Silmät ovat sielun peili. Ääni itse sielu. ÄÄNENTUOTON PERUSTEET

Transkriptio

1 Silmät ovat sielun peili. Ääni itse sielu. ÄÄNENTUOTON PERUSTEET Hyvän äänen määrittely on hankalaa, koska siihen vaikuttaa niin paljon jokaisen omat henkilökohtaiset mieltymykset. Puheessa on aina mukana sekä ilmaisu että äänitekniikka. Joskus voi ilmaisullisesti vahva ääni olla puhujalle itselleen haitallinen ja johtaa jopa äänellisiin ongelmiin. Ääneen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät; kulttuuritausta, aika, koulutus ja tietenkin oma äänenkäytön koulutus. Toisella hyvä ääni on luontainen lahja, toinen joutuu näkemään paljonkin vaivaa äänensä eteen. Äänen kouluttaminen vaatii harjoitusta, mutta jopa vakavistakin äänihäiriöistä selviää useimmiten harjoittelemalla. Andersonin jaottelun mukaan ääni määritellään väljästi ja silti yksinkertaisesti: Hyvä ääni on terve ja miellyttävä sekä tarkoituksenmukainen niin fysiologian kuin kommunikoinnin kannalta katsottuna. (Anderson: Training the Speaking Voice) Hyvä ääni on puhdas. Silloin äänessä ei ole häiritseviä tekiöitä kuten nasaalisuutta, kireyttä, karheutta tai käheyttä. Nämä äänen piirteet, sen lisäksi että ne voivat ärsyttää kuulijoita, ovat myös usein merkki epätasapainosta äänentuotossa. Sopiva äänen korkeus on jokaisella ikiomansa, kuitenkin niin, että naiset keskenään puhuvat omalla tyypillisellä korkeudellaan ja miehet omallaan. Miehen ääni on yleensä matalampi kuin naisen. Korkeus vaihtelee tilanteen mukaan. Usein meillä työ- ja kotiääni ovat erilaiset; työääni on tavallisesti matalampi. Kun tavoittelemme vakuuttavuutta madallamme usein ääntämme. Monotonisuuden puheessa välttää kun virkkeen sisällä on kokonaisvaihtelua. Sopiva äänen voima eli voimakkuus, volyymi on sovitettava tilanteen mukaan kuitenkin välttäen huutamista ja kuiskaamista niiden rasittavuuden takia. Huutamistakin on hyvä opetella, jos sitä tekee mielellään! Äänen voimakkuuteen vaikuttaa puhujan persoonallisuus ja asenne omaan itseen. Hyvin kova ääni voi kertoa itsensä korostamisen tarpeesta tai vastaavasti hiljainen epävarmuudesta. Aistimme helposti, jos äänentuotto on puhujalleen itselleen työlästä; työlään tuntuinen ääni rasittaa myös kuulijan korvaa. Jos puhuminen tuntuu työläältä se on merkki häiriöstä äänentuotossa.. Mottona puheentuotolle on: mahdollisimman hyvä lopputulos mahdollisimman pienellä vaivalla. (Laukkanen & Leino: Ihmeellinen ihmisääni). Miellyttävä ääni kertoo meille puhujan positiivisesta asenteesta. Miellyttävässä äänessä on eloa ja vaihtelevuutta, sitä on mukava kuunnella ja näin mielikuvamme puhujasta on myös positiivinen. Hyvä äänenkäyttäjä artikuloi selkeästi ja täsmällisesti unohtamatta kuitenkaan eläytymistä. Liika artikulointi voi jäykistää puhetta ja tehdä siitä elottoman ja tykittävä

2 ÄÄNEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Ääni on peritty ja toisaalta opittu. Hyvin monenlaiset asiat voivat johtaa äänihäiriöiden syntymiseen. 1. Rakenteelliset tekijät äänihuulten rakenteelliset viat ja heikkoudet purenta nenän väliseinän vinouma äänirasituksen sietokyky ryhti ja työasennot hengitys 2. Äänenkäyttötapa ja puheen määrä opittu malli persoonallisuus liian voimakas tai hiljainen ääni, liian korkea tai matala ääni erilaisia tapoja: rykiminen, kuiskaaminen jne. 3. Terveydelliset tekijät yleinen psyykkinen ja fyysinen terveydentila esim.astma, allergia, krooniset kivut, masennus hormonaaliset muutokset esim.raskaus ja vaihdevuodet leikkaukset esim. nielurisat 4. Sisäisesti vaikuttavia asioita maitotuotteet suklaa pähkinät tupakka kahvi ja tee alkoholi lääkkeet 5. Ympäristölliset tekijät melu huono ilman laatu esim. pöly, kosteus, home, ilmastointi. Esim. kokolattiamatto. tilan akustiikka.

3 HYVÄN ÄÄNENTUOTON KULMAKIVET RYHTI Hyvä ryhti on rentona olemista, mutta ei velttoutta. Usein psyykkisten ja fyysisten jännitysten vuoksi ryhti on painunut kasaan ja olemme velttoja selästä ja jännitämme vatsaa, jonka tulisi olla rento. Äänenkäytön kannalta erityisesti pään asennolla on merkitystä; leuan tulisi olla 90 asteen kulmassa. Harjoitusten avulla löytää helposti ryhdikkään asennon ja harjoittelun avulla oppii huomaamaan ja korjaamaan ryhtiänsä. RENTOUS Kiireinen elämäntyyli, näyttöpäätteellä istuminen ja sairaudet aiheuttavat kehoon jännityksiä. Meillä voi olla erilaisia jännityksiä kehossa, ilman, että edes huomaamme niitä. Alavatsan lihasten sekä hartioiden jännittäminen ovat yleisimpiä kestojännityksiä. Rentoutta voi oppia erilaisten lihastuntoaistia parantavien harjoitusten kautta esim. niska- sekä hartiajumppa. HENGITYS Hengityksen on hyvä olla melko kokonaisvaltaista ja hengittäessä ilmanvaihdossa otetaan mukaan myös keuhkojen alaosa. Hengityksen tulisi tuntua ja vähän näkyäkin alavatsassa ja kyljissä. On hyvä harjoitella ulos tulevan ilman säätelemistä tasaiseksi. Ilmanpaineen säätelyä kutsutaankin usein hengityksen tueksi. ÄÄNI Tasapainoinen, kestävä ja miellyttävä ääni syntyy kun meissä ei ole turhia jännityksiä ja hengitämme tarpeeksi syvästi. Silloin oikea lihasten rentous sekä oikea ilmanpaine mahdollistavat äänihuulten rennon liikkumisen. Ääni saa silloin lisää voimaa ja väriä koko kehostamme. Harjoittelemalla löytää oikean äänentuottotavan, joka on rento ja tasapainoinen. Vähitellen voi omaksua saman äänentuottotavan myös arkipäivän puhetilanteissa. Jännittävästäkin puhetilanteesta selviää paremmin kun on omaksunut rennon äänentuottotavan.

4 ÄÄNENHUOLLON ABC 1. Mikäli äänesi väsyy tai kurkku kipeytyy puhuessa on tärkeätä pitää ääni levossa 2. Mikäli sinulla on tarvetta selvittää ääntäsi vältä rykimistä ja köhimistä. Ota kulaus vettä tai nielaise 3. Äänen ollessa väsynyt on kuiskaaminen rasittavampaa kuin puhuminen 4. Huutaminen ja pitkään kestävä voimakas äänenkäyttö ei ole äänelle hyväksi 5. Muista aina puhujan perusasento, myös istuessa on tärkeätä muistaa ryhti 6. Vältä puhumista melussa ja pyri korjaamaan ympäristön riskitekijät esim. pölyisyys 7. Tupakointi 8. Hoida itseäsi ja huolehdi ääneen vaikuttavista sairauksista esim. yskä ja astma sekä närästysvaivat 9. Huolehdi äänestäsi! Avaa aamulla äänesi, rentouta päivällä ja helli illalla. 10. Opettele hyvä äänentuottotapa.

5 HARJOITUKSIA RENTOUTUSHARJOITUKSIA Rentoutusharjoituksien tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta kehon asennosta, tukea ryhtiä sekä parantaa lihastuntoaistimusta. 1. Hiihtele rennosti polvet joustaen. Kädet heiluvat rennosti edes ja taakse 2. Ojenna kädet kohti kattoa ja venytä, muista kuitenkin hartioiden rentous. Sitten rupea kiipeämään tikapuita ylöspäin niin, että kukin käsi venyy vuorollaan reilusti ylöspäin 3. Pyöritä hartioita vuorotellen eteen- ja taaksepäin. 4. Venytä päätä kohti olkapäätä omalla painollansa muutamien minuuttien ajan ja vaihda sitten puolta 5. Laske pää eteen ja alas ja anna sen painua alaspäin muutamien minuuttien ajan 6. Rentouta kasvot niin, että riisut niiltä ilmeen, avaa suu ja anna leuan roikkua. Hiero kasvoja ja lopuksi rentouta leukalihakset 7. Parirentoutus: Toinen asettuu mukavasti vatsalleen makuulle ja pari naputtelee varovasti, mutta napakasti rennoin nyrkein koko kehon ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Ensiksi toinen ja sitten toinen puoli. RYHTIHARJOITUKSIA 1. Perusasennot istuen ja seisten HENGITYSHARJOITUKSIA Hengitysharjoitusten tavoitteena on tunnistaa hengityksen liikkeet kehossa. 1. Isäntämiehen asento 2. Tunnustele seisten vatsan ja kylkien liikkeitä. Tarkista, että sisäänhengityksessä kasvat ja uloshengityksessä pienenet. Anna hengityksen kulkea omia aikojaan, seuraile sitä. Lepohengityksessä sisään ja uloshengitys ovat melkein yhtä pitkät. 3. Kuvittele, että vedät kuminauhaa sormiesi välissä navan kohdalta ulospäin pois sinusta. Samaan aikaan suhuta s- kirjainta, ilman loppuessa myös kuminauhasi katkeaa ja aloitat vetämisen alusta. ÄÄNIHARJOITUKSIA 1. Pystyrytkytys 2. Haukottelu 3. Palan pureskeleminen ja mumina 4. Hyminät

6 ÄÄNNEHARJOITUKSIA Kukko kykki, kana kykki, koko kökkelö kökötti Karhu, korven korska kuningas Johan jaksoi jantunen, juosta juhlasta juhlaan Akka alkaa kantaa kalaa pataan Lemmen lammen laineen loiske Halttunen hellitä! Hurstin helma hulmuaa Rehti ratsu Rystyt ryyniin Riisit reissuun Ruuhi rullaa Roiske roisto Appilan pappilan apupapin papupata pankolla pirisee ja porisee Totta toivanen tekevi, vettä kelkalla vetävi

7 ARTIKULOINTIHARJOITUKSIA Tee harjoitukset ensiksi hitaasti ja mahdollisimman täydellisesti. Lisää vauhtia kunnon kasvaessa, mutta pidä artikulaatio jämäkkänä ja ääni kuitenkin RENTONA! Ma-ma-ma-ma-ma... m..maija m..maija maistaa m..maija maistaa mehua r..maanantai r..tiistai jne. Koko viikko jaa..yksi jaa..kaksi jne.kymmeneen saakka Pa-pa-pa-pa-pa... Ta-ta-ta-ta-ta-ta... Pa-ta-ka... Yksikseskös yskiskelet, itsekseskös itkeskelet Lievä työ tuo pienen hyödyn. Tuomo huomasi ruostuneen kuokan kuopassa. Balderin biljardisalissa oli oikein kristallikruunut... Rikkaan rouvan ruskean röijyn repivät rotan ryökäleet rinnasta rikki. Floridalaiset broilerit. Diana- tädin dementia duplikoituu tädin tuudittautuessa tosiasioilta. Tuon työn suoritan vielä myöhään yöllä. Ristiäisväki katsoi, kun pastori Rastas kastoi vastapestyä pystyvatsaista lasta. Myöhäinen vieras kiersi tuon viereisen tietyömaan tietäen tuon liejuisen suotienoon viekkaan liukkauden.