Hakemus on tullut vireille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakemus on tullut vireille 24.8.2011."

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 59/2012/1 Dnro ESAVI/201/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitoksen toiminnan olennaista muutosta koskeva hakemus sekä hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Järvenpää LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL Fortum LAITOS Järvenpään voimalaitos TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Voimalaitos sijaitsee kiinteistöillä (Järvenpää) ja (Tuusula). Savukaasulauhduttimen lauhdeveden purkupaikka sijaitsee voimalaitosalueella kiinteistöllä Fortum Power and Heat Oy:n yritys- ja yhteisötunnus on Toimialatunnus on HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 2) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b) ja 5 a) mukaan. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Laitoksen toimintaa koskevat seuraavat ympäristönsuojelulainsäädännön mukaiset luvat taikka toimintaa koskevista ilmoituksista tai suunnitelmista tehdyt päätökset: Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Nro YS 1501, , joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitoksen toimintaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös Nro YS 1437, , joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitoksen maakaasukattiloiden käyttötarkoituksen väliaikaista muuttamista sekä savukaasujen johtamista koskevien ympäristölupamääräysten muutamista. Alueen kaavoitustilanne Voimalaitoksen aluetta koskevassa Järvenpään kaupunginvaltuuston hyväksymässä ja lainvoiman saaneessa asemakaavamuutoksessa (kortteli 2190, Fortum) voimalaitoksen korttelialue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tai liikerakennusten korttelialueeksi (ET/KL). Tuusulan kunnan puolelle sijoittuvan polttoainekentän alueella ei ole asemakaavaa. Järvenpään kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (Järvenpään yleiskaava 2020) voimalaitoksen alue on merkitty tehokkaan yritystoiminnan (TP) ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Tuomalan osayleiskaavassa voimalaitoksen polttoainekenttä sijoittuu alueelle, joka on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-6), jolle sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Aluetta koskevassa valmisteilla olevassa osayleiskaavan muutoksessa (Tuomala II) Järvenpään voimalaitoksen pohjoispuolinen alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). LAITOKSEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Voimalaitosalueen itä-koillispuolella alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee yksittäisiä asuinrakennuksia. Myös kauempana Lahdentien varressa sijaitsee muutamia asuinrakennuksia. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Järvenpään kaupungissa voimalaitoksesta lounaaseen noin 800 metrin etäisyydellä (Ristinummen alue) ja luoteeseen noin 500 metrin etäisyydellä (Satukallion alue).

3 3 YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Vesistöt ja niiden käyttö Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Järvenpään voimalaitos sijaitsee Vantaanjoen vesistöalueella (21) ja siellä tarkemmin Keravanjoen keskiosan alueella (21.092). Voimalaitosalueen poikki kulkee Huhtimonoja (Hangasoja), joka virtaa etelään ohittaen Marjamäen I-luokan pohjavesialueen ( ) sen länsipuolelta, ja yhtyy noin 4 kilometrin päässä Keravanjokeen. Vesi Huhtimonojassa on ravinteikasta ja sameaa. Sähkönjohtavuusarvot Huhtimonojassa ovat suuria, mihin vaikuttaa etenkin tiesuolaus. Huhtimonoja virtaa muun muassa Lahden moottoritien vieressä. Huhtimonojalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Keravanjoen keskivirtaama Hanabölenkosken alapuolella Hanalan vedenkorkeusasemalla oli vuonna ,33 m 3 /s. Vuosien vertailuarvo on 2,9 m 3 /s. Kesä-elokuussa 2009 keskivirtaama oli 0,75 m 3 /s. Vertailuarvot kesiltä on 0,99 m 3 /s ja ,6 m 3 /s. Keravanjoki on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki. Keravanjoen tilaa korjaa puhtaan lisäveden juoksuttaminen Päijänne-tunnelista kesäisin. Lisävettä on pumpattu vuodesta 1989 alkaen. Keravanjoki virtaa laajojen savikkoalueiden halki ja kuljettaa mukanaan runsaasti kiintoainetta ja vesi on sameaa. Keravanjoen vesi on ravinteikasta ja ravinnepitoisuudet vaihtelevat paljon eri vuodenaikoina. Ravinnepitoisuuksien perusteella Keravanjoen vesi on rehevää. Keravanjoen vedessä sähkönjohtavuus nousee merkittävästi joen yläjuoksulta alajuoksulle, mikä on nähtävissä myös Huhtimonojan ja Keravanjoen liittymäkohtaa lähimpien ylä- ja alapuolisten näytepisteiden veden laadussa. Keravanjoen alaosan (21.091), johon Huhtimonoja yhtyy, ekologinen tila on EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan tyydyttävä. Keravanjoen käyttö on lähinnä monipuolista virkistyskäyttöä. Keravanjoen kalalajisto on runsas (mm. ahvenia, haukia, lahnoja, särkiä, töröjä, turpia, kivennuoliaisia, kivisimppuja) ja lisäksi jokeen on istutettu mm. kirjolohta, taimenta, harjusta. Vuonna 2008 Ali- ja Yli-Keravan kalastuskunnan alueella, jonne Huhtimonojan ja Keravanjoen yhtymäkohta myös sijoittuu, keskeisimmät saalislajit olivat lohi (52,5 %), hauki (24,9 %), ahven (16,3 %) ja made (6,3 %). Suunnitellulla voimalaitosalueella sijaitsee lähde, jonka ei ole arvioitu olevan luonnontilainen. HAKEMUS Järvenpään voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattila K1 tulee olemaan polttoaineteholtaan aiottua pienempi, mutta jatkossa kaukolämpöä tuotetaan myös voimalaitokselle rakennettavalla savukaasulauhduttimella. Lisäksi Järvenpään voimalaitoksen savukaasujen puhdistusta on päätetty tehostaa hankkimalla letkusuodatin sähkösuodattimen sijaan. Järvenpään

4 voimalaitoksella varaudutaan typenoksidipäästöjen vähentämiseen polttoteknisten keinojen lisäksi myös ns. SNCR-menetelmällä. 4 LAITOKSEN TOIMINTA Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Polttoaineet Voimalaitoksen suunnittelu on tarkentunut siten, että Järvenpään voimalaitokselle rakennettavan kiinteän polttoaineen kattilan K1 polttoaineteho tulee olemaan 76 MW aikaisemman 96 MW:n sijasta. Laitoksen lämpöteho noin 45 MW ja sähköteho noin 23 MW. Järvenpään voimalaitoksen kaukolämmön ja sähkön tuotanto ei muutu, mutta jatkossa kaukolämpöä tuotetaan myös savukaasulauhduttimella. Savukaasulauhdutinta ajetaan aina, kun leijukattila on täydellä teholla. Kattilan osatehoilla lauhduttimen käyttö määräytyy myös sähkön tuotantotarpeen mukaan siten, että lauhdutin ohitetaan, kun sähköntuotantotarve on suuri. Järvenpään voimalaitoksella tuotetaan vuodessa kaukolämpöä keskimäärin yhteensä 310 GWh/a, josta savukaasulauhduttimella (kapasiteetti 16 MW) GWh/a. Sähköä tuotetaan noin 130 GWh/a. Savukaasulauhduttimessa savukaasuissa oleva vesihöyry lauhtuu vedeksi ja savukaasut jäähtyvät. Savukaasulauhdutin kytketään kaukolämmön paluulinjaan ja lauhdeveden sisältämä lämpö otetaan talteen kaukolämpöveteen. Prosessiteknisesti lauhdutusprosessi sijoittuu letkusuodattimen ja piipun väliin. Kattilan polttoaineena voidaan käyttää puuta ja turvetta, mutta tyypillinen polttoainejakauma vuositasolla on 100 % puuta. Aikaisemmin oli suunniteltu, että laitos käyttäisi 80 % puuta ja 20 % turvetta vuodessa. Polttoaineen kulutus olisi savukaasulauhduttimen käytöstä riippuen GWh/a (noin t/a). Kemikaalien käyttö ja varastointi Savukaasulauhdutusprosessissa käytetään natriumhydroksidia (tai tarvittaessa muurahaishappoa) savukaasun neutralointiin sekä lauhdeveden ph:n säätöön. Lauhdeveden puhdistamisessa käytetään rauta- tai alumiinikemikaaleja sekä polymeeriä kiintoaineen saostamiseksi. Savukaasulauhduttimen käyttöönotto lisää Järvenpään voimalaitoksella käytettävien kemikaalien lukumäärää ja lisäksi natriumhydroksidin käyttö lisääntyy aiemmin arvioidusta määrästä. Järvenpään voimalaitoksen %:n natriumhydroksidin keskimääräinen käyttö voimalaitoksen vedenkäsittelyssä on noin 20 t/a. Savukaasulauhdutusprosessia arvioidaan natriumhydroksidia kuluvan noin 76 t/a. Yhteensä Järvenpään voimalaitoksen natriumhydroksidin kulutus tulevaisuudessa on keskimäärin 140 t/a.

5 Vedenkäsittelyssä käytettävä natriumhydroksidi varastoidaan 20 m 3 :n säiliössä vesilaitoksella. Savukaasulauhduttimessa käytettävää natriumhydroksidia varten rakennetaan oma 9,9 m 3 :n säiliö. Suurien alkalipitoisuuksien takia puupolttoaine, etenkin paljon neulasia tai lehtiä sisältävä metsähake, likaa ja aiheuttaa korroosiota kattilan lämpöpinnoilla. Likaantumisen ja kuumakorroosion estämiseksi Järvenpään voimalaitoksella käytetään alkuainerikkiä silloin kun rikkipitoista turvetta ei käytetä tai turpeen osuus on vähäinen. Tällöin lentotuhkaan ei muodostu korroosiota aiheuttavaa sulafaasia, kun puupolttoaineen alkalit sitoutuvat kloorin sijaan rikin kanssa muodostaen sulfaatteja. Vapautuva kloori muodostaa kaasumaista vetykloridia, joka kulkeutuu savukaasun mukana ulos kattilasta. Alkuainerikkiä arvioidaan käytettävän enimmillään noin 200 t/a. Rakeistettu alkuainerikki varastoidaan laitosrakennuksessa olevassa siilossa, jonka tilavuus on 14 m 3. Rikinsyötön määrää säädetään perustuen kattilakuormaan ja savukaasujen SO 2 -mittaukseen ennen letkusuodinta. Operaattori käynnistää rikinsyötön, kun rikkidioksidipitoisuus ennen letkusuodinta laskee hälytysrajan alapuolelle. Hälytysraja on noin mg/m 3 (n) ja tämä tarkennetaan käyttöönoton aikana perustuen käytettäviin polttoaineanalyyseihin ja S/Cl-suhteeseen polttoaineessa. Raja-arvo riippuu käytettävästä polttoaineesta. Polttoaineesta otetaan näytteitä säännöllisesti ja näiden analyysien perusteella voidaan arvoja säätää käyttöönoton aikana. Rikki syötetään tulipesään ja se reagoi alkalien kanssa muodostaen alkalisulfaatteja. Osa rikistä jää reagoimatta ja ylimäärä muodostaa rikkidioksidia, jonka pitoisuus tulipesän jälkeen säädetään tasolle mg/m 3 (n), 6 % O 2. Letkusuotimella osa rikkidioksidista sitoutuu tuhkan komponentteihin. Tyypillisesti tämä letkusuotimen reduktioaste on matalilla rikkipitoisuuksilla luokkaa %. Odotettu päästötaso letkusuotimen jälkeen rikinlisäyksen kanssa on siten noin mg/m 3 (n). Jos letkusuotimen jälkeen oleva lauhdutinpesuri on käytössä, tapahtuu myös siinä rikin reduktiota. SNCR-menetelmän ammoniakkivesi varastoidaan 60 m 3 :n säiliössä. Ammoniakkivesi kuljetetaan laitokselle säiliöautolla ja puretaan säiliöön auton omalla pumpulla. Ammoniakkikaasut, jotka mahdollisesti vuotavat, kun autoa puretaan, johdetaan takaisin autoon erillisellä linjalla. Säiliöstä ammoniakkivesi annostellaan pumpulla ammoniakin syöttötasoille. Ammoniakkiveden käyttömäärä on arvioilta noin 60 m 3 /a. 5 Liikenne Muutos ei vaikuta merkittävästi liikenteeseen, sillä liikenne lisääntyy vain kemikaali- ja lietekuljetusten verran. Energia ja energiatehokkuus Savukaasulauhdutin parantaa voimalaitoksen energiatehokkuutta huomattavasti. Savukaasulauhduttimen avulla on mahdollista tuottaa kaukoläm-

6 Toiminnan aloittaminen PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan pöä noin %:n kattilatehoa vastaava määrä. Lisälämmöntuotannossa ei tarvita lisää polttoainetta, joten laitoksen hyötysuhde paranee vastaavasti. Kiinteän polttoaineen kattilan kattilahyötysuhde on noin 90 % ja savukaasulauhdutin parantaa hyötysuhdetta huomattavasti. Savukaasulauhduttimessa talteen otettu lämpö korvaa voimalaitoksen maakaasukattiloilla tai lämpökeskuksilla fossiilisilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä. Järvenpään voimalaitoksen ja savukaasulauhduttimen rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan vuonna Voimalaitos ja savukaasulauhdutin otetaan käyttöön toukokuussa vuonna Muilta osin laitoksen toimintaan ei tule muutoksia. Muutoksen jälkeen Järvenpään voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan typenoksidipäästöt ovat keskimäärin 300 tonnia, rikkidioksidipäästöt 180 tonnia ja hiukkaspäästöt 37 tonnia vuodessa. Savukaasulauhduttimen käyttöönoton jälkeen kiinteän polttoaineen kattilan päästöt ilmaan pienenevät. Savukaasulauhduttimessa savukaasut puhdistuvat edelleen etenkin hiukkas- ja raskasmetallipäästöjen osalta. Lisäksi kaikki päästöt vähenevät polttoaineen tehokkaamman käytön seurauksena, kun kiinteän polttoaineen kattilan palamiskaasujen sisältämä lämpö hyödynnetään. SNCR-menetelmän kemikaalin käytöstä aiheutuvia ammoniakkipäästöjä (ammoniakkislippi) voi satunnaisesti syntyä, mutta päästö pyritään pitämään aina mahdollisimman pienenä, noin mg/m 3 (n) (6 % O 2 ). Savukaasujen käsittely ja ulkoilmaan johtaminen Savukaasuvirtauksen mukana leijukattilan tulipesästä pois kulkeutuvat kiintoainepartikkelit erotetaan letkusuodattimella, aikaisemmin suunnitellun sähkösuotimen sijasta. Sen jälkeen kuumat savukaasut (noin 150 ºC) johdetaan savukaasulauhduttimeen tai sähkön suuremmasta tuotantotarpeesta johtuen ohituskanavan kautta piippuun. Järvenpään voimalaitoksella varaudutaan typenoksidipäästöjen vähentämiseen polttoteknisten keinojen lisäksi myös selektiivisellä, eikatalyyttisella pelkistysmenetelmä (Selective Non Catalytic NO x Reduction). Menetelmän avulla voidaan vähentää savukaasujen typenoksidipäästöjä % alkuperäisestä tasostaan riippuen polttoaineesta sekä typenoksidien pitoisuudesta. SNCR vaatii hapen läsnäolon, jolloin kuumiin savukaasuihin syötetty pelkistyskemikaali, ammoniakki hajoaa ja reagoi savukaasujen typenoksidien kanssa typeksi ja vedeksi. Menetelmän opti- 6

7 milämpötila on C. Riittävä viipymäaika on tässä lämpötilassa välttämätöntä, jotta reaktiot kemikaalin ja typenoksidien välillä ennättävät tapahtua. Pelkistyskemikaalina käytetään ammoniakkivettä 25 %:na liuoksena. Kattilatehon ja savukaasun NO x -pitoisuuden perusteella annostellaan sopiva ammoniakki-vesi-seoksen virtaus kattilaan. Kemikaalin kulutus riippuu polttoaineen typpipitoisuudesta, arviolta ammoniakki-vesiseoksen syöttömäärä vaihtelee välillä kg/h ja on kokonaismääränä arviolta noin 60 m 3 /a. Rikkidioksidipäästöjä alennetaan tarvittaessa kattilan jälkeen syöttämällä natriumbikarbonaattia tai kalsiumhydroksidia savukaasuun ennen letkusuodinta alentaen rikkidioksidipäästöt vaaditulle tasolle. Normaalisti tämä on tarpeen vain, mikäli turpeen teho-osuus on yli 50 %, riippuen käytetyn turpeen rikkipitoisuudesta. Lauhdutinpesurin ollessa käytössä rikkiä erottuu vielä lauhduttimessa. Varsinainen rikinpoisto tehdään kuitenkin letkusuotimella. Lauhdutinlaitteiston rikinpoistoaste on yleensä noin 50 % luokkaa. Lisäainesyöttöä (natriumbikarbonaattia tai kalsiumhydroksidia) letkusuotimella ei siis normaalisti tarvita biopolttoainetta käytettäessä, vaikka rikkigranulaattia syötettäisiinkin kattilaan. Korroosionhallintaan tarvittavalla rikinsyötöllä ei katsota olevan merkittävää vaikutusta kattilan päästötasoihin. Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Savukaasulauhduttimessa muodostuneesta lauhdevedestä poistetaan kiintoainetta ennen kuin vesi johdetaan viemärissä Huhtimonojaan. Lauhdeveteen sekoitetaan sekoitussäiliössä saostuskemikaaleja, jotta kiintoaine saadaan flokkautumaan. Kiintoaines laskeutetaan lamelliselkeyttimessä. Lamelliselkeyttimestä puhdistettu lauhdevesi johdetaan viemäriin ja edelleen Huhtimonojaan ja tuhkapitoinen vesi kierrätetään leijukattilaan. Kattilan K1 savukaasut puhdistetaan letkusuodattimelle ennen savukaasun johtamista savukaasulauhduttimeen, joten savukaasulauhduttimeen johdettavan savukaasun hiukkaspitoisuus on hyvin vähäinen. Savukaasua lauhdutettaessa muodostuu savukaasujen sisältämästä vesihöyrystä lauhdevettä noin m 3 /a. Lauhdeveden lämpötila on noin +50 C. Savukaasulauhduttimen lauhdevesi johdetaan voimalaitoksen hulevesijärjestelmään savukaasulauhduttimen vierestä. Hulevesijärjestelmässä on kaksi viivästysallasta ennen veden johtamista ojaan. Putkiston pituus lauhduttimen ja purkupaikan välillä on noin 150 metriä ja sen alkuosan halkaisija on 250 mm ja loppuosan 500 mm. Viivästyssäiliöiden halkaisija on mm ja pituus 8 metriä. Säiliöitä on kaksi ja niiden yhteistilavuus on noin 12 m 3. Lisäksi järjestelmässä on kaksi 5 m 3 :n öljynerotuskaivoa ja kymmenen 600 litran sadevesikaivoa. Järjestelmä on savukaasulauhduttimen lauhteen määrään (5 7 kg/s) nähden iso. Lauhteen virtausnopeus on noin 0,1 m/s, joten lauhde viipyy järjestelmässä noin puoli tuntia ennen ojaan laskemista. Lauhteen jäähtymistä järjestelmässä on vaikea tarkkaan laskea, koska siihen vaikuttaa mm. mahdollinen ulkoilman pääsy järjestelmään ja maaperän lämmönjohtavuus. Putkisto ja säiliöt ovat maan alla routarajan alapuolella. Maaperän lämpötilan arvioidaan talvella 7

8 Melu ja tärinä olevan noin 4 o C ja kesällä noin 10 o C. Lauhteen arvioidaan jäähtyvän järjestelmässä talvella yli 10 astetta. Puhdistetun lauhdeveden kiintoainepitoisuus on normaaliolosuhteissa mg/l. Poikkeustilanteissa puhdistetun lauhdeveden kiintoainepitoisuus voi olla enimmillään 30 mg/l. Kiintoainekuormitus Huhtimonojaan noin 2,2 t/a. Hakija esittää, ettei lauhdevettä olisi tarpeen suodattaa selkeytyksen jälkeen. SNCR-menetelmän kemikaalin käytöstä aiheutuu ammoniakkipäästöjä savukaasuihin, joita suurin osa siirtyy savukaasulauhdutinta käytettäessä lauhteeseen. Päästön määrä riippuu savukaasun ammoniakkipitoisuuden ja poistettavan lauhteen määrästä. Hakija on arvioinut, että lauhteen ammoniakkipitoisuus ilman SNCR:ää on noin 20 mg/l ja SNCR:ää käytettäessä normaalitilanteessa luokkaa mg/l. Meluntorjunta huomioidaan savukaasulauhduttimen suunnittelussa ja laitteistohankinnoissa. Savukaasulauhduttimen laitteista eniten melua aiheuttavat pumput ja puhaltimet. Pumput ja puhaltimet sijoitetaan sisätiloihin melun leviämisen estämiseksi. Savukaasulauhdutin ei aiheuta tärinää. Muilta osin laitoksen toiminnan päästöihin ei tule muutoksia. 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön Vaikutus ilmanlaatuun Savukaasulauhduttimen lauhdeveden vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Huhtimonojaan. Savukaasulauhduttimen lauhdevesi lisää Huhtimonojan virtaamaa noin 5 l/s. Savukaasulauhduttimen lauhdeveden kiintoainekuormituksen (noin 2,2 t/a) aiheuttaman pitoisuuslisän ei arvioida heikentävän Huhtimonojan veden laatua. Järvenpään voimalaitoksen päästöt ilmaan vähenevät savukaasulauhduttimen käyttöönoton ansiosta. Savukaasulauhduttimessa kiinteän polttoaineen kattilan savukaasujen lämpötila laskee lämmön talteenoton seurauksena noin 150 ºC:sta ºC:seen. Savukaasun lämpötilan aleneminen vaikuttaa lähinnä savukaasun nousukorkeuteen. Koska kiinteän polttoaineen kattilan savukaasut puhdistetaan erittäin tehokkaasti letkusuodattimella eikä päästöjen määrä/pitoisuus lisäänny sa-

9 Meluvaikutukset vukaasulauhduttimen käyttöönoton vuoksi, hakija arvioi, että kiinteän polttoaineen kattilan päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ilmassa eivät ylitä ilmanlaadulle asetettuja ohjearvoja. Voimalaitoksen varustaminen savukaasulauhduttimella ei lisää merkittävästi voimalaitoksen melulähteitä. Savukaasulauhdutin ei siten lisää Järvenpään voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvaa ympäristömelua eikä muuta sen luonnetta. Muilta osin laitoksen päästöjen vaikutuksiin ei tule muutoksia. 9 LAITOKSEN TOIMINNAN, PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Järvenpään voimalaitoksen yksityiskohtaista tarkkailusuunnitelmaa ei ole vielä toimitettu hyväksyttäväksi Uudenmaan Ely-keskukselle ja tiedoksi Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Suunnitelma toimitetaan hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan K1 käynnistämistä. Tarkkailusuunnitelmaan sisällytetään savukaasulauhduttimen ja lauhdeveden tarkkailu sekä raportointi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Järvenpään voimalaitoksen toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat kevyen polttoöljyn, muiden öljytuotteiden tai kemikaalien pääsy maaperään tai viemäriin, savukaasujen hallitsematon päästö ilmaan sekä tulipalot. Savukaasulauhduttimen käyttö lisää voimalaitoksella käytettävän natriumhydroksidin määrää. Natriumhydroksidin käyttö ja varastointi voimalaitoksella on kuitenkin edelleen vähäistä, ja mahdollisen vuodon todennäköisyys ja ympäristövaikutukset ovat pieniä. Vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, tarkkailun, kunnossapidon sekä toimintaohjeiden avulla. Kemikaalivarastot rakennetaan kemikaalilain ja sen nojalla annettujen määräysten sekä SFSstandardien mukaan. Voimalaitoksen toimintaa valvotaan ympärivuorokautisesti. Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu siten, että vahinkotapahtumat on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin jo ennen kuin aiheutuu merkittäviä ympäristövahinkoja.

10 10 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Järvenpään voimalaitoksen toiminta kokonaisuudessaan, mukaan lukien savukaasulauhdutin, on välttämätöntä aloittaa suunnitellussa aikataulussa niin, että savukaasulauhdutin voi olla mukana jo laitoksen koekäytön aikaisissa testauksissa. Hakemuksen mukaista toimintaa koskevan lupapäätöksen välitön täytäntöönpano ei aiheuta ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Järvenpään kaupungin ilmoitustauluilla sekä ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keski-Uusimaa -sanomalehdessä Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan kirjaamoissa. Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu Neuvottelusta on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Järvenpään kaupungilta ja Tuusulan kunnalta sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Hakemuksessa esitetään, että likaantumisen ja kuumakorroosion estämiseksi kattilaan syötetään alkuainerikkiä silloin, kun rikkipitoista turvetta ei käytetä tai turpeen osuus on vähäinen. Alkuainerikkiä käytetään enimmillään noin 200 t/a ja rikkidioksidipäästöksi arvioidaan keskimäärin 180 t/a. Hakemuksessa ei tuoda esille, olisiko kattilan likaantumista ja kuumakorroosiota mahdollista estää muilla teknistaloudellisesti järkevillä keinoilla.

11 Toimintaan esitetään useita muutoksia, jotka vaikuttavat eri tavoin savukaasupäästöihin ja niiden leviämiseen (turpeen polton vähentäminen, alkuainerikin poltto, polttoainetehon alentuminen, savukaasulauhduttimen käyttöönotto). Tämän vuoksi on syytä arvioida se, ovatko vuonna 2007 laaditut savukaasujen leviämislaskelmat edelleen käyttökelpoisia rikkidioksidin osalta. Lisäksi on arvioitava, voiko varastoitava rikki mahdollisessa tulipalossa muodostaa terveydelle haitallisia rikkidioksidipitoisuuksia maanpinnan tasalla, tai voiko rikkiä kulkeutua haitallisella tavalla maaperään tai Huhtimonojaan tulipalon sammutusveden mukana. Savukaasulauhduttimen lauhdevedet on tarkoitus johtaa puhdistuksen jälkeen Huhtimonojaan. Kiintoainepäästöjen ojaan arvioidaan olevan maksimissaan noin 2,2 t/a. Lauhdevedet laskevat Huhtimonojasta Keravanjokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Näissä joissa on todettu esiintyvän vuollejokisimpukkaa, jonka vuoksi Vantaanjoen kokonaisuutta valmistellaan osaksi Natura verkostoa. Lupahakemusta on tarpeen täydentää arviolla siitä, miten lauhdevesien kiintoaines etenee vesistössä ja mihin se mahdollisesti laskeutuu, jotta voidaan varmistua, ettei kiintoaines aiheuta haittaa simpukkaesiintymille. Muilta osin Uudenmaan Ely-keskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Järvenpään kaupungin lausunto Hakija toteuttaa voimaan tulleen asemakaavan tavoitteita. Kaupungilla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksessa esitettyihin teknisiin ratkaisuihin eikä toiminnan jatkamiseen. Kaupunki puoltaa ympäristölupahakemuksen hyväksymistä eikä vastusta toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Tuusulan kunnan lausunto Lähtökohtaisesti Tuusulan kunta pitää Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan alueelle Lahden moottoritien ja Pohjoisväylän kulmaukseen sijoittuvaa voimalaitosta kannettavana hankkeena. Järvenpään kaupunki on omalta osaltaan tehnyt alueelle asemakaavan ja Tuusulan kunnan osalta on ko. alueelle valmisteilla pääasiassa työpaikkarakentamista mahdollistava osayleiskaavan muutos (Tuomala II). Savukaasut tullaan puhdistamaan letkusuotimessa ja savukaasulauhduttimessa. Hakemusasiakirjojen prosessikuvauksen mukaan savukaasulauhdutinta käytetään aina, kun leijukattila on täydellä teholla. Voimalaitoksen päästöjen vähentämisen ja alueen ympäristön kannalta on tärkeää, että savukaasujen päästöjä erityisesti rikin osalta puhdistetaan koko prosessin ajan. Hakemusasiakirjojen kohdassa päästöt ilmaan todetaan, että Järvenpään voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan typenoksidipäästöt ovat keskimäärin 300 tonnia, rikkidioksidipäästöt 180 tonnia ja hiukkas- 11

12 päästöt 37 tonnia vuodessa. Savukaasulauhduttimen käyttöönoton jälkeen kiinteän polttoaineen kattilan päästöt ilmaan vähenevät savukaasun puhdistumisen ja polttoaineen tehokkaamman käytön ansiosta. Tässä kohdassa kuten ei myöskään arviossa toiminnan vaikutuksista ympäristöön (kohta 6) esitetä sitä, millaisiin päästöarvoihin savukaasulauhduttimella päästään. Näin ollen ei voida olla täysin vakuuttuneita siitä, että voimalaitoksen savukaasujen päästöjen puhdistamisessa olisi nyt esillä olevilla suunnitelmilla käytössä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Hakemuksen mukaan voimalaitoksen polttoaine olisi 100 % puuta ja näin luovuttaisiin turpeen poltosta. Polttoainemuutos on kestävän kehityksen näkökulmasta varsin hyvä ja kannatettava asia. Turve ei ole puun lailla uusiutuva luonnonvara. Turpeen poltosta luopuminen lisää tuntuvasti rikin käyttöä kattilan puhdistamiseksi. Rikin käytön määrää ei aikaisemmissa lupapäätöksissä ole voitu nyt esitetyssä mittakaavassa arvioida, kun polttoprosessi on ollut erilainen. Tästäkin syystä savukaasujen puhdistamiseen tulee panostaa riittävästi ja poistaa haitalliset rikkikaasut ilmasta lähes sataprosenttisesti. Hakemuksen osio 6 arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön on jäänyt varsin suppeaksi. Lauhdeveden johtamisesta Huhtimonojaan ei katsota olevan haittatekijöitä. Karttaliitteissä esitettyjen savukaasupäästöjen keskeinen laskeuma-alue on Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin rajalla Lahdentiellä Mikonkorven kaupunginosan, Tuulentien vaikutusalueella ja näiden alueiden itäpuolella kulkevan Keravan joen vaikutusalueella. Hakemuksessa ei ole mitenkään arvioitu voimalaitoksen päästöjen vaikutusta tällä alueella. Aiemmissa ympäristölupapäätöksissä ei ole asetettu hakijalle omaehtoista velvoitetta voimalaitoksen päästöjen aiheuttamien ympäristömuutosten seurantaan. Arto Heikkisen laatimassa savukaasujen leviämisselvityksessä osoitettujen suurimman pitoisuuden alueelle olisi välttämätöntä kohdistaa ilman laadun ja maaperäolosuhdemuutosten seurantaa ja niinpä ympäristöluvassa tulisi antaa määräykset näistä seurantamittauksista. Puupolttoaineen varastoinnin osalta kenttätoiminta on suunniteltava niin, että alueen käytöstä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ilta- ja yöaikaan läheiselle asutukselle. Poltettava puutavara on pidettävä varastoalueella sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu lähiympäristön roskaantumista. Voimalaitoksen täysimittainen puunpoltto tuo alueelle runsaasti lisää liikennettä, joka omilla päästöillään saastuttaa ympäristöä. Jatkossa olisi tarpeellista pohtia miten voidaan hyödyntää moottoritien toisella puolella kulkevaa oikorataa puutavaratoimituksissa ja moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämisessä. Tuusulan kunta puoltaa Fortum Power and Heat Oy:n hakemuksia edellyttäen, että ympäristölupapäätökseen tulee riittävät ja velvoittavat määräykset savukaasujen puhdistamisesta erityisesti rikin osalta, velvoitteet meluntorjunnasta ja varastoalueen kunnossapidosta sekä velvoitteet ilman laa- 12

13 dun ja ympäristömuutosten mittaamisesta savukaasujen pahimmilla laskeuma-alueilla. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Savukaasulauhduttimen käyttöönotto lisää lupahakemuksen mukaan laitoksen hyötysuhdetta ja vähentää kiinteän polttoaineen kulutusta, mitä voidaan kokonaisuudessaan pitää ympäristön kannalta hyvänä asiana. Hakemuksen mukaan myös ilmapäästöt vähenevät erityisesti hiukkas- ja raskasmetallipäästöjen osalta, kun siirrytään aikaisemmin suunnitellun sähkösuodattimen käytöstä letkusuodattimen ja savukaasulauhduttimen käyttöön. Lupahakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty lukumääräistä vertailua näiden menetelmien puhdistustehokkuudesta. Hakemuksessa ei myöskään ole esitetty, kuinka suuri osa savukaasua johdetaan ilmaan vain letkusuodattimella puhdistettuna. Muutoshakemuksen mukaan myös voimalaitoksen kiinteän polttoaineen laatu muuttuu siten, että polttoaine on 100 % puuta ja turpeen käytöstä luovutaan, mitä voidaan pitää kestävän kehityksen kannalta hyvänä ratkaisuna. Tällöin joudutaan kuitenkin lisäämään rikin käyttöä kattilan puhdistamiseksi ja korroosion estämiseksi. Käytettävän rikin määräksi on arvioitu 200 t/a. Savukaasulauhduttimen lauhdeveden johtamisen Huhtimonojaan on arvioitu lisäävän virtaamaa ojassa noin 5 l/s. Lauhdeveden arvioitu määrä, m 3 /a, vaikuttaa suurelta. Hakemuksessa ei ole esitetty ojan nykyistä virtaamaa eikä siten virtaaman kokonaismuutosta. Huhtimonojan alueella on aikaisemmin esiintynyt vettymähaittaa, mikä voi lisääntyä virtaaman kasvaessa. Vuosittainen lauhdeveden aiheuttama kiintoainekuormitus on esitetyn arvion mukaan 2,2 t. Muiden lauhdevedessä mahdollisesti olevien epäpuhtauksien määrä (esim. raskasmetallit) puuttuu lupahakemuksesta. Myöskään ojaan johdettavan lauhdeveden lämpötilan ( o C) vaikutusta ojan ekologiseen tilaan ei ole hakemuksessa arvioitu. Koska Huhtimonoja virtaa ennen Keravanjokeen laskemistaan läheltä pohjavesialuetta, tulee veden laadun tarkkailuun kiinnittää erityistä huomiota. Ympäristöluvassa tulee asettaa tiukat raja-arvot maastoon johdettavalle lauhdevedelle, mikäli maastoon johtaminen yleensä katsotaan mahdolliseksi. Lupapäätöksessä tulee harkita, onko esitetty lauhdeveden puhdistusmenetelmä riittävä, vai tuleeko sen lisäksi rakentaa kuitenkin esimerkiksi hiekkasuodatin. Myös lauhdeveden mahdollinen viemäriin johtaminen tulee selvittää. Voimalaitoksen ilmapäästöjen osalta ympäristölupapäätöksessä tulee asettaa riittävät määräykset puhdistustehokkuudelle ja päästöjen tarkkailulle sekä ilman laadun seurannalle alueella. Lupahakemuksessa ei ole esitetty tarkkailusuunnitelmaa, joten sen riittävyyteen ei tässä vaiheessa voida ottaa kantaa. 13

14 14 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausuntojen vastineen ( ). Vastineessa on todettu muun muassa seuraavaa: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Alkalikloridit ovat yksi merkittävä korroosion aiheuttaja voimakattiloissa. Korroosiota esiintyy tulistinpinnoilla korkeissa lämpötiloissa. Biomassassa alkalien ja kloorin määrä on suurempi kuin esimerkiksi turpeessa tai hiilessä. Rikinsyötön tarkoituksena on sitoa alkalimetalleja rikkiyhdisteisiin klooriyhdisteiden sijaan, jolloin kloorikorroosioriski pienenee. Hakemuksen mukaisessa menetelmässä rikkiä syötetään kiinteässä granulaattimuodossa tulipesään polttoaineeseen sekoitettuna. Rikin määrää säädetään perustuen savukaasujen SO 2 -mittaukseen ennen letkusuodinta. Rikin syöttötarve riippuu käytettävistä polttoaineista sekä polttoaineseoksen alkali- ja rikkipitoisuudesta. Esimerkiksi rikkiä sisältävän turpeen poltossa erillistä rikinsyöttöä ei tarvita. Rikinsyötön mahdollinen tarve kasvaa kun puun osuus polttoaineseoksessa on lähellä 100 % ja turpeen osuus on pieni. Rikki syötetään tulipesään ja se reagoi alkalien kanssa muodostaen alkalisulfaatteja. Reaktio ei ole täydellinen vaan osa rikistä jää reagoimatta tulipesässä. Tämä osuus kattilaan syötetystä rikistä muodostaa rikkidioksidia ja sen määrä on pienempi verrattuna turpeen mukana tulevaan rikkimäärään. Siten savukaasussa ennen puhdistuslaitteistoa oleva rikkidioksidin määrä ei nouse turpeen polton savukaasun rikkidioksidipitoisuuden tasolle. Rikkidioksidipäästöjä voidaan alentaa kattilan jälkeen tarvittaessa syöttämällä natriumbikarbonaattia tai kalsiumhydroksidia savukaasuun ennen letkusuodinta. Myös savukaasulauhduttimella on kyky poistaa rikkidioksidia savukaasuista. Rikinsyötöllä ei ole olennaista merkitystä savukaasupäästöihin piipussa eikä se siten vaikuta tai muuta leviämisselvityksessä käytettyä hetkellistä maksimirikkipäästöä, joka on siis arvioitu konservatiivisesti tilanteessa, jossa polttoaineena on turve. Alkuainerikin syötölle vaihtoehtoinen kaupallinen menetelmä on ammoniumsulfaatin syöttäminen vesiliuoksena tulipesään. Tässä menetelmässä korroosioriskin hallinta perustuu vastaavanlaiseen rikin reagointiin alkalimetallien kanssa kuin edellä kuvatussa alkuainerikin syötössä. Tälle menetelmälle on tyypillistä samanlainen reaktion epätäydellisyys ja rikkijäämien lisäksi myös ammoniakkijäämät savukaasussa. Savukaasulauhduttimella varustetun laitoksen savukaasut ovat kylmempiä ja savukaasun nopeus on hitaampi kuin ilman lauhdutinta olevalla laitoksella. Tämä vaikuttaa savukaasupäästöjen leviämiseen. Verrattaessa sa-

15 maa laitosta savukaasulauhduttimella varustettuna ja ilman lauhdutinta yhtä suurella ominaispäästöllä voidaan aiempien laskelmien ja seulontamallin perusteella arvioida, että maksimipitoisuudet ovat suuruusluokaltaan kaksinkertaiset lauhduttimella varustetun laitoksen tapauksessa. Lisäksi voidaan arvioida, että maksimipitoisuudet sijaitsevat lauhduttimella varustetun laitoksen tapauksessa vähän lähempänä päästölähdettä. Järvenpään tapauksessa savukaasulauhduttimella varustettu laitos on polttoaineteholtaan pienempi kuin aiemmin savukaasupäästöjen mallinnuksessa tarkasteltu laitos ilman lauhdutinta. Lisäksi arvio, että SO 2 - päästö olisi savukaasulauhdutinta käytettäessä turpeen käyttöä vastaavalla tasolla, on todennäköisesti yliarvioiva. Aiemman mallinnuksen perusteella saadut pitoisuustasot ulkoilmassa ovat niin matalia, että em. oletuksin savukaasulauhduttimella varustetun laitoksenkin tapauksessa mahdollisesti muuttuneet pitoisuudet jäävät joka tapauksessa selvästi alle ohje- ja rajaarvojen. Näin ollen arvioidaan, että laitoksen SO 2 -päästöjen synnyttämien pitoisuustasojen aiheuttamat vaikutukset ilmanlaatuun ja myös laskeumiin jäävät vähäisiksi eikä niiden arvioida aiheuttavan terveydelle tai kasvillisuudelle haittaa. On myös huomioitava, että käytännössä laitoksen tyypillinen polttoaine on biopolttoaine, joka ei sisällä juurikaan rikkiä. Rikkisiilo sijoitetaan laitosrakennukseen, jonne mahdollisessa tulipalossa rikistä muodostuva rikkidioksidi ensin leviää. Rikkidioksidipitoisuudet voivat paikallisesti ja hetkellisesti kohota terveydelle haitalliseksi laitosrakennuksessa ja aivan sen lähiympäristössä. Voimalaitoksen toimintaan liittyvistä kemikaaleista tehdään vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (591/1999) mukainen ilmoitus kunnan kemikaaliviranomaiselle tai toimintaan haetaan lupaa turvatekniikan keskukselta (TUKES), joten myrkyllisen rikkidioksidin muodostuminen tulipaloissa huomioidaan asianmukaisesti. Jos laitosrakennuksessa tai rikkisiilossa syttyy tulipalo, jäähdytetään siiloa vedellä säiliön repeämisen estämiseksi. Jos sulaa rikkiä vuotaa säiliöstä, ei sammutukseen käytetä vettä, sillä vesi aiheuttaa sulan rikin roiskumista, vaan sammutuksessa käytetään vaahdotusta tai hiilidioksidia. Jos sammutusvesiä Järvenpään voimalaitoksella muodostuu, ne kerätään talteen eikä mahdollinen vuotanut rikki pääse ympäristöön. Lentotuhka on savukaasuista erotettua hienorakeista materiaalia, joka kosteana vastaa geoteknisesti savista silttiä. Puun poltossa muodostunut lentotuhka sisältää kalsium-, magnesium-, natrium- sekä kaliumyhdisteitä ja pieniä määriä raskasmetalleja, lähinnä mangaania. Alkuaineiden, mukaan lukien raskasmetallien, liukoisuus tuhkasta on eri voimalaitosten lentotuhkista tehtyjen liukoisuustutkimusten perusteella vähäistä. Yleensä eniten tuhkasta on todettu liukenevan molybdeeniä, bromidia, kloridia, sulfaattia ja kromia. Lentotuhkaa jää pieniä määriä lauhdeveteen. Lauhdeveden raskasmetallipitoisuudet ovat hyvin alhaiset. Hienojakoisena materiaalina, samoin kuin pelloilta peräisin oleva savi ja siltti, lentotuhka kulkeutuu veden mukana helposti ja laskeutuu hitaasti. Jo laskeutunutkin lentotuhka voi virtaamien kasvaessa lähteä uudelleen liik- 15

16 keelle. Siten lentotuhkaa arvioidaan jatkuvasti olevan laskeutuneena Huhtimonojaan, Keravanjokeen ja Vantaanjokeen sekä myös kulkeutuvan em. vesireittejä pitkin Suomenlahteen. Järvenpään voimalaitokselta vesistöön johdettavassa lauhdevedessä on kiintoainetta mg/l. Tämän kuormituksen aiheuttama teoreettinen kiintoainepitoisuus alapuolisessa vesistössä on Keravanjoessa sen keskiosalla (Hanala) 0,018 0,035 mg kiintoainetta/l ja Vantaanjoessa sen suualueella (Oulunkylä) 0,003 0,006 mg kiintoainetta/i. Edellä esitetyt pitoisuudet ovat teoreettisia arvioita, ja ne on laskettu siirtämällä arvioitu kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvaa sedimentaatiota. Keravanjoen keskiosalla veden kiintoainepitoisuus on vuosina ollut keskimäärin 25,5 mg/l vaihdellen välillä mg/l ja Vantaanjoen suualueella vuosina vastaavasti 45,3 mg/l vaihdellen välillä mg/i. Savukaasulauhduttimen lauhdeveden kiintoainekuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Keravanjoessa ja Vantaanjoessa on erittäin vähäinen verrattuna jokien keskimääräiseen kiintoainepitoisuuteen. Kun huomioidaan savukaasulauhduttimen lauhdevedestä tuleva kiintoainekuormitus ja sen aiheuttama kiintoainepitoisuus vedessä sekä aineiden vähäinen liukoisuus, arvioidaan että kiintoainekuormitus ei vaikuta vuollejokisimpukan esiintymiseen ja sen elinympäristöihin Keravanjoessa ja Vantaanjoessa. Hakija toteaa, että muilta laitoksilta saadun kokemuksen mukaan erityisesti letkusuodattimen jälkeen savukaasujen hiukkaspitoisuus on erittäin pieni. Näin ollen myös lauhdeveden kiintoainepitoisuus käytännössä on hyvin alhainen. Vastaavista laitoksista saatujen kokemusten perusteella lauhteen kiintoainepitoisuus, ja siten myös kuormitus alapuoliseen vesistöön, tulee olemaan hakemuksessamme arvioitua selkeästi alhaisempi ja haittaa mm. simpukkaesiintymille ei aiheudu. Tuusulan kunnan lausunto Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Järvenpään voimalaitoksella ei ole epäselvyyttä, vaan voimalaitoksen käyttö ja kunnossapito, tuotantotekniikka ja savukaasujenpuhdistus tulevat edustamaan varmasti tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä ja hakemuksessa esitetyt muutokset polttoaineissa, savukaasujen puhdistuksessa (letkusuodatin sähkösuodattimen sijaan) ja energiatehokkuuden parantamisessa (savukaasulauhdutin) ovat sen mukaisia. Savukaasulauhdutin ei ole savukaasujen puhdistusmenetelmä, vaan energiatehokkuutta lisäävä ratkaisu, joka samalla vähentää päästöjä, kun polttoainetta käytetään tehokkaammin. Hakija on liittänyt vastineeseen BATvertailun. Puupolttoaineen käsittely ja varastointi voimalaitoksella ei aiheuta roskaantumista. Koko laitosalueen ja erityisesti puupolttoainevarastokentän ympäristön siisteydestä huolehditaan säännöllisesti. Lisäksi polttoainekuormat 16

17 ovat umpinaisia roskaantumisen estämiseksi ja puupolttoaineet tuodaan pääsääntöisesti polttokelpoisina voimalaitokselle, jolloin niitä ei tarvitse murskata. Laitoksella pyritään käyttämään niin paljon kuin mahdollista paikallisia biopolttoaineita, jotka kuljetetaan suoraan laitokselle kuorma-autoilla ja siten oikoradan käyttöön ei ole tarvetta. Oikoradan käyttö vaatisi omaa erillistä seisakettaan ja siihen soveltuvaa purkauskalustoa ja lisäksi kuitenkin polttoaineen kuorma-autokuljetusta moottoritien toiselta puolelta laitosalueelle, joten sitä ei ole harkittu käytettäväksi. Savukaasupäästöjä koskevat raja-arvot on jo annettu kattavasti Järvenpään voimalaitoksen ympäristöluvassa Nro YS 1501 ( ). Annetussa ympäristöluvassa meluntorjuntaa ja polttoaineiden varastointia koskevat määräykset ovat riittävät. Järvenpään voimalaitoksen ympäristöluvan mukaisesti yhtiö osallistuu mahdolliseen ilmanlaadun yhteistarkkailuun yhdessä Tuusulan kunnan ja alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Tarkkailupisteiden sijainnista päätetään yhteistarkkailuohjelmassa. Vaatimukset määräyksistä savukaasujen puhdistamisesta erityisesti rikin osalta ovat hieman hämmentäviä. Tämä siitä syystä, että hakemus koskee juuri siirtymistä entistä enemmän rikittömien biopolttoaineiden käyttöön ja savukaasulauhduttimen käyttöönottoon, joka on energiatehokkuutta lisäävä ratkaisu samalla vähentäen kaikkia päästöjä tehokkaan polttoainekäytön ansiosta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto Valtaosa raskasmetalleista sitoutuu pölyhiukkasiin ja poistuu tehokkaasti savukaasuista hiukkasten erotuksen myötä. Sekä sähkösuodatin että letkusuodatin erottavat savukaasun hiukkasista yli 99 %, letkusuodatin jopa 99,9 %. Savukaasulauhduttimessa erottuu vielä osa suodattimen läpi päässeistä hiukkasista. Järvenpään voimalaitoksen hiukkas- ja raskasmetallipäästön erotus on siis erittäin tehokasta ja lauhdeveteen jäävä kiintoainemäärä on pieni. Lisäksi myös lauhdevesi puhdistetaan, jolloin kiintoainepitoisuus pienenee edelleen vähintään tasolle mg/i. Hakemuksessa on savukaasulauhduttimen käyttö, ts. kuinka suuri osa savukaasua johdetaan ilmaan letkusuodattimella puhdistettuna, esitetty niin tarkasti kuin mahdollista. Lauhduttimen käyttöön vaikuttaa sähkön tuotantotarve, joka vaihtelee. Savukaasulauhdutinta ajetaan aina, kun leijukattilaa käytetään täydellä teholla. Savukaasulauhdutin on energiatehokkuutta parantava ratkaisu eikä savukaasujen puhdistusmenetelmä. Letkusuodattimen puhdistustulosta ei ole tarpeen täydentää muilla prosessilaitteilla. Vaikka savukaasulauhdutin ohitettaisiin, puhdistaa letkusuodatin savukaasut niin tehokkaasti, etteivät hiukkaspäästölle tai muillekaan päästökomponenteille asetetut raja-arvot tule ylittymään. Näin alkuperäisessä hakemuksessa on sitouduttu suoriutumaan varmuudella jo sähkösuodattimellakin. 17

18 Lauhdevesi johdetaan hulevesien keräilyaltaan kautta viemäriin, jossa se jäähtyy jonkin verran ennen Huhtimonojaan purkua. Huhtimonojassa virtaava vesi sekä ulkoilma jäähdyttävät lauhdevettä edelleen. Ekologiset vaikutukset eri lajeilla ovat erilaiset, sillä jokaisella lajilla on kasvulleen sopivat optimivaatimukset. Hiekkasuodattimen rakentamisen tarpeen osalta letkusuodattimen jälkeen savukaasujen hiukkaspitoisuus on erittäin pieni. Lauhdevedestä poistetaan kiintoainesta vielä saostamalla ja lamelliselkeyttimellä. Näin ollen lauhdeveden kiintoainepitoisuus käytännössä jää hyvin alhaiseksi. Myös vastaavista muista laitoksista saatujen kokemusten perusteella tiedämme, että lauhteen kiintoainepitoisuus tulee olemaan erittäin pieni ja siten hiekkasuodatin tai muu vastaava lisäpuhdistusmenetelmä on tarpeeton. Lauhdevesien johtamista jätevesiviemäriin on selvitetty ja todettu, että se aiheuttaisi ongelmia muun muassa viemärin kapasiteetille. Jätevesiviemäriin voidaan alueelta johtaa maksimissaan ainoastaan noin 8 10 l/s. Lauhdevesien määräksi on arvioitu jatkuvasti noin 6 7 l/s. Tämän lisäksi laitokselta on arvioitu jätevesiviemäriin johdettavan vesimäärän olevan noin 1 2 l/s. Tällöin jatkuva virtaama jätevesiviemäriin olisi tasolla 7 8 l/s. Em. virtaamataso ei ole jatkuvana mahdollista kunnallisen jätevesiviemärin kapasiteetin vuoksi. Kunnallisen viemäriverkoston kapasiteetin nostaminen puolestaan on hyvin hankalaa, sillä se vaatisi pumppaamon tehostamisen sekä pumppaamoketjussa seuraavana olevien pumppaamoiden muutokset. Mahdollinen pumppaamoiden tehostaminen voisi vaatia myös putkilinjojen muutoksia. Hakijan näkemyksen mukaan riittävät määräykset puhdistustehokkuudelle ja päästöjen tarkkailulle on asetettu Järvenpään voimalaitoksen ympäristöluvassa Nro YS 1501 ( ). Yhtiö on myös sitoutunut jatkuvatoimiseen päästöjen tarkkailuun, vaikka sitä ei tämän kokoluokan kattiloilta asetusten mukaan edes vaadita. Muilta osin hakijalle ei ole huomautettavaa annetuista lausunnoista. 18 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitoksen hakemuksen mukaiselle toiminnan olennaiselle muutokselle. Lisäksi aluehallintovirasto myöntää Fortum Power and Heat Oy:lle vesilain (264/1961) 10 luvun 6 :ssä tarkoitetun oikeuden voimalaitoksen savukaasupesurin lauhdevesien johtamiseen Huhtimonojaan.

19 Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti noudattaen voimassa olevia ympäristölupapäätöksiä Nro YS 1501, ja Nro YS 1437, ja lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 2.1. Savukaasupesurin lauhdevedet voidaan johtaa Huhtimonojaan. Lauhdevesien johtaminen on toteuttava niin, ettei Huhtimonojan alapuolisen alueen kiinteistöillä aiheudu haitallista vettymistä ja luvan saaja on tarvittaessa velvollinen osallistumaan ojituskustannuksiin vettymishaitan ehkäisemiseksi lauhdevesien purkupaikan alapuolisilla alueilla. Ennen ojaan johtamista lauhdevedet tulee käsitellä niin, että niiden ph on 6 8. Ojaan johdettavien lauhdevesien lämpötila saa olla enintään + 40 o C vuorokausikeskiarvona. Ojaan johdettavan veden haitta-ainepitoisuudet tulee pitää mahdollisimman pieninä. Lauhdevesissä saa olla enintään 10 mg/l kiintoainetta ja 20 mg/l ammoniumtyppeä. Raja-arvoja katsotaan noudatetun mikäli jatkuvien mittauksien (ph, lämpötila) tulokset täyttävät edellä esitetyt vaatimukset ja kertamittausten (hiukkaset, ammoniumtyppi) tulokset mittausten kokonaisepävarmuudet huomioon ottaen alittavat raja-arvot. (YSL 43, VL 10 luku 6 ) Päästöt ilmaan 7.1. Kiinteän polttoaineen kattilan K1 savukaasujen rikkidioksidipitoisuus vuorokausikeskiarvona saa olla enintään 200 mg SO 2 /m 3 (n) kuivissa savukaasuissa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen käytettäessä polttoaineena ainoastaan biopolttoaineita. Biopolttoaineen joukkoon voidaan hakemuksen mukaisesti sekoittaa rikkiä kattilakorroosion estämiseksi niin, ettei alkuainerikin lisäys merkittävästi kasvata kattilan K1 rikkidioksidipäästöjä ilmaan. Kattilaan syötettävän rikin määrää ja rikin syötöstä aiheutuvia päästöjä on seurattava jatkuvatoimisella rikkidioksidimittauksella. Päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, jos yksikään raja-arvoon verrattava kalenterivuorokauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Raja-arvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot määritetään mitatuista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta rajaarvopitoisuudessa laskettu mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus. Mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille 20 prosenttia päästöraja-arvosta. Kattilan käynnistys- ja alasajojaksoja taikka häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. 19

20 Toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys rikinsyötön vaikutuksista laitoksen päästöihin, koskien päästöjä ilmaan, lauhdevesiin ja eri tuhkajakeisiin. Selvityksen tulee perustua jatkuvatoimisten päästömittausten tuloksiin vähintään kuuden kuukauden ajalta sekä polttoaineiden, tuhkajätteiden ja lauhdevesien osalta kattavien kertanäytteiden tuloksiin. Selvitys tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 12 kuukauden kuluessa rikin syötön aloittamisesta. Aluehallintovirasto voi selvityksen täsmentää rikkipäästöjen rajoittamista koskevia lupamääräyksiä. (YSL 43, 55, VNA 1017/ a, 6 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu Huhtimonojaan johdettavien lauhdevesien tarkkailu on toteuttava niin, että vesien määrää, lämpötilaa ja ph:ta mitataan jatkuvatoimisesti ennen vesien johtamista ojaan ja vesien sulfaatti-, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja kiintoainepitoisuus, biologinen hapenkulutus (BHK 7 ) ja raskasmetallit (As, Cd, Co, Cr, Ni, Pb, Zn ja Hg) mitataan neljä kertaa vuodessa vähintään vuorokauden kokoomanäytteestä. Lauhdevesien tarkkailu tulee esittää osana lupamääräyksen 16 mukaista kattilan K1 toimintaa koskevaa tarkkailusuunnitelmaa. Edellä mainittujen mittausten tulokset ja lauhdevesipäästöt tulee raportoida osana lupamääräyksen 23 mukaista vuosiraportointia. (YSL 43, 46 ) 20 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Järvenpään voimalaitoksen toiminnan muuttamisesta, asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Näin ollen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Toiminnasta ja sen muuttamisesta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista ja pilaantumisen vaara on otettu huomioon hakemuksen mukaisessa toiminnassa. Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Voimalaitostoiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Toiminnan muutoksiin liittyvät ilmaan johdettavien päästöjen vähentämistekniikat edustavat kattiloiden parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimitaan tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Toiminnan muutoksen johdos-

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 238/11.01.00/2012 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1)

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1) TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 348 21.05.2002 3 Ymp 2731-2002 (235) Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1) Ympkaalk 348 Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1 2522/11.01.00/2014 74 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kaupunginkallion lämpökeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksesta

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010.

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 99/10/1 Dnro ISAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 ASIA HAKIJA Kuopion Energia Oy:lle 10.8.2010 myönnettyä kivihiilen käyttöä varapolttoaineena

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja.

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja. Etelä-Suomi Päätös Nro 7/2014/1 Dnro ESAVI/216/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen 1(6) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1.

Lisätiedot

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaan

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 17.2.2003 Kokouspvm 13. 2.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 376/11.01.00/2014 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 27/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-289 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 27/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-289 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2009 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 27/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-289 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2009 ASIA Boliden Harjavalta Oy:n suunnitelma rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi,

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011

PÄÄTÖS. Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011 PÄÄTÖS Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp)

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 11934-2012 (235) Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Tiivistelmä: - Ympkaalk 23 Ympäristönsuojelu 3.1.2013/

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 120/12/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 120/12/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 120/12/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Eläinsuojan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Ii LUVAN HAKIJA Koillis-Vasikka Oy Ristipalontie

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.5.2002 Kokouspvm 16.5.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen,

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2011/2 Dnro ESAVI/32/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323

Lisätiedot

Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan raukeamisesta. Turku.

Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan raukeamisesta. Turku. Etelä-Suomi Päätös Nro 10/2012/1 Dnro ESAVI/307/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2012 ASIA Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 58.

Ympäristönsuojelulain 58. Etelä-Suomi Päätös Nro 2/2011/1 Dnro ESAVI/599/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.1.2011 ASIA Luvata Pori Oy:n toimintaa koskevassa ympäristöluvassa asetetun, yhtiön kuparivalimon suodinlaitoksen

Lisätiedot

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Loimaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista, Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 51/2010/2 2) 52/2010/2 Dnro:t 1) ESAVI/554/04.08/2010 2) ESAVI/569/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA 1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/1 Dnro ESAVI/613/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/1 26.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/1 26.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 06.05.2014 154 ESAVI/555/04.08/2010 Lausunto Hakija Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu hakemus 17.3.2010 annetun ympäristölupapäätöksen nro 7/2010/3

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys

Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2011/2 Dnro ESAVI/628/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys Oy:n Lahden laitoksen

Lisätiedot

Naarkosken jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen, Pukkila

Naarkosken jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen, Pukkila Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2014/2 Dnro ESAVI/153/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2014 ASIA Naarkosken jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen, Pukkila LUVAN HAKIJA Pukkilan kunta Hallitustie

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Oy Teboil AB:n ympäristölupahakemus

Oy Teboil AB:n ympäristölupahakemus TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 368 28.05.2002 1 Ymp 3118-2002 (235) Oy Teboil AB:n ympäristölupahakemus Ympkaalk 368 Ympäristönsuojelutoimisto 16.5.2002/EP 1. ASIA Oy

Lisätiedot

Fortum Energiaratkaisut Oy PL 100 00048 Fortum. Nakkilan lämpölaitos, Lk 222 Suomisentie 11 29250 Nakkila. Ilmoitus on tullut vireille 6.3.2012.

Fortum Energiaratkaisut Oy PL 100 00048 Fortum. Nakkilan lämpölaitos, Lk 222 Suomisentie 11 29250 Nakkila. Ilmoitus on tullut vireille 6.3.2012. Etelä-Suomi Päätös Nro 55/2012/1 Dnro ESAVI/62/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kierrätyspuun

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 237 19.05.2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Kymmene Oyj:n hakemukseen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2 asetetun määräajan pidentämiseksi 507/11.01.01.01/2014

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

Kanalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Somero.

Kanalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Somero. Etelä-Suomi Päätös Nro 95/2012/1 Dnro ESAVI/33/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.6.2012 ASIA Kanalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Somero.

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka Etelä-Suomi Päätös Nro 223/2010/4 Dnro ESAVI/511/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2010 ASIA HAKIJA Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi,

Lisätiedot

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energia YVA-hanke Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelman sisältö: Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen kuvaus: vaihtoehdot,

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 229/2012/1 Dnro ESAVI/34/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 14 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f

Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 14 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f Etelä-Suomi Päätös Nro 138/2012/1 Dnro ESAVI/300/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Hämeen ympäristökeskuksen 27.1.2006

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on toimitettu Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnalle 23.11.2009, jolloin se on tullut vireille.

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on toimitettu Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnalle 23.11.2009, jolloin se on tullut vireille. Ymp.ltk 16.3.2010 Liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Ympäristölupamääräysten PL 6 tarkistamisesta 44201 Suolahti Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 632 3318 Pvm 23.3.2010 Dnro

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0

Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0 Etelä-Suomi Päätös Nro 177/2012/1 Dnro ESAVI/212/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 30.10.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee jätepuun käyttöä

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2012/2 Dnro ESAVI/224/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Kaskentie 2)

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Kaskentie 2) TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 609 03.09.2002 4 Ymp 7812-2002 (235) Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Kaskentie 2) Ympkaalk 609 Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/REPOSAARI FISH OY Reposaari Fish Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevan silakankäsittelylaitoksen toimintaa Porin Reposaaren kalasatamassa.

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Vanha Tampereentie 205)

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Vanha Tampereentie 205) TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 819 12.11.2002 6 Ymp 8535-2002 (235) Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Vanha Tampereentie 205) Ympkaalk 819 Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä.

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. PÄÄTÖS Nro 48/05/1 Dnro ISY-2005-Y-46 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 HAKIJA Pekka Leppänen ASIA Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä. HAKEMUS Pekka Leppänen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Lihatukku Jouni Partanen Oy, Piiskakuja 5

Ympäristölupahakemus / Lihatukku Jouni Partanen Oy, Piiskakuja 5 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 709 07.11.2006 1 Ymp 995-2003 (235) Ympäristölupahakemus / Lihatukku Jouni Partanen Oy, Piiskakuja 5 Ympkaalk 709 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1502/11.01.00/2015 35 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan tarkistamishakemuksesta, Kuljetus Team Virtanen Oy, säiliökonttien ja -autojen

Lisätiedot

Alholmintie 58 68600 PIETARSAARI

Alholmintie 58 68600 PIETARSAARI Päätös Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 78/2010/1 Dnro LSSAVI/348/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.7.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2009 Dnro PPO 2009 Y 84 111 ASIA

PÄÄTÖS. Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2009 Dnro PPO 2009 Y 84 111 ASIA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2009 Dnro PPO 2009 Y 84 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n 3 mom. mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Pudasjärven kaupungin Törrönkankaan kaukolämpökeskuksen

Lisätiedot