Vihreitä lapsipoliittisia linjauksia
|
|
- Maija Hanna-Mari Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihreät De Gröna Vihreitä lapsipoliittisia linjauksia Vanhempainvapaiden kehittäminen ja turvallisen ja tasa-arvoisen lapsuuden turvaaminen Hyväksytty puoluehallituksessa Sisällysluettelo Vihreän lapsipolitiikan lähtökohtana on lapsen etu...1 Pidempi, tasa-arvoisempi ja joustavampi vanhempainvapaamalli on lapsen oikeus...2 Vanhempainvapaiden kehittäminen...2 Vanhemmuuden kustannusten jakaminen...3 Vihreä politiikka syrjäytymisen ehkäisemiseksi...3 Perusedellytyksiä onnistua syrjäytymisen torjunnassa...3 Perustulo ja lapsiperheiden tulonsiirrot luovat pohjan hyvinvoinnille...5 Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto osana turvallista ja tasa-arvoista lapsuutta...6 Lastensuojelu ja erityisen tuen palvelut...6 Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen...7 Vihreän lapsipolitiikan lähtökohtana on lapsen etu Vihreää lapsipolitiikkaa luonnehtii pyrkimys tasa-arvoisten lähtökohtien varmistamiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn, lasten hyvinvoinnin tavoitteluun ja vastuuseen tulevista sukupolvista sekä se, että jätämme lapsillemme maapallon, jolla on hyvä elää. Vihreän lapsipolitiikan kaikenkattavana lähtökohtana on lapsen etu. Hyvä lapsuus on itsessään arvokas asia ja koetulla lapsuudella on usein ratkaiseva merkitys sille, minkälaiset hyvän elämän edellytykset, elämäntavat ja toimintakyky ihmiselle aikuisena muodostuvat. Onnistunut lapsipolitiikka on vihreiden mielestä sitä, että jokaiselle lapselle luodaan tasa-arvoiset lähtökohdat kasvuun ja että eri taustoista tulevien lasten hyvinvointierot ovat pienet. Tämä edellyttää hyvän vanhemmuuden helpottamista vanhempainvapaajärjestelmää kehittämällä. Lasten tervettä ja turvallista kasvua haluamme edistää ongelmien ennaltaehkäisyllä, varhaisella tuella ja puuttumisella, tulonsiirroilla sekä erityishuomion kiinnittämisellä riskiryhmiin kuuluvien lasten olosuhteisiin. Ikääntymisen ja elinajan odotteen nousun seurauksena hoiva- ja eläkemenojen osuus valtion hyvinvointimenoista tulee kasvamaan. Julkisen talouden kestävyysvajeen arvioidaan tätä kirjoitettaessa olevan yli kymmenen miljardin euron suuruinen. Tilanteeseen sopeutuminen edellyttää rakenteellisten toimien lisäksi joko menojen leikkauksia tai verojen korottamista. Vihreät on hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi valmis verojen korottamiseen. Resurssimme ovat rajallisia ja toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja toimiviin hoitoketjuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapsiperheiden palveluiden laatu ja määrä on taattava myös riippumatta yksittäisen kunnan taloudellisesta tilanteesta, jotta pystymme takaamaan kansalaisten yhdenvertaisuuden. Kun kyse on lapsuudesta, kerran rikki mennyttä on vaikeata korjata. Siksi hyvän lapsuuden edellytyksistä on huolehdittava myös vaikeina aikoina. Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus määrittelee lapsen alle 18-vuotiaaksi. Lastensuojelulaissa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena vuotiasta. Vakiintuneessa kielenkäytössä puhutaan kuitenkin usein myös nuorista, kun tarkoitetaan vanhempia lapsia ja juuri täysi- 1
2 ikäistyneitä ihmisiä. Suomessa tehdään esimerkiksi nuorisotyötä, vaikka sen painopisteessä olevat ovat alle 18-vuotaita. Myös tässä linjapaperissa puhutaan syrjäytymisen ehkäisyn yhteydessä lapsista ja nuorista. Tämä linjapaperi käsittelee vihreiden linjauksia vanhempainvapaiden kehittämisestä ja turvallisen, tasaarvoisen lapsuuden edistämisestä. Vihreän lapsipolitiikan erityiskysymyksiä käsitellään laajemmin vuonna 2005 hyväksytyssä lapsipoliittisessa ohjelmassa. Pidempi, tasa-arvoisempi ja joustavampi vanhempainvapaamalli on lapsen oikeus Vihreät esittää vanhempainvapaajärjestelmän merkittävää uudistamista. Vihreiden mielestä vanhempainvapaiden kehittämistä pitää tarkastella huolellisesti koko perheen kannalta. Johtavana näkökulmana vihreillä on lapsilähtöisyys ja lapsen etu. Vanhempainvapaiden kehittäminen Vanhempainvapaan kokonaiskestoa on pidennettävä ja sen sisältöä muutettava lapsen hyvinvoinnin ja tasaarvoisen vanhemmuuden edistämiseksi. Vihreät esittää vanhempainvapaamallia, jossa kuusi kuukautta kiintiöidään äidin käyttöön, kuusi isän tai synnyttäneen äidin puolison ja kuusi kuukautta vanhempien yhteisellä päätöksellä jaettavaksi (ns malli). Äitiysrahasta, isyysrahasta ja vanhempainvapaasta käytettäisiin jatkossa yhtenäistä nimitystä vanhempainraha. Vihreiden vanhempainvapaamallin tavoitteena on lisätä perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa. Uskomme, että tukemalla hoitovastuun tasaisempaa jakamista saadaan onnellisempia perheitä, joissa jaksetaan lapsiperheen arkea paremmin. Kannatamme käytäntöjä, jotka vahvistavat miesten mahdollisuuksia ja oikeuksia toimia aktiivisina vanhempina lapsilleen ja osallistua hoivatyöhön. Tasaisempi vanhempainvapaiden jakaminen vahvistaisi myös isien oikeuksia erotilanteissa. Mallin seurauksena päivähoitouran alku keskimäärin myöhentyisi. Toisaalta malli lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja helpottaa naisten paluuta työelämään. Tämä osaltaan kompensoisi lisääntyneistä vanhempainvapaista yhteiskunnalle syntyneitä kustannuksia. Vihreät esittää, että jokainen kuuden kuukauden jakso sisältää mahdollisuuden kahden viikon limittämiseen, jolloin vanhemmat voivat olla kotona yhtä aikaa. Mallin seurauksena vanhempainvapaiden kesto olisi kuukautta (maksimissaan 486 arkipäivää, kun kesto on nykyään enintään 305 arkipäivää), riippuen siitä pitävätkö molemmat vanhemmat omat kautensa kokonaan ja kuinka paljon vanhemmat pitävät vapaita yhtä aikaa. Työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta vihreät pitää tärkeänä perhevapaajärjestelmän kehittämistä nykyistä joustavammaksi. Nimestään huolimatta malli ei tarkoita, että vapaat olisi pakko pitää kuuden kuukauden jaksoissa. Vihreät kannattaa mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti, nykyistä useammassa erässä (kuten Ruotsissa) ja halutessa rytmittämällä pidemmälle, kolmen vuoden jakson sisälle. Vanhempainvapaata on voitava pitää myös osapäiväisesti, jolloin vanhempi voi tehdä lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Vihreiden mielestä kaikkien perhevapaiden on oltava kaikkien perheiden käytössä perhemuodosta riippumatta. Yhden vanhemman perheissä vanhempainvapaiden on oltava täysimääräisesti lapsen ainoan huoltajan käytettävissä. Oikeus isyysvapaisiin on irrotettava vanhemman sukupuolesta ja parisuhdemuodosta. Isyysvapaan on siis oltava myös etäisän ja ei-synnyttäneen/sosiaalisen äidin käytettävissä. Äitiysvapaa on voitava siirtää isälle tai ei-synnyttäneelle äidille silloin, kun lapsi ei asu synnyttäneen äidin kanssa. Samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä perhevapaiden tulee määräytyä kuten avoliitossa. Vihreät esittää, että äitiä ei velvoiteta jäämään äitiyslomalle viimeistään kuukautta ennen laskettua aikaa, vaan äiti voisi halutessaan jatkaa työntekoa kunnes laskettuun aikaan on kaksi viikkoa. 2
3 Vihreät kannattaa myös osittaisen kotihoidon tuen määräytymistä liukuvana suhteessa lapsen lyhyempään päiväkotipäivään. Tämä helpottaisi osaltaan työelämän ja perheen yhteensovittamista. Osittaisen kotihoidon tuen kehittäminen on tärkeätä myös opiskelun ja lasten saannin yhteensovittamista ajatellen. Vihreiden esittämä joustavampi vanhempainvapaamalli parantaisi myös yrittäjien mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen Tällä hetkellä Kansaneläkelaitos maksaa työnantajalle osan vanhemmuuteen liittyvistä kustannuksista. Työnantajalle voi kuitenkin koitua vanhemmuudesta muita kuluja, jotka vaihtelevat ja joiden arvioiminen on käytännössä hankalaa. Eri arvioiden yläpää on kuitenkin liikkunut eurossa. Koska isät käyttävät vain 6,7 % kaikista korvatuista vanhemmuuspäivistä, vanhempainvapaiden kustannukset kohdistuvat voimakkaasti äidin työnantajalle. Tämän seurauksena työnantajat pitävät naisen palkkaamista taloudellisena riskinä. Määräaikaiset työsuhteet ovatkin kaikkein yleisimpiä juuri nuorilla naisilla. Kansaneläkelaitos maksaa osan vanhemmuuteen liittyvistä kustannuksista. Työnantajalle voi kuitenkin koitua työntekijän vanhemmuudesta muun muassa seuraavanlaisia menoja: - päivärahan ja palkan välinen erotus, jos työehtosopimuksessa työntekijälle taataan tietyltä äitiysvapaan ajalta - usein kolmelta kuukaudelta - täysi palkka - mahdollisen raskaudenaikaisen sairausloman palkka seitsemältä päivältä - palkka, joka useimmissa työehtosopimuksissa taataan enintään neljä päivää kestävän tilapäisen hoitovapaan ajalta lapsen sairastuessa - työhön perehdyttämisen kustannukset, joita syntyy äitiys- ja vanhempainvapaan ajalle palkatun sijaisen tai pitkältä perhevapaalta työhön palaavan työntekijän kouluttamisesta; sijaistamisen kustannukset vaihtelevat suuresti riippuen muun muassa siitä, rekrytoidaanko ja perehdytetäänkö työhön uusi työntekijä, vai jaetaanko äitiyslomalle jääneen työt työpaikan sisällä. Eri ammattialojen rasitusten jakamiseksi täytyy vanhemmuuden kustannukset vihreiden mielestä jakaa tasaisemmin kaikkien työnantajien kesken. Kustannusten jakamisen seurauksena työnantaja ei enää näkisi naisen palkkaamista miehen palkkaamista suurempana taloudellisena riskinä. Vihreät esittää mallia, jossa Kansaneläkelaitos korvaisi edellä esitetyt kustannukset. Raskauden aikana maksettu sairauslomapalkka korvattaisiin seitsemän päivän ajalta. Sijaisen ja pitkältä perhevapaalta työhön palaavan työntekijän perehdyttämisestä korvattaisiin yhden kuukauden palkkakulut. Rahoitus tähän järjestettäisiin työnantajien sairasvakuutusmaksun korotuksella. Uusi malli vanhempainvapaiden jakamisesta lisää työelämän tasa-arvoa eri sukupuolten kesken. Erityisesti nuorten naisten asema työmarkkinoilla paranee, kun työnantajan ei kannata syrjiä naisia työhönotossa äitiysriskin takia. Uudistus poistaa myös naisyrittäjyyden esteitä. Omalta osaltaan vanhemmuuden epäsuorien kustannusten jakamista edistää myös isien käyttämien vanhempainvapaiden osuuden kasvu. Vihreä politiikka syrjäytymisen ehkäisemiseksi Perusedellytyksiä onnistua syrjäytymisen torjunnassa Lapsiköyhyys on ehkä kaikkein ruminta köyhyyttä: lapsi on köyhä täysin riippumatta omista valinnoistaan. Vihreiden mielestä suomalaisen yhteiskunnan on vahvistettava tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille köyhyyden ja sen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Yksikään lapsi ei vihreiden mielestä saisi kasvaa köyhänä, vaan tavoitteena on oltava tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle lapselle. Yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen on puututtava päättäväisesti. Vuosina lapsiköyhyys lähes kolminkertaistui: Vuonna 2008 jo 13,3 % lapsiperheistä oli suhteellisesti köyhiä. Kun 1990-luvun lamaa ennen lapsiperheiden köyhyys oli muuta yhteiskuntaa 3
4 vähäisempää, vuonna 2000 köyhien lapsiperheiden osuus ylitti ensimmäistä kertaa muun väestön suhteellisesti köyhien osuuden. Lapsilisien ja kotihoidon tuen ostovoima on jäänyt jälkeen yleisestä ansiotulojen kehityksestä. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, joita oli 2009 jo viidennes kaikista perheistä. Yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste on huomattavasti kahden vanhemman perheitä korkeampi. Viime vuosina tehdyt pienimpien äitiys- isyys- ja vanhempainrahojen korotukset, lapsilisien sitominen indeksiin ja tasokorotus kolmannesta lapsesta lähtien, yksinhuoltajien lapsilisän korotus ja kotihoidontuen korotus ovat merkittäviä, mutta eivät riittäviä lapsiperheiden perusturvan parannuksia. Köyhien lapsiperheiden määrän kasvu liittyy myös työmarkkinoiden muutokseen: vähän koulutetuille on aiempaa vähemmän työpaikkoja, työelämä on silppuuntunut ja matalapalkkaisella työllä on aiempaa vaikeampi tulla toimeen. Lapsiköyhyys ei kosketa kuitenkaan pelkästään matalasti koulutettuja perheitä: 15 %:ssa köyhistä lapsiperheistä huoltajalla on korkeakoulutus. Neuvolat, leikkipuistot, päivähoito ja koulu ovat paikkoja, joissa tavoitetaan koko ikäluokka ja joissa syrjäytymisvaarassa olevat lapset on mahdollista tunnistaa erityistukea varten. Lasten palveluiden leikkaaminen 1990-luvulla johti kielteiseen kierteeseen: Perus- ja ehkäisevien palveluiden leikkaaminen päivähoidossa, kouluissa ja terveydenhuollossa johti aiempaa heikompiin mahdollisuuksiin puuttua lasten ongelmiin. Työttömyys ja epävarmat työsuhteet rasittivat vanhempia. Samaan aikaan kun perus- ja ehkäisevistä palveluista säästettiin, erityisen tuen palveluiden tarve lasten kohdalla kasvoi. Tarpeen kasvu ei kuitenkaan johtanut resurssien kasvattamiseen. Viime vuosina näihin ongelmiin on puututtu, mutta tulosten perusteella ei riittävästi. Vihreiden mielestä painopisteen siirto ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen edellyttää nykyistä suurempaa resursointia. Lapsiperheiden köyhyys altistaa syrjäytymiselle. Sosioekonomiset tekijät vaikuttavat myös merkittävästi fyysiseen ja psykososiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Entistä useampi lapsi kärsii unihäiriöistä, on erityisopetuksessa tai kasvatus- ja perheneuvolan taikka lastensuojelun avohuollon asiakkaana tai saa psykiatrista laitoshoitoa. Tämä kertoo kielteisestä kehityksestä, johon on lasten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin nimissä puututtava. Onnistunut syrjäytymisen ehkäisy edellyttää, että lasten kanssa tehtävän työn perusedellytykset ovat kunnossa: riittävä tietopohja, nykyaikaiset toimintamallit ja riittävät resurssit. Vihreät esittää lisäpanostuksia kuntien lapsi- ja perhepalveluihin. Tämä ehkäisee myöhempää raskaiden erityispalveluiden tarvetta. Neuvolakäyntien määrä on oltava riittävä ja sisällön laadukasta. Kouluterveydenhuollolla täytyy olla aikaa lapsen kuulemiseen. Päivähoidon on tapahduttava riittävän pienissä ryhmissä, lähellä kotia ja työntekijöiden on oltava ammattitaitoisia. Samaan aikaan lapsi- ja perhepalveluita on kehitettävä niin, että niissä huomioidaan erilaiset perhemallit ja perheiden vaihtuvat elämäntilanteet. Lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi on vahvistettava hallintorajat ylittävää monialaista yhteistyötä. Lasten ja nuorten kanssa ovat tekemisissä muun muassa terveydenhoitajat, leikkipuistojen ja päiväkotien työntekijät, perhepäivähoitajat, koulujen oppilashuoltoryhmät, nuorisotyöntekijät, lastensuojelun ja sosiaaliasemien työntekijät, perheneuvolan, perheoikeudellisten asioiden sekä nuorisoasemien työntekijät sekä useat moniammatilliset verkostot. Toimiva tiedonkulku ja hoitoketjut ovat välttämättömiä. Lapsiperheiden palveluiden pirstaleinen rakenne ja hallinnon näkökulmasta lähtevä kehittäminen luovat tilanteen, jossa kaikkein eniten tuen tarpeessa olevat perheet eivät osaa tukea hakea. Syrjäytymisvaarassa, ohimenevässä kriisissä tai muun avun tarpeessa olevia nuoria voidaan auttaa moniammatillisella yhteistyöllä tehtävällä erityisnuorisotyöllä ja etsivällä nuorisotyöllä. Erityisnuorisotyön osuutta koulupudokkaiden auttamisessa on kasvatettava. Erityisnuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta voivat ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä osaavien ammattilaisten tekemänä. Nuorista viidennes kokee jonkinasteisia mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistusta tai käytöshäiriöitä. On hyvin tärkeätä, että nuoret ohjataan heti ensimmäisellä lääkärikäynnillä oikean palvelun piiriin eikä nuoria käännytetä pois ilman apua. Pitkät jonotusajat hoitoon vaikuttavat lapsiin erityisen kielteisesti. Vihreiden mielestä lasten- ja nuorisopsykiatrian resursseja on lisättävä ja nuorten on saatava apua heti ja riittävästi. 4
5 Lasten hyvinvoinnin kannalta on olennaista saada kattavaa ja ajantasaista tutkimustietoa lapsista. Lapsiperheiden hyvinvointia koskevaa tutkimustietoa on lähinnä yli 15-vuotiaista, kun taas alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsia koskevaa tietoa on liian vähän. Jotta resursseja lasten hyvinvointiin osattaisiin suunnata oikein, on lasten hyvinvointia koskevan tiedon oltava kattavaa. Tällä hetkellä esimerkiksi lapsiperheiden taloudellista liikkumavaraa, lasten terveyttä, maahanmuuttajataustaisia lapsia, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnan tarjoaman tuen puutteita ei seurata tarpeeksi tarkasti. Vihreiden mielestä internetin tarjoamia mahdollisuuksia lasten ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa tuessa on hyödynnettävä paremmin. Internetistä on tullut merkittävä itse- ja vertaisavun paikka, jossa ihmiset jakavat kokemuksia ja tukea. Verkossa liikkuu myös paikkansa pitämätöntä tietoa, joten on tärkeätä että myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset osallistuvat keskusteluun. Vanhemmuuden tueksi tarkoitetuista palveluista pitää myös tiedottaa pienten lasten vanhempien suosimilla keskustelupalstoilla ja muilla nettisivuilla. Samoin nuorille pitää tarjota nuorten suosimilla sivustoilla tukea esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin. Nuorten viettäessä yhä enemmän aikaa internetissä on myös perinteisen nuorisotyön painopistettä siirrettävä verkossa tehtävään työhön. Perheiden palveluissa on tärkeätä, että molempia vanhempia kohdellaan tasavertaisina silloin kun molemmilla on siihen riittävät edellytykset. Perustulo ja lapsiperheiden tulonsiirrot luovat pohjan hyvinvoinnille Pohja syrjäytymisen ehkäisemiselle luodaan riittävällä perusturvalla. Vihreiden ratkaisu riittävään perusturvaan on perustulon käyttöönotto. Perustulolla korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet, opintotuki ja minimivanhempainpäivärahat. Perustulon avulla sosiaaliturvasta saataisiin nykyistä yhtenäisempi, yksinkertaisempi ja reilumpi. Perustulon käyttöönotto ei kuitenkaan poista monipuolisen lapsipolitiikan ja täydentävien tulonsiirtojen tarvetta. Perustuloon siirtyminen vapauttaisi kuitenkin hallinnossa työntekijöitä etuuspäätösten tekemisestä ihmisten auttamiseen. Yksinhuoltajaperheiden työllisyysaste on laskenut 1990-luvun jälkeen kolmanneksella. Yksinhuoltajaperheisiin kohdistuu myös voimakkain köyhyysriski. Politiikan haasteena on tukea yksinhuoltajia tavalla, joka purkaa kannustinloukkuja työelämään siirtymisen tieltä. Perustulo ehkäisisi töiden vastaanottamista haittaavaa kannustinloukkua, kun kaikki pienetkin lisäansiot kannattaisi ottaa vastaan, sen sijaan että työnteosta rangaistaisiin. Tällä hetkellä työttömän todellinen marginaalivero on keskimäärin yli 60 prosenttia, joillakin jopa yli 80 prosenttia. Tulonsiirtojen vaikutukset olisivat yksinkertaisempia ja helpommin ennakoitavissa, eikä etuuspäätöksien käsittelyn odottaminen johtaisi nykyisellä tavalla lapsiperheiden byrokratialoukkuihin. Lyhytaikaisesta työstä jää työttömyysturvan leikkautumisen jälkeen työttömälle käteen alle kolmannes. Vihreiden mielestä on edistettävä ratkaisuja, joilla tätä lyhytaikaisten töiden yhteensovittamista työttömyyteen parannetaan. Keinoja ovat muun muassa työmarkkinatuen ja ansiotulojen yhteensovitusprosentin laskeminen ja erillisen työllistymislisän maksaminen lyhytaikaisesta työstä. Yksinhuoltajien tilanteen helpottamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi vihreät esittää myös osittaisen hoitorahan yksinhuoltajakorotusta. Pienituloisten yksinhuoltajien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi Vihreät esittää yksinhuoltajien toimeentulotukinormin korottamista ja toimeentulotuen harrastelisän kasvattamista. Näin turvataan tällaisissa elämäntilanteissa olevien perheiden lapsille tasapuolisemmat mahdollisuudet harrastuksiin. Opiskelun ja vanhemmuuden yhteensovittaminen on vaativaa, eikä opiskelevalla vanhemmalla ole samanlaisia mahdollisuuksia työntekoon opintojen ohessa kuin lapsettomilla opiskelijoilla. Opintojen ja lasten yhteensovittamiseksi vihreät pitää tärkeänä opintotukeen tehtävän lapsikorotuksen käyttöönottoa ja opintotuen sitomista indeksiin. Vihreiden mielestä pienituloisten verotusta on myös laskettava esimerkiksi kunnallisveron perusvähennystä kasvattamalla. 5
6 Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto osana turvallista ja tasa-arvoista lapsuutta Kaikille alle kouluikäisille lapsille tarkoitettu neuvolatoiminta on tärkeätä lasten kehityksen, perheiden tukemisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. Perheen lasten ensimmäisten elinvuosien aikana saama tuki on kaikkein vaikuttavinta. Riittävä neuvolakäyntien määrä on turvattava, jotta neuvoloissa voidaan kiinnittää suunnitelmallisesti huomiota lasten ja perheiden hyvinvointiin ja tarvittaessa ohjata perheet erityispalveluihin. Esimerkiksi perheväkivallan ja perheen päihdeongelmien tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen kannalta neuvoloilla on keskeinen asema. Siksi onkin myönteistä, että neuvolakäyntien määrä on lähtenyt nousuun 90-luvun lamasta seuranneen notkahduksen jälkeen ja että neuvoloissa on alettu kiinnittää enemmän huomiota koko perheen hyvinvointiin. Neuvolatyön moniammatillisuutta ja yhteistyötä on parannettava perhekeskusmallia levittämällä niin, että neuvolan apuna on tarvittaessa esimerkiksi perhetyöntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, päihdetyön asiantuntija tai lasten hyvinvointia edistävän järjestön edustaja. Myös kotipalveluiden riittävistä resursseista on huolehdittava: Kotipalveluita saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut vuoden 1990 reilusta kahdeksasta prosentista vuoteen 2008 mennessä alle kahteen prosenttiin. Kuitenkin kotipalvelut ovat esimerkki palvelusta, joka tehokkaasti ehkäisee perheiden ongelmia ja puuttuu niihin varhain. Kotipalvelu ja lastenhoitoapu olisivat monessa tapauksessa riittävä ja ongelmat ennaltaehkäisevä tukimuoto. Esimerkiksi monille yksinhuoltajaperheille kotiapu voisi mahdollistaa työssäkäynnin ja vaikeista jaksoista selviämisen. Neuvolatoiminnan lisäksi myös kouluterveydenhuoltoa on oltava riittävästi tarjolla. Kouluterveydenhuollon kautta on saatava niin kouluterveydenhoitajan, -psykologin kuin -kuraattorin palveluita ja kouluterveydenhuolto on kytkettävä toimivaan yhteistyöhön koulun muun henkilökunnan kanssa. Erityisesti koulujen psykologipalveluiden riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Peruspalveluita on edelleen kehitettävä hallintokuntien rajat ylittäen niin, että varhainen tuki lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäisee lastensuojelun ja erityisesti kodin ulkopuolelle tehtävien lasten sijoitusten tarvetta. Tiedonsiirrosta hallintokuntien välillä on huolehdittava niin saman paikkakunnan sisällä kuin myös perheen muuttaessa uudelle paikkakunnalle. Sähköisiä asiakastietojärjestelmiä kehitettäessä on kuitenkin yksityisyyden suojasta pidettävä huolta. Lastensuojelu ja erityisen tuen palvelut Vuoden 2008 aikana lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli yli lasta ja nuorta. Vuoden 2009 aikana tehtiin yli lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat yli lasta. Tilastojen valossa kehitys kulkee huolestuttavaan suuntaan: kun vuonna 1998 lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli 3,1 % lapsista, luku oli vuonna 2008 jo 5,4 %. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli jo 1,3 % kaikista lapsista. Vuonna 2008 uudistetussa lastensuojelulaissa pyritään suuntaamaan lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn, avohuoltoon ja perheiden varhaiseen tukeen sekä viranomaisten yhteistyön parantamiseen. Laissa lastensuojelu käsitetään kaikkia viranomaisia koskevaksi toiminnaksi, jossa kaikki lapset tavoittavilla peruspalveluilla on keskeinen rooli lasten ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisyssä. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden tukemisessa on tärkeätä, että palvelujärjestelmä ei leimaa lapsia ja siten vahvista syrjäytymisprosesseja. Luottamuksellisuus on tärkeätä, mutta luottamuksellisuudesta on luovuttava kun se vaarantaa lapsen hyvinvoinnin, esimerkiksi kun epäillään lapsen joutuneen vakavan rikoksen uhriksi. Lapsen etu menee luottamuksellisuuden edelle. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista (0 17 v) ja nuorista (18 20 v) oli vuonna 2008 perhehoidossa 33 %, ammatillisessa perhekotihoidossa 19 %, laitoshuollossa 34 % ja muussa huollossa 14 %. Pysyvät vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet parhaiten turvaavassa perhehoidossa olevien lasten ja nuorten osuus on 6
7 viime vuosien aikana laskenut, kun taas laitoshuollossa ja ammatillisessa perhekotihoidossa olevien lasten ja nuorten osuus on kasvanut. Sopivien adoptioperheiden löytämiseen ja adoptioon tukemiseen on ohjattava lisäresursseja. Adoptioperheiden pulaa voidaan helpottaa sallimalla samaa sukupuolta olevilla pareille perheen ulkopuolinen adoptio-oikeus. Adoptioperheiden kohtelu pitää vihreiden mielestä yhtenäistää vastaamaan biologisten perheiden etuusoikeuksia. Adoptioperheillä pitäisi esimerkiksi olla oikeus hoitovapaiden pitämiseen. Lisäksi sijais- ja adoptioperheillä pitäisi olla oikeus vuoden hoitovapaaseen silloin, kun sijoitettava lapsi on yli kolmevuotias. Päihdeongelmaisia äitejä ja vauvoja auttavien ensikotien ja avopalveluiden rahoituksesta ja palveluiden riittävyydestä on pidettävä huolta. Keskimäärin kaksi kolmasosaa ensikodeissa olleista äideistä on kuntoutunut niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei ole tarvittu. Nopea puuttuminen on myös ehkäissyt raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttamia sikiövaurioita. Ensikotitoiminnan kustannukset ovat hyvin pienet suhteessa vauvana huostaan otetuista lapsista syntyviin kustannuksiin. Erityisen tuen järjestämisessä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa vihreiden mielestä paljon mahdollisuuksia. Tämä edellyttää kuitenkin järjestöjen toimintaedellytysten ja viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista. Vakavista mielenterveysongelmista kärsivät lapset eivät kuulu lastensuojelulaitoksiin, vaan psykiatrisen hoidon piiriin. Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tämä korostaa onnistuneen ja riittävästi resursoidun kotouttamisen ja kielikoulutuksen tärkeyttä. Jos pakolaistaustaiset nuoret eivät saa riittävää tukea, voi heillä olla vaikeuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa ja hahmottaa omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Maahanmuuttajille tulee tarvittaessa laatia sekä henkilökohtaiset että perheiden yhteiset kotouttamisohjelmat, joilla pyritään helpottamaan suomalaiseen yhteiskuntaan asettumista. Maahanmuuttajalasten vanhemmat voivat kokea neuvottomuutta lasten kasvattamisessa uudessa kulttuuriympäristössä, joten myös vanhempien riittävä kotouttaminen ja kieliopetus pitää varmistaa. Kaupungeilla ja kunnilla tulee olla varaa maahanmuuttajataustaisten nuorten erityispalveluiden järjestämiseen ja kykyä hallintorajat ylittävään pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää myös monikulttuurisen ammatillisen osaamisen vahvistamista. Myös pakolaisten vastaanottoon ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen kohdennettujen määrärahojen on oltava riittävät jotta maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Väliaikaista majoittumista varten tarkoitetut vastaanottokeskukset eivät ole hyvä paikka lapsille. Pitkittynyt asuminen vastaanottokeskuksissa haittaa kotoutumista ja lisää syrjäytymisriskiä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat sekasortoisista oloista yksin maahan tulleet turvapaikanhakijalapset, jotka pitäisi sijoittaa erityisiin ryhmäkoteihin, joissa noudatetaan lastensuojelulain mukaisia mitoituksia. Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kouluttamiseen on kiinnitettävä erityishuomiota. 7
Vanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotPerhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien
Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän
LisätiedotPerhepalikat uusiksi. SAK:n malli perhevapaiksi
Perhepalikat uusiksi SAK:n malli perhevapaiksi Perhepalikat uusiksi SAK:n malli perhevapaiksi 1. Joustavoittaa perhevapaita 2. Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista 3. Kannustaa isiä perhevapaille
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotVanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.
Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta
LisätiedotISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto
ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotIsän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä
Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotKESKENERÄINEN, ei jatkettu valmistelua
Aktuaari- ja talouspalveluryhmä 17.12.2017 Alustavia kustannuslaskelmia perhevapaamalleista Oheiset laskelmat ovat vielä alustavia ja tulokset saattavat muuttua merkittävästi mallien yksityiskohtien ja
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotRaha seuraa lasta. Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli
Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli Lähtökohdat: Raha seuraa lasta. Jokaista syntyvää tai perheeseen adoptoitavaa
LisätiedotAlle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi
Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotYHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA
YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotMiten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola
Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotLapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?
Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotNäin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.
Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotPERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA
PERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU 16.-17.4.2016 SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA UUDET PERHEVAPAAPALIKAT TASA-ARVO OLETUKSENA, MUTTA VANHEMMAT VOIVAT SIIRTÄÄ ETUUKSIA KESKENÄÄN
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotLiisa Partio Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja
Liisa Partio 28.3.2019 Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja Pienituloisuus Suomessa Pienituloisia oli vuonna 2017 yhteensä 654 000 eli 12,1 % väestöstä (2016: 11,5 %) Määrä
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotNUORILLA ON OIKEUS VOIDA HYVIN
NUORILLA ON OIKEUS VOIDA HYVIN POLIITTINEN OHJELMA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI NUORILLA ON OIKEUS VOIDA HYVIN. RKP haluaa nähdä yhteiskunnan, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle. Nuoren ihmisen syrjäytyminen
LisätiedotVÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA
STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 133/2006 vp Laki sairausvakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Suomalainen yhteiskunta ikääntyy nopeaan tahtiin, ja vanhusväestön
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotPerheiden monimuotoisuus lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä koulutuksessa
Perheiden monimuotoisuus lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä koulutuksessa Hallitusohjelmatyön taustaksi Anna Moring, FT, johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet -verkosto Tausta: tilastoja
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotHYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke
HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotWell-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi
Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä
LisätiedotJoustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit
Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotPERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE. - STM:n, TEM:in hanke
PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE - TM:n, TEM:in hanke HANKKEEN TAVOITE Perhevapaalta työllistyminen -hanke Toiminkausi 14.1.2019 31.12.2020 Hankkeen tavoitteena on tukea perhevapaalla olevien joustavaa siirtymistä
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotHyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotKunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo
Kevään 2018 ESR- ohjelmatilanne TL5 Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo 29.5.2018 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
LisätiedotPäätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotToimiva lastensuojelu
Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotPerhepalikat uusiksi
Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (6) 433 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittämisestä Imatran mallin mukaisesti HEL 2014-013762 T 00 00 03 Päätös
LisätiedotMihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke
Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotLastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi
Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotSäästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista
Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotIsyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriölle
Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta
Lisätiedot27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen
27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia 1 088 456 Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %.
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotAkavan perhevapaamalli. Tasa-arvoa ja joustavuutta
Akavan perhevapaamalli Tasa-arvoa ja joustavuutta 1 Sisällys Tasa-arvoa ja joustavuutta 3 Akavan malliin kuuluu vanhempainvapaa- ja joustovapaa-osio 5 Vanhempainvapaa-osio 6 Joustovapaa-osio 8 Joustovapaan
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotParaisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto
PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi
LisätiedotKohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?
Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotMonitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja
Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjanmaan alueen erityisyys Kaksikielisyys, monikielisyys (m.m.bosnia,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
Lisätiedot