VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA"

Transkriptio

1 VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA Nurmisen sukukirja II-osa 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Anna Vesasen esipolvitaulujen numerointi on jatkoa Nurmisen sukukirjaan II.3 Anna Vesasen äidin esipolvitaulut 3 Taulu 22 Doppsko-Påhlström-Vesanen sukuhaara 3 Taulu 23 Kalhon Hörning sukuhaara 10 Taulu 24 Vastamäki sukuhaara 13 Taulu 24.A Vastamäen Vähä-Niilon sukuhaara 13 Taulu 24.B Vastamäen Iso-Nilon sukuhaara 18 Taulu 25 Hartolan Ruskealan Marttila sukuhaara 22 Taulu 26 Nokan Erämies sukuhaara 27 Taulu 27 Kirkkolan kartanon sukuhaara 28 Taulu 28 Kirkkolan Kankaanpään sukuhaara 32 Taulu 29 Koitin torpparisukuhaara 32 Taulu 30 Mäntyharjun/ Heinolan Paason Ahtiaisen sukuhaara 37 Taulu 31 Mäntyharjun Nurmaan Leitsa suku 41 Taulu 32 Joutsan Mieskonmäki sukuhaara 44 II.4 Anna Vesasen isän esipolvitaulut 52 Taulu 33.A Luhangan Ryyttylä Joutsan Heinikan Pohjola sukuhaara 52 Taulu 33.B Luhangan Klemettilä sukuhaara 62 Taulu 34 Joutsan Pappisen Haukihäntä sukuhaara 65 Taulu 35.A Joutsan Heinikan Anttila sukuhaara 70 Taulu 35.B Joutsan Heinikan Lampila sukuhaara 73 Taulu 36 Luhangan Tammijärven Tomuhousu sukuhaara 74 Taulu 37 Joutsan Pekkasen Sauvala sukuhaara 77 Taulu 38 Hartolan Pohjolan Pörilä B-sukuhaara 79 Taulu 39.A Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Ritari sukuhaara 80 Taulu 39.B Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Harju sukuhaara 81 Taulu 40 Joutsan Tammimäen Hannus sukuhaara 82 Taulu 41 Hartolan Vuorenkylän Purnuvuori sukuhaara 86 Taulu 42 Hartolan Leppäkosken Hirviniemen Melkkala sukuhaara 89 Taulu 43 Hartolan Kirkkolan ratsutalonpoika sukuhaara 90 Taulu 44 Hartolan Kirkkolan Sipilä ratsutalonpoika sukuhaara 95 Taulu 45 Hartolan Putkijärven Pynnönen sukuhaara 99 Taulu 46 Joutsan Puttolan Vähä-Puttola sukuhaara 107 Taulu 47 Hartolan Vuorenkylän Laurila-Tillala sukuhaara 111 Taulu 48 Joutsan Tammilahden Mattila sukuhaara 115 Taulu 49 Hartolan Vuorenkylän Kinkkula sukuhaara 116 Taulu 50 Hartolan Pohjolan kartanon Purhala sukuhaara 120 Taulu 51 Joutsan kylän Hulikka-Perttula sukuhaara 123 Taulu 52 Joutsan kylän Tokero (Vähä-Tokero) sukuhaara 128 Taulu 53 Joutsan kylän Kemppilä sukuhaara 130 Taulu 54 Joutsan Pappisen Muikkuparran sukuhaara 133 2

3 II.3 ANNA VESASEN ÄIDIN ESIPOLVITAULUT Taulu 22 Doppsko -Påhlström -Vesanen sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran kaukaisimmat tunnetut sukujuuret löytyvät Mäntyharjulta, jossa tämän sukuhaaran alkukotina voitaneen pitää Kukonkorven ja Nurmaan pikku kyliä, jotka sijaitsevat Mäntyharjun nykyisen kirkonkylän lounaispuolella lähellä Iitin rajaa. Nurmaan kylä sijaitsee Iitti (Jaala) Mäntyharju tien 4164 ja tien risteyksessä. Leitsan tila sijaitsee tästä risteyksestä pohjois-koilliseen n. 400 m risteyksestä. Vuoden 1790 Kuninkaan kartaston mukaan Kukonkorpi sijaitsi nykyisen Vanhakorpi nimellä tunnetun kylän tienoilla, Nurmaalta Mäntyharjulle menevän tien 4164 varrella, jossa kylässä sijaitsee edelleen Kukkolampi ja Kukkokivi sekä Korvenjoki. Kukonkorpi ja Nurmaa kuuluivat Mäntyharjun ns. hämäläiskyliin. Kukonkorpi on vanhaa asikkalalaista eräaluetta ja mahdollisesti sai ensimmäiset asukkaansa Asikkalasta käsin (viite; s. 22 MH-I) ja Nurmaan kylä oli taas Vanajan (Hämeenlinnan) Mäskälän kylän eräaluetta (viite; s. 47 AH). Nurmaan kylä kuului hallinnollisesti Hollolaan ja sen Uskilan neljänneskuntaan ja kirkollisesti Iitin kirkkoherrakuntaan. Nurmaan kylää lienee asutettu alun perin Vanajan Mäskälästä ja/tai Hollolasta käsin. Nurmaan kylän takamailla sijaitseva Leitsan talo kuului uuden ajan alkupuolella Artjärven uudisasutusneljänneskuntaan ja sai asukkaansa ilmeisesti lähinnä Orimattilasta käsin, jossa on edelleen Leitsamaan yksittäistalo, viite; s. 28 MH-I. Taulu 31. Kukonkorpi taas kuului Asikkalan hallintopitäjään, sekä sen Asikkalan ja osaksi myös Viitailan neljänneskuntaan. Taulu 22.1 (VIII) Lauri Yrjönpoika Dopsko (Lars Jörensson Doppsko) Syntyi tiettävästi v Mäntyharjulla, mahdollisesti Kukonkorvessa, asiaa ei tiedetä tarkemmin. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelon v mukaan Sysmän komppanian Kukonkorven ruodussa n:o 116 (Mäntyharjulla) oli sotilaana Lauri Dopsko (Lars Doppsko), joka oli astunut palvelukseen , joten palvelusvuosia oli kertynyt 6 vuotta, naimisissa (gift) ja iältään 29 vuotta (viite; HL:n jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelo ES2268HJR412, kuva 625 SSHY). Lauri Dopskon (tai Doppsko) vanhempia ei saatu selville 1600/1700-lukujen taitteen vajavaisten asiakirjojen avulla. Mäntyharjun Kukonkorvesta ja Nurmaalta ei löytynyt sopivaa Yrjö nimistä isäehdokasta Laurille, eikä lähikylien Yrjöistä voitu päätellä juuri mitään. Yleisesti ruotusotamies värvättiin sen ruodun alueelta missä hän sitten palveli sotilaana. Laurin sotilasnimi Doppsko tarkoittanee vannetta (länkiä?) tai jotain raudoitusta, eli Lauri teki sotilaana varmaankin jalkaväen tarvitsemia varusteita ja mahdollisesti hevosen länkiä ja ehkä metallitöitä, vaikkakaan häntä ei mainittu sepäksi (smed). Mäntyharjun varhaisimpien kirkonkirjojen mukaan Lauri Yrjönpoika mainittiin Mäntyharjulla Hämeen rykmentin Kukonkorven sotilasruodun n:o 116 sotilaaksi, sotilasnimellä Dopsko (viite; s. 226 RK s. 65 RK Mäntyharju, Hämeen puoli, Hämeen rykmentin sotilaat), asuen Mäntyharjun Kukonkorvessa sekä myöhemmin Nurmaalla. Vuoden 1728 HL:n jalkaväkirykmentin pääkatselmuksessa Sysmän komppanian Mäntyharjun Nurmaan ruodun n:o 117 sotilaana oli Lauri Gröning (Lars Gröning) ja ruodun 118 sotilaana Yrjö Höök (Jöran Höök). Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Sysmän komppanian sotilasruodun 116 muodostivat Mäntyharjun Kukonkorven Hälikkä ja Mäkelä (+Asikkalan Honnila) ja ruodun 117 muodosti Mäntyharjun Nurmaan Mattila, Honkala, Heikkilä ja Samppala, kun taas ruodun 118 muodosti Nurmaan Leitsa, Leppäniemen Tapanila ja Koivisto, viite; s. 174 MH-I. Erottuaan sotapalveluksesta Lauri Dopsko muutti perheineen v Hartolaan, jossa Lauri työskenteli lampuotina Hartolan Kalhon Taurala rusthollin lampuotitilalla. Koska Lauri muutti Mäntyharjulta Hartolan Kalholle, voitaneen ajatella yhtenä mahdollisuutena sitä että Lauri olisi lähtöisin mahdollisesti Hartolasta (Kalholta?), mutta tälle teorialle ei löydetty vahvistusta. Hartolaan muuton syynä voisi olla paremminkin siirtyminen pois kauemmaksi Venäjän rajasta ja rauhattomalta rajaseudulta, sillä Ison ja Pikkuvihan myötä valtakunnan rajoja siirrettiin siten, että Turun rauhassa määrättiin Venäjän ja Ruotsin välinen raja kulkemaan niin, että se halkaisi Mäntyharjun, myös Mäntyharjun kirkonkylän, jolloin Hämeen puolen kylät jäivät Ruotsin 3

4 puolelle ja siten myös Kukonkorpi ja Nurmaa, mutta ne sijaitsivat aivan rajan tuntumassa. Koska Mäntyharju ei ollut tuolloin vielä itsenäinen pitäjä, niin sen hämäläiskylät laskettiin vanhastaan kuuluneeksi Hollolaan, Asikkalaan ja Sysmään. Hartolassa Laurilla ei mainittu lainkaan sukunimeä, vaan hän esiintyi kirkonkirjoissa patronyyminimellään Yrjönpoika (Jörensson). Sen sijaan kuolintiedoissa asia ilmeni; Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan lampuoti Lars Jöransson Tåpsko kuoli 60 v. ikäisenä Kalholla. Sotilasrullan mukaan Lauri oli syntynyt v. 1699, joten hän oli kuollessaan v vasta 55 v. ikäinen, eikä 60 v. ikäinen, kuten Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjassa mainitaan kuoliniäksi. Taulu 22.2 (VIII) Maria Antintytär Leitsa (Maria Andersdotter Leiza) Syntyi tiettävästi n. v Mäntyharjun Nurmaan Leitsassa. Ilmeinen isä taulussa Marian vanhemmista ei saatu täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti hänen vanhempansa olivat Hollolan henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa (Leisassa) v mainitut Antti Simonpoika Leitsa ja vaimonsa Marketta. Henkikirjoissa Leitsassa mainittiin tuolloin ylinnä Esko Simonpoika Leitsa (Eskel Simonsson) ja tämän alapuolella veli Antti (Anders) ilman patronyymiä vaimonsa Marketan (Margeta) kanssa. Vuosien henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa mainittiin Sipi Sipinpoika Leitsan ja tämän vaimon Valpurin torpparina Antti, ilman patronyymiä ja sukunimeä. Mäntyharjun henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa mainittiin v Sipi Heikinpoika Leitsa vaimonsa Riitan kanssa sekä Sipin ilmeinen veli Risto Heikinpoika Leitsa vaimonsa Kertun kanssa. Marian sukunimi Leitsa (Leiza) mainittiin Mäntyharjun ensimmäisissä rippikirjoissa. Mäntyharjun syntyneitten ja kastettujen kirjassa Marian sukunimenä mainittiin myös Polacka (?). E.m. Polakka tai Puolakka (Polacka el. Puolacka) nimestä voisi päätellä että Marian isä Antti olisi ehkä ollut Ison vihan aikaan sotilaana ja saanut sotilasnimekseen Polacka tai Puolakka (?), mutta tälle olettamukselle ja päättelylle ei löydetty vahvistusta. E.m. päättely toisaalta selittäisi Marialla mainittuja eri sukunimiä, eli kotipaikan ja kotitilan mukaan sukunimi Leitsa ja sotilasnimen Polacka (tai Puolakka) esiintyminen. Mäntyharjun ensimmäisen rippikirjan (s. 66 RK k. 87) mukaan Nurmaan Leitsassa oli talollisena Sipi Leitsa (Sigfred Leitsa) vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa. Heillä mainittiin poika Olavi. Samaisessa rippikirjassa Nurmaalla mainittiin myös vanha äiti Kerttu Puolakka (Gertrud Puolacka). Mäntyharjun syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Nurmaan Leitsassa asui luvulla Olavi Leitsa vaimonsa Johanna Puolakan kanssa sekä Matti Puolakka vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa. Mäntyharjun ensimmäisen rippikirjan (RK ) mukaan myös Kukonkorvesta löytyi Puolakka nimisiä; kylässä asui ainakin itsellinen Valpuri Puolakka sekä Eerik Polakka. Hartolan rippikirjoissa Maria Antintytär Leitsalla ei mainittu lainkaan sukunimeä, vaan hän esiintyi pelkällä patronyymillä Maria Antintytär (Andersdotter). Hartolan Kalhon lampuotitilan emäntä. Maria Antintytär kuoli Hartolan Kalholla. - Matti Laurinpoika, s Mäntyharju - Tuomas Laurinpoika, s Mäntyharju - Eerik Laurinpoika Påhlström, s Mäntyharju. Tauluun Perttu Laurinpoika, s Mäntyharju - Sipi Laurinpoika, s Mäntyharju, Kukonkorpi - Maria Laurintytär, s Mäntyharju, Kukonkorpi - Mikko Laurinpoika, s Mäntyharju, Nurmaa Taulu 22.3 (VII) Eerik Laurinpoika Påhlström (Eric Larsson Påhlström) Syntyi v tiettävästi Mäntyharjulla, sotilaan poikana. Eerik muutti v perheensä mukana Hartolaan, jossa hän asui lampuodin poikana Kalhon Taurala rusthollin (kartanon) lampuotitilalla. Hartolan rippikirjan (s. 218 RK ) mukaan Lauri Yrjönpojan poika Eerik ryhtyi sotilaaksi ja muutti Selänkylään. Tuolloin Eerikin sotilasnimeksi ilmaantui Påhlström. Eerik peri nimen Selänkylässä samassa sotilasruodussa palvelleelta Juho Påhlströmiltä, joka kuoli 70 v. ikäisenä , eli Eerik peri vakanssin ohella myös tämän sotilasnimen (sukunimen). Hämeen läänin 4

5 jalkaväkirykmentin sotilasrullan HJR413 (pääkatselmusluettelo v ) mukaan Eerik Påhlström peri Sysmän komppanian ruodun n:o 72 (Pohjola, Selkä) vakanssin e.m. Juho Påhlströmiltä. Pääkatselmuksessa v Eerik Påhlström todettiin olevan 36 v. ikäinen ja palvelleen 17 v. ajan tässä ruodussa n:o 72. Lisäksi mainittiin että Eerik on aviossa. Eerik Laurinpoika Påhlström mainittiin sotilaaksi ja jääkäriksi Hartolan Selänkylässä. Eerik mainittiin seuraavaksi sotilaaksi Mäntyharjun Pertunmaan Ruuttilassa (n. v alkaen) Peruveden länsirannalla. Mäntyharjun rippikirjoissa Eerikin synt.vuodeksi mainittiin virheellisesti v Eerikin kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selville. Joka tapauksessa Eerik mainittiin vielä v Mäntyharjun rippikirjassa Pertunmaan Ruuttilassa (s. 65 RK TK1064, Pertunmaa, Ruuttila n:o 10), eli Eerik kuoli v jälkeen. Taulu 22.4 (VII) Riitta Aatamintytär (Brita Adamsdotter) Syntyi sotilaan tyttärenä Hartolan Kalholla. Isä taulussa Riitta avioitui tai hänet naitettiin sotilaaksi ryhtyneen Eerik Laurinpoika Påhlströmin puolisoksi ja vihittäessä Riitta mainittiin piiaksi Hartolan Kalholta. Hartolan rippikirjassa (s. 219 RK ) Riitta oli merkitty rakuuna Aatami Hörningin tyttäreksi Kalhon Tauralassa ja kerrottiin Riitan avioituneen Selänkylään. Mäntyharjun rippikirjoissa Riitalle ilmaantui sukunimeksi Horn (Brita Horn), ilmeisesti muunnoksena nimestä Hörning ja synt.vuotena mainittiin virheellisesti v Sukunimen muunnos ja syntymäaika lienevät kirjoitusvirheitä tai papin/kirjaajan virhetulkintoja toisen kirjaajan käsialasta. Mäntyharjun rippikirjan mukaan Riitta kuoli v Pertunmaan Ruuttilassa. - Helena Eerikintytär, s Hartola, Selkä - Marja Eerikintytär, s Hartola, Selkä - Salomon Eerikinpoika Påhlström, s Hartola, Selkä. Tauluun Valpuri Eerikintytär, s Hartola, Selkä Taulu 22.5 (VI) Salomon Eerikinpoika Ström ent. Påhlström (Salomon Ericsson Ström) Syntyi sotilaan, jääkärin poikana Hartolan Selänkylässä. Salomon muutti vanhempiensa mukana Mäntyharjulle n. v tienoilla. Salomon oli sitten isänsä tavoin sotilaana, hänet mainittiin Mäntyharjun rippikirjoissa ensin renkinä ja sitten jääkäriksi sekä torppariksi v alkaen Pertunmaan Ruuttilassa, mutta myös Tillalassa v Tillalassa asui myös Pietari (Petter) Påhlström. Salomonin sukunimenä esiintyi ensin muoto Påhlström, joka sitten lyheni muotoon Ström. Kun Salomonin vaimo Maria Tuomaantytär kuoli v niin Salomon avioitui uudestaan vielä saman vuoden aikana Kristiina Tuomaantyttären kanssa. Salomonin myöhempiä vaiheita ja kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selvitettyä. Taulu 22.6 (VI) Maria Tuomaantytär Ahtiainen (Maria Thomasdotter Achtiain) Syntyi tiettävästi v Heinolan msrk:n Paason Ahtiaisen torpassa. Isä taulussa Maria eli lapsuuttaan kotitorpassaan Paason kartanon Ahtiaisen torpassa, myöhemmin myös Mäkelän torpassa. Maria muutti perheensä mukana v tienoilla Mäntyharjun Pertunmaalle, Pertunmaa n:o 13 Tillalaan, jossa Marian ilmeinen isä Tuomas Ahtiainen mainittiin torpparina ilmeisen toisen vaimonsa Eeva Ahvenaisen (synt. v. 1762) kanssa (s. 74 RK k. 74 Pertunmaa), ehtoollismerkintöjen mukaan v alkaen. Samaisessa rippikirjassa kerrottiin heidän tyttärensä Marian avioituneen. Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Maria avioitui Pertunmaalla torpparina työskennelleen Salomon Eerikinpoika Påhlströmin kanssa, jolloin vihkitiedoissa Maria mainittiin piiaksi Pertunmaalta. Mäntyharjun rippikirjoissa Marian synt.vuotena mainittiin v Mäntyharjun rippikirjan mukaan Maria kuoli v Pertunmaan Ruuttilassa, ilmeisesti lapsivuoteeseen, ollen kuollessaan vasta 33 v. ikäinen. 5

6 - Tuomas Salomoninpoika Ström, s Mäntyharju, Pertunmaa. Tauluun Salomon Salomoninpoika Ström, s Mäntyharju, Pertunmaa - Eeva Salomonintytär, s Mäntyharju, Pertunmaa, k Mäntyharju, Pertunmaa - Maria Salomonintytär, s Mäntyharju, Pertunmaa Kristiina Tuomaantytär Valjakka (Christina Thomasdotter Walljacka) Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan leski Kristiina Tuomaantytär Valjakka Karankamäestä avioitui Pertunmaalle leskimies ja torpparin Salomon Eerikinpoika Påhlström in puolisoksi. Kristiinan ensimmäinen puoliso oli Karankamäessä torpparina työskennellyt Matias Hölttä. Ei tiedossa yhteisiä lapsia. Taulu 22.7 (V) Tuomas Salomoninpoika Ström (Thomas Salomonsson Ström) Syntyi rengin poikana Mäntyharjun Pertunmaan Ruuttilassa. Tuomas muutti Hartolan rippikirjan mukaan v Mäntyharjulta Hartolan Sauvuorelle. Tiettävästi Tuomas muutti Mäntyharjun Pertunmaan kylän Ruuttilasta. Tuomas mainittiin Hartolan rippikirjan mukaan v rengiksi Sauvuorella, jossa hän siis asui Suomen sodan aikaan. Tuomas muutti Sauvuorelta v rengiksi Vastamäen Vähä-Niilon Anttilaan. Hartolan rippikirjoissa Tuomaksen synt.vuotena mainittiin v Tuomas avioitui v Anttilan tilan tyttären kanssa ja mainittiin myöhemmin itselliseksi Vastamäessä. Hartolan kirkonkirjojen mukaan Tuomaalla ei mainittu vaimoa ennen v. 1812, eli v välisenä aikana. Hartolan lastenkirjassa (s. 230 LK k. 151) Tuomaalla ja vaimollaan Valpuri Antintyttärellä mainittiin vanhimpana tyttärenä Anna niminen tytär, synt. v. 1809, vaikkakin Tuomas ja Valpuri vihittiin vasta v. 1812!. Tuomaksen nimi oli Hartolan rippikirjoissa nimellä Thomas Ström, ilman patronyymiä, mutta Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjassa syntyneeksi mainitun Eeva tyttären isäksi oli kirjattu Vastamäen renki Tuomas Salomoninpoika (Thomas Salomonsson) ja äidiksi Valpuri Antintytär (Walborg Andersdotter). Tuomas kuoli 69 v. ikäisenä Hartolan Vastamäessä. Taulu 22.8 (V) Valpuri Antintytär (Walborg Andersdotter) Syntyi lampuodin tyttärenä Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa. Isä taulussa 24.A.13. Valpuri avioitui tai hänet naitettiin 26 v. ikäisenä Vastamäen Vähä-Niilon Anttilan tilan rengin Tuomas Ström'in puolisoksi. Tuomas Strömin ja Valpuri Antintyttären vanhimmaksi lapseksi mainittiin Anna Tuomaantytär, vaikkakin Tuomas ja Valpuri vihittiin vasta v ja Annan synt.vuodeksi mainittiin v Näin siitäkin huolimatta että Valpuri Antintyttärellä ei mainittu ketään au-lasta, eli avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Ilmeisesti Valpuri ja Tuomas asuivat yhdessä susiparina ennen avioitumistaan v Itsellisen puoliso Valpuri Antintytär kuoli 51 v. ikäisenä hengenahdistukseen Vastamäessä. - Anna Tuomaantytär Ström, s Hartola, Vastamäki. Tauluun Juho Tuomaanpoika Ström, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Maria Tuomaantytär Ström, s Hartola, Vastamäki, k Kälkyttä, Knaappila, Saarijärvi. Puoliso Matti Matinpoika Torniainen, Vastamäen Vähä- Niilon renki ja itsellisenä Fuurtissa sekä Knaappilan Saarijärvellä. - Eeva Tuomaantytär Ström, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Kaisa Tuomaantytär Ström, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Tuomas Tuomaanpoika Ström, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Heikki Tuomaanpoika Ström, s Hartola, Vastamäki, k Vastamäki 6

7 - Kustaa Tuomaanpoika Ström, s Hartola, Vastamäki. Puoliso Maria Aatamintytär, s Hartola. - Matti Tuomaanpoika Ström, s Hartola, Vastamäki - Vilhelmi Tuomaanpoika Ström, s Hartola, Vastamäki Anna Eerikintytär (Anna Ericsdotter) Syntyi torpparin tyttärenä Hartolan Nokan kylän Erämiehen torpassa. Annan vanhemmat olivat torppari Eerik Ristonpoika ja Kaisa Antintytär. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan itsellinen Anna Eerikintytär Nokan kylästä avioitui Vastamäen itsellisen leskimiehen Tuomas Ström in kanssa. Anna kuoli 51 v. ikäisenä vesipöhöön Vastamäessä. Ei tiedossa yhteisiä lapsia. Taulu 22.9 (IV) Antti Eerikinpoika (Anders Ericsson) Syntyi torpparin poikana Hartolan Koitissa. Isä taulussa Antti mainittiin Hartolan lastenkirjassa (s. 184 LK k. 97) Eerik Olavinpojan pojaksi Hartolan Kalholla, Kuivajärven Laattalassa. Antti oli kuitenkin syntynyt Koitissa, josta hänen isänsä Eerik muutti v Laattalaan. Antin syntymävuotena mainittiin Hartolan lasten- ja rippikirjoissa virheellisesti v. 1805, eli kirjaaja oli ilmeisesti tulkinnut väärin toisen kirjaajan merkitsemää vuosilukua!. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Antti Eerikinpoika syntyi Eerik Olavinpojan ja Liisa Tuomaantyttären poikana Koitin torpassa. Antin äiti Liisa kuoli jo v ja Antin isä muutti uuden puolisonsa kanssa Kuivajärven Laattalaan. Kun Antin isä Eerik Olavinpoika kuoli v Kuivajärven Laattalassa, niin Antti asui aluksi (v ) nykyisen Pertunmaan puolella Knaappilassa, jossa Antin isän veli Antti Olavinpoika työskenteli torpparina, siskonsa Maria Olavintyttären toimiessa Saarijärven torpan emäntänä. Antti Eerikinpoika mainittiin rengiksi Knaappilan Saarijärvellä v asti. Vuodet Antti mainittiin rengiksi Kuivajärven Laattalassa ja v Kuivajärven Kilkissä sekä v uudestaan Knaappilan Saarijärvellä. Tämän jälkeen Antin vaiheet v ovat selvittämättä puuttuvien muuttomerkintöjen vuoksi, mutta joka tapauksessa Antti ilmaantui v rengiksi Vastamäen Vähä-Niilon Anttilaan, jossa Antti työskenteli renkinä v Antilla oli ollut jo aiemmin suhde Vastamäen Anttilan Anna Tuomaantytär Strömin kanssa, joka synnytti Antille tyttären jo tammikuussa Antti Eerikinpojan vanhemmat ja sukujuuret olivat pitkään selvittämättä puuttuvien muuttomerkintöjen vuoksi, mutta sattumalta Antti Eerikinpoika löytyi rippikirjoista (s. 337 RK k. 69) renkinä Kuivajärven Kilkistä ja päästiin näin selvittämään hänen sukujuurensa. Antti Eerikinpoika kuoli jo 31 v. ikäisenä Vastamäessä. Taulu (IV) Anna Tuomaantytär Ström (Anna Thomasdotter Ström) Syntyi ilmeisesti v Hartolan Vastamäessä. Anna syntyi tiettävästi Tuomas Ström'n ja Valpuri Antintyttären au -lapsena ennen avioliittoa Hartolan Vastamäessä. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjasta Annan syntymästä ei löydy mitään merkintää. Hartolan lastenkirjassa (s. 230 LK k. 151) Anna kuitenkin mainittiin yksiselitteisesti Vastamäen Anttilan rengin Tuomas Ström'in tyttäreksi ja lastenkirjassa hänen synt.vuodeksi oli merkitty vuosi Anna mainittiin äitinsä kotitilalla Anttilassa piikana v Anna synnytti v ja v kaksi äpärälasta, eli au-lasta. Anna avioitui Anttilassa renkinä olleen Antti Eerikinpojan kanssa, joka kuitenkin kuoli jo 2 v päästä v ja näin Annasta tuli leski varsin nuorena. Anna mainittiin sitten itselliseksi Vastamäessä. Anna kuoli 44 v. ikäisenä Vastamäessä. Annan au-lapsi: - Juho Henrikki Annanpoika (Johan Henric Annasson), s Hartola, Vastamäki Annan ja Antin yhteinen lapsi: - Eeva Antintytär, s Hartola, Vastamäki. Tauluun

8 Taulu (III) N.N. Eeva Antintyttären kumppania tai kumppaneita ei tiedetä. Taulu (III) Eeva Antintytär (Ewa Andersdotter) Syntyi äitinsä Anna Tuomaantytär Ström'n äpäränä, eli au -lapsena Hartolan Vastamäessä. Eevan isä oli tiettävästi Antti Eerikinpoika, jonka kanssa Eevan äiti Anna avioitui v Tämän vuoksi Eeva esiintyi kirkonkirjoissa patronyymillä Antintytär (Andersdotter), eikä matronyymillä Annantytär (Annasdotter), kuten yleensä avioliiton ulkopuolella syntyneet, eli Antti oli tunnustanut Eevan omaksi lapsekseen. Toki tiettyä epävarmuutta on siitä oliko Antti Eerikinpoika todella Eevan oikea isä, mutta lähtökohtaisesti näin asia on tulkittu olemassa olevan tiedon pohjalta. Eevan syntymäaikana lastenkirjassa sekä rippikirjoissa oli (virheellisesti) Lastenkirjan mukaan Eeva muutti Vastamäestä v Nokan kylän Jokelaan. Eeva synnytti 3 au -lasta, jonka vuoksi häntä ripitettiin 3 kertaa salavuoteudesta. Eevan poika Abel oli syntyneitten ja kastettujen kirjan mukaan syntynyt v Nokan kylän Jokelassa. Eevan tytär Eeva-Maria syntyi v Vastamäen Anttilassa, kuten myös Eevan nuorempi poika Malakias 10 vuotta myöhemmin v Eeva Antintytär työskenteli piikana ja itsellisenä Vastamäki n:o 2 Anttilassa v (s. 790 RK k. 745 ja s. 842 RK k. 760), joka mainittiin 1/12 manttaalin verotilaksi. Tilan isäntänä ja lampuotina oli tuolloin Eerik Heikinpoika (s ). Anttilassa oli palvelusväkeä melkoisesti Eevan asuessa siellä, rippikirjan mukaan 12 renkiä ja 8 piikaa sekä itsellisenä asui vielä 8 henkilöä. Anttilassa työskenteli renkinä myös Eevan eno Vilhelmi Tuomaanpoika Ström. Anttilassa asuessaan Eeva eli suuressa köyhyydessä ja joutui sinnittelemään lastensa kanssa hirvittävän kato-, nälkä- ja kulkutautivuoden 1868 yli todella nälkää nähden, mutta Eeva selvisi. Seuraavaksi Eeva mainittiin v alkaen itselliseksi Vastamäki n:o 1 Mikkolassa (s. 921 RK k. 837). Eeva muutti v tyttärensä Eeva-Marian perään Sauvuoren Väärän rälssitilalle, jossa hänet oli merkitty itselliseksi. Eeva kuoli 59 v. ikäisenä Sauvuoren Väärässä. - Aapeli (Abel) Eevanpoika, s Hartola, Nokka, Jokela. Aapeli pääsi ripille , mainittiin Eeva Antintyttären pojaksi Vastamäen Anttilassa. Aapeli muutti v Vastamäestä rengiksi Putkijärven Mäkelän torppaan, josta v rengiksi Hartolan Koskipään Masikkamäen Paulamäen torppaan (Pertunmaalla), josta Aapeli muutti v Sauvuoren (Hietajärven) Hollaan, jossa hän oli renkinä Yli-Hollan tilalla (Pertunmaalla) ja avioitui Hollan (Hollon) tilan tyttären Anna Stiina Juhontyttären (s Sauvuori, Hollo) kanssa. Aapeli ja Anna Stiina muuttivat v torppareiksi Joutsjärven Viinamäen torppaan Pertunmaalle. - Eeva Maria Eevantytär Vesanen, s Hartola, Vastamäki, Anttila. Tauluun Malakias Eevanpoika, s ja kast Hartola, Vastamäki, Anttila, k Vastamäki, Anttila ja haud Hartolassa. Taulu (II) N.N. Eeva Marian kaikkien kumppaneiden nimiä ei tiedetä. Taulu C Adolf Joonaanpoika Pohjola Syntyi lampuodin poikana Hartolan Heinikan Pohjolan tilalla. Isä taulussa 33.A.17. Heinikan kylä siirrettiin kuuluvaksi Joutsan kuntaan. Perimätiedon mukaan Adolfia kutsuttiin suvun piirissä Tolpiksi, väännöksenä Adolf nimestä. Adolf työskenteli v renkinä Hartolan Putkijärven Koiraharjussa, sitten v Putkijärven Wanha-Koivistossa ja v Kirkkolan kylän Paljon torpassa. Vuodet Adolf työskenteli renkinä Putkijärven Tillalassa sekä v Pohjolan kylässä Heikkilän Elomäessä. Vuoden 1897 alusta alkaen Adolf oli merkitty rengiksi Hartolan Riihiniemen Klemettiin, jossa asui myös loinen Eeva-Maria Eevantytär (s Hartola, Vastamäki, Anttila), eli Annan äiti kahden au-lapsensa kanssa. Kun tiedetään että Anna syntyi Riihiniemen 8

9 Klemetissä, niin tämä asia tuo lisävahvistusta sille päättelylle että Tolppi oli Annan isä. Tolppi oli siis 16 v. nuorempi Annan äitiä Eeva-Mariaa ja Tolppi oli 21 v. ikäinen Annan syntyessä. Tolppi työskenteli v asti renkinä Riihiniemen Klemetissä. Kirjoittajan laatiessa Nurmisen sukukirjaa Tolppi (Adolf Pohjola) jäi kokonaan huomioimatta, koska häntä ei mainittu lainkaan Hartolan rippikirjoissa, johtuen siitä että Tolppi ei ollut käynyt rippikoulua. Mutta lastenkirjoissa hänen nimensä mainittiin, mm. s. 100 LK k.50 Hartola, Riihiniemi, Klemetti; mainittiin renki Adolf Joonaanpoika ja alla loinen Eeva-Maria Eevantytär 3 au-lapsensa kanssa. Tolppi muutti v Putkijärvelle, jossa hänet mainittiin loiseksi. Vuoden 1901/1902 henkikirjan mukaan Adolf Pohjola asui Hartolan Kirkkola n:o 1 Hakalan mäkituvassa veljensä Joonas Oksasen taloudessa, jossa asui myös isä Joonas Pohjola. Henkikirjassa Adolf Pohjola oli merkitty muuttaneeeksi. Adolf Pohjola muutti kirkonkirjan mukaan Hartolasta Helsinkiin, jossa hänet mainittiin kivityömieheksi. Helsingin srk-yhtymän keskusrekisteristä saadun virkatodistuksen mukaan Sörnäisten suom. seurakunnan jäsen kivityömies Adolf Pohjola ent. Jonasson otti virallisesti sukunimen Pohjola käyttöön Adolf Pohjola avioitui 1. avioliittoonsa Emma Karolina Pohjolan, ent. Andersson, os. Fagerstad kanssa, mutta tämä liitto päättyi avioeroon 7½ v kuluttua Emma oli syntynyt Koski Hl:ssä, eli Hämeenkoskella. Hän oli muuttanut Kärkölästä Helsinkiin. Adolf asui Helsingissä lähinnä Kallion kaupunginosassa. Huom.: Adolf asui avioliittonsa aikana v tienoilla Wallininkuja 5:ssa, jossa samassa osoitteessa kirjoittajakin asui 50 v. myöhemmin muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan v ( )!!. Perimätietona on kerrottu että Tolpilla olisi ollut Hartolassa maapaikka Suntintien varrella Murakassa, lähellä Kaisalaa, jossa Adolfin isä aikoinaan asui. Tästä Aatulan paikasta Adolf joutui perimätiedon mukaan myöhemmin luopumaan. Suntintie lähtee Murakkaan johtavalta Koitintieltä pohjoiseen. Lähde; sukututkija Rauno Oksanen Hartolan Pohjolan kylästä (Rauno Oksanen on kirjoittajan äidille Toinille pikkuserkku. Oksasen suvun viljelemä tila sijaitsi runsaan 1 km päässä kirjoittajan äidin kotitilaa Niittylää Hartolan Pohjolan kylässä). Perimätietona on kerrottu että kirjoittajan äiti Toini oli sota-aikana Oksasilla hoitamassa pientä Rauno poikaa. Helsingin v henkikirjassa Adolfin ammatiksi oli merkitty ulkotyömies ja osoitteena oli tuolloin Vaasankatu 16. Vuoden 1928 henkikirjassa ammattina oli sekatyömies ja osoite Wallininkatu 8, joka oli siihen aikaan Työväen Rakennus- ja Asunto-osakeyhtiö Terän asuntoja. Adolf Joonaanpoika Pohjola kuoli jo 57 v. ikäisenä Helsingissä. Emma kuoli Helsingissä. Taulu (II) Eeva Maria Eevantytär Vesanen (Ewa-Maria Ewasdotter) Syntyi äitinsä itsellisen Eeva Antintyttären au -lapsena Hartolan Vastamäen Anttilassa. Kastetilaisuudessa kastepappina toimi Hartolan kirkkoherra Adolf Magnus Winter (eli kirjailija Maila Talvion isä). Eeva-Marian nimi oli kirkonkirjoissa aluksi; Ewa Maria Ewasdotter. Eeva-Marian äiti Eeva työskenteli Eeva-Marian syntymän aikaan piikana Vastamäessä, mutta mitään tietoa Eeva-Marian isästä ei löydetty. Isä voisi olla Anttilan tai lähitalojen joku isännistä (tai ehkä joku tilan pojista) tai rengeistä. Anttilan tilan isäntänä oli k.o. aikaan lampuotina työskennellyt Eerik Heikinpoika (s. 1832), joka esim. sopisi Eeva Marian isäksi. Eerik Heikinpoika oli muuttanut v Joutsasta lampuodiksi Vastamäen Anttilaan. Eeva Maria oli vasta 8 v. ikäinen kun Vastamäessä koettiin, kuten koko maassakin, hirvittävä kato- nälkä- ja kulkutautivuosi 1868, tai itse asiassa paha nälänhätä kesti useampiakin vuosia Mutta Eeva-Maria selvisi noista koettelemuksista. Eeva-Maria asui äitinsä kanssa lapsuuttaan myös Vastamäen Mikkolassa. Eeva- Maria pääsi ripille v Hän työskenteli aluksi piikana Vastamäen Mikkolassa v asti, sitten Riihiniemen Markkulassa v asti, jolloin hän muutti piiaksi Sauvuori n:o 2 Väärän rälssitilalle (lampuotitilalle). Seuraavaksi Eeva Maria mainittiin v piikana Sauvuori n:o 2 Hollan rälssitilalla (lampuotitilalla), josta hän siirtyi v piiaksi Sauvuoren Parantalaan, joka oli tuolloin torppana. Parantalassa asuessaan Eeva Maria synnytti au-lapsen Iida Marian , jonka vuoksi häntä ripitettiin salavuoteudesta, siis päästettiin salavuoteudesta Hartolan kirkossa. Eeva Maria työskenteli Parantalassa piikana vajaan 7 v. ajan ja muutti v. 1889/1890 vaihteessa takaisin Riihiniemeen, jossa hänet mainittiin Eekun (Ekon) kartanon Suurijärven 9

10 torpassa kestiksi, eli vailla vakituista asuntoa olevaksi toisten nurkissa majailevaksi. Suurijärvellä Eeva Maria synnytti toisen au-lapsena Jalmarin ja joutui toisen kerran papin ripitettäväksi äpärälapsen synnyttämisestä. Seuraavaksi Eeva Maria muutti v Riihiniemen (Eekun kartanon) Lahdentauksen torppaan, jossa hänet mainittiin kestiksi. Kesti Eeva Maria Eevantytär asui v Riihiniemen Haaralan torpassa, josta hän palasi v Sauvuorelle, nyt Uotilan torppaan, josta kesti Eeva Maria muutti v Fuurttiin, jossa hänet mainittiin piiaksi (Koskipään kartanon) Yrjölän torpassa, tai sen yhteydessä. Fuurtista Eeva Maria muutti seuraavan v alkupuolella Riihiniemen Klemetin (Ekon, tai Eekun kartanon Ala- Klemetin) torppaan. Täällä asuessa Eeva Maria synnytti kolmannen au-lapsensa (äpärän) Annan , jonka vuoksi Eeva Maria oli taas ripitettävänä. Annan todennäköiseksi isäksi paljastui Riihiniemen Klemetissä renkinä työskennellyt Adolf Pohjola. Riihiniemen Klemetistä Eeva Maria muutti 2 v. päästä v Vastamäen Mikkolan lampuotitilalle, jossa hänet mainittiin loiseksi. Vastamäen Mikkolasta Eeva Maria muutti v Sauvuoren Väärän (Ala-Väärän) rälssitilalle, josta seuraavana v takaisin Vastamäen Mikkolaan. Vuosien rippikirjoissa loinen Ewa Maria Ewantytär mainittiin Vastamäessä; Kylän köyhät ja vaivaiset sivulla. Vuonna 1920 Eeva Maria mainittiin itsellisenä Vastamäen Käykään talossa. Eeva Maria sokeutui elämänsä loppupuolella. Eeva-Marialle ilmestyi sukunimi Vesanen sukunimilain tultua voimaan v On mahdollista että Eeva Marian isä olisi ollut Vesanen niminen mies, joita Hartolassa tunnettiin tuohon aikaan useampiakin, myös Vastamäessä. Toki sukunimen valintaan voi olla muitakin syitä ja monesti sukunimeksi valittiin mukavalta kuulostava nimi, tai nimen ottaminen oli muuten sattuman kauppaa. Viimeiset elinvuotensa Eeva-Maria vietti tyttärensä Annan ja tämän perheen taloudessa Pohjolan kylässä, jossa Eeva-Maria kuoli 65 v. ikäisenä Iida Maria Vesanen, s Hartola, Sauvuori, Parantala. Iida Marialla oli poika Toivo Vesanen, joka sairastui tiettävästi keuhkotautiin ja vietti viimeiset elinvuotensa Jyväskylän keuhkotautiparantolassa. Erään tiedon mukaan Toivo olisi asunut Pertunmaalla, jonne hänet olisi myös haudattu (?). - Jalmari (Hjalmar) Vesa, s Hartola, Riihiniemi, Suurijärvi. Jalmarin sukunimenä oli alun perin nimi Vesanen, joka myöhemmin sai lyhyemmän muodon Vesa. Jalmari muutti Hartolasta mtk:lla n:o 38 pvm Nastolaan, josta sittemmin Helsinkiin. Ensimmäinen puoliso; Hilda Kallentytär Virenius, s Jyväskylä. Toinen puoliso; Ilmi Salmi, s , k Helsinki. Jalmarilla ei ollut jälkeläisiä. - Anna Vesanen, s Hartola, Riihiniemi, Klemetti. Tauluun Taulu 23 Kalhon Hörning sukuhaara Yleistä: Kalhon kylän ja Kalhon kartanon historiaa; Kalho mainittiin historiallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa v. 1405, jolloin Pietari (Per) Kalho oli toimitusmiehenä rajantarkastuksessa. Kalhon kylän nimi on tiettävästi peräisin Sääksmäeltä, eli Kalhon kylän seutu olisi siten ollut sääksmäkeläisten eräalueena ja mahdollisesti alun perin asutettu Sääksmäeltä käsin. Kalhon kartanon alueella on itse asiassa hyvin vanha asutushistoria, mistä kertoo kartanon läheisyydestä löytynyt rautakautinen asuinalue peltoineen. Maakirjan alussa v Kalholla mainittiin kaikkiaan 11 tilaa. Kalhon kartanon, entisen Tauralan ratsutilan tunnettu historia alkaa v. 1539, josta lähtien tilan omistajat ja haltijat: Olavi Albrehtinpoika v Martti Olavinpoika v , tila autiona v , jolloin se oli läänitettynä Koskipään kartanon herralle Sipi Henrikinpojalle (kuningas Kaarle IX määräsi koko Nuoramoisten neljänneskunnan v Sipi Henrikinpojalle, viite; s. 183 SPH I-II) Jaakoppi Martinpoika v , tila autiona v Henrik Sipinpoika Silfverbögel v ja hänen jälkeläisensä v , jolloin Kalhon kartano oli Koskipään rälssitilana 10

11 Sipi Ristonpoika v Sipi Joakiminpoika Korpfelt v (ratsumestari ja majuri v alk., Henrik Sipinpoika Silfverbögelin sisaren poika), sai säterivapauden tilaansa Kalhon tilanhoitaja ja lampuoti Sipi Eerikinpoika oli kuollut nälkään vaimoineen ja lapsineen suurten kato- ja nälkävuosien aikana v. 1697, jolloin Kalhon kartano pääsi näin rapistumaan kunnes sen omistaja Sipi Joakiminpoika alkoi sitä taas uudelleen viljelemään verovapauden myötä v Sysmän verorästiluettelo v kertoo että "majuri Sipi Joakiminpoika Korpfelt oli maannut pitkään sairaana Kalhon kartanossa. Eikä vävyllään Eerikki Klaunpojalla ole millä maksaa. Omistaa vain 2 hevosta ja 2 lehmää, viite; s. 725 SPH I-II. Henrik Sipinpoika Korpfelt v (ratsumestari, edellisen poika) ja Margaretha von Berg. Osa kartanosta oli heidän poikansa Joakim Korpenfeltin ja tämän vaimon Sara Mether n hallussa v asti. Arvid Colliander v (kapteeni, vävy) ja Margaretha Elisabeth Korpenfelt (edell. omistajien tytär), sitten heidän perilliset v asti. Sigfrid Joakim Colliander v (majuri, ed. omistajien poika) ja tämän vaimo Koskipään Väkevän Oton tytär Ottiliana Lovisa Tandefelt. Kalhon kartano jaettiin v (virallisesti v. 1824) kahteen osaan Uusikartano (Frugård) ja Kalho (Vanha-Moisio/Gammelgård), Uusikartanon sai v vänrikki Gustaf Carl Colliander. Kalhon (Gammelgård, entinen Taurala) isännyydet: Otto Juhana Wadenstjerna (ent. Colliander) v ja vaimonsa Elisabeth Wilhelmina Toll sekä heidän perillisensä v Edellisten omistajien poika Otto Juhana aateloitiin v Wadenstjerna nimiseksi. Huom.: kirjoittajan isän Pauli Tammisen isän äidin sukujuuriin liittyvä Asikkalan Kalkkisten Wadenstjerna aatelissuku ei ole samaa sukua Sysmän/Hartolan Kalhon Wadenstjerna suvun kanssa. Otto Wadenstjerna esiintyy Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa Veljekset. Otto Wilhelm Magnus Wadenstjerna v (edellisten omistajien poika) ja puolisonsa Elisabeth Wilhelmina Boisman (jonka äiti oli Maria Kristina Tandefelt). Carl Joachim Wadenstjerna v (edellisen omistajien veli) ja tämän puoliso Maria Andrietta Hirn. Rakennutti v Kalhon kartanon nykyisen päärakennuksen. Georg Reinhold von Essen v (luutnantti, vapaaherra), omisti myös Kalhon Uudenkartanon (Frugård) ja Maria Gustava Tandefelt, Heinolan Paason kartanon omistajat August Reinhold Blom v (varatuomari) Georg Jonsson v (kapteeni) Claes Alfred Stjernvall (kenraalimajuri) ja tämän vaimo Selma Aurora von Krämer sekä Alfredin velipuoli Knut Adolf Ludvig Stjernvall (everstiluutnantti) ja tämän vaimo Sofia Teresia Kupffer v Selma Aurora von Krämer on Pentti Tammisen puolison Hannelen (os. Tuomi) kaukainen sukulainen. Lennart af Forselles kauppahuone W. Gutzeit & Co v , tilaa viljeli Reinhold Carlson (tilanhoitajana) Reinhold Carlson (kunnallisneuvos) v (osti tilan itselleen v. 1892) Karl Albert Carlson ja vaimonsa Katri v Olavi Reinhold Carlson ja Aarne Carlsson (nykyinen omistaja) v alkaen. Uusikartanon omistajina toimivat nykyään Petri Carlson ja vaimonsa Raija. Kirjailija Mika Waltari (s Helsinki, k Helsinki) liittyy läheisesti myös Kalhon kylään ja sen Uuteenkartanoon, jossa hän kirjoitti teoksensa Sinuhe egyptiläinen (julkaistiin v. 1945) vaimonsa Marjatta os. Luukkosen perintötilan Uudenkartanon Näsin hirsirakennuksessa Enojärven pohjoisrannalla. Viite; s. 56 ja 58 sekä HK ja s. 42 ja 48 ja ja SPH I-II sekä s KeI-H. Taulu 23.1 (VIII) Aatami Hörning (Adam Hörning) Syntyi tiettävästi v Laukaalla. Aatamin patronyymi ei selviä asiakirjoista, eikä hänen vanhempiaan ja sukujuuriaan ole saatu selvitetyksi, mutta se tiedetään että hän oli lähtöisin 11

12 Laukaalta ja astui sotapalvelukseen Isonvihan jälkeen v Hartolan Kalhon ratsutilan (kartanon) ratsumieheksi. Aatami peri Kalhon ratsutilan edellisen ratsumiehen Eerik Hörningin viran ja sotilasnimen. Tuolloin v Aatami mainittiin 21 v. ikäiseksi ja kerrottiin Aatamin olevan lähtöisin Laukaalta. E.m. ratsumies Eerik Hörning oli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 96, eli Kalhon kartanon ratsumies kuuluen Ruotsista Isonvihan aikaan tulleeseen Upplannin viisikäsrykmentin ratsumiesryhmään, viite; s. 395 SPH I-II sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmus v (rulla URR 392 kuva 530 SSHY). Aatami Hörning oli edeltäjänsä tavoin rakuuna, eli ratsumies Kalhon Tauralan rusthollissa, toimien Kalhon kartanon herran Joakim Korpenfeltin (vaimonaan Sara Mether) ratsumiehenä, myöhemmin myös kapteeni Arvid Collianderin (jonka vaimo oli Margaretha Elisabeth Korpenfelt) ratsumiehenä Kalhon kartanossa. Kalhon kartanon nimenä esiintyi myös nimi Joachimsberg kartanon isännän, Asikkalan Vähä-Äiniön kartanosta lähtöisin olevan Joakim Korpenfeltin mukaan. Aatami Hörningin isäntä Joakim Korpenfelt ja tämän vaimo Sara Mether ovat kirjoittajan lähisukupiiriin kuuluneen Martta Tammisen, os. Eronen (s Asikkala kk, k Asikkala kk) esivanhempia. Martan äidin isä oli Karl Frederik Korpenfelt Asikkalan Vähä-Äiniöltä. Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmuksessa v (rulla WA1234 kuva 245 SSHY) todettiin majuri Sipi Joakiminpojan (Korpenfelt) tai kapteeni Arvid Collianderin Kalhon ratsutilan n:o 96 rakuunana Aatami Hörning, syntyjään Laukaalta, ikä 30 vuotta, palvellut 9 v ajan, naimisissa. Hartolan rippikirjoissa Aatami Hörning mainittiin vielä 1780-luvulla asuneen Kalhon ratsumiehen torpassa (s. 60 RK k. 62) vanhana rakuunana ja kerrottiin Aatamin kuolleen v Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan vanha rakuuna Aatami Hörning kuoli 90 v. ikäisenä vanhuuteen Hartolan Kalholla. Ilmoitetussa kuoliniässä oli tässäkin tapauksessa liioittelua, todennäköisempi kuolinikä oli 84 vuotta. Kaarina Ristontytär (Carin Christersdotter) Mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (RK ) Aatami Hörningin puolisoksi ja kerrottiin Kaarinan kuolleen v Hebla Aatamintytär, s. n. v Hartola, Kalho. Hebla mainittiin Hartolan v rippikirjassa olleen Asikkalan Kurhilan kartanossa Bröijereiden palveluksessa. - Valpuri Aatamintytär, s. n. v Hartola, Kalho, k. v Hartola, Kalho, haud Hartola. Taulu 23.2 (VIII) Marketta Heikintytär (Margeta Henricsdotter) Syntyi v ilmeisesti Hartolan Kalholla. Marketta avioitui tai hänet naitettiin jo n. 15 v. ikäisenä Aatami Hörningin puolisoksi, jolloin vihkitiedoissa Marketta mainittiin piiaksi Kalholta. Marketta voisi olla Kalholta sotilaan Heikki Hirven (taulussa 11.1) tytär, mutta tähän ei löydetty varmistusta. Oli kuitenkin varsin yleistä että sotilaan tytär naitettiin sotilaan puolisoksi. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan rakuuna Aatami Hörningin vaimo Marketta Heikintytär kuoli 42 v. ikäisenä joulupäivänä Kalholla. - Maria Aatamintytär, s Hartola, Kalho, k Hartola, Kalho - Riitta Aatamintytär, s Hartola, Kalho. Tauluun Juho Aataminpoika Hörning, s Hartola, Kalho, torpparina Kalholla, k Hartola, Pohjola. Puoliso v Anna Laurintytär, s Hartola, k Hartola, Kalho. Juhon 2. puoliso Maria Olavintytär, s Hartola. Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter) Syntyi tiettävästi v Hartolan Kalholla. Maria avioitui tai hänet naitettiin leskimies ja sotilaan Aatami Hörningin 3. puolisoksi ja vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan Kalholta. Maria kuoli tiettävästi Kalholla. Ei tiedossa lapsia. 12

13 Taulu 24 Vastamäki sukuhaara Yleistä: Vastamäen pieni kylä sijaitsee Hartolassa Riihiniemen kylästä koilliseen Riihiniemi- Pertunmaan Joutsjärven tien varrella. Vastamäki esiintyi kylänä tai paikkana ensimmäisen kerran v. 1575, viite; s. 31 HK. Vuoden 1624 verokirjoissa Vastamäki mainittiin Sauvuoren yhteydessä ja Vastamäkeen oli tuolloin kirjattu 2 veronmaksajaa (kirkon kymmenysveron maksajaa); Lauri Niilonpoika ja Niilo Niilonpoika. Vastamäessä mainittiin 1600-luvulla 2 kantatilaa; Iso-Niilo ja Vähä-Niilo, joilla oli myös torppia. Nämä 2 kantatilaa jakaantuivat Isonjaon yhteydessä useampaan osaan, joita edelleen jaettiin 1800-luvun loppupuolella, mikä jatkui sitten 1900-luvullakin. Myös tilojen nimet muuttuivat, kun rakennettiin uudistiloja ja vaihdettiin paikkaa. Vastamäkeen luettiin 1600-luvulla myös Riihiniemi, Ulmala sekä Fuurtti. Vastamäen takamailla, Pertunmaan Kuortin lähellä, sijainnut Kyyhkynen (Kyyhkylä) mainittiin verokirjoissa myös Vastamäkeen kuuluvaksi. Vastamäen tiloilla isännät mainittiin välillä talollisiksi, eli olivat itsenäisiä talonpoikia, ajoittain lampuodeiksi, eli toimivat Koskipään kartanon lampuotina tai jopa torpparina. Taulu 24.A Vastamäen Vähä-Niilon sukuhaara Vastamäen Vähä-Niilon tila on sijainnut tiettävästi Riihiniemi Joutsjärven tien eteläpuolella, ilmeisesti nykyisissä kartoissa mainitun Kukkulan tilan tienoilla. Maarekisterissä Vähä-Niilon tila mainittiin Vastamäki n:o 2 tilana. Tilan jaossa (Isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopulla/ 1800-luvun taitteessa) syntynyt Anttilan tila sijaitsee Kukkulasta lounaaseen ja on tiettävästi edelleen alkuperäisellä paikallaan Kaitueentien varrella. Vähä-Niilolla oli 1800-luvulla monia torppia, joista osa löytyy vieläkin kartalta; mm. Kaitueen, Suntilan, Suurijärven ja Tupelin torpat, sekä Rajalan mäkitupa. Taulu 24.A.1 (XII) Lauri Niilonpoika Vastamäki (Lars Nilsson) Syntyi n. v talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Isä taulussa 6.A.1. Lauri tai Lasse Niilonpoika mainittiin verokirjoissa ja tarkemmin kirkon kymmenysluetteloissa Sauvuorella v sekä Vastamäessä v Vuosien henkikirjoissa Lauri mainittiin talollisena Vastamäessä ilman vaimoa poikansa Yrjön ja tämän vaimon kanssa. Laurin tila mainittiin tuolloin Koskipään kartanon torpaksi. Lauri kuoli v jälkeen Vastamäessä. Taulu 24.A.2 (XII) N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Laurin puolisoa ei mainittu v henkikirjoissa, eli hän oli joko kuollut tai oli niin pahasti sairaana että ei merkitty henkikirjoihin, koska kovin sairaiden ihmisten ei tarvinnut maksaa henkirahaa. - Eerik Laurinpoika Vastamäki, s. n Hartola, Sauvuori, mainittiin v kymmenysluettelossa Vastamäessä. - Matti Laurinpoika Vastamäki, s. n Hartola, Sauvuori, mainittiin v verokirjassa talollisena Vastamäessä. - Heikki Laurinpoika Vastamäki, s. n Hartola, Sauvuori. Tauluun 24.A.3. - Yrjö Laurinpoika Vastamäki, s. n Hartola, Sauvuori, mainittiin henkikirjoissa Lauri Niilonpojan poikana Vastamäessä v sekä Heikki Laurinpojan veljenä Vastamäessä v , mainittiin myös itselliseksi. Puoliso v Kaarina Heikintytär sekä II puoliso Kerttu, joka mainittiin v henkikirjoissa. Taulu 24.A.3 (XI) Heikki Laurinpoika Vastamäki (Henric Larsson) Syntyi n. v talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Heikki oli nuorena miehenä ilmeisesti 13

14 sotilaana, ratsumiehenä Koskipään kartanon Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lipullisessa 30-vuotisessa sodassa, ollen tiettävästi hakkapeliittana Keski-Euroopan sotatantereella luomassa Suur-Ruotsia (tai suurta Ruotsi-Suomea). Heikki mainittiin sitten v henkikirjassa Vastamäessä, jossa hän oli talollisena (lampuotina) ja isäntänä v , Koskipään kartanon Silfverbögelien rälssitilalla Vastamäessä. Heikki kuoli v jälkeen mahdollisesti Vastamäessä. Taulu 24.A.4 (XI) Barbro N.N. Barbro mainittiin v henkikirjoissa Vastamäessä Heikki Laurinpojan puolisona ja tilan emäntänä. - Simo Heikinpoika Vastamäki, s. n Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.5. - Eerik Heikinpoika Vastamäki, s. n Hartola, Vastamäki, mainittiin v henkikirjoissa Vastamäessä. Puoliso: Helka, mainittiin v Heikki Heikinpoika Vastamäki, s. n Hartola, Vastamäki, mainittiin v henkikirjoissa Vastamäessä. Puoliso: Maria, mainittiin v Taulu 24.A.5 (X) Simo Heikinpoika Vastamäki (Simon Hindersson) Syntyi n. v talollisen (lampuodin) poikana Hartolan Vastamäessä. Simo mainittiin Heikki Laurinpojan pojaksi Vastamäessä v , jolloin Simolla oli jo vaimo Kaarina. Vuoden 1654 henkikirjassa Simo mainittiin nihdiksi, eli sotilaaksi, mahdollisesti Simo oli mukana Venäjän sodassa v Simo mainittiin talolliseksi (lampuodiksi) ja isännäksi Vastamäen rälssitilalla v henkikirjoissa. Simon vaimo Kaarina mainittiin leskeksi v. 1670, eli Simo kuoli v lopulla tai aivan v alussa Vastamäessä, eli jo n. 40 v. ikäisenä. Taulu 24.A.6 (X) Kaarina (Karin N.N-dotter) Syntyi n. v Hartolassa. Kaarina avioitui tai hänet naitettiin n. v Simo Heikinpojan puolisoksi Vastamäkeen. Kaarina mainittiin v henkikirjassa Simo Heikinpojan puolisona ja miniänä Vastamäessä, jossa hän oli tilan emäntänä v Kaarina mainittiin leskeksi v henkikirjassa, sen jälkeen hänestä ei löytynyt merkintöjä. On mahdollista että Kaarina avioitui uudemman kerran, mutta häntä ei löydetty henkikirjoista. Toki henkikirjoista löytyy montakin Kaarinaa, mutta heistä on mahdoton sanoa kuka heistä oli juuri tämä samainen Kaarina. - Niilo Simonpoika Vähä-Niilo, s. n Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.7. - Simo Simonpoika, mainittiin v henkikirjoissa torpparina Vastamäessä. Taulu 24.A.7 (IX) Niilo Simonpoika Vähä-Niilo (Niels Simonsson) Syntyi n tiettävästi talollisen (lampuodin) poikana Vastamäessä. Niilo Simonpoika mainittiin ensimmäisen kerran henkikirjoissa vaimonsa Johannan kanssa v torpparina Vastamäessä. Niilo mainittiin sitten v henkikirjassa talolliseksi ja isännäksi Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa yhdessä vaimonsa Johannan kanssa. Maakirjan mukaan Niilo oli isäntänä Vähä-Niilon verotorpassa v Vuoden 1694 kylvökymmenysluettelon mukaan Vastamäkeen oli verolle pantu torppari Niilo Simonpoika, jonka tila oli 1/6 manttaalin tila, taloluku 1, ja kylvö v oli 2 tynnyriä, viite; s. 207 SPH I-II. Niilo voisi olla Vastamäestä torppari Simo Simonpoika Kyyhkysen poika, mutta mitä todennäköisemmin hän on Vastamäen Simo Heikinpojan poika. Vastamäen Esko Eerikinpojan tila mainittiin v maakirjassa Iso-Niilon tilana ja Niilo Simonpojan tila Vähä-Niilon tilana. Maakirjojen mukaan Niilo maksoi Vähä-Niilon tilan verot vielä v Niilo Simonpoika joutui elinaikanaan kokemaan kovia, ensiksikin v suuret kato-, nälkä- ja kulkutautivuodet ja tämän perään Pohjan sota ja Isonvihan aika v

15 Sysmän verorästiluettelon v mukaan Vastamäen Vähäniilon isäntä Niilo Simonpoika oli köyhä talollinen, joka katovuosien ja sotamiesottojen takia oli joutunut hätään ja pystyi maksamaan vain osan veroistaan. Edelleen mainittiin että Vastamäen torpparit olivat kuolleet nälkään katovuosina jättämättä jälkeensä mitään omaisuutta, viite; s. 727 SPH I-II. Sysmän taloluettelon mukaan Vastamäen Vähäniilo mainittiin luvulla 1/6 manttaalin 1 talouden tilaksi, joka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 101 ja 102 (Hartolan Koskipään) augmentti, eli aputila, eli tila osallistui Koskipään kartanon ratsumiehen ylläpitoon ja samalla tila oli ruodun 107 osakas, eli tila osallistui myös ruotusotamiehen ylläpitoon, viite; s. 715 SPH I-II. Niilo Simonpoika kuoli v jälkeen Vastamäessä, ehkä n. v. 1715, siis Isonvihan aikaan. Taulu 24.A.8 (IX) Johanna N.N. Johanna mainittiin v henkikirjoissa Niilo Simonpojan puolisoksi sekä v Vähä- Niilon tilan emännäksi. Johanna voisi olla Vastamäen (Riihiniemen) Klemetti Heikinpojan ja tämän puolison Johannan tytär (?), mutta tätä ei saatu varmistettua. - Liisa Niilontytär, puoliso Samuel Eerikinpoika, jotka mainittiin Vähä-Niilossa talollisina v henkikirjoissa. - Aatami Niilonpoika Vähä-Niilo, s. v Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.9. Taulu 24.A.9 (VIII) Aatami Niilonpoika Vähä-Niilo (Adam Nielsson) Syntyi v talollisen poikana Hartolan Vastamäessä. Aatami Niilonpoika, talollinen ja kirkon kuudennusmies, isäntänä Vastamäen Vähä-Niilossa v Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 168 RK k. 145) Aatami mainittiin talolliseksi (bonde) Vähä-Niilon tilalla. Tilalla asui tuolloin ihmistä; Aatamin perheen lisäksi tilalla mainittiin useita renkejä ja piikoja sekä itsellisiä, kuin myös pari kerjäläistä. Vuosien rippikirjassa Vastamäen Iso-Niilon ja Vähä-Niilon ohella mainittiin Vastamäessä Uudenkartanon/tilan torppa (Nygårgs torp). Rippikirjoissa Aatami mainittiin ylinnä ja isäntänä aina kuolemaansa v asti, vaikka henkikirjojen mukaan tilan pito siirtyi hänen Tuomas pojalleen jo v Aatamin isännyyden aikana Vähä-Niilo oli jakamaton tila. Kirkonkirjoissa Aatamin tilasta käytettiin myös nimeä Sexmannin tila (Sexman = kirkon kuudennusmies). Aatami oli arvostettu ja vaikutusvaltainen talonpoika, jota osoittaa hänen kuudennusmiehen virkansa, jossa tehtävässä hän keräsi Hartolan itäpuolen kylissä papiston kymmenykset sekä muut verot ja maksut. Aatami toimi Vastamäki- Riihiniemen alueella kyläpäällikkönä, sekä oli alueensa moraalin vartijana, mm. oli patistelemassa kyläläisiä kirkkoon sunnuntaisin. Aatami joutui muutenkin huolehtimaan kyläläisten asioista, mm. ilmoittamaan papistolle jos kotikylän seuduilla alkoi ilmaantumaan tarttuvia kulkutauteja. Aatami joutui toimessaan kuljettamaan tai järjestämään kuljetukset sairastuneille kyläläisille hospitaaleihin. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kirkon kuudennusmies Aatami Niilonpoika kuoli 84 v. ikäisenä Vastamäessä ja haudattiin Hartolassa. Taulu 24.A.10 (VIII) Anna N.N. Syntyi n. v Hartolassa. Anna avioitui tiettävästi v Aatami Niilonpojan kanssa ja hänet mainittiin Aatami Niilonpojan puolisoksi ja Vastamäen Vähä-Niilon tilan emännäksi v Sysmän henkikirjoissa. Anna kuoli tiettävästi v alkupuolella Vastamäessä. - Tuomas Aataminpoika Vähä-Niilo, s. v Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A Liisa Aatamintytär, s. n Hartola, Vastamäki. Puoliso Simo Jaakopinpoika Marjokankaalta. - Antti Aataminpoika, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki 15

16 Valpuri Eerikintytär (Walborg Ericsdotter) Syntyi v Hartolassa. Mahdollisesti talollisen tytär Vastamäen Iso-Niilosta. Valpuri avioitui tiettävästi v Aatami Niilonpojan kanssa. Sysmän henkikirjojen mukaan Valpuri toimi Vastamäen Vähä-Niilon emäntänä v Valpuri mainittiin myös Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 168 RK k. 145) emäntänä Vähä-Niilossa. Valpuri kuoli jo 43 v. ikäisenä Hartolan Vastamäessä ja haudattiin Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. - Matti Aataminpoika Vähä-Niilo, s Hartola, Vastamäki, talollinen Vastamäessä, k Hartola, Vastamäki. Puoliso Marja Heikintytär, s. 1729, Ruorasmäen Kukosta, k Vastamäki, Vähä-Niilo. Matin ja Marjan pojat Pietari Matinpoika (s. 1760, k. 1808) ja Aatami Matinpoika (s. 1765, k. 1812) viljelivät (ja näiden jälkeläiset) Vähä-Niilon tilan toista puoliskoa, joka mainittiin tilan jaon jälkeen Vähä-Niilon nimellä (toinen puolisko oli Anttila). - Mikko Aataminpoika, s Hartola, Vastamäki, kast Hartola - Petteri Aataminpoika, s. n Hartola, Vastamäki - Helka Aatamintytär, s Hartola, Vastamäki, avioitui tiettävästi v Putkijärvelle. - Maria Aatamintytär, s Hartola, Vastamäki, puoliso Simo Simonpoika, torppari ja leskimies Riihiniemestä. Taulu 24.A.11 (VII) Tuomas Aataminpoika Vähä-Niilo (Thomas Adamsson) Syntyi v talollisen poikana Hartolan Vastamäessä. Vartuttuaan Tuomas toimi lampuotina ja isäntänä kotitilallaan Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa v Tuomaksen isännyyden aikana Vähä-Niilossa mainittiin 2 isäntää; Tuomas Aataminpoika (päätilalla) sekä Tuomaan nuorempi veli Matti Aataminpoika, joka viljeli II-tilaa, eli tila oli käytännössä jaettu kahtia. Tuomas Aataminpoika kuoli 51 v. ikäisenä kaupunkimatkallaan pistokseen tai sydänkohtaukseen (blifvit död under Stads resan i styng) ja haudattiin Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter) Syntyi v Hartolassa. Maria avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä Tuomas Aataminpojan puolisoksi. Vihkitiedoissa ei kerrottu mistä Maria tuli miniäksi Vastamäen Vähä- Niiloon, jossa Maria toimi sitten tilan nuorena emäntänä. Maria kuoli jo 29 v. ikäisenä lapsivuoteeseen tai lapsen synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon Vastamäessä ja haudattiin Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. - Liisa Tuomaantytär, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Tuomas Tuomaanpoika, s Hartola, Vastamäki, itsellinen Vastamäessä, k Hartola, Vastamäki. Puoliso Hartolassa torpparin tytär Kaarina Mikontytär Hartolan Koitista, s Hartola, Koitti, k Hartola, Vastamäki. - Yrjö Tuomaanpoika, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Anna Tuomaantytär, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Valpuri Tuomaantytär, s Hartola, Vastamäki - Eeva Tuomaantytär, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki Taulu 24.A.12 (VII) Valpuri Juhontytär (Walborg Johansdotter) Syntyi v talollisen tyttärenä Hartolan Ruskealan Marttilassa. Isä taulussa Valpuri avioitui tai hänet naitettiin 24 v. ikäisenä leskimies Tuomas Aataminpojan puolisoksi ja Vastamäen Vähä-Niilon tilan emännäksi. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Valpuri oli piika Ruskealasta. Hartolan rippikirjan (s. 24 RK k. 27) mukaan Ruskealan Marttilan Juho Juhonpojan tytär Valpuri avioitui Vastamäkeen. Vastamäen Vähä-Niilon tilan emäntä. Valpuri kuoli 46 v. ikäisenä Hartolan Vastamäessä. 16

17 - Marja Tuomaantytär, s Hartola, Vastamäki - Antti Tuomaanpoika, s Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A Mikko Tuomaanpoika Iso-Niilo, s Hartola, Vastamäki, lampuotina Vastamäen Iso-Niilon Mikkolassa, kirkon kuudennusmies, k Hartola, Vastamäki. Puoliso: Marja Yrjöntytär, s Hartola, piika Vastamäen Ny Gård sta. - Juho Tuomaanpoika Vähä-Niilo, s Hartola, Vastamäki, talollinen Vähä-Niilossa, puoliso Marja Juhontytär, Pohjolan kylästä. Juho ja Marja muuttivat v Niemeen, jossa heidät mainittiin talollisina. - Eeva Tuomaantytär, s Hartola, Vastamäki. Puoliso Olavi Juhonpoika, torppari Pohjolan kylästä. - Liisa Tuomaantytär, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Sauvuori lapsivuoteeseen. Puoliso Pietari Eerikinpoika, s Hartola, Sauvuori. Talollisena Sauvuorella. Pietarin isä Eerik Tahvonpoika taulussa 6.A.15. Taulu 24.A.13 (VI) Antti Tuomaanpoika Anttila (Anders Thomasson) Syntyi talollisen poikana Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa. Antti toimi vartuttuaan talollisena ja lampuotina kotitilallaan Vähä-Niilossa. Vuoteen 1796 asti Antin apuna tilan pidossa oli tämän nuorempi veli Juho Tuomaanpoika. Vuoden kirkonkirjoissa Antin isännöimä tila mainittiin nimellä Vähä-Niilo, Anttila. Vähä-Niilon tilan jaossa syntynyttä uutta tilaa kutsuttiin Anttilaksi, ilmeisesti juuri Antin etunimen mukaan. Vähä-Niilon tilaa viljeli Antin serkut Pietari Matinpoika (s. 1760) ja Aatami Matinpoika (s. 1765). Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan talollinen ja leskimies Antti Tuomaanpoika kuoli 80 v. ikäisenä Vastamäessä. Taulu 24.A.14 (VI) Eeva Heikintytär (Eva Henricsdotter) Syntyi tiettävästi talollisen tyttärenä Hartolan Vastamäessä. Isä taulussa 24.B.9. Eeva Heikintytär avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä Antti Tuomaanpojan kanssa ja vihkitiedoissa Eeva mainittiin piiaksi Vastamäen Vähä-Niilosta. Vastamäen Vähä-Niilon Anttilan tilan emäntä. Eevan vanhempien selvittely ja päättely osoittautui haasteelliseksi, sillä Vastamäessä oli mahdollisesti kaksikin Eeva Heikintytärtä: Ensiksikin Eeva voisi olla Vastamäen Ison Niilon Heikki Heikinpojan (Hendrich Hendrichsson) ja tämän puolison Marja Tuomaantyttären (Marja Thomasdotter) tytär Eeva, joka syntyi Vastamäessä ja joka v rippikirjan mukaan avioitui v Myöhemmin rippikirjoissa Eevan synt.vuodeksi mainittiin kuitenkin v. 1750!. Toisaalta Eeva voisi olla Vastamäen Vähä-Niilossa torpparina mainitun Heikki Yrjönpojan tytär. Vuoden rippikirjan mukaan Vastamäen Vähä-Niilon torpparin Heikki Yrjönpojan ja tämän puolison Anna Matintyttären tytär Eeva avioitui v. 1773!. Heikki Yrjönpoika mainittiin Vastamäessä torpparina ja jääkärinä ja hän oli avioitunut leskimiehenä v leskivaimon Anna Matintyttären kanssa, joka kuoli v kesäkuussa 55 v. ikäisenä ja Heikki avioitui 3. kerran v joulukuussa leskivaimon Eeva Ristontyttären kanssa. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Heikki Yrjönpojalta ei kuitenkaan löydy Eeva nimistä tytärtä!. Toisaalta myöskään kuulutettujen ja vihittyjen kirjasta ei löydy kahta Eeva Heikintytärtä avioituneeksi Vastamäessä, löytyy ainoastaan vihitty Eeva Heikintytär. Sitä ei saatu myöskään selville mistä leskimies Heikki Yrjönpoika tuli Vastamäkeen. Hieman ristiriitaisia tietoja tulkitessa päädyttiin siihen että Eeva olisi todennäköisemmin Ison Niilon tilan tytär, siis syntynyt Eeva Heikintytär ja tätä vaihtoehtoa tukee Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirja, jonka mukaan talollisen vaimo Eeva Heikintytär kuoli 65 v. ikäisenä Hartolan Vastamäessä (eli olisi syntynyt todella v. 1756). - Antti Antinpoika, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki 17

18 - Liisa Antintytär, s Hartola, Vastamäki. Puoliso torpparin poika Hartolan Jokelasta Heikki Yrjönpoika, s. 1774, renkinä, vävynä ja lampuotina Vähä- Niilossa, k Hartola, Vastamäki. - Aatami Antinpoika, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Maria Antintytär, s Hartola, Vastamäki. Puoliso Tuomas Matinpoika, torpparin poika Hartolan Ulmalasta. - Anna Antintytär, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Valpuri Antintytär, s Hartola, Vastamäki. Tauluun Eeva Antintytär, s Hartola, Vastamäki. Puoliso Matti Tuomaanpoika, s Hartola (Joutsa) Hankaa, Holla. Eeva avioitui kirjoittajan isän äidin sukuun kuuluneen Matti Tuomaanpojan kanssa, jonka isän Tuomas Antinpoika Hollan isän Antti Martinpoika Hollan isä Martti Matinpoika Holla on kirjoittajan esi-isiä Hankaan Hollasta (s. 137 Havuhuupon sukukirja, taulu 23.5) - Antti Antinpoika, s Hartola, Vastamäki, k Hartola, Vastamäki - Kaisa Antintytär, s Hartola, Vastamäki - Hebla Antintytär, s Hartola, Vastamäki. Puoliso Juho Tuomaanpoika, s Hartola, renkinä, vävynä ja lampuotina Vastamäen Vähä-Niilossa. - Heikki Antinpoika, s Hartola, Vastamäki Taulu 24.B Vastamäen Iso-Niilon sukuhaara Vastamäen Iso-Niilon tila on sijainnut tiettävästi Vastamäessä nykyään Horppi nimellä tunnetun tilan paikkeilla, Iso-Niilon tilan ollessa ilmeinen kantatila Vastamäessä, sillä se mainittiin maarekisterissä Vastamäki n:o 1 tilana. Horpin tila sijaitsee Vastamäessä Riihiniemi-Joutsjärvi tien pohjoispuolella. Ison jaon myötä 1800-luvun puolella Iso-Niilon tila jakaantui kahteen tilaan; Horppila ja Mikkola, jotka edelleen ovat Vastamäessä, Horppila nykyään Horppi nimellä n. 700 m päässä Riihiniemi-Joutsjärvi tiestä. Mikkola sijaitsee Horpin eteläpuolella aivan Riihiniemi- Joutsjärvi tien tuntumassa, entistä Vähä-Niiloa (Kukkulan tila) vastapäätä. Iso-Niilolla mainittiin Seppälän torppa, jolla nimellä paikka edelleen tunnetaan Horpin peltojen eteläpuolella Horpin ja Mikkolan välissä. Taulu 24.B.1 (XI) Eerik Niilonpoika Iso-Niilo (Erich Nilsson) Syntyi n. v talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Isä taulussa 6.B.1. Eerik mainittiin Vastamäessä Niilo Niilonpojan poikana v ja sekä talollisena ja isäntänä v ja 1675 henkikirjoissa, tai paremminkin Eerik toimi Koskipään kartanon torpparina ja/tai lampuotina Vastamäessä. Eerikillä mainittiin vaimo (hu) jo v henkikirjassa. Vastamäessä mainittiin isäntänä myös Eerikin vanhempi veli Heikki Niilonpoika. Vuoden 1675 henkikirjassa Eerik Niilonpoika mainittiin isäntänä Vastamäessä ilman puolisoa, tilalla mainittiin tuolloin leskivaimo Riitta, eli Eerikin miniä, joka mainittiin vielä v henkikirjassa. Samoin v henkikirjassa mainittiin Eerikin pojat Esko ja Antti vaimojensa kera. Eerik Niilonpoika kuoli v tai sen jälkeen Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Taulu 24.B.2 (XI) Valpuri N.N. (Walborg N.N-dotter) Syntyi n. v Hartolassa. Valpuri oli ilmeisesti sama Eerikin vaimo, joka mainittiin v henkikirjassa, eli olivat avioituneet mahdollisesti v tienoilla. Valpuri mainittiin etunimellään v henkikirjoissa Eerikin puolisona ja emäntänä Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Valpuri kuoli v tai sen jälkeen Vastamäessä. - Lauri Eerikinpoika Iso-Niilo, s. n. v Hartola, Vastamäki. Mainittiin v henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi Vastamäen Iso-Niilossa. Puoliso: Riitta, mainittiin Laurin vaimona v henkikirjoissa. 18

19 - Olavi Eerikinpoika, s. n. v Hartola, Vastamäki. Mainittiin v henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi ja itselliseksi Vastamäen Iso-Niilossa. Puoliso: Riitta, mainittiin v henkikirjoissa Olavin vaimoksi Vastamäen Iso-Niilossa. - Esko Eerikinpoika Iso-Niilo, s. n. v Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.3. - Antti Eerikinpoika, s. n. v Hartola, Vastamäki, mainittiin v henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi Vastamäessä. Samaisissa v henkikirjoissa Antilla mainittiin vaimo Anna. Helka N.N. (Helga N.N-dotter) Helka mainittiin v henkikirjoissa Eerik Niilonpojan puolisoksi ja emännäksi Iso-Niilon tilalla Vastamäessä, eli Helka avioitui leski-isännän Eerik Niilonpojan kanssa v tienoilla. Helka kuoli v jälkeen Vastamäessä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 24.B.3 (X) Esko Eerikinpoika Iso-Niilo (Eskil Ersson) Syntyi n. v tiettävästi talollisen tai lampuodin poikana Hartolan Vastamäessä. Esko mainittiin v henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi ja samalla kerrottiin Eskon asuvan ja työskentelevän itsellisenä Vastamäen Iso-Niilossa. Vuoden 1675 henkikirjassa Esko mainittiin tilalla Eerik Niilonpojan pojaksi vaimonaan Kaarina. Esko Eerikinpoika toimi sitten v henkikirjojen mukaan tilan isäntänä ollen Koskipään kartanon herran majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögel n lampuotina. Esko Eerikinpoika mainittiin seuraavan kerran v henkikirjoissa Vastamäessä, ollen v Vastamäen Iso-Niilon, eli Puppolan tilan isäntänä ja lampuotina. Maakirjoissa tilan omistajan nimi esiintyi muodossa Esko Eerikinpoika Isoniilo (Eskil Ersson Isonijlo) ja Esko Isoniilo (Eskel Isonijlo). Esko köyhtyi pahasti Suurten nälkävuosien aikana ja joutui suuriin verovelkoihin. Sysmän verorästiluettelon v mukaan Isoniilon Esko Eerikinpojan on maksettava (verovelkansa) tai ruvettava sotilaaksi, viite; s. 727 SPH I-II. Esko kuoli henkikirjan mukaan v Vastamäessä. Vastamäessä mainittiin v henkikirjoissa toinenkin Esko Eerikinpoika, nimittäin Eerik Matinpojan poika Esko Eerikinpoika. Vastamäessä oli isäntänä myös Esko Matinpojan poika Heikki Eskonpoika, joka mainittiin v henkikirjoissa Iso-Niilon tilan yhteydessä. E.m. Heikillä mainittiin myös veljet Risto Eskonpoika (v ) ja Nuutti Eskonpoika (v ). Vastamäessä Iso-Niilon tilan yhteydessä mainittiin v henkikirjoissa isäntänä myös Eerik Heikinpoika. Nämä kaikki lienee Koskipään kartanon verotorppareina Vastamäessä, Iso- Niilon tilan yhteydessä (?). Taulu 24.B.4 (X) Kaarina N.N. (Carin N.N-dotter) Kaarina mainittiin v henkikirjoissa Esko Eerikinpojan puolisoksi ja Iso-Niilon tilan emännäksi. - Nuutti Eskonpoika, mainittiin v henkikirjoissa Esko Eerikinpojan pojaksi Vastamäessä, puoliso Kaarina mainittiin v henkikirjoissa. - Eerik Eskonpoika???. Tauluun 24.B.5. Aune N.N. (Agnes N.N-dotter) Aune mainittiin v henkikirjoissa Esko Eerikinpojan puolisona Vastamäen Iso-Niilossa sekä Aatami Eskonpojan äitinä v henkikirjassa. Aune kuoli Isonvihan aikaan v jälkeen Vastamäessä. - N.N. Eskontytär. Puoliso: Tuomas N.N, mainittiin v henkikirjoissa Esko Eerikinpojan vävynä Iso-Niilon tilalla. 19

20 - Aatami Eskonpoika Iso-Niilo, mainittiin v henkikirjoissa. Puoliso: Marketta, mainittiin v henkikirjassa. Taulu 24.B.5 (IX) Eerik Eskonpoika (Eric Eskelsson)??? Syntyi n. v mahdollisesti Hartolan Vastamäessä (?). Eerikiä ei mainittu henkikirjoissa eikä kirkonkirjoissa. Eerik on päätelty lähinnä poikansa patronyymin perusteella. On myös huomioitava se että Eerikin patronyymi on epävarma. Asian selvittämistä vaikeuttaa puuttuvat asiakirjat Suurten nälkävuosien (v ) sekä Pohjan sodan ja Isonvihan (v ) ajalta ja senkin jälkeiseltä muutamalta vuodelta ( ). On mahdollista että tämä Eerik ei ole Iso-Niilon isännän Esko Eerikinpojan poika, eikä mahdollisesti ollenkaan sukulainen (?), mutta on perusteita päätellä että Eerik olisi kuitenkin Vastamäestä ja siellä Esko Eerikinpojan poika. Taulu 24.B.6 (IX) Marja Simontytär (Marja Simonsdotter) Syntyi v Hartolassa. Marja voisi olla Sauvuoren Simo Niilonpojan ja tämän puolison Markareetan tytär, tai Vastamäen torpparin Simo Kyyhkysen ja tämän vaimon Marketan tytär, tai Vastamäen torpparin ja Nokan kylässä kalastajana toimineen Simo Simonpojan tytär (?), vaihtoehtoja on siis useita, eikä millekkään näistä löydetty vahvistusta. On mahdollista että taulussa 6.B.10 mainittu Marketta Simontytär olisi Marjan sisar?. Vastamäen Ylitalossa kuoli torpan emäntä Kristiina Simontytär 70 v. ikäisenä, mahdollisesti hänkin Marjan sisar (?). Marja Simontytär oli joka tapauksessa emäntänä Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Marjan ensimmäisen puolison nimi oli Eerik. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa v Iso-Niilon tilan lampuodiksi ja isännäksi oli merkitty Pietari Tuomaanpoika (syntyi n. v. 1680, kuoli v ja haudattiin Hartolan kirkkoon, sen lattian alle) ilmeisen toisen vaimonsa Marja Simontyttären kanssa. Henkikirjojen mukaan Pietari toimi lampuotina v Iso-Niilon tilalla. Lisäksi mainittiin Pietarin poikapuoli Heikki Eerikinpoika vaimonaan Helka Pietarintytär. Tilalla asui myös Pietarin veli Antti Tuomaanpoika ja tällä vaimo Kristiina Yrjöntytär. Seuraavassa rippikirjassa v lampuodiksi mainittiin Antti Tuomaanpoika, joka kuoli 73 v. ikäisenä Vastamäessä ja haudattiin Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Tilalla asui myös Antin veljen Pietari Tuomaanpojan leski Marja Simontytär, jolla mainittiin poika Heikki Eerikinpoika ja tällä vaimo Helka Pietarintytär. Voitaneen ajatella että veljekset Pietari ja Antti Tuomaanpoika voisivat olla Iso-Niilon tilalla v henkikirjoissa vävynä mainitun Tuomaksen poikia (?), mutta syntymävuotensa ja ikänsä perusteella tämä vaihtoehto tuntuu epätodennäköiseltä!. On myös mahdollista että Eerik ja Marja Simontytär olisivat asuneet jossain muualla, ja vasta Eerikin kuoleman jälkeen Marja olisi tullut leskenä Pietari Tuomaanpojan puolisoksi Iso-Niilon tilalle (?). Todennäköisempää on kuitenkin se että Marja Simontytär olisi asunut ensimmäisessä avioliitossaan Iso-Niilon tilalla ja Pietari Tuomaanpoika olisi tullut puusniekaksi eli puuskaisännäksi tilalle naituaan leskiemännän ja samalla olisi Pietarin veli Antti tullut myös tilalle (?). Iso-Niilon tilan yhteydessä mainittiin itsellisenä Heikki Simonpoika vaimonsa Marketta Antintyttären kanssa, Heikki voisi olla Marjan veli (?), samoin itsellisenä mainittiin Yrjö Tuomaanpoika (s. 1695, k Vastamäki), vaimonsa Maria Matintyttären kanssa, mahdollisesti Yrjö oli Pietarin veli, tai Iso-Niilon vävyn Tuomaan poika (?). Iso Niilon tilalla mainittiin myös Valpuri Simontytär, jonka kerrottiin muuttaneen Joutsjärven Koljolaan. Iso-Niilon emäntä (Gårds värd:) Marja Simontytär kuoli 62 v. ikäisenä Vastamäessä ja haudattiin Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Eerikin ja Marja Simontyttären lapsi: - Heikki Eerikinpoika, s. v Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.7. Taulu 24.B.7 (VIII) Heikki Eerikinpoika Iso-Niilo (Henric Erichsson) Syntyi v ilmeisesti Hartolan Vastamäessä. Heikki Eerikinpojan isä ja Heikin periytyminen todella Vastamäen/ Iso-Niilon tilalta on varsin epävarman päättelyn tulosta, mutta se tiedetään että 20

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Nro 1 tässä taulussa on sama kuin nro 1 taulussa nro 1 Taulunro 1 4 Henric Adamsson Peltola.5. Hartola, Kalho..34 Hartola.5.8 Hartola, Kalho 2 Aukusti Heikinpoika Jokinen.8.42

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Erik.... Johan...... Tuomaanpojan............. esipolvet...........................................................................

Lisätiedot

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Syntynyt 1770 Asikkala? Kastettu Kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä Haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby Isä Michel Ericsson

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi. 11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää

Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Malakias........ Järvenpään........... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä

Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Aatami...... Kyyhkylän.......... esipolvet..................................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos

Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Iida... Tammisen.......... os.... Lindroos........ esipolvet................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Emmi..... Tammisen.......... os... Viitanen........ esipolvet.........................................................................

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Eeva.... Henrikintyttären............... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen

Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Juho.... Kustaa....... Nurmisen......... esipolvet..............................................................................

Lisätiedot

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki TAULU 1 I Anna Erikintytär Hannikainen, Talollisen vaimo, s. 26.7.1730 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, k. 17.1.1790 Sääminki Inkilä. Puoliso: 27.5.1751 Sääminki Johan Antinpoika Huttunen, Talollinen,

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Kalle..... Salmen...... esipolvet....................................................................................... 1....

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Grönvall suku (V) Patalan Susanna Aatamintytär Susanna Aatamintytär s.17.7.1776 Auvilassa k.13.7.1825 Kauppilassa leskenä, pso 19.4.1801 räätälioppilas Fredrik

Lisätiedot

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h. Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008.

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008. Könni Jaakko Jaakonpoika Könnin ansiot ja maine seppänä ovat kaikille tuttuja. Samoin ovat sukukirjan kautta tunnettuja hänen jälkeläisensä. Nuoruus ja sepäntöiden opiskelu, esipolvet sekä ensimmäinen

Lisätiedot

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 savonjuuria Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Heiskanen Heiskanen Juho, s. 1669, k. 1734 Rantasalmi, Harjuranta

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto

Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Johannes........ Kuusiston......... esipolvet.................................................................................

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Kuusiston......... os.... Anttila...... esipolvet.............................................................................

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Ryhäset 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen

Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Iida... Salmen....... os.... Järvinen........ esipolvet.............................................................................

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40

Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40 Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40 Kantola Seppälä Sipi Sipinpoika, Herr Hogensköld (Rautajärvi) Sipi Sipinpoika, Lahisten kartanon alainen Sipi Pekanpoika, Samson De la Motz 1/2 Seppälä

Lisätiedot

Jämsän pitäjän Ruotsulan ratsutilan lampuodin Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu 4 polvessa

Jämsän pitäjän Ruotsulan ratsutilan lampuodin Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu 4 polvessa Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 1 (11) Jämsän pitäjän Ruotsulan ratsutilan lampuodin Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu 4 polvessa Lamminsuon torppari Juho Juhonpoika Eeva Juhontytär Sahalassa

Lisätiedot

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Antti Tamminen

Esipolvet henkilölle Antti Tamminen Esipolvet henkilölle Antti Tamminen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Antti..... Tammisen......... esipolvet....................................................................................

Lisätiedot

TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET

TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET Tauno Kohvakan sukujuuret/ esipolvet painetun kirjan e-versio, josta on riisuttu kaikki kaaviot, valokuvat ja jälkipolvitaulut 1 Taunon armeijakuva v. 1930 Sukututkija

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

Saaroisten tila 2 1800-luvulla

Saaroisten tila 2 1800-luvulla Kalevi Hyytiä Saaroisten tila 2 1800-luku 1 (16) Saaroisten tila 2 1800-luvulla 1 Väestö henkikirjatietojen perusteella Seuraavassa koosteessa lähteinä on käytetty Sakkolan henkikirjoja vuosilta 1818 1880.

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen

Kaavin sukuhaara 2.  Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen, renki, torppari, s. n.1779, k. 16.11.1843 Renki, torppari. Syntynyt noin (12.2.1779

Lisätiedot

Mika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi

Mika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi Mika Vaihekoski Esipolvitaulut Taustaksi Viimeksi päivitetty 10.10.2009 Mika Vaihekoski mika.vaihekoski(at)tse.fi Johdanto Nimistä ja paikkakunnista Nykyihmisille itsestään selvä käytäntö omata sukunimi

Lisätiedot

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689.

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Sivu 1/11 Paluu 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Perhe 1 Hemming s. 1689. Perhe 2 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Perhe 2 Puoliso: Anna Jugoin s. 1690. Paavo s. 1722. Perhe 3

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Pulkat 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat

Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat Taulu 1 I Heikki Erkinpoika Ylinen, talollinen, lautamies, s. noin 1601. Kuortaneen Ylisen 3. isäntä 1619-1677. Ennen häntä isäntinä

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Matti Heikinpoika Kosunen, kirjattiin asuvaksi Kurolassa vielä vuoden 1711 henkikirjassa.

Matti Heikinpoika Kosunen, kirjattiin asuvaksi Kurolassa vielä vuoden 1711 henkikirjassa. LAUTAMIES OLLI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Olli Heikinpoika Kosunen, talollinen, lautamies, isäntä Kurolassa 1644 1660. Taulu 2 (taulusta 1) 1. Heikki Ollinpoika Kosunen, syntynyt nähtävästi

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors 1 Perhe 1 I Taavetti Nikolai Lamminmäki s. 4.6.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k. 14.1.1979. Tiettävästi IKL:n jäsen. Taavetti kiersi oppipoikana taloissa harjoittelemassa suutarin oppia.

Lisätiedot

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6.

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6. TAULU 1 I Jöran Hannunpoika Kosonen, Talollinen, s. 1688 Kerimäki Haapaniemi Rantala, k. 15.9.1728 Kerimäki Lötjölä Mutajärvi. Jöran Hansinpojan pojista, Jöran ja Peter polveutuu Sulkavan Hannikaiset.

Lisätiedot

Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008,

Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008, Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008, törmäsin muutaman kerran yhteyksiä Ilomantsiin. Ensinnäkin

Lisätiedot

Taulu 2 (taulusta 1)

Taulu 2 (taulusta 1) merkittävä osa tiedoista: Into Saarela ja Veikko Lehtinen Taulu 1 I Anders Johansson Tasanen, Talollinen, lautamies. Puoliso: Brita Lisa Andersdotter Tasanen. Tauluun 2. Maria Andersdotter Mikola e. Tasanen,

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Martta Tamminen os. Eronen

Esipolvet henkilölle Martta Tamminen os. Eronen Esipolvet henkilölle Martta Tamminen os. Eronen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Martta...... Tammisen.......... os... Eronen....... esipolvet.........................................................................

Lisätiedot

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan 13.6.14 Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala, Talollinen, kuudennusmies, k. jälkeen 1734. Vahalan isäntä 1708-34. Mistä pariskunta tulee taloa pitämään, ei ole tiedossa. Vielä 1704 taloa pitää Mikko Matinpoika

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

TAULU 1 I Kristiina (Christina) Laakkonen (Laackoin) Antti (Anders) Varis Anna Varis (Waris) Susanna Varis Antti Varis Påhl Varis Staffan Varis

TAULU 1 I Kristiina (Christina) Laakkonen (Laackoin) Antti (Anders) Varis Anna Varis (Waris) Susanna Varis Antti Varis Påhl Varis Staffan Varis Ilomantsi_13 29.8.2014 TAULU 1 I Kristiina (Christina) Laakkonen (Laackoin), Piika, s. 1714 Ilomantsi, k. 7.1.1753 Ilomantsi. Asui Ilomantsin Sonkajassa. Puoliso: 12.4.1730 Ilomantsi Antti (Anders) Varis,

Lisätiedot

Pyhäjärven Kaurasten esipolvien vaiheet ennen Pyhäjärvelle muuttoa

Pyhäjärven Kaurasten esipolvien vaiheet ennen Pyhäjärvelle muuttoa Pyhäjärven Kaurasten esipolvien vaiheet ennen Pyhäjärvelle muuttoa Kaurasten isälinjan juuret joroislaisessa Kolehmaisten suvussa Pyhäjärven Kaurasista otettu isälinjan Y-kromosomin 111 markkerin DNA-testi

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten

Lisätiedot

Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR.

Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR. Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR. Puoliso: Anna Rantanen, s. 1726 Kitee. 1. Eeva Laakkonen, s. 13.3.1747

Lisätiedot

KUNINGASKUNTA HARTOLASTA

KUNINGASKUNTA HARTOLASTA NURMISEN SUKU KUNINGASKUNTA HARTOLASTA 1 Lukijalle Tämä Nurmisen sukua kuvaava sukukirja on omistettu kirjoittajan tyttären pojalle Oulalle, joka kirjaa julkaistaessa v. 2012 keväällä oli n. 1 ½ v. ikäinen.

Lisätiedot

Jaakko Sarvela: Talonhaltijaluettelo. Talonhaltijaluettelon tietoja ei ole tarkistettu, muutamiin kohtiin

Jaakko Sarvela: Talonhaltijaluettelo. Talonhaltijaluettelon tietoja ei ole tarkistettu, muutamiin kohtiin Jaakko Sarvela: Talonhaltijaluettelo Niilo Liakka: Ilmajon pitäjä, II-painos 1986. Ilmajoen kunnan ja Ilmajoki-Seuran luvalla. Talonhaltijaluettelon tietoja ei ole tarkistettu, muutamiin kohtiin tietoihin

Lisätiedot

KUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756. eli

KUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756. eli KUKA KUKIN OLI MERIKARVIALLA JA SIIKAISISSA 1750-1756 eli Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat Merikarvian pastoraatin ensimmäisen rippikirjan mukaan järjestettynä Raimo E. Harju 2000-2016, TURKU

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Joan Juutinen. s. 1515 Juva. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä. Tulostettu: 08.06.2014. Tekijä: Juha Rönkkö

Joan Juutinen. s. 1515 Juva. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä. Tulostettu: 08.06.2014. Tekijä: Juha Rönkkö Joan Juutinen s. 1515 Juva ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä Tulostettu: 08.06.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Nimiartikkelissa O. A. Kallio Savolaisia sukuja ja sukunimiä kerrootaan: "Tanskalais-peräisyyttä

Lisätiedot

10.8.14. Taulu 1 I Jacob Olofsson Laukola, Talollinen. Laukolan isäntä 1629-1651. Puoliso: n 1637 Brita,. Lapset: Thomas Jacobsson Laukola. Tauluun 2.

10.8.14. Taulu 1 I Jacob Olofsson Laukola, Talollinen. Laukolan isäntä 1629-1651. Puoliso: n 1637 Brita,. Lapset: Thomas Jacobsson Laukola. Tauluun 2. 10.8.14 Taulu 1 I Jacob Olofsson Laukola, Talollinen. Laukolan isäntä 1629-1651. Puoliso: n 1637 Brita,. Thomas Jacobsson Laukola. Tauluun 2. Taulu 2 II Thomas Jacobsson Laukola, Talollinen. Laukolan isäntä

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

5. 1/8 Kirkonkylä n:5 Kyrönniemi, sisältyy Kappalasen maihin.

5. 1/8 Kirkonkylä n:5 Kyrönniemi, sisältyy Kappalasen maihin. 1850 Henkikirjat Savonkylä (kuvat 4906-4952 kuvattu 2006.17.10. klo 16,37-16.57) (Kansallisarkiston digitaaliarkisto Lappajärvi henkikirjat 1850) (Mantals Längd äfer Lappajärvi Socken uti Kuortane Härad

Lisätiedot

Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle

Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle 1 Sisällysluettelo Johdanto... 4 VIHANNIN JUNNILAN TILAN VILJELIJÄT 1500-LUVULTA RAIVAAJA... 6 MAUNUSTA TILAN JAKOON ASTI... 6 I MAUNU... 6 JUHO

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät ja sukuhaarat 1700-1900

Henrik Leinon esi-isät ja sukuhaarat 1700-1900 Henrik n esi-isät ja sukuhaarat 1700-1900 Toimittaja: Harri Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Teemu n sukututkimukset. 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Säkkijärven Lahnajärvi 1600-1700-luvulla Karjalan alue

Lisätiedot

Ilomantsi_11 29.8.2014 TAULU 1 I Susanna Laakkonen, s. 1706, k. 14.5.1776 Ilomantsin Kakonaho. Puoliso: Olli Pesonen, Talollinen, s. 1705, k.

Ilomantsi_11 29.8.2014 TAULU 1 I Susanna Laakkonen, s. 1706, k. 14.5.1776 Ilomantsin Kakonaho. Puoliso: Olli Pesonen, Talollinen, s. 1705, k. Ilomantsi_11 29.8.2014 TAULU 1 I Susanna Laakkonen, s. 1706, k. 14.5.1776 Ilomantsin Kakonaho. Puoliso: Olli Pesonen, Talollinen, s. 1705, k. 20.6.1790 Ilomantsin Luostarinvaara 3. Vanhemmat: Iisakki Pesonen,

Lisätiedot

Lapset: Maria Samuelintytär Plankki (Blanki), s. 6.8.1785 Ilmajoki. Tauluun 24. Jaakko Samuelinpoika Könni, s. 6.9.1787 Ilmajoki, k. 15.7.

Lapset: Maria Samuelintytär Plankki (Blanki), s. 6.8.1785 Ilmajoki. Tauluun 24. Jaakko Samuelinpoika Könni, s. 6.9.1787 Ilmajoki, k. 15.7. TAULU 1 I Jaakko Jaakonpoika Könni, s. 28.6.1721 Ilmajoki, k. 3.5.1794 Ilmajoki. Seppä, Könnin isäntä. 1. puoliso: Maria Juhontytär Könni, s. 5.8.1722 Ilmajoki, k. 25.7.1778 Ilmajoki. Vanhemmat: Juho Pertunpoika

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle

Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle 1 Sisällysluettelo Johdanto... 4 VIHANNIN JUNNILAN TILAN VILJELIJÄT 1500-LUVULTA RAIVAAJA... 6 MAUNUSTA TILAN JAKOON ASTI... 6 I MAUNU... 6 JUHO

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Leppävirta 1644 (VA 8576:102-) Leppävirta

Leppävirta 1644 (VA 8576:102-) Leppävirta Leppävirta 1644 (VA 8576:102-) Leppävirta 4. Eerik Simonpoika 1, poika 1, renki 1, piika 1 2. Paavo Tahvanainen 1, vaimo 1 2. Lauri Leppänen 1, vaimo 1 2. Lauri Könönen 1, vaimo 1 2. Tuomas Savolainen

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Hattula Tenholan sukuhaara 2. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Brita Thomasdotter Lakkonen, syntynyt 1700 Hattula,Tenhola,Laakkonen, kuollut

Hattula Tenholan sukuhaara 2. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Brita Thomasdotter Lakkonen, syntynyt 1700 Hattula,Tenhola,Laakkonen, kuollut Hattula Tenholan sukuhaara 2. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Brita Thomasdotter Lakkonen, syntynyt 1700 Hattula,Tenhola,Laakkonen, kuollut 18.1.1767 Kalvola,Kankaanpää. Kalvolan historia : Maaherra

Lisätiedot

Sukututkimus: Artturi Viljala 1

Sukututkimus: Artturi Viljala 1 Sukututkimus: Artturi Viljala 1 Päivitetty VI/20 (23.11.2010) V/9 (23.11.2010) IV/5 (23.11.2010) VI/17 (11.10.2008) X/298 (24.10.2008) TAULU IV/5 Vilhelm (Ville) Viljala entinen Wilander (taulusta V/9),

Lisätiedot