Vihreitä lapsipoliittisia linjauksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreitä lapsipoliittisia linjauksia"

Transkriptio

1 Vihreät De Gröna Vihreitä lapsipoliittisia linjauksia Vanhempainvapaiden kehittäminen ja turvallisen ja tasa-arvoisen lapsuuden turvaaminen Hyväksytty puoluehallituksessa Sisällysluettelo Vihreän lapsipolitiikan lähtökohtana on lapsen etu...1 Pidempi, tasa-arvoisempi ja joustavampi vanhempainvapaamalli on lapsen oikeus...2 Vanhempainvapaiden kehittäminen...2 Vanhemmuuden kustannusten jakaminen...3 Vihreä politiikka syrjäytymisen ehkäisemiseksi...3 Perusedellytyksiä onnistua syrjäytymisen torjunnassa...3 Perustulo ja lapsiperheiden tulonsiirrot luovat pohjan hyvinvoinnille...5 Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto osana turvallista ja tasa-arvoista lapsuutta...6 Lastensuojelu ja erityisen tuen palvelut...6 Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen...7 Vihreän lapsipolitiikan lähtökohtana on lapsen etu Vihreää lapsipolitiikkaa luonnehtii pyrkimys tasa-arvoisten lähtökohtien varmistamiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn, lasten hyvinvoinnin tavoitteluun ja vastuuseen tulevista sukupolvista sekä se, että jätämme lapsillemme maapallon, jolla on hyvä elää. Vihreän lapsipolitiikan kaikenkattavana lähtökohtana on lapsen etu. Hyvä lapsuus on itsessään arvokas asia ja koetulla lapsuudella on usein ratkaiseva merkitys sille, minkälaiset hyvän elämän edellytykset, elämäntavat ja toimintakyky ihmiselle aikuisena muodostuvat. Onnistunut lapsipolitiikka on vihreiden mielestä sitä, että jokaiselle lapselle luodaan tasa-arvoiset lähtökohdat kasvuun ja että eri taustoista tulevien lasten hyvinvointierot ovat pienet. Tämä edellyttää hyvän vanhemmuuden helpottamista vanhempainvapaajärjestelmää kehittämällä. Lasten tervettä ja turvallista kasvua haluamme edistää ongelmien ennaltaehkäisyllä, varhaisella tuella ja puuttumisella, tulonsiirroilla sekä erityishuomion kiinnittämisellä riskiryhmiin kuuluvien lasten olosuhteisiin. Ikääntymisen ja elinajan odotteen nousun seurauksena hoiva- ja eläkemenojen osuus valtion hyvinvointimenoista tulee kasvamaan. Julkisen talouden kestävyysvajeen arvioidaan tätä kirjoitettaessa olevan yli kymmenen miljardin euron suuruinen. Tilanteeseen sopeutuminen edellyttää rakenteellisten toimien lisäksi joko menojen leikkauksia tai verojen korottamista. Vihreät on hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi valmis verojen korottamiseen. Resurssimme ovat rajallisia ja toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja toimiviin hoitoketjuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapsiperheiden palveluiden laatu ja määrä on taattava myös riippumatta yksittäisen kunnan taloudellisesta tilanteesta, jotta pystymme takaamaan kansalaisten yhdenvertaisuuden. Kun kyse on lapsuudesta, kerran rikki mennyttä on vaikeata korjata. Siksi hyvän lapsuuden edellytyksistä on huolehdittava myös vaikeina aikoina. Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus määrittelee lapsen alle 18-vuotiaaksi. Lastensuojelulaissa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena vuotiasta. Vakiintuneessa kielenkäytössä puhutaan kuitenkin usein myös nuorista, kun tarkoitetaan vanhempia lapsia ja juuri täysi- 1

2 ikäistyneitä ihmisiä. Suomessa tehdään esimerkiksi nuorisotyötä, vaikka sen painopisteessä olevat ovat alle 18-vuotaita. Myös tässä linjapaperissa puhutaan syrjäytymisen ehkäisyn yhteydessä lapsista ja nuorista. Tämä linjapaperi käsittelee vihreiden linjauksia vanhempainvapaiden kehittämisestä ja turvallisen, tasaarvoisen lapsuuden edistämisestä. Vihreän lapsipolitiikan erityiskysymyksiä käsitellään laajemmin vuonna 2005 hyväksytyssä lapsipoliittisessa ohjelmassa. Pidempi, tasa-arvoisempi ja joustavampi vanhempainvapaamalli on lapsen oikeus Vihreät esittää vanhempainvapaajärjestelmän merkittävää uudistamista. Vihreiden mielestä vanhempainvapaiden kehittämistä pitää tarkastella huolellisesti koko perheen kannalta. Johtavana näkökulmana vihreillä on lapsilähtöisyys ja lapsen etu. Vanhempainvapaiden kehittäminen Vanhempainvapaan kokonaiskestoa on pidennettävä ja sen sisältöä muutettava lapsen hyvinvoinnin ja tasaarvoisen vanhemmuuden edistämiseksi. Vihreät esittää vanhempainvapaamallia, jossa kuusi kuukautta kiintiöidään äidin käyttöön, kuusi isän tai synnyttäneen äidin puolison ja kuusi kuukautta vanhempien yhteisellä päätöksellä jaettavaksi (ns malli). Äitiysrahasta, isyysrahasta ja vanhempainvapaasta käytettäisiin jatkossa yhtenäistä nimitystä vanhempainraha. Vihreiden vanhempainvapaamallin tavoitteena on lisätä perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa. Uskomme, että tukemalla hoitovastuun tasaisempaa jakamista saadaan onnellisempia perheitä, joissa jaksetaan lapsiperheen arkea paremmin. Kannatamme käytäntöjä, jotka vahvistavat miesten mahdollisuuksia ja oikeuksia toimia aktiivisina vanhempina lapsilleen ja osallistua hoivatyöhön. Tasaisempi vanhempainvapaiden jakaminen vahvistaisi myös isien oikeuksia erotilanteissa. Mallin seurauksena päivähoitouran alku keskimäärin myöhentyisi. Toisaalta malli lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja helpottaa naisten paluuta työelämään. Tämä osaltaan kompensoisi lisääntyneistä vanhempainvapaista yhteiskunnalle syntyneitä kustannuksia. Vihreät esittää, että jokainen kuuden kuukauden jakso sisältää mahdollisuuden kahden viikon limittämiseen, jolloin vanhemmat voivat olla kotona yhtä aikaa. Mallin seurauksena vanhempainvapaiden kesto olisi kuukautta (maksimissaan 486 arkipäivää, kun kesto on nykyään enintään 305 arkipäivää), riippuen siitä pitävätkö molemmat vanhemmat omat kautensa kokonaan ja kuinka paljon vanhemmat pitävät vapaita yhtä aikaa. Työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta vihreät pitää tärkeänä perhevapaajärjestelmän kehittämistä nykyistä joustavammaksi. Nimestään huolimatta malli ei tarkoita, että vapaat olisi pakko pitää kuuden kuukauden jaksoissa. Vihreät kannattaa mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti, nykyistä useammassa erässä (kuten Ruotsissa) ja halutessa rytmittämällä pidemmälle, kolmen vuoden jakson sisälle. Vanhempainvapaata on voitava pitää myös osapäiväisesti, jolloin vanhempi voi tehdä lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Vihreiden mielestä kaikkien perhevapaiden on oltava kaikkien perheiden käytössä perhemuodosta riippumatta. Yhden vanhemman perheissä vanhempainvapaiden on oltava täysimääräisesti lapsen ainoan huoltajan käytettävissä. Oikeus isyysvapaisiin on irrotettava vanhemman sukupuolesta ja parisuhdemuodosta. Isyysvapaan on siis oltava myös etäisän ja ei-synnyttäneen/sosiaalisen äidin käytettävissä. Äitiysvapaa on voitava siirtää isälle tai ei-synnyttäneelle äidille silloin, kun lapsi ei asu synnyttäneen äidin kanssa. Samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä perhevapaiden tulee määräytyä kuten avoliitossa. Vihreät esittää, että äitiä ei velvoiteta jäämään äitiyslomalle viimeistään kuukautta ennen laskettua aikaa, vaan äiti voisi halutessaan jatkaa työntekoa kunnes laskettuun aikaan on kaksi viikkoa. 2

3 Vihreät kannattaa myös osittaisen kotihoidon tuen määräytymistä liukuvana suhteessa lapsen lyhyempään päiväkotipäivään. Tämä helpottaisi osaltaan työelämän ja perheen yhteensovittamista. Osittaisen kotihoidon tuen kehittäminen on tärkeätä myös opiskelun ja lasten saannin yhteensovittamista ajatellen. Vihreiden esittämä joustavampi vanhempainvapaamalli parantaisi myös yrittäjien mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen Tällä hetkellä Kansaneläkelaitos maksaa työnantajalle osan vanhemmuuteen liittyvistä kustannuksista. Työnantajalle voi kuitenkin koitua vanhemmuudesta muita kuluja, jotka vaihtelevat ja joiden arvioiminen on käytännössä hankalaa. Eri arvioiden yläpää on kuitenkin liikkunut eurossa. Koska isät käyttävät vain 6,7 % kaikista korvatuista vanhemmuuspäivistä, vanhempainvapaiden kustannukset kohdistuvat voimakkaasti äidin työnantajalle. Tämän seurauksena työnantajat pitävät naisen palkkaamista taloudellisena riskinä. Määräaikaiset työsuhteet ovatkin kaikkein yleisimpiä juuri nuorilla naisilla. Kansaneläkelaitos maksaa osan vanhemmuuteen liittyvistä kustannuksista. Työnantajalle voi kuitenkin koitua työntekijän vanhemmuudesta muun muassa seuraavanlaisia menoja: - päivärahan ja palkan välinen erotus, jos työehtosopimuksessa työntekijälle taataan tietyltä äitiysvapaan ajalta - usein kolmelta kuukaudelta - täysi palkka - mahdollisen raskaudenaikaisen sairausloman palkka seitsemältä päivältä - palkka, joka useimmissa työehtosopimuksissa taataan enintään neljä päivää kestävän tilapäisen hoitovapaan ajalta lapsen sairastuessa - työhön perehdyttämisen kustannukset, joita syntyy äitiys- ja vanhempainvapaan ajalle palkatun sijaisen tai pitkältä perhevapaalta työhön palaavan työntekijän kouluttamisesta; sijaistamisen kustannukset vaihtelevat suuresti riippuen muun muassa siitä, rekrytoidaanko ja perehdytetäänkö työhön uusi työntekijä, vai jaetaanko äitiyslomalle jääneen työt työpaikan sisällä. Eri ammattialojen rasitusten jakamiseksi täytyy vanhemmuuden kustannukset vihreiden mielestä jakaa tasaisemmin kaikkien työnantajien kesken. Kustannusten jakamisen seurauksena työnantaja ei enää näkisi naisen palkkaamista miehen palkkaamista suurempana taloudellisena riskinä. Vihreät esittää mallia, jossa Kansaneläkelaitos korvaisi edellä esitetyt kustannukset. Raskauden aikana maksettu sairauslomapalkka korvattaisiin seitsemän päivän ajalta. Sijaisen ja pitkältä perhevapaalta työhön palaavan työntekijän perehdyttämisestä korvattaisiin yhden kuukauden palkkakulut. Rahoitus tähän järjestettäisiin työnantajien sairasvakuutusmaksun korotuksella. Uusi malli vanhempainvapaiden jakamisesta lisää työelämän tasa-arvoa eri sukupuolten kesken. Erityisesti nuorten naisten asema työmarkkinoilla paranee, kun työnantajan ei kannata syrjiä naisia työhönotossa äitiysriskin takia. Uudistus poistaa myös naisyrittäjyyden esteitä. Omalta osaltaan vanhemmuuden epäsuorien kustannusten jakamista edistää myös isien käyttämien vanhempainvapaiden osuuden kasvu. Vihreä politiikka syrjäytymisen ehkäisemiseksi Perusedellytyksiä onnistua syrjäytymisen torjunnassa Lapsiköyhyys on ehkä kaikkein ruminta köyhyyttä: lapsi on köyhä täysin riippumatta omista valinnoistaan. Vihreiden mielestä suomalaisen yhteiskunnan on vahvistettava tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille köyhyyden ja sen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Yksikään lapsi ei vihreiden mielestä saisi kasvaa köyhänä, vaan tavoitteena on oltava tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle lapselle. Yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen on puututtava päättäväisesti. Vuosina lapsiköyhyys lähes kolminkertaistui: Vuonna 2008 jo 13,3 % lapsiperheistä oli suhteellisesti köyhiä. Kun 1990-luvun lamaa ennen lapsiperheiden köyhyys oli muuta yhteiskuntaa 3

4 vähäisempää, vuonna 2000 köyhien lapsiperheiden osuus ylitti ensimmäistä kertaa muun väestön suhteellisesti köyhien osuuden. Lapsilisien ja kotihoidon tuen ostovoima on jäänyt jälkeen yleisestä ansiotulojen kehityksestä. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, joita oli 2009 jo viidennes kaikista perheistä. Yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste on huomattavasti kahden vanhemman perheitä korkeampi. Viime vuosina tehdyt pienimpien äitiys- isyys- ja vanhempainrahojen korotukset, lapsilisien sitominen indeksiin ja tasokorotus kolmannesta lapsesta lähtien, yksinhuoltajien lapsilisän korotus ja kotihoidontuen korotus ovat merkittäviä, mutta eivät riittäviä lapsiperheiden perusturvan parannuksia. Köyhien lapsiperheiden määrän kasvu liittyy myös työmarkkinoiden muutokseen: vähän koulutetuille on aiempaa vähemmän työpaikkoja, työelämä on silppuuntunut ja matalapalkkaisella työllä on aiempaa vaikeampi tulla toimeen. Lapsiköyhyys ei kosketa kuitenkaan pelkästään matalasti koulutettuja perheitä: 15 %:ssa köyhistä lapsiperheistä huoltajalla on korkeakoulutus. Neuvolat, leikkipuistot, päivähoito ja koulu ovat paikkoja, joissa tavoitetaan koko ikäluokka ja joissa syrjäytymisvaarassa olevat lapset on mahdollista tunnistaa erityistukea varten. Lasten palveluiden leikkaaminen 1990-luvulla johti kielteiseen kierteeseen: Perus- ja ehkäisevien palveluiden leikkaaminen päivähoidossa, kouluissa ja terveydenhuollossa johti aiempaa heikompiin mahdollisuuksiin puuttua lasten ongelmiin. Työttömyys ja epävarmat työsuhteet rasittivat vanhempia. Samaan aikaan kun perus- ja ehkäisevistä palveluista säästettiin, erityisen tuen palveluiden tarve lasten kohdalla kasvoi. Tarpeen kasvu ei kuitenkaan johtanut resurssien kasvattamiseen. Viime vuosina näihin ongelmiin on puututtu, mutta tulosten perusteella ei riittävästi. Vihreiden mielestä painopisteen siirto ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen edellyttää nykyistä suurempaa resursointia. Lapsiperheiden köyhyys altistaa syrjäytymiselle. Sosioekonomiset tekijät vaikuttavat myös merkittävästi fyysiseen ja psykososiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Entistä useampi lapsi kärsii unihäiriöistä, on erityisopetuksessa tai kasvatus- ja perheneuvolan taikka lastensuojelun avohuollon asiakkaana tai saa psykiatrista laitoshoitoa. Tämä kertoo kielteisestä kehityksestä, johon on lasten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin nimissä puututtava. Onnistunut syrjäytymisen ehkäisy edellyttää, että lasten kanssa tehtävän työn perusedellytykset ovat kunnossa: riittävä tietopohja, nykyaikaiset toimintamallit ja riittävät resurssit. Vihreät esittää lisäpanostuksia kuntien lapsi- ja perhepalveluihin. Tämä ehkäisee myöhempää raskaiden erityispalveluiden tarvetta. Neuvolakäyntien määrä on oltava riittävä ja sisällön laadukasta. Kouluterveydenhuollolla täytyy olla aikaa lapsen kuulemiseen. Päivähoidon on tapahduttava riittävän pienissä ryhmissä, lähellä kotia ja työntekijöiden on oltava ammattitaitoisia. Samaan aikaan lapsi- ja perhepalveluita on kehitettävä niin, että niissä huomioidaan erilaiset perhemallit ja perheiden vaihtuvat elämäntilanteet. Lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi on vahvistettava hallintorajat ylittävää monialaista yhteistyötä. Lasten ja nuorten kanssa ovat tekemisissä muun muassa terveydenhoitajat, leikkipuistojen ja päiväkotien työntekijät, perhepäivähoitajat, koulujen oppilashuoltoryhmät, nuorisotyöntekijät, lastensuojelun ja sosiaaliasemien työntekijät, perheneuvolan, perheoikeudellisten asioiden sekä nuorisoasemien työntekijät sekä useat moniammatilliset verkostot. Toimiva tiedonkulku ja hoitoketjut ovat välttämättömiä. Lapsiperheiden palveluiden pirstaleinen rakenne ja hallinnon näkökulmasta lähtevä kehittäminen luovat tilanteen, jossa kaikkein eniten tuen tarpeessa olevat perheet eivät osaa tukea hakea. Syrjäytymisvaarassa, ohimenevässä kriisissä tai muun avun tarpeessa olevia nuoria voidaan auttaa moniammatillisella yhteistyöllä tehtävällä erityisnuorisotyöllä ja etsivällä nuorisotyöllä. Erityisnuorisotyön osuutta koulupudokkaiden auttamisessa on kasvatettava. Erityisnuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta voivat ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä osaavien ammattilaisten tekemänä. Nuorista viidennes kokee jonkinasteisia mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistusta tai käytöshäiriöitä. On hyvin tärkeätä, että nuoret ohjataan heti ensimmäisellä lääkärikäynnillä oikean palvelun piiriin eikä nuoria käännytetä pois ilman apua. Pitkät jonotusajat hoitoon vaikuttavat lapsiin erityisen kielteisesti. Vihreiden mielestä lasten- ja nuorisopsykiatrian resursseja on lisättävä ja nuorten on saatava apua heti ja riittävästi. 4

5 Lasten hyvinvoinnin kannalta on olennaista saada kattavaa ja ajantasaista tutkimustietoa lapsista. Lapsiperheiden hyvinvointia koskevaa tutkimustietoa on lähinnä yli 15-vuotiaista, kun taas alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsia koskevaa tietoa on liian vähän. Jotta resursseja lasten hyvinvointiin osattaisiin suunnata oikein, on lasten hyvinvointia koskevan tiedon oltava kattavaa. Tällä hetkellä esimerkiksi lapsiperheiden taloudellista liikkumavaraa, lasten terveyttä, maahanmuuttajataustaisia lapsia, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnan tarjoaman tuen puutteita ei seurata tarpeeksi tarkasti. Vihreiden mielestä internetin tarjoamia mahdollisuuksia lasten ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa tuessa on hyödynnettävä paremmin. Internetistä on tullut merkittävä itse- ja vertaisavun paikka, jossa ihmiset jakavat kokemuksia ja tukea. Verkossa liikkuu myös paikkansa pitämätöntä tietoa, joten on tärkeätä että myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset osallistuvat keskusteluun. Vanhemmuuden tueksi tarkoitetuista palveluista pitää myös tiedottaa pienten lasten vanhempien suosimilla keskustelupalstoilla ja muilla nettisivuilla. Samoin nuorille pitää tarjota nuorten suosimilla sivustoilla tukea esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin. Nuorten viettäessä yhä enemmän aikaa internetissä on myös perinteisen nuorisotyön painopistettä siirrettävä verkossa tehtävään työhön. Perheiden palveluissa on tärkeätä, että molempia vanhempia kohdellaan tasavertaisina silloin kun molemmilla on siihen riittävät edellytykset. Perustulo ja lapsiperheiden tulonsiirrot luovat pohjan hyvinvoinnille Pohja syrjäytymisen ehkäisemiselle luodaan riittävällä perusturvalla. Vihreiden ratkaisu riittävään perusturvaan on perustulon käyttöönotto. Perustulolla korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet, opintotuki ja minimivanhempainpäivärahat. Perustulon avulla sosiaaliturvasta saataisiin nykyistä yhtenäisempi, yksinkertaisempi ja reilumpi. Perustulon käyttöönotto ei kuitenkaan poista monipuolisen lapsipolitiikan ja täydentävien tulonsiirtojen tarvetta. Perustuloon siirtyminen vapauttaisi kuitenkin hallinnossa työntekijöitä etuuspäätösten tekemisestä ihmisten auttamiseen. Yksinhuoltajaperheiden työllisyysaste on laskenut 1990-luvun jälkeen kolmanneksella. Yksinhuoltajaperheisiin kohdistuu myös voimakkain köyhyysriski. Politiikan haasteena on tukea yksinhuoltajia tavalla, joka purkaa kannustinloukkuja työelämään siirtymisen tieltä. Perustulo ehkäisisi töiden vastaanottamista haittaavaa kannustinloukkua, kun kaikki pienetkin lisäansiot kannattaisi ottaa vastaan, sen sijaan että työnteosta rangaistaisiin. Tällä hetkellä työttömän todellinen marginaalivero on keskimäärin yli 60 prosenttia, joillakin jopa yli 80 prosenttia. Tulonsiirtojen vaikutukset olisivat yksinkertaisempia ja helpommin ennakoitavissa, eikä etuuspäätöksien käsittelyn odottaminen johtaisi nykyisellä tavalla lapsiperheiden byrokratialoukkuihin. Lyhytaikaisesta työstä jää työttömyysturvan leikkautumisen jälkeen työttömälle käteen alle kolmannes. Vihreiden mielestä on edistettävä ratkaisuja, joilla tätä lyhytaikaisten töiden yhteensovittamista työttömyyteen parannetaan. Keinoja ovat muun muassa työmarkkinatuen ja ansiotulojen yhteensovitusprosentin laskeminen ja erillisen työllistymislisän maksaminen lyhytaikaisesta työstä. Yksinhuoltajien tilanteen helpottamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi vihreät esittää myös osittaisen hoitorahan yksinhuoltajakorotusta. Pienituloisten yksinhuoltajien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi Vihreät esittää yksinhuoltajien toimeentulotukinormin korottamista ja toimeentulotuen harrastelisän kasvattamista. Näin turvataan tällaisissa elämäntilanteissa olevien perheiden lapsille tasapuolisemmat mahdollisuudet harrastuksiin. Opiskelun ja vanhemmuuden yhteensovittaminen on vaativaa, eikä opiskelevalla vanhemmalla ole samanlaisia mahdollisuuksia työntekoon opintojen ohessa kuin lapsettomilla opiskelijoilla. Opintojen ja lasten yhteensovittamiseksi vihreät pitää tärkeänä opintotukeen tehtävän lapsikorotuksen käyttöönottoa ja opintotuen sitomista indeksiin. Vihreiden mielestä pienituloisten verotusta on myös laskettava esimerkiksi kunnallisveron perusvähennystä kasvattamalla. 5

6 Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto osana turvallista ja tasa-arvoista lapsuutta Kaikille alle kouluikäisille lapsille tarkoitettu neuvolatoiminta on tärkeätä lasten kehityksen, perheiden tukemisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. Perheen lasten ensimmäisten elinvuosien aikana saama tuki on kaikkein vaikuttavinta. Riittävä neuvolakäyntien määrä on turvattava, jotta neuvoloissa voidaan kiinnittää suunnitelmallisesti huomiota lasten ja perheiden hyvinvointiin ja tarvittaessa ohjata perheet erityispalveluihin. Esimerkiksi perheväkivallan ja perheen päihdeongelmien tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen kannalta neuvoloilla on keskeinen asema. Siksi onkin myönteistä, että neuvolakäyntien määrä on lähtenyt nousuun 90-luvun lamasta seuranneen notkahduksen jälkeen ja että neuvoloissa on alettu kiinnittää enemmän huomiota koko perheen hyvinvointiin. Neuvolatyön moniammatillisuutta ja yhteistyötä on parannettava perhekeskusmallia levittämällä niin, että neuvolan apuna on tarvittaessa esimerkiksi perhetyöntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, päihdetyön asiantuntija tai lasten hyvinvointia edistävän järjestön edustaja. Myös kotipalveluiden riittävistä resursseista on huolehdittava: Kotipalveluita saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut vuoden 1990 reilusta kahdeksasta prosentista vuoteen 2008 mennessä alle kahteen prosenttiin. Kuitenkin kotipalvelut ovat esimerkki palvelusta, joka tehokkaasti ehkäisee perheiden ongelmia ja puuttuu niihin varhain. Kotipalvelu ja lastenhoitoapu olisivat monessa tapauksessa riittävä ja ongelmat ennaltaehkäisevä tukimuoto. Esimerkiksi monille yksinhuoltajaperheille kotiapu voisi mahdollistaa työssäkäynnin ja vaikeista jaksoista selviämisen. Neuvolatoiminnan lisäksi myös kouluterveydenhuoltoa on oltava riittävästi tarjolla. Kouluterveydenhuollon kautta on saatava niin kouluterveydenhoitajan, -psykologin kuin -kuraattorin palveluita ja kouluterveydenhuolto on kytkettävä toimivaan yhteistyöhön koulun muun henkilökunnan kanssa. Erityisesti koulujen psykologipalveluiden riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Peruspalveluita on edelleen kehitettävä hallintokuntien rajat ylittäen niin, että varhainen tuki lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäisee lastensuojelun ja erityisesti kodin ulkopuolelle tehtävien lasten sijoitusten tarvetta. Tiedonsiirrosta hallintokuntien välillä on huolehdittava niin saman paikkakunnan sisällä kuin myös perheen muuttaessa uudelle paikkakunnalle. Sähköisiä asiakastietojärjestelmiä kehitettäessä on kuitenkin yksityisyyden suojasta pidettävä huolta. Lastensuojelu ja erityisen tuen palvelut Vuoden 2008 aikana lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli yli lasta ja nuorta. Vuoden 2009 aikana tehtiin yli lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat yli lasta. Tilastojen valossa kehitys kulkee huolestuttavaan suuntaan: kun vuonna 1998 lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli 3,1 % lapsista, luku oli vuonna 2008 jo 5,4 %. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli jo 1,3 % kaikista lapsista. Vuonna 2008 uudistetussa lastensuojelulaissa pyritään suuntaamaan lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn, avohuoltoon ja perheiden varhaiseen tukeen sekä viranomaisten yhteistyön parantamiseen. Laissa lastensuojelu käsitetään kaikkia viranomaisia koskevaksi toiminnaksi, jossa kaikki lapset tavoittavilla peruspalveluilla on keskeinen rooli lasten ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisyssä. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden tukemisessa on tärkeätä, että palvelujärjestelmä ei leimaa lapsia ja siten vahvista syrjäytymisprosesseja. Luottamuksellisuus on tärkeätä, mutta luottamuksellisuudesta on luovuttava kun se vaarantaa lapsen hyvinvoinnin, esimerkiksi kun epäillään lapsen joutuneen vakavan rikoksen uhriksi. Lapsen etu menee luottamuksellisuuden edelle. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista (0 17 v) ja nuorista (18 20 v) oli vuonna 2008 perhehoidossa 33 %, ammatillisessa perhekotihoidossa 19 %, laitoshuollossa 34 % ja muussa huollossa 14 %. Pysyvät vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet parhaiten turvaavassa perhehoidossa olevien lasten ja nuorten osuus on 6

7 viime vuosien aikana laskenut, kun taas laitoshuollossa ja ammatillisessa perhekotihoidossa olevien lasten ja nuorten osuus on kasvanut. Sopivien adoptioperheiden löytämiseen ja adoptioon tukemiseen on ohjattava lisäresursseja. Adoptioperheiden pulaa voidaan helpottaa sallimalla samaa sukupuolta olevilla pareille perheen ulkopuolinen adoptio-oikeus. Adoptioperheiden kohtelu pitää vihreiden mielestä yhtenäistää vastaamaan biologisten perheiden etuusoikeuksia. Adoptioperheillä pitäisi esimerkiksi olla oikeus hoitovapaiden pitämiseen. Lisäksi sijais- ja adoptioperheillä pitäisi olla oikeus vuoden hoitovapaaseen silloin, kun sijoitettava lapsi on yli kolmevuotias. Päihdeongelmaisia äitejä ja vauvoja auttavien ensikotien ja avopalveluiden rahoituksesta ja palveluiden riittävyydestä on pidettävä huolta. Keskimäärin kaksi kolmasosaa ensikodeissa olleista äideistä on kuntoutunut niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei ole tarvittu. Nopea puuttuminen on myös ehkäissyt raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttamia sikiövaurioita. Ensikotitoiminnan kustannukset ovat hyvin pienet suhteessa vauvana huostaan otetuista lapsista syntyviin kustannuksiin. Erityisen tuen järjestämisessä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa vihreiden mielestä paljon mahdollisuuksia. Tämä edellyttää kuitenkin järjestöjen toimintaedellytysten ja viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista. Vakavista mielenterveysongelmista kärsivät lapset eivät kuulu lastensuojelulaitoksiin, vaan psykiatrisen hoidon piiriin. Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tämä korostaa onnistuneen ja riittävästi resursoidun kotouttamisen ja kielikoulutuksen tärkeyttä. Jos pakolaistaustaiset nuoret eivät saa riittävää tukea, voi heillä olla vaikeuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa ja hahmottaa omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Maahanmuuttajille tulee tarvittaessa laatia sekä henkilökohtaiset että perheiden yhteiset kotouttamisohjelmat, joilla pyritään helpottamaan suomalaiseen yhteiskuntaan asettumista. Maahanmuuttajalasten vanhemmat voivat kokea neuvottomuutta lasten kasvattamisessa uudessa kulttuuriympäristössä, joten myös vanhempien riittävä kotouttaminen ja kieliopetus pitää varmistaa. Kaupungeilla ja kunnilla tulee olla varaa maahanmuuttajataustaisten nuorten erityispalveluiden järjestämiseen ja kykyä hallintorajat ylittävään pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää myös monikulttuurisen ammatillisen osaamisen vahvistamista. Myös pakolaisten vastaanottoon ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen kohdennettujen määrärahojen on oltava riittävät jotta maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Väliaikaista majoittumista varten tarkoitetut vastaanottokeskukset eivät ole hyvä paikka lapsille. Pitkittynyt asuminen vastaanottokeskuksissa haittaa kotoutumista ja lisää syrjäytymisriskiä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat sekasortoisista oloista yksin maahan tulleet turvapaikanhakijalapset, jotka pitäisi sijoittaa erityisiin ryhmäkoteihin, joissa noudatetaan lastensuojelulain mukaisia mitoituksia. Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kouluttamiseen on kiinnitettävä erityishuomiota. 7

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen hallitusohjelmassa

Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen hallitusohjelmassa Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen hallitusohjelmassa Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa -seminaari 9.2.2012, Akavatalo Esa Iivonen, STM/STO Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

VASEMMISTON LAUSUNTO VANHEMPAINVAPAAJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSESTA SEKÄ JÄRJESTELMÄN RAHOITUKSESTA

VASEMMISTON LAUSUNTO VANHEMPAINVAPAAJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSESTA SEKÄ JÄRJESTELMÄN RAHOITUKSESTA VASEMMISTON LAUSUNTO VANHEMPAINVAPAAJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSESTA SEKÄ JÄRJESTELMÄN RAHOITUKSESTA Vasemmisto lausuu Vanhempainvapaatyöryhmälle kantanaan, että se kannattaa ns. 6+6+6 -mallia, kustannusten

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen 27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia 1 088 456 Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %.

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa

Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa Moniammatillinen työ ja perheiden asema Suomessa Lapset, lapsiperheet ja lama 90-luvun laman aikana kunnissa supistettiin lasten ja lapsiperheiden peruspalveluja Laman jälkeen lasten ja nuorten erityispalvelujen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tutkimuksen tavoite tutkia työpaikkatasolla minkälaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia perhevapaista aiheutuu työnantajalle

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto HENRY FOORUMI 6.11.2012 Euroopassa tavoitteena: VÄESTÖLIITTO Anna Kokko, 6.11.2012 2 Työlainsäädäntö toiminta Perhevapaalainsäädäntö

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

6/43/09 4.6.2009. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

6/43/09 4.6.2009. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 6/43/09 4.6.2009 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto Hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2008 (K 1/2009 vp), naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu lasten

Lisätiedot

Köyhyys lasten elämässä

Köyhyys lasten elämässä Köyhyys lasten elämässä Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 20. 21.9.2012 Lappeenrannassa Heikki Hiilamo Esitelmän rakenne Johdanto: Matthew V:n tarina Köyhyys lapsiperheissä

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

PYHÄ PERHE. ja uudistusta kaipaava perhevapaajärjestelmämme. Minna Sirnö 15.8.2010

PYHÄ PERHE. ja uudistusta kaipaava perhevapaajärjestelmämme. Minna Sirnö 15.8.2010 PYHÄ PERHE ja uudistusta kaipaava perhevapaajärjestelmämme nykyinen perhevapaajärjestemä pähkinänkuoressa Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI

LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI Esa Iivonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuuleeko kukaan vai huudanko kovempaa? Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot