Marika Miettinen. Maakuntakaavan vaikuttavuus ja strategisten maankäytön suunnitelmien skaalaus maaseudun pienkeskusten suunnitteluun, case Ristiina

Transkriptio

1 Maakuntakaavan vaikuttavuus ja strategisten maankäytön suunnitelmien skaalaus maaseudun pienkeskusten suunnitteluun, case Ristiina Marika Miettinen Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivät Sahanlahti

2 Sisältö Maakuntakaavan vaikuttavuus ja strategisten maankäytön suunnitelmien skaalautumista maaseudun pienkeskusten suunnitteluun Mitä kaupunkikeskeiset seudulliset rakennemallit tarkoittavat maaseutukeskusten näkökulmasta? Kaksi osaa: aineistoanalyysi ja suunnittelutyö Aineistoanalyysi: Etelä-Savon maankäytön suunnittelun ohjausvälineiden analyysi ja Etelä-Savon maankäytön asiantuntijoiden haastattelut Suunnittelutyö: Strateginen maankäytön kehityskuva Ristiinan kirkonkylään uusien vetovoimatekijöiden näkökulmasta

3 Tausta Kaupungistuminen Etelä-Savon maakuntaliiton painottaminen pienten keskusten suunnitteluun Pike-kampanja Työkalut taantuvien maaseudun pienkeskusten suunnitteluun?

4 OSA 1 Aineistoanalyysi

5 Etelä-Savon maankäytön suunnittelun ohjausvälineet Tavoitteet nostettu selkeästi esille Mahdolliset ristiriidat muiden ohjausvälineiden kanssa Ohjausvälineitä tarkasteltu erityisesti Ristiinan maankäytön näkökulmasta

6 Analysoidut dokumentit Juridiset ohjausvälineet (kaavat): Etelä-Savon maakuntakaava (2010) Ristiinan Kirkonkylä - Pellosniemi osayleiskaava (1995) Ristiinan kirkon seudun rakennuskaavayhdistelmä Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava (ehdotusvaiheessa) Vapaamuotoiset ohjausvälineet: Mikkelin seudun rakennemalli (2012) Tuiketaajamat-hanke (2014) Asuminen Mikkelissä 2024 (2015)

7 Etelä-Savon maakuntakaava (2010) Etelä-Savon maakuntakaavan laatiminen aloitettiin vuonna 2004 ja vahvistettiin vuonna Hyvällä tonttipalvelulla kohti omaa ja kilpailukykyistä aluerakennetta Positiivinen väestökehitys, järviluonnon hyödyntäminen sekä matkailun ja vapaa-ajan asumisen kytkeminen tiiviimmin nykyiseen aluerakenteeseen. Kunnilla on suuri vastuu Väestöennusteen mukaan väkimäärä tulee Etelä-Savossa vähenemään asukkaasta asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä.

8 Ristiinan kaavoitustausta Ristiina liittyi osaksi Mikkelin kaupunkia vuonna 2013 kuntaliitoksen myötä. Ristiinan keskustan taajamarakenne on nauhamainen, joka on rakentunut pääraitin, Brahentien varteen. Ristiinan kirkonkylän taajamarakenteen pääperiaatteet luotiin vuonna 1944 vahvistetussa arkkitehti Salme Setälän suunnittelemassa asemakaavassa. Vaeltava keskusta

9 Ristiinan Kirkonkylä - Pellosniemi osayleiskaava (1995) Ristiinan alueelle ei ollut laadittu yleiskaavaa ennen tätä vuoden 1995 kaavaa. Asukasmäärä yleisesti ottaen väheni, mutta kirkonkylässä asukasmäärä nousi asukkaasta 5400 asukkaaseen vuosina Laajoja asuinalueita, jotka eivät ole kokonaisuudessaan toteutuneet. Torialue ja siltayhteys Ristiinan rantapuiston alueella

10 Ristiinan kirkon seudun rakennuskaavayhdistelmä Kokoelma Ristiinan kirkonkylän asemakaavoista Suurilta osin toteutunut Tori Ristiinan ranta-puiston kohdalla, toinen torialue Kaukaanrannan kohdalla Pientä ylimitoitusta on asuinalueiden ja toimitila-alueiden osalta

11 Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava (ehdotusvaiheessa) Tällä hetkellä vielä ehdotusvaiheessa. Ristiinan kunta aloitti vuonna 2012 yleiskaavan muutoksen laatimisen ja vuoden 2013 alussa kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin.

12 Vapaamuotoiset ohjausvälineet Ei-juridisia dokumentteja, joita voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa, esim. rakennemallit. Mahdollistavat vapaamman ideointisuunnittelun. Perimmäinen tarkoitus vapaamuotoisilla ohjausvälineillä on saada niiden ideat siirretyiksi juridiseen kaavaan

13 Mikkelin seudun rakennemalli (2012) Tavoitteena on luoda alueen ominaisuuksia ja vahvuuksia korostava kehityskuva, joka antaa yhteisen näkemyksen alueen kuntien kehittämiseen, markkinointiin ja maankäyttöön. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi rakennemallissa on esitetty nykyiset keskukset ja seudun valtaväylät. Seudun saavutettavuutta halutaan parantaa seudun ulkoa ja sisältä päin.

14 Tuiketaajamat-hanke (2014) Hankkeen tavoitteena on pienten kirkonkylien kilpailukyvyn parantaminen täsmäkehittämiskohteilla. Tavoitteena oli osallistaa alueiden toimijoita vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja kerätä ideoita keskustaajamien kehittämiselle. Lopulliset toimenpiteet olivat yleisesti pieniä ja helposti toteutettavia konkreettisia kehityskohteita. Osaan kehittämiskohteista oli jo hankkeen aikana saatu vastaus jatkotoimenpiteiden etenemisestä

15 Asuminen Mikkelissä 2024 (2015) Työn tavoitteena oli lisätä kaupungin vetovoimaisuutta, joka näkyisi muuttovoittona ja asuntojen hintojen positiivisena kehityksenä. Mikkelin kaupungin tavoite on monipuolistaa asumisen rakennetta Rannat, Roolit, Räätälöinti

16 Haastattelut Haastatteluissa keskusteltiin aihe-alueittain teemoista liittyen maankäytön suunnitteluun Etelä-Savossa Nauhoitetut puhelinhaastattelut Aihe-alueina haastatteluissa olivat maakuntakaavan rooli ja tarkkuus, ristiriitatilanteet kaavoituksessa sekä rakennemallityöskentely Kahdeksan haasteltavaa Etelä-Savon liitosta, Mikkelin kaupungilta ja Etelä-Savon ELY-keskuksesta Miten kuntakaavoituksen, maakuntakaavoituksen ja ELY-keskuksen työntekijöiden mielipiteet eroavat toisistaan ja mistä nämä erot johtuvat?

17 Maakuntakaavan rooli Osalla saattaa unohtua miksi maakuntakaava on nykyisin sellainen kuin se on On tärkeää, että maakuntakaava määrittää tarkasti virkistysalueet, kulttuurihistorialliset kohteet ja suojelualueet Maakuntakaavaprosessi koettiin on liian hitaaksi. Toisaalta on hyvä asia, että kaavajärjestelmä ei ole liian nopea. Se luo vakautta, eikä täten tule tehtyä liian nopeita päätöksiä. Tärkeää on, että maakuntakaava on saanut yleiskaavatyön kunnissa liikkeelle. Kuntien kaavoitus kuitenkin elää vieläkin vähän omaa peliään. Olisi hyvä kokonaisuuden kannalta, jos tajuttaisiin, että kaavoitus on joukkuepeliä. Kaikkia investointitarpeita pitäisi pystyä palvelemaan. Kunnat eivät pysty käsittelemään koko skaalaa ja myös seudullista näkemystä tarvitaan. - Jarmo Vauhkonen, aluesuunnittelujohtaja, Etelä-Savon liitto Elinkeinoelämän hankkeissa on usein nopeat aikataulut ja kiire ei ole aina täysin aitoa. Kaavajärjestelmä luo vakautta, mutta se voi olla vähän hidas, toisaalta hitaus voi olla ihan hyväkin asia. Päätöksiin voi oikeasti luottaa, kun ne mietitään ajallaan. Ympäristöä suunnitellessa vaikutukset voivat olla merkittäviä jopa satojen vuosien päähän. - Eero Korhonen, yksikön päällikkö, Alueiden käytön ja luonnonsuojelun palvelut, Etelä-Savon ELY-keskus

18 Maakuntakaavan skaala ja tarkkuus Etelä-Savon maakuntakaava jo nykyisin hyvin yleispiirteinen Nykyisestä ei paljoa voi yksinkertaistaa, esim. kulttuurialueet täytyy esittää tarkkaan. Haja-asutusalueella ainut voimassa oleva kaava Merkintöjen tarkkuusasteiden kirjo hämmentävä Rakentamisen ohjaaminen jakoi mielipiteet Maakuntakaava voisi olla isommalla skaalalla suunniteltu ja sen tehtävä voisi olla enemmän strateginen ja teemallinen. Kaupungit ja kunnat osaavat itse päättää miten niiden alueita pitäisi kehittää. Maakuntakaavalla ei ole tarvetta ottaa kantaa pienen mittakaavan asioihin. Kunnan sisällä tiedetään paremmin esimerkiksi mihin kohti kaupan yksikkö olisi parasta sijoittaa. Kaupan sijoittamisella ei Mikkelin seudulla ole edes niin suuri vaikutus muihin kuntiin, koska lähellä ei ole muita suuria kuntakeskuksia. - Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki

19 Ristiriitatilanteet muiden kaavatasojen kanssa Yleisesti ottaen Etelä-Savossa sopuisaa, ei suuria ristiriitoja. Keskustelu ja erilaiset mielipiteet kuitenkin aina kuuluvat kaavoitukseen Maakuntaliiton työntekijät nostivat esille virkistysalueet Kaupungin työntekijät puhuivat kauppojen suuryksiköistä

20 Rakennemallityöskentely Jakoi mielipiteet melko suuresti Yleisesti ottaen kaupungin työntekijät myönteisempiä kuin maakuntaliiton Prosessi tärkeämpi kuin tulos Keskustelun avaaja Mahdollistavat kaiken Poliitikoille on mieleistä kaavoittaa vain kasvua eikä haluta olla liian negatiivisia tulevaisuuden suhteen. Mutta ketä ainainen kasvun suunnittelu palvelee ja mitä sillä saadaan aikaan? Onko se tehokasta maankäyttöä? Kun resurssit ovat rajalliset ja joka paikkaan laitetaan vähän kaikkea, tuleeko minnekään oikeasti mitään kunnollista? Jos resurssit hyvin tiukasti kohdistettaisiin johonkin tarkkaan kohteeseen, voisi saada paljon enemmän aikaan. Mikkelin seudun rakennemallityössä oli hyvät päälinjat, mutta se olisi voinut olla vieläkin yksinkertaisempi. Strategisen suunnitelman pitäisi olla hyvin ketterä. Jos on liian tarkka strategia, voivat yksityiskohdat olla jo vanhentuneita, kun ne siirretään kaavoitukseen. - Eveliina Könttä, yleiskaava-arkkitehti, Mikkelin kaupunki

21 Aineistoanalyysin tulokset Kaupungistumisen hidastaminen tavoitteena, mutta käytäntö eri Painotetaan Mikkeliä ja kaupunkikeskuksia Strategiset suunnitelmat usein haastava siirtää käytäntöön Ristiinan Vaeltava keskusta ilmiön vahvistaminen uusien aluevarauksien kautta

22 OSA 2 Ristiinan kirkonkylän strateginen maankäytön kehityskuva

23 Taustaa Suomen suosituimpia vapaa-ajan asutuskohteita Kunta perustettu Perustaja Kreivi Pietari Brahe. Ennen kuntaliitosta 2013 asukkaita Ennusteen mukaan Ristiinan väestömäärä tulee laskemaan henkilöstä henkilöön vuosien 2010 ja 2040 välillä Suurin ikäluokka ovat vuotiaat

24 Taajama-analyysi

25 Toiminnallinen ympäristö

26 Fyysinen ympäristö

27 Fyysinen ympäristö

28 Aistiympäristö

29 Merkitysympäristö

30 Taajama-analyysin yhteenveto

31 Suunnittelutyö Ristiina selvästi mökkipaikka Mökkeilijöistä pysyviä asukkaita Kulttuurihistorian parempi esiintuominen ja matkailun kehittäminen Uudet vetovoimatekijät: Keskustamökkeily ja nähtävyyksien esiintuonti kulttuurireitillä Keskustan keskipisteen määrittäminen haasteellista Vesistön hyödyntämättömyys Ristiinan uusi strateginen yleiskaava (ehdotusvaiheessa)

32 Tärkeimmän kehittämisaiheet suunnitelmassa Torialueen kehittäminen ja keskustan keskipisteen määrittäminen Taajamarakeenteen tiivistäminen ja hajaantumisen estäminen Matkailun kehittäminen ja kulttuurihistoriallisten kohteiden esiintuonti Kevyen liikenteenreittien parantaminen Vesistöjen hyödyntäminen katunäkymässä Keskustamökkeilyn kehittäminen vetovoimatekijänä

33 Vaiheistus Aika tähtäin n. 30 vuotta Tarvehierarkian kolme eri toimenpidetyyppiä: sopeuttavat, ylläpitävät ja kehittävät toimenpiteet.

34 Kulttuurireitti Levähdyspisteet, valaistus, opasteet Kaarteleva muuriteema

35

36

37 Kevyen liikenteen väylien parannus Puuston karsiminen Valaistusteema Kasvillisuuden lisääminen, siten että ei näkymäesteenä Kulttuurireitin kytkeminen keskustakuvaan

38

39 Torin alue ja keskustamökkeily

40

41

42

43

44

45 Lopuksi Nykyisin maakuntakaava jättää kuntakaavoitukselle paljon vastuuta Maakuntakaavan strategisten tavoitteiden siirtäminen kuntakaavoitukseen ei täysin onnistunut Kaupungistumisen estäminen ei näy käytännössä maankäytön ohjausvälineissä, vaikka se listataan niiden tavoitteiksi Pienten keskusten asema usein unohtuu kaupunkikeskeisissä suunnitelmissa Maaseudun pienkeskusten identiteetti paremmin esiin!

46 Kiitos!