TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET"

Transkriptio

1 TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET Tauno Kohvakan sukujuuret/ esipolvet painetun kirjan e-versio, josta on riisuttu kaikki kaaviot, valokuvat ja jälkipolvitaulut 1

2 Taunon armeijakuva v Sukututkija ja kirjoittaja: GSM Kustantaja Painopaikka: (omakustanteena) Ai-Ri Offset Ky Pori

3 SISÄLLYSLUETTELO I Johdanto s. 4 I.1 Sukututkimuksen lähteet s. 4 I.2 Kangasniemen historiaa s. 5 II Esipolvitaulut s. 6 II.1 Tauno Kohvakan isän puoleiset sukujuuret s. 6 Taulu 1 Kohvakka -sukuhaara s. 6 Taulu 2 Mieskolaisen sukuhaara s. 13 Taulu 3 Tiihosen sukuhaara s. 17 Taulu 4 Hellqvist -sukuhaara s. 21 Taulu 5 Hokkasen sukuhaara s. 23 Taulu 6 Orasen sukuhaara s. 36 Taulu 7 Halttusen sukuhaara s. 40 Taulu 8 Suurosen sukuhaara s. 57 Taulu 9 Himottu -sukuhaara s. 61 Taulu 10 Avikaisen sukuhaara s. 63 II.2 Tauno Kohvakan äidin puoleiset sukujuuret s. 65 Taulu 11 Reinikaisen sukuhaara s. 65 Taulu 12 Hännisen sukuhaara s. 70 Taulu 13 Pylvänäisen sukuhaara s. 71 Taulu 14 Mannisen sukuhaara s. 75 Taulu 15 Laitisen sukuhaara s. 78 Taulu 16 Moilasen sukuhaara s. 83 Taulu 17 Siekkisen sukuhaara s. 87 Taulu 18 Smedfeldt -sukuhaara s. 89 Taulu 19 Priha Kouvonen Riesenberg -sukuhaara s. 91 Taulu 20 Pulliaisen sukuhaara s. 97 Taulu 21 Vääräsen -Poikolaisen sukuhaara s. 98 Taulu 22 Seppäsen sukuhaara s. 101 Taulu 23 Pellisen sukuhaara s. 105 Taulu 24 Hämäläisen sukuhaara s. 112 Taulu 25 Lahikaisen sukuhaara s. 114 Taulu 26 Janhosen sukuhaara s. 115 Liitteet Liite 1 Merkkihenkilöt sukulaisina s. 120 Liite 2 Urho Kekkonen & von Riesenburg s. 127 Liite 3 Urho Kekkonen: Vuosisatani 1981 s

4 I JOHDANTO Tauno Fridolf Kohvakka, syntyi Kangasniemellä ja kuoli Lahdessa. Taunon sukujuuret selvitettiin sekä isänsä että äitinsä puolelta, jossa sukujuuret painottuvat Etelä- Savoon ja erityisesti Kangasniemelle, sen ympäristökuntiin ja Keski-Suomeen, mm. Laukaalle ja Hankasalmelle sekä Joutsaan. Taunon isän esipolvissa pääsukuhaaroina voitaneen pitää nimenomaan Kangasniemen Kohvakan, Mieskolaisen, Hokkasen ja Halttusen sukuhaaroja. Näissä mm. Halttusen sukuhaarassa päästään sukujuurissa luvulle asti. Taunon äidin sukua tunnetaan laajasti myös Kangasniemeltä ja ymp. kunnista, joissa pääsukuhaaroina voitaneen pitää Reinikaisen, Laitisen, Priha-Kouvonen-Riesenburg sekä Pellisen sukuhaaroja, joissa sukujuuret tunnetaan parhaiten. Taunon sukujuurissa päästään Priha -Kouvonen -Riesenburg -sukuhaarassa jopa luvulle asti Saksaan ja nykyisen Tsekin tasavallan alueelle. Toki on muistettava se, että mitä kaukaisempiin esipolviin mennään, sitä epävarmemmalla pohjalla ollaan, joten kaikkein vanhimpiin tietoihin on lupa suhtautua kriittisesti ja varauksellisesti. Taunon vanhemmat olivat keskenään moninkertaisia sukulaisia keskenään, vaikkakaan ei kovin läheisiä, mutta yhteisiä sukujuuria ja esipolvia löytyy useitakin, samoin Taunon äidin vanhemmat olivat keskenään sukulaisia. Taunon sukulaisista löytyy myös huomattavia merkkihenkilöitä (liite 1). Tauno tulee kirjoittajan kanssa moninkertaiseksi sukulaiseksi, sillä kirjoittajan isän äidin Aune Tamminen, os. Mäkinen (s. 1904, k. 1976) sukujuurista Kangasniemeltä löytyy Taunon kanssa yhteiset sukujuuret mm. Laitisen ja Pylvänäisen sukuhaaroissa sekä Joutsan Mieskonmäen Mieskonmäki-Mieskolaisen sukuhaarassa. I.1 SUKUTUTKIMUKSEN LÄHTEET Tärkeimmät lähteet Taunon sukujuurien selvityksessä olivat kirkonkirjat, joita tässä selvityksessä tutkittiin Jyväskylän ja Mikkelin maakunta-arkistoissa sekä Internetin kautta. Netin kautta Suomen Sukututkimusseuran (SSS:n) HISKI tietokannasta löytyy Kangasniemen osalta (tätä kirjoitettaessa v. 2009) syntyneitten ja kastettujen luettelot v , , , ja , samoin vihittyjen luettelot e.m. vuosilta. Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) sivuilta löytyy digitoituna seuraavat Kangasniemen kirkonkirjat: Rippikirjat v , , , , Lastenkirjat v Muuttokirjat v Syntyneet ja kastetut v Rippilapset v Vihityt v Kuolleet ja haudatut v Erittäin merkittävä apu tässä sukuselvityksessä saatiin sukututkija Tommy Koukan laatimista sukukirjoista (Tommyn kotisivut: ): Halttusen suku Tiihosen suku Sukupuuni Koukan ja Koukon suku Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta Usean sukuhaaran vanhimmat tiedot luvuilta (osin myös luvulta) saatiin nimenomaan Tommy Koukan sukukirjoista. Laitisen sukuhaaran osalla tietoja esipolvista kerättiin myös Jarmo Ahlstrandin laatimista sukukirjoista, mm.: Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I Myös Internetin kautta löytyy monista Taunon sukujuurihaaroista tietoa, mm.: Janhosen ja Laitisen sukuseurojen kotisivujen, sekä julkaistujen sukukirjojen ja -lehtien avulla. Henkilöiden nimet olivat vielä luvulle asti ruotsinkieliset, mutta tässä sukuselvityksessä nimet on suomennettu, eli on käytetty suomenkielistä vastinetta, päättelyn tai arvauksen avulla. Suluissa 4

5 on esitetty alkuperäinen, asiakirjoissa yleisimmin esiintynyt ruotsinkielinen nimi. Nimissä saattoi monesti olla hyvinkin kirjavaa käytäntöä; kukin kirjaaja kirjoitti nimet kirkonkirjoissa ja muissakin asiakirjoissa (vero/ henkikirjoissa) oman mieltymyksensä mukaan. Toisaalta eri aikakausina oli hyvinkin suuria eroja nimissä ja niiden kirjoitusmuodoissa. Savossa sekä Karjalassa sukunimet esiintyivät jo varhain, mikä eroaa käytännöstä mikä vallitsi mm. Hämeessä, jossa noudatettiin yleistä ruotsinvallan ajan menettelyä (matro- ja patronyyminimet, esim. Johan Mattsson, eli Juho Matinpoika). Huomioitava on myös seikka, että Savossa naisella avioiduttuaan yleisesti ottaen säilyi oma sukunimensä, jopa vielä luvun loppupuolella asti. Pitäjän ja kylien sekä sukujen historiaa kerättiin myös seuraavista lähteistä: Sysmän pitäjän historia I-II (Einar W. Juvelius) Nuijamiehestä Nuijasotaan (Toivo Jalli) Mieskonmäläistä perinnettä (Joutsan Mieskonmäen kyläkirja) Kangasniemen historia I ja II (Antero Manninen), joista käytetään tekstissä lyhennyksiä: KH -I ja KH -II. I.2. KANGASNIEMEN HISTORIAA Etelä-Savossa sijaitseva Kangasniemen kunta perustettiin v Asutus Kangasniemen alueella on varsin nuorta. Toki ilmeisesti jo kivikaudella n v. ennen ajanlaskun alkua Kangasniemellä saattoi asua lähinnä lappalaisheimon esi-isiä. Lappalaisia tavattiin Kangasniemellä vielä luvulle asti, vaikkakin suurin osa lappalaisasutuksesta oli siihen mennessä jo työntynyt pohjoiseen suomalaisasutuksen tieltä. Ensimmäiset suomalaiset siirtyivät Savon alueelle mahdollisesti jo rautakaudella n v. jälkeen ajanlaskun alun, aluksi nykyisen Mikkelin seudulle, lähinnä lännestä käsin (s. 15 KH I). Laaja Suur-Savon alue oli pitkään erämaata, eränautinta-aluetta jossa liikkui lähinnä metsästäjiä ja kalastajia sekä idästä että lännestä. Valtaosa Suur-Savon väestöstä oli alun perin karjalaisheimoon kuuluvia, joita erityisesti ristiretkiajalla (n luvuilla) siirtyi Suur-Savoon (s. 16 KH I). Savolaisten levittäytyminen pikkuhiljaa länteen ja pohjoisen suuntaan johtui lähinnä kaskiviljelyn yleistyessä tarpeesta saada uusia alueita kaskenpolttoon. Toisaalta myös hämäläiset suuntautuivat eräretkillään itään ja pohjoiseen. Nykyinen Kangasniemen alue sijaitsi savolaisalueen ja hämäläisasutuksen raja-alueella ja rajakiistat olivat hyvinkin yleisiä ja keskinäisiä kahakointeja sattui useasti. Suur-Sysmän alue ulottui 1400-luvulla kauas pohjoiseen nykyisen Keski-Suomen alueelle ja esim. vanha Suur-Rautalampi oli vielä v asti Suur-Sysmän kappeliseurakuntana. Hämäläisten erämaat -hämäläisten eränautinta-alueet, ulottuivat osin myös Kangasniemen alueelle, josta esim. on v riita Lammin Porkkalan herran Olavi Tavastin ja Hartolan (Suur- Sysmän) Björn Koskipään kesken koskien Kälän metsiä ja kalavesiä (nykyisen Kangasniemen alueella) ja jossa riidassa Björn Koskipää tuomittiin 40 mk sakkoihin aiheuttamansa vahingon takia (viite: s. 65 SPH I ja s. 20 KH I). Kuvaavaa Kangasniemen myöhäisestä asuttamisesta on piispa Maunu Tavastin kuvaus n. v vaiheilla; Sysmän ja Savilahden kirkon välillä ei ollut lainkaan asumuksia (viite: s. 17 KH I). Savilahden kirkolla tarkoitettiin tuolloin perustettua Savilahden kirkkopitäjää, jolle oli rakennettu kirkko nykyisen Mikkelin kupeeseen luvun alussa. Kangasniemen aluetta asutettiin sitten voimallisemmin keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa, eli luvun lopulla ja luvun alkupuolella. Kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (s. 1499, k. 1560) hallintokaudellaan (v ) uskonpuhdistuksen ohella halusi lujittaa muutenkin valtaa Suomessa ja lujittaa etenkin puolustusta idän uhkaa (= Novgorodilaisia) vastaan, niin Kustaa Vaasa ajoi erämaiden asuttamista, jota Suomessa ja erityisesti Suur-Savon alueella sitten Savonlinnan voudit Klemetti -kirjuri sekä Kustaa Fincke käytännössä toteuttivat ja ohjailivat, mikä merkitsi myös Kangasniemen alueella pysyvän asutuksen voimistumista luvuilla. Kangasniemen alue oli pitkään hyvin hajanainen alue, jossa ensinnäkin uusia kyliä muodostui ja kylien rajoja muutettiin tiuhaan. Toisaalta koko vanha laaja Kangasniemen alue oli rikkonainen, sillä oikeudelliset, hallinnolliset ja seurakunnalliset rajat oli muodostettu kukin omalla tavallaan ja eri laajuuksissaan eri aikakausina. Seurakunnallisesti Kangasniemen alue kuului laajaan Savilahden seurakuntaan, sittemmin Suur-Savon seurakuntaan, jonka jakautumisen v myötä 5

6 Kangasniemi liitettiin perustettuun Pieksämäen kirkkopitäjään v Kangasniemi mainittiin asiakirjoissa nimellä vasta v Visulahden käräjillä, jolloin Kangasniemen kerrottiin olevan Pieksämäen seurakunnan alainen kappeliseurakunta (s. 106 KH -I), josta Kangasniemi irtaantui v muodostaen itsenäisen seurakunnan. Hallinnollisesti valtaosa nykyisestä Kangasniemen alueesta kuului vanhimman verokirjan v mukaan Vesulahden (=Visulahden) pitäjän Vuolingon neljänneskuntaan, ja oli sitä pitkään vielä senkin jälkeen. Raja- ja kylämuutoksista mainittakoon Hirvensalmen Ohensalon kylän liittäminen Kangasniemeen luvulla. Kun Hankasalmi irtaantui Rautalammista v. 1860, niin Hankasalmeen liitettiin myös osia Kangasniemestä, mm. Halttulan ja Niemisjärven alueet. Kangasniemen syrjäinen sijainti edesauttoi siinä että Kangasniemi säästyi satoja vuosia suuremmilta tuhoilta monien sotaretkien ja sotien aikana. Mm. Isonvihan aikaan luvulla hävitys Kangasniemen alueella jäi suhteellisen vähäiseksi. Suuret kuolonvuodet sen sijaan olivat Kangasniemellä tuhoisat, ankara halla 3 kesänä peräkkäin tuhosi lähes kaiken viljan, jota seurasi paha nälänhätä ja kun ihmisten yleiskunto heikkeni, niin kulkutaudit levisivät ja ihmisiä kuoli sadoittain, pelkästään v haudattiin väh. 483 oman seurakunnan henkilöä, mikä tuntui myös kaikissa jäljempänä mainituissa sukuhaaroissa. II ESIPOLVITAULUT II.1 TAUNO KOHVAKAN ISÄN PUOLEISET SUKUJUURET TAULU 1 KOHVAKKA SUKUHAARA Yleistä: Kohvakka on eteläsavolainen sukunimi, joka tavataan 1500-luvun lähteissä Pellosniemeltä, myöhemmin 1900-luvulla ainakin Haukivuorelta, Pieksämäeltä ja Kangasniemeltä. O. A. Kallion laskujen mukaan Kohvakka kuului 1890-luvulla Savon toiseksi yleisimpiin sukunimiin (nimenkantajia n ). Joissakin murteissa kohvakka = kohva "jäälle muodostunut sohjo tai alta ontto jääkuoppa", mikä ei tunnu luontevasti sopivan henkilön lisänimeksi. Kuhmossa kohvakka ihminen = "itsetietoinen, rehentelevä ihminen" tai ylpeä tai koppava. Jos tämä merkitys on tunnettu Etelä-Savossa, on siitä helposti voinut kehittyä liikanimi, johon sukunimi Kohvakka pohjautuisi. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 232). Toisaalta on esitetty tulkintoja Kohvakkanimen juontumisesta mahdollisesti saksalaisesta nimestä Kofmann. Timo Kohvakka on esittänyt perimätietona, että nimi Kohvakka voisi juontua saksalaisesta Koch-nimestä, joka on tarkoittanut kokkia ja Koch nimi olisi sitten saanut Suomessa muodon Kohvakka, viite Timo Kohvakan websivut: Timo Kohvakka on yrittänyt DNA-testeillä saada valaistusta asiaan, eli e.m. web-sivulta voi jatkossa löytyä lisätietoa. Ilmeisesti varhaisin Kohvakka niminen talollinen Kangasniemellä oli Kutemajärvellä talollisena mainittu Jaakko Kohvakka (s. n. 1600), jonka pojan Sipi Kohvakan (s. n. 1630, k. 1697) kerrottiin asuneen v paikkeilla Esko Kohvakan talossa. Kangasniemen Synsiönrannassa oli talollisena v Erkki Kohvakka (s. n Pieksämäki, k Kangasniemi, Synsiönranta), joka oli ilmeisesti muuttanut Pieksämäeltä Kangasniemelle ja avioitunut v Tiihola n:o 2 tilan tyttären Anna Heikintytär Tiihosen (s. n. 1676, k Kangasniemi, Synsiönranta) kanssa. Voi olla että tämä Erkki Kohvakka kuuluisi myös Kutemajärvellä mainittuun Kohvakka -sukuun. Erkillä ja Annalla tiedetään olleen ainakin 6 lasta, joiden joukossa ei mainita Esko -nimistä poikaa Viite s Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 1.1 Esko Kohvakka Galt (Eskel Kåhvacka Galt) Sukuhaaran kantaisä. Syntyi n. v mahdollisesti Kangasniemen Kutemajärvellä. Esko Kohvakka, eli sotilasnimeltään Galt (= karju), mainittiin Kangasniemen ensimmäisessä rippikirjassa 6

7 (RK) v sotilaiden ja heidän puolisojensa luettelossa ruodussa n:o 103: Eskel Galt, hustru Margeta, son Henrich, sekä son Sigfred. Samaisessa RK:ssa v Äkryntaipale n:o 6:ssa mainittiin torpparina: Torp Eskell Galt, hustru Margaretha, son Hendrich sekä viittaus sivulle 33 N:o 7 (Kaihlamäki n:o 7), eli Esko oli nyt yhdessä vaimonsa Marketta Mieskolaisen kanssa torppareina. Esko ja puolisonsa Marketta olivat syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan vielä v Äkryntaipaleella ja v heidät mainittiin Kaihlamäessä. Seuraavassa RK:ssa v Esko Galt mainittiin uudestaan sotilaana ensin Kaihlamäki n:o 7:ssa, josta hän perheineen siirtyi Tiihola n:o 2:een, jossa mainittiin entinen sotilas: Eskel Galt, el. Kohvacka torpparina Tiiholassa. Samaisessa rippikirjassa oli lisämerkintä siirtymisestä takaisin Äkryntaipaleelle, jossa heidät mainittiin RK:ssa v Äkryntaipale n:o 5:ssa; torppari Esko Kohvakka ja vaimonsa Marketta, sekä poika Antti yhdessä puolisonsa Eevan kanssa. Samaisessa rippikirjassa kerrottiin torppari Esko Kohvakan kuolleen v Eskon tarkempaa synt.aikaa ja paikkaa ei saatu selville, koska tilattomasta väestöstä ei juurikaan löydy tietoja ennen Pohjan sodan ja Isonvihan aikaa (v ). On mahdollista että Esko muutti muualta Kangasniemelle, koska Kohvakka nimeä esiintyy Kangasniemellä hyvin vähän ennen e.m. Pohjan sotaa ja Isonvihan aikaa. Kangasniemen historian mukaan tietyt sukunimet, jotka Isoonvihaan mennessä juurtuivat Kangasniemeen, esiintyivät jo luvun paikkeilla itäisessä Suur-Savossa (esim. sukunimet: Kohvakka, Nojonen, Myyryläinen, Sorvali ja Laukkarinen). Viite; s KH -I. Esko Galt mainittiin RK:ssa v Tiihola n:o 2:ssa, mikä voisi myös viitata mahdolliseen sukulaisuuteen Tiihola n:o 2 asukkaiden kanssa (?), eli äiti voisi olla Tiihosia ja isä e.m. Erkki Kohvakka, mutta tähän ei ole löydetty varmistusta, koska Eskon nimeä ei löydy Kangasniemen henkikirjoista. Isonvihan jälkeen 1720 luvulta (asiakirjatiedot Pohjan sodan ja Isonvihan ajalta ovat yleisesti ottaen kovin puutteelliset ja monesti joudutaan asioita päättelemään ja päädytään joskus aikalailla hypoteettisiin sukujuuripolkuihin). Kangasniemellä mainittiin Isonvihan jälkeen myös toinen karju, eli Galt niminen sotilas, nimittäin Tuomas Paavonpoika Galt (Thomas Påhlsson Galt), joka vihittiin Anna Juhontytär Liukkosen kanssa ja voisi ajatella että Eskon patronyymi voisi olla myös Paavonpoika, eli olisivat ehkä veljeksiä, mutta toisaalta näyttää siltä että tämä Tuomas Paavonpoika Galt voisi olla sama kuin Tuomas Paavonpoika Avikainen, jolla olisi ollut sotilasnimenä myös Galt. Eräs vaihtoehto on että Esko olisi Kutemajärvellä v mainitun Esko Kohvakan jälkeläisiä!. Taulu 1.2 Marketta Laurintytär Mieskolainen (Margaretha Larsdotter Mieskolain) Syntyi n. v talollisen tyttärenä Kangasniemen Äkryntaipale n:o 5:ssa. Isä taulussa Marketta avioitui sotilaan Esko Galtin, eli Kohvakan puolisoksi. Eskon kuoleman v jälkeen Marketta mainittiin torppari Esko Kohvakan leskeksi Kangasniemen RK:ssa v Äkryntaipale n:o 4:ssa, yhdessä poikansa Antti Kohvakan (s. 1747) ja tämän puolison Eeva Peuhan kanssa, samoin alla mainittiin vielä tytär Sofia (s. 1755), joka avioitui v Rippikirjan mukaan Marketta kuoli v. 1782, mutta kuolleitten ja haudattujen luettelon mukaan Marketta kuoli Äkryntaipaleella. Marketan vanhemmat eivät selvinneet kirkonkirjoista, mutta voitaneen perustellusti olettaa ja päätellä että hän oli Äkryntaipale n:o 5 isäntänä mainitun Lauri Heikinpoika Mieskolaisen (s. n Hartola, Joutsa, Mieskonmäki, k. ennen v Kangasniemi, Äkryntaipale) ja tämän puolison Sofian tytär. - Heikki Eskonpoika Kohvakka, s Kangasniemi. Tauluun Sipi Eskonpoika Kohvakka, s Kangasniemi. - Risto Eskonpoika Kohvakka, s Kangasniemi. - Valpuri Eskontytär Kohvakka, s Kangasniemi. - Maria Eskontytär Kohvakka, s Kangasniemi. - Antti Eskonpoika Kohvakka, s Kangasniemi, k Kangasniemi. - Tapani Eskonpoika Kohvakka, s Kangasniemi. - Sofia Eskontytär Kohvakka, s Kangasniemi. Puoliso Matti Kaaponpoika Smedfeldt, s Kangasniemi, jonka isä löytyy taulusta

8 Taulu 1.3 Heikki Eskonpoika Kohvakka (Henric Eskelsson Kåhvacka) Syntyi v sotilaan ja torpparin poikana Äkryntaipale n:o 6:ssa. Asui myös Kaihlamäessä. Avioitumisensa v jälkeen Heikki työskenteli torpparina Tiiholassa ja Seppälässä. Heikin synt.vuosi voi olla vaihtoehtoisesti v. 1736, jolta vuodelta Kangasniemellä ei ole säilynyt syntyneitten ja kastettujen luetteloa. Heikki kuoli n. 67 v. ikäisenä Tiihola n:o 1:ssa. Taulu 1.4 Helena Paavontytär Tiihonen (Helena Påhlsdotter Tihoin) Syntyi talollisen tyttärenä Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Isä taulussa Avioitui tai naitettiin vajaan 23 v. ikäisenä Heikki Kohvakan puolisoksi. Tiiholan torpan emäntä, sitten myös torpan emäntänä Seppälässä. Helena kuoli 67 v. ikäisenä Tiiholassa. Viite; Tiihosen sukukirja s. 13 (Tommy Koukka). - Antti Heikinpoika Kohvakka, s Kangasniemi. - Helena Heikintytär Kohvakka, s Kangasniemi. - Risto Heikinpoika Kohvakka, s Kangasniemi. Tauluun Regina Heikintytär Kohvakka, s Kangasniemi. Taulu 1.5 Risto Heikinpoika Kohvakka (Christer Henricsson Kåhvacka) Syntyi torpparin poikana Kangasniemen Seppälässä, myöhemmin torpparin poikana myös Tiiholassa, jossa oli itsekin torpparina Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Risto kuoli jo 45 v. ikäisenä Kangasniemen Tiiholassa ja haudattiin Kangasniemellä. Viite: Tiihosen sukukirja s. 13. Taulu 1.6 Anna Juhontytär Ruotsalainen Hellqvist (Anna Johansdotter Ruotsalain Hellqvist) Syntyi sotilaan tyttärenä Kangasniemen Seppälässä. Isä taulussa 4.3. Anna avioitui 24 v. ikäisenä Risto Kohvakan puolisoksi. Emäntänä Tiiholan torpassa. Annalla esiintyi isänsä sukunimen Hellqvistin ohella myös nimi; Ruotsalainen, mikä saattoi johtua ruotsinkielisestä sotilasnimestä, tai paremminkin siitä Annan isän isä olisi tullut Ruotsista Isonvihan aikaan Kangasniemelle, eli omaisi ruotsalaiset sukujuuret!?. Anna kuoli 77 v. ikäisenä Tiihola n:o 2:ssa. - Maria Ristontytär Kohvakka, s Kangasniemi - Antti Ristonpoika Kohvakka, s Kangasniemi. Tauluun Heikki Ristonpoika Kohvakka, s Kangasniemi - Mikko Ristonpoika Kohvakka, s Kangasniemi - Helena Ristontytär Kohvakka, s Kangasniemi - Matti Ristonpoika Kohvakka, s Kangasniemi - Tuomas Ristonpoika Kohvakka, s Kangasniemi Taulu 1.7 Antti Ristonpoika Kohvakka (Anders Christersson Kåhvacka) Syntyi torpparin poikana Kangasniemen Tiiholassa, jossa itsekin oli torpparina Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalan tilan torpassa. Antti kuoli jo 46 v. ikäisenä korkeaan kuumeeseen Tiiholassa ja haudattiin Kangasniemellä. Taulu 1.8 Anna Yrjöntytär Hokkanen (Anna Jöransdotter Håckain) Syntyi v Kangasniemen Hokanniemi n:o 2:ssa Pekko -tilan torpassa. Isä taulussa 5.B.11. 8

9 Anna työskenteli vartuttuaan piikana Tiiholassa, jossa hän avioitui 30 v. ikäisenä torpparin pojan Antti Kohvakan kanssa. Torpan emäntänä Tiihola n:o 1:n, eli Hokkalan tilan torpassa. Muutti miehensä kuoleman jälkeen v Tiihola n:o 2:een, josta v Tiihola n:o 2:n uuteen Orala n:o 8:aan, josta v Synsiönrantaan ja sieltä edelleen v takaisin Tiihola n:o 2:een. Tiiholasta Anna muutti vielä Orala n:o 8:aan, josta v ilmeisesti Kangasniemen kirkolle, mutta josta Annaa ei löytynyt kirkonkirjoista, joten Annan kuoleman ajankohta on selvittämättä. - Eeva Antintytär Kohvakka, s Kangasniemi - Tuomas Antinpoika Kohvakka, s Kangasniemi - Helena Antintytär Kohvakka, s Kangasniemi - Antti Antinpoika Kohvakka, s Kangasniemi. Tauluun 1.9. Taulu 1.9 Antti Antinpoika Kohvakka (Anders Andersson Kohvakka) Syntyi torpparin poikana Kangasniemen Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Kun Antin isä kuoli v tammikuussa Antin ollessa vajaan 12 v. ikäinen, niin Antti muutti äitinsä kanssa ensin v Tiihola n:o 2:een, eli "Philpuxeen", josta v Orala n:o 8:aan ja sieltä seuraavana v Synsiönrantaan, josta taas v takaisin Tiihola n:o 2:een, josta taas takaisin Orala n:o 8:aan. Antti ilmeisesti huolehti sairaasta äidistään, mutta 23 v. ikäisenä Antti sitten muutti v rengiksi Orala n:o 6:een, josta v rengiksi setänsä Heikki Ristonpoika Kohvakan torppaan Ohensalo n:o 1:een. Täältä Antti muutti v taas takaisin rengiksi Orala n:o 8:aan, josta hän siirtyi v rengiksi Pylvänälä n:o 2:een, josta taas seuraavana v Antti muutti rengiksi ja muonamieheksi Kangasniemen kirkolle kappalaisen virkataloon, jossa piikana oli Eeva Olavintytär ja he avioituivat v elokuussa. Antti ja Eeva muuttivat v torppariksi Salmenkylän n:o 1 Vuoren torppaan. Kun Antin vaimo Eeva kuoli keväällä 1867 niin Antti muutti v takaisin Kangasniemen kirkolle (Kangasniemi n:o 1:een), jossa hän avioitui uudelleen v kesäkuussa Anna Samuelintytär Laukkarisen kanssa, jolloin Antti mainittiin mäkitupalaiseksi. Antti ja Anna asuivat sitten yhdessä Kangasniemen kirkolla (Kangasniemi n:o 1:ssa) värjäri Mikko Vigeliuksen talon yhteydessä mäkitupalaisina jonkun matkaa kirkolta Hokanniemen suuntaan, viite; s. 334 KH- II (Kangasniemen historia II osa). KH-II:n mukaan Antti Kohvakka sai vapautusta tietyistä yhteisistä velvollisuuksista, eli v vapautettiin pääosa kirkonkyläläisistä osallistumisesta pitäjäntuvan rakentamiseen ja lämmittämiseen, nimittäin kappalaisen virkatalo, kanttori Rautian, kauppiaat Albin ja O.F. Niiranen sekä Benjamin Ikander, seppämestari Gustaf Westerholm, värjäri Mikko Vigelius, siltavouti Juutilainen, muonamies Antti Kohvakka, suutari August Österberg, kestikievari Otto Forselius, haudankaivaja Jeremias Kyröläinen ja Pöntisen torppa, viite; s. 334 KH-II. Antti Kohvakkaa sakotettiin v väkiviinan hallussapidosta. Kun seurakunnan lukkari/ kanttori Vilhelm Rautian oli vapautettu v hiippakunnan konsistorin päätöksellä kirkonkellojen soittovelvollisuudesta, niin seurakunta päätti v ottaa Antti Laitisen ja Antti Kohvakan kellonsoittajiksi. He saivat kumpikin palkkaa 30 mk vuodessa; tämä summa saatiin kokoon niistä 60 -pennisistä, jotka aikaisemmin maksettiin kanttorille kellojen soitosta ja laulamisesta hautajaisissa. Sittemmin tarjottiin kellojen soitto urakalle, joten v Antti Kohvakka otettiin toimeen 3 -vuotiskaudeksi 90 mk palkkiosta. Sitä paitsi hänelle maksettiin erikseen sielunkellojen soitosta keisari Aleksanteri II:n kuoleman johdosta 1 mk päivässä aluksi yhden kuukauden ajalta, jota sitten vielä jatkettiin, viite; s. 316 ja 332 KH-II. Kangasniemen kirkonkylässä luvun alussa kirkon ympärille oli ehtinyt kertyä vain muutama rakennus, ja niistäkin muodostivat melkoisen osan kappalaisen pappila torppineen ja kellonsoittajan asunto (jonka paikalla myöhemmin Säästöpankin rakennus). Saman verran oli julkisia rakennuksia; kestikievari (kunnantalon kohdalla), kansakoulun ensimmäinen rakennus (osuuskaupan paikalla), käräjäkartano (jossa myöhemmin Savon Seudun rakennus) ja sitä vastapäätä sijainnut pitäjäntupa. Kun seurakunnan maita oli sitten siirtynyt kunnan hallintaan, niin kunta alkoi vuokrata siitä tontteja sekä niille, joiden rakennukset sijaitsivat sillä, että muillekin. Ensimmäisiä vuokralaisia olivat kauppias G. Pylkkänen, suutari August Österberg, kellonsoittaja Antti Kohvakka ja "kestikievari" Otto Forselius, joille vuokraoikeus myönnettiin

10 Syyskuussa 1893 asetettiin vielä erityinen valiokunta jakamaan "liiallinen" kunnan maa rakennuspalstoihin, jotta kullekin palstalle tulisi sopivasti perunamaata, laatimaan ehdotus palstojen vuokrataksaksi ja käsittelemään muita asiaan liittyviä kysymyksiä, viite; s. 334 ja KH-II (jossa s. 336 on kartta, missä nähdään myös kellonsoittaja Antti Kohvakan mäkituvan sijainti. Kirkonkirjoissa Antti ja Anna siirrettiin v kappalaisen Kaarle Johannes Lahtisen virkatalon yhteyteen vuokratontille mäkitupalaisiksi, jossa he asuivat aina kuolemaansa asti, Antti kuoli v ja Anna v Kangasniemen rippikirjassa (pääkirjassa) v mainitaan että kellonsoittaja ja mäkitupalainen Antti Kohvakka kuoli Taulu 1.10 Eeva Olavintytär (Eva Olofsdotter) Syntyi ilmeisesti v. 1824, mahdollisesti Joutsassa. Eevan synt.aikana esiintyy Kangasniemen rippikirjoissa v sekä Eeva muutti Hirvensalmelta Kangasniemelle, jossa hänet oli kirjattu Eevan isä voisi olla Hirvensalmelta myös tammikuussa 1845 muuttanut Olavi Ylönen, asia on kuitenkin varmistamatta. Eeva tuli v piiaksi Kangasniemen Ohensaloon Heikki Kohvakan torppaan. Ohensalosta Eeva muutti v piiaksi Kangasniemen kappalaisen virkataloon, jossa renkinä työskenteli Antti Kohvakka ja he avioituivat Torpan emäntänä Salmenkylän Vuoren torpassa. Eeva kuoli nälkä- ja kulkutautivuotena Kangasniemen Salmenkylässä. - Otto Aleksander Kohvakka, s Kangasniemi. Tauluun Hilda Karoliina Kohvakka, s Kangasniemi, k Kangasniemi - Asarias Antinpoika Kohvakka, s Kangasniemi, Kangasniemi Anna Samuelintytär Laukkarinen (Anna Samuelsdotter Laukkarinen) Antti Kohvakan II puoliso. Anna syntyi torpparin tyttärenä Kangasniemen Koittilassa, vanhemmat Samuel Laukkarinen ja Eeva Hartikka. Anna avioitui Antti Kohvakan kanssa. Kellonsoittajan ja mäkitupalaisen puolisona Kangasniemen kirkolla kellonsoittajan mökissä. Kangasniemen historia II -osassa v mainitaan kellonsoittajan leski Anni Kohvakka ja tämän asuttama mökki, eli Annan etunimi oli tulkittu hieman toisin, viite; s KH-II. Annan sukujuuret tunnetaan Kangasniemellä 1500 luvun alusta alkaen ja hänen sukunimensä Lukkarinen viittaa siihen että Annan esi-isä on ollut seurakunnan lukkarina. Anna kuoli 65 v. ikäisenä Kangasniemen kirkolla. - Henriikka Antintytär Kohvakka, s Kangasniemi - Sesilia Antintytär Kohvakka, s Kangasniemi Taulu 1.11 Otto Aleksander Kohvakka Syntyi mäkitupalaisen poikana Kangasniemi n:o 1:ssa, kappalaisen virkatalon torpassa vanhempiensa Antti Kohvakan ja Eeva Olavintyttären vanhimpana lapsena. Oton kastetilaisuudessa kummeina olivat suutari Pauli Uotinen sekä piika Eeva Karjalainen. Kangasniemen rippikirjoissa ja lastenkirjoissa Oton synt.aika on virheellisesti ! Kun taas syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Otto todella syntyi Kangasniemen kappalaisen virkatalon torpassa, jossa hän myös eli lapsuuttaan. Otto muutti 16 v. ikäisenä v rengiksi Mannilan Tuomolaan ja sieltä Makkolaan (n:o 7). Hokanniemen Taneli Ristonpoika Reinikaisen tilalla Otto oli renkinä v Seuraavaksi Otto työskenteli renkinä Mannila n:o 4:ssa v Otto palasi v takaisin Kangasniemen kirkolle rengiksi kappalaisen virkataloon, josta löysä Otto Aleksander Kohvakka siirtyi v Mannila n:o 2 Anttilaan, josta löysäksi ja loiseksi edelleen mainittu Otto muutti v Mannila n:o 3:een, josta taas v Hokanniemi n:o 15 Alataloon, jossa Otto mainittiin rengiksi, sekä loiseksi ja löysäksi. Otto muutti seuraavana v rengiksi Rytkölä n:o 2:een, jossa hän avioitui Rytkölän torpassa leskeksi jääneen 10

11 Maria Kustaantytär Kihlströmin kanssa. Otto oli sitten torpparina Rytkölä n:o 2:ssa, kunnes siirtyi v jälleen loiseksi Rekola n:o 4:aan, josta palasi v loiseksi Rytkölä n:o 4:aan. Otto Kohvakka mainittiin v mäkitupalaiseksi Makkola n:o 2:ssa. Kun Oton vaimo Maria kuoli v tammikuussa Makkolassa, niin Otto avioitui toisen kerran v kesäkuussa Alma Reinikaisen kanssa. Kangasniemen kuulutetut kirjat v kertoo asiasta seuraavasti: Kangasniemen seurakunnassa, joka on Mikkelin provastikuntaa Porvoon hiippakunnassa, annettuin avioliitto-kuulutuksien luettelo v. 1906; avioliittoon kuulutettu torppari ja leskimies Otto Aleksander Kohvakka (47 v.) ja loinen, naimaton Alma Ananiaksentytär Reinikainen (26 v.), molemmat Makkolasta n:o 2. Julkaisupäivät kirkossa; 3, 10 ja , vihitty Kuulutustilaisuudessa läsnä: naittilaat sekä puhemies mäkitupalainen Benjam Himottu Kangasniemestä n:o 1, joka antoi sulhasen edellisen vaimovainaan jälkeen pidetyn perunkirjan. T. Waljakka. Otto Kohvakka esiintyi Kangasniemen rippikirjoissa luvun puolella ilman paikanmääritystä, mutta lastensa synt.paikkojen mukaan Otto oli loisena n. v Paappala n:o 2 ja 3:ssa. Tämän jälkeiseltä ajalta ei tarkemmin tiedetä missä Otto perheineen asui. Perimätieto kertoo että Otto olisi hoitanut isänsä tavoin Kangasniemen seurakunnassa suntion tehtäviä (isänsä apuna?), mikä näyttäisi olevan mahdollista ennen v. 1882, jolloin hän muutti pois Kangasniemen kirkolta. Otto kuoli 78 v. ikäisenä Kangasniemellä. Maria Kustaantytär Kihlström Otto Kohvakan 1. puoliso. Maria syntyi torpparin tyttärenä Laukaan Lievestuoreen Kalliolassa. Vanhemmat: torppari Kustaa (Gustaf) Kihlström ja Anna Heikintytär (Henriksdotter). Marian 1. puoliso oli Risto Ristonpoika Rytkönen (s ), torpparina Kangasniemen Rytkölä n:o 2 tilan torpassa. Kun Risto kuoli niin Maria avioitui Kangasniemellä Otto Kohvakan kanssa. Maria kuoli Kangasniemellä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 1.12 Alma Ananiaksentytär Reinikainen Syntyi muonatorpparin tyttärenä Kangasniemen Orala n:o 4:ssa. Isä taulussa Alman kastetilaisuudessa kummeina olivat talollinen Matti Lukkarinen yhdessä vaimonsa Leena Olavintytär Kohvakan kanssa. Vuodesta 1881 alkaen Alma asui torpparin tyttärenä Makkolan Varpasessa. Alma siirtyi v piiaksi Oralan n:o 9 Kivimäkeen, josta hän muutti Hankasalmelle. Täältä Alma palasi takaisin Kangasniemelle, nyt Halttula n:o 1:een piiaksi. Alma työskenteli sittemmin piikana Makkola n:o 2:ssa, jossa asuessaan hän avioitui Otto Kohvakan kanssa. Alma synnytti 3 au -lasta, joten hän joutui 3 kertaa ripitettäväksi salavuoteuden johdosta; ensimmäisen kerran hänet päästettiin salavuoteudesta , toisen kerran sekä kolmannen kerran Perimätiedon mukaan Alma työskenteli pyykkärinä Kangasniemen vanhainkodilla. Alma kuoli vajaan 59 v. ikäisenä Kangasniemellä. Alman au -lapset: - Toivo Almanpoika Reinikainen, s Kangasniemi - Eino Almanpoika Reinikainen, s Kangasniemi Oton ja Alman yhteiset lapset: - Esko Eelis Otonpoika Kohvakka, s Kangasniemi (syntyi ennen vihkimistä). Työmies Esko Kohvakka oli talvisodassa sotamiehenä joukko-osastossa JR67, jossa palvellessaan hän haavoittui Viipurin Tammisuolla ja kuoli vammoihinsa sotasairaalassa Puoliso Alina Taavetintytär Kohvakka, s Kangasniemi, k Kangasniemi. - Tauno Fridolf Kohvakka, s Kangasniemi. Tauluun Anna Otontytär Kohvakka, s Kangasniemi. Puoliso Johan Jaakoppi Sillankorva, s Paavola. - Matti Otonpoika Kohvakka, s Kangasniemi, k Kangasniemi. Puoliso: Aino Augustintytär Reinikainen, s Kangasniemi, k Kangasniemi. 11

12 - Antti Otonpoika Kohvakka, s Kangasniemi, k Kangasniemi. Taulu 1.13 Tauno Fridolf Kohvakka Tauno syntyi loiseksi mainitun Otto Kohvakan poikana Kangasniemen Paappala n:o 2:ssa. Katetilaisuudessa kummeina olivat talollinen Hiskias Hokkanen ja torpparin tytär Siiri Manninen. Kastoi; B. Juslén. Tauno eleli lapsuuttaan Paappala n:o 3:ssa. Tauno kävi vain 2 v. kansakoulua ja joutui jo 9 v. ikäisenä "maailmalle", eli hankkimaan elatusta, teki rengin töitä ja myöhemmin ammattina mainittiin kivityömies, sekatyömies ja maatyömies. Sota-arkistojen tietojen mukaan Tauno oli kutsunnoissa Etelä-Savon kutsuntapiirissä, pituus 162 cm ja paino 60 kg. Astui varusmiespalvelukseen Keski-Suomen rykmentin 6. komppaniaan. Vannonut sotilasvalan Vapautettu palveluksesta täysin palvenneena 1 v varusmiesajan jälkeen. Sotilasarvo: sotamies (tykkimies). Työmies Tauno Kohvakka muutti Kangasniemeltä (mtk. n:o 147/ 1935) Hollolaan. Tauno avioitui v Impi Tammisen kanssa. Asuivat sitten mm. Hausjärvellä sekä Nastolan Ahtialassa, joka myöhemmin liitettiin Lahteen. Tauno osallistui talvisotaan, astuen palvelukseen , joukko-osastossa Kenttätykistörykmentti 11:n III patteriston kolonnassa (jonka nimi muuttui myöh. Kenttätykistörykmentti 2:n III patteriston kolonnaksi) ajomiehenä. Suurimmat taistelut joihin Tauno osallistui Karjalan kannaksella: Punnusjoki , Salmenkaita ja Kuparsaari Lomautettu toistaiseksi Jatkosotaan Tauno osallistui astuen palvelukseen Raskas patteristo 25:n esikuntaan. Siirrettiin kenttätykistörykmentti 9:n II patteriston esikuntaan. Haavoittui Mainilassa ja oli hoidettavana ensin 20. Sotasairaalassa Kuopiossa, josta siirrettiin 8. Sotasairaalaan Lahteen. Hoitojakson jälkeen siirrettiin takaisin Kenttätykistörykmentti 9:n II patteriston esikuntaan, josta seuraavana päivänä Raskas patteristo 25:een. Oli uudelleen hoidettavana sattuneen haavoittumisen vuoksi 13. Sotasairaalassa Kuusankoskella ja 5. Sotasairaalassa Turussa Siirrettiin Lahden sotilaspiiriin, josta kotiutettiin Toimi viestimiehenä, puhelinmiehenä hyvinkin monilla paikkakunnilla Karjalan kannaksen taisteluissa, palvelusaika 3 v 5 kk ja 1 pv. Sodan jälkeen Tauno teki pitkän työuran Lahden kaupungin palveluksessa työskennellen vesi- ja viemärilaitoksella. Tauno kuoli 65 v. ikäisenä v Lahdessa. Taulu 1.14 Eelin Impi Tamminen Impi syntyi pienessä mökissä Sysmän Karilanmaalla Yskelän kartanossa, jossa hänen isänsä Antti oli hevosten hoitajana. Impin vanhemmat: Antti Kustaa Tamminen, s Sysmä, k Asikkala ja Iida Sofia os. Lindroos, s Asikkala, k Asikkala. Impi muutti Sysmästä perheensä mukana 6 v. ikäisenä v Asikkalaan, ensin Urajärvelle ja sitten v kirkolle, jossa Impi eleli lapsuuttaan ensin Peltolan mökissä kirkonkylän peltoaukealla Vääksy -Asikkala kk tien varressa ja sitten v alkaen Kaunistossa, Asikkala kk - Hillilä tien varrella kansakoulun naapurissa ja n. 200 m päässä kirkosta. Täältä Impi sitten v marraskuun lopulla muutti Lahteen, josta Orimattilaan. Impi avioitui Tauno Kohvakan kanssa tiettävästi Hausjärvellä, jossa Impi ja Tauno asuivat aluksi vähän aikaa, sitten pitkään Nastolan Ahtialassa, joka hieman myöhemmin liitettiin Lahteen. Impi kuoli 93 v. ikäisenä v Lahdessa. Impi on kirjoittajan isoisän Uuno Tammisen sisko. - Vieno Mirjam Kohvakka - Tauno Kalevi Kohvakka, 1940 Nastola, k Lahti - Anja Irmeli Kohvakka - Keijo Väinö Tapani Kohvakka - Irja Elin Kohvakka - Ritva Kaarina Kohvakka - Jorma Juhani Kohvakka 12

13 TAULU 2 MIESKOLAISEN SUKUHAARA Yleistä: Joutsan Mieskonmäestä lähteneiden henkilöiden käyttämää sukunimeä Mieskolainen on runsaimmin Hankasalmella ja Kangasniemellä, mutta sitä tapaa jonkin verran myös Kaakkois- Hämeestä (Jaala, Kuusankoski, Lahti) ja Lappeen seudulta (Lappeenranta, Ylämaa). Joutsan Mieskonmäen kylän nimi on mainittu jo v rajapaikan nimenä (Meskamäki), ja Mieskolaiseksi on voitu sanoa tästä kylästä kotoisin olevaa. Vuonna 1571 on siellä kirjattu Henrich Persson Meskonmäki, 1730 sotilas And. Mesko. Viipurin mlk:ssa on tavattu Hindric Meskolain 1795, Laukaassa Jören Mieskol. 1781, Kangasniemellä Sigfr. Mieskol. 1755, Hartolassa Anders Mieskolainen (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 358). Mieskonmäki 1446 ja 1452 rajapaikkana Hämeen ja Savon välillä. Vuonna 1443 Mieskonmäen Kälän metsämaan ja kalaveden omisti Olavi Tavast. Mieskonmäen Pylystä saattoi olla kotoisin se Mikko Pyly, joka Sysmän syyskäräjillä 1466 istui lautakunnassa. (Einar W. Juvelius, Sysmän pitäjän historia, s ). Mieskonmäen kantatila, rälssitila oli läänitetty 1500/1600 lukujen vaihteen tienoilla ja 1600 luvun alussa Savonlinnan linnaläänin käskynhaltijalle Gödik Gustafsson Fincke lle (s. n. v.1546 Lammi, k. v Ulvila, Sunniemen kartano) ja tila oli alistettu Fincke n omistamalle Lammin Porkkalan kartanolle. Myöhemmin läänitykset siirtyivät Gödikin puolisolle Fru Margarethalle sekä heidän tyttärelleen Margaretha Fincke lle ja tämän miehelle Evert Carlsson Horn lle sekä Horn suvulle luvun lopulle asti. Nimestä Mieskonmäki: On esitetty tulkintoja että nimi voisi juontua miehen nimestä Miesko. Tunnettu tämänniminen historian henkilö oli 900 -luvulla elänyt Puolan hallitsija Mieszko I, jolla oli yhteyksiä myös pohjoismaihin, avioituivathan mm. hänen tyttärensä Ruotsin ja Tanskan hallitisijasukuihin. Toisaalta professori Väinö Voionmaa on tulkinnut että Mieskonmäen ensimmäiset asukkaat olisivat tulleet Mäskälästä, entisestä hallintopitäjästä ja nykyisen Hämeenlinnan (Vanajan) Mäskälän kylästä ja Miesko nimi juontuisi Mäskälä -nimestä. Voionmaan mukaan Mieskonmäen Kälä olisi kuulunut Mäskälän (Vanajan) mahtimiehille luvulla, ennen alueen joutumista Tavast -suvun hallintaan. Mieskonmäen Oksalan (Oksajalan) tilan osalta on esitetty tulkintoja että tilan ensimmäiset asukkaat olisivat tulleet tänne Pälkäneen Oksalan kylästä. Viite: s Sukupuuni ja s. 1-2 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka) sekä s. 237 Nuijamiehestä Nuijasotaan (Toivo Jalli) ja s Mieskonmäkeläistä perinnettä (Mieskonmäen kyläkirja). Kirjoittaja on myös Mieskonmäki-suvun jälkeläisiä isänsä äidin Aune Tammisen, os. Mäkinen (s Kotka, k Lahti) kautta. Aunen molemmat vanhemmat ovat lähtöisin Joutsasta ja omaavat myös laajat sukujuuret Kangasniemeltä. Taulu 2.1 Heikki Pekanpoika Mieskonmäki (Henrich Persson Meskonmäki) Syntyi n. v tiettävästi Suur-Sysmän Hartolassa, ilmeisesti Joutsan Mieskonmäessä. Lampuotina Suur-Sysmän (sittemmin Hartolan ja myöhemmin Joutsan) Mieskonmäessä v Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Mieskonmäen Heikki Pekanpoika oli rouva Mettan lampuoti. Hänen omaisuutensa oli 16 markkaa. Hänellä oli 3 hevosta, joiden arvo oli 30 markkaa, 3 lehmää, 3 lammasta, 1 pukki, 2 sikaa ja nuorta karjaa 4 eläintä. Hän maksoi hopeaveroa 7 markkaa 7 äyriä 19 1/5 deninkiä. Heikki Pekanpojan lisäksi Mieskonmäessä oli rouva Mettan lampuoteina myös Antti Laurinpoika ja Paavo Paavonpoika. Viite: s Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.2 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. - Heikki Heikinpoika Mieskonmäki - Mauno Heikinpoika Mieskonmäki, s. n. v Suur-Sysmä, Hartola. Tauluun

14 Taulu 2.3 Mauno Heikinpoika Mieskonmäki (Måns Henriksson Meskomäki) Syntyi n. v talollisen poikana Suur-Sysmän Hartolassa, Joutsan Mieskonmäessä. Itse asiassa Mauno mainittiin asiakirjoissa vain poikiensa patronyymeissä. Hän asui mahdollisesti Hartolan Mieskonmäen kylässä, jossa myös hänen poikansa asuivat. Jos Mauno oli kotoisin Mieskonmäen kylästä, hänen isänsä lienee ollut kylässä v mainittu Heikki Pekanpoika. Viite: s. 462 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.4 N.N. Maunon puolison nimeä ei tiedetä. - Heikki Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v Hartola, Joutsa. Lampuotina Mieskonmäessä v Heikin jälkeläisiä on mm. kirjoittajan äiti Toini Tamminen, os. Nurminen, joka periytyy Heikki Maunonpojasta äitinsä kautta, viite; sukukirja: Nurmisen sukukirja II-osa Vesanen-Pohjola, taulu Paavo Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v Hartola, Joutsa. Tauluun Eerik Maunonpoika Oksala. Mainittiin Mieskonmäessä v Vuosien 1634 ja 1635 henkikirjoissa Eerik Maunonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Vuonna 1636 Mieskonmäessä oli renki Eerik Maunonpoika. Eerik Maunonpoika mainittiin Mieskonmäessä myös v henkikirjassa. Eerikin jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen (s. 1904, k. 1976), viite; sukukirja: Havuhuupon sukukirja, taulu 2.A.5. - Matti Maunonpoika Mieskonmäki. Vuoden 1634 henkikirjan mukaan Mieskonmäessä asui itsellinen (husman) Matti Maunonpoika vaimonsa kanssa. Matti mainittiin sokeaksi (blind). Taulu 2.5 Paavo Maunonpoika Mieskonmäki (Påhl Mongsson Meskonmäki) Syntyi n. v talollisen poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Paavo mainittiin Mieskonmäessä v. 1631, samoin v ja 1635 henkikirjoissa Paavo Maunonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Paavo kuoli v jälkeen Mieskonmäessä. Viite: s. 462 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.6 N.N. Paavon puolison nimeä ei tiedetä. - Mauno Paavonpoika Mieskonmäki. Mainittiin Mieskonmäessä v Vuoden 1634 henkikirjassa Mauno Paavonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. - Heikki Paavonpoika Mieskonmäki, s. n. v Hartola, Joutsa. Tauluun Lauri Paavonpoika Mieskonmäki. Vuoden 1654 henkikirjan mukaan Mieskonmäessä asui itsellinen (husman) Lauri Paavonpoika vaimonsa kanssa. Puoliso ennen v Riitta, elossa vielä v Taulu 2.7 Heikki Paavonpoika Mieskonmäki (Henrich Påhlsson Meskomäki) Syntyi n. v talollisen poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Hartolan v henkikirjassa Heikki Paavonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.8 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Heikki Heikinpoika Kälänkoski, s. n. v Hartola, Joutsa. Tauluun

15 Taulu 2.9 Heikki Heikinpoika Kälänkoski (Hendrich Henrichsson Käläkåski) Syntyi n. v talollisen pojan poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Heikki Heikinpoika mainittiin henkikirjoissa itsellisenä Mieskonmäessä v ja sekä kalastajana Mieskonmäen Kälänkoskella v Heikki kuoli v jälkeen Kälänkoskella. Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.10 Marketta N.N. (Margaretha) Marketta (tai Maisa) mainittiin Heikin vaimona v henkikirjoissa. - Heikki Heikinpoika Mieskolainen, s. n. v Hartola, Joutsa. Tauluun Risto Heikinpoika Kälänkoski, s. n. v Hartola, Joutsa. Mainitiin Heikki-kalastajan poikana Mieskonmäessä v ja Heikki Heikinpojan veljenä v Vuosien henkikirjojen mukaan asui Mieskonmäen Kälänkoskella. Vuoden 1694 henkikirjan mukaan Kälänkoskella asui Risto -kalastaja vaimonsa Kaarinan kanssa. Risto oli kuollut ennen v. 1727, koska häntä ei mainita Hartolan vanhimmassa säilyneessä, v rippikirjassa. Puoliso 1680 Kaarina Ristontytär, s Mainittiin henkikirjoissa v Hartolan v rippikirjassa Kaarina mainittiin Kälän isännän Risto Ristonpojan äitinä. Haudattujen luettelon mukaan Kälässä kuoli talollisen leski Kaarina Ristontytär 80 v. ikäisenä ja hänet haudattiin kirkon lattian alle. Riston ja Kaarinan jälkeläisistä löytyy myös kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen, joka omaa laajat sukujuuret Joutsan Mieskonmäestä sekä isänsä että äitinsä kautta, viite; sukukirja: Havuhuupon sukukirja, taulu 2.B.7. Taulu 2.11 Heikki Heikinpoika Mieskolainen (Henric Henricsson Mieskolain) Heikki Mieskolainen, ent. Kälänkoski, syntyi n. v Hartolan Joutsassa, Mieskonmäen kylässä, itsellisen ja kalastajan poika. Heikki työskenteli itsekin kalastajana Kälänkoskella v Heikki oli kahdesti aviossa. Heikki muutti perheineen ilmeisesti Isonvihan aikaan Kangasniemelle, Äkryntaipaleen kylään, jossa hän kuoli ennen v Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Maalin N.N. Heikin 1. puoliso. Maalin syntyi n. v ja avioitui v Heikki Heikinpojan kanssa. Kalastajan eukkona Mieskonmäen Kälänkoskella, jossa Maalin kuoli v välillä. - Heikki Heikinpoika Mieskolainen, s Hartola, Joutsa. Vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin v Heikki Heikinpoika Mieskolainen ja Helga Yrjöntytär Nousiainen. Nähtävästi Helga oli Heikin toinen vaimo. Haudattujen luettelon mukaan Salmenkylässä kuoli Heikki Mieskolainen 61 vuoden ikäisenä. Puoliso Kangasniemellä 1724 Helga Yrjöntytär Nousiainen. - Erkki Heikinpoika Mieskolainen, s Hartola, Joutsa. Torppari Äkryntaipale n:o 5 Sorvarissa. Ikänsä puolesta Erkki sopisi Sorvarin talon isännän Sipi Mieskolaisen (s. 1682) veljeksi. K Kangasniemi. Puoliso Lastikka Mieskolainen, s Haudattujen luettelon mukaan Äkryntaipaleessa kuoli marraskuussa 1770 vanha torpparin leski Scholastica Mieskolainen vanhuuteen 89-vuotiaana. - Sipi Heikinpoika Mieskolainen, s Hartola, Joutsa. Kangasniemen Äkryntaipaleen n:o 5 Sorvalin talon isäntä v Tuli Hartolasta Äkryntaipaleen Sorvalin taloon talon jäätyä autioksi Isonvihan aikana. Todennäköisesti Mieskolaiset tulivat Kangasniemelle Hartolan Mieskonmäen kylän Kälästä, kuten edellä on jo selvitetty. Vuoden 1722 kastettujen luetteloon Sipin sukunimeksi oli merkitty Sorvari. Haudattujen luettelon mukaan 15

16 Sipi Mieskolainen kuoli vuoden ikäisenä. Sipin puoliso: Anna Jackeus Kälkäläinen, s. v. 1671, k. 103 v. ikäisenä (!?) Äkryntaipaleella, haudattiin Anna oli mahdollisesti Kangasniemen kirkkoherran Carolus Jachaenius n ja tämän puolison Margareta Barfwe n tytär. - Risto Heikinpoika Mieskolainen, s Hartola, Joutsa. Vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin Risto Heikinpoika Mieskolainen ja Kaarina Heikintytär Hokkanen. Haudattujen luettelon mukaan Kangasniemen Hokassa kuoli Risto Mieskolainen 39 v. ikäisenä. Mieskolainen tuli nähtävästi Hartolan Mieskonmäestä vävyksi Kangasniemen Hokanniemen kylään. Puoliso Kangasniemellä Kaarina Heikintytär Hokkanen. Taulu 2.12 Maria N.N. Syntyi v Hartolassa (?), Heikin 2. puoliso. Maria vihittiin v välisenä aikana Hartolan Joutsassa kalastaja Heikki Kälänkosken kanssa. Maria kuoli 80 v. ikäisenä Kangasniemen Äkryntaipaleella. - Jaakko Heikinpoika Mieskolainen, s. v Hartola, Joutsa. Kangasniemen v ja 1724 henkikirjoissa Sipi Mieskolaisella mainittiin olleen veli Jaakko. Vuoden 1723 henkikirjaan Äkryntaipale n:o 5:n isännäksi oli merkitty Lauri Mieskolainen, jolla mainittiin veli Jaakko. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Haudattujen luettelon mukaan Jaakko Mieskolainen kuoli 45 v. ikäisenä ja haudattiin kirkkoon Lauri Heikinpoika Mieskolainen, s. n. v Hartola, Joutsa. Tauluun Antti Heikinpoika Mieskolainen. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Kangasniemen v rippikirjan mukaan Sorvalin talossa asui itsellisenä isäntä Heikki Mieskolaisen setä Antti, jonka vaimo oli Riitta. Antti oli siis Sipi Mieskolaisen veli. Vuoden 1726 henkikirjassa Antti mainittiin Sipi Mieskolaisen veljenä. Kangasniemellä vihittiin Antti Laurinpoika Mieskolainen ja Riitta Matintytär Laitinen. Mikäli tämä Antti Mieskolainen on rippikirjassa Sipi Mieskolaisen sedäksi merkitty Antti, on Sipin isä ollut Lauri Mieskolainen. Nähtävästi rippikirjassa mainittu Antti Mieskolainen oli kuitenkin isäntä Heikki Sipinpoika Mieskolaisen serkku. - Johanna Heikintytär Mieskolainen. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Taulu 2.13 Lauri Heikinpoika Mieskolainen (Lars Henricsson Mieskolain) Syntyi n. v kalastajan poikana Hartolan Joutsassa, Mieskonmäen Kälänkoskella. Muutti Kangasniemelle tiettävästi Isonvihan aikaan. Kangasniemen v henkikirjaan Äkryntaipale n:o 5:n isännäksi oli merkitty Lauri Mieskolainen, jolla mainittiin veli Jaakko. Asiakirjoihin Laurille ei ole merkitty patronyymiä, mutta todennäköisesti hän oli muiden luvun alussa Kangasniemellä mainittujen Mieskolaisten veli ja siten Heikki Mieskolaisen poika. Lauri kuoli ennen v Äkryntaipaleella. Kangasniemen v haudattujen luettelosta Lauria ei kuitenkaan löydy. Taulu 2.14 Sofia N.N. (Sophia N.N.-dotter) Syntyi v (?). Kangasniemen v kastettujen luetteloon Sofia Sipintytär Mieskolaisen yhdeksi kummiksi oli merkitty Lauri Mieskolaisen leski Sofia. Kangasniemellä kuoli Mieskolaisen vanha emäntä Sofia 60 v. ikäisenä ja haudattiin kirkon alle Mahdollisesti Sofian ilmoitettu kuolinikä oli liian korkea ja näin ollen Sofia olisi syntynyt hieman myöhemmin kuin v

17 Lapsi: - Marketta Laurintytär Mieskolainen, s. n. v Kangasniemi. Tauluun 1.2. TAULU 3 TIIHOSEN SUKUHAARA Yleistä: Sukunimi Tiihonen on selvästi savolainen. Sitä esiintyi ja luvun vanhoissa asiakirjoissa Suur-Savossa valta-alueinaan Kangasniemen seutu ja Pohjois-Savo. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sukunimi Tiihonen oli 2477 henkilöllä, joista miehiä oli 1219 ja naisia 1258, heistä Suomessa asui 2393 ja ulkomailla 84. Erään tulkinnan mukaan sukunimi Tiihonen voisi olla kreikkalaisesta ristimänimestä Tykhon juontuva. Nimi Tiihonen on tulkittu juontuvaksi myös ortodoksisesta ristimänimestä Tiiho(i) / Tihon. Nimi viittaisi keskiajalla tapahtuneesta ortodoksien Savon pakanoita kohtaan osoittamasta kristinuskoon käännytystyöstä. Toisaalta nykyiseltä ortodoksiselta alueelta ei löydy vanhoja asiakirjamerkintöjä nimestä Tiihonen. On myös arveltu, että sukunimillä Tiihonen, Tihinen ja Tiainen olisi sama kantamuoto. (Mikkonen ja Paikkala 1992, 615.) Nimestä päätellen Tiihosen suku olisi levinnyt siis idästä Sisä-Suomeen ja myös Kangasniemen, Haukivuoren ja Mikkelin alueille, jotka kuuluivat aikoinaan vanhaan Visulahden hallintopitäjään. Kangasniemeltä Tiihosen suku on levinnyt lähipitäjiin, kuten Hankasalmelle, Jyväskylään, Laukaaseen, Rautalammille ja Saarijärvelle. Kuopiossa, Rantasalmella, Vieremällä, Jääskessä ja Muolaassa on esiintynyt jonkin verran Tiihosia, mutta heistä ei ole tietoa, ovatko he mitään sukua Kangasniemen Tiihosille. Veijo Saloheimo on kirjassaan Itäsuomalaista liikkuvuutta käsitellyt Savosta ja Viipurin -Karjalasta poismuuttaneita karkureita luvulla. Kirjassa on lueteltu seuraavat Tiihoset: Antti Antinpoika Tiihonen Haukivuorelta v , Antti Tiihonen Maaningan Käärmelahdelta v , Fredrik Tiihonen Pieksämäeltä v. 1633, Tapani Tiihonen Pieksämäeltä v. 1633, Antti Tiihonen Kangasniemen Kutemajärveltä v. 1676, Antti Tiihonen Pielaveden Taipaleelta v ja Lauri Antinpoika Tiihonen Kangasniemen Kutemajärveltä v (Saloheimo 1993.) On kuitenkin mahdollisuus, että Tiihoset olisivat läntistä alkuperään. Nimittäin Kangasalan pitäjässä on ikivanha Tiihalan kylä. Vuonna 1540 siellä mainittiin jo peräti 17 taloa. Kylässä pidettiin käräjät v. 1486, 1509 ja 1513, mikä tarkoittaa, että jokin talon isännistä toimi pitäjän nimismiehenä. Ennen v lautamiehinä oli Tiihalasta seuraavien lisänimien omaajia: Mustapää, Virolainen, Borgar, Karppila, Urdiainen ja Häkärä. Borgar tarkoittaa porvaria ja Karppi johtunee sanasta Garp, mikä tarkoittaa saksalaista kauppiasta. Mielenkiintoista, että porvari ja saksalainen kauppias olivat rinnakkain Kangasalan keskeisimmässä vanhassa kylässä. (Suvanto, ) Mahdollisesti Kangasniemelle Tiihoset saapuivatkin Kangasalan Tiihalan kylästä ja saivat sukunimensä tämän kylän mukaan. Kangasniemen Tiiholan Tiihoset: Kangasniemen Tiiholan kylässä Tiihosia on asunut ainakin luvun alkupuolelta lähtien. Vuoden 1541 voudintilien verokirjan mukaan siellä asui Lauri Tiihonen niminen henkilö. Tiiholan kylän alue kuului hallinnollisesti Visulahden pitäjään, Vuolingon neljänneskuntaan ja Salmenkylän (myöhemmin Himottulan) kymmenkuntaan. Seurakunnallisesti Kangasniemi kuului Pieksämäen seurakuntaan v lähtien. Kangasniemestä tuli itsenäinen vasta v Koko luvun ajan voudintileihin oli merkitty Vuolingon Himottulaan talolliseksi Lauri Tiihonen. Vuoden 1590 maakirjaan merkitylle isännälle on merkitty poikkeuksellisesti patronyymi eli Lauri Pekanpoika Tiihonen. Vuoden 1601 voudintileistä käy ilmi, että Lauri Tiihosella oli omaisuutenaan tamma, lehmä ja puolen tynnyrin kylvö. Vuoden 1605 maakirjassa isännäksi oli merkitty Paavo Pekanpoika Tiihonen, joka oli seuraavissa pääluvuissa esiteltyjen Tiihosten kantaisä. Todennäköisesti Lauri ja Paavo Tiihonen olivat veljiä. Tutkimuksellisesti mielenkiintoinen kysymys on, kuka oli heidän isänsä Pekka Tiihonen? Haukivuorella asui tuohon aikaan Pekka Tiihonen, mutta on epätodennäköistä, että sieltä olisi tullut veljekset Tiiholaan isännöimään, koska Tiiholassa kuitenkin asui koko luvun ajan Tiihosia. Vastaus löytynee v verokirjasta, jonka mukaan Vuolingon neljänneksessä toimi lautamiehenä Pekka Laurinpoika Tiihonen. Samaan aikaan isännäksi Tiiholaan on merkitty Lauri Tiihonen. Pekka lienee ollut Lauri Tiihosen veli ja v

18 verokirjaan isännäksi merkityn Lauri Tiihosen poika. Toisaalta hän on saattanut kuolla nuorena, jolloin koko hänen elinaikanaan olisi Tiiholassa isäntänä ollut Pekan isä Lauri, jolloin talon isännyys olisi siirtynyt luvun loppupuolella Lauri Tiihoselta hänen pojanpojalleen Lauri Pekanpoika Tiihoselle. Vuosien verokirjoihin on merkitty isännäksi Himottulaan myös Heikki Tiihonen. Lieneekö hän ollut samaan aikaan Himottulassa isäntänä olleen Lauri Pekanpoika Tiihosen lähisukulainen? Kangasniemen Tiiholan kylän asukkaista mainittakoon luvulta, että v pariskuntaluetteloon oli merkitty isäntä Paavo Pekanpoika Tiihonen vaimoineen. Vuoden 1615 maakirjassa mainittiin Vuolingon neljänneksessä Paavo ja Matti Tiihonen. Vuoden 1614 Älvsborgin lunnasluettelossa mainittiin Paavo Pekanpoika Tiihonen ja Matti Tapaninpoika Tiihonen. Vuoden 1618 pariskuntaluettelossa mainittiin Paavo Tiihonen vaimoineen ja Matti Tiihonen naimattomana. Vuoden 1621 pariskuntaluettelon mukaan molemmilla oli vaimot. Vuoden 1635 autioluettelossa mainittiin Matti Tiihosen 1 ½ veromarkan tila autiona eikä taloakaan tuolloin enää ollut jäljellä. Tiiholan kylässä oli yksi Tiihosten asuttama talo luvulle asti, jolloin tila jaettiin veljesten, Paavo Tiihosen poikien Antin ja Pekan kesken. Militaria-aineistoon kuuluvaan v väenottoluetteloon Synsiön ja Himottulan kymmenykseen oli merkitty Pekka Paavonpoika Tiihonen ja veli Lauri Paavonpoika Tiihonen. Lähde: s Tiihosen sukukirja. Taulu 3.1 Lauri Tiihonen (Lars Tihoin) Syntyi n. v Kangasniemen Tiiholan kylän Tiihosen tilan kantaisä, katselmusmies ja lautamies. Maakirjan mukaan omisti Tiiholaa v Vuoden 1541 voudintilien verokirjan mukaan Tiiholassa asui Lauri Tiihonen niminen henkilö. Tiiholan Koko luvun ajan voudintileihin on merkitty Vuolingon Himottulaan talolliseksi Lauri Tiihonen. Tuomiokirjojen mukaan v kesä- ja talvikäräjien katselmusmiehenä toimi Lauri Tiihonen. Hän toimi myös v talvikäräjien lautamiehenä. Vuoden 1571 Savon hopeaveroluettelossa Vuolingon neljänneksen toisessa kymmenyksessä Tiiholan kylässä mainittiin asuneen lautamies Lauri Tiihonen. Hänellä oli omaisuutenaan 2 tammaa, 3 lehmää, 2 nuorta karjaa, 5 lammasta, 4 vuohta, 2 sikaa ja 1 lb kuparia. Lauri kuoli ilmeisesti v Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 3 5 ja 10. Taulu 3.2 N.N. Lauri Tiihosen puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Pekka Laurinpoika Tiihonen, s. n. v Kangasniemi. Tauluun 3.3. Taulu 3.3 Pekka Laurinpoika Tiihonen (Pehr Larsson Tihoin) Syntyi n. v Kangasniemen Tiiholassa. Pekka mainittiin lautamiehenä v Ilmeisesti viljeli Tiiholan tilaa isänsä Lauri Tiihosen jälkeen tämän voimien ehtyessä, vaikkakin maakirjojen mukaan Lauri Tiihonen omisti Tiihosen tilaa peräti 48 v. ajan (v )! Toisaalta merkintätapa oli yleistä tuohon aikaan, vaikkakin isäntä oli mahdoll. jo kuollut, niin tila saattoi vielä kulkea hänen nimissään. Toisaalta maakirjan tarkoituksena oli kertoa kuka tilalta maksoi verot, eli oli tilan omistaja. Tiihosen sukukirja s. 5 ja 10. Taulu 3.4 N.N. Pekan puolison nimi ei ole tiedossa. - Lauri Pekanpoika Tiihonen, talollinen, Tiiholan tilan isäntä v Paavo Pekanpoika Tiihonen, s. n. v.1570 Kangasniemi. Tauluun

19 Taulu 3.5 Paavo Pekanpoika Tiihonen (Påhl Pehrsson Tihoin) Syntyi n. v talollisen poikana Kangasniemen Tiiholassa. Talollinen, Tiiholan tilan isäntä veljensä Laurin jälkeen, ollen isäntänä ainakin v Kangasniemen Tiiholan kylän asukkaista mainittiin luvulta, että v pariskuntaluetteloon oli merkitty isäntä Paavo Pekanpoika Tiihonen vaimoineen. Vuoden 1615 maakirjassa mainittiin Vuolingon neljänneksessä Paavo ja Matti Tiihonen. Vuoden 1614 Älvsborgin lunnasluettelossa mainittiin Paavo Pekanpoika Tiihonen ja Matti Tapaninpoika Tiihonen. Vuoden 1618 pariskuntaluettelossa mainittiin Paavo Tiihonen vaimoineen ja Matti Tiihonen naimattomana. Vuoden 1621 pariskuntaluettelon mukaan molemmilla oli vaimot. Vuoden 1635 autioluettelossa mainittiin Matti Tiihosen 1 ½ veromarkan tila autiona eikä taloakaan tuolloin enää ollut jäljellä. Tiiholan kylässä oli yksi Tiihosten asuttama talo luvulle asti, jolloin tila jaettiin veljesten, Paavo Tiihosen poikien Antin ja Pekan kesken. Militaria -aineistoon kuuluvaan v väenottoluetteloon Synsiön ja Himottulan kymmenykseen oli merkitty Pekka Paavonpoika Tiihonen ja veli Lauri Paavonpoika Tiihonen. Paavo kuoli ennen v Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 10. Taulu 3.6 N.N. Paavon puolison nimi ei ole tiedossa. - Antti Paavonpoika Tiihonen, s. n Kangasniemi. Tauluun Pekka Paavonpoika Tiihonen, s. n Kangasniemi. Talollinen Tiiholassa v Kuoli v jälkeen. - Lauri Paavonpoika Tiihonen, s. n Kangasniemi. Oli merkitty v väenottoluetteloon. Asui tuolloin Synsiön ja Himottulan kymmenyksessä, nähtävästi Tiiholan kylän alueella. Taulu 3.7 Antti Paavonpoika Tiihonen (Anders Påhlsson Tihoin) Syntyi talollisen poikana n. v Tiiholassa. Talollinen ja isäntänä Tiiholassa v Antti kuoli Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 10. Taulu 3.8 N.N. Antin puolison nimi ei ole tiedossa. Kuoli Antti Tiihosen leskenä Paavo Antinpoika Tiihonen, s. n Kangasniemi. Tauluun Yrjö Antinpoika Tiihonen, s. n Kangasniemi. Talollinen Tiiholassa v , talollinen Kutemajärvellä v , k Kutemajärvellä. Yrjön jälkeläisistä löytyy mm. kirjoittajan sisarenpoika ja kummipoika, Orimattilassa asuva Mika Seppänen, joka isänsä puolelta (Pertti Seppänen, asuu Lahdessa) omaa sukujuuret Kangasniemeltä. - Anna Antintytär Tiihonen, s. n Kangasniemi. Mainittiin v henkikirjassa. Taulu 3.9 Paavo Antinpoika Tiihonen (Påhl Andersson Tihoin) Syntyi Tiiholassa n. v Henkikirjoissa mainittiin talollisen poikana Tiiholassa v , talollisena v , talollisen Yrjö Tiihosen veljenä v Vuoden 1687 tuomiokirjoista käy ilmi, että Tiiholan kylässä naapuruksilla ja serkuksilla Paavo Tiihosella ja Heikki Tiihosella oli ollut maariitoja. Paavo Tiihonen ja hänen vaimonsa kuolivat kumpikin suurten kuolonvuosien aikana. Silloin Kangasniemeä koetteli hirvittävä kato, nälänhätä ja polttotauti. Paavo kuoli Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s

20 Taulu 3.10 Maria Juhontytär (Maria Johansdotter) Syntyi n. v Avioitui tai naitettiin n. 18 v. ikäisenä n. v miniäksi ja emännäksi Kangasniemen Tiiholan tilalle. Kangasniemen kirkonkirjoissa Paavo Tiihosen vaimoa ei mainita nimeltä, mutta Laukaan vihittyjen luetteloon heidän tyttärensä Marketan, joka avioitui Joonas Eerikäisen kanssa, vanhemmiksi oli merkitty Paavo Antinpoika ja Maria Juhontytär. Maria kuoli Paavo Tiihosen leskenä hirvittävänä nälkäkatastrofivuonna Antti Paavonpoika Tiihonen, s Kangasniemi. Tauluun Sofia Paavontytär Tiihonen, s Kangasniemi, k Kangasniemi, Synsiälä. Puoliso: Olavi Matinpoika Laitinen, s. v. 1673, k. v jälkeen. - Paavo Paavonpoika Tiihonen, s Kangasniemi, k Kangasniemi, Halttula, Tiihola. Puoliso : Sofia Ristontytär Halttunen, s. 1683, k Kangasniemi, Halttula, Tiihola, Sofian isä taulussa 7.B.11. Paavon ja Sofian jälkeläisiä on mm. pääministeri Matti Vanhanen. - Tuomas Paavonpoika Tiihonen, s Kangasniemi. Asui Tiiholan kylässä, jossa kuoli Puoliso : Marketta Niilontytär Tulla, s. 1680, k Kangasniemi. Marketan isä taulussa 5.A.7. - Heikki Paavonpoika Tiihonen, s. n Kangasniemi. Asui Tiiholan kylässä, k. v joulukuussa Tiiholassa. - Puoliso Kangasniemellä : Kristiina Korhonen, k. v joulukuussa Tiiholassa. Heikki ja Kristiina haudattiin ensin hautasaareen, josta heidät noudettiin Kangasniemen kirkkomaahan. - Marketta Paavontytär Tiihonen, s. n Kangasniemi. Puoliso 1 v. 1704: Heikki Yrjönpoika Korhonen, puoliso 2 v. 1727: Lauri Antinpoika Soikkanen, puoliso 3 v Laukaa: Joonas Eerikäinen. - Pekka Paavonpoika Tiihonen, s. n Kangasniemi. Talollisen veli Tiiholassa v Vuoden 1701 henkikirjan mukaan Pekka oli avioliitossa. - Lauri Paavonpoika Tiihonen, s Kangasniemi, k. v maaliskuussa naimattomana 27 v. ikäisenä Tiiholassa. - Elias Paavonpoika Tiihonen, s. kesällä 1686, kast Kangasniemi. Taulu 3.11 Antti Paavonpoika Tiihonen (Anders Påhlsson Tihoin) Syntyi v talollisen poikana Kangasniemen Tiiholassa. Talollinen ja isäntänä Tiiholassa v Antti kuoli 82 v. ikäisenä Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 11. Taulu 3.12 N.N. Antin 1. puolison nimeä ei tiedetä. - Paavo Antinpoika Tiihonen, s Kangasniemi. Tauluun Anna Antintytär Tiihonen, s Kangasniemi. - Marketta Antintytär Tiihonen, s. keväällä 1703 Kangasniemi, k Kangasniemi, Mannila. Puoliso vih : Heikki Paavonpoika Suuronen. - Helka Antintytär Tiihonen, s Kangasniemi, k Kangasniemi, Mannila. Puoliso Lauri Pekanpoika Manninen, s , k Mannilassa. - Tuomas Antinpoika Tiihonen, s Kangasniemi, torpparina Paappalassa, k Kangasniemi, Paappala. Marketta Tapanintytär Janhonen (Margeta Staffansdotter Janhoin) Antin 2. puoliso. Marketta s. v Laukaan Niemisjärven Janholassa. Vanhemmat: Tapani Olavinpoika Janhonen (s Laukaa, k Laukaa) ja Maria Juhontytär Halttunen (s. n Kangasniemi, k Kangasniemi). Tapanin isä taulussa

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi. 11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson

Lisätiedot

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Syntynyt 1770 Asikkala? Kastettu Kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä Haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby Isä Michel Ericsson

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA 4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta

Lisätiedot

VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA

VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA Nurmisen sukukirja II-osa 1 SISÄLLYSLUETTELO Anna Vesasen esipolvitaulujen numerointi on jatkoa Nurmisen sukukirjaan II.3 Anna Vesasen äidin esipolvitaulut 3 Taulu 22 Doppsko-Påhlström-Vesanen

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Emmi..... Tammisen.......... os... Viitanen........ esipolvet.........................................................................

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Erik.... Johan...... Tuomaanpojan............. esipolvet...........................................................................

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki TAULU 1 I Anna Erikintytär Hannikainen, Talollisen vaimo, s. 26.7.1730 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, k. 17.1.1790 Sääminki Inkilä. Puoliso: 27.5.1751 Sääminki Johan Antinpoika Huttunen, Talollinen,

Lisätiedot

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 savonjuuria Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Heiskanen Heiskanen Juho, s. 1669, k. 1734 Rantasalmi, Harjuranta

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen

Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Juho.... Kustaa....... Nurmisen......... esipolvet..............................................................................

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos

Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos Esipolvet henkilölle Iida Tamminen os. Lindroos Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Iida... Tammisen.......... os.... Lindroos........ esipolvet................................................................

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors 1 Perhe 1 I Taavetti Nikolai Lamminmäki s. 4.6.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k. 14.1.1979. Tiettävästi IKL:n jäsen. Taavetti kiersi oppipoikana taloissa harjoittelemassa suutarin oppia.

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6.

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6. TAULU 1 I Jöran Hannunpoika Kosonen, Talollinen, s. 1688 Kerimäki Haapaniemi Rantala, k. 15.9.1728 Kerimäki Lötjölä Mutajärvi. Jöran Hansinpojan pojista, Jöran ja Peter polveutuu Sulkavan Hannikaiset.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää

Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Malakias........ Järvenpään........... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen

Kaavin sukuhaara 2.  Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen, renki, torppari, s. n.1779, k. 16.11.1843 Renki, torppari. Syntynyt noin (12.2.1779

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720

Lisätiedot

KIRKONKIRJOJEN RULLAFILMIT

KIRKONKIRJOJEN RULLAFILMIT KIRKONKIRJOJEN RULLAFILMIT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat evankelisluterilaisten seurakuntien kirkonkirjojen rullafilmit. Kirkonkirja-aineistoa on käytettävissä myös

Lisätiedot

HAVUHUUPON SUKUKIRJA

HAVUHUUPON SUKUKIRJA HAVUHUUPON SUKUKIRJA eli sukuselvitys joutsalaisesta Mäkinen -Wasenius suvusta Seppo Tamminen 1 Tämä sukukirja on riisuttu e-versio Havuhuupon painetusta sukukirjasta, josta on poistettu kaikki kaaviot

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä

Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Aatami...... Kyyhkylän.......... esipolvet..................................................................................

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Eeva.... Henrikintyttären............... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Kalle..... Salmen...... esipolvet....................................................................................... 1....

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Nro 1 tässä taulussa on sama kuin nro 1 taulussa nro 1 Taulunro 1 4 Henric Adamsson Peltola.5. Hartola, Kalho..34 Hartola.5.8 Hartola, Kalho 2 Aukusti Heikinpoika Jokinen.8.42

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Pyhäjärven Kaurasten esipolvien vaiheet ennen Pyhäjärvelle muuttoa

Pyhäjärven Kaurasten esipolvien vaiheet ennen Pyhäjärvelle muuttoa Pyhäjärven Kaurasten esipolvien vaiheet ennen Pyhäjärvelle muuttoa Kaurasten isälinjan juuret joroislaisessa Kolehmaisten suvussa Pyhäjärven Kaurasista otettu isälinjan Y-kromosomin 111 markkerin DNA-testi

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto

Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Johannes........ Kuusiston......... esipolvet.................................................................................

Lisätiedot

Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo

Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo KIRKONARKISTOT ENO Rippikirjat 1780 1843 TK 1304 Rippikirjat 1844 1900 28-159 Lastenkirjat 1808 1900 1-98 Syntyneet 1797 1906 1-30 Vihityt

Lisätiedot

Äänekosken ja Suolahden kirjastoissa säilytettävät kirkonarkistojen mikrofilmirullat

Äänekosken ja Suolahden kirjastoissa säilytettävät kirkonarkistojen mikrofilmirullat Mikrofilmit Äänekosken ja Suolahden kirjastoissa säilytettävät kirkonarkistojen mikrofilmirullat XX = Äänekosken kaupunginkirjaston mikrofilmit X = Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen mikrofilmit Seurakunta

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Pulkat 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689.

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Sivu 1/11 Paluu 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Perhe 1 Hemming s. 1689. Perhe 2 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Perhe 2 Puoliso: Anna Jugoin s. 1690. Paavo s. 1722. Perhe 3

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Jämsän pitäjän Ruotsulan ratsutilan lampuodin Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu 4 polvessa

Jämsän pitäjän Ruotsulan ratsutilan lampuodin Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu 4 polvessa Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 1 (11) Jämsän pitäjän Ruotsulan ratsutilan lampuodin Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu 4 polvessa Lamminsuon torppari Juho Juhonpoika Eeva Juhontytär Sahalassa

Lisätiedot

Sukujuurien jäljillä

Sukujuurien jäljillä Sukujuurien jäljillä Kun minua pyydettiin kirjoittamaan kotiseutulehteen artikkelin sukututkimuksessa käytettävistä lähteistä ja antamaan samalla neuvoja, miten aloittelija pääsisi tutkimuksessaan alkuun,

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Leinosen suvun Honka-haara

Leinosen suvun Honka-haara Leinosen suvun Honka-haara Tuomas Honka Pekka Matinpoika Leinonen (1740-) syntyi Paltamon Kivesjärvellä Leinolan n:o 7 tilalla. Tilan nimi on nykyään Petäjälahti. Pekan vanhemmat olivat talollinen Matti

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Joan Juutinen. s. 1515 Juva. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä. Tulostettu: 08.06.2014. Tekijä: Juha Rönkkö

Joan Juutinen. s. 1515 Juva. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä. Tulostettu: 08.06.2014. Tekijä: Juha Rönkkö Joan Juutinen s. 1515 Juva ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä Tulostettu: 08.06.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Nimiartikkelissa O. A. Kallio Savolaisia sukuja ja sukunimiä kerrootaan: "Tanskalais-peräisyyttä

Lisätiedot

Mika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi

Mika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi Mika Vaihekoski Esipolvitaulut Taustaksi Viimeksi päivitetty 10.10.2009 Mika Vaihekoski mika.vaihekoski(at)tse.fi Johdanto Nimistä ja paikkakunnista Nykyihmisille itsestään selvä käytäntö omata sukunimi

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008,

Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008, Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008, törmäsin muutaman kerran yhteyksiä Ilomantsiin. Ensinnäkin

Lisätiedot

Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat

Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat Taulu 1 I Heikki Erkinpoika Ylinen, talollinen, lautamies, s. noin 1601. Kuortaneen Ylisen 3. isäntä 1619-1677. Ennen häntä isäntinä

Lisätiedot

Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40

Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40 Kantolan torpat ja torpparit Asutus1600-19 sivu 1/40 Kantola Seppälä Sipi Sipinpoika, Herr Hogensköld (Rautajärvi) Sipi Sipinpoika, Lahisten kartanon alainen Sipi Pekanpoika, Samson De la Motz 1/2 Seppälä

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Antti Tamminen

Esipolvet henkilölle Antti Tamminen Esipolvet henkilölle Antti Tamminen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Antti..... Tammisen......... esipolvet....................................................................................

Lisätiedot

Matti Heikinpoika Kosunen, kirjattiin asuvaksi Kurolassa vielä vuoden 1711 henkikirjassa.

Matti Heikinpoika Kosunen, kirjattiin asuvaksi Kurolassa vielä vuoden 1711 henkikirjassa. LAUTAMIES OLLI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Olli Heikinpoika Kosunen, talollinen, lautamies, isäntä Kurolassa 1644 1660. Taulu 2 (taulusta 1) 1. Heikki Ollinpoika Kosunen, syntynyt nähtävästi

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR.

Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR. Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR. Puoliso: Anna Rantanen, s. 1726 Kitee. 1. Eeva Laakkonen, s. 13.3.1747

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008.

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008. Könni Jaakko Jaakonpoika Könnin ansiot ja maine seppänä ovat kaikille tuttuja. Samoin ovat sukukirjan kautta tunnettuja hänen jälkeläisensä. Nuoruus ja sepäntöiden opiskelu, esipolvet sekä ensimmäinen

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Erikinpoika Hannikainen, Talollinen, lautamies, s. 31.7.1797 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala,

TAULU 1 I Anders Erikinpoika Hannikainen, Talollinen, lautamies, s. 31.7.1797 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, TAULU 1 I Anders Erikinpoika Hannikainen, Talollinen, lautamies, s. 3.7.1737 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, k. 26.7.1780 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala. Kiilanmäen Hannikkalan tilan isäntä,lautamies.

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot

Saaroisten tila 2 1800-luvulla

Saaroisten tila 2 1800-luvulla Kalevi Hyytiä Saaroisten tila 2 1800-luku 1 (16) Saaroisten tila 2 1800-luvulla 1 Väestö henkikirjatietojen perusteella Seuraavassa koosteessa lähteinä on käytetty Sakkolan henkikirjoja vuosilta 1818 1880.

Lisätiedot

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten

Lisätiedot

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v 3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.

Lisätiedot

Leppävirta 1644 (VA 8576:102-) Leppävirta

Leppävirta 1644 (VA 8576:102-) Leppävirta Leppävirta 1644 (VA 8576:102-) Leppävirta 4. Eerik Simonpoika 1, poika 1, renki 1, piika 1 2. Paavo Tahvanainen 1, vaimo 1 2. Lauri Leppänen 1, vaimo 1 2. Lauri Könönen 1, vaimo 1 2. Tuomas Savolainen

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen.

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen. Esipolvitutkimuksen tuloksia Tässä kirjoittaa Karkisen Katri (s. 1960). Laadin MyHeritage-nimiseen sukututkimusohjelmaan noin 250 henkilön taulukon esivanhemmistani. Tärkein mutta nuorin osa sitä ovat

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Ryhäset 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit

Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit Kirjastoon on hankittu mahdollisimman täydellisinä Pirkanmaan

Lisätiedot

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan 13.6.14 Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala, Talollinen, kuudennusmies, k. jälkeen 1734. Vahalan isäntä 1708-34. Mistä pariskunta tulee taloa pitämään, ei ole tiedossa. Vielä 1704 taloa pitää Mikko Matinpoika

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Kuusiston......... os.... Anttila...... esipolvet.............................................................................

Lisätiedot

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h. Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika

Lisätiedot

sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014

sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 Arkistolaitos Aineistot Digitaaliarkisto. Verkko-osoite: http://www.arkisto.fi/, 11.3.2014. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys Arkistot tai Kuvatietokanta.

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Heikki Heikinpoika West eli Wäst s. 23.10.1778 Virrat. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 31 taulua. Tulostettu: 13.06.

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Heikki Heikinpoika West eli Wäst s. 23.10.1778 Virrat. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 31 taulua. Tulostettu: 13.06. SUKUSELVITYKSEN KOHDE Heikki Heikinpoika West eli Wäst s. 23.10.1778 Virrat ja hänen jälkeläisiään yhteensä 31 taulua Tulostettu: 13.06.2010 Tekijä: H ja M Wästin sukuseura ry. Sammalistotie 534 42930

Lisätiedot