Esipolvet henkilölle Antti Tamminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipolvet henkilölle Antti Tamminen"

Transkriptio

1 Esipolvet henkilölle Antti Tamminen Seppo Tamminen Hämeenlinna

2 Sisällysluettelo. Antti..... Tammisen esipolvet Ensimmäinen sukupolvi Toinen sukupolvi Kolmas sukupolvi Neljäs sukupolvi Viides sukupolvi Kuudes sukupolvi Seitsemäs sukupolvi Kahdeksas sukupolvi Yhdeksäs sukupolvi Kymmenes sukupolvi sukupolvi Nimihakemisto

3 Ensimmäinen sukupolvi 1. Antti Kustaa Tamminen [6], jonka vanhemmat olivat Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21] ja Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22], syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Asikkala kk, Kaunisto, 72-vuotiaana ja haudattu Asikkala kk. Hänen kuolinsyynsä oli Sydänkohtaus (infarkti). Yleismuistio: Antti Kustaa Juhonpoika Tamminen, alkujaan kirkonkirjoissa: Anders Gustaf Johansson, syntyi Sysmän Karilanmaalla Nuuttilan Kypärävuoren talollisen ja sittemmin torpparin Wille tai Wilhelmi Tuomaanpoika Kypärävuoren ja Eeva Maria Abrahamintyttären perheeseen. Antin kastetilaisuudessa kummeina olivat torppari Johan Gustaf Sysmälin ja vaimonsa Eva Maria Adamsdotter sekä torpparinpoika Alfred Sysmälin ja piika Anna Lisa Olofsdotter, kaikki Karilanmaan Ala-Nuuttilan Suojärveltä. Antti eli lapsuutensa ja nuoruutensa Sysmän Karilanmaan Kypärässä (Kypärävuorella) joka oli Ala-Nuuttilan tilan torppia, aiemmin Ylä-Nuuttilan jaossa syntynyt tila, eli äitinsä äidin suvun kotitilalla. Antti oli ottanut sukunimekseen Tamminen aivan 1800-luvun lopulla. Samoin menettelivät hänen veljensä. Tiedot sukunimen alkuperästä ovat kovin hatarat. Yleisestihän oli Hämeessä tapana tuolloin ottaa sukunimi sen talon (tai mökin/ torpan) mukaan missä asui. Kypärä tai Kypärävuori ei ilmeisesti kelvannut Antille ja hänen veljilleen sukunimeksi. Tiettävästi Antin vanhin veli Atle oli jo käyttänyt sukunimenä Tamminen, kutsunnassa Tsaarin armeijaan n. v tienoilta alkaen. Antti muutti 19 v. ikäisenä Sysmästä Asikkalaan, merkintä Sysmän kirkonkirjoissa (mtk n:o 92/1899): Torpparinpoika Antti Kustaa Juhonpoika Tamminen Karilanmaan Kypärävuoresta muuttanut Asikkalaan. Muuttoilmoituksen tekijäksi mainittiin; isä. Asikkalan kirkonkirjoissa muuttomerkintä on puolestaan: mtk n:o 84 ja kirjauspvm Antti tuli aluksi Kalkkisten Pörskälään, Kuistilan tilalle, jossa hän toimi renkinä ja tutustui siellä piiaksi Kuistilaan v tulleeseen Iida Sofia Juhontytär Lindroosiin. Heidät vihittiin Kalkkisissa, jonka jälkeen Antti ja Iida (sekä Idan kaksi au -tytärtä) muuttivat Kärkölän Lappilaan, Anttilan Jussilaan, jossa Antti mainittiin muonamieheksi ja jossa Väinö syntyi Vuoden päivät perhe vietti Kärkölässä, josta palattiin taas Asikkalan Urajärvelle: Muuttokirjaus n:o 60/1902, muonamies Antti Kustaa Juhonpoika Tamminen & perhe muuttaneet Urajärven Ala-Kärsälään, jossa Antti työskenteli renkinä. Parin vuoden päästä Antti muutti Urajärveltä rengiksi Kurhilan Peurulaan, jossa Uuno syntyi Kurhilasta Antin perhe muutti jälleen n. 2 v. jälkeen Sysmän Karilanmaalle. Impi syntyi Sysmän Karilanmaalla Antti toimi Karilanmaan Yskelän kartanossa hevosten hoitajana. Mainittakoon että Yskelän navetassa oli tuolloin jopa 200 lehmää ja tallissa 62 hevosta. Karilanmaalla perhe asusteli n. 7 v. ajan, kunnes v he palasivat takaisin Asikkalaan; muuttokirjalla n:o 98 Sysmästä pvm:llä ja Asikkalan kirkonkirjoihin muuttokirjaus (n:o 97/ 1913) tehtiin Paluu tapahtui taas Urajärvelle, jossa Antti toimi renkinä Kirilässä. Lauri syntyi Urajärvellä , mutta kuoli n. 1 v. ikäisenä Tämän jälkeen v Antin perhe muutti Asikkalan kirkolle Lusilan/Peltolan tilan mökkiin kirkonkylän peltoaukealle. Sieltä perhe muutti v alussa kansakoulun eteläpuolelle Kauniston mökkiin, joka kuului Ison Laukkalan rustitilan maihin, oli ollut Ison Laukkalan mäkitupana (N:o 7 Iso-Laukkala, omistajana Oskar Suntiala**), kts. valokuva, rek. n:o 7/29. Antti osti mökin kirjatulla kauppakirjalla 1500 mk hinnasta mökkiä aiemmin hallinneelta maan vuokraajalta S. Saariselta? (kauppakirjassa nimi epäselvä). Antti lunasti Kauniston ostamalla tilan 600 mk hinnasta Adolf ja Aino Toivoselta. Antti kun ei osanut kirjoittaa, niin nimismies allekirjoitti kauppakirjan Antin puolesta, Antti osasi lukea, mutta ei kirjoittaa. Kauniston omistivat ennen Anttia Vähä-Äiniön Yttölän rustitilallinen Adolf Toivonen (& vmo Aino). Adolf oli siihen aikaan arvostettu kunnallispoliitikko ja Martti Suntela oli hänen vävynsä! **). Ison Laukkalan tila oli aiemmin liitetty kaupassa Vähä-Äiniön Yttölän kartanon tiluksiin ja Oskar Suntiala oli taas ostanut tilan Adolf Toivoselta, mutta Kaunisto oli jäänyt kaupassa Toivosille. Tässä Kauniston mökissä itsellinen Antti Kustaa Juhonpoika Tamminen asui kuolemaansa asti. Antti oli kuollessaan 72 vuoden ikäinen. Antti oli luomassa lunta, eli lapioimassa lunta mökin seinustalle pakkasen torjumiseksi. Ilmeisesti sydän petti Antilla kesken lumitöiden, Antti löytyi hankeen tuupertuneena mökin seinustalta. Antilla oli ollut ilmeisesti jo aiemminkin useita eriasteisia sydänkohtauksia. Antti oli vielä samana aamuna suunnitellut lähtevänsä Vesijärvelle pilkille, eli kävellen runsaan 4 km matkan harjun yli Hillilään Vesijärven jäälle. Antti joutui kansalaissodan aikana ikäänkuin väkisin punaisten puolelle, koska Asikkala oli joutunut punaisten hallintaan ja koska Antilla oli hevonen ja tarvittiin kuljetus- ja huoltotehtäviin väkeä hevosineen. Tiettävästi Antti ei joutunut kuitenkaan aseellisesti taistelemaan, mutta toki hän joutui kokemaan sisällissodan kauheudet. Antin veljetkin olivat eri puolilla rintamaa, mm. vanhin veli Atle taisteli valkoisten joukoissa, kun taas nuorin veli Tuomas taisteli punaisten joukoissa ja molemmat myös saivat surmansa. Punaisten ja valkoisten rintamalinjat jakoivat Asikkalan ja Sysmän eri puolille; Asikkala oli joutunut siis punaisten hallintaan kun taas Sysmää hallitsi valkoisten joukot. Antti kuitenkin karkasi sodan myöhemmässä vaiheessa punaisten joukoista. Antti kuljetti karatessaan viljakuormaa hevosellaan ja toi sen valkoisten puolelle. Antti joutui valkoisten puolella sitten vangituksi ja vankileirille Lahden Felmannin "pellolle" ja sieltä Hennalan vankileirille sekä ammuttavien listoille, mutta Kyösti Peltola (maanviljelijä Asikkalan kirkolta) oli sanonut että

4 tuota miestä ei ainakaan ammuta, ja niin Antti pelastui. Kun sodan jälkeen Anianpellon taisteluissa kaatuneita punaisia oli haudattu hätäisesti Vääksyn harjun kupeeseen, niin Antti joutui kaivamaan ruumiita sitten esiin ja kuljettamaan niitä hevosella kirkonkylän hautausmaalle siunattuun maahan. Vainajissa oli lukuisia Antille tuttuja miehiä, joten opettaja Töyryläkin oli ihmetellyt miten Antti selviää tuollaisesta ilman traumoja ja miten hän pystyy nukkumaan. Antti oli vain todennut; "molemmilla puolilla uhrit olivat kaatuneet vakaumuksensa puolesta, ei sitä kannata murehtia". Antti teki paljon metsätöitä ja ajoi puita hevosen kanssa. Kovassakin pakkasessa Antti teki tukkihommia villasormikkaissa sormenpäät paljaina. Antti työskenteli renkinä Eino Hakalan tilalla Isossa Laukkalassa, jonka Eino oli vuokrannut Oskari Suntialalta. Antti työskenteli myös Päijänteellä proomumiehenä ja Wellamo-laivassa täkkimiehenä, eli kansimiehenä. Kun poikansa Uunon surma kantautui naapurin kautta Antin ja Idan tietoon, niin Antti matkusti välittömästi seuraavalla linja-autolla Lahteen, kun sillä hetkellä ei ollut edes käteistä rahaa, niin Antti joutui lainaamaan Pohjosen kaupasta linja-autorahat, jotta pääsi poikansa tappotilannetta selvittämään. Antti palasi sitten Lahdesta mukanaan Uunon veriset vaatteet, jotta leskeksi jääneen Aunen ei tarvitsisi niitä katsella, kun poliisit luovuttivat omaisille Uunolta riisuttuja vaatteita ja varusteita. Antin mieluinen harrastus oli kalastus. Antti nähtiin toistuvasti kalassa Päijänteellä, eräs syvännekin nimettiin "Papan haudaksi" Antti-papan mukaisesti, eli Antin mielikalastuspaikan perusteella. Antti sai Lauri Rapalalta henkilökohtaisena lahjana vaapun, jonka Lauri Rapala oli veistellyt käsin ennen kuin uistimien teollinen tuotanto alkoi. Olihan Antin serkku Hilma Leppänen Lauri Rapalan puolison Elma Rapalan äiti. Antti matkusti mieluusti Lahteen markkinoille ja torille tekemään kauppoja, mm. kellokaupoistaan hänet tunnettiin yleisesti. Antille suoritettiin Lahdessa mittava vatsaleikkaus, jossa hänen vatsastaan "poistettiin puolet", ruokatorvea siirrettiin ja suolistoa pätkittiin. Leikkaavana lääkärinä oli tunnettu kirurgi Robert von Bonsdorff, joka oli tunnettu vähäosaisten puolesta puhujana sekä suorasukaisista puheistaan. Mm. kerrotaan että kun erään kerran kenkätehtailija Nuopposen rouva tuli Bonsdorffin vastaanotolle, niin keskustelujen yhteydessä Bonsdorff hieman ärähti rouvalle, jolloin rouva tokaisi; "ettekö te tunne minua, minä olen kenkätehtailija Nuopposen rouva", johon Bonsdorff ärtyneenä tokaisi; "mistä hemmetistä minä nyt kaikkia suutarin akkoja tuntisin", jolloin kenkätehtailijan rouva poistui lääkärin vastaanotolta ovet paukkuen. Antti koki metsätöissä pienen tapaturman vaurioittaen nenäänsä ja joutui siitä myös kirurgin käsittelyyn, josta "Rinneska", eli Amanda Rinne, Antin pikkuserkun puoliso (Kauniston naapurista Tyrsäväntien varrelta) eräässä yhteydessä vinoilikin että "kyllähän sinun kelpaa kun sinulla on kunnan nenä". Antti otti alkoholia hyvin harvoin; kuvaavaa on se että kun Antti kerran saapui kotiin jonkun verran maistissa, jolloin hänen tyttärensä Impi katsoi ihmeissään Anttia, niin Antti tokaisi; "etkö sinä Impi minua tunne, minähän olen sen Hätälän Ieva Marian poika". Joissain yhteydessä Antti kuvasi rohkeuttaan; "olen Hätälän Ieva Marian poika, joka uskaltaa uittaa kissaakin järvessä". Eli Antti oli pojankoltiaisena joskus heittänyt kissan järveen ja tästä saanut sitten "tukkapöllyä" äidiltään Eeva Marialta. Antti oli todella rauhallinen ja harvakseltaan puhuva "perushämäläinen" Päijät-Hämeestä, vaikkakin itse muistan Antin varsin heikosti, olinhan Antin kuollessa vasta n. 5 v. ikäinen. Seppo Tamminen Antti avioitui puolisonaan Iida Sofia Juhontytär Lindroos [4] [MRIN:3], jonka vanhemmat olivat [804] ja Anna Kaisa (Catharina) Tuomaantytär (Lepistö) [805], Asikkala, Kalkkinen. Johan Adamsson Lepistö Yleismuistio: Iida Sofia Juhontytär syntyi Asikkalan kk:n Hoimelan tilan Lepistön torpassa torppari Juho Aataminpojan (Johan Adamsson) ja Anna Kaisa Tuomaantyttären (Anna Caisa Thomasdotter) perheeseen. Itse asiassa tuo Lepistön torppa sijaitsi Päijänteen itäpuolella ns. Vedentakana, alueella joka kuului kirkonkylään ja jossa monella kirkonkylän tilalla oli takamaita. Iida Sofian kaste toimitettiin K.G Walleniuksen toimesta. Kummeina olivat torppari Jeremias Leenanpoika ja Eerika Tuomaantytär Asikkalan kk:n Vedentaan Piekkolasta. Iida asui lapsuutensa ja nuoruutensa tuossa Lepistön torpassa kirkonkylän Vedentakana. Iidan sukujuuret tunnetaan Särkijärven Mikkolan tilalta 1600-luvulta, samoin Riihilahden rälssitilalta. Kalkkisten Iisakkilan hallisijasukujen von Platen & Wadenstjerna kautta Iidan juuret Saksassa ja Ruotsissa tunnetaan 1500-luvulle, viite s AH. Iidan äidin äiti oli Eeva Sofia Otontytär ( ) joka syntyi äitinsä Maija-Liisa Simontyttären ( ) au-lapsena. Maija-Liisa työskenteli tuolloin n. v Kalkkisten kartanossa von Platen -suvun piikana tai paremminkin kartanon vanhan emännän Eeva Elisabeth Hasselgrenin sisäkkönä. Eeva Sofian isäksi paljastui kartanon isännän ritari ja everstiluutnantti Carl August von Platen'n poika Otto Mauriz von Platen ( ), jonka äiti oli Helena Andrietta Wadenstjerna, joka taas oli everstiluutnantti Thomas Adolf Wadenstjernan ja tämän puolison Eeva Elisabeth Hasselgrenin tytär. Kalkkisten Häkkälässä ja Huovilassa Iidan juuret tunnetaan myös 1600-luvulta alkaen, eli Iida on sukulainen kalkkislaiselle suositulle kunnallispoliitikolle Roope Lehtiselle ( ), jonka tyttären tyttären poika on formulakuski Kimi Räikkönen, jonka sukujuuret äitinsä puolelta löytyvät siis Kalkkisten Häkkälästä, Huovilasta ja Paavolasta. Roope Lehtisen isän isän isä oli Kalkkisten Iisakkilassakin renkivoutina ja tilanhoitajana ainakin v. v tienoilla vaikuttanut Gustaf Thorn, viite; s. 471 AH. Iidan yksi merkittävä sukujuurihaara tulee Riihilahden rälssitilalta, jossa hänen sukujuurensa löytyvät 1500/ 1600-luvun vaihteen tienoilta, joten Iida tulee sukulaiseksi Elma Rapalan, os. Leppänen kanssa, kuten puolisonsakin Antti Tamminen

5 tulee äitinsä kautta. Iidan sukujuurista löytyy myös Asikkalassa vaikuttaneet sotilassuvut Kalkfors, Modig ja Ståhl, viite; mm. s. 222, 235 ja 246 AH. Edelleen Iidan juuria löytyy Salonsaaren Pietilä & Saukkola -tiloilta sekä Iso-Äiniön Paavolan tilalta. Iidan isä kuoli Idan ollessa 10 v. ikäinen ja Ida joutui jo 12-vuotiaasta asti työskentelemään piikana eri tiloilla kirkonkylän Vedentakana. Iida pääsi ripille v. 1889, jonka jälkeen hän muutti 17 v. ikäisenä samaisena v Kalkkisten Wierulan tilalle (N:o 5 Huovila) piiaksi, rippikirjassa merkintä oli; piika Ida Sofia Johantytär. Siellä Iida vietti 2 vuotta ja palasi v takaisin kirkonkylän Vedentakana olevalle Mattilan (N:o 10 Wähä-Rippola) tilalle jälleen piiaksi vajaan 2 v. ajaksi. Seuraavaksi Iida työskenteli kirkonkylän Vedentakana Piekkolan tilalla (N:o 4 Nihtilä) muutaman kuukauden ajan v. 1893, muuttaen sitten järven toiselle puolelle kirkonkylän Tonttilaan (N:o 15 Tomtila) piiaksi, eli taloon jossa myöhemmin Aladinit isännöivät. Tonttilassa oli tuolloin v renkinä 21-vuotias Eenok Eronen (eli Martta Tammisen, os. Erosen isä!). Iida muutti jo saman vuoden joulukuussa ( ) Urajärvelle, jossa hän työskenteli kartanon (N:o 10 Niemelä) isäntäväen von Heideman'ien palveluksessa n. 1 v. ajan. Iidalle ilmaantui tässä vaiheeessa sukunimeksi Lindroos, josta ei ole tietoa sen alkuperästä. Urajärvellä asuessaan Iidalle syntyi au-tyttö Hilma. Urajärveltä Iida muutti takaisin kirkonkylän Rippolaan (N:o 6) v loppupuolella. Vuoden 1895 henkikirjan mukaan Rippolassa asui itsellinen Ida Juhontytär (mainittiin ilman sukunimeä) yhden au-lapsen kanssa. Iida palasi v puolella takaisin von Heideman'ien palvelukseen Urajärven kartanoon. Kartanon isäntäväki oli ruotsinkielinen, joka sitten tuntui myöhemmin Iidankin puheissa. Tällä erää Iida työskenteli taas n. 1 v. ajan Urajärven Niemelän tilalla (kartanolla), kunnes hän v palasi takaisin kirkonkylän Rippolaan, ja sieltä taas noin 1 v. päästä v Särkijärven Ylä-Tommolaan (N:o 1 Tommola). Iida palasi jälleen kerran n. 1 v. päästä v takaisin kirkolle ja nyt Laukkalaan (N:o 7). Laukkalassa ollessaan Idalle syntyi toinen au-lapsi; Minta (alunperin: Minda). Laukkala oli jakaantunut k.o. aikaan kolmeen tilaan, jossa Laukkalan suurinta osaa; ½ manttaalin tilaa hallitsi tirehtööri Kaarlo Helenius. Tällä tilan osalla mainittiin itsellisenä Ida Lindroos kahden au-lapsensa kanssa, eli Idalle oli ilmestynyt sukunimi Lindroos. Näiden tapausten johdosta Iida joutui sitten ripittäytymään kaksinkertaisesta salavuoteudesta. Sen lisäksi rippikirjasta löytyy merkintä (pvm ) jolloin Iidaa oli "neuvottu salavuoteuden johdosta". Mainittakoon että tuolloin 1890-luvulla Asikkalan kirkolla kansakoulun opettajana oli Tammelasta lähtöisin ja Tammelan pitäjässä v syntynyt Karl Gustaf Tamminen, selvyyttä ei ole siitä, oliko Iida ehtinyt olemaan tämän Tammisen oppilaana. Tämän lisäksi kirkonkirjatietojen mukaan pappilassa tai paremminkin sen maatilalla (N:o 9 Kreutsala), oli myös samaan aikaan renki nimeltään Kalle Kallenpoika Tamminen (s Luhangassa). Kirkolta Iida muutti v piiaksi Kalkkisten Kuistilaan, joka oli vanha Pörskälän tilan torppa, joka oli sitten itsenäistynyt omaksi tilakseen, ja jonne jo edellisenä v Antti Tamminen oli tullut rengiksi. Iida ja Antti avioituivat Kalkkisten Kuistilassa. Vihkimisen suoritti kirkkoherra Frans Frithiof Colérus. Antin ja Iidan yhteiset taipaleet selviävät Antin vastaavasta taulusta. Antin kuoleman jälkeen (v. 1953) Iida asusteli Aromäessä poikansa Väinön sekä miniänsä Martan kanssa. Iidan muuton syynä Kaunistosta Aromäkeen, oli lähinnä se että hän "ei jaksanut enää kuunnella" pienten lasten itkua ja meteliä Kaunistossa, sillä olihan hänen pojan pojallaan Paulilla tuolloin v jo 3 pientä lasta (joista kirjoittaja oli vanhin). Idan puheissa esiintyi Urajärven kartanon palvelusvuosien myötä ruotsinkielestä "vääntyneitä" lainasanoja, mm.: hantuuki (käsipyyhe), nästyyki (nenäliina), taltriikki (lautanen), tassi (kahvikupin alusta), kollamustua (hermostua, kun ei saanut oikein nukuttua), j.n.e. Muistan Iidan kristillisenä ja varsin tiukkakurisena ihmisenä. Erityisesti mieleeni on jäänyt tilanteet, joissa Martta tarjosi meille lapsille voileipiä syötäväksi. Istuimme rivissä penkillä Aromäen torpassa mutustellen leipää. Iida torui meitä lapsia siitä, että heiluttelimme jalkojamme syödessämme. Iida sanoi että kun syödään, niin silloin ei heilutella jalkoja. Olimme näet sen verran pieniä, että jalkamme eivät yltäneet penkillä istuessamme lattialle. Kaiketi tällaiset asiat jäivät pikkasen "jurppimaan" mielessäni. Äitimme Toini toimi tässä mielessä kurinpidollisesti suvaitsevampana. Kun sitten tuli tilanne, että Martta ojensi minulle keräämänsä astian vadelmia ja pyysi minua puhdistamaan matoja sisältävät marjat pois, koska isomammani Iida oli tällöin jo varsin huononäköinen. Noin 7-vuotiaan pojan aivoituksella ilmeisesti "kostin" Iidalle sen, että hän piti mielestäni turhan ankaraa kuria, enkä viitsinyt kaikista marjoista matoja poistaa, vaan annoin myös joitakin matoja sisältäviä marjoja Iidalle. Tämä tapahtui muistaakseni v tietämissä ja vielä näin n. 60 v. jälkeen "asia painaa mieltäni"! Samoin Iidan pojan poika Pauli oli pikkupoikana aina sunnuntaisin Iidan mukana kirkossa ja jos Pauli vahänkin heilutteli jalkojaan kirkon penkillä istuessaan, niin Iida välittömästi läimäytti Paulia polvelle sanoen: "oletkos siinä paikallasi kirkossa". Kirkossa Ida toimi usean vuoden ajan urkujen polkijana, eli kun sähköä ei vielä ollut kirkossa, niin urkujen soittamista varten piti polkemalla saada ilmaa urkujen soittajalle, kanttorille. Ida opetti Väinö pojalleen tanssimista, kun hän oli oppinut jossain vaiheessa tanssitaidot ollessaan kansantanssi - tanhuryhmässä. Iidan siskon Josefiinan jälkeläinen Pasi Tuominen Lahdesta (Nastolassa) harrastaa sukututkimusta.

6 Seppo Tamminen Antti Tammisen esipolvet i. Väinö Armas Tamminen [15] syntynyt Kärkölä, Lappila, Anttila, Jussila, kastettu Kärkölä, kuollut Asikkala, Vääksy, sairaala, 81-vuotiaana ja haudattu Asikkala kk. Väinö avioitui puolisonaan Martta Eronen [18] [MRIN:5], jonka vanhemmat olivat Enok Erikanpoika Eronen [794] ja Maria Kallentytär [795], Asikkala. ii. Uuno Aarne Tamminen [3] syntynyt Asikkala, Kurhila, Peurula, kastettu Asikkala, Kurhila, kuollut Lahti, Helgalankatu 13, 27-vuotiaana ja haudattu Lahti. Hänen kuolinsyynsä oli Kulkukauppias Lauri Mäkinen ampui Uunon. Uuno avioitui puolisonaan Aune Ester Mäkinen [5] [MRIN:2], jonka vanhemmat olivat Juho Kustaa Mäkinen [155] ja Aino Loviisa Wasenius [156], Asikkala. iii. Eelin Impi Tamminen [16] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, kastettu Sysmä, kuollut Lahti, 93-vuotiaana ja haudattu Lahti, Levon hautausmaa. Eelin oli suhteessa henkilöön N.N. [250] [MRIN:76]. Pari ei avioitunut. Eelin avioitui puolisonaan Tauno Fridolf Kohvakka [19] [MRIN:6], jonka vanhemmat olivat Otto Aleksander Kohvakka [2512] ja Alma Ananiaksentytär Reinikainen [2516], Hausjärvi. iv. Lauri Tamminen [17] syntynyt Asikkala ja kuollut Asikkala 1 vuoden ikäisenä. Hänen kuolinsyynsä oli Vatsatauti.

7 Toinen sukupolvi (Vanhemmat) 2. Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21], jonka vanhemmat olivat Thomas Thomasson Veijola [23] ja Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24], syntynyt Sysmä, Storby (Suurkylä), Veijola, kastettu Sysmä, Storby (Suurkylä), kuollut Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, Hätälä, 61-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Yleismuistio: Torpparin poika Wille tai Wilhelmi Tuomaanpoika, alunperin kirkonkirjoissa: Johan Wilhelm Thomasson, syntyi Tuomas Tuomaanpojan ja Maria Loviisa Mikontyttären perheeseen Sysmän Suurenkylän (Storby) Weijolan torpassa. Villen (Vilhelmin) kastetilaisuudessa Veijolassa kummeina olivat siltavouti Johan Vilhelm Lundström ja vaimonsa Maria Sofia Qvick, ja voidaan olettaa että Juho Vilhelmi kastettiin kumminsa siltavoudin nimen mukaan, tämän kaimaksi. Muina kummeina olivat pappilan isäntärenki Emmanuel Selen vaimonsa Maria Bergrothin kanssa, sekä Marian äiti Eva Adamsdotter. Emmanuel Selen oli tiettävästi Sysmän kirkkoherran Juhana Selen'in sukulainen. Emmanuelin vaimo Maria Bergroth oli taas Sysmän suntion Matti Bergrothin ja Eva Adamsdotter'n tytär. Ville varttui ja vietti nuoruutensa tuolla historiallisella Veijolan mäellä osallistuen kotitorppansa sekä Suurkylän kartanon töihin. Torpparin poika Juho Vilhelmi Tuomeenpoika Suurkylän Veijolasta pääsi ripille Sysmässä. Ville avioitui Karilanmaalla Ylä-Nuuttilan Kypärävuoren isännän (Abraham Simonpoika Kypärävuoren) tyttären Eeva Maria Abrahamintyttären kanssa. Ville toi avioitumisensa jälkeen vaimonsa Karilanmaalta v Suurkylään Veijolan torppaan, jossa Vilhelmi työskenteli Suurenkylän kartanon torpparina. Torpassa asui tuolloin Villen ja Eeva Marian lisäksi Villen siskot Amanda ja Freedrika sekä veli Tuomas kuin myös Villen äiti Loviisa. Seuraavana vuonna 1872 perhe muutti Suurenkylän Harilan Lautportin torppaan, jossa Ville toimi torpparina. Täältä he muuttivat v Karilanmaan Ylä-Nuuttilan Kypärään, eli Ville tuli vävyksi vaimonsa kotitilalle. Kun sitten appiukko Abrahamin kunto heikkeni (hän kuoli v. 1886), niin Ville toimi aluksi talollisena ja sitten torpparina Kypärässä ja täten häntä kutsuttiin Kypärävuoren Vilhelmiksi. Samoin 1800-luvun loppupuolen henkikirjoissa hänen nimenään esiintyi Wilhelm Thomasson Kypärävuori, viite; s. 359 henkikirja v Sysmä. Tuossa v henkikirjassa Ville oli merkitty vaimonsa Eeva Marian kanssa 1/24 manttaalin Kypärävuoren tilan talollisiksi ja isännäksi. Villen ja Eeva Marian lasten lisäksi tilalla asui tuolloin appiukko Abraham ja anoppi Eeva sekä Eevan veli Jooseppi Topiaanpoika. Samoin tilalla asui myös Villen lankomies, eli Eeva Marian veli Aatami Abrahaminpoika yhdessä puolisonsa Freedrika Tuomaantyttären kanssa, joka oli taas Villen sisko. Tilan renkinä oli tuolloin Antti Antinpoika (synt. v. 1859). Palvelusväkeä työskenteli myöhemmin Kypärässä enimmillääm 3 renkiä ja 2 piikaa. Vuoden 1885 henkikirjassa (viite; kuva 393) Nuuttilan Ylätalon Kypärävuoren torpan isännäksi oli merkitty Vilhelmi Tuomaanpoika (Wilhelm Tomasson) ja torpan yhteydessä asusteli syytinkimiehenä Villen appiukko Aabraham. Torppaan oli merkitty 1 renki ja 1 piika. Vuoden 1890 henkikirjassa (viite; kuva 380) Nuuttilan Ylätalon Kypärävuoren torpassa asui Wilhelmi Tuomaanpoika ja vaimonsa Eeva sekä täysi-ikäinen Atle poika ja 4 alaikäistä poikaa ja 1 tyttö. Torppaan oli merkitty asukkaaksi myös Villen anoppi Eeva Topiaantytär sekä piika Selma Augustintytär, eli yhteensä 19 henkilöä. Kypärävuori mainittiin kirkonkirjoissa 1890-luvun alkupuolelta alkaen Ala-Nuuttilan (Nuuttilan Alatalon) torpaksi, jossa asui Villen ja Eeva Marian oman perheen lisäksi Eeva Marian äiti Eeva Topiaantytär sekä renkinä Villen siskon poika Atle Hillberg. Kypärävuoren tilan tai torpan mukaisesti myös kirkonkirjoissakin oli käytetty Kypärävuori nimeä sukunimen tapaan; Johan Vilhelm Tuomaanpoika Kypärävuori. Vuoden 1895 henkikirjassa (viite; sivu 404 narc Sysmän henkikirjat) Kypärävuoren torpan isännäksi oli merkitty Wille Tuomaanpoika ja vaimo Eeva sekä poika Atle (joka oli merkitty asevelvolliseksi) ja tytär Alviina sekä 4 alaikäistä (alle 21 v) lasta, kuin myös loinen Josef Tobiaanpoika (Villen anopin veli), joka mainittiin vialliseksi, eli torpassa asui yhteensä 9 henkilöä. Perimätieto kertoo Kypärävuoresta mm. sen että tilan päärakennus oli hirsinen rakennus, jossa oli pärekatto sekä olkia lattialla ja valonlähteenä oli pärevalkea, joten tästä johtuen palovaarakin oli todella suuri. Eräänkin kerran kun Ville ja Eeva Maria olivat tulleet sunnuntaina kirkkomatkalta takaisin kotiin, niin tulipalo vältettiin täpärästi, lapset kun olivat kotona ja tuli oli juuri pääsemässä valloilleen Villen ja Eeva Marian astuessa kotiinsa. Palonalku saatiin sammumaan ja koti pelastui. Sysmän kirkonkirjojen mukaan Ville muutti vaimonsa Eeva Marian sekä kolmen nuorimman poikansa kanssa Kypärästä Ylä-Nuuttilan Hätälän torppaan v. 1900, jossa heitä ennen asui lyhyen aikaa Villen ja Eeva Marian tytär Alviina yhdessä miehensä Juhankustaan kanssa. Viimeiset elinvuotensa Ville toimi Hätälän torpan vanhana isäntä, poikansa Juho Vilhelmin isännyyden aikana. Kypärässä torpan ja myöhemmin itsenäistyneen tilan pitoa jatkoi Kullberg /Kauko - Rahikaisen -sukuhaara, joille Villen puoliso Eeva Maria oli myös kaukainen sukulainen Heinolan Onalin sukuhaarasta. Vuoden 1900 henkikirjan (viite; s. 436) mukaan Nuuttilan Ylätalon mäkitupalaisena (Hätälässä) toimi Wille Tuomaanpoika yhdessä vaimonsa Eevan kanssa, joilla mainittiin 3 alaikäistä poikaa. Torpassa asui piikana Hilma Eerikintytär. Vuoden 1905 henkikirjan (viite; s. 683) mukaan Nuuttilan Ylätalon mäkitupalaisena (Hätälässä) toimi Wille Tuomaanpoika ja vaimonsa Eeva, joilla mainittiin nimellä pojat Juho ja Ismael sekä 1 alaikäinen poika.

8 Itsellinen Ville Tuomaanpoika kuoli 61 v ikäisenä Hätälässä Juho avioitui puolisonaan Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22] [MRIN:7] Sysmä, Karilanmaa. i. Edla Maria Johansdotter [1451] syntynyt Sysmä, Suurkylä, kuollut Sysmä, Suurkylä, ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Isorokko (koppor). ii. Otto Atle Juhonpoika Tamminen [27] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Viipuri mlk, 44-vuotiaana ja haudattu Viipuri mlk. Hänen kuolinsyynsä oli Hevosen potkun aiheuttama vamma. Otto avioitui puolisonaan Ida Helena Partanen [981] [MRIN:9], jonka vanhemmat olivat Paavo Paavonpoika Partanen [20519] ja Maria Matintytär Hassinen [20520], Viipuri. iii. Alviina Juhontytär [28] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Sysmä, Karilanmaa, Yskelä, 40-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Lavantauti. Alviina avioitui puolisonaan Juho Kustaa Nurminen [40] [MRIN:12], jonka vanhemmat olivat Adam Joosepinpoika [1444] ja Eeva Henrika Erikintytär [1445], Asikkala. iv. Ismael Juhonpoika [29] syntynyt Sysmä ja kuollut Sysmä 2-vuotiaana. 1 v. Antti Kustaa Tamminen [6]. Antti avioitui puolisonaan Iida Sofia Juhontytär Lindroos [4] [MRIN:3], jonka vanhemmat olivat Johan Adamsson Lepistö [804] ja Anna Kaisa (Catharina) Tuomaantytär (Lepistö) [805], Asikkala, Kalkkinen. vi. vii. viii. Johannes Juhonpoika [30] syntynyt Sysmä ja kuollut Sysmä 1 vuoden ikäisenä. Juho Vilhelm Tamminen [31] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa,, kuollut Sysmä, Nuoramoinen, Aurala, 61-vuotiaana ja haudattu Sysmä, Otamon hautausmaa. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkotauti. Juho avioitui puolisonaan Emilia (Emmi) Viitanen [41] [MRIN:13], jonka vanhemmat olivat Erik Johan Adamsson [1464] ja Selma Adamsdotter [1465], Sysmä. Ismael Tamminen [32] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Helsinki, 79-vuotiaana ja haudattu Helsinki, Malmin hautausmaa. Ismael avioitui puolisonaan Anna Leena Timonen [70] [MRIN:22] Viipuri. ix. Karl Frederik Juhonpoika [33] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori 1 vuoden ikäisenä. x. Tuomas Tamminen [34] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kuollut Tammisaari, vankileiri, 25-vuotiaana ja haudattu Sysmä. 3. Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22], jonka vanhemmat olivat Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] ja Eeva Topiaantytär [253], syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Sysmä, Karilanmaa, Ylä-Nuuttila, Hätälä, 72-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Sydäntauti. Yleismuistio: Talollisen tytär Eeva Maria Aabrahamintytär syntyi Sysmän Karilanmaalla Eeva Marian sukujuuret äitinsä puolelta tunnetaan Karilanmaan Ylä-Nuuttilasta ja Nuuttilan kantatilalla 1500/1600-lukujen vaihteen tienoilta. Eeva Marian isän puolen sukujuuret tunnetaan etenkin Heinolan Lusissa, Hirvisalossa ja Onalissa samoin luvun alusta, toki sukujuuria hänellä löytyy myös Asikkalan puolella Vähimaan Perttulasta ja Urajärven Kuuselasta. Heinolan pitäjän srk:n pitkäaikainen lukkari 1700-luvulta; Simon Sulfren löytyy myös Eeva Marian esi-isistä. Eeva Marian siskon Amandan tyttären tytär oli Elma Rapala os. Leppänen Asikkalan Riihilahdesta, eli Rapala -uistintehtaan perustajan Lauri Rapalan puoliso. Karilanmaan kantatila n:o 1 Nuuttila jakaantui v tienoilla kahteen osaan; Ala- ja Ylä-Nuuttilaan, joka jaettiin hieman myöhemmin perinnönjaon yhteydessä ja näin syntyi pieni Kypärävuoren tila. Nuuttilan osatiloille ilmestyi kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa nimet vasta n. 100 v. myöhemmin. Maa- ja henkikirjoissa tilat esiintyivät pitkään manttaaliluvuilla eroteltuna, eli vanhin ja suurin osatila Ala-Nuuttila oli 1/8 manttaalin tila ja Ylä-Nuuttila 1/12 manttaalin tila sekä Ylä- Nuuttilasta lohkottu Kypärävuori 1/24 manttaalin pientila. Henkikirjassa v.1880 tilat esiintyvät nimillä; Nuuttila Alatalo ja Nuuttila Ylätalo sekä Nuuttila Kypärävuori. Sitten 1890-luvulla Kypärävuori esiintyi Ala-Nuuttilan tilan torppana. Eeva Marian ja Vilhelmi Tuomaanpojan häitä vietettiin Karilanmaalla , jolloin Eeva Maria oli merkitty talollisen tyttäreksi Karilanmaan Kypärävuorelta ja Vilhelmi torpparin pojaksi Suurkylän Veijolasta. Yhdessä he asuivat ensin Sysmän Suurkylässä ja sitten v alkaen Karilanmaan Kypärävuoren tilalla, myöhemmin torpassa, jossa Eeva Maria synnytti 9 lasta, vanhin lapsista Edla Maria oli syntynyt jo Suurkylässä, jossa tämä kuoli n. 10 kk:n ikäisenä isorokkoon. Itse asiassa Eeva Marian 10 lapsesta peräti 4 kuoli viimeistään 2 v. ikäisenä, eli lapsikuolleisuus oli tässä perheessä suuri, vaikkakin tilanne yleisesti paranikin maassamme rokotusten yleistyessä. Ehkä tähän on syynsä Kypärävuoren syrjäinen sijainti, mahdollisesti rokotukset eivät ehtineet Kypärään?. Vilhelmin ja Eeva Marian perhe muutti v asumaan Ylä-Nuuttilan Hätälän torppaan, joten Eeva Mariaa kutsuttiin Hätälän muoriksi. Hän piti kodistaan todella hyvää huolta ja antoi lapsilleen kristillisen kasvatuksen. Hätälän muorilla oli tapana lukea sunnuntaisin raamattua tuvan pöydän ääressä ja muutenkin he antoivat lapsilleen kristillisen kasvatuksen. Hätälän torppa oli pitkänomainen harmaa hirsirakennus, jossa oli tupa ja kamari. Pihapiirissä oli pitkä aittarakennus, jossa

9 oli useita aittoja, sekä navetta, saunarakennus ja lato. Kun Eeva Marian mies Vilhelmi kuoli Hätälässä v. 1907, niin heidän poikansa Juho jatkoi isännyyttä. Vuoden 1910 henkikirjan (viite; sivu 627) mukaan Nuuttilan Ylätalon mäkituvassa (Hätälässä) asui mäkitupalaisen leski Eeva Aabrahamintytär ja tämän pojat Juho ja Tuomas. Eeva Maria hoiti tyttärensä Alviinan ja tämän miehen Juhankustaan kuoltua lavantautiin, heidän hengissä selvinnyttä tytärtä Hiljaa Hätälässä v , eli Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan aikaan. Eeva Maria koki raskaita menetyksiä v aikana kun ensin Eeva Marian ainoa tytär Alviina kuoli v miehensä kanssa lavantautiin ja sitten sisällissodassa v vanhin poika Atle sai surmansa ja myös tämän poika Väinö Optatus taistellessan valkoisten joukoissa. Lisäksi Eeva Marian nuorin poika Tuomas kuoli syömälakon aikana punaisten joukoissa Tammisaaren vankileirillä v Kun Eeva Marian vanhimman pojan Atlen poika Paavo Tamminen tuli nuorena poikana äitinsä Ida Helenan kanssa Viipurista Hätälään ja Paavolla oli paha ihottuma, johon lääkärit eivät löytäneet sopivia hoitokeinoja, niin Eeva Maria keräsi luonnosta kasveja ja keitti niistä yrttiliuoksen, jota hän siveli ihottumaan ja Paavolta lähti ihottuma "sen siliän tien". Kun Eeva Marian mies Vilhelmi kuoli Joulun alla 1907 ja Eeva Marian poika Ismael oli muuttanut Viipuriin, niin kirkonkirjoissa Eeva Maria oli merkitty loiseksi, hänen asuessaan poikansa Juho Vilhelmin kanssa Hätälässä. Eeva Maria otti käyttöön sukunimen Tamminen , sen jälkeen kun sukunimilaki tuli voimaan v. 1920, kuten poikansa olivat tehneet jo aiemmin. Eeva Maria Tamminen kuoli 72 v. ikäisenä Sysmän Karilanmaalla. Eeva avioitui puolisonaan Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21] [MRIN:7] Sysmä, Karilanmaa.

10 Kolmas sukupolvi (Isovanhemmat) 4. Thomas Thomasson Veijola [23], jonka vanhemmat olivat Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503] ja Lena Mattsdotter [21308], syntynyt Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu Asikkala, Kalkkinen, kuollut Sysmä, Suurkylä, Veijola, 51-vuotiaana ja haudattu Sysmä, Suurkylä. Hänen kuolinsyynsä oli Kuume (Feber). Yleismuistio: Tuomas Tuomaanpoika, kirkonkirjoissa Thomas Thomasson, syntyi Asikkalan Kalkkisissa Hanjärven torpassa , torppari Tuomas Mikonpojan ja Leena Matiaantyttären perheeseen. Tuomas hätäkastettiin samana päivänä kuin hän oli syntynyt, kasteen suoritti L. G. Anthon, kummeina olivat: torppari Matts Michelsson, Adam Adamsson, Anna Judit Jonasdotter ja piika Eva Adamsdotter. Tuomas eli lapsuutensa ja nuoruuden ajan Hanjärven torpassa osallistuen jo varhain kotitorpan töihin sekä myös Kalkkisten kartanolle (Iisakkilaan) tehtäviin töihin, joista työpäivistä tuli todella pitkiä, olihan Hanjärveltä n. 6 km matka kartanoon. Tuomas pääsi ripille v Asikkalassa. Tuomas muutti Sysmän Karilanmaalle, jossa hän avioitui torpparin tyttären Loviisa Mikontyttären kanssa Tuomas työskenteli torpparina Karilanmaan kartanon Boställe torpassa, siis puustellin, eli upseerin virkatalon torpassa appiukkonsa kuoleman jälkeen v Vuoden 1840 henkikirjassa mainittiin Karilanmaalla luutnantti Tandefeltin omistaman ja lampuotina toimivan Adam Yskelän hallitseman kartanon torpparina Thomas Thomasson Boställe yhdessä vaimonsa kanssa. Samassa taloudessa asuivat myös Loviisan äiti sekä Loviisan veli ja sisar. Karilanmaalta Tuomaan ja Loviisan perhe muutti v Sysmän Suurenkylän Veijolaan, jossa Tuomas työskenteli Suurkylän kartanon torpparina. Vuoden 1845 henkikirjassa mainitaan Suurkylän kartanon torpparina; Thomas Weijola yhdessä vaimonsa kanssa, kartanolla, jonka omistaja ja isäntä oli tuolloin kapteeni Pietari Vilhelm Schulman yhdessä vaimonsa Loviisa Aleksandra Wikmanin kanssa. Vuoden 1845 henkikirjassa mainittiin Veijolan torpassa myös Tuomaksen veli Malakias yhdessä vaimonsa kanssa. Vuoden 1850 henkikirjassa Veijolan torppaan oli merkitty isännäksi Tuomas Veijola (Thomas Weijola) vaimonsa ja lastensa Otto (6 v), Juho (3 v), Amanda (½ v) kanssa, sekä renki Jeremias ja piika Anna. Samoin v henkikirjassa Tuomaksen nimenä oli Tuomas Weijola. Myös joissakin Sysmän kirkonkirjoissa Tuomaan nimenä esiintyi Tuomas Tuomaanpoika Veijola. Tuo Veijolan mäki Suurkylän (tai Suurenkylän) kartanon mailla on ehkä vanhinta asuinaluetta mitä Sysmässä tiedetään, viite s sekä erityisesti s. 28 SH I-II. Kartanon hallitsijoista Schulman & Vikman & Streng -suvuista, kts. s SH I-II sekä s SH III. Työtä tehtiin aikaisesta aamusta myöhään iltaan kuutena päivänä viikossa ja se oli todella raskasta ruumiillista työntekoa vaikeissa olosuhteissa sen aikaisilla välineillä. Työn raskautta ja kovuutta on nykyihmisen varmaan vaikea edes kuvitella. Tuomaksella oli Veijolan torpan viljelystöissä apuna myös renkejä ja piikoja, jotka osallistuivat myös kartanolle tehtäviin taksvärkkitöihin. Tuomaksen veli Malakiaskin oli merkitty v rengiksi Veijolaan, samoin myös nuorin veli Eerik Johan. Veijolan piikana oli 1850-luvun lopulla sekä vielä 1860-luvulla Ulrica Stöd, jonka poika avioitui myöhemmin Tuomaan pojan tyttären kanssa. Samoin tämän veli Adam Stöd työskenteli renkinä Veijolan torpassa. Sysmän kirkonkirjoissa (rippikirjoissa) Tuomaksen syntymävuodeksi oli merkitty virheellisesti v. 1810!. Rippikirjamerkinnät v Sysmän Karilanmaalla osoittavat oikeaa syntymävuotta 1816 (s. 66 RK TK 845), mutta seuraavassa rippikirjassa Karilanmaalla tuo vuosi 1816 on korjattu vuodeksi 1810 (s. 75 RK ). Tämä virheellinen vuosi 1810 siirtyi myös Suurenkylän rippikirjoihin. Suuressakylässä hänet vielä virheellisesti merkittiin Sysmässä syntyneeksi!. Myös Asikkalan kirkonkirjoissa oli sekaannuksia Tuomaksen osalla; syntyneitten ja kastettujen kirjassa Tuomaksen äidiksi oli merkitty Lena (Helena) Gabrielsdotter, mutta sen sijaan lastenkirjassa äitinä oli kaikille k.o. perheen lapsille merkitty oikein Lena (Helena) Matiaantytär (Mattsdotter). Samoin eri lähteet varmistavat syntymäajaksi ! Tuomas Tuomaanpoika tuomittiin v sakkoihin väkiviinan myynnistä. Tuomas ja vaimonsa Loviisa tuomittiin v sakkoihin väkiviinan salapoltosta. Tuomas Tuomaanpoika kuoli Veijolan torpassa 52 v. ikäisenä korkeaan kuumeeseen , eli hirvittävän kato- ja nälkävuoden 1868 aikana, jolloin kulkutaudit riehuivat pahasti Sysmässä, mm. lavantautiin kuoli v Sysmässä 456 ihmistä. Thomas avioitui puolisonaan Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24] [MRIN:8] Sysmä. i. Anders Gustaf Thomasson [25] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Boställe torp, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Sysmä, Storby, Veijola, ja haudattu Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Tuntematon (Oang). ii. Erik Thomasson [26] syntynyt Sysmä, Storby, Wejola, kastettu Sysmä, Storby, kuollut Sysmä, Storby, Wejola, ja haudattu Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Tuntematon (ok). iii. Otto Tuomaanpoika Lindroos [507] syntynyt Sysmä, Storby, Wejola, kastettu Sysmä, Storby, kuollut Sysmä, Käenmäki, 76-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkokatari. Otto avioitui puolisonaan Edla Maria Mikontytär [515] [MRIN:167], jonka vanhemmat olivat Michel Michelson [995] ja Ulrika Michelsdotter [996], Sysmä, Toivola, Isotenho.

11 2 iv. Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21]. Juho avioitui puolisonaan Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22] [MRIN:7], jonka vanhemmat olivat Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] ja Eeva Topiaantytär [253], Sysmä, Karilanmaa. v. Amanda Maria Tuomaantytär [516] syntynyt Sysmä, Storby, Weijola, kastettu Sysmä, Storby ja kuollut Helsinki 72-vuotiaana. Amanda oli suhteessa henkilöön Kalle Hiltunen [3232] [MRIN:328]. Avioliiton tila: naimaton. Amanda avioitui puolisonaan N.N. [3233] [MRIN:1160]. Amanda avioitui seuraavaksi puolisonaan Kaarle Kustaa Lehtinen (ent. Ljung) [1006] [MRIN:1161], jonka vanhemmat olivat N.N. [7918] ja Maria Andersdotter [3236], Sysmä. vi. Freedrika Tuomaantytär [517] syntynyt Sysmä, Storby, Weijola, kastettu Sysmä, Storby, kuollut Sysmä, kunnalliskoti, 80-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Kasvi vatsassa. Freedrika avioitui puolisonaan Aatami (Adam) Aabrahaminpoika Hillberg [518] [MRIN:168], jonka vanhemmat olivat Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] ja Eeva Topiaantytär [253], 1872 Sysmä. vii. Thomas Thomasson [992] syntynyt Sysmä, Suurkylä, Weijola, kastettu Sysmä, Suurkylä, kuollut Sysmä, Suurkylä, Järvenpää, 23-vuotiaana ja haudattu 1878 Sysmä, Suurkylä. viii. Anna Ulrika Thomasdotter [993] syntynyt Sysmä, Suurkylä, Veijola, kastettu Sysmä, Suurkylä, kuollut Sysmä, Suurkylä, Veijola, ja haudattu Sysmä, Suurkylä. 5. Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24], jonka vanhemmat olivat Michel Andersson Boställe [341] ja Eva Andersdotter [21480], syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Boställe, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Sysmä, Suurkylä, Lautportti, 59-vuotiaana ja haudattu Sysmä, Suurkylä. Yleismuistio: Torpparin tytär Loviisa Mikontytär (Maja el. Maria Lovisa Michelsdotter), syntyi Sysmän Karilanmaan kartanon (Yskelän) puustellissa (Boställe) torpparin tyttärenä. Loviisa avioitui 24 v. ikäisenä Tuomas Tuomaanpojan kanssa. Sysmän kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan torpparin poika Tuomas Tuomaanpoika Asikkalan Kalkkisista vihittiin Karilanmaalla torpparin tyttären Maija Loviisa Mikontyttären kanssa Karilanmaan rusthollista. Loviisan isän isä linjan kaukaisin esi-isä oli Sysmän Saarenkylän Nujalan Klubba torpan ratsumies Johan Klubba (s. 1683, k. 1760), viite; s. 396 SPH I-II. Loviisan sisko Ulriikka avioitui Asikkalan Kalkkisten Hanjärven toisen torpparisuvun Johan Michelssonin pojan kanssa. Johan Michelsson Hanjärven jälkeläisiä on mm. Juhankustaa Nurminen joka avioitui Loviisan pojan Vilhelmin tyttären Alviinan kanssa, eli Antti Tammisen siskon kanssa. Loviisa synnytti Tuomaalle 6 lasta. Perhe muutti v Sysmän Suurenkylän Veijolaan. Loviisa tuomittiin v väkiviinan salapoltosta sakkoihin. Miehensä Tuomaan kuoleman jälkeen v Loviisa esiintyi v henkikirjassa Suuressakylässä nimellä; torpparin leski Lovisa Michelsdotter Weijola, mikä osoittaa että kutsumanimenä hänellä oli ollut Loviisa. Loviisa kuoli hieman alle 60 v. ikäisenä Sysmän Suurenkylän Lautportissa. Maja avioitui puolisonaan Thomas Thomasson Veijola [23] [MRIN:8] Sysmä. 6. Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252], jonka vanhemmat olivat Simon Sigfridsson Salmela [254] ja Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255], syntynyt Heinola Kapell, Lusi, Salmela, kastettu Heinola Kapell, Lusi, kuollut Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, 65-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Yleismuistio: Talollisen poika Aabraham Simonpoika syntyi Heinolan kappelin Lusin kylän Salmelassa (Heinolan maaseurakunnassa). Heinolasta Aabraham muutti Sysmään Vihittiin Sysmässä saman vuoden lokakuussa ja muutti vaimonsa Eevan kotitilalle Karilanmaan Ylä-Nuuttilan Kypärävuorelle vävyksi, jossa toimi talollisena (maanviljelijänä). Vuoden 1850 henkikirjassa Kypärävuoren isännäksi oli merkitty Abraham Nuuttila (Knuttila) vaimonsa kanssa ja tilalla asui myös Abrahamin appiukko Tobias vaimonsa kanssa. Vuoden 1865 henkikirjassa Kypärävuoren isännän nimi oli muodossa Abraham Simonpoika Nuuttila (Abraham Simonsson Knuuttila). Abraham kuoli Kypärävuorella Viimeiset ajat Kypärässä Aabraham oli merkitty syytinkimieheksi. Aabraham avioitui puolisonaan Eeva Topiaantytär [253] [MRIN:77] Sysmä. i. Carl Johan Abrahamsson [1259] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Tuhkarokko (mässling). ii. Amanda Wilhelmiina Aabrahamintytär [303] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu Sysmä, Karilanmaa ja kuollut Asikkala, Riihilahti 44-vuotiaana. Amanda avioitui puolisonaan Erkki Juho Topiaanpoika Rajala [533] [MRIN:170], jonka vanhemmat olivat Tobias Mikkelinpoika Kalliola [1260] ja Eva Stiina (Christina) Simontytär [1261], Sysmä. iii. Abraham Abrahamsson [493] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, ja haudattu Sysmä. 3 iv. Eeva Maria Aabrahamintytär (Tamminen) [22]. Eeva avioitui puolisonaan Juho Vilhelmi Tuomaanpoika Hätälä ent. Kypärävuori [21] [MRIN:7], jonka vanhemmat olivat Thomas Thomasson Veijola [23] ja Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24], Sysmä, Karilanmaa.

12 v. Aatami (Adam) Aabrahaminpoika Hillberg [518] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Sysmä, kunnalliskoti, 77-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Aatami avioitui puolisonaan Freedrika Tuomaantytär [517] [MRIN:168], jonka vanhemmat olivat Thomas Thomasson Veijola [23] ja Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24], 1872 Sysmä. vi. Carolina Abrahamsdotter [495] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori 4-vuotiaana. vii. Magdaleena Aabrahamintytär [496] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa ja kuollut Sysmä 88-vuotiaana. Magdaleena avioitui puolisonaan Erik Johan Israelinpoika Levonranta [534] [MRIN:171], jonka vanhemmat olivat Israel Thomasson [1735] ja Ulrika Andersdotter [1736], Sysmä. Magdaleena avioitui seuraavaksi puolisonaan Nestor Soilander [1740] [MRIN:572] Sysmä. viii. Efmind (Efraim) Abrahamsson [994] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, kastettu Sysmä, Karilanmaa ja kuollut 1859 Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori. 7. Eeva Topiaantytär [253], jonka vanhemmat olivat Tobias Jonaesson Nuuttila [467] ja Caisa Lovisa Adamsdotter [468], syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Nuuttila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, kuollut Sysmä, Karilanmaa, Kypärävuori, 65-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Yleismuistio: Talollisen tytär Sysmän Karilanmaan Ylä-Nuuttilasta, Kypärävuorelta, jossa tilan ja torpan emäntä. Eeva avioitui puolisonaan Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] [MRIN:77] Sysmä.

13 Neljäs sukupolvi (Isoisovanhemmat) 8. Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503], jonka vanhemmat olivat Michel Ericsson Hanjärvi [505] ja Eva Ericsdotter [506], syntynyt 1770 Sysmä?, kuollut Sysmä, Storby, Kyyhkylä, 72-vuotiaana ja haudattu Sysmä, Storby. Yleismuistio: Tuomas Mikonpoika (Thomas Michelsson) syntyi tiettävästi v (Asikkalan rippikirjojen mukaan) Mikko Eerikinpojan ja Eeva Eerikintyttären poikana, tarkempaa aikaa ja paikkaa ei ole pystytty selvittämään Asikkalasta, eikä muualtakaan. Vuonna 1770 tiedetään vain 1 Tuomas Mikonpoika syntyneeksi Asikkalassa (Keltaniemellä, Rauvalan kaakkoispuolella) sotilaan ja torpparin Michel Björnhjertan ja vaimonsa Maria Sipintyttären poikana. On mahdollista että Tuomas syntyi Sysmässä, jossa syntyneitten ja kastettujen kirjassa on aukko v , eli tietoja ei ole käytettävissä. Siten Tuomas voisi olla syntynyt joko Karilanmaalla tai Nuoramoisissa (?). Joka tapauksessa se tiedetään että Tuomas Mikonpoika asui nuoruuttaan (ilm ja 1790-luvuilla) Asikkalan Rauvalassa, joka sijaitsi Kymenvirran rannalla n. 5 km Kalkkisten kylältä kaakkoon, sekä myöhemmin Kalkkisissa Iisakkilan kartanon Hanjärven torpassa. Rippikirjassa (s. 62 RK k. 273) Tuomas Mikonpoika mainittiin vaimonsa Leenan kanssa Kalkkisten Hanjärven torpassa torppari Mikko Eerikinpojan ja tämän vaimon Eeva Eerikintyttären poikana, vaikka vihkitietojen mukaan Tuomas Mikonpoika Rauvalasta avioitui vasta Hollolan Paakkolasta lähtöisin olevan Leena Matintyttären kanssa. Avioitumisensa jälkeen Tuomas ja Leena asuivat aluksi Rauvalan Mikkolassa, joka kuului aiemmin Iso-Äiniön kylän maa-alueisiin ja sijaitsi Kymenvirran varrella, ollen Kalkkisten ja Särkijärven naapurikyliä. Rauvalassa syntyi myös Tuomaan ja Leenan vanhin poika Kustaa (Gustaf), joka sitten kuoli vajaan 3 kk:n ikäisenä toukokuussa 1803 Rauvalassa. Tuomas ja Leena muuttivat Kustaan kuoleman jälkeen Kalkkisten Hanjärvelle kesällä Hanjärvellä Tuomas toimi Iisakkilan kartanon torpparina viljellen Hanjärven torpan tiluksia. Työ oli kovaa; varhaisesta aamusta myöhään iltaan kartanon ja oman torpan töissä. Kts. Iisakkilasta ja sen omistajista kuvaus s AH. Tuomaksen isännöidessä Hanjärven torppaa käytiin Suomen Sota v , jolloin venäläiset miehittivät maamme ja liittivät Suomen Venäjään, jossa Suomi sai sitten autonomisen aseman. Vuoden 1830 henkikirjassa mainitaan Asikkalan Kalkkisten kartanon omistajan everstiluutnantti Carl August von Platenin torpparina Thomas Hanjärvi yhdessä vaimonsa kanssa. Tuolloin Hanjärven torpassa asui Tuomas ja vaimonsa Leena sekä heidän vanhin poikansa Aatami vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa sekä Tuomaan ja Leenan neljä nuorempaa lasta. Käytännössä Tuomaan ja Leenan vanhin poika Aatami vastasi tuolloin v Hanjärven torpan pidosta ja viljelyksistä. Vaimonsa Leenan kuoleman v jälkeen Tuomas muutti huhtikuussa 1840 Sysmään poikansa Tuomaan (Thomas Thomasson) perään. Tämä oli muuttanut Sysmään jo v Samalla muutti myös muut Tuomas Mikonpojan lapset perheineen Asikkalasta Sysmään. Tuomaan poika Malakias oli jo ehtinyt muuttamaan Padasjoelle, josta hän sitten tuli Sysmän Suurkylään v Perheen muuttoon Sysmään vaikutti varmaan vaimon Leenan (Helenan) kuolema v sekä Kalkkisten kartanon hallitsijan everstiluutnantti Carl August von Platenin vaimon kuolema v ja tämän muutto ensin Heinolaan, josta Hämeenlinnaan v. 1835, jolloin kartanoon tuli uudet käskijät ja haltijat sekä uudet "meiningit", joten ilmeisesti Tuomas ja hänen jälkeläisensä eivät sopeutuneet uusiin "tuuliin" ja isäntiin, joten tuli nähtävästi riitoja tilan hoitajien ja torppareiden kesken. Mainittakoon että k.o. aikaan Kalkkisten Iisakkilaan tuli renkivoudiksi ja tilanhoitajaksi Gustaf Thorn, jonka jälkeläisiä on formulakuski Kimi Räikkönen. Tuomas asui Sysmässä Suurenkylän kartanon Kyyhkylän torpassa, jossa hänen vanhin poikansa Aatami työskenteli torpparina, ennen kuolemaansa marraskuussa Tuomas kuoli 72 v. ikäisenä Kyyhkylän torpassa ja haudattiin Sysmässä. Tuomaksen kuoleman jälkeen pidettiin perunkirjoitus Suurkylän kartanolla, jolloin perukirjassa Tuomaksen nimi esiintyi muodoissa; Thomas Michelsson, Thomas Kyhkylä ja Thomas Michelsson Kyhkylä. Thomas avioitui puolisonaan Lena Mattsdotter [21308] [MRIN:161] Hollola, Paakkola. i. Gustaf Thomasson [1329] syntynyt Asikkala, Rauvala, kastettu Asikkala, Rauvala, kuollut Asikkala, Rauvala, ja haudattu Asikkala. Hänen kuolinsyynsä oli Hinkuyskä (Kikhosta). ii. Adam Thomasson Kyyhkylä [508] syntynyt Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu Asikkala, Kalkkinen, kuollut Sysmä, Storby, Kyhkylä, 35-vuotiaana ja haudattu Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Kuume (Feber). Adam avioitui puolisonaan Eva Henricsdotter [511] [MRIN:165], jonka vanhemmat olivat Henrik Johansson Siikala [1128] ja Anna Andersdotter [1129], Asikkala, Pulkkila. iii. Eva Thomasdotter [800] syntynyt Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu Asikkala, Kalkkinen, kuollut Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, ja haudattu Asikkala, Kalkkinen. iv. Johan Thomasson [801] syntynyt Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu Asikkala, Kalkkinen, kuollut Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, ja haudattu Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Ripuli (Lifsjuka). v. Malachias Thomasson Järvenpää [512] syntynyt Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu

14 vi. 4 vii. viii. ix Asikkala, Kalkkinen, kuollut Sysmä, Storby, Järvenpää, 42-vuotiaana ja haudattu Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Sydänkohtaus/ pistos (stygn). Malachias avioitui puolisonaan Erica Johansdotter [514] [MRIN:166], jonka vanhemmat olivat Johan Jöransson Hinttola [1167] ja Eva Adamsdotter Hietala [1172], Padasjoki. Anna Lena (Helena) Thomasdotter [513] syntynyt Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu Asikkala, Kalkkinen, kuollut Sysmä, Storby, Kyyhkylä, 26-vuotiaana ja haudattu Sysmä, Storby. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkotauti (lungsot). Thomas Thomasson Veijola [23]. Thomas avioitui puolisonaan Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24] [MRIN:8], jonka vanhemmat olivat Michel Andersson Boställe [341] ja Eva Andersdotter [21480], Sysmä. Matts Thomasson [519] syntynyt Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu Asikkala, Kalkkinen, kuollut Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, 1 vuoden ikäisenä ja haudattu Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Hinkuyskä (Kikhosta). Erik Johan Thomasson [509] syntynyt Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, kastettu Asikkala, Kalkkinen, kuollut Sysmä, Suurkylä, 44-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Kuume (feber). Erik avioitui puolisonaan Anna Ulrica Adamsdotter [510] [MRIN:164], jonka vanhemmat olivat Adam Johansson Uotila [11394] ja Anna Eriksdotter [7957], Sysmä, Suurkylä. 9. Lena Mattsdotter [21308], jonka vanhemmat olivat Matts Paulsson Savola [21309] ja Juliana Andersdotter [21310], syntynyt Hollola (Asikkala), Paakkola, Savola, kastettu Hollola, kuollut Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, 56-vuotiaana ja haudattu Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Punakuume (rödsot). Yleismuistio: Leena (Helena) Matintytär (tai Matiaantytär) syntyi lampuodin tyttärenä Hollolan Paakkolan Savolan rälssitilalla, joka kuuluu nykyään Asikkalaan. Leena mainittiin Hollolan rippikirjoissa v (s. 113 RK k. 124 ja s. 160 RK k. 178) isäpuolensa Aleksanteri Mikonpojan ja äitinsä Juliaana Antintyttären kanssa Paakkolan Savolassa. Leenan isä Matti kuoli v Paakkolassa ja äitinsä Juliaana avioitui v Asikkalan Kalkkisten kartanon Iisakkilan lampuodin pojan Aleksanteri Mikonpojan kanssa, josta tuli isäpuoli Leenalle. Leena mainittiin vielä v rippikirjassa (s. 191 RK k. 199 narc) äitinsä Juliaanan ja isäpuolensa Aleksanterin kanssa Paakkolan Savolassa ja kerrottiin Leenan muuttaneen Asikkalaan. Hollolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Leena (Helena) Matintytär Paakkolasta avioitui tai hänet naitettiin Asikkalan Rauvalasta olevan Tuomas Mikonpojan puolisoksi, jolloin vihittäessä Leena oli 23 v. ikäinen. Kalkkisten Hanjärven torpan emäntä. Leena synnytti Tuomaalle 9 lasta, joista 5 selvisi aikuiseksi. Asikkalan rippikirjoissa Leenalla ei mainittu lainkaan syntymäaikaa. Leena kuoli 56 v. ikäisenä punakuumeeseen Kalkkisissa. Punakuume riehui tuohon aikaan pahana kulkutautina. Lena avioitui puolisonaan Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503] [MRIN:161] Hollola, Paakkola. 10. Michel Andersson Boställe [341], jonka vanhemmat olivat Anders Andersson Klubba [1145] ja Lena Bertillsdotter [6298], syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba, kuollut Sysmä, Karilanmaa, Boställe, 45-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkotauti (lungsot). Yleismuistio: Mikko Antinpoika, torpparin poika Sysmän Saarenkylän Nujalan Klubba torpasta. Mikko muutti v vanhempiensa mukana Karilanmaalle, aluksi Isorannan torppaan, josta hän muutti v vanhimman veljensä mukana rakuuna Johan Leopard'n torppaan. Mikko muutti sitten avioiduttuaan v Karilanmaan Yskelän kartanon puustelliin (Boställe), joka toimi Ylisen Hollolan komppanian palveluksessa olleen korpraalin virkatalona, Yskelään kuuluneella Paavolan tilalla. Mikon vanhempi veli Antti Antinpoika toimi aluksi torpparina puustellissa ja Mikko mainittiin torpparin veljeksi, mutta kun Mikon veli Antti muutti vaimonsa kanssa v loppupuolella torppareiksi Kypärävuorelle, niin Mikko toimi sitten torpparina puustellissa. Mikon asuessa Karilanmaan puustellissa Yskelän omistus kuului Rapalan kartanon Tandefelt suvulle ja kartanoa viljelivät lampuodit Tandefeltien komennossa. Mikolla oli useampia renkiä ja piikoja apunaan puustellin torpan viljelystöissä ja karjanhoidossa kuin myös taksvärkkitöissä kartanolle. Mikko kuoli jo 45 v ikäisenä keuhkotautiin Karilanmaalla. Michel avioitui puolisonaan Eva Andersdotter [21480] [MRIN:109] Sysmä. 5 i. Maja (Maria) Lovisa Michelsdotter [24]. Maja avioitui puolisonaan Thomas Thomasson Veijola [23] [MRIN:8], jonka vanhemmat olivat Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503] ja Lena Mattsdotter [21308], Sysmä. ii. Ulrica Michelsdotter [491] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Boställe, kastettu Sysmä, Karilanmaa ja kuollut Sysmä, Skinnarila, Rantala, Kankainen 55-vuotiaana. Ulrica avioitui puolisonaan Thomas Johansson [821] [MRIN:3112], jonka vanhemmat olivat Johan Michelsson [792] ja Anna Catharina Adamsdotter [1775], Sysmä.

15 iii. iv. Johan Michelsson [490] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Boställe, kastettu Sysmä, Karlanma ja kuollut Ei tiedossa?. Johan avioitui puolisonaan Anna Lisa Adamsdotter [991] [MRIN:326], jonka vanhemmat olivat Adam Davidsson [20141] ja Helena Johansdotter [20142], Asikkala. Michel Michelsson [492] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Boställe, kastettu Sysmä, Karilanmaa ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Boställe 27-vuotiaana. Hänen kuolinsyynsä oli Hukkui (drunkn). 11. Eva Andersdotter [21480], jonka vanhemmat olivat Anders Johansson [21481] ja Maria Sigfredsdotter [21482], syntynyt Sysmä, Suurkylä, Leppäkorpi, kastettu Sysmä, kuollut Sysmä, Karilanmaa, Boställe, 68- vuotiaana ja haudattu Sysmä. Yleismuistio: Eeva Antintytär syntyi tiettävästi torpparin tyttärenä Sysmän Suurenkylän (Storby) Leppäkorvessa, Isolähteen torpassa. Eevan vanhemmat muuttivat Suurestakylästä v Saarenkylän Sydänmaalle, Seppälän Autio torppaan. Eevan isä kuoli v ja Eeva muutti äitinsä ja sisarustensa mukana Nuoramoisiin, jossa hän asui lapsuuttaan Nordenlundin Pohjolan eli Haasian torpassa v asti. Seuraavaksi Eeva mainittiin äitinsä ja sisarensa Leenan kanssa v Nuoramoisten Kurjen tilan Ilomäen torpassa. Eeva työskenteli v piikana Nuoramoisten Volmarin Hankaan (Hangas) torpassa. Sysmän kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Eeva Antintytär Karilanmaalta avioitui Tapaninpäivänä Karilanmaan puustellin (Boställe) torpparin pojan Mikko Antinpojan kanssa. Ilmeisesti kyse oli samasta Eeva Antintyttärestä, joka asui ennen vihkimistä Nuoramoisissa. Tätä tulkintaa tukee se että Eevan sisko Leena mainittiin v piikana Mikon ja Eevan torpassa. Karilanmaan kartanon (Yskelän) puustellin torpan emäntä. Eevan syntymäaikana esiintyi rippikirjoissa yleisimmin v Sysmän kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torpparin leski Eeva Antintytär kuoli 65 v. ikäisenä Karilanmaan puustellissa ja haudattiin Sysmässä. Todellinen kuolinikä lienee 68 vuotta. Eva avioitui puolisonaan Michel Andersson Boställe [341] [MRIN:109] Sysmä. 12. Simon Sigfridsson Salmela [254], jonka vanhemmat olivat Sigfrid Jacobsson Pessala [256] ja Maria Ericsdotter [257], syntynyt Heinola, Lusi, Vidois, kastettu Heinola, Lusi, kuollut Heinola, Lusi, Salmela, 56-vuotiaana ja haudattu Heinola. Hänen kuolinsyynsä oli Keuhkotauti (lungsot). Yleismuistio: Simo Sipinpoika, Lusin Pessalan Viitaan tilan poika. Simo ja Kaisa vihittiin tiettävästi v jonka jälkeen Simo oli merkitty vävyksi Iso-Pessalan Salmelan tilalle. Simon avioitui puolisonaan Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255] [MRIN:78] 1814 Heinola. i. Johan (Johannes) Simonsson [304] syntynyt Heinola, kastettu Heinola, Lusi, Salmela ja kuollut Ei tiedossa. ii. Eva Simonsdotter [305] syntynyt Heinola, kastettu Heinola, Lusi, Salmela ja kuollut Ei tiedossa. 6 iii. Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252]. Aabraham avioitui puolisonaan Eeva Topiaantytär [253] [MRIN:77], jonka vanhemmat olivat Tobias Jonaesson Nuuttila [467] ja Caisa Lovisa Adamsdotter [468], Sysmä. iv. Carl Simonsson [306] syntynyt Heinola, kastettu Heinola, Lusi, Salmela ja kuollut Ei tiedossa. v. Anna Maria Simonsdotter [307] syntynyt , kastettu Heinola Kapell, Nya Lusi, Salmela. ja kuollut Ei tiedossa. vi. Adam Simonsson [308] syntynyt , kastettu Heinola Kapell, Lusi, Salmela. ja kuollut Ei tiedossa. vii. Helena Simonsdotter [9543] syntynyt Heinola, Lusi, Pessala, Salmela ja kuollut Ei tiedossa. 13. Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255], jonka vanhemmat olivat Sigfrid Abrahamsson Salmela [258] ja Maria Sigfridsdotter [259], syntynyt Heinola, Lusi, Pessala (Salmela), kastettu Heinola, Lusi ja kuollut Heinola, Lusi, Salmela 67-vuotiaana. Yleismuistio: Katariina Sipintytär, talollisen tytär Lusin Pessalasta, Salmelan tilan emäntä. Caisa avioitui puolisonaan Simon Sigfridsson Salmela [254] [MRIN:78] 1814 Heinola. 14. Tobias Jonaesson Nuuttila [467], jonka vanhemmat olivat Jonas Samuelsson Nuuttila [469] ja Walborg Johansdotter [470], syntynyt Sysmä, Karilanma, Nuuttila, kastettu Sysmä, Karilanma, kuollut Sysmä, Karilanma, Ylä-Nuuttila, 67-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Vesipöhö (vattusot).

16 Yleismuistio: Topias Joonaanpoika, talollisen poika Sysmän Karilanmaan Ylä-Nuuttilasta, jossa toimi itsekin talollisena Ylä-Nuuttilan Kypärävuoren tilalla. Ylä-Nuuttilan tila oli vielä v jakamattomana, mutta v henkikirjassa esiintyi Ylä-Nuuttilan päätilan 1/12 manttaalin tilan ohella 1/24 mantaalin Kypärävuori, jossa tilaa piti Topiaksen äiti Valpuri Juhontytär, samoin mainittiin vielä v henkikirjassa. Vuoden 1830 henkikirjassa oli 1/24 manttaalin (Kypärävuoren) isännäksi merkitty Topias Joonaanpoika ja v ja 1840 henkikirjoissa isännän nimeksi oli kirjattu Tobias Knutila. Vuoden 1845 henkikirjassa Kypärävuoren tilalle oli merkitty Tobias Knutila vaimonsa kanssa ja vävy Abraham vaimonsa kanssa, sekä itsellinen Anna Adamintytär ja tytär Erika. Sysmän kirkonkirjoissa Topiaksen osalta esiintyy virheellisesti syntymäaikana myös !. Tobias avioitui puolisonaan Caisa Lovisa Adamsdotter [468] [MRIN:155] Karilanma, Knutila. i. Maria Tobiasdotter [1139] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut Ei tiedossa?. Maria avioitui puolisonaan Henrik Adamsson [11034] [MRIN:4482], jonka vanhemmat olivat Adam Johansson Kaukola [11038] ja Eva Henricsdotter [11039], Sysmä. ii. Adam Tobiassson [1140] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Knutila 4-vuotiaana. iii. Esaias Tobiasson [1141] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Knutila 18-vuotiaana. 7 iv. Eeva Topiaantytär [253]. Eeva avioitui puolisonaan Aabraham Simonpoika Kypärävuori [252] [MRIN:77], jonka vanhemmat olivat Simon Sigfridsson Salmela [254] ja Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255], Sysmä. v. Johan Tobiasson [1142] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Knutila 2-vuotiaana. vi. Josef Tobiasson [1143] syntynyt Sysmä, Karilanmaa, Knutila, kastettu Sysmä, Karilanmaa, Knutila ja kuollut Ei tiedossa?. 15. Caisa Lovisa Adamsdotter [468], jonka vanhemmat olivat Adam Andersson [471] ja Maria Andersdotter [472], syntynyt Sysmä, Karilanma, Lepistö, kastettu Sysmä, Karilanma ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Ylä-Nuuttila, Kypärävuori 65-vuotiaana. Yleismuistio: Kaisa Loviisa Aadamintytär, torpparin tytär Sysmän Karilanmaan Lepistönojalta. Caisa avioitui puolisonaan Tobias Jonaesson Nuuttila [467] [MRIN:155] Karilanma, Knutila.

17 Viides sukupolvi (Isoisoisovanhemmat) 16. Michel Ericsson Hanjärvi [505] syntynyt 1746 Sysmä?, kuollut Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, 62-vuotiaana ja haudattu Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Korkea kuume (feber). Yleismuistio: Asikkalan Kalkkisten kartanon torppari Mikko Eerikinpoika Hanjärvi (kirkonkirjoissa Michel Ericsson) syntyi Asikkalan kirkonkirjojen mukaan v. 1746, mutta tarkempaa ajankohtaa ja paikkaa ei tiedetä. Mahdollisesti Mikko työskenteli renkinä Kalkkisten kartanossa v (s. 79 RK k. 80 Kalkkinen)?. Mikon isä on ollut Eerik (Eric), mutta hänestä ei ole muuta tietoa kuin etunimi. Varhaisin merkintä Asikkalan kirkonkirjoista (lähinnä lastenkirjojen mukaan) löytyy 1780-luvulta, jolloin Mikko Eerikinpoika on asunut perheineen Rauvalassa, eli Kymenvirran rannalla (Kalkkisista Heinolan suuntaan) ja sitten Kalkkisten Hanjärvellä, jossa Mikko toimi Iisakkilan kartanon torpparina. Mitään tietoa Mikko Eerikinpojan (s. 1746) ja hänen vaimonsa Eva Eerikintyttären (s. 1742) syntymästä; sen tarkemmasta ajankohdasta ja varsinkaan paikasta ei ole löydetty tietoja Asikkalasta. Eikä myöskään heidän lapsiensa; Tuomaan ja Juhon tarkemmasta syntymäpvm:stä ja paikasta! Eräs olettamus on että Mikko olisi Hollolasta lähtöisin. Toinen esille noussut teoria; Sysmästä Kalkkisiin muuttanut; Mikko voisi olla mm. Nuoramoisten Virtaalan Eerik Antinpojan ja tämän vaimon Eeva Pertuntyttären poika, Eeva tuli v miniäksi Kalkkisista Nuoramoisiin, tai on myös mahdollista että Mikko olisi lähtöisin Karilanmaan Paavolasta (Eerik Matinpojan ja Anna Juhontyttären poika?). Kolmas vaihtoehto: Mikko voisi olla ehkä Iso-Äiniön paimenen Eerik Matinpojan poika. Neljäs olettamus; Mikko olisi kuitenkin Kalkkisissa syntynyt, ehkä Kalkkisten Paavolan paimenen Eerik Antinpojan ja tämän vaimon Kristiina Tuomaantyttären poika, vaikkakaan sysntyneitten ja kastettujen kirjassa heillä ei mainita Mikko poikaa (?). Asia vaatii vielä selvittelyä. Hanjärveltä Mikon perhe muutti Särkijärven puolelle Rauvalan Mikkolaan v Kymenvirran rannalle, josta perhe palasi takaisin Hanjärvelle v Mikon kuolemasta ei ole löydetty varmoja tietoja, sen sijaan Mikon vaimo Eeva kuoli Hanjärvellä itsellisen leskenä, joten Mikko oli kuollut tätä ennen. Se tiedetään että ainakin v Mikko oli vielä elossa (s. 25 RK Asikkala Kalkkinen), eli hän kuoli v välillä. Mikon todennäköinen kuolinajankohta oli , eli Suomen Sodan alkuvaiheiden aikana. Suomen sota alkoi , kun venäläiset joukot ylittivät Kymijoen, eli silloisen rajan Ahvenkoskella. Venäjän armeijassa oli n miestä, joista osa oli jo saanut sotakokemusta Napoleonin vastaisissa sodissa Keski-Euroopassa. Michel avioitui puolisonaan Eva Ericsdotter [506] [MRIN:162] noin i. Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503]. Thomas avioitui puolisonaan Lena Mattsdotter [21308] [MRIN:161], jonka vanhemmat olivat Matts Paulsson Savola [21309] ja Juliana Andersdotter [21310], Hollola, Paakkola. ii. Maria Michelsdotter [8157] syntynyt 1780 Asikkala? ja kuollut Ei tiedossa. iii. Matts Michelsson [8158] syntynyt 1785 Asikkala? ja kuollut Ei tiedossa. iv. Johan Michelsson [1753] syntynyt 1790 Asikkala? ja kuollut Ei tiedossa?. 17. Eva Ericsdotter [506] syntynyt 1742 Asikkala, Kalkkinen?, kuollut Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi, 68- vuotiaana ja haudattu Asikkala, Kalkkinen. Hänen kuolinsyynsä oli Pistos (Styng). Yleismuistio: Eeva Eerikintytär (Eva Ericsdotter) syntyi rippikirjojen mukaan v. 1742, ehkä Asikkalassa, mahdollisesti Kalkkisissa (?). Eevan vanhemmista ei ole löydetty varmoja tietoja, mutta eräänä oletuksena on että hän olisi Kalkkisten Paavolan tilan tytär?. Eeva työskenteli mahdollisesti piikana Kalkkisten Iisakkilan kartanossa v ennen avioitumistaan (viite; s. 79 RK k. 80 Asikkala, Kalkkinen)?. Avioiduttuaan Mikko Eerikinpojan kanssa he asuivat yhdessä Rauvalassa ja Kalkkisten Hanjärvellä. Eeva synnytti tiettävästi 4 lasta, joista ilmeisesti vain 2 poikaa; Tuomas ja Juho, selvisivät aikuisiksi. Tosin Juhon myöhempiä vaiheita ei ole saatu selvitettyä. Eevan ilmoitettu synt.vuosi 1742 herättää epäilyjä, sillä hänen pojakseen rippikirjoissa merkitty Juho oli kirjattu v syntyneeksi, jolloin Eeva olisi siten ollut jo 48 v. ikäinen!?. Eeva kuoli pistokseen/sydänkohtaukseen Kalkkisten Hanjärvellä itsellisen leskenä. Eva avioitui puolisonaan Michel Ericsson Hanjärvi [505] [MRIN:162] noin Matts Paulsson Savola [21309], jonka vanhemmat olivat Påhl Hindersson Savola [21315] ja Hebla Jacobsdotter [21316], syntynyt 1745 Hollola, Paakkola, Savola ja kuollut Hollola (Asikkala), Paakkola, Savola 40- vuotiaana. Hänen kuolinsyynsä oli Poltetauti (hetsig feber). Yleismuistio: Matti Paavalinpoika (Matts Paulsson el. Påhlsson) syntyi Hollolan rippikirjojen mukaan v lampuodin poikana Paakkolan Savolan rälssitilalla. Lammin henkikirjoissa Matti mainittiin v Savolan rälssitilan lampuodin Paavali Paavalinpojan veljenä. Matilla mainittiin henkikirjoissa v alkaen vaimo Juliaana.

18 Hollolan kirkonkirjojen mukaan Matti avioitui v Hollolan Utulasta lähtöisin olevan Juliaana Antintyttären kanssa. Matti toimi jaetun Savolan tilan (1/6 mant.) lampuotina v Hollolan rippikirjoissa Matti oli merkitty Savolan 1. tilan isännän Paavali Paavalinpojan veljeksi (s. 196 RK k. 198 ja s. 117 RK k. 124). Savolan 2. tilaa viljeli Tuomas Tuomaanpoika puolisonsa Katariina Arvintyttären kanssa ( jotka ovat Martta Tammisen, os. Erosen esivanhempia). Savola esiintyi 1780-luvulla 4 lampuotitilana; päätilaa (merkitty 1. tilaksi) viljeli Paavali Paavalinpoika ja sen toista puoliskoa (merkitty 2. tilaksi) Matti Paavalinpoika vaimonsa Juliaana Antintyttären kanssa. Myös Matin äiti Heta Jaakopintytär mainittiin tällä tilalla (s. 131 RK k. 373 narc). Savolan 3. tilaa viljeli lampuotina Tuomas Tuomaanpoika ja 4. tilaa Juho Arvinpoika. Savolan rälssitilan omistus oli siirtynyt v vääpeli Nils Samuel von Phaler'lle, joka sai tilan äitinsä sisarelta Christina Catharina de la Motte'lta. Von Phaler'lta tila siirtyi 1780-luvun alussa Heinolassa asuvalle kapteeni Arvid von Göben'n haltuun, joka myi tilan v Hollolan Pyhäniemen kenraalimajuri Carl Johan Schmiedefelt'lle kuparitaalarin hinnasta. Savolan rälssitila, joka koostui Isonvihan jälkeen 2 lampuotitilasta, jakaantui Matin elinaikana siis 4 eri lampuotitilaksi, viite s. 156 AH. Matti kuoli hieman vajaan 40 v. ikäisenä poltetautiin Paakkolassa. Matts avioitui puolisonaan Juliana Andersdotter [21310] [MRIN:7668] Hollola. i. Margaretha Mattsdotter [21321] syntynyt Hollola, Paakkola, Savola ja kuollut Hollola, Paakkola, Savola. Hänen kuolinsyynsä oli Isorokko (koppor). 9 ii. Lena Mattsdotter [21308]. Lena avioitui puolisonaan Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi [503] [MRIN:161], jonka vanhemmat olivat Michel Ericsson Hanjärvi [505] ja Eva Ericsdotter [506], Hollola, Paakkola. iii. Maria Mattsdotter [21322] syntynyt Hollola, Paakkola, Savola. iv. Elisabeth Mattsdotter [21323] syntynyt Hollola, Paakkola, Savola ja kuollut Hollola, Paakkola, Savola 2-vuotiaana. 19. Juliana Andersdotter [21310], jonka vanhemmat olivat Anders Thomasson Anttila [21311] ja Maria Eliasdotter [21312], syntynyt 1753 Hollola, Viitaila gård ja kuollut 1813 (?) Hollola, Paakkola, Savola 60-vuotiaana. Yleismuistio: Juliaana Antintytär syntyi lampuodin tyttärenä v Hollolan (Asikkalan) Viitailan kartanossa. Asikkalan henkikirjoissa Juliaana mainittiin v Viitailan kartanossa yhdessä vanhempiensa Antin ja Marian sekä sisarustensa sekä isoisänsä Eliaksen kanssa. Juliaana muutti perheensä mukana v Hollolan Utulan kylään. Hollolan henkikirjoissa Juliaana mainittiin v lampuoti Antti Tuomaanpojan ja Marian tyttärenä Utulassa. Juliaana mainittiin ensimmäisen kerran Hollolan rippikirjassa (s. 119 RK k. 119) Utulan Anttilassa lampuodin Antti Tuomaanpojan ja Maria Eliaksentyttären tyttärenä, äitinsä Marian isän Eliaksen ohella. Seuraavassa rippikirjassa (s. 43 RK k. 56) Utulan Anttilassa mainittiin myös Juliaanan sisarukset Esteri ja Tuomas sekä kerrottiin Juliaanan muuttaneen Paakkolan Savolaan. Hollolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Juliaana Antintytär Utulasta avioitui tai hänet naitettiin Paakkolaan talollisen pojan Matti Paavalinpojan kanssa. Paakkolan Savolan rälssitilan (lampuotitilan) emäntä. Miehensä Matin kuoleman jälkeen Juliaana avioitui säädyllisen 1 v. kuluttua Asikkalan Kalkkisten Iisakkilan kartanon lampuodin pojan Aleksanteri Mikonpojan kanssa ja he jatkoivat lampuoteina Paakkolan Savolassa. Juliaana mainittiin Hollolan rippikirjoissa vielä v asti Paakkolan Savolassa (s. 191 RK k. 199 narc ja s. 258 RK k. 253 narc). Viimeisin merkintä e.m. Hollolan rippikirjasta löytyy jolloin Juliaana oli käynyt viimeisen kerran Herran Pyhällä ehtoollisella, tämän jälkeen kirkonkirjoista ei löydetty tietoja Juliaanasta eikä hänen toisesta miehestään Aleksanteri Mikonpojasta. Voitaneen päätellä että Juliaana kuoli jälkeen, ehkä alkuvuodesta 1813 Paakkolassa, ollessaan n. 60 v. ikäinen (?). Juliana avioitui puolisonaan Matts Paulsson Savola [21309] [MRIN:7668] Hollola. Juliana avioitui seuraavaksi puolisonaan Alexander Michelsson [21338] [MRIN:7681] Hollola. Yleismuistio: Aleksanteri Mikonpoika, lampuodin poika Asikkalan Kalkkisten kartanosta Iisakkilasta. Aleksanterin vanhemmat olivat Mikko Henrikinpoika ja Maria Ristontytär Kalkkisten Iisakkilasta. Avioiduttuaan v Hollolan Paakkolan Savolan tilan leskiemännän Juliaana Antintyttären kanssa, Aleksanteri toimi puuskaisäntänä ja lampuotina Paakkolan Savolassa. Aleksanteri kuoli jälkeen, jolloin kävi viimeistä kertaa ehtoollisella. i. Malachias Alexandersson [21349] syntynyt Hollola, Paakkola, Savola. ii. Gabriel Alexandersson [21350] syntynyt Hollola, Paakkola, Savola ja kuollut Hollola, Paakkola, Savola 1 vuoden ikäisenä. iii. Johan Alexandersson [21351] syntynyt Hollola, Paakkola, Savola. 20. Anders Andersson Klubba [1145], jonka vanhemmat olivat Anders Johansson Klubba [9924] ja Caisa Andersdotter [9925], syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Nujala ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Isoranta 49-vuotiaana.

19 Yleismuistio: Antti Antinpoika, torpparin poika Sysmän Saarenkylän Nujalasta, työskenteli torpparina Saarenkylän Nujalan Klubba torpassa, joka sijaitsi ilmeisesti Saarenkylän takamailla Liipolassa. Täältä Antti muutti perheineen v Karilanmaan Isorannan torppaan. Sysmän lastenkirjassa (LK , TK848_II) mainittiin Karilanmaan Isorannan torpassa Antti Kluballa (Anders Glubba) lapset; Juho, Mikko, Maria ja Eerik. Rippikirjassa Antti kuitenkin mainittiin Karilanmaan Isorannassa patronyymillä Antti Antinpoika (Anders Andersson). Myös v henkikirjassa Antti mainittiin nimellä Antti Klubba (Anders Klubba). Anders avioitui puolisonaan Lena Bertillsdotter [6298] [MRIN:372] 1777 Sysmä. i. Anders Andersson [20133] syntynyt 1778 Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba. Anders avioitui puolisonaan Eva Christersdotter [20143] [MRIN:7195] Sysmä. ii. Eva Andersdotter [20127] syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa ja kuollut Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa 2-vuotiaana. Hänen kuolinsyynsä oli Angiina (hallsfl.) iii. Maria Andersdotter [20128] syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa ja kuollut Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba. Hänen kuolinsyynsä oli Isorokko (Koppor). iv. Lisa Andersdotter [20129] syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa. v. Helena Andersdotter [20361] syntynyt 1787 Sysmä, Saarenkylä, Nujala ja kuollut 1789 Sysmä, Saarenkylä, Nujala 2-vuotiaana. vi. Johan Andersson [20130] syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa. 10 vii. Michel Andersson Boställe [341]. Michel avioitui puolisonaan Eva Andersdotter [21480] [MRIN:109], jonka vanhemmat olivat Anders Johansson [21481] ja Maria Sigfredsdotter [21482], Sysmä. viii. Maria Christina Andersdotter [20131] syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa. ix. Eric Andersson [20132] syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Nujala, Klubba -torppa. 21. Lena Bertillsdotter [6298], jonka vanhemmat olivat Bertil Henricsson [10737] ja Walborg Andersdotter [10738], syntynyt Sysmä, Suurkylä, Särki ja kuollut Sysmä, Karilanmaa, Isoranta 49-vuotiaana. Hänen kuolinsyynsä oli Vesipöhö (vattsot). Yleismuistio: Leena Pertuntytär, tiettävästi torpparin tytär Suurenkylän Särki torpasta. Leena avioitui tiettävästi v emännäksi Saarenkylän Nujalan Klubba torppaan, jossa torppaan oli merkitty myös Leenan äiti Valpuri Antintytär sekä Leenan nuorin sisar Katariina Pertuntytär. Rippikirjassa Leenan synt.vuotena esiintyi v ja myös 1749!. Lena avioitui puolisonaan Anders Andersson Klubba [1145] [MRIN:372] 1777 Sysmä. 22. Anders Johansson [21481], jonka vanhemmat olivat Johan Jacobsson [21483] ja Brita Jörensdotter [21484], syntynyt Sysmä, Virtaa torp, kuollut Sysmä, Suurkylä, Isolähde, 35-vuotiaana ja haudattu Sysmä. Hänen kuolinsyynsä oli Hukkui (drunk). Yleismuistio: Antti Jussinpoika syntyi tiettävästi torpparin poikana Sysmän Virtaan kartanon Jussilan torpassa ja kastettiin Sysmässä, kummit; Eerik Yrjönpoika ja Sofia Yrjöntytär sekä Juho Sipinpoika ja Kaisa Yrjöntytär. Sysmän ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (RK k. 110) Antti Jussinpoika mainittiin Jussi Jaakopinpojan & Riitta Yrjöntyttären poikana Suurenkylän (Storby) kartanon Isolähteen torpassa yhdessä ensimmäisen vaimonsa Vappu Simontyttären kanssa, joka kuoli v Suuressakylässä. Antti avioitui ilmeisesti vielä saman v aikana (pakollisen ½ v päästä) toiseen avioon Maria Sipintyttären kanssa. He muuttivat sitten rippikirjan mukaan v Saarenkylän n:o 4 Seppälän Autio torppaan Sydänmaalle, jossa Antti oli merkitty itselliseksi. Torpan emäntä Maria Yrjöntytär oli ilmeisesti Antin täti. Viimeinen merkintä Saarenkylässä löytyy rippikirjasta Antti Jussinpoika mainittiin perheineen uudestaan Suurenkylän Isolähteen torpassa ja kerrottiin hänen kuolleen v Sysmän kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan itsellinen Antti Jussinpoika kuoli 36 v. ikäisenä Sysmän Suuressakylässä Isolähteen torpassa asuessaan, kun hän hukkui järveen. Antti löydettiin ja naarattiin ylös järvestä hieman myöhemmin heinäkuussa, koska hänet haudattiin vasta Sysmässä. Anders avioitui puolisonaan Walborg Simonsdotter [21485] [MRIN:7722] 1770 Sysmä. i. Johan Johansson [21488] syntynyt 1770 Sysmä, Suurkylä, Isolähde. ii. Maria Johansdotter [21489] syntynyt 1777 Sysmä, Suurkylä, Isolähde. Anders avioitui seuraavaksi puolisonaan Maria Sigfredsdotter [21482] [MRIN:7720] 1777 Sysmä. 11 i. Eva Andersdotter [21480]. Eva avioitui puolisonaan Michel Andersson Boställe [341] [MRIN:109], jonka vanhemmat olivat Anders Andersson Klubba [1145] ja Lena Bertillsdotter [6298], Sysmä. ii. Maria Christina Andersdotter [21498] syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Seppälä. Autio. Maria avioitui puolisonaan Adam Andersson Lund [21500] [MRIN:7727], jonka vanhemmat olivat Anders Henricsson Lund [20754] ja Maria Ersdotter [20755], Sysmä.

20 iii. Lena el. Helena Andersdotter [21499] syntynyt Sysmä, Saarenkylä, Sydänmaa, Seppälä. 23. Maria Sigfredsdotter [21482], jonka vanhemmat olivat Sigfred Hendrichsson [21486] ja Margaretha Mattsdotter [21487], syntynyt 1751 Sysmä. Nuoramoinen, Mäkelä ja kuollut Sysmä. Karilanmaa, Rajala 85-vuotiaana. Yleismuistio: Maria Sipintytär syntyi v ilmeisesti torpparin tyttärenä Sysmän Nuoramoisten Mäkelässä. Sysmän syntyneiden ja kastettujen kirjasta Marian syntymäaikaa ei löydy. Sen sijaan rippikirjassa (RK k. 322) mainittiin Nuoramoisten Nordenlundin kartanon Pohjolan torpassa lesken Marketta Matintyttären tytär v syntynyt Maria Sipintytär, joka muutti v jonnekin, mikä ei ilmennyt rippikirjasta. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin samasta Maria Sipintyttärestä, joka avioitui v loppupuolella Suurenkylän Isolähteen torppaan leskimies Antti Jussinpojan puolisoksi. Saarenkylän Seppälän Autio torpan emäntä Sydänmaalla. Kun miehensä Antti Jussinpoika kuoli (hukkui järveen) v. 1786, niin Maria Sipintytär muutti Suurkylästä v tienoilla omien lastensa kanssa Nuoramoisiin, Nordenlundin Pohjolan eli Haasian torppaan, ilmeiseen lapsuudenkotiinsa veljiensä Yrjön ja Antin talouteen. Pohjolasta Maria muutti v Nuoramoisten n:o 5 Kurjen tilan Ilomäen n:o 13 torppaan tyttärensä Maijastiinan (Maria Christina) talouteen, jossa hänet mainittiin v asti. Tämän jälkeen Maria muutti ilmeisesti Karilanmaalle, Nuuttilan Rajala torppaan, jonne hänen tyttärensä Maijastiinan perhe muutti. Sysmän kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kirkonvaivainen leskinainen (k.f.e:a) Maria Sipintytär kuoli Karilanmaan Rajalassa. Maria avioitui puolisonaan Anders Johansson [21481] [MRIN:7720] 1777 Sysmä. 24. Sigfrid Jacobsson Pessala [256], jonka vanhemmat olivat Jacob Christersson Pessala [310] ja Maria Hendricsdotter [1247], syntynyt Heinola, Lusi, Vähä Pessala, kastettu Heinola, Lusi, kuollut Heinola, Lusi, Widois, 63-vuotiaana ja haudattu Heinola. Yleismuistio: Sigfrid Jacobsson eli Sipi Jaako(pi)npoika Pessala asui vaimonsa Maria'n kanssa Lusissa, Vähä-Pessalassa, Viitaan tilalla (Widois), veljensä Yrjön toimiessa isäntänä. Sipi Jaakonpoika toimi lautamiehenä käräjillä ainakin v Samoin hän oli kirkon kuudennusmiehenä. Sigfrid avioitui puolisonaan Maria Ericsdotter [257] [MRIN:79] Heinola, Lusi. i. Michel Sigfridsson [311] syntynyt Heinola, kastettu Heinola, Lusi, Vidois, kuollut Heinola, 69-vuotiaana ja haudattu Heinola, Lusi, Widois. Michel avioitui puolisonaan Anna Johansdotter [316] [MRIN:100], jonka vanhemmat olivat Johan Gustafsson [317] ja Hebla Mattsdotter [318], Heinola. ii. Johan (Johannes) Sigfridsson [312] syntynyt Heinola, kastettu Heinola, Lusi, VähäPessala ja kuollut Ei tiedossa. Johan avioitui puolisonaan Anna Sigfridsdotter [330] [MRIN:104], jonka vanhemmat olivat Sigfrid (Sipi Ollinpoika) Olofsson [331] ja Maria Matsdotter [332], Heinola. Johan avioitui seuraavaksi puolisonaan Maria Simonsdotter [333] [MRIN:106] iii. Simon Sigfridsson Salmela [254]. Simon avioitui puolisonaan Caisa (Catharina) Sigfridsdotter [255] [MRIN:78], jonka vanhemmat olivat Sigfrid Abrahamsson Salmela [258] ja Maria Sigfridsdotter [259], 1814 Heinola. iv. Sigfrid Sigfridsson [313] syntynyt Heinola, kastettu Heinola, Lusi, VähäPessala (Wilois) ja kuollut Ei tiedossa. v. Adam Sigfridsson [314] syntynyt Heinola, kastettu Heinola, Lusi, VähäPessala (Wilois) ja kuollut Ei tiedossa. vi. Walborg Sigfridsdotter [315] syntynyt Heinola, kastettu Heinola, Lusi, VähäPessala (Wilois) ja kuollut Ei tiedossa. 25. Maria Ericsdotter [257], jonka vanhemmat olivat Erich Simonsson Sulkava [309] ja Walborg Thomasdotter [1252], syntynyt Heinola, Nya Lusi, Sulkava, kastettu Heinola, kuollut Heinola, Lusi, Widois, 47-vuotiaana ja haudattu Heinola. Hänen kuolinsyynsä oli keuhkotauti (tuberkuloosi). Yleismuistio: Maria Erkintytär, torpparin ja uudistilallisen tytär Uuden Lusin Sulkavasta. Emäntänä Lusin Pessalan Viitaan tilalla. Maria avioitui puolisonaan Sigfrid Jacobsson Pessala [256] [MRIN:79] Heinola, Lusi. 26. Sigfrid Abrahamsson Salmela [258], jonka vanhemmat olivat Abraham Simonsson Salmela (ent. Jokela) [339] ja Caisa Staphansdotter [7437], syntynyt Heinola, Jokela, kastettu Heinola, Jokela, kuollut Heinola, Lusi, Pessala, Salmela, 74-vuotiaana ja haudattu Heinola. Yleismuistio: Sipi Aaprahaminpoika Salmela, talollinen Heinolan mlk:n Lusin Ison Pessalan Salmelassa. Sipi ja Maria olivat Salmelan talon omistajia ainakin v Kun Heinolan kappeliseurakuntaa lähdettiin 1800-luvun alussa ajamaan voimallisesti itsenäiseksi seurakunnaksi (irti

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Syntynyt 1770 Asikkala? Kastettu Kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä Haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby Isä Michel Ericsson

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Erik.... Johan...... Tuomaanpojan............. esipolvet...........................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Eeva.... Henrikintyttären............... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää

Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Malakias........ Järvenpään........... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos

Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Iida... Tammisen.......... os.... Lindroos........ esipolvet................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä

Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Aatami...... Kyyhkylän.......... esipolvet..................................................................................

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen

Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Juho.... Kustaa....... Nurmisen......... esipolvet..............................................................................

Lisätiedot

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi. 11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Emmi..... Tammisen.......... os... Viitanen........ esipolvet.........................................................................

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena. Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Martta Tamminen os. Eronen

Esipolvet henkilölle Martta Tamminen os. Eronen Esipolvet henkilölle Martta Tamminen os. Eronen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Martta...... Tammisen.......... os... Eronen....... esipolvet.........................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Kuusiston......... os.... Anttila...... esipolvet.............................................................................

Lisätiedot

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Kalle..... Salmen...... esipolvet....................................................................................... 1....

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

Taulu 1 1. Risto (Christer) Lakon. RPKS.? v.1748-55 Lappeen Wilkjärvi, Laakko (digiarkiston kuva 87) sanotaan Sigfredin veljeksi Bror Christer. / AR. Sigfred Laako, s. 1682. Tauluun 2. Risto (Christer)

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Pekka Käyhkö asui Säämingin seurakunnan vuosien rippikirjan mukaan perheineen tilallisena Kaartilassa tilalla nro 5.

Pekka Käyhkö asui Säämingin seurakunnan vuosien rippikirjan mukaan perheineen tilallisena Kaartilassa tilalla nro 5. Taulu 54 Pekka (Peter) Käyhkö, synt. noin 1695, kuoli 25.5.1768 Kaartilassa 73-vuotiaana tilallisena. Puoliso Malin (Magdalena) Purhonen, synt. n. 1698, kuoli 29.3.1760 Kaartilassa 62-vuotiaana tilallisen

Lisätiedot

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1 KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Ruokolahti Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Ruokolahti Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Ruokolahti 0 5.11.2014 Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tuomas Laakko, s. 25.08.1849 Savitaipale. Tauluun 2. Matti Laakkonen. Tauluun 3. Johannes Laakkonen.

Lisätiedot

Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla

Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla 29.7.2011 HEINOLAN IMJÄRVEN RIEVELINMUTKASSA Niemiset Niemiskylässä ERIKA JA AATAMI NIEMISEN LAPSET Väinö Robert Pentti Olavi Nieminen s. 5.2.1899 Heinolan

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Grönvall suku (V) Patalan Susanna Aatamintytär Susanna Aatamintytär s.17.7.1776 Auvilassa k.13.7.1825 Kauppilassa leskenä, pso 19.4.1801 räätälioppilas Fredrik

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1

5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1 1767 Henkikirjat filmi Lt 1123-1124 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika Herman (Antinpojat)

Lisätiedot

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

TAULU 1 I Emil Mikonpoika Hurtta, autoilija, autokorjaamoyrittäjä, s Virolahti, Rännänen, k Helsinki, ikä 76 v ja 1 kk.

TAULU 1 I Emil Mikonpoika Hurtta, autoilija, autokorjaamoyrittäjä, s Virolahti, Rännänen, k Helsinki, ikä 76 v ja 1 kk. TAULU 1 I Emil Mikonpoika Hurtta, autoilija, autokorjaamoyrittäjä, s. 17.07.1897 Virolahti, Rännänen, k. 28.08.1973 Helsinki, ikä 76 v ja 1 kk. Hurtan korjaamo vanhan ja uuden Virojoentien risteyksessä

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto

Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Johannes........ Kuusiston......... esipolvet.................................................................................

Lisätiedot

20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998)

20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 38 20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 39 LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) Taulu 1. I. Juho Matinpoika Kautto. Kuollut 1731 Laukaassa. Hautakivi lunastettu

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki TAULU 1 I Anna Erikintytär Hannikainen, Talollisen vaimo, s. 26.7.1730 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, k. 17.1.1790 Sääminki Inkilä. Puoliso: 27.5.1751 Sääminki Johan Antinpoika Huttunen, Talollinen,

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Hanna Kustaantytär Rekola. s Rekola tölli, Iso-Kulkkila, Teisko. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu:

Sukuselvityksen kohde. Hanna Kustaantytär Rekola. s Rekola tölli, Iso-Kulkkila, Teisko. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: Sukuselvityksen kohde Hanna Kustaantytär Rekola s. 13.2.1872 Rekola tölli, Iso-Kulkkila, Teisko ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 23.03.2018 Tekijä: Jukka Lamminmäki jukkalamminmaki.suntuubi.com SUKUJUTUT

Lisätiedot

Matti Leinon sukuhaara

Matti Leinon sukuhaara Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904

Lisätiedot

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1.

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1. Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio 01.01.2006 TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k. 19.03.1842 Ollikkala. 1. Puoliso:?????? 1. Magdalena Laakko (Laako), s. 1796. Tauluun 2. 2. Fredrik Laakko

Lisätiedot

1773 Henkikirjat filmi Lt 1729

1773 Henkikirjat filmi Lt 1729 1773 Henkikirjat filmi Lt 1729 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa

Lisätiedot

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 vero isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär. poika Taavi, tytär Maria, piika Maria 5 1

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 vero isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär. poika Taavi, tytär Maria, piika Maria 5 1 1764 Henkikirjat filmi Lt 1120-1121 Lt 151-154 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 vero isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär. poika Taavi, tytär Maria, piika

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

24. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU V, ALATALON JA SEPPÄ- LÄN TALOT (1998)

24. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU V, ALATALON JA SEPPÄ- LÄN TALOT (1998) 100 24. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU V, ALATALON JA SEPPÄ- LÄN TALOT (1998) 101 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU V, ALATALON JA SEPPÄLÄN TALOT (1998) Taulu 1. I. Matti Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 29.12.1777 Laukaassa.

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen

Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Iida... Salmen....... os.... Järvinen........ esipolvet.............................................................................

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k.

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k. Sivu 1 / 8 1. (#143) s. 15 Tammikuuta 1795 - k. 25 Lokakuuta 1860 vih.anna Juhontytär Salmela (#23) s. 20 Kesäkuuta 1797 - k. 1 Lokakuuta 1815 vih.priita Kaisa Juhontytär Salmela [Haapala] (#43) s. 1797

Lisätiedot

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt 1793 Henkikirjat Savonkylä Lt 167-169, Es 2505-6, Lt 1526-27 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho ja Antti veljenpojat Kaisa ja

Lisätiedot

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1 1774 Henkikirjat filmi Es 2503 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa

Lisätiedot

2 5/8 - Norrkärnä ( jako maaoikeus 1752) 1/4 - isäntä Taavi emäntä Saara, poika Matti ja vaimo Liisa, poika Kustaa ja tytär Riitta piika Kirsti 6 1

2 5/8 - Norrkärnä ( jako maaoikeus 1752) 1/4 - isäntä Taavi emäntä Saara, poika Matti ja vaimo Liisa, poika Kustaa ja tytär Riitta piika Kirsti 6 1 1768 Henkikirjat filmi Lt 1124-1125 talon n: ja mant. Henkiveroa maksavat yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen

Kaavin sukuhaara 2.  Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen, renki, torppari, s. n.1779, k. 16.11.1843 Renki, torppari. Syntynyt noin (12.2.1779

Lisätiedot

Karl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet

Karl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet 1 TAULU 1 Karl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet TAULU 2 2. Karl Bruno Miller, Piirieläinlääkäri, Kokkola, Lahti, s. 29.7. 1872 Juva, Inkilä, k. 18.6. 1935 Lahti. Vanhemmat taulusta

Lisätiedot

Sammatti, Haarjärvi. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio

Sammatti, Haarjärvi. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio Sammatti, Haarjärvi Torpat ja torpparit Toivo Haatio Yhteystiedot: Toivo Haatio Teuvo Pakkalantie 8 K 96 00400 HELSINKI p. (työ) 09 1923 296 gsm 040 544 1580 s-posti: toivo.haatio@met.fi Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Aune Antti Anna Tapani Eeva Antti Maria Anna Johannes Elisabeth 1781.

Aune Antti Anna Tapani Eeva Antti Maria Anna Johannes Elisabeth 1781. Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Antti Haapsaari Antti 1734 Varpu 1791 kina * 3.1.1757 Rautu Raasuli 16.12.1825 Sakkola Haapsaari. Varpu * 17.4.1791 Taulu 3. Aune * 6.6.1788 do 7.9.1826 Sakkola

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi 1.1 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 8.4.1792, k. 8.4.1792 1.2 Fredrik Fredrikinp. Kihlman, synt. 10.12.1792, k. 10.1.1793 1.3 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 24.11.1793,

Lisätiedot

1762 Henkikirjat filmi Lt talon n: ja mant.

1762 Henkikirjat filmi Lt talon n: ja mant. 1762 Henkikirjat filmi Lt 1119-1120 talon n: ja mant. vero kr henk yht + savut 1. 5/8 - Söderkärnä isäntä Antti Juhonp:n lesken Reetan, uusi mies Matti Tuomaanp. Lund emäntä Reetta Matintytär. emäntä Reetan

Lisätiedot

Hannu Numminen 2016 Sivu 1 / 6

Hannu Numminen 2016 Sivu 1 / 6 Hannu Numminen 2016 Sivu 1 / 6 TAULU 1 I Carl Henrikinpoika Backman, rakuuna, s. 1.1720 Tammela, k. 22.8. 1762 Mynämäki, Lepistö, Isotalon mailla, haudattu Mynämäki, kuolinsyy polttotauti, korkea kuume.

Lisätiedot

2 3/16 - isäntä Tuomas ja emäntä Kerttu. 5 1 ja piika Liisa,renki Matti,renki. 2 3/16 - isäntä Matti emäntä Anna Juhont. renki Juho ja vaimo Liisa 3 1

2 3/16 - isäntä Tuomas ja emäntä Kerttu. 5 1 ja piika Liisa,renki Matti,renki. 2 3/16 - isäntä Matti emäntä Anna Juhont. renki Juho ja vaimo Liisa 3 1 1766 Henkikirjat filmi Lt 1122-1123 talon n: ja mant. vero savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä yhteensä 1 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär. poika Taavi ja vaimo Susanna, poika Herman

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Liisa * Sakkola Saaroinen. Taulu 15. Paavo * do Sakkola Viisjoki.

Liisa * Sakkola Saaroinen. Taulu 15. Paavo * do Sakkola Viisjoki. Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Samuel Kurrinen Taulu 1 Samuel Kurrinen * 1709 22.12.1759 Sakkola Jaama. Inhusing. 1 31.12.1738 Marketta Bergman * 1700 2.7.1756 Sakkola Taipale. Pekka Kurri

Lisätiedot

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna

Lisätiedot

Saaroisten tila 2 1800-luvulla

Saaroisten tila 2 1800-luvulla Kalevi Hyytiä Saaroisten tila 2 1800-luku 1 (16) Saaroisten tila 2 1800-luvulla 1 Väestö henkikirjatietojen perusteella Seuraavassa koosteessa lähteinä on käytetty Sakkolan henkikirjoja vuosilta 1818 1880.

Lisätiedot

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors 1 Perhe 1 I Taavetti Nikolai Lamminmäki s. 4.6.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k. 14.1.1979. Tiettävästi IKL:n jäsen. Taavetti kiersi oppipoikana taloissa harjoittelemassa suutarin oppia.

Lisätiedot

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan 13.6.14 Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala, Talollinen, kuudennusmies, k. jälkeen 1734. Vahalan isäntä 1708-34. Mistä pariskunta tulee taloa pitämään, ei ole tiedossa. Vielä 1704 taloa pitää Mikko Matinpoika

Lisätiedot

Taulu 2 (taulusta 1)

Taulu 2 (taulusta 1) merkittävä osa tiedoista: Into Saarela ja Veikko Lehtinen Taulu 1 I Anders Johansson Tasanen, Talollinen, lautamies. Puoliso: Brita Lisa Andersdotter Tasanen. Tauluun 2. Maria Andersdotter Mikola e. Tasanen,

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Nro 1 tässä taulussa on sama kuin nro 1 taulussa nro 1 Taulunro 1 4 Henric Adamsson Peltola.5. Hartola, Kalho..34 Hartola.5.8 Hartola, Kalho 2 Aukusti Heikinpoika Jokinen.8.42

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA

VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA Nurmisen sukukirja II-osa 1 SISÄLLYSLUETTELO Anna Vesasen esipolvitaulujen numerointi on jatkoa Nurmisen sukukirjaan II.3 Anna Vesasen äidin esipolvitaulut 3 Taulu 22 Doppsko-Påhlström-Vesanen

Lisätiedot

Juva_ Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 5

Juva_ Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 5 Juva_0 13.10.2014 Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Simon Laakkonen. Tauluun 2. Antti (Anders) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 3. Kristiina (Chirsti) Laakkonen (Lakoin).

Lisätiedot

Juho Yrjönpoika Kuollut

Juho Yrjönpoika Kuollut Jaakko Sip Syntymä: 6 K Kuolema: 1 K Juho Yrjönpoika Beata Yrjöntytär Kuolema: 21 Huhtikuuta 1758, Kantola Mattila Sipi Juhonpoika Syntymä: 1716 Kuolema: 23 Maaliskuuta 1782, Kantola Kuokkanen 58, Simo

Lisätiedot

GEORG WRIGHTIN JÄLKELÄISIÄ TAULU 1

GEORG WRIGHTIN JÄLKELÄISIÄ TAULU 1 GEORG WRIGHTIN JÄLKELÄISIÄ TAULU 1 I Georg Wright, s. noin 1630 Dundee, Skotlanti, k. 23.12.1694 Narva, Viro. 1. Puoliso: Vihitty 22.10.1656 Anna Dücker, s. 1636, k. 1.1659 Narva, Viro. 2. Puoliso: Vihitty

Lisätiedot

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6.

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6. TAULU 1 I Jöran Hannunpoika Kosonen, Talollinen, s. 1688 Kerimäki Haapaniemi Rantala, k. 15.9.1728 Kerimäki Lötjölä Mutajärvi. Jöran Hansinpojan pojista, Jöran ja Peter polveutuu Sulkavan Hannikaiset.

Lisätiedot

Sammatti, Leikkilä. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio

Sammatti, Leikkilä. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio Sammatti, Leikkilä Torpat ja torpparit Toivo Haatio Yhteystiedot: Toivo Haatio T. Pakkalant. 8 K 96 00400 HELSINKI p. 09 1923296 gsm 040 544 1580 s-posti: toivo.haatio@met.fi Sisällys Esipuhe 1 Torpat

Lisätiedot

TUISKU-CAMENAEUS SUKUSEURA RY. Orimattilan Sukututkimusviikko Paula Mäkelä

TUISKU-CAMENAEUS SUKUSEURA RY. Orimattilan Sukututkimusviikko Paula Mäkelä TUISKU-CAMENAEUS SUKUSEURA RY Orimattilan Sukututkimusviikko 28.5.2018 Paula Mäkelä Kantavanhemmat Henrik Hannunpoika Tuisku (Uhrveder) ja Beata Severinuksen tytär Camenaea Henrik Hannunpoika sai viljelykseensä

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40

Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40 Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40 Kantola Seppälä Sipi Sipinpoika, Herr Hogensköld (Rautajärvi) Sipi Sipinpoika, Lahisten kartanon alainen Sipi Pekanpoika, Samson De la Motz 1/2 Seppälä

Lisätiedot

Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store

Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 1. (#1) s. 1580 - k. 1663 vih.äiti Store [Riska] (#2) s. 1585 2. Margareta Matintytär Store (#444) s. 1618 - k. 22 Huhtikuuta 1695 2. Lauri Matinpoika Store (#440) s. 1621

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Lapinlahti TAULU 1

Lapinlahti TAULU 1 Lapinlahti 15.1.2015 I Johan Laakko (Laacko Lako), torppari Ollikkala 5, s. 12.1.1774 Pulkkila Tavastkengä Laakko, k. 19.3.1842 Ollikkala. Vanhemmat: Eric Påhlsson Laakko (Laacko) s. 19.1.1743 Pulkkila

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot