Jämsän pitäjän Ruotsulan ratsutilan lampuodin Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu 4 polvessa

Transkriptio

1 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 1 (11) Jämsän pitäjän Ruotsulan ratsutilan lampuodin Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu 4 polvessa Lamminsuon torppari Juho Juhonpoika Eeva Juhontytär Sahalassa Sotilas Jonas Joonaanpoika Skogin suku Mikko Joonaanpoika Löjan suku Seppä Lindgrenin suku Yijälä ja myöh. Petäjäveden Kaipomäki LiesJärvenpää torppari Nikodemus Joonaanpoika LiesJärvenpää torppa Liesjärven Järvenpää Risto Sipinpoika Joonas Ristonpoika n I Brita Rekontytär Maria Eskilintytär n II Heta Simontytär III Eeva Mikontytär Vähä Edesniemen isäntä Juho Aataminpoika Jääkäri Josef Aataminpoika Eld:n suku Patalan Koskela trp Susanna Juhontytär Juho Erkinpoika Kotiaho torppari Helena Aatamintytär Paatilan Kievarin pitäjä Susanna Aatamintytär Itsellinen Seppolan Paattilassa Anna Lena Grönvall suku Aatamintytär Edesniemen torppa myöhemmin talo Aatami Juhonpoika I Liisa Eliaantytär II leski Helena Matintytär Helena Yrjöntytär Aatami Juhonpoika n Karvari Jonas Aataminpoika Patalan Koski torppa Patalan Mellassa Juho Sipinpoika n leski Maria Juhontytär n Itsellisenä Kattilajärvellä Matti Petterinpoika Jämsän Ruotsulan rusthollin lampuoti Sipi Tuomaanpoika s.n Sofia Sipintytär s.n Myyräjoen torpassa myöh luvulla Isoranta niminen talo Matti Heikinpoika Wiialan Salmijärven torppari (Hassissa) Yrjö Heikinpoika Wiialan Salmijärven torppari (Hassissa) myöh. itsell. Talvialassa Ruotsulan Savi tai Saviranta torpassa Heikki Tuomaanpoika n Maria Yrjöntytär Palmroth Ruotsulan Savi tai Saviranta torpassa Tuomas Sipinpoika n ? Kaisa Yrjöntytär n Yrjö Sipinpoika n Sofia Antintytär n Maria Yrjöntytär Kattilajärven taloleski-isäntä Petteri Erkinpoika Kattilajärvi n Edesniemen Säkkijärven torppari Kaisa Petterintytär Itsellisenä ja perheellisenä Maria Petterintytär Kakaristossa Elisabet eli Liisa Tuomaantytär Sotilas Erik Berg Myllyveräjä torpassa Edesniemen Karhilan talon Kirsti Tuomaantytär emänta Lisa Eliaantytär leski Elias Yrjönpoika Myyräjoen torppari Matti Yrjönpoika Liisa Eliaantytär Ylä- Mellasta n Kattilajärven isäntä Juho Petterinpoika Mikko Heikinpoika Linjamäen torppari (Hassissa) Kähö - Tikan emäntä Helena Petterintytär Erkki Erkinpoika Järvenpään torppari Havun kylällä Juho Matinpoika, jonka jälkeläiset eivät ole selvillä Myyräjoen torppari myöh Arvajan isäntä Aatami Matinpoka Matti Matinpoika, jonka jälkeläiset eivät ole selvillä Virkajärven Nisun talo Emäntä Helena Matintytär Sipi Tuomaanpojan taustaa Tähän mennessä tiedämme, että polveudumme varsin suurella todennäköisyydellä Jämsän Vanhan Olkkolan isännästä Tuomas Antinpojasta, joka on syntyi karkeasti arvioiden1650-luvun loppupuolella. Tuomas Antinpojalla oli varmasti ainakin yksi eloonjäänyt lapsi nimeltään Sipi Tuomaanpoika, joka on syntynyt 1670-luvun loppupuolella. Me tunnemme varmana esi-isänämme Sipi Tuomaanpojan, joka on asunut 1720 luvun lopusta aina 1740 luvulle Jämsän Ruotsulassa toimien lähteistä riippuen Ruotsulan isäntänä tai lampuotina. Sipi Tuomaanpoika oli syntynyt n.1677 ja kuollut 1759 poikansa Yrjön luona tämän Myräjoki nimisessä torpassa. Sipin vaimo oli Sofia Sipintytär, joka ilmeisesti oli syntynyt 1681 ja kuollut kesäkuussa 1769 poikansa Riston luona Liesjärven Järvenpäässä.

2 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 2 (11) Olkkolan Tuomas Antinpojan poika Sipi tavataan ensimmäisen kerran 1693 Jämsän asutusluetteloissa, jolloin voidaan olettaa hänen olleen noin 15 vuotias. Tästä voidaan laskea, että Sipi olisi syntynyt noin , joka täsmää Sipi Tuomaanpojan kuolinkirjauksiin Myräjoella. Lisäksi tiedetään, että ennen isoa vihaa ja sen jälkeen tavataan Jämsässä 3 Sipi Tuomaanpoikaa, joista ensimmäinen voidaan jäljittää Valkealuomeen, toinen Isännäiseen (liian nuori meille) ja kolmas on syntynyt Olkkolassa. Olkkolan Sipi Tuomaanpoika häviää historiallisista dokumenteista v. 1704, jolloin hän esiintyy viimeisen kerran asutusluetteloissa. Meidän Sipi Tuomaanpoika tavataan ensi kerran 1726 Jämsän rippikirjoissa merkittynä Ruotsulan isännäksi. Tätä ennen ei löydy mitään merkintöjä, vaikka hänelle on tällä välillä syntynyt 4 tai 5 lasta. Tältä ajalta on Jämsästä säilynyt ainakin osittain kastekirjauksia, mutta missään niissä ei esiinny Sipi Tuomaanpoika. Jämsän asutusluettelot alkavat uudestaan vuodelta 1724, jolloin Ruotsulan emännäksi on mainittu Sophia, v.1730 esiintyy Tuomas Sipinpoika lampuotina äitinsä Sophia kanssa ja v.1732 ilmestyy Tuomaan vaimo Kaisa Ruotsulaan. Asutusluetteloissa ei ole mainintaakaan Sipi Tuomaanpojasta, vaikka hänen mainitaan käyneen ripillä v.1726 rippikirjojen mukaan. Kenties Sipi on tänä aikana ollut sodassa ja ainakin osittain pois paikkakunnalta. Toisallta v.1726 Sipi on ikäkirjausten mukaan n. 50 vuotias ja näin ollen hän ei enään välttämättä esiinny veronmaksajana. Sipi Tuomaanpojan taustaa mietittäessä voidaan myös ajatella, että hänen tai hänen vaimonsa tausta liittyy jollakin tavoin joko Ruotsulaan tai Auvilaan Olkkolan lisäksi. Ensimmäistä vaihtoehtoa puoltaa se seikka, että hänet mainitaan Ruotsulan isäntänä varhaisimmissa rippikirjoissa. Jälkimmäisessä Auvilan suvun vaihtoehdossa voitaisiin olettaa Tuomaan ja hänen poikansa Sipin olleen jotakin sukua Ruotsulan omistajalle Erik Kekoniukselle, jonka seurauksena Sipi tavataan lampuotina Ruotsulassa. Tämä päätelmä perustuu ajatukseen, että lampuoteina toimi varsin tavallisesti omistajan sukulaismies. Sipi Tuomaanpojan muut mahdolliset tiedossa olevat taustat Sipi Tuomaanpojan taustaa pohdittaessa, ei pidä jättää laskuista myös sitäkään vaihtoehtoa, että hän olisi tullut Ruotsulaan vasta isonvihan jälkeen jostakin muualta - kenties varsin etäältä. Eräänä tätä ajatusta tukevana ajatuksena voitaisiin pitää rippikirja havaintoa, jossa Sipi kanssa samassa taloudessa asuu Korpilahden kappalaisen Johan Forsanderin leski Kristiina Florin (Jämsän kirkkoherra Kristofer Florinin tytär) lastensa tai lastenlastensa kanssa. Kristiina Florinin esintyminen Ruotsulassa hämmästyttää sikäli, että hänellä olisi varsin läheisiä sukulaisia Kekoniusten, Swanstrupen ja Kihlin suvuissa, eikä mitään näkyvää sukulaisuussuhdetta Sipi Tuomaanpoikaan. Toisin sanoen voimme ihmetellä, miksi Kristiina Florin asettuisi asumaan Sipin talouteen ilman sukulaisuussuhdetta, kun muitakin ilmeisiä vaihtoehtoja olisi olemassa. Asutusluetteloita tutkittaessa voidaan huomata, että Korpilahden kappalaisen virkatalon naapurissa Oittilassa eli Dihtarissa 1710 esiintyy vävy Sipi ja hänen vaimonsa Sofia ilman patronyymejä. Onko kyseessä meidän Sipi ja Sofia? Tähän on mahdotonta vastata, mutta Oittilassa oleminen sopisi hyvin siihen ajatukseen, että Sipin ja Sofian jälkeläisten syntymäkirjauksia ei näy Jämsän, eikä muidenkaan lähialueiden kastettujen luetteloissa. Korpilahdella he voisi olla, sillä Korpilahden kastettujen luettelot ovat kadonnet Päijänteen pohjaan, kun niitä siirrettiin emäkirkolle. Tätä oletusta vastaan toisaalta puhuu se seikka, että Oittilassa ei tunnu esiintyvän ketään Sipiä, jonka tytär Sofia olisi. Toisallta Sofia voi olla myös Oittilan leski, joka selittäisi hänen isän nimen. Muita Sipin Tuomaanpojan ja Sofia Sipintyttären taustoja voisivat olla v.1701 esiintyvä vihkikirjaus Vironlahdella, jossa on vihitty Sigfredh Thomasson ja Sophia Sigfredsdr. Ylipihlajasta. Vironlahdella tämä pariskunta ei esiinny vihkimisensä jälkeen, joten he ovat muuttaneet jonnekin. Kun tarkastellaan syntyneitä Suomessa sukutukimusseuran Hiski-palvelimelta, löydetään kirjaus Helsingistä , jolloin karkulaiselle (flycht) Sigfred Tomasson on syntynyt Yrjö niminen poika. Kirjauksessa ei mainita äitiä. Tällöin elettiin ison vihan aikaa, ja kyseessä on siis henkilö, joka todennäköisesti on kotoisin alueelta, jota venäläiset miehittävät.

3 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 3 (11) Lisäksi on myös olemassa sellainen mahdollisuus, että sekä Sipi että Sofia ovat toisessa tai mahdollisesti myöhemmässäkin aviossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että myöhemmin jälkeläistauluissa esiintyvät Sipin ja Sofian lapset olisivat ainakin jossakin määrin sisarpuolia. (I) Tuomas Antinpoika Kähön kylän Vanhasta Olkkolasta Toistaiseksi vahvimpana vaihtoehtona on siis, että sukumme polveutuutuomas Antinpojasta, joka isännöi Olkkolaa vuodesta 1670 vuoteen Hänen isänsä Antti oli syntynyt Kurran talossa, jota hänen isänsä viljeli. Tuomaan vaimon nimeksi mainitaan Valpuri. Tuomaalla oli ainakin seuraavat lapset: 1) Sipi Tuomaanpoika s.n , myöhemmin Ruotsulassa, Nokkalassa ja kuolee Myräjoella. 2) Juho Tuomaanpoika ) N.N. Tuomaan lapsi Mitkään asiakirjat eivät kerro toistaiseksi, kuoliko Tuomas Antinpoika v. 1706, vai miksi isännyys vaihtui. Perhe näyttäisi nimittäin asuvan Olkkolassa vielä 1709, jolloin Tuomas Antinpojan lapsia kuolee. Näiden syntymien ajallisesta etäisyydestä voidaan päätellä, että Sipillä on todennäköisesti muitakin sisaruksia, joita emme toistaiseksi tiedä. Eräs mahdollisuus on Asemessa ja Hauvalassa esiintyvä Maria Tuomaantytär s.1690, joka näyttää esiintyvän Sipi Tuomaanpojan perheen yhteydessä useimmissa paikoissa. Maria Tuomaantyttärellä on tytär Eva sn.1741, josta tulee myöhemmin Kiiskilän emäntä ja hänen tyttärestään Sofiasta tulee myöhemmin Sipi Tuomaanpojan suvun miniä. Eva Matintytär s.1741 esiintyy äitinsä (inf änka Maria Tuomaantyttären s.1690) kanssa Jämsän Asemessa (VA 22 siv.146). Tässä on huomattavaa, että äiti on varsin korkeaikäinen Evan äidiksi, voisi olla jopa isöäiti, mutta Evan nimen edessä on kirjaimet dr. Jämsän historiassa Kiiskilän sanotaan halotun Nikkilästä isännän langolle, jonka mukaan Eva olisi todennäköisesti Nikkilän tytär. Nikkilässä on tosin ollut toinenkin Eeva niminen tytär, joka on syntynyt vuonna 1750 ja kuollut Tuntuu melkoisen erikoiselta, että samassa perheessä olisi kaksi Eevaa samalla isällä, mutta eri äidillä ja tähän kuvaan ei sopisi, että kuollut äiti olisi tyttärensä kanssa myöhemmin Asemessa. Kolmusessa (VA12 siv.60) mainitaan sotilaan leski Maria ja tytär Eeva Matintytär v.1749, jolloin tyttären iäksi on merkitty 7 vuotta ja äidin iäksi 50 vuotta, ja Hauvalasta löytyy (VA5 s.36) sotilas Matti Frisk ja hänen vaimo Maria. Matin mainitaan edelleen kuolleen Helsingissä v Tämä tarina kävisi hyvin yksiin sen kanssa, että äiti leskenä ja tytär esiintyvät myöhemmin Asemessa. Miksi Olkkolasta sitten lähdettiin pois. Tuomas Antinpojan jälkeen Olkkolan isännäksi tuli hänen veli Yrjö Antinpoika, jonka sanotaan jättäneen Olkkolan autioksi 1709 veroveloista. Yrjön mainitaan lisäksi jättäneen perheensä ja pestautuneen itse ratsumieheksi Riian taloon Sahalahdelle. Tämän jälkeen Olkkolaan tuli uusi suku. Sipi Tuomaanpojan isä voi olla myös jokin muukin kuin Kähön Olkkolan Tuomas. Tuomas Antinpojan esi-isiyteen tulee suhtautua varsin varovaisesti, sillä muillekin vaihtoehdoille löytyy varsin hyviä perusteita. (II) Sipi Tuomaanpoika (II) Sipi Tuomaanpoika sn.1677 ja kuoli poikansa Yrjön luona tämän Myräjoki nimisessä torpassa. Sipin vaimo oli Sofia Sipintytär sn.1681 ja kuollut kesäkuussa Sipi Tuomaanpoika mainitaan ensin Ruotsulan isäntänä Jämsän vanhimmissa rippikirjoissa ja myöhemmin Ruotsulan lampuotina, josta hän siirtyi rippikirjojen mukaan isännäksi Nokkalaan. Nokkalassa näyttäisi asuvan Sipin lapsista Yrjö, Risto ja Eeva. Nokkalasta Sipi siirtyi poikansa Yrjön mukana Myräjoelle, jossa hän kuoli. Vaimo Sofia siirtyi Myräjoelta Liesjärvelle pojan poikansa Jonas Ristonpojan luokse, jossa hän kuoli.

4 Asutusluettelojen perusteella voitaisiin olettaa Sipin olleen kenties sotilas ainakin isonvihan aikana, koska hän ei esiinny veronmaksajana, vaan hänen vaimonsa. Syynä voi olla myös Sipin ikä, jonka vuoksi hänen sijastaan maksajana on hänen poikansa. Sipi Tuomaanpojalla oli ainakin neljä poikaa Tuomas, Yrjö, Juho ja Risto ja tytär Eeva. Lisäksi Sipillä saattoi olla tytär nimeltään Maria. 1. (III) Tuomas Sipinpoika sn.1705 avioitui Aseme-Yrjölän Kaarin Yrjöntyttären kanssa, asuivat Savi torppaa. 2. (III) Yrjö Sipinpoika sn.1711 avioitui Pietilän Sofia Antintyttären kanssa,asuivat Nokkalaa ja Myräjöen torppaa. 3. (III) Risto Sipinpoika sn.1715 avioitui Maria Eskilintyttären kanssa. Risto tavataan ensin Ruotsulassa, sitten veljensä luota Nokkalassa ja hän kuolee Liesjärvellä (III) Juho Sipinpoijan sn. 1721, menee rengiksi Witikkalaan n.1743 ja sieltä Kelhään n.1746 ja edelleen Patalaan leski Maria Juhontyttären puolisoksi 5. (III) Eeva s Ruotsulassa ja kuoli 26 vuotiaana naimattomana Nokkalan talossa. Epävarma lapsi: Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 4 (11) 1 (III) Maria Sipintytär s.n Maria esiintyy Jämsän asutusluetteloissa ensikerran v rakuunan vaimona. Tästä voitaisiin arvella Marian olleen toiseksi vanhin lapsi, joka on syntynyt ennen vuotta Tuntuisi siltä, että Henrik Fager olisi Maria Sipintyttären mies. Marian isännimi vaihtelee kovin ollen Yrjö, Henrik ja Sipi. Mikä näistä lienee oikea. Piika Maria Sipintytär Auvilasta avioituu rakuuna Hindrik Juhonpoika Fagerin kanssa. Tässä vihkimiskirjauksessa Marian patronyymi on Yrjöntytär, vuonna 1729 hänen mainitaan Heikintyttäreksi ja 1737 Sipintyttäreksi. Kuolinkirjauksessa Maria on jälleen patroonyymiltään Yrjöntytär. Maria perhe asuu samassa taloudessa Sipi Tuomaanpojan kanssa ainakin vuoteen 1745 asti, jonka jälkeen Sipi Tuomaanpojan talous siirtyy Nokkalaan. Asutusluetteloissa Ruotsulassa Maria mainitaan rakuunan n:o 16 vaimona ja rippikirjoissa hänet mainitaan rakuunan vaimoksi ilman patronyymiä. Rakuunan vaimo Maria kuoli vuotiaana Mutajärvellä. Rakuuna Heikki Juhonpoika Fager on s.n ja kuoli n.93 vuoden ikäisenä Mutajärvellä. Heikin jäätyä leskeksi hän avioitui Sophia Gregorintyttären kanssa, Sophia kuoli kuitenkin varsin nopeasti lapsivuoteeseen 31 vuotiaana synnytettyään kaksoistytöt Eva ja Helena, jotka kuolivat hieman ätinsä jälkeen. Heikki avioitui jälleen leskeksi jäätyää Kerttu Sipintyttären kanssa, josta avioliitosta ei näytä syntyneen lapsia. Kertun syntymäaikaa tai kuolinaikaa ei tunneta. Lisäksi on mahdollista, että Heikki Fagerilla olisi ollut vaimo ennen Maria, sillä Ruotsulassa avioituu rakuunaa Hieronymys Fagerström leski Maria Erkintyttären kanssa, joista avioliitosta syntyy 1722 Carin niminen tytär ja 1724 Juho niminen poika. Tämän jälkeen kummastakaan ei myöhemmin ole mitään mainintaa Jämsän historiakirjoissa. Se, että Maria patronyymi (isännimi) vaihtelee, voisi johtua siitä, että Maria olisi syntynyt Maria Yrjöntytär, joka syntyi Olkkolan Yrjö Antinpojalle, ennenkuin hän jätti perheensä. Näin ajatellen Maria olisi kasvanut Sipin perheessä ja patronyymin vaihtelu olisi selitettävissä. Sipi Tuomaanpojasta periytyy varsin mittava joukko jälkeläisiä ympäri Jämsää. Lisäksi Sipin kanssa samassa taloudessa Ruotsulassa asui myös monen moista väkeä, joiden yhteys Sipin perheeseen on arvelujen varassa. Taloudessa esiintyy mm. vanha sotilas Christer Swart tyttärensä Ingeborgin kanssa, Juho Yrjönpoika vaimonsa Kaarin Antintyttären kanssa (Vaimo kenties Olkkolan tytär), rakuuna Fager perheineen, Yrjö Eskilinpoika vaimonsa Kirstin kanssa, Korpilahden kappalaisen Forsanderin leski lapsineen jne. Vuodelta 1738 alkavassa rippikirjassa on Ruotsulan kohdalla (Ruotsula VA 7 sivu 95) vasemalla sivulla pitkähkö vaikea lukuinen teksti, joka alkaa seuraavasti: Han anländat sig H H nattvard mag (Tomas voisi olla myös Cranz) läsa simpl fina Christerdoms fröjd viserad at mindersta något förstånd om ditt H: Sacramentetz... käännös: Saapuessaa herran pyhälle ehtoolliselle maisteri tai vävy luki vähäkatekismuksen hienoja Kristi-

5 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 5 (11) nuskon kertomuksia osoittaen ainakin jotain ymmärrystä sinun Herran Sakramenttien... Kun näitä muita Ruotsulassa asuneita seurataan, kiinnittyy huomio Juho Yrjönpojan ja Kaarin Antintyttären poikaan Simo Juhonpoikaan, joka avioituu myöhemmin Eva Jeremiaantyttären kanssa (Jeremias Tuomaanpojan tytär). Pariskunta näyttää olevan Auvilan lampuoteina, ja myöhemmin perustavat Säyrylään Järvenpää nimisen torpan, jossa Jeremias Tuomaanpoika esiintyy nimellä Yrjö Tuomaanpoika (Jeremias muutuu nimeksi Jöran). (III) Tuomas Sipinpoika Ruotsulan Tuomas Sipinpoika sn.1705 ja Asemen Kaarin Yrjöntytär sn.1708 vihitään Tuomas asui ensin perheineen Asemessa ja myöhemmin Savi nimisessä torpassa, jonka ensimmäisiä asukaita he olivat. Tuomaan tarkkaa kuolinpäivää ei tiedetä, mutta oletettavaa on, että hän on elänyt , kun hänen vaimonsa kuoli Savi torpassa. Olettamus perustuu siihen, että vaimon kuolin kirjauksessa vaimoa ei ole mainittu leskeksi. Tuomaan kuolinpäivä voi olla , jolloin Ruotsulassa on kuollut Tuomas niminen torppari, jonka patronyymiksi on merkitty Yrjönpoika. Kyseessä voi olla meidän Tuomas, sillä Ruotsulassa ei samaan aikaan tuntuisi olevan toista Tuomas nimistä torpparia. Asutusluettelojen näkökulmasta tilanne näyttää hiukan toiselta, nimittäin Tuomas katoaa asutusluetteloista vuonna 1749, ja vaimo Kaisa merkitään veronmaksajaksi. Vuonna 1755 torpan verot näyttää maksaneen tytär Kirsti ja poika Heikki vuodesta 1760 alkaen Tuomas Sipinpoika oli vuonna 1739 käräjillä, koska hänen kunniaansa oli loukannut Hauvalan emäntä Kirsti Tuomaantytär. Emäntä oli haukkunut Tuomasta varkaaksi ja mustalaisten kapteeniksi, mistä häntä sitten sakotettiin. Samainen Kirsti joutui usemmankin kerran oikeuteen mm. vääräuskoisuudesta. Tämä käräjätuomio pohdituttaa sen vuoksi, että siinä voi olla avain Sipi Tuomaanpojan taustaan. Tuomas Sipinpoikaa siis haukuttiin varkaaksi ja mustalaisten kapteeniksi. Tuomasta ei ole merkitty mustalaiseksi, joten nimitys littynee johonkin muuhun ulkoiseen seikkaan tai käyttäytymiseen. Varovasti arvioiden voitaisiin esittää epäilys, että tuomio olisi viittaus Tuomaan perheen muu paikkakuntalaiseen taustaan. Tuomas Sipinpojan tavataan kirkonkirjojen mukaan Asemessa vuosien välillä vaimonsa Kaarin Yrjöntyttären kanssa. Asutusluettelojen mukaan hän on tuona samana aikana Ruotsulan lampuoti Tuomas löytyy Saviranta nimisessä torpassa (Nimi esiintyy monessa muodossa, kuten Savi, Sawi, Sawilda, Sawo, Saviranta, Safwi), joka on vaihtelevasti Ruotsulan tai Asemen kylässä. Saven muistellaan perintötiedon mukaan muuttuneen myöhemmin Kivistö nimiseksi paikaksi. Tämän paikan sijainniksi oletetaan nykyinen Kivistö Patalahden rannalla Himos-Golfin pohjoispuolella. Savi torppa mainitaan kirkonkirjoissa jo 1739, mutta Jämsän asutusluetteloihin se ilmestyy vasta Savi torppaa asutaan ainakin noin puolen vuosikymmenen ajan. Siellä asuu ensin Tuomas Sipinpoika, sen jälkeen hänen poikansa Henrik Tuomaanpoika, ja vielä Matti Henrikinpojan ja Sophia Philipintyttären esikoinen syntyy Savi-torpassa, jolloin isä Henrik on merkitty Asemen asukkaaksi. Savi torppa häviää 1790 luvun alussa, eikä se esiinny myöhemmin missään lähteessä. Tuomaan ja Kaarinin avioliitosta syntyy ainakin seuraavat lapset: 1 (IV) Maria Tuomaantytär s (Asemessa) k Savi torpassa 2 (IV) Liisa Tuomaantytär s (Asemessa) k Savi torpassa 3 (IV) Kirsti Tuomaantytär s avioitui Alhon leski torpparin Elias Yrjönpojan kanssa. 4 (IV) Elisabeth Tuomaantytär s Savi-torpassa, oletettu sotilas Erik Berg Iso-Alhossa. 5 (IV) Henrik Tuomaanpoika s.n , Maria Yrjöntytär, Hongain sotilaan Yrjö Palmroosin tytär.

6 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 6 (11) (IV) Alhon torppari Kirsti Tuomaantytär Savi torpasta Kirsti Tuomaantytär s Jämsän Ruotsulassa k Jämsän Edesniemessä, avioitui Alhon leski torpparin Elias Yrjönpojan kanssa s.n Jämsän Iso-Alhossa k Alhon Myllyveräjän torpassa (Vanhemmat. torp. Yrjö Henrikinpoika ja Sofia Matintytär Alhon Myllyveräjän torpassa). Elias asuu ensin Myllyveräjän torppaa ja sitten hänet on merkitty Alhon torppariksi. Kirstin ja Eliaan taloudessa Myllyveräjän torpassa asui 1770-luvun alussa myös sisar Elisabet ja veli Henrik puolisoineen rippikirjamerkintöjen mukaan. Kirstillä ja Eliaksella on ainakin seuraavat lapset: 1 (V) Elisabet Eliaantytär syntynyt Alhon Myllyveräjässä, Karhinojan torpparin poika Juho Matinpoika Myöhemmin heistä tulee Karhinojan talon isäntäpari. Edesniemen Karhilan suku 2 (V) Erik Eliaanpoika , kuollut muutaman päivän ikäisenä (IV) Alhon torppari Elisabet Tuomaantytär Savi torpasta Elisabeth Tuomaantytär s Savi-torpassa, sotilas (myöh. handlangare) Erik Berg Iso-Alhossa. Ajatus, että Erik Bergin puoliso Elisabet Tuomaantytär olisi Saven Elisabet, perustuu pitkälti siihen, että Eric Berg ja hänen puoliso Lisa Tuomaantytär asuvat yhdessä Elias Yrjönpojan ja Kirsti Tuomaantyttären kanssa, ja että sekä Kirsti että Elisabet kuolevat Kirstin tyttären luona Karhinojalla. Karhinojalla kuolee Lisa Tuomaantyär, joka on sama nainen, jonka olemme tavanneet jo Myllyveräjän torpassa. Sekä Kirstin, että Elisabetin ikämääritykset seuraavat rippikirjamerkintöjä, joihin jossain vaiheessa on ilmeisesti tullut virhe. Kirsti tiedetään kiistattomasti Elias Yrjönpojan puolisoksi (vihkikirjaus löytyy), vaikka hänen ikänsä on merkitty rippikirjoihin väärin. Näin on kaiketi käynyt myös sisaren Elisabetin kanssa. Elisabetin vaiheista ei voida olla täysin varmoja, sillä kirkonkirjaukset hänen osaltaan ovat varsin puutteelliset. Myllyveräjän torpasta löytyy ensimmäiset kirjaukset Eric Bergistä ja hänen puolisostaan Liisa Tuomaantyttärestä, joiden syntymäajoiksi on merkitty vuodet 1853 ja 1852 (esim VA18 Jämsän rippikirjat ). Iät ovat ilmeisesti vääriä sillä Eerikin kuolin kirjauksessa (paikka Kakaristo) Eerikin syntymäaika on merkkitty vuodeksi Myöhemmin perhe löytyy Myyräjoen torpasta ja myöhemmin edelleen Kakaristosta, jossa Eric kuolee Elisabethille ja Eerikille syntyi 1 lapsi seuraavasti: 1 (V) Erik Eerikinpoika (Berg) s joka perustaa Havu Järvenpään, Levälahden torpparin leski Maria Erikintytär. Erkki Erkinpoika Järvenpää (Havunkylä) suku (IV) Henrik Tuomaanpoika Savi torpasta Henrik Tuomaanpoika syntyi noin 1742 ja kuoli Salmijärvellä. Henrikin tarkka syntymäpäivä puuttuu Jämsän kastettujen luettelosta, ja syntymäaika on päätelty kuoliniän ja rippikirjamerkintöjen mukaan. Henrik vihittiin Maria Yrjöntyttären kanssa, joka oli Hongain sotilaan Yrjö Palmroosin ja Sofia Laurintyttären ensimmäinen tytär. Sofia Laurintyttären ensimmäinen aviomies oli Petäjäveden Kyrämäen talon poika Taneli Henrikinpoika, ja Sofia itse oli Petäjäveden Kaipomäen talosta. Mitä ilmeisemmin Henrik ja Maria asuivat Savi-torpassa aina vuoteen 1790 asti, joskin he ilmeisesti asuivat 1770-luvulla vähän aikaa Asemessa ja Myllyveräjän torpassa. Savi torpassa asui samaan aikaan Henrikin serkku Juho Jaakonpoika appivanhempineen. Savi torpasta perhe muutti Viialan Salmijärven torppaa, jossa sekä Henrik että Maria kuolivat. Henrikillä oli ainakin seuraavat lapset: 1 (V) Matti Henrikinpoika s Savi torpassa ja k Uudessa Riihijärvessä, Kiiskilän Sofia Vilpuntytär , joista polveutuu Salmijärven Matin suku 2 (V) Yrjö Henrikinpoika s Savi torpassa, Salmijärven torpasta Hedvig Ristontytär, joka oli Olavi Linnun tyttären tyttären tytär, joista polveutuu Salmijärven Yrjön suku 3 (V) Elisabeth Henrikintytär s Savi torpassa ja kuoli pudotessaan tuleen 3

7 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 7 (11) vuotiaana 4 (V) Mikael eli Mikko Henrikinpoika s Asemessa Kaisa Joonaantytär Heikinniestä sotilaan tytär, joista polveutuu Linjamäen Mikon suku Jämsän asutusluetteloissa Savi torpan torpparina mainitaan 1761 Henrik Tuomaanpoika ja vaimo Maria Yrjöntytär ilmestyy torppaan vuonna Heidät mainitaan Saven torppareiksi aina vuoteen 1771 asti, jolloin heillä mainitaan olevan 3 lasta. Torpassa asuu lisäksi tänä aikana veroa maksavana Kirsti Tuomaantytär. Tämän jälkeen heidät mainitaan kirkonkirjojen mukaan 1773 Savessa ja 1779 Asemessa. Rippikirjoja seuraamalla voidaan havaita, että Henrik ja Maria osat asuneet Savi torpan lisäksi Asemessa ja Myllyveräjän torpassa. Rippikirjamerkinnoistä vuosilta ei löydy ripilläkäynti päiväyksiä, mutta Asemessa ja Myllyveräjässä asuminen on linee tapahtunut n.1770 vuoden tienoilla. Myöhemmin koko perhe siirtyy Salmijärvelle noin On varsin oletettavaa, että perhe asui koko ajan Savi torpassa, mutta kirkonkirjoissa asuinpaikka on ilmoitettu löyhästi kylänä. Asutusluetteloiden mukaan Savi torppaan ilmestyy vuonna 1772 torppariksi Matti Joosepinpoika, jonka vaimoksi mainitaan Liisa Tuomaantytär Hauvalasta, sekä Matin vävy Juho Jaakonpoika (Asemen renki) vaimonsa Marian kanssa. Mainittu Juho Jaakonpoika on erittäin todennäköisesti Henrik Tuomaanpojan serkku äidin puolelta Aseme-Yrjölän talosta. Jämsän rippikirjojen mukaan Savi torpassa tavataan v syntynyt Honkalan Keskisen Maria Yrjöntytär, joka on ilmeisesti Henrik Tuomaanpojan vaimon Maria Yrjöntyttären sukulaisia. Vuonna 1789 tavataan Savi torpasta rippikirjojen mukaan Jaakko Antinpoika s ja Kristiina Antintytär s Jaakko ja Kristiina siirtyvät myöhemmin Kangaresveden Riihijärven torppaan, jossa he kuolevat. Ilmeisesti samaan torppaan päätyvät myös myöhemmin Matti Henrikinpoika ja Sofia Philipintytär. Savi torpassa tavataan 1780-luvulla Mickael Ristonpoika s.1755 ja Eufrosina Matintytär s Rosina on Olkkolan Vuohiniemen tytär, jonka isänisä on rakuuna Fager ja isänäiti jo aiemmin mainittu Maria Sipintytär Ruotsulasta. Nämä ilmestyvät Salmijärven suunnasta, mutta eivät kaiketi ole Savi torpassa kauan, koska heidän seuraavat lapset ovat syntyneet Heikkilässä, jossa pariskunta on lampuoteina. Heikkilässä syntyy Rosinan siskolle Eevalle ja Fredrik Rossierille Fredrik niminen poika, joka esiintyy myöhemmin tämän suvun vävynä kievarin pitäjänä Paattilassa. (III) Myyräjoen Yrjö Sipinpoika suku Yrjö s avioitu Sofia Antintyttären s kanssa, jonka oletetaan olevan Pietilän talosta. Yrjö ja Sofia asuivat ensin Ruotsulassa Sipin taloudessa ja Nokkalan talon isäntäparina, jonka jälkeen Nokkalan talo autioituu. Yrjö menetti Nokkalan talon kenties verojen takia, tai hän on ollut siellä lampuotina. Nokkalassa asui ilmeisesti koko perhe vuosien välisen ajan Tuomaan perhettä lukuunottamatta. Yrjö päätyy lopuksi Myräjoen torppaan, jossa hän sekä vaimonsa kuolivat noin 70 vuotiaina. Yrjöllä ja Sofialla on ainakin seuraavat lapset: 1 (IV) Tuomas Yrjönpoika Ruotsulassa. (Haudattujen luettelossa k. lbb. Thomas Joh.s. 5 vuotiaana; ilmeisesti puhtaaksi kirjoittajan virhe, koska ei esiinny myöhemmin rippikirjoissa) 2 (IV) Matti Yrjönpoika s (Ruotsulassa) k , torpparina Myräjoella Mellan Liisa Eliaantytär n Perhe asusti Myräjoella, jossa sekä Matti että Liisa kuolivat. 3 (IV) Maria Yrjöntytär s (Ruotsulassa), menee Kattilajärveen, leski isäntä Pär Erkinpoika. 4 (IV) Helena Yrjöntytär s (Nokkalassa), menee Edesniemeen, torp. Aatami Juhonpoika.

8 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 8 (11) (IV) Myyräjoen Matti Yrjönpoika Matti Yrjönpoika s (Ruotsulassa) k torpparina Myräjoella, Liisa Eliaantytär n (vanhemmat taloll Elias Matinpoika, kotoisin Saukosta sn Jämsän Patalan Ylä-Mellasta, Margareta Eerikintytär n ). Perhe asusti Myräjoellä, jossa sekä Matti että Liisa kuolivat. Matilla ja Liisalla oli seuraavat lapset: 1. (V) Yrjö Matinpoika s Myräjoki 2. (V) Aatami Matinpoika s Myräjoki, I Sofia Juhontytär , II Helena Erkintytär s. noin Aatami oli Myräjoella torpparina, mutta hän on vaimoineen siirtyi 1816 Arvajalle. Arvajan Aatami Matinpojan suku 3. (V) Matti Matinpoika s Myräjoki. Muuttanut Myyräjoelta Kuhmoisiin 1793 naimattomana. Myöhempiä vaiheita ei tunneta. Tästä tulee oletettavasti Myyräjärven Matti Matinpojan suku, jota ei kuitenkaan voida aukottamasti todistaa. 4. (V) Helena Matintytär s Myräjoki, Virkajärven talon poika Matti Matinpoika. Matti ja Helena olivat Virkajärven talon isäntäpari. Virkajärven Helena Matintyttären suku. 5. (V) Juho Matinpoika s Myräjoki, jonka jälkelaiset eivät ole toistaiseksi selvillä 6. (V) Kristiina Matintytär Myyräjoen torppariksi tulee 1819 Saari-Iisakkilan talon poika Wilhelm Aataminpoika s ja hänen puolisonsa Anna Liisa Antintytär s Jämsän Pietilästä. (IV) Kattilajärven miniä Maria Yrjöntytär Maria Yrjöntytär s (Ruotsulassa), k Jämsän Viialan Kattilajärvessä. Menee Kattilajärveen, Kattilajärven leski-isäntä Pär (Petter, Pekka) Erkinpoika n kotoisin Jämsän Saaren Tiiristä (vanhemmat taloll. Eerik Simonpoika n , Anna Antintytär n ). Avioliitosta oli seuraavat lapset: 1. (V) Helena Petterintytär s Kattilajerfvi, Kähöis Tikan leski isäntä Samuel Juhonpoika. Kähöis Tikan suku 2. (V) Juho Petterinpoika s Kattilajerfvi, Liisa Matintytär. Perhe oli Kattilajärven isäntiä. Kattilajärven suku 3. (V) Maria Petterintytär s Kattilajerf, Kuhmoisten Riihijärven talon poika Juho Matinpoika. Kuhmoisten Kassalan suku 4. (V) Katariina (Kaisa) Petterintytär s , torpp. Kalle Kallenpoika Edesniemen Säkkijärveltä. Edesniemen Säkkijärven suku 5. (V) Henrik Petterinpoika s Kattilajärvi, kuoli naimattomana vanhana poikana 6. (V) Matti Pekanpoika s , Hedvig Kallentytär s (vanhemmat torpp. Kalle Kallenpoika s.n.1757, Karhinojan talon tytär Helena Matintytär s , asuivat Edesniemen Karikon torppaa). Matti ja Hedvig asuivat 1830 perheineen Kattilajärvellä. Matti Pekanpoika Kattilajärveltä suku (IV) Edesniemen miniä Helena Yrjöntytär Helena s Jämsän Pietilänkylän Nokkalassa k Edesniemen Edessalossa, torp./taloll. Aatami Juhonpoika s.n.1744 Jämsän Viialassa k Edessalossa (vanhemmat lampuoti Juho Eerikinpoika n , ja Liisa Eerikintytär n ). Helena ja Aatami isännöivät Edesniemen torppaa ja myöhemmin taloa ja avioliitosta oli seuraavat lapset: 1 (V) Juho Aataminpoika s Edesniemi, joka oli talon seuraava isäntä, Maria Juhontytär. Vähä-Edesniemen suku 2 (V) Helena Aatamintytär s Edesniemi, I Kattilajärven Gustaf Petterinpoika, joka kaiketi oli tädin poikapuoli, asuivat Kotiahoa, II oli Antti Matinpoika Kuhmoisista. Kotiahon suku 3 (V) Aatami Aataminpoika s Jämsän rippikirjojen mukaan Aatami on käynyt Jämsässä ripillä aina vuoteen 1818 asti, jolloin hänen kirjat ovat muutettu Kuhmoisiin. Suur-Jämsän historia mainitsee kyseisen talollisen Aatami Juhonpojan pojan esiintyvän Turun yliopistossa nimellä Aatami Aataminpoika Melen. Suur-Jämsän historia mainitsema tieto on mitä ilmeisemmin väärä ja kyseinen pappi on itse asiassa Aatami Juhonpoika Melen Jämsän Jaatilan torpasta, eikä Edesnie-

9 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 9 (11) mestä. Edesniemen Aatami kuolee mitä ilmeisemmin vanhana poika Hassin kylällä. 4 (V) Hedvig Aatamintytär s Edesniemi, ei toistaiseksi tunneta mahdollisia jälkeläisiä 5 (V) Jonas Aataminpoika s Edesniemi, ilmeisesti karvari jonka puoliso oli Amanda Grön s Karvari Jonas Aataminpojan suku (III) Liesjärven Järvenpään Risto Sipinpoika suku Risto s.1715 avioitui Maria Eskilintyttären sn.1711 kanssa (ehkä Säyrylästä). Risto tavataan ensin Ruotsulassa, sen jälkeen veljensä luota Nokkalan talosta, sitten veljensä luona Myräjoella ja hän kuolee Liesjärvellä Riston leski Maria kuolee Liesjärvellä hieman myöhemmin Riston poika Joonas perustaa Ruotsulan kylään Liesjärven Järvenpään torpan. Ristolla ja Marialla on ainakin seuraavat lapset: 1 Joonas Ristonpoika s (Ruotsulassa) k , torpparina Liesjärven Järvenpäässä, I. Brita Rekontytär ( lapsivuoteeseen), II. Hedda Simontytär ( hukkui) ja III. Eeva Mikontytär ( ). LiesJärvenpään suku 2 Nimetön s Nokkalassa, kenties kuollut lapsi, jolla ei ole ollut nimeä 3 Yrjö Ristonpoika kuolee 1 v. Nokkalassa Mielenkiintoinen seikka kantaisiemme Ruotsulan asutuksessa on se, että Risto Sipinpojan poika Jonas Ristonpoika alkaa myöhemmin asuttaa Liesjärven Järvenpää nimistä torppaa. Havunvetämän Järvenpään perusti torppari Erkki Erkinpoika Kakaristosta. Tämä Erkki on Alhon sotilaan Erkki Berg ja Lisa Tuomaantyttären poika. Näiden lisäksi Säyrylään perustetaan Järvenpää niminen torppa, torpparina Simo Juhonpoika ja Eva Jeremiaantytär, jotka ehkä liittyvät samaan sukuun. Myöhemmin lisäksi Salmijärven Matti Heikinpojan kaksi poikaa asuvat Petäisjärven Järvenpäässä. Näin tarkastellen on osittain hämmästyttävää, että samasta kantaisästä polveutuvat henkilöt ovat ainakin 3-4 paikassa nimenneet paikan Järvenpääksi, vai olisiko syynä se, että jokin esiisistämme on käyttänyt Järvenpää sukunimeä tai ollut kotoisin jostakin Järvenpää nimisestä paikasta. Tällaista paikkaa ei tunneta Suur-Jämsän alueella lukujen välillä. Vanhimmat Järvenpää nimiset paikat ovat edellämainitut ja niiden lisäksi on myös Korpilahdella Moxin Järvepää 1700-luvulta. Edellä mainittujen 4 Järvenpään lisäksi Jämsän alueella on ollut myöhemmin muita Järvenpää nimisiä paikkoja mm. Juokslahdessa, Honkalassa, Luomissa, paikka nimeltään Vahderjärvenpää ja myös joitakin muita. Tästä ajatuksesta voidaan johtaa oletus Tuomaan ja Sipin taustasta. Voitaisiin nimittäin ajatella, että perheen tausta liittyy jotenkin Järvenpää nimiseen paikaan ja 1500-luvuilla. Tästä seurauksena jälkipolvet ovat käyttäneet varsin monessa yhteydessä Järvenpää nimeä asuinpaikkansa nimetessään. Sukunimistä tiedetään Suomessa, että ne varsin yleisesti katosivat Länsi-Suomessa käytöstä 1500 tai viimeistään 1600 luvulla, mutta säilyivät nykypäiviään asti Itä-Suomessa. Kun tarkastellaan Järvenpää sukunimen esiintymistä, löytyy kirkon historiankirjojen mukaan varhaisimmat Järvenpää sukunimet Lohtajan- Kalajoen - Haapaveden - Haapajärven suunnasta. Ilmeisesti nimenomaan Lohtajalla tämä sukunimi on säilynyt Länsi-Suomalaisesta käytännöstä poiketen koko ajan Karhin kylän Järvenpää nimisessä talossa. Järvenpää nimeä esiintyy lisäksi Längelmäellä, Orivedellä, Eräjärvellä, ja Tyrväässä pitkin Kokemäenjoen vesistöä. Päijänteen vesistössä esiintyy varsin vanha Järvenpää niminen kylä Hämeenkoskella lähellä Vesijärveä. Paikan nimille on ollut varsin tyypillistä, että ne ovat siirtyneet asutuksen myötä asukkaiden mukana, tai paikat on nimetty jonkin asukkaan tai luonnonominaisuuden mukaan. Jämsän nimistä varsin useat löytyvät Kokemäenjoen varrelta kuten, Hauvala, Vitikkala, Ekois, Ahvenus, Lielahti, Ruotsila jne. Osa nimistöstä on kulkenut pitkin Kymijoen reittiä.

10 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 10 (11) (IV) Liesjärven Järvenpään Joonas Ristonpoika Joonas Ristonpoika s (Ruotsulassa) k , torpparina Liesjärven Järvenpäässä, t I Brita Rekontytär ( lapsivuoteeseen), II Hedda Simontytär Säyrylän Järvenpään torpasta ( hukkui) ja III Eeva Mikontytär ( ). Joonaksella on lapsia seuraavasti: 1 Eeva Joonaantytär Liesniemi 2 Joonas Joonaanpoika Skog s Liesjerfvi,, Anna Antintytär Köykästä Jonas Skogin suku 3 Michael Joonaanpoika Löja s Liesjerfvi, Kaisa Matintytär. Mikko Löjan suku 4 Maria Joonaantytär s Liesjärvi. Maria näyttää kiertäneen perheettömänä Asemen ja Ruotsulankylän taloja. Hän aloittaa 1790 piikana Tolmossa, sitten Asemessa, sitten Saksalassa, Köykässä, Kuikassa ja Pyntässä, jossa hän on 1830 luvulla. Marialla on avioton poika, josta tulee seppä Yijälään ja josta kasvaa seppä Lindgrenin suku. 5 Kalle Joonaanpoika Liesjärvi 6 Hedvig Joonaantytär Liesjärvi 7. Eva Jonaantytär Liesjärvi 8 Elias Joonaanpoika Liesjärvi, kuollut torpparina Liesjärvellä 9 Antti Joonaanpoika s Liesjärvi, muuttanut kotoaan pois 1819 ja värvätty jääkäriksi Thomas Longin rykmenttiin nimellä Fast, oletettavasti kuollut naimattomana Ruotsulassa nimellä Anders Fast 10 Nicodemus Joonaanpoika s Liesjärvi, I. Patajoen Maria Joonaantytär, II. Hauvalan korpraalin tytär Eeva Stiina Haak ja III. Susanna Yrjöntytär s Liesjärveltä. Ovat Liesjärvenpäässä vuoteen 1848 asti, jonka jälkeen tavataan Kujansuun torpasta. Liesjärvenpään suku 11 Joosep Joonaanpoika s Liesjärvi 12 Juho Joonaanpoika s Järvenpä / Lies. (III) Patalan Juho Sipinpoika suku Juho Sipinpoika sn.1721 k avioitui leski Maria Juhontyttären sn.1705 k kanssa, joka oli kotoisin Patalasta. Juho asuu kotonaan Ruotsulassa aina vuoteen 1743 asti, jolloin hän rippikirjamerkintöjen mukaan muuttaa rengiksi Vitikkalaan, josta hän näyttäisi muuttavan Kelhään noin Seuraavaksi Juho tavataan Patalassa, jossa hän avioituu Maria lesken kanssa. Juho ja Maria näyttävät viettävän elämänsä Patalassa, jossa Juho kuolee 67 vuoden iässä. Maria kuolee muutaman vuoden päästä Juhon jälkeen 86 vuoden ikäisenä tyttärensä luona. Juholla ja Marialla oli ainakin seuraavat henkiin jääneet yhteiset lapset: 1 Aatami Juhonpoika s , Liisa Eliaantytär 2 Susanna Juhontytär s , Juho Erkinpoika (IV) Patalan Aatami Juhonpoika Aatami Juhonpoika s Patalassa, I Lisa Eliaantytär s.n k Kosken torpassa, II leski Helena Matintytär. Matilla ja Liisalla oli seuraavat lapset: 1. (V) Maria Aatamintytär s Patalassa ja k.1812 kihlattuna 2 (V) Susanna Aatamintytär s Auvilassa, räätälioppilas Fredrik Fredrikinpoika Grönvall Asemesta. Kievarinpitäjä Grönvallin suku 3 (V) Liisa Aatamintytär s Recolassa ja kuoli hukkuen koskeen 4 (V) Johan Aataminpoika s Patalassa ja kuoli kuumeeseen 5 (V) Anna Leena Aatamintytär s Patalassa, renki Heikki Abrahaminpoika Ylä-Pietilästä. Anna Leena Aatamintyttären suku 6 (V) Joseph Aataminpoika Eld s Koskelassa, Anna Maria Aatamintytär Punamäestä. Josef Eldin suku

11 Sipi Tupmaanpojasta 4 sukupolvea v.1,1 - sivu 11 (11) (IV) Patalan Susanna Juhontytär Susanna Juhontytär s , Juho Erkinpoika Susannalla ja Juholla oli seuraavat lapset: 1. (V) Johannes Juhonpoika s Wanha torp., Eeva Matintytär. Lamminsuon Juho Juhonpojan suku 2 (V) Joonas Juhonpoika s Mylly torp kuoli lavantautiin kuten isänsä samana vuonna 3 (V) Eva Juhontytär s Koskela torpassa, Henrik Asp s.14.xx.1769 Jämsän sahalta. Pariskunta oli joko lapseton tai muutti jonnekin, koska heistä ei ole merkintöjä Jämsän historiakirjoissa. II voisi olla Gustaf Hjelt Järvenpäässä Antti Järvenpää