoi tenniskoulutoiminnan eli mitä toiminnasta vastuullisten henkilöiden tulee tehdä ja ottaa huomioon, jotta tenniskoulu pyörii toivotulla tavalla. Myös tenniskoulun ohjaajien on hyvä olla perillä toiminnan organisointiin liittyvistä asioista, jotta he ovat tietoisia omista tehtävistään ja voivat arvioida ja mitä asioita toiminnassa voisi kehittää. Jokaisella seuralla on omat toimintatavat ja yhteinen tenniskoulumalli osana seuran toimintaa organisoituu suurelta osin seuran omista lähtökohdista käsin. Tämän osion tarkoituksena on olla auttamassa seuran toiminnan kehittämistä tarjoamalla tiettyjä toimintamalleja, joita seura voi integroida osaksi omaa toimintaansa. Lukiessaan esitystä ja arvioidessaan sen soveltuvuutta omaan seuraan, tulee olla tietoinen oman seuran toimintatavoista. Yhteinen tenniskoulumalli on osa Tennisliiton projektia, jolla pyritään saamaan lisää harrastajia lajin pariin. Muut toimenpiteet ovat lajiesittelyiden organisoiminen sekä lajin markkinointi. Toivotamme Suomen Tennisliiton puolesta antoisia hetkiä tenniskoulun parissa! 2. Organisaatio 2.1 Toimijat Toimiakseen tenniskoulu tarvitsee sekä ohjaajia, jotka ohjaavat harjoitusryhmiä että hallinnollisia vastuuhenkilöitä, jotka huolehtivat itse harjoittelun taustalla olevista asioista. Molemmat ovat yhtä tärkeitä ja osin samat henkilöt hoitavat molempia tehtäviä. Seurojen henkilöresurssit vaihtelevat paljon. Siinä missä jollain seuralla on useita päätoimisia ja osa-aikaisia palkattuja työntekijöitä, voi joku toinen pyöriä täysin vapaaehtoisella pohjalla. Tämän esityksen tarkoitus ei ole vaikuttaa seuran organisaatiorakenteeseen. Tärkeintä on, että seura löytää omista toimijoistaan ne henkilöt, joiden vastuulle tenniskoulun toteuttaminen annetaan. 2.2 Toimenkuvat Tenniskouluvastaava Tenniskouluvastaava voi olla yksi ohjaajista tai valmentajista, hallituksen jäsen tai esimerkiksi valmennuspäällikkö, jos sellainen löytyy seurasta. Henkilölle on varattava riittävästi aikaa hoitaa tehtävää ja korvattava se samoilla periaatteilla, kun muille toimijoillekin. Jos esimerkiksi yksi palkkaa saavista ohjaajista toimii samalla vastuuhenkilönä, tulisi hänen ylimääräinen työpanoksensa huomioida palkassa. Tenniskouluvastaava on se, joka viime kädessä vastaa siitä, että tilat on varattu, välineet hankittu ja harjoitustuntien vetäjät rekrytoitu. Hän myös ottaa ilmoittautumiset vastaan, tekee ryhmät, vastaa yhteydenpidosta vanhemmille ja valvoo ohjaajien toimintaa. Tehtäviä voidaan jakaa useiden toimijoiden

3 kesken, mutta silloin on varmistuttava, että kukin tietää omat tehtävänsä. Tenniskouluvastaava toimii myös yhteyshenkilönä Tennisliittoon yhteiseen tenniskoulumalliin liittyvissä asioissa. VASTUUHENKILÖN MUISTILISTA ennen kauden alkua varaa kentät tilaa välineet (pallot, mailat, verkot, rajanauhat ja muut apuvälineet) rekrytoi valmentajat ja tee sopimukset heidän kanssaan ota ilmoittautumiset vastaan tee harjoitusryhmät ilmoita pelaajille/vanhemmille harjoitusajat pidä ohjaajapalaveri (tee ohjaajille koulutussuunnitelma) peru turhat tilavaraukset jaa tervetulomateriaalit kauden aikana seuraa läsnäolijoita (ohjaajille läsnäololistat) valvo ohjaajien toimintaa ja huolehdi koulutukseen ohjaamisesta pidä ohjaajapalaverit huolehdi että välineitä säilytetään asianmukaisesti lähetä pelaajille/vanhemmille tiedotteet pidä vanhempainillat jos ohjaaja on pois, järjestä tuuraaja laskuta harjoitus- ja jäsenmaksut vastaa palautekyselyihin kauden jälkeen tee raportti kaudesta valmistaudu seuraavaan kauteen palkitse toiminnassa mukana olleet Tenniskouluohjaaja Ohjaaja vastaa oman ryhmänsä harjoitustuntien suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Yhteisen tenniskoulumallin sisältö tukee harjoitustuntien suunnittelua. Ohjaajille tulee myös kertoa riittävästi seuran omista linjauksista ja toimintatavoista. Vuoropuhelu tenniskouluvastaavan ja ohjaajien välillä on tärkeää, jotta varmistetaan ryhmien kokoonpanojen toimivuus sekä osataan reagoida oikealla tavalla mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Seuran tulee sisäisesti sopia, hoitaako tenniskouluvastaava vai ohjaaja ensisijaisen yhteydenpidon pelaajien vanhempiin.

4 2.2.3 Apuohjaaja Tenniskoulun harjoituksissa voidaan myös käyttää apuohjaajia esim. seuran kokeneempia junioreita tai lasten vanhempia. Kaikissa harjoituksissa on kuitenkin oltava vastuullinen ohjaaja, jonka tehtävänä on myös ohjata apuohjaajan toimintaa Ohjaaja vai valmentaja Termistössä sekoitetaan usein ohjaaja ja valmentaja. Selvyyden vuoksi termejä tulisi käyttää oikeissa asiayhteyksissä. Ohjaajalla tarkoitetaan henkilöä, jonka tehtävänä on tietyn ryhmän toiminnan ohjaaminen ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Valmentaja tekee syvällisempää yhteistyötä tietyn henkilön tai ryhmän kanssa siten, että hän huomioi yksilölliset taustat ja tekee pitkän tähtäimen (yleensä vähintään vuosi) suunnitelman, jolla henkilön tai ryhmän osaamista kehitetään sekä seuraa ja edesauttaa suunnitelman toteutumista. 2.3 Ohjaajien pätevyys Seuralla on aina viime kädessä vastuu siitä, että tenniskoulussa toimivat ohjaajat ovat päteviä, mikä voidaan jakaa muodolliseen pätevyyteen ja osaamistasoon. Yleensä seura itse määrittää omien ohjaajiensa pätevyysvaatimukset (esim. Tennisliiton auktorisointia voi käyttää kriteerinä). Yhteisessä tenniskoulumallissa Tennisliitto kuitenkin asettaa kulloinkin voimassa olevat muodolliset pätevyysvaatimukset ja järjestää siihen liittyvät koulutukset. Seura itse huolehtii siitä, että sen toiminnassa mukana olevien ohjaajien osaamistaso on riittävä ja tarvittaessa ohjaa täydennyskoulutukseen. Tenniskoulumallin osalta sisällön hallitsemista ja noudattamista voidaan pitää riittävänä osaamistasona. Seurassa on oltava henkilö, joka vastaa ohjaajien osaamisen kehittämisestä. Tenniskoulumallin osalta henkilö voi olla tenniskouluvastaava, mutta jos seuran organisaatiossa tehtävä on jonkun muun vastuulla, voi hän hoitaa sen myös tenniskoulun osalta. Henkilöllä tulee olla riittävät resurssit seurata ohjaajien toimintaa. Jokaiselle ohjaajalle on hyvä tehdä henkilökohtainen koulutussuunnitelma sekä tukea taloudellisesti osallistumista koulutuksiin, mikäli se on mahdollista. YHTEISEN TENNISKOULUMALLIN PÄTEVYYSVAATIMUKSET Kaikilla ohjaajilla tulee olla tenniskoulumallin starttikoulutus käytynä. 2. Kaikkien tenniskoulussa ohjaavien tulee kauden aikana suorittaa STL:n auktorisointiin vaadittavat koulutukset. 3. Tenniskoulutoiminnan järjestäminen 3.1 Seuran ja Liiton välinen työnjako yhteisessä tenniskoulumallissa Tennisliiton tehtävänä on kehittää tenniskoulumallin sisältöä, kouluttaa ja perehdyttää seurojen toimijoita, hankkia yhteistyökumppaneita sekä markkinoida tenniskoulua. Seuran tehtävänä on järjestää ohjattu harjoittelu ja kaikki siihen liittyvät toimenpiteet sekä toteuttaa tenniskouluun liittyvät tapahtumat (esim. kilpailut ja lajiesittelyt). 3.2 Tenniskoulun lukuvuosi Tenniskoulun lukuvuosi voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: syyskausi, kevätkausi ja kesäkausi. Syys- ja kevätkausi mukailevat peruskoulujen vastaavia lukuvuosia ja kesäkausi ajoittuu koulujen kesälomaan.

5 Jaottelulla ei sinänsä ole ratkaisevaa merkitystä, mutta toiminnan suunnittelussa peruskoulujen työ- ja loma-ajat vaikuttavat siihen, millaista toimintaa voidaan järjestää. 3.3 Säännöllinen harjoittelu Säännöllinen harjoittelu ajoittuu pääosin syys- ja kevätkaudelle, jolloin harjoitellaan 1-2 kertaa viikossa siten, että kukin ryhmä aloittaa syksyllä ja jatkaa myös kevätkauden. Seura voi järjestää harjoittelun myös toisin samoin kuin päättää kauden aloitus- ja lopetusajat. Viikoittainen harjoittelu voi jatkua myös kesäkaudella, kesäharjoittelun järjestäminen ei ole pakollista. Yhteisen tenniskoulumallin vuosittainen harjoitusohjelma on tehty viikon mukaisesti. 3.4 Vuosisuunnitelman tekeminen Seuran kannattaa määrittää oma vuosikalenteri hyvissä ajoin, jotta voidaan varautua kenttävarauksin, ohjaajien rekrytoinnein ja viestittää toiminnasta jäsenille. Kalenterissa tulee olla ainakin säännöllisen harjoittelun kauden aloitus- ja lopetuspäivät, mahdolliset lomapäivät, jolloin ei ole harjoittelua, yhteiset tapahtumat ja kilpailut sekä loma-aikojen toiminta. Kalenteria voidaan muokata kauden aikana, jos siihen on tarvetta. ESIMERKKI VUOSIKALENTERISTA ohjaajapalaveri 1.9. kauden aloitus vanhempainilta syysloma ei harjoituksia itsenäisyyspäivä ei harjoituksia tenniskoulun sisäiset kisat syyskauden viimeinen harjoituspäivä ohjaajapalaveri 9.1. kevätkauden harjoitukset alkavat talviloma ei harjoituksia, lasten talvilomaleiri 1.5. vappupäivä ei harjoituksia tenniskoulun sisäiset kisat vanhempainilta 3.6. kevätkauden viimeinen harjoituspäivä lasten kesäleirejä 9.6. kaikkien yhteisen tenniskoulumallin seurojen tapahtuma 3.5 Kentät ja välineet Seuran tulee hyvissä ajoin varmistaa, että sillä on tarvittava määrä kenttiä käytössään. Myös välineet kuten minitennisverkot, rajanauhat, mailat, pallot ja muut apuvälineet kannattaa hankkia hyvissä ajoin ja selvittää, missä niitä säilytetään kauden aikana. Kullakin mini- ja semitennistunnilla tunnin alkuun ja loppuun varataan yhteensä noin viisi minuuttia kenttien kasaamiseen ja purkamiseen sekä välineiden keräämiseen. Etenkin minitennistoimintaa voidaan hyvin järjestää myös esimerkiksi koulujen liikuntasaleissa tai sulkapallokentillä, kun asianmukaiset verkot ja rajanauhat on hankittuna.

6 3.6 Harjoitusryhmien muodostaminen Harjoitusryhmät muodostetaan siinä vaiheessa, kun kaikki ilmoittautuneet on selvillä. Pelaajilta voi kysyä toiveita, jos tarjolla on useita eri harjoitusryhmävaihtoehtoja. Ryhmien kokoaminen perustuu kuitenkin ikään ja pelitasoon ei toiveisiin. Harjoittelun tuntimallit on jaettu eri tasoluokkiin ja samaa jakoa on hyvä käyttää myös harjoitusryhmien teossa. On huomattava, että kaikki jaottelut ovat suuntaa antavia ja jokaisessa ryhmässä on taidoiltaan eritasoisia pelaajia. Niiden pelaajien kohdalla, joilla ei ole aikaisempaa pelikokemusta, voidaan lähtökohtaisesti olettaa sopivan 0-tasolle. 1-2 vuotta pelanneilla voi olla suuriakin eroja taitotasossa, jolloin tenniskouluvastaavan on arvioitava, ketkä sopivat samaan ryhmään. Arviointia helpottaa yleensä, jos edellisen kauden ohjaajalta kysytään neuvoa. Pelaajien lähtötaso sekä oppimisnopeus vaihtelevat, jolloin kauden aikana tulee tilanteita, joissa jonkun pelaajan kehittymisen kannalta olisi järkevää siirtyä toiseen ryhmään. Vaihto ei saa perustua pelkästään pelaajan omaan vaatimukseen. Suurimmassa osassa harjoitteita vaativuustasoa voidaan joko helpottaa tai vaikeuttaa, jolloin eritasoiset pelaajat voivat hyvin myös harjoitella samassa ryhmässä. 4. Viestintä ja markkinointi 4.1 Viestintä vanhemmille ja pelaajille Seuran tehtävä on huolehtia viestinnästä mukana oleville pelaajille ja vanhemmille. Laadukas viestiminen on tärkeää, sillä se antaa joko hyvän tai huonon kuvan seuran toiminnasta. Selkeällä tiedottamisella vältetään myös väärinkäsityksiä ja epätietoisuutta seuran toiminnasta. Tiedottaminen alkaa oikeastaan jo ennen kauden alkua, kun seura informoi jäseniään tulevan kauden harjoittelumahdollisuuksista. Ensimmäinen konkreettinen viesti tenniskoulun pelaajille on yleensä harjoitusajan ilmoittaminen, johon kannattaa myös yhdistää tiedote kauden ohjelmasta. Seuraava tärkeä info jaetaan kauden ensimmäisellä tunnilla tervetuliaispaketin muodossa. Samalla ryhmän kanssa käydään keskustelut harjoittelun pelisäännöistä. Kauden aikana lähetetään myös tiedotteita sähköpostilla, kirjeitse tai jakamalla ne suoraan pelaajille tunnin yhteydessä. Tärkeä tilaisuus tiedon jakamisen ja vanhempien kohtaamisen kannalta on vanhempainilta, joka järjestetään 1-2 kertaa vuoden aikana. Vanhempainillassa käydään läpi ainakin tenniskoulun ohjelmaa ja sääntöjä sekä esitellään seuran muuta toimintaa. Tilaisuudessa on myös hyvä keskustella kilpapelaajan urapolusta. Tärkeitä tiedotteita: - harjoitusmahdollisuuksista tiedottaminen (myös markkinointi) -> hyvissä ajoin ennen kauden alkua - harjoitusajan ilmoittaminen ja kausiohjelma-> syksyllä ennen kauden alkua - tervetuliaispaketti ja pelisäännöt -> ensimmäisellä tunnilla - tenniskoulutiedotteet (mm. lomat) -> väh. kerran syksyllä ja kerran keväällä - vanhempainilta -> 1-2 kertaa kauden aikana

7 4.2 Markkinointi Tenniksen harrastajamäärän kasvattaminen edellyttää lajin tunnettavuuden lisäämistä. Yksi hyvä tapa on markkinoinnin kautta tuoda tenniskoulutoimintaa ihmisten tietoisuuteen. Tenniskoulu on monelle ensimmäinen askel lajin pariin. Koska monella seuralla on pienet resurssit, voidaan markkinoinnissa tehdä yhteistyötä seurojen kesken. Esimerkiksi materiaalien tuottaminen yhteisesti säästää kustannuksia. Tennisliitto koordinoi yhteisen tenniskoulun markkinointia siten, että se suunnittelee kampanjoita ja tuottaa yhteistä materiaalia. Seurat osallistuvat jakamalla omalla alueellaan julisteita ja esitteitä sekä osallistumalla lajin esittelytilaisuuksiin. Markkinoinnista sovitaan seuran kanssa tapauskohtaisesti. 5. Leirien, kilpailuiden ja tapahtumien organisointi 5.1 Lasten leirit Etenkin koulujen loma-aikoina kuten myös viikonloppuisin voidaan järjestää erilaisia leirejä ja intensiivikursseja. Esimerkki lasten leiristä kesälomalla: Leiri alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina. Ohjelmaa on viideksi tunniksi päivässä ja siihen sisältyy noin puolet tennistä ja puolet muuta liikuntaa. Aamupäivällä leiri alkaa tunnin tennisharjoituksella, joita pidetään neljällä eri kentällä. Seuraavaksi kaikki kokoontuvat yhteen ja toinen tunti pelaillaan muita pallopelejä ja leikitään liikunnallisia leikkejä. Puolessa välissä päivää on lounas, joka sisältyy leirin hintaan. Iltapäivällä ohjelma on vastaava kuin aamupäivällä. Leirin viimeisenä päivänä järjestetään yhteiset kisat ja jaetaan diplomit osallistujille. 5.2 Kilpailut Kilpaileminen kannattaa aloittaa jo nuorena toisaalta sen vuoksi, että se kehittää pelaajan taitoja mutta ennen kaikkea siitä syystä, että oikealla tavalla toteutettuna se on hauskaa ja motivoi lapsia pelaamaan. Yhteiseen tenniskouluun kuuluu kolmenlaisia kilpailuita: Oman harjoitusryhmän väliset, jotka sisältyvät harjoitusohjelmaan siten, että yksi harjoitustunti on kilpailu. Oman seuran sisäiset, jotka sisältyvät vuosikalenteriin ja järjestetään harjoituksista erillisinä yleensä viikonlopputapahtumina. Kaikkien Suomen tenniskouluseurojen yhteiset kisat, jotka organisoidaan keskitetysti. Lisäksi edistyneempiä pelaajia voi ja kannattaa ohjata alueellisiin sekä kansallisiin kilpailuihin. 5.3 Muut tapahtumat Seuratoiminnan elävöittämiseksi erilaiset pelipäivät ovat otollisia. Niiden yhteydessä on myös mahdollisuus aktivoida vapaaehtoisia ja jopa kouluttaa heitä. Pelipäivän ohjelma voi olla esimerkiksi leikkimielistä nelinpeliä yhdistettynä jonkun muun lajin tutustumiseen ja päivän päätteeksi ruokaa ja yhdessäoloa. Pelipäiviin voivat osallistua lasten lisäksi heidän vanhempansa, jolloin tilaisuus toimii myös hyvänä mahdollisuutena jakaa informaatioita ja kuulla vanhempien ajatuksia. 6. Laadun seuranta Yksi tärkeimmistä syistä, miksi yhteinen tenniskoulumalli on kehitetty, on toiminnan laadun parantaminen sekä monipuolistaminen. Se koostuu kahdesta osa-alueesta: ohjattujen harjoitusten sisällön kehittäminen ja seuran muu toiminta. Sisällön varmistamiseksi harjoituksiin on valmiit tuntimallit, joita voi soveltaa tietyissä rajoissa. Ohjaajilta edellytetään mallin mukaisen ohjeistuksen noudattamista. Seuratoiminnan

8 puolella tärkeää on ennen kaikkea se, miten viestintä pelaajille ja vanhemmille toteutuu. Tiedotteet tulee jakaa asianmukaisesti ja kyselyihin vastata viiveettä. Vanhempia kannattaa myös aktivoida järjestämällä heille omia pelimahdollisuuksia. Laadun seuranta on tenniskouluvastaavan tehtävä, jota hoitaakseen hänen on seurattava ohjaajien toimintaa ja keskusteltava säännöllisesti heidän kanssaan. Motivoituneiden ohjaajien valinnalla estetään työn muodostuminen liian raskaaksi. 7. Tenniskoulun ehdot ja maksut Seuran näkökulmasta tenniskoulutoiminnan järjestäminen edellyttää, että osallistujat sitoutuvat tiettyihin ehtoihin, kuten maksuihin ja seuran jäsenyyteen. Jos pelaajat ovat itse alaikäisiä, heidän huoltajansa on hyväksyttävä ehdot. Sitouttaminen kannattaa tehdä ilmoittautumisen yhteydessä. Seura voi itse määrittää järjestämänsä toiminnan ehdot kuten myös maksut. Apuna voi käyttää oheisia malleja, joita voi vapaasti muokata. ESIMERKKI TENNISKOULUN SÄÄNNÖISTÄ JA HINNOITTELUSTA Ottaessaan paikan vastaan tenniskoulussa pelaaja (hänen huoltajansa) sitoutuu noudattamaan seuraavia sääntöjä: 1. Tenniskoulun lukuvuosi alkaa ja päättyy Lukuvuosi sisältää kausiohjelman mukaiset harjoitukset ja tapahtumat. Kausiohjelmassa on myös määritelty ne poikkeuspäivät, jolloin ei järjestetä toimintaa (esim. pyhäpäivät). 2. Pelaaja sitoutuu maksamaan harjoitusmaksut koko lukuvuodelta, jotka on määritelty erillisessä hinnastossa. Maksuvelvollisuus on riippumaton siitä, kuinka moneen yksittäiseen harjoitukseen pelaaja osallistuu eikä poistu vaikka pelaaja ei osallistu yhteenkään harjoitukseen. Maksuvelvollisuus poistuu vain jäljempänä määritellyn irtisanomisen tai sairastumisen perusteella. 3. Pelaaja sitoutuu maksamaan seuran jäsenmaksun siltä vuodelta, jolloin hän osallistuu tenniskouluun. 4. Pelaaja voi lopettaa tenniskoulun kesken lukuvuoden, jolloin noudatetaan neljän viikon irtisanomisaikaa, joka lasketaan ilmoituspäivästä. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti seuran toimistoon. Pelaaja on velvollinen maksamaan harjoitusmaksut irtisanomisajalta, vaikka ei osallistuisi silloin harjoituksiin. 5. Pitkäaikaisen sairastumisen sattuessa pelaaja vapautuu kahden viikon omavastuun ylittävältä osalta harjoitusmaksuvelvollisuudesta. Sairastumisesta tulee heti ilmoittaa seuralle ja toimittaa lääkärintodistus. 6. Pelaaja on velvollinen hankkimaan vakuutuksen, joka korvaa tenniskoulussa sattuneet vahingot. 7. Seura ei ole velvollinen korvaamaan pelaajalle harjoituksissa tai muissa tapahtumissa sattuneita vahinkoja, elleivät ne johdu seuran tahallisesta tai törkeän huolimattomasta toiminnasta. 8. Seura määrittelee toimivien harjoitusryhmien kokoonpanot, joissa maksimipelaajamäärä ohjaajaa kohden on kuusi. Harjoitusryhmän kokoonpano ei ole peruste lopettaa harjoittelua kesken lukuvuoden ilman irtisanomisaikaa. HINNOITTELUMALLI 1 Pelaajan lukuvuosimaksu on 500 euroa, jos hän harjoittelee kerran viikossa ja 800 euroa, jos hän harjoittelee kaksi kertaa viikossa. Lukuvuosimaksu sisältää kausiohjelman mukaiset harjoitustunnit sekä kaksi yhteistä viikonloppukisaa. Muista tapahtumista maksetaan erikseen.

9 HINNOITTELUMALLI 2 Pelaajan lukuvuosimaksu muodostuu toteutuneiden harjoitusmahdollisuuksien mukaan, siten että harjoitusmahdollisuudet kerrotaan tuntihinnalla. Toteutuneilla harjoitusmahdollisuuksilla tarkoitetaan niitä kertoja, kun pelaajan omalla harjoitusryhmällä on harjoitukset. Tähän ei vaikuta se, onko pelaaja paikalla harjoituksessa vai ei. Lukuvuosimaksu sisältää harjoitustunnit sekä kaksi yhteistä viikonloppukisaa. Muista tapahtumista maksetaan erikseen. tuntihinta kerran viikossa harjoitellessa 15 tuntihinta kaksi kertaa viikossa harjoitellessa Tenniskoulun jälkeen Tenniskoulu on ensimmäinen askel tennikseen ja sen vaiheen läpikäyminen kestää yleensä 2-3 vuotta. Toki tenniskoulussa voi harjoitella pidempään, mutta seuralla voi myös olla muita valmennusjärjestelmän osia, joihin pelaajat siirtyvät tenniskoulusta. Esimerkiksi kansallisella tasolla kilpaileville pelaajille voidaan järjestää omaa useamman kerran viikossa toteutuvaa harjoittelua (nk. kilpavalmennus) ja harrastajille omia ryhmiä (nk. harrastevalmennus). Yhteisen tenniskoulumallin tuntimalleja voi hyödyntää soveltuvin osin myös muussa valmennustoiminnassa. 9. Omatoimisen harjoittelun tukeminen Harjoitteleminen tenniskoulussa 1-2 kertaa viikossa antaa hyvän pohjan tennisharrastukselle. Sillä ei kuitenkaan täytetä suositusten mukaista liikuntamäärää puhumattakaan kilpaurheiluun vaadittavista määristä. Suurin osa liikunnasta tapahtuu tenniskoulun ulkopuolella ja yksi osa on omatoiminen tennisharjoittelu. Seuraavassa muutama esimerkki, joilla seura voi edesauttaa lasten omatoimista harjoittelua. Seurassa voidaan kehitellä lisää tapoja. 9.1 Taitoseinä Tenniskoulupelaajien intranettiin luodaan ns. taitoseinä, johon pelaaja voi kerätä suorituksia. Tunneilla annetaan pelaajille erilaisia tehtäviä esim. opettele pomputtamaan mailalla palloa siten, että käännät mailaa 180 astetta jokaisen pomputuksen välissä. Suoritusta ei harjoitella tunnilla vaan pelaajat saavat opetella sen omalla ajallaan. Kun he osaavat sen, merkitään heille suoritus taitoseinään. Pelaajat voivat seurata intranetissä, kuinka monta prosenttia heidän ikäisistään osaa kunkin suorituksen. 9.2 Taitokoe ja taitopassi Eri ikäisille pelaajille luodaan omat taitokokeet. Seurassa voidaan järjestää taitokokeita muutaman kerran kauden aikana ja niissä pelaajilla on mahdollisuus saada omaan taitopassiin suoritusmerkintöjä. Taitokokeessa olevia suorituksia pelaajat harjoittelevat omatoimisesti. 9.3 Lasten minitenniskenttä ja lyöntiseinä Jos seuralta löytyy tilaa joko hallista tai ulkoa, kannattaa seuran rakentaa oma minitenniskenttä ja lyöntiseinä lasten käyttöön. Lyöntiseinän käyttöä voidaan houkutella tekemällä sinne lyöntimaaleja ja ottamalla taitoseinään tai taitokokeeseen lyöntiseinällä tehtäviä suorituksia.

10 10. Lajiesittelyt Tenniksen tunnettavuuden lisäämisessä yksi merkittävä tekijä ovat lajiesittelyt, joista tärkeimpiä on vuonna 2012 käynnistyvä Tennisliiton koordinoima koulutennisprojekti. Se muodostuu kouluilla järjestettävistä alkukilpailuista, alueellisista semifinaalitapahtumista tennishalleilla sekä valtakunnallisesta loppukilpailusta. Lisäksi projektiin kuuluu muita lajiesittelyitä. Yhteisen tenniskoulun seurat ovat mukana toteuttamassa alkukilpailuita ja semifinaaleja sekä lajiesittelyitä. KOULUTENNISPROJEKTI LANSEERATAAN KEVÄÄLLÄ 2012