YHTEINEN TENNISKOULUMALLI OSA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEINEN TENNISKOULUMALLI OSA 1"

Transkriptio

1 YHTEINEN TENNISKOULUMALLI OSA 1

2 TERVETULOA TENNISKOULUUN! 1. Lukijalle Tervetuloa tenniksen pariin! Olet nyt ottamassa ensiaskelta kohti toivottavasti pitkää ja antoisaa tennisharrastajan uraa. Helpottaaksemme tenniksen perusteiden oppimista olemme Tennisliitossa luoneet yhteisen toimintamallin ensimmäisten vuosien harjoitteluun. Mallin avulla pyrimme varmistamaan laadukkaan toiminnan antamalla seuroille työvälineet harjoitusten toteuttamiseen sekä kouluttamalla toimintaan osallistuvia ohjaajia ja valmentajia. Yhteinen tenniskoulumalli on ennen kaikkea seuroissa toimiville henkilöille suunnattu ohjeistus, johon on rakennettu eri ikäisille ja tasoisille pelaajille sopivat harjoitemallit. Koulutetut ohjaajat ja valmentajat pystyvät mallin avulla toteuttamaan sisällöltään laadukkaita harjoitustunteja. Koska tenniskoulu on monelle ensimmäinen askel tenniksen pariin, olemme tehneet myös lapsille ja vanhemmille suunnatun tervetuliaispaketin, jossa kerromme hieman lajista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. 2. Johdanto tenniskoulumalliin 2.1 Tenniksestä harrastuksena Tennis on yksi maailman suosituimmista yksilölajeista. Syitä tähän on varmasti monia, mutta pari voidaan nostaa esille. Ensinnäkin tennis on harrastus, joka sopii kaiken ikäisille. Harrastuksen voi aloittaa jopa 3- vuotiaana ja tällä hetkellä Suomessa vanhin virallinen kilpasarja on yli 85-vuotiaiden luokka. Kaiken ikäiset voivat myös pelata keskenään. Toisaalta tennistä voi pelata monilla eri tasoilla. Tarvitaan vaan suunnilleen saman tasoinen pelikaveri ja peli voi alkaa. Myös seurat tarjoavat monipuolisesti toimintaa eri tasoilla. Harjoitusryhmiä on yleensä niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin ja kilpailuluokkia ja muotoja on paljon erilaisia. Tennis on hyvä harrastus myös siksi, että pelaaminen paitsi harjaannuttaa tennistaitoja se myös kehittää monipuolisesti fyysis-motorisia ominaisuuksia ja parantaa yleiskuntoa. Tennis on peli, joka vaatii monenlaisia ominaisuuksia mm. nopeutta, ketteryyttä, tasapainoa, voimaa, kestävyyttä ja keskittymiskykyä. Seuratoiminnassa myös sosiaaliset taidot pääsevät esille, kun toiminnassa ollaan kanssakäymisissä monen ihmisen kanssa. 2.2 Tenniskentän toimijat Valtaosa ohjatusta tennisharjoittelusta tapahtuu tennisseuroissa ja sen vuoksi luonteva tapa aloittaa harrastus, on liittyä seuran jäseneksi. Tennisseuroja on ympäri Suomen lähes 200 ja niissä tennistä harrastaa yli jäsentä. Seurojen toiminta perustuu osin vapaaehtoiselle toiminnalle ja sen vuoksi suosittelemme omien mahdollisuuksien rajoissa osallistumaan seuran järjestämiin talkoisiin ja muuhun vapaaehtoistoimintaan. Tennisseuran jäsenenä saat myös monia etuja mm. Tennisliiton toimittaman valtakunnallisen Tennislehden kotiin kuusi kertaa vuodessa. Tennisliitto on tenniksen valtakunnallinen kattojärjestö, jonka tehtävänä on edistää lajin harrastamista kaikilla tasoilla. Liitto mm. pitää yllä kilpailujärjestelmää, koordinoi huippu-urheilua, edistää seurojen toimintamahdollisuuksia, kouluttaa eri toimijoita sekä huolehtii lajin valtakunnallisesta viestinnästä. Tennisliiton toiminta välittyy harrastajille pääosin seurojen kautta, mutta sillä on myös suoraan pelaajille suunnattuja palveluita. Toiminnasta saa hyvän kuvan vierailemalla liiton www-sivuilla osoitteessa

3 2.3 Pelaaminen ja harjoittelu omalla tasolla Tenniksestä nauttii parhaiten, kun pelaa sopivan tasoisessa seurassa. Riittävän haastavat pelikaverit tarjoavat hyvää vastusta ja motivoivat kehittymään lisää. Itseään heikommat vastukset sen sijaan antavat onnistumisen tunteita ja myös kokemuksia siitä, että voi olla apuna kehittämässä kaverin peliä. Ideaalitilanne ei siis ole se, että aina pelaa juuri oman tasoisensa pelaajan kanssa vaan vaihtelu sekä itseään heikompien että parempien pelikavereiden välillä antaa uusia virikkeitä peliin. Tenniskoulussa harjoitusryhmät pyritään kasaamaan siten, että suunnilleen saman ikäiset ja tasoiset ovat samassa ryhmässä. Iällä sinänsä ei ole merkitystä, mutta etenkin lapsilla eri-ikäiset harjoittelevat pääosin erikokoisella kentällä. Pelitasoa arvioitaessa yksi suuntaa antava seikka on pelikokemus. Ilman pelikokemusta olevat ovat yleensä samalla lähtöviivalla, vuoden pelanneet seuraavalla ja niin edelleen. Kokemusta on kuitenkin arvioitava pelaajan liikunnallista taustaa vasten. Vaikka joku ei olisi koskaan pelannut tennistä, mutta on harrastanut monia eri pallopelejä, voivat hänen fyysis-motoriset taitonsa olla aivan eri tasolla kuin vastaavasti vähän liikuntaa harrastaneella, jolloin myös lähtökohta tenniksen oppimiseen on erilainen. Pelitaidot kehittyvät myös eri tahdissa. Siihen vaikuttavat etenkin liikunnallinen tausta sekä viikoittaisen liikunnan määrä. Jos harjoitusryhmässä joku kehittyy selvästi toisia nopeammin, on hänet jossain tapauksissa paikallaan siirtää toiseen ryhmään, jotta haasteet säilyvät sopivina. Pääsääntöisesti kuitenkin ryhmän paras voi hyvin harjoitella ko. ryhmässä. Vanhempien ei ole syytä arvioida oman lapsensa tasoa vaan se on jätettävä ohjaajan tehtäväksi. 2.4 Ensimmäisten vuosien harjoittelu Tennis saattaa ensi näkemältä vaikuttaa vaikealta lajilta. Sitä se onkin, jos ei osaa aloittaa pelaamista oikealla tavalla. Etenkin lasten kohdalla on erityisen tärkeää, että pelaaminen aloitetaan oikean kokoisella kentällä, hitaammilla palloilla sekä sopivalla mailalla. Myös aikuisten kannattaa opetella tenniksen alkeet pienemmällä kentällä ja hitaammilla palloilla. Sopivien menetelmien avulla tenniksestä voi nauttia täysipainoisesti ensimmäisestä tunnista alkaen. Tennislyöntien sujuva hallitseminen edellyttää oikeiden tekniikoiden omaksumista lähtien mailan otteesta hyvään jalka-asentoon, osumakohtaan ja mailan liikkeeseen. Lyöntejä on useita erilaisia peruslyönneistä lentolyönteihin ja syöttöön. Jokaisessa eri lyönnissä on lukuisia teknisiä yksityiskohtia. Niiden oppiminen on pitkä matka, jota ei taiteta hetkessä. Pelistä nauttiminen ei kuitenkaan edellytä täydellistä osaamista. Tenniksen onkin sanottu olevan viehättävää juuri sen vuoksi, että aina voi oppia lisää. Tennistä on lähes mahdoton oppia kirjoista lukemalla. Lajiin pääsee sisälle askel kerrallaan pelaamalla itse peliä. Oikeiden askelten ottamisessa ammattitaitoinen ohjaus on suuri apu. Tenniskoulussa oikeilla harjoitteilla, osaavalla ohjaamisella sekä esimerkkien avulla tennisuran alkutaival taittuu sujuvasti. Tennis vaatii myös hyviä fyysis-motorisia taitoja. Etenkin lapsilla riittävällä liikunnalla varmistetaan näiden ominaisuuksien kehittyminen. Sen vuoksi ohjattu harjoittelu sisältää paljon taitoa kehittäviä harjoitteita. Omatoimisen liikunnan merkitystä ei kuitenkaan sovi unohtaa. 2.5 Tenniskoulun jälkeen Yhteinen tenniskoulumalli on luotu ensimmäisten vuosien harjoitteluun. Yleensä pelaaja oppii siinä käsiteltävät asiat 2-3 vuodessa. Toki kokeneemmallekin pelaajalle on hyödyllistä harjoitella samoja

4 harjoitteita, mutta monella seuralla on tarjota myös muita vaihtoehtoja. Ja tenniksen harrastamista voi toki jatkaa omatoimisestikin. Seurojen valmennusjärjestelmät vaihtelevat. Yleinen jako on välillä aktiivisesti kansallisella tasolla kilpailevat pelaajat (ns. kilpavalmennus) ja ei-aktiivisesti kilpailevat (ns. harrastevalmennus). Yhteistä molemmille on, että toiminta on säännöllistä. Kansallisella tasolla kilpailevilla pelaajilla on yleensä harjoituskertoja vähintään kolme viikossa, mikä ei kuitenkaan ole aivan välttämätöntä. Ohjatun harjoitusmäärän tarve riippuu muusta säännöllisestä liikunnasta. Kansainväliselle huipputasolle tähtäävillä pelaajilla säännöllisiä valmennustunteja on päivittäin. Kansainväliselle tasolle tähtäävä harjoittelu alkaa yleensä vuotiaana. Oman seuran valmennusmahdollisuuksista kannattaa keskustella tenniskouluvastaavan kanssa. Usein myös seuran www-sivuilla tai omassa jäsenlehdessä on tietoa seuran valmennustoiminnasta. Tenniksessä, kuten monessa muussakin lajissa, kilpaileminen aloitetaan jo alle 10-vuotiaana. Tavoitteellisemman harjoittelun voi aloittaa myöhemminkin, mutta joka tapauksessa viikoittaisen liikunnan määrä tulee olla riittävällä tasolla (kts. kappale 5). 2.6 Hauskuuden merkitys harrastamisessa Tenniksestä kuten urheilusta yleensä pitää nauttia ja sen pitää olla hauskaa. Hauskuus voidaan määrittää monella eri tavalla eikä varmasti ole yhtä oikeaa, mutta ainakin seuraavia elementtejä siihen liittyy: Olet hyvä jossain, toiminta tarjoaa sinulle riittävästi haastetta, huomaat kehittyväsi, olet osa toimivaa yhteisöä. Ulkoapäin ei aina voi arvioida, onko toiminta hauskaa; Se, että joku nauraa tai on hiljaa, ei kerro koko totuutta. Harjoitusten sisällön luomisessa tasapainoillaan yhtäältä sen kanssa, että toiminnassa viihdytään ja toisaalta, että siellä taidot kehittyvät. Yleensä nämä menevät käsi kädessä, mutta joskus se, mikä on kehittävää, on jonkun mielestä tylsää. 3. Eri kenttäkoot ja välineet 3.1 Yleistä Tennistä voidaan pelata erikokoisilla kentillä sekä erilaisilla palloilla ja mailoilla. Etenkin lapsilla sekä harrastuksen alkuvaiheessa kentän ja välineiden merkitys korostuvat. Harvassa lajissa lapset pelaavat aikuisten kentillä tai välineillä miksi tenniksessä pitäisi? Iän ja pelikokemuksen lisääntyessä siirrytään yleensä suuremmalle kentälle ja nopeampiin palloihin. Pienet lapset pelaavat pienemmillä mailoilla kuin aikuiset. Kaikki tässä mainitut ikään perustuvat jaottelut ovat kuitenkin viitteellisiä ja antavat vain suuntaa välineiden valintaan. Ratkaiseva merkitys on fyysisellä kehityksellä, liikunnallisella taustalla ja pelitaidoilla, jotka ovat kaikki yksilöllisiä. 3.2 Eri kenttävaihtoehdot Minitenniskenttä Minitenniskenttä on pienin virallisista kentistä ja se on lähes sulkapallokentän kokoinen. Verkon korkeus on noin 80 cm eli hieman tavallista matalammalla. Minitenniskenttiä on helppo rakentaa koottavilla verkoilla ja irrotettavilla rajanauhoilla. Tavalliselle tenniskentälle voidaan rakentaa 4-6 minitenniskenttää.

5 VIRALLISET MITAT -> leveys 5-6 m, pituus m, verkon korkeus 80 cm MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> erityisesti 5-8 -vuotiaille mutta myös vanhemmille lajiin tutustumiseen PALLO -> soft-pallo VÄRIKOODI -> punainen Semitennis tai midi-tennis Semitennistä, jota kutsutaan myös midi-tennikseksi, pelataan tavallista kenttää kapeammalla ja lyhyemmällä kentällä, jossa verkko on normaalikorkeudella. Virallisia semikenttiä mahtuu yksi täysmittaista tenniskenttää kohden, mutta tilan säästämiseksi voidaan harjoituksissa tehdä kaksi semikenttää yhdelle tavalliselle kentälle siten, että nelinpelirajaa käytetään toisena sivurajana ja syötön keskirajan jatketta toisena sivurajana. VIRALLISET MITAT -> leveys 6,5-8 m, pituus 18 m, verkon korkeus 80 cm MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> erityisesti vuotiaille mutta myös vanhemmille alkeisopetukseen PALLO -> puolikova eli ns. nassukka VÄRIKOODI -> oranssi Tenniskenttä Täysmittaiselle kentälle siirtyminen tapahtuu vaiheittain. Ensin käytetään 25 % hitaampia ns. täpläpalloja, joista edetään täysnopeisiin palloihin. Isolla kentällä harjoittelun ohella voidaan pelata sekä mini- että semitenniskentällä, mikä etenkin lapsilla edesauttaa taidon kehittymistä. VIRALLISET MITAT KAKSINPELI-> leveys 8,23 m, pituus 23,77 m, verkon korkeus (keskeltä) 0,914 m VIRALLISET MITAT NELINPELI-> leveys 10,97 m, pituus 23,77 m, verkon korkeus (keskeltä) 0,914 m MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> noin 9-vuotiaasta lähtien PALLO -> 25 % hitaampi eli ns. täpläpallo sekä täysnopea pallo VÄRIKOODI -> vihreä 3.3 Pallot Virallisia palloja on neljää eri nopeutta. Ensimmäinen eli hitain on soft-pallo, joka on muita palloja suurempi greipin kokoinen vaahtomuovipallo. 50 % hitaampaa palloa kutsutaan yleensä nassukaksi ja 25 % hitaampaa täpläpalloksi. Ne molemmat ovat täysnopean pallon kanssa samankokoisia, mutta paineeltaan pehmeämpiä ja pomppaavat matalammalle. Palloissa siirrytään yleensä iän ja pelikokemuksen lisääntyessä hitaasta nopeampaan, mutta kaikille pelaajille on hyödyllistä harjoitella erilaisilla palloilla. PALLO NOPEUS VÄRI IKÄSUOSITUS SOFTIS HIDAS PUNAINEN 5-8 NASSUKKA 50 % HITAAMPI ORANSSI 8-10 TÄPLÄPALLO 25 % HITAAMPI VIHREÄ 9-> TENNISPALLO NOPEA KELTAINEN 10-> Vuodesta 2012 lähtien kilpailuissa kaikki 10-vuotiaiden ja nuorempien sarjat tulee pelata 25 % hitaammilla palloilla.

6 3.4 Mailat Tennismailoja löytyy lukuisia eri malleja. Tärkeimpiä ominaisuuksia aloittelevan pelaajan kohdalla ovat pituus, kehän koko, paino ja painopiste sekä kahvan koko. Lapsille tarkoitetuissa mailoissa pituus vaihtelee cm välillä. Etenkin lapsilla on haitallista aloittaa liian pitkällä ja painavalla mailalla. Mailan pituuden valinnassa voit käyttää apuna alla olevaa taulukkoa. IKÄ KENTTÄ MAILAN KOKO 5-8 MINI CM 7-10 SEMI TAI TENNIS CM 10-> TENNIS CM Taulukko on ohjeellinen ja mailan valintaan vaikuttaa aina pelaajan fyysinen kehitys sekä pelikokemus. Parhaiten sopivan mailan löydät kuitenkin kysymällä omalta harjoitusryhmän vetäjältäsi. 4. Ohjattu tennisharjoittelu 4.1 Harjoittelu ryhmässä Ohjattu tennisharjoittelu on pääosin ryhmäharjoittelua, missä olennaista on se, että harjoituksen sisältö on hyvin organisoitua ja kaikilla on riittävästi laadukasta toimintaa. Tärkeitä elementtejä ovat myös riittävä tila ja opetuksen yksilöllisyys. Yksilöllisen opetuksen näkökulmasta ryhmän koon ei tulisi olla suurempi kuin kuusi oppilasta yhtä ohjaajaa kohden. Hyvä tilanne on käsillä, jos yhdellä ohjaajalla on neljä oppilasta tai kuuden hengen ryhmässä on mukana apuohjaaja, joka voi auttaa rutiiniharjoitteiden toteutuksessa. Vaikka yksilöllisyys paranee ryhmäkoon pienentyessä, ei aina ole järkevää pyrkiä mahdollisimman pieniin ryhmiin, sillä joidenkin harjoitteiden toteuttamiseen tarvitaan useampi oppilas. Esimerkiksi nelinpeliä on vaikea harjoitella kaksistaan. Harjoitukseen tarvittava tila vaihtelee riippuen pelataanko mini-, semi- vai koko kentän tennistä. Yhdelle täysmittaiselle tenniskentälle mahtuu kuusi minitennis- ja kaksi semitenniskenttää. Yhtä mini- tai semitenniskenttää kohden voi harjoitella 2-3 oppilasta ja yhtä täysmittaista tenniskenttää kohden 4-6 oppilasta. Mikäli käytössä on kaksi rinnakkaista kenttää, voidaan yhden ryhmän harjoitus organisoida myös esim. siten, että yksi ohjaaja ohjaa neljää kahdella kentällä pelaavaa oppilasta. Mitä suurempi määrä oppilaita on samalla kentällä, sen parempaa taukojen rytmittämistä ja tilan käytön optimointia harjoitusten suunnittelussa vaaditaan. Laadukas ryhmäharjoittelu edellyttää siis riittävän tilan, sopivan määrän oppilaita yhtä ohjaajaa kohden ja hyvin suunnitellut harjoitteet, jotka huomioivat kunkin ryhmän iän ja taitotason. Onnistunut toteutus vaatii lisäksi aina ryhmän ohjaajalta kykyä hallita ryhmän toimintaa ja mukauttaa harjoitteita vaativuustasoltaan kullekin oppilaalle sopiviksi. On kuitenkin muistettava, että tennistä oppii pelaamalla. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, että hyvä harjoitus sisältää paljon toimintaa ja vähän jonoissa odottelua.

7 4.2 Yksityistunnit Joskus oppimista voidaan tehostaa harjoittelemalla kahdestaan opettajan kanssa. Tenniksessä yksityistunnit ovat varsin yleisiä moneen muuhun lajiin verrattuna ja se osin selittyy sillä, että tenniksen tekniikan oppiminen vaatii paljon oikeita toistoja ja oppilaan itse on vaikea arvioida tekeekö hän oikeita vai vääriä suorituksia. Suurin osa tenniksen pariin tulevista oppii kuitenkin perustaidot varsin nopeasti ryhmässä harjoittelemalla, eikä yksityisopetukselle ole tarvetta. Yksityistunnit voidaankin nähdä muuta harjoittelua tukevana harjoitusmuotona. 4.3 Ohjatun harjoittelun sisältö Laadukas ohjattu harjoittelu pitää sisällään monipuolista toimintaa ja kuten edellä on mainittu, jokaisella oppilaalla tulisi olla riittävästi laadukkaita toistoja. Harjoituksissa ei tulisi keskittyä pelkästään tennistaitojen oppimiseen vaan harjoittaa myös yleistaitavuutta ja fyysis-motorisia ominaisuuksia. Tämä korostuu etenkin nuorten lasten harjoittelussa. Harjoittelussa käytetään eri opetusmuotoja. Etenkin lapsilla tulisi välttää luentomuotoista opetusta ja suosia sellaisia, joissa opitaan itse tekemällä ja seuraamalla mallisuorituksia. Turhien taukojen välttämiseksi kiertoharjoitteet ovat toimivia ja niille, jotka eivät ole suoritusvuorossa, voidaan antaa muita tehtäviä esim. pallojen keräystä tai toisen oppilaan onnistuneiden suoritusten laskemista. Yksittäisiä harjoitteita on lukuisia erilaisia ja niillä pyritään kehittämään yhtä tai useampaa fyysistä, teknistä ja taktista ominaisuutta. Pelinomaiset harjoitteet ovat olennainen osa tenniksen oppimista ja sen vuoksi niitä suositaan. 4.4 Ohjatun harjoittelun määrä Tenniskoulussa ohjattua harjoittelua on 1-3 tuntia viikossa. Kansalliselle huipulle tähtäävät pelaajat voivat harjoitella ohjatusti jopa 15 tuntia tennistä viikossa. Ohjatun lajiharjoittelun määrä vaihtelee siis paljon, mutta kaikilla tulisi olla riittävästi myös muuta liikuntaa. Yhden lajin suuret harjoitusmäärät eivät takaa liikunnallisten taitojen monipuolista kehittymistä ja sen vuoksi varsinkin nuorena olisi suotavaa harrastaa eri urheilulajeja monipuolisesti. Ohjatun ja omatoimisen harjoittelun suhteeseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Liika ohjattu harjoittelu tekee liikkumisesta pakkopullaa, jolloin sen nautinto vähenee. Etenkin lapsille tulisikin tarjota sopivia virikkeitä, jotta he innostuvat liikkumaan omatoimisesti. 5. Omatoiminen harjoittelu ja muu liikunta 5.1 Riittävä määrä liikuntaa Tutkimusten mukaan liikunta edistää terveyttä ja vähentää ylipainoa. Liikunta on myös tärkeä osa lasten fyysistä kehittymistä. Lapsilla liikuntaa suositellaankin harrastettavan päivittäin vähintään 1-2 tuntia. Ja tuolla määrällä päästään vasta terveydellisiin minimisuosituksiin. Liikunnallisten perustaitojen kehittyminen kilpaurheilun vaatimalle tasolle edellyttää yleensä sitä, että lapsi harrastaa liikuntaa tuntia viikossa. Alle 10-vuotiailla liikunnan tulee olla monipuolista ja keskittyä yleistaitavuuden ja fyysis-motoristen ominaisuuksien kehittämiseen. Iän lisääntyessä lajiharjoittelun merkitys kasvaa niillä, jotka pyrkivät huipulle omassa lajissaan. On tärkeää muistaa kuitenkin se, että hyvää ja monipuolista liikunnallista pohjaa tehokaskaan lajiharjoittelu ei korvaa.

8 5.2 Mistä riittävästi liikuntaa Niin lapsilla kuin aikuisilla viikoittainen liikunta-annos koostuu eri asioista. Siihen kuuluvat niin harrastaminen urheiluseuroissa, koulu/työpaikkaliikunta, hyötyliikunta kuin omaehtoinen liikuntakin. Koululiikuntaa on viikossa pari tuntia. Hyötyliikunnalla esim. kulkemalla koulu- ja treenimatkat jalan tai pyörällä saa helposti toiset pari tuntia viikossa. Harrastamalla seuroissa vaikka kahta eri lajia tulee ohjattua harjoittelua siellä nelisen kertaa viikossa. Näin on kasassa tuntia liikuntaa viikossa, millä päästään nipin napin terveyssuosituksiin. Omaehtoisella liikunnalla esim. pihapeleillä nousee viikkoliikunta muutamalla tunnilla, jolloin aletaan olla jo kohtuullisissa lukemissa. Kukin voi omalla kohdallaan miettiä, kuinka paljon ja millä tavalla harrastaa liikuntaa. 6. Kilpailut ja muut seuratapahtumat 6.1 Yleistä Tennis on harrastuksena paljon muutakin kuin ohjattuja harjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Seuratoiminnassa mukana oleminen tuo sosiaalisia kontakteja, opettaa yhdessä tekemistä ja antaa mahdollisuuden mitata omia kykyjään. Monet seurat tarjoavatkin monenlaista toimintaa. 6.2 Kilpaileminen Yksi osa urheilua on kilpaileminen eli omien taitojen mittaaminen muita vastaan. Monen mielestä juuri kilpaileminen on se kaikkein hauskin juttu. Kilpailemisen ei tarvitse olla liian vakavaa ja tenniksessä hyvää on se, että jokainen voi kisailla omien taitojensa ja halujensa mukaisesti. Kilpaileminen kuuluu jo tenniskouluun, mutta siinä se on pienimuotoista ja rajoittuu seuran sisäisiin tai lähialueen seurojen yhteisiin kisoihin. Tennisliiton viralliset kilpailut löytyvät sähköisestä kilpailujärjestelmästä osoitteesta Näihin kilpailuihin osallistuminen edellyttää K- jäsenyyttä, jonka saa maksamalla K-jäsenmaksun Tennisliitolle. Kansallisessa kilpailujärjestelmässä on paljon eritasoisia kilpailuita ja sopivien kilpailuiden löytämiseen saa apua omalta seuralta. 6.3 Muut seuratapahtumat Parhaimmillaan seuratoiminta on mukavaa yhdessäoloa hyvän harrastuksen parissa. Kokonaisia päiviä saattaa kulua kentällä ja sen laidalla pelaillessa ja nauttiessa hyvästä seurasta. Näihin tilaisuuksiin voi yhdistyä myös talkootoimintaa esim. kenttien kunnostusta. Seuratoimintahan perustuu vielä paljon vapaaehtoiselle toiminnalle. Harrastuksesta pääsee nauttimaan täysipainoisesti, kun selvittää, mitä kaikkea toimintaa omassa seurassa järjestetään ja on rohkeasti mukana tutustumassa uusiin ihmisiin.

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

MAILAN PÄIVÄ

MAILAN PÄIVÄ MAILAN PÄIVÄ 17.5.2012 Suomen Tennisliiton ja sen jäsenseurojen yhteistapahtuma ulkopelikauden alkaessa. Vinkkejä Mailan päivän viettoon. 1 Sisällysluettelo Tapahtumia Sivu - Tenniksen alkeet 3 - Tie-break

Lisätiedot

GT Teamit RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER

GT Teamit RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER GT Teamit 2016-2017 RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER Grani Tenniksen valmennuskokonaisuus - Pelaajan polku GT Tennis- ja mailapelikoulu Esikouluikäisille ja 1-3 -luokkalaisille Ohjaajakoulutukset

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

MINI- JA MIDITENNISKIERTUE

MINI- JA MIDITENNISKIERTUE MINI- JA MIDITENNISKIERTUE Minitennis Osallistumiskelpoisuus, luokkajako, ilmoittautuminen ja osanottajamäärän rajoittaminen Minitenniskilpailuun osallistuvan pelaajan ei tarvitse maksaa kilpailulisenssiä.

Lisätiedot

JUNIORI! ALOITA GOLF HELPOMMIN KUIN USKOTKAAN.

JUNIORI! ALOITA GOLF HELPOMMIN KUIN USKOTKAAN. JUNIORI! ALOITA GOLF HELPOMMIN KUIN USKOTKAAN. MEILLÄ JUNIORIT SAAVAT HYVÄT EVÄÄT GOLFIIN! Tule kokeilemaan golfia lajia, jossa saat nauttia ulkoilmasta kavereiden seurassa. Espoon Golfseura on Golfliiton

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

Lasten valmennuskoulutus uudistuu Lasten valmennuskoulutus uudistuu E taso päivittyi 2013 selviytymispaketti Luo innostava ja turvallinen ilmapiiri Kannusta omaehtoiseen harjoitteluun Pelaa paljon harjoituksissa (pelin kautta oppiminen

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet

FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet FC Raahe Tasoryhmät ja Tasojoukkueet... 1 Arviontiperusteet tasojoukkueiden muodostamiseksi... 3 MOTIVAATIO... 3 PERUSTAITO... 3 TAITAVUUS... 3 PELIKÄSITYS... 3 FYSIIKKA...

Lisätiedot

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain Haukiputaan Pallo Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain 1.1.2013 Seuran tavoitteet Mahdollistaa kilpa- ja harrastepelaaminen * Kilpatoiminnassa pelaaja sitoutuu osallistumaan joukkueen

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli)

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli) Jonot mataliksi pesäpallo 3-6 lk. PELI 1. Pesishippa Välineet: räpylöitä, palloja, mailoja ja kartioita Leikitään pesishippaa, jossa hipan tehtävänä on saada mahdollisimman monta ryhmäläistä kiinni. Kenttäalue

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Minitennis Kilpailun järjestäjän opas

Minitennis Kilpailun järjestäjän opas Minitennis Kilpailun järjestäjän opas Sisällysluettelo 1. Tervetuloa Minitenniksen pariin!...3 2. Minitenniksen säännöt...4 3. Kilpailunjärjestämiseen tarvittavat varusteet ja niiden sijoittelu...6 4.

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

KILPARYHMÄ 9-19 VUOTIAILLE

KILPARYHMÄ 9-19 VUOTIAILLE KILPARYHMÄ 9-19 VUOTIAILLE TAMMELAN URHEILUKENTÄLLÄ Tiistaisin ja torstaina 24.5 alkaen klo 17.30-19.00 Ilmoittautuminen joka kerralla klo 17.25 valmentajalle HUOM! omatoiminen alkuverkka ennen ilmoittautumista!

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Maksutonta koulutusta!

Maksutonta koulutusta! Maksutonta koulutusta! Liikuntaa järjestävien yhdistysten toimihenkilöille, ohjaajille ja valmentajille Syksy 2011 Kevät 2012 Turun seudun kunnat tarjoavat yhdessä Sinulle - ohjaaja, valmentaja tai seuran

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

4. Toimiminen ohjaajana

4. Toimiminen ohjaajana 4. Toimiminen ohjaajana OHJAAJAN ROOLI JA TEHTÄVÄT TOIMIMINEN OHJAAJANA - OPETUSTYYLIT KARKEA JAOTTELU SUUNNITTELEMALLA ONNISTUT SELVITÄ ETUKÄTEEN Ryhmän koko Osallistuvien lasten ikä Kuinka kauan lapset

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tämän suunnitelman tarkoitus ja eteneminen

Tämän suunnitelman tarkoitus ja eteneminen Tämän suunnitelman tarkoitus ja eteneminen Tämä on suunnitelma Maskin & KyIF:n välisen YJ-toiminnan perustamisesta (pohjana yhteinen keskustelutilaisuus 25.8.2016 sekä seurojen jalkapallojaostojen päätökset

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

TENNIKSEN I-III-TASOJEN VALMENTAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT 2013

TENNIKSEN I-III-TASOJEN VALMENTAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT 2013 TENNIKSEN I-III-TASOJEN VALMENTAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT 2013 Suomen Tennisliiton koulutusjärjestelmällä on ITF:n laatusertifiointi 2013-2016 I-TASON KOULUTUKSEN SISÄLLÖT 2013 Tennisohjaajakoulutus sisältää

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä Tampere 18.09.2016 Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä kaudessa (2 vuotta.) Kilpauintikoulu tuottaa

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

PE JULA NIAJ O A R IP OL P K O U LKU 1 Rami Peltomaa

PE JULA NIAJ O A R IP OL P K O U LKU 1 Rami Peltomaa JUNIORI PELAAJA POLKU 1 NUOREMPI SÄBÄKOULU TAVOITTEET KAUDEN AIKANA Pelataan/leikitään yhdessä. Opetellaan käytöstapoja, niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin Opetellaan ryhmässä olemista/toimimista/sääntöjä

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Pelin kautta oppiminen

Pelin kautta oppiminen Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali

Lisätiedot

11.11.2013. Jarmo Keränen

11.11.2013. Jarmo Keränen Jarmo Keränen Jarmo Keränen, LitM Vaimo, 4 lasta Seuratoiminnassa pelaajana, valmentajana ja aktiivina n 20 vuotta Urheilukoordinaattori Virpiniemen liikuntaopisto & junioripäällikkö Haukiputaan pallo

Lisätiedot

Pelisääntökyselyn uudistaminen

Pelisääntökyselyn uudistaminen Pelisääntökyselyn uudistaminen Yhteistyössä KIHU:n asiantuntijoiden kanssa. Analysoitu keväisen yhteenvedon perusteella Huomioitu erityisesti runsaat avoimet vastaukset. Kommentit, ajatukset, ehdotukset

Lisätiedot

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi:

Urheilijan polku. Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi: Urheilijan polku Joukkuekaavio cheer: Joukkuekaavio tanssi: Mikrot Epelit, Elves joukkuekoko max. 15-25 / 2-3 valmentajaa motoristen perustaitojen ja perusvalmiuksien opettelu (esim. juokseminen, hyppääminen,

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5.

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. Opettajainfo klo 8-9 Viertokadun juhlasalissa Pajapäivät omissa kotiluokissa (5-9 lk) Työskentelyryhmien koko porukan mukaan klo 9.00 omaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

TENNISLIITON STRATEGIA

TENNISLIITON STRATEGIA TENNISLIITON STRATEGIA 2017-2020 Haluamme kehittää ja edistää elinikäistä tenniksen pelaamista seuroissa kaikilla taitotasoilla." Tennisliiton missio Haluamme luoda monipuolisia kilpailemisen ja harrastamisen

Lisätiedot

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Me haluamme olla jatkuvassa liikkeessä. Luoda toimintaa, joka vastaa jäsentemme odotuksia. Vastaamalla tähän kyselyyn, annat meille kuvan siitä, missä me nyt

Lisätiedot

Joukkue jossa lapsi pelaa

Joukkue jossa lapsi pelaa Seurakysely 2016 / Yhteenveto kaikista vastauksista Vanhemmat Vastaajia yhteensä 129 Joukkue jossa lapsi pelaa Muu, mikä? D-tytöt C-tytöt G6(-10)-nappulat F8-G7 (-08-09)-nappulat F9 (-07)-pojat/musta F9

Lisätiedot

Pääaineet: Lastentanssi Baletti Nykyjazz

Pääaineet: Lastentanssi Baletti Nykyjazz Kuopion Tanssistudion tarjoamat pää- ja sivuaineet sekä niiden tasoryhmät Kuopion Tanssistudio tarjoaa tanssin taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opintoja. Oheisissa kaavioissa kuvataan opintojen

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Sodankylän Ampujat ry

Sodankylän Ampujat ry Sodankylän Ampujat ry T O I M I N T A L I N J A T O I M I N T A L I N J A 1 Sisällysluettelo 1. LAATU.. 2 2. TOIMINNAN MAHDOLLISTAMINEN.... 2 3. TIEDOTTAMINEN 2 4. MÄÄRÄ.. 3 5. TOIMINNAN TARKOITUS.. 3

Lisätiedot

Ohjeistus Silja Line Seurakisojen järjestämiseen vuonna 2016

Ohjeistus Silja Line Seurakisojen järjestämiseen vuonna 2016 Ohjeistus Silja Line Seurakisojen järjestämiseen vuonna 2016 Sisältö 1 Seurakisa lyhyesti... 3 2 Seurakisan periaatteet... 3 3 Vinkkejä toteutukseen... 3 4 Valtakunnallinen Seurakisat - ketju... 5 5 Tukimateriaali...

Lisätiedot

HARJOITUSPÄIVÄKIRJA NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT:

HARJOITUSPÄIVÄKIRJA NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT: NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT: HARJOITUSPÄIVÄKIRJA 28.09.2015 27.3.2016 Oulun Pyrintö ry Nummikatu 18-20, 90100 Oulu p. 044 781 2809 www.oulunpyrinto.fi HARJOITTELUN TAVOITTEET HUOM! Lahjakkuutta on

Lisätiedot

ACK Maalivahtivalmennuslinja

ACK Maalivahtivalmennuslinja ACK Maalivahtivalmennuslinja 10.10.2016 Joonas Salmimäki ACK Maalivahtivalmentaja PELISÄÄNNÖT 1. Asenne ja halu kehittyä hyväksi maalivahdiksi 2. Kunnioitus valmentajaa, muita pelaajia ja maalivahteja

Lisätiedot

Ohessa on tietoa tulevan kauden aikatauluista, harjoittelusta ja maksuista:

Ohessa on tietoa tulevan kauden aikatauluista, harjoittelusta ja maksuista: Sivu 1 / 6 13.5.2012 Kausi 2016-2017 Hei luistelijat ja luisteluvanhemmat! Ohessa on tietoa tulevan kauden aikatauluista, harjoittelusta ja maksuista: TASOT Tulevalla kaudella VLK:n luistelijat luistelevat

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu

Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu NMV-ikäisen urheilijan näkökulmasta HARJOITTELUN PERUSPERIAATTEET ~ Säännöllistä! ~ Nousujohteista! ~ Tarkoituksenmukaista! ~ Realistista! ~ Suunnitelmallista!

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Aikaa kuluu yksilöllisesti 10-20 min/suoritus Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet: Harjoitus on erittäin tehokas harjoite varmistamaan, että urheilija

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet 3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ

Lisätiedot

Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25

Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25 Huoltajan / seuraohjaajan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 25 1. Olen Kysymykseen vastanneet: 24 (ka: 1,8) (1.1) tapahtuman osallistujan vanhempi 37,5% 9 (1.2) seuraohjaaja 45,8% 11 (1.3) järjestäjä

Lisätiedot

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ Elämäntaidot Kari Seppänen Muokattu Sami Kalajan esityksestä Urheilijan hyvä päivä Minkälainen on Sinun hyvä päiväsi? q Uni / lepo q Herätys q Aamupala q Koulumatka q Liikuntatunnit

Lisätiedot

VIHREÄ-TOIMINTA LINJAUS KAUDELLE

VIHREÄ-TOIMINTA LINJAUS KAUDELLE VIHREÄ-TOIMINTA LINJAUS KAUDELLE 2016-2017 LINJAUS KAUDELLE 2016-2017 Jatketaan vuonna 2012 aloitettua työtä lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen kehittämisen parissa Toimintamme päivittyy SUNDAY LEAGUE

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016

YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016 YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016 SUKSICROSS, MÄKIHYPPY, YHDISTETTY, MAASTOHIIHTO, AMPUMAHIIHTO STRATEGIA Esikuvat Sitoutuminen kaikilla tasoilla Lapset & perheet Koulut

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

Rangers Ahmat pojat -04

Rangers Ahmat pojat -04 Rangers Ahmat pojat -04 Vanhempainkokous 17.5.2016 Agenda Joukkueen nopea tilanne katsaus ja suunnitelma kaudelle 2016-2017 Ensi kauden valmennuskuviot Kesävuorot ja harjoittelu Miten edetään? Ahmat kaudella

Lisätiedot

Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun

Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun Vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun PPJ 02 Kausi 2014-2015 Harjoitteet Alkulämmittely Juokse pallon kanssa vähintään 3 min. Tee erilaisia aktivoivia liikkeitä, joita teemme myös joukkueen alkulämmittelyssä.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Mahdollisuuksien Vierumäki Tyyppi-hanke Tulosseminaari 8.12.2015 Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Vierumäki on lähellä Vierumäki sijaitsee 25km päässä Lahdesta, keskellä suomalaista

Lisätiedot