YHTEINEN TENNISKOULUMALLI OSA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEINEN TENNISKOULUMALLI OSA 1"

Transkriptio

1 YHTEINEN TENNISKOULUMALLI OSA 1

2 TERVETULOA TENNISKOULUUN! 1. Lukijalle Tervetuloa tenniksen pariin! Olet nyt ottamassa ensiaskelta kohti toivottavasti pitkää ja antoisaa tennisharrastajan uraa. Helpottaaksemme tenniksen perusteiden oppimista olemme Tennisliitossa luoneet yhteisen toimintamallin ensimmäisten vuosien harjoitteluun. Mallin avulla pyrimme varmistamaan laadukkaan toiminnan antamalla seuroille työvälineet harjoitusten toteuttamiseen sekä kouluttamalla toimintaan osallistuvia ohjaajia ja valmentajia. Yhteinen tenniskoulumalli on ennen kaikkea seuroissa toimiville henkilöille suunnattu ohjeistus, johon on rakennettu eri ikäisille ja tasoisille pelaajille sopivat harjoitemallit. Koulutetut ohjaajat ja valmentajat pystyvät mallin avulla toteuttamaan sisällöltään laadukkaita harjoitustunteja. Koska tenniskoulu on monelle ensimmäinen askel tenniksen pariin, olemme tehneet myös lapsille ja vanhemmille suunnatun tervetuliaispaketin, jossa kerromme hieman lajista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. 2. Johdanto tenniskoulumalliin 2.1 Tenniksestä harrastuksena Tennis on yksi maailman suosituimmista yksilölajeista. Syitä tähän on varmasti monia, mutta pari voidaan nostaa esille. Ensinnäkin tennis on harrastus, joka sopii kaiken ikäisille. Harrastuksen voi aloittaa jopa 3- vuotiaana ja tällä hetkellä Suomessa vanhin virallinen kilpasarja on yli 85-vuotiaiden luokka. Kaiken ikäiset voivat myös pelata keskenään. Toisaalta tennistä voi pelata monilla eri tasoilla. Tarvitaan vaan suunnilleen saman tasoinen pelikaveri ja peli voi alkaa. Myös seurat tarjoavat monipuolisesti toimintaa eri tasoilla. Harjoitusryhmiä on yleensä niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin ja kilpailuluokkia ja muotoja on paljon erilaisia. Tennis on hyvä harrastus myös siksi, että pelaaminen paitsi harjaannuttaa tennistaitoja se myös kehittää monipuolisesti fyysis-motorisia ominaisuuksia ja parantaa yleiskuntoa. Tennis on peli, joka vaatii monenlaisia ominaisuuksia mm. nopeutta, ketteryyttä, tasapainoa, voimaa, kestävyyttä ja keskittymiskykyä. Seuratoiminnassa myös sosiaaliset taidot pääsevät esille, kun toiminnassa ollaan kanssakäymisissä monen ihmisen kanssa. 2.2 Tenniskentän toimijat Valtaosa ohjatusta tennisharjoittelusta tapahtuu tennisseuroissa ja sen vuoksi luonteva tapa aloittaa harrastus, on liittyä seuran jäseneksi. Tennisseuroja on ympäri Suomen lähes 200 ja niissä tennistä harrastaa yli jäsentä. Seurojen toiminta perustuu osin vapaaehtoiselle toiminnalle ja sen vuoksi suosittelemme omien mahdollisuuksien rajoissa osallistumaan seuran järjestämiin talkoisiin ja muuhun vapaaehtoistoimintaan. Tennisseuran jäsenenä saat myös monia etuja mm. Tennisliiton toimittaman valtakunnallisen Tennislehden kotiin kuusi kertaa vuodessa. Tennisliitto on tenniksen valtakunnallinen kattojärjestö, jonka tehtävänä on edistää lajin harrastamista kaikilla tasoilla. Liitto mm. pitää yllä kilpailujärjestelmää, koordinoi huippu-urheilua, edistää seurojen toimintamahdollisuuksia, kouluttaa eri toimijoita sekä huolehtii lajin valtakunnallisesta viestinnästä. Tennisliiton toiminta välittyy harrastajille pääosin seurojen kautta, mutta sillä on myös suoraan pelaajille suunnattuja palveluita. Toiminnasta saa hyvän kuvan vierailemalla liiton www-sivuilla osoitteessa

3 2.3 Pelaaminen ja harjoittelu omalla tasolla Tenniksestä nauttii parhaiten, kun pelaa sopivan tasoisessa seurassa. Riittävän haastavat pelikaverit tarjoavat hyvää vastusta ja motivoivat kehittymään lisää. Itseään heikommat vastukset sen sijaan antavat onnistumisen tunteita ja myös kokemuksia siitä, että voi olla apuna kehittämässä kaverin peliä. Ideaalitilanne ei siis ole se, että aina pelaa juuri oman tasoisensa pelaajan kanssa vaan vaihtelu sekä itseään heikompien että parempien pelikavereiden välillä antaa uusia virikkeitä peliin. Tenniskoulussa harjoitusryhmät pyritään kasaamaan siten, että suunnilleen saman ikäiset ja tasoiset ovat samassa ryhmässä. Iällä sinänsä ei ole merkitystä, mutta etenkin lapsilla eri-ikäiset harjoittelevat pääosin erikokoisella kentällä. Pelitasoa arvioitaessa yksi suuntaa antava seikka on pelikokemus. Ilman pelikokemusta olevat ovat yleensä samalla lähtöviivalla, vuoden pelanneet seuraavalla ja niin edelleen. Kokemusta on kuitenkin arvioitava pelaajan liikunnallista taustaa vasten. Vaikka joku ei olisi koskaan pelannut tennistä, mutta on harrastanut monia eri pallopelejä, voivat hänen fyysis-motoriset taitonsa olla aivan eri tasolla kuin vastaavasti vähän liikuntaa harrastaneella, jolloin myös lähtökohta tenniksen oppimiseen on erilainen. Pelitaidot kehittyvät myös eri tahdissa. Siihen vaikuttavat etenkin liikunnallinen tausta sekä viikoittaisen liikunnan määrä. Jos harjoitusryhmässä joku kehittyy selvästi toisia nopeammin, on hänet jossain tapauksissa paikallaan siirtää toiseen ryhmään, jotta haasteet säilyvät sopivina. Pääsääntöisesti kuitenkin ryhmän paras voi hyvin harjoitella ko. ryhmässä. Vanhempien ei ole syytä arvioida oman lapsensa tasoa vaan se on jätettävä ohjaajan tehtäväksi. 2.4 Ensimmäisten vuosien harjoittelu Tennis saattaa ensi näkemältä vaikuttaa vaikealta lajilta. Sitä se onkin, jos ei osaa aloittaa pelaamista oikealla tavalla. Etenkin lasten kohdalla on erityisen tärkeää, että pelaaminen aloitetaan oikean kokoisella kentällä, hitaammilla palloilla sekä sopivalla mailalla. Myös aikuisten kannattaa opetella tenniksen alkeet pienemmällä kentällä ja hitaammilla palloilla. Sopivien menetelmien avulla tenniksestä voi nauttia täysipainoisesti ensimmäisestä tunnista alkaen. Tennislyöntien sujuva hallitseminen edellyttää oikeiden tekniikoiden omaksumista lähtien mailan otteesta hyvään jalka-asentoon, osumakohtaan ja mailan liikkeeseen. Lyöntejä on useita erilaisia peruslyönneistä lentolyönteihin ja syöttöön. Jokaisessa eri lyönnissä on lukuisia teknisiä yksityiskohtia. Niiden oppiminen on pitkä matka, jota ei taiteta hetkessä. Pelistä nauttiminen ei kuitenkaan edellytä täydellistä osaamista. Tenniksen onkin sanottu olevan viehättävää juuri sen vuoksi, että aina voi oppia lisää. Tennistä on lähes mahdoton oppia kirjoista lukemalla. Lajiin pääsee sisälle askel kerrallaan pelaamalla itse peliä. Oikeiden askelten ottamisessa ammattitaitoinen ohjaus on suuri apu. Tenniskoulussa oikeilla harjoitteilla, osaavalla ohjaamisella sekä esimerkkien avulla tennisuran alkutaival taittuu sujuvasti. Tennis vaatii myös hyviä fyysis-motorisia taitoja. Etenkin lapsilla riittävällä liikunnalla varmistetaan näiden ominaisuuksien kehittyminen. Sen vuoksi ohjattu harjoittelu sisältää paljon taitoa kehittäviä harjoitteita. Omatoimisen liikunnan merkitystä ei kuitenkaan sovi unohtaa. 2.5 Tenniskoulun jälkeen Yhteinen tenniskoulumalli on luotu ensimmäisten vuosien harjoitteluun. Yleensä pelaaja oppii siinä käsiteltävät asiat 2-3 vuodessa. Toki kokeneemmallekin pelaajalle on hyödyllistä harjoitella samoja

4 harjoitteita, mutta monella seuralla on tarjota myös muita vaihtoehtoja. Ja tenniksen harrastamista voi toki jatkaa omatoimisestikin. Seurojen valmennusjärjestelmät vaihtelevat. Yleinen jako on välillä aktiivisesti kansallisella tasolla kilpailevat pelaajat (ns. kilpavalmennus) ja ei-aktiivisesti kilpailevat (ns. harrastevalmennus). Yhteistä molemmille on, että toiminta on säännöllistä. Kansallisella tasolla kilpailevilla pelaajilla on yleensä harjoituskertoja vähintään kolme viikossa, mikä ei kuitenkaan ole aivan välttämätöntä. Ohjatun harjoitusmäärän tarve riippuu muusta säännöllisestä liikunnasta. Kansainväliselle huipputasolle tähtäävillä pelaajilla säännöllisiä valmennustunteja on päivittäin. Kansainväliselle tasolle tähtäävä harjoittelu alkaa yleensä vuotiaana. Oman seuran valmennusmahdollisuuksista kannattaa keskustella tenniskouluvastaavan kanssa. Usein myös seuran www-sivuilla tai omassa jäsenlehdessä on tietoa seuran valmennustoiminnasta. Tenniksessä, kuten monessa muussakin lajissa, kilpaileminen aloitetaan jo alle 10-vuotiaana. Tavoitteellisemman harjoittelun voi aloittaa myöhemminkin, mutta joka tapauksessa viikoittaisen liikunnan määrä tulee olla riittävällä tasolla (kts. kappale 5). 2.6 Hauskuuden merkitys harrastamisessa Tenniksestä kuten urheilusta yleensä pitää nauttia ja sen pitää olla hauskaa. Hauskuus voidaan määrittää monella eri tavalla eikä varmasti ole yhtä oikeaa, mutta ainakin seuraavia elementtejä siihen liittyy: Olet hyvä jossain, toiminta tarjoaa sinulle riittävästi haastetta, huomaat kehittyväsi, olet osa toimivaa yhteisöä. Ulkoapäin ei aina voi arvioida, onko toiminta hauskaa; Se, että joku nauraa tai on hiljaa, ei kerro koko totuutta. Harjoitusten sisällön luomisessa tasapainoillaan yhtäältä sen kanssa, että toiminnassa viihdytään ja toisaalta, että siellä taidot kehittyvät. Yleensä nämä menevät käsi kädessä, mutta joskus se, mikä on kehittävää, on jonkun mielestä tylsää. 3. Eri kenttäkoot ja välineet 3.1 Yleistä Tennistä voidaan pelata erikokoisilla kentillä sekä erilaisilla palloilla ja mailoilla. Etenkin lapsilla sekä harrastuksen alkuvaiheessa kentän ja välineiden merkitys korostuvat. Harvassa lajissa lapset pelaavat aikuisten kentillä tai välineillä miksi tenniksessä pitäisi? Iän ja pelikokemuksen lisääntyessä siirrytään yleensä suuremmalle kentälle ja nopeampiin palloihin. Pienet lapset pelaavat pienemmillä mailoilla kuin aikuiset. Kaikki tässä mainitut ikään perustuvat jaottelut ovat kuitenkin viitteellisiä ja antavat vain suuntaa välineiden valintaan. Ratkaiseva merkitys on fyysisellä kehityksellä, liikunnallisella taustalla ja pelitaidoilla, jotka ovat kaikki yksilöllisiä. 3.2 Eri kenttävaihtoehdot Minitenniskenttä Minitenniskenttä on pienin virallisista kentistä ja se on lähes sulkapallokentän kokoinen. Verkon korkeus on noin 80 cm eli hieman tavallista matalammalla. Minitenniskenttiä on helppo rakentaa koottavilla verkoilla ja irrotettavilla rajanauhoilla. Tavalliselle tenniskentälle voidaan rakentaa 4-6 minitenniskenttää.

5 VIRALLISET MITAT -> leveys 5-6 m, pituus m, verkon korkeus 80 cm MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> erityisesti 5-8 -vuotiaille mutta myös vanhemmille lajiin tutustumiseen PALLO -> soft-pallo VÄRIKOODI -> punainen Semitennis tai midi-tennis Semitennistä, jota kutsutaan myös midi-tennikseksi, pelataan tavallista kenttää kapeammalla ja lyhyemmällä kentällä, jossa verkko on normaalikorkeudella. Virallisia semikenttiä mahtuu yksi täysmittaista tenniskenttää kohden, mutta tilan säästämiseksi voidaan harjoituksissa tehdä kaksi semikenttää yhdelle tavalliselle kentälle siten, että nelinpelirajaa käytetään toisena sivurajana ja syötön keskirajan jatketta toisena sivurajana. VIRALLISET MITAT -> leveys 6,5-8 m, pituus 18 m, verkon korkeus 80 cm MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> erityisesti vuotiaille mutta myös vanhemmille alkeisopetukseen PALLO -> puolikova eli ns. nassukka VÄRIKOODI -> oranssi Tenniskenttä Täysmittaiselle kentälle siirtyminen tapahtuu vaiheittain. Ensin käytetään 25 % hitaampia ns. täpläpalloja, joista edetään täysnopeisiin palloihin. Isolla kentällä harjoittelun ohella voidaan pelata sekä mini- että semitenniskentällä, mikä etenkin lapsilla edesauttaa taidon kehittymistä. VIRALLISET MITAT KAKSINPELI-> leveys 8,23 m, pituus 23,77 m, verkon korkeus (keskeltä) 0,914 m VIRALLISET MITAT NELINPELI-> leveys 10,97 m, pituus 23,77 m, verkon korkeus (keskeltä) 0,914 m MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> noin 9-vuotiaasta lähtien PALLO -> 25 % hitaampi eli ns. täpläpallo sekä täysnopea pallo VÄRIKOODI -> vihreä 3.3 Pallot Virallisia palloja on neljää eri nopeutta. Ensimmäinen eli hitain on soft-pallo, joka on muita palloja suurempi greipin kokoinen vaahtomuovipallo. 50 % hitaampaa palloa kutsutaan yleensä nassukaksi ja 25 % hitaampaa täpläpalloksi. Ne molemmat ovat täysnopean pallon kanssa samankokoisia, mutta paineeltaan pehmeämpiä ja pomppaavat matalammalle. Palloissa siirrytään yleensä iän ja pelikokemuksen lisääntyessä hitaasta nopeampaan, mutta kaikille pelaajille on hyödyllistä harjoitella erilaisilla palloilla. PALLO NOPEUS VÄRI IKÄSUOSITUS SOFTIS HIDAS PUNAINEN 5-8 NASSUKKA 50 % HITAAMPI ORANSSI 8-10 TÄPLÄPALLO 25 % HITAAMPI VIHREÄ 9-> TENNISPALLO NOPEA KELTAINEN 10-> Vuodesta 2012 lähtien kilpailuissa kaikki 10-vuotiaiden ja nuorempien sarjat tulee pelata 25 % hitaammilla palloilla.

6 3.4 Mailat Tennismailoja löytyy lukuisia eri malleja. Tärkeimpiä ominaisuuksia aloittelevan pelaajan kohdalla ovat pituus, kehän koko, paino ja painopiste sekä kahvan koko. Lapsille tarkoitetuissa mailoissa pituus vaihtelee cm välillä. Etenkin lapsilla on haitallista aloittaa liian pitkällä ja painavalla mailalla. Mailan pituuden valinnassa voit käyttää apuna alla olevaa taulukkoa. IKÄ KENTTÄ MAILAN KOKO 5-8 MINI CM 7-10 SEMI TAI TENNIS CM 10-> TENNIS CM Taulukko on ohjeellinen ja mailan valintaan vaikuttaa aina pelaajan fyysinen kehitys sekä pelikokemus. Parhaiten sopivan mailan löydät kuitenkin kysymällä omalta harjoitusryhmän vetäjältäsi. 4. Ohjattu tennisharjoittelu 4.1 Harjoittelu ryhmässä Ohjattu tennisharjoittelu on pääosin ryhmäharjoittelua, missä olennaista on se, että harjoituksen sisältö on hyvin organisoitua ja kaikilla on riittävästi laadukasta toimintaa. Tärkeitä elementtejä ovat myös riittävä tila ja opetuksen yksilöllisyys. Yksilöllisen opetuksen näkökulmasta ryhmän koon ei tulisi olla suurempi kuin kuusi oppilasta yhtä ohjaajaa kohden. Hyvä tilanne on käsillä, jos yhdellä ohjaajalla on neljä oppilasta tai kuuden hengen ryhmässä on mukana apuohjaaja, joka voi auttaa rutiiniharjoitteiden toteutuksessa. Vaikka yksilöllisyys paranee ryhmäkoon pienentyessä, ei aina ole järkevää pyrkiä mahdollisimman pieniin ryhmiin, sillä joidenkin harjoitteiden toteuttamiseen tarvitaan useampi oppilas. Esimerkiksi nelinpeliä on vaikea harjoitella kaksistaan. Harjoitukseen tarvittava tila vaihtelee riippuen pelataanko mini-, semi- vai koko kentän tennistä. Yhdelle täysmittaiselle tenniskentälle mahtuu kuusi minitennis- ja kaksi semitenniskenttää. Yhtä mini- tai semitenniskenttää kohden voi harjoitella 2-3 oppilasta ja yhtä täysmittaista tenniskenttää kohden 4-6 oppilasta. Mikäli käytössä on kaksi rinnakkaista kenttää, voidaan yhden ryhmän harjoitus organisoida myös esim. siten, että yksi ohjaaja ohjaa neljää kahdella kentällä pelaavaa oppilasta. Mitä suurempi määrä oppilaita on samalla kentällä, sen parempaa taukojen rytmittämistä ja tilan käytön optimointia harjoitusten suunnittelussa vaaditaan. Laadukas ryhmäharjoittelu edellyttää siis riittävän tilan, sopivan määrän oppilaita yhtä ohjaajaa kohden ja hyvin suunnitellut harjoitteet, jotka huomioivat kunkin ryhmän iän ja taitotason. Onnistunut toteutus vaatii lisäksi aina ryhmän ohjaajalta kykyä hallita ryhmän toimintaa ja mukauttaa harjoitteita vaativuustasoltaan kullekin oppilaalle sopiviksi. On kuitenkin muistettava, että tennistä oppii pelaamalla. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, että hyvä harjoitus sisältää paljon toimintaa ja vähän jonoissa odottelua.

7 4.2 Yksityistunnit Joskus oppimista voidaan tehostaa harjoittelemalla kahdestaan opettajan kanssa. Tenniksessä yksityistunnit ovat varsin yleisiä moneen muuhun lajiin verrattuna ja se osin selittyy sillä, että tenniksen tekniikan oppiminen vaatii paljon oikeita toistoja ja oppilaan itse on vaikea arvioida tekeekö hän oikeita vai vääriä suorituksia. Suurin osa tenniksen pariin tulevista oppii kuitenkin perustaidot varsin nopeasti ryhmässä harjoittelemalla, eikä yksityisopetukselle ole tarvetta. Yksityistunnit voidaankin nähdä muuta harjoittelua tukevana harjoitusmuotona. 4.3 Ohjatun harjoittelun sisältö Laadukas ohjattu harjoittelu pitää sisällään monipuolista toimintaa ja kuten edellä on mainittu, jokaisella oppilaalla tulisi olla riittävästi laadukkaita toistoja. Harjoituksissa ei tulisi keskittyä pelkästään tennistaitojen oppimiseen vaan harjoittaa myös yleistaitavuutta ja fyysis-motorisia ominaisuuksia. Tämä korostuu etenkin nuorten lasten harjoittelussa. Harjoittelussa käytetään eri opetusmuotoja. Etenkin lapsilla tulisi välttää luentomuotoista opetusta ja suosia sellaisia, joissa opitaan itse tekemällä ja seuraamalla mallisuorituksia. Turhien taukojen välttämiseksi kiertoharjoitteet ovat toimivia ja niille, jotka eivät ole suoritusvuorossa, voidaan antaa muita tehtäviä esim. pallojen keräystä tai toisen oppilaan onnistuneiden suoritusten laskemista. Yksittäisiä harjoitteita on lukuisia erilaisia ja niillä pyritään kehittämään yhtä tai useampaa fyysistä, teknistä ja taktista ominaisuutta. Pelinomaiset harjoitteet ovat olennainen osa tenniksen oppimista ja sen vuoksi niitä suositaan. 4.4 Ohjatun harjoittelun määrä Tenniskoulussa ohjattua harjoittelua on 1-3 tuntia viikossa. Kansalliselle huipulle tähtäävät pelaajat voivat harjoitella ohjatusti jopa 15 tuntia tennistä viikossa. Ohjatun lajiharjoittelun määrä vaihtelee siis paljon, mutta kaikilla tulisi olla riittävästi myös muuta liikuntaa. Yhden lajin suuret harjoitusmäärät eivät takaa liikunnallisten taitojen monipuolista kehittymistä ja sen vuoksi varsinkin nuorena olisi suotavaa harrastaa eri urheilulajeja monipuolisesti. Ohjatun ja omatoimisen harjoittelun suhteeseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Liika ohjattu harjoittelu tekee liikkumisesta pakkopullaa, jolloin sen nautinto vähenee. Etenkin lapsille tulisikin tarjota sopivia virikkeitä, jotta he innostuvat liikkumaan omatoimisesti. 5. Omatoiminen harjoittelu ja muu liikunta 5.1 Riittävä määrä liikuntaa Tutkimusten mukaan liikunta edistää terveyttä ja vähentää ylipainoa. Liikunta on myös tärkeä osa lasten fyysistä kehittymistä. Lapsilla liikuntaa suositellaankin harrastettavan päivittäin vähintään 1-2 tuntia. Ja tuolla määrällä päästään vasta terveydellisiin minimisuosituksiin. Liikunnallisten perustaitojen kehittyminen kilpaurheilun vaatimalle tasolle edellyttää yleensä sitä, että lapsi harrastaa liikuntaa tuntia viikossa. Alle 10-vuotiailla liikunnan tulee olla monipuolista ja keskittyä yleistaitavuuden ja fyysis-motoristen ominaisuuksien kehittämiseen. Iän lisääntyessä lajiharjoittelun merkitys kasvaa niillä, jotka pyrkivät huipulle omassa lajissaan. On tärkeää muistaa kuitenkin se, että hyvää ja monipuolista liikunnallista pohjaa tehokaskaan lajiharjoittelu ei korvaa.

8 5.2 Mistä riittävästi liikuntaa Niin lapsilla kuin aikuisilla viikoittainen liikunta-annos koostuu eri asioista. Siihen kuuluvat niin harrastaminen urheiluseuroissa, koulu/työpaikkaliikunta, hyötyliikunta kuin omaehtoinen liikuntakin. Koululiikuntaa on viikossa pari tuntia. Hyötyliikunnalla esim. kulkemalla koulu- ja treenimatkat jalan tai pyörällä saa helposti toiset pari tuntia viikossa. Harrastamalla seuroissa vaikka kahta eri lajia tulee ohjattua harjoittelua siellä nelisen kertaa viikossa. Näin on kasassa tuntia liikuntaa viikossa, millä päästään nipin napin terveyssuosituksiin. Omaehtoisella liikunnalla esim. pihapeleillä nousee viikkoliikunta muutamalla tunnilla, jolloin aletaan olla jo kohtuullisissa lukemissa. Kukin voi omalla kohdallaan miettiä, kuinka paljon ja millä tavalla harrastaa liikuntaa. 6. Kilpailut ja muut seuratapahtumat 6.1 Yleistä Tennis on harrastuksena paljon muutakin kuin ohjattuja harjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Seuratoiminnassa mukana oleminen tuo sosiaalisia kontakteja, opettaa yhdessä tekemistä ja antaa mahdollisuuden mitata omia kykyjään. Monet seurat tarjoavatkin monenlaista toimintaa. 6.2 Kilpaileminen Yksi osa urheilua on kilpaileminen eli omien taitojen mittaaminen muita vastaan. Monen mielestä juuri kilpaileminen on se kaikkein hauskin juttu. Kilpailemisen ei tarvitse olla liian vakavaa ja tenniksessä hyvää on se, että jokainen voi kisailla omien taitojensa ja halujensa mukaisesti. Kilpaileminen kuuluu jo tenniskouluun, mutta siinä se on pienimuotoista ja rajoittuu seuran sisäisiin tai lähialueen seurojen yhteisiin kisoihin. Tennisliiton viralliset kilpailut löytyvät sähköisestä kilpailujärjestelmästä osoitteesta Näihin kilpailuihin osallistuminen edellyttää K- jäsenyyttä, jonka saa maksamalla K-jäsenmaksun Tennisliitolle. Kansallisessa kilpailujärjestelmässä on paljon eritasoisia kilpailuita ja sopivien kilpailuiden löytämiseen saa apua omalta seuralta. 6.3 Muut seuratapahtumat Parhaimmillaan seuratoiminta on mukavaa yhdessäoloa hyvän harrastuksen parissa. Kokonaisia päiviä saattaa kulua kentällä ja sen laidalla pelaillessa ja nauttiessa hyvästä seurasta. Näihin tilaisuuksiin voi yhdistyä myös talkootoimintaa esim. kenttien kunnostusta. Seuratoimintahan perustuu vielä paljon vapaaehtoiselle toiminnalle. Harrastuksesta pääsee nauttimaan täysipainoisesti, kun selvittää, mitä kaikkea toimintaa omassa seurassa järjestetään ja on rohkeasti mukana tutustumassa uusiin ihmisiin.

Tuusulan Tennisseura ry. Vanhempainilta 13.9.2011

Tuusulan Tennisseura ry. Vanhempainilta 13.9.2011 Tuusulan Tennisseura ry Vanhempainilta 13.9.2011 OHJELMA 17.30 Avaus ja käytännön asiat TTS:ssä 17.40 Tenniskoulumalli ja Nuori Suomi 18.00 Yleistä valmennuksesta ja uuden minitenniskentän esittely 18.30

Lisätiedot

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa AURAJOEN UINTI Vesitaituriksi Turussa UIMARIN POLKU Uimarin polun tarkoituksena on selvittää uimarille ja vanhemmille uintiharrastuksen kulkua uimakoulusta aina kilpauintiin asti. Aurajoen Uinti ry haluaa

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

MINI- JA MIDITENNISKIERTUE

MINI- JA MIDITENNISKIERTUE MINI- JA MIDITENNISKIERTUE Minitennis Osallistumiskelpoisuus, luokkajako, ilmoittautuminen ja osanottajamäärän rajoittaminen Minitenniskilpailuun osallistuvan pelaajan ei tarvitse maksaa kilpailulisenssiä.

Lisätiedot

Kentän ja maalien koko

Kentän ja maalien koko Kenelle? Alle 10-vuotiaille pojille ja tytöille Mitä? Käsipalloa sovelletuin säännöin: normaalia pienempi kenttä, maalit sekä pehmeä, kuminen pallo. Kentällä 5 (4 + 1) pelaajaa. Voidaan pelata sekajoukkuein,

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

IF-ryhmän tavoitteena on harrastemainen taitoluisteluharrastus, luistelun ilo ja onnistumisien kokeminen.

IF-ryhmän tavoitteena on harrastemainen taitoluisteluharrastus, luistelun ilo ja onnistumisien kokeminen. Taitoluistelijan polku Seinäjoen Taitoluistelijat ry LUISTELUKOULU Luisteluharrastus alkaa usein luistelukoulusta. Luistelukouluun tullaan pääsääntöisesti 3-4 vuotiaana. Luistelukoulujen tavoitteena on

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Supermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet

Supermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet Teksti: Harri Mannonen Supermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet Supermikrojen perusperiaatteet Koripalloharrastuksen aikaista aloittamista suositaan, koska sen avulla voidaan

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA GOLF Harrastuksena Tietoa vanhemmille Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA 2 SisälTÖ Golf on edullinen harrastus Golfia voi mennä kokeilemaan Miksi golf on hyvä harrastus? Golf Hieno harrastus koko perheelle

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat

Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Arvoisat ohjaajat ja valmentajat Tämä on saatekirje SUL Seurapalveluiden nuorisovalmennusryhmäkyselyyn. Jos sinä olet nuorisovalmennusryhmän vastuuvalmentaja, toivomme sinun vastaavan kyselyyn. Kyselystä

Lisätiedot

Venla, Joona ja Simone. Tennis

Venla, Joona ja Simone. Tennis Venla, Joona ja Simone Tennis Tennistunti Maanantaina 7.4.2014 tenniskiertue pysähtyi päiväksi koulullemme opettamaan meille oppilaille tennistä. Salissa oli kolme pistettä, tutka, tarkkuuslyönti ja minitennispeli.

Lisätiedot

Vammaissulkapalloa pelataan Kansainvälisen Sulkapalloliiton säännöin poikkeuksena seuraavat kohdat:

Vammaissulkapalloa pelataan Kansainvälisen Sulkapalloliiton säännöin poikkeuksena seuraavat kohdat: Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Radiokatu 20 00240 Helsinki VAU:n SULKAPALLON SÄÄNNÖT 2011 Vammaissulkapalloa pelataan Kansainvälisen Sulkapalloliiton säännöin poikkeuksena seuraavat kohdat: 1.

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli)

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli) Jonot mataliksi pesäpallo 3-6 lk. PELI 1. Pesishippa Välineet: räpylöitä, palloja, mailoja ja kartioita Leikitään pesishippaa, jossa hipan tehtävänä on saada mahdollisimman monta ryhmäläistä kiinni. Kenttäalue

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Suomen Tennisliitto Strategia 2010 Strategian peruskivet Arvot Huipputennis Kilpailutoiminta Valmennustoiminta Alue- ja seuratoiminta Jäsenistö Viestintä Talous Organisaatio Missio Suomen Tennisliitto

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Minitennis Kilpailun järjestäjän opas

Minitennis Kilpailun järjestäjän opas Minitennis Kilpailun järjestäjän opas Sisällysluettelo 1. Tervetuloa Minitenniksen pariin!...3 2. Minitenniksen säännöt...4 3. Kilpailunjärjestämiseen tarvittavat varusteet ja niiden sijoittelu...6 4.

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

SEURATOIMINNAN KÄSIKIRJA. Tuusulan Tennisseura ry

SEURATOIMINNAN KÄSIKIRJA. Tuusulan Tennisseura ry SEURATOIMINNAN KÄSIKIRJA Päivitetty maaliskuu 2013 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Seuran toiminnan organisointi ja toteutus... 4 2.1 Organisaatio ja vastuujaot... 4 2.2 Toimintalinja ja periaatteet... 4 2.3

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS URHEILUTOIMINNAN LINJAUS ifk grankulla hockey URHEILUTOIMINNAN LINJAUS GRIFK JÄÄKIEKKO GrIFK on Kauniaisissa toimiva kiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TPV:n pelaajan polku. Click to add text TPV:n pelaajan polku Click to add text Pelaajan polku Pelaajan polku TPV:ssä käsittää kolme osakokonaisuutta. Suuri osa pelaajista aloittaa TPV-uransa kaupunginosatoiminnasta, josta kilpailullisempaan

Lisätiedot

Harjoittelu ja liikunta

Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu ja liikunta Paljonko tulee harjoitella ja liikkua? Kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 20 tuntia viikossa. Viime vuosina on selvitetty huippu-urheilijoiden

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

MITÄ SULKAPALLO ON... 3. Pistelasku... 4 Syöttö... 4 Nelinpeli... 5 Muita sääntöjä... 5 SEURASSA HARRASTAMINEN... 5

MITÄ SULKAPALLO ON... 3. Pistelasku... 4 Syöttö... 4 Nelinpeli... 5 Muita sääntöjä... 5 SEURASSA HARRASTAMINEN... 5 SISÄLLYS MITÄ SULKAPALLO ON... 3 Käyttäytyminen ja muiden huomioiminen... 3 Varusteet... 3 Säännöt... 4 Pistelasku... 4 Syöttö... 4 Nelinpeli... 5 Muita sääntöjä... 5 SEURASSA HARRASTAMINEN... 5 Harrastesulkapallo...

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin.

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin. (OHJE PÄIVITETTY 12.7.2015) BUKK vastaa taitokiekon osaamisen ja elämäntavaksi muodostuvan kikkailemisen kasvavaan kysyntään tarjoamalla pelaajaa kunnioittavia, innostavia, haastavia ja kestäviä, jää-

Lisätiedot

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010 http://www.imatrantennis.net. TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2010 Imatran Tennis Ry http://www.imatrantennis.net. TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Vuosi 2010 tuo tullessaan tennisharrastajille merkittävän

Lisätiedot

4. Toimiminen ohjaajana

4. Toimiminen ohjaajana 4. Toimiminen ohjaajana OHJAAJAN ROOLI JA TEHTÄVÄT TOIMIMINEN OHJAAJANA - OPETUSTYYLIT KARKEA JAOTTELU SUUNNITTELEMALLA ONNISTUT SELVITÄ ETUKÄTEEN Ryhmän koko Osallistuvien lasten ikä Kuinka kauan lapset

Lisätiedot

Variston Tennis VarTe. Toimintalinja 2013

Variston Tennis VarTe. Toimintalinja 2013 Variston Tennis VarTe Toimintalinja 2013 Sisällys 1. Yleistä toimintalinjasta 2. VarTen toiminnan visio 3. VarTen eettinen linja 4. Varten seuratoiminnan tavoitteet 5. Varten käytännön toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Maksutonta koulutusta!

Maksutonta koulutusta! Maksutonta koulutusta! Liikuntaa järjestävien yhdistysten toimihenkilöille, ohjaajille ja valmentajille Syksy 2011 Kevät 2012 Turun seudun kunnat tarjoavat yhdessä Sinulle - ohjaaja, valmentaja tai seuran

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

13.3.2015 IFK Grankulla Hockey Urheilutoimintalinjaus

13.3.2015 IFK Grankulla Hockey Urheilutoimintalinjaus 13.3.2015 IFK Grankulla Hockey Urheilutoimintalinjaus IFK GRANKULLA ISHOCKEY GrIFK on Kauniaisissa toimiva jääkiekkoseura, joka tarjoaa kaupungin vaikutusalueen pelaajille mahdollisuuden harrastaa tavoitteellista

Lisätiedot

NORDCENTER. Harrastejuniorit vanhempainilta 2011

NORDCENTER. Harrastejuniorit vanhempainilta 2011 NORDCENTER Harrastejuniorit vanhempainilta 2011 Vanhempainilta 14.5. agenda Nordcenterin nuorisotoiminnan tavoitteet ja toimintaperiaatteet / Johanna Maula Tie kilpagolfryhmiin / Tommi Stude Kesän golftoiminta

Lisätiedot

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella 1 / 10 -tason yleiskuvaus, kaikille lajeille sama, kuvattu tarkemmin Sinettiseuran laatukäsikirjassa

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

Strategia 2013-2020. Olympiakulta. Liittovalmennus. Alueellinen yhteistyö. Seurat. Yhteinen hyvä

Strategia 2013-2020. Olympiakulta. Liittovalmennus. Alueellinen yhteistyö. Seurat. Yhteinen hyvä Olympiakulta Strategia 2013-2020 1 Liittovalmennus Alueellinen yhteistyö Seurat Yhteinen hyvä Painopisteenä lasten ja nuorten hyvä harjoittelu Lapsen perusliikuntataidot ja -ominaisuudet kehittyvät suurelta

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

LEIJONA-KIEKKOKOULU. Esittely tiedotusvälineille - Hartwall Areenan harjoitushalli 27.4.2010

LEIJONA-KIEKKOKOULU. Esittely tiedotusvälineille - Hartwall Areenan harjoitushalli 27.4.2010 LEIJONA-KIEKKOKOULU Esittely tiedotusvälineille - Hartwall Areenan harjoitushalli 27.4.2010 - fyysisen aktiivisuuden muutos on ollut nollasummapeliä - monipuolisuus Lähde: Nuori Suomi 27.4.2010 Suomen

Lisätiedot

Kaudenaloitusinfo 2014-2015

Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Valmennuspäällikkö Toni Taipale Valmennuksen johtaminen Salivuorojen jakaminen Leirit ja tapahtumat EBT:n henkilöstö Seurasihteeri Liisa Korkiakoski Tiedotus Laskutus MyClub

Lisätiedot

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry.

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry. NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry. Graduointivaliokunta Natsakokeiden filosofiaa: - Graduointiohjeet eivät määrittele natsakokeiden sisältöjä, joten se jää seuran/ graduoitsijan kontolle. - Natsakokeiden

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

EeNet harjoituspäiväkirja ohje

EeNet harjoituspäiväkirja ohje EeNet harjoituspäiväkirja ohje Harjoituspäiväkirjassa pelaaja voi lisätä harjoitus-, peli ja loukkaantumistietoja. Valmentaja voi seurata pelaajan harjoittelua yhteenvetojen ja kalenterinäkymän kautta

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko

E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko E-valmentajakoulutus Tuomas Mokko 28.11. Riihimäki E-valmentajakoulutus Pelaaja ja peli keskiössä Miten pelaaja ja peli ovat keskiössä? Yksilökeskeinen valmentaminen Pelin kautta oppiminen Peli-ilon ilmapiiri

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

MITÄ SULKAPALLO ON... 3. Käyttäytyminen ja muiden huomioiminen... 3. Varusteet... 3. Säännöt... 4. Pistelasku... 4. Syöttö... 4. Nelinpeli...

MITÄ SULKAPALLO ON... 3. Käyttäytyminen ja muiden huomioiminen... 3. Varusteet... 3. Säännöt... 4. Pistelasku... 4. Syöttö... 4. Nelinpeli... SISÄLLYS MITÄ SULKAPALLO ON... 3 Käyttäytyminen ja muiden huomioiminen... 3 Varusteet... 3 Säännöt... 4 Pistelasku... 4 Syöttö... 4 Nelinpeli... 5 Muita sääntöjä... 5 SEURASSA HARRASTAMINEN... 6 Harrastesulkapallo...

Lisätiedot

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014 SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Kaikki Pelissätehtäväkortit Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Mitä harjoitteella halutaan saavuttaa (aim), eli päämäärä (tarkoitusperä):

Mitä harjoitteella halutaan saavuttaa (aim), eli päämäärä (tarkoitusperä): 1 Stressipeli Kasvattaa kilpapelaajan itsetuntoa ja sopivasti röyhkeyttä. Hävinneen pelaajan on nopeasti kartoitettava katseellaan tilanne, jotta pääsisi haastamaan pelaajan jonka uskoo voittavansa. Eli

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet 3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen

TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen 1 TÄRKEÄÄ 1. Yksilön luonne ja kunnianhimo - kasvatetaan aktiivisia ja oma-aloitteisia toimijoita 2. Lajitaidot - opetellaan huolellisesti lajin perustaidot (kiinniottaminen, heittäminen, syöttäminen,

Lisätiedot

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Elämässä matka on tärkeämpi kuin maali 1 KULTTUURI JA TAIDE KAUPUNKI JA LIIKE-ELÄMÄ MAJOITUS JA RAVINTOLA- PALVELUT MATKAILU Tiilaakso Liikunta ja

Lisätiedot