Määräykset ja ohjeet. Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit (LUONNOS) Dnro x/xxx/xxxx. Antopäivä Voimaantulopäivä 1.1.

Transkriptio

1 Määräykset ja ohjeet Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit (LUONNOS) Dnro x/xxx/xxxx Antopäivä Voimaantulopäivä FINANSSIVALVONTA puh faksi Lisätietoja Riskienvalvonta/Luottoriskit Riskienvalvonta/Markkina- ja operatiiviset riskit Instituutiovalvonta/Vakavaraisuuslaskenta

2 2 (35) Sisällysluettelo 1 Soveltamisala ja määritelmät 1.1 Soveltamisala 1.2 Määritelmät 2 Säädöstausta ja kansainväliset suositukset 2.1 Lainsäädäntö 2.2 Euroopan unionin asetukset 2.3 Euroopan unionin direktiivit 2.4 Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuudet 2.5 Kansainväliset suositukset 3 Tavoitteet Omat varat ja niiden vähimmäismäärä 4.1 Ohjeistusta omiin varoihin merkittävistä pääomainstrumenteista ja muista eristä Ensisijaiseen ydinpääomaan (CET1) kuuluva sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Uusien pääomainstrumenttien ehtojen toimittaminen Finanssivalvonnalle Osakeyhtiölain ja osuuskuntalain mukaisten pääomalainojen merkintä omiin varoihin Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä 5.1 Määritelmät 5.2 Vastuuryhmät Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä Vähittäissaamiset Asuinkiinteistövakuudelliset saamiset Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

3 3 (35) 6 Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä 6.1 IRBA:n lyhenteet 6.2 Luvanvaraisuus 6.3 IRBA:n vaiheittainen käyttöönotto 6.4 Jatkuva valvonta 6.5 Luokittelujärjestelmän muutokset 6.6 Maksukyvyttömyyden määritelmä 6.7 Tappio-osuus (LGD) 6.8 Maturiteetti (Efektiivinen juoksuaika) 7 Luottoriskin vähentämistekniikat 7.1 Valtioiden ja muun julkisen sektorin vastatakaukset 8 Markkinariskin vakavaraisuusvaatimus 8.1 Euroopan pankkiviranomaisen EBAn ohjeistus 8.2 Hyödykeriskin maturiteettipohjainen laskentatapa 9 Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus 9.1 Laskentamenetelmien käyttöönoton edellytykset Perusmenetelmä Standardimenetelmä Vaihtoehtoinen standardimenetelmä Kehittynyt menetelmä Suuret asiakasriskit 10.1 Yleistä 10.2 Lisäohjeita asiakaskokonaisuuden määrittämiseen 10.3 Talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvien luottolaitoksien asiakasriskit Finanssivalvonnan poikkeusluvat 10.5 Rahoitus ja vakuutusryhmittymän taseen ulkopuoliset sitoumukset 10.6 Suurten asiakasriskien ylitysraportointi 11 Raportointi Finanssivalvonnalle 11.1 Vakavaraisuuden laskentaa sekä suuria asiakasriskejä koskevien tietojen raportointi Raportoitujen tietojen oikeellisuuden varmentaminen 11.3 Ilmoituksen laatiminen ja toimittaminen Finanssivalvonnalle Yleistä Säästöpankkien ilmoitukset Talletuspankkien yhteenliittymä ja siihen kuuluvien valvottavien

4 4 (35) ilmoitukset Yhteenliittymään kuulumattomien osuuspankkien ilmoitukset Konsolidoitujen tietojen ilmoittaminen Siirtymä- ja voimaantulomääräykset 12.1 Vakavaraisuuslaskentaa koskeva raportointi 12.2 Suuria asiakasriskejä koskeva raportointi 13 Kumotut määräykset ja ohjeet 14 Liitteet

5 5 (35) 1 Soveltamisala ja määritelmät 1.1 Soveltamisala (1) Näitä määräyksiä ja ohjeita sovelletaan seuraaviin Finanssivalvonnasta annetun lain 5 :ssä tarkoitettuihin valvottaviin ja muihin toimijoihin: luottolaitokset sijoituspalveluyritykset rahastoyhtiöt, jotka harjoittavat sijoitusrahastolain (48 /1999) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa (omaisuudenhoitoa harjoittavat rahastoyhtiöt) talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu yhteenliittymä. luottolaitosten omistusyhteisöt sijoituspalveluyritysten omistusyhteisöt (2) Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien emoyrityksiin sovelletaan ainoastaan näiden määräysten ja ohjeiden lukua 10. (3) [Lukua 9 (operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus) ei sovelleta ainoastaan sijoituspalvelulain (xx/2012) 1 luvun 11 :n 1, 2, 4, 5, 7 tai 9 kohdissa tarkoitettua toimintaa harjoittaviin sijoituspalveluyrityksiin] 1 (4) Lukua 10 (suuret asiakasriskit) ei sovelleta omaisuudenhoitoa harjoittaviin rahastoyhtiöihin tai sijoituspalvelulain (xx/2012) 1 luvun 11 :n 1, 2, 4, 5, 7 tai 9 kohdissa tarkoitettua toimintaa harjoittaviin sijoituspalveluyrityksiiin (5) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten omistusyhteisöihin näitä määräyksiä ja ohjeita sovelletaan ainoastaan niiden konsolidoidun taloudellisen aseman perusteella. 1.2 Määritelmät Näissä määräyksissä ja ohjeissa käytetään jäljempänä seuraavia määritelmiä: (6) Valvottavalla tarkoitetaan kaikkia edellä luvussa 1.1. esitettyjä määräysten ja ohjeiden soveltamisalaan kuuluvia Finanssivalvonnasta annetun lain mukaisia valvottavia. (7) Siihen saakka, kunnes EBA on antanut EU:n vakavaraisuusasetuksen 193 artiklan 10 kohdan a) alakohdan tarkoittamaa pääindeksiä koskevan teknisen täytäntöönpanostandardin, alakohdan tarkoittamana pääindeksinä pidetään OMX Helsinki 25 indeksiä. 1 Vakavaraisuussääntelyn soveltamisala sijoituspalveluyrityksiin neuvottelujen alla EU:ssa

6 6 (35) 2 Säädöstausta ja kansainväliset suositukset 2.1 Lainsäädäntö Näiden määräysten ja ohjeiden aihepiiriin liittyvät seuraavat säädökset: Laki luottolaitostoiminnasta (xx/2013, jäljempänä myös LLL) Sijoituspalvelulaki (xx/2012), jäljempänä myös SipaL) Laki talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010, jäljempänä myös TYL) Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (699/2004, jäljempnänä myös RavaL) Valtiovarainministeriön astus luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen sekä rahoitus - ja vakuutusryhmittymän omien varojen vähimmäisväärän ja suuria asiakasriskejä koskevien rajoitusten laskemisesta (xx/xxxx)] Laki valtion liikelaitoksista (1062/2010) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Arvopaperimarkkinalaki (495/1989) Laki arvo-osuusjärjestelmästä (826/1991) Sijoitusrahastolaki (48/1999) Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä (772/1988) Laki arvo-osuusjärjestelmästä (826/1991) Laki asumisoikeusasunnoista (650/1990) Osakeyhtiölaki (624/2006) Osuuskuntalaki ( ) Kirjanpitolaki (1377/1997) Laki valtion erityisrahoituslaitoksista (443/1998) Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998)

7 7 (35) 2.2 Euroopan unionin asetukset Näiden määräysten ja ohjeiden aihepiiriin liittyvät seuraavat Euroopan unionin asetukset: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o XX, annettu xx päivänä xx 2012, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista (jäljempänä EU:n vakavaraisuusasetus). Komission asetus N:o xx (x), annettu x päivänä xx Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen xx mukaisesti raportointivaatimuksista yms. 2.3 Euroopan unionin direktiivit Näiden määräysten ja ohjeiden aihepiiriin liittyy seuraava Euroopan unionin direktiivi: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi xx (xx), annettu xx päivänä xx 2012, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun direktiivin 2002/87/EY (jäljempänä luottolaitosdirektiivi) 2.4 Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuudet Finanssivalvonnan oikeus antaa velvoittavia määräyksiä perustuu seuraaviin lain säännöksiin: Finanssivalvonnasta annetun lain 18 :n 2 momentti Luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun 14 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 21 :n 5 momentti 2.5 Kansainväliset suositukset Näitä määräyksiä ja ohjeita laadittaessa on otettu huomioon seuraavat kansainväliset suositukset: (1) Sisäisten luottoluokitusten menetelmän (luku 6) osalta näiden määräysten ja ohjeiden aihepiiriin liittyvät seuraavat Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) ohjeet: Guidelines on the implementation, validation and assessment of Advanced Measurement and Internal Ratings Based Approaches (annettu ) (2) Operatiivisen riskin (luku 9) osalta näiden määräysten ja ohjeiden aihepiiriin liittyvät läheisesti seuraavat EBAn ja sen edeltäjän CEBSin ohjeet: Guidelines on the implementation, validation and assessment of Advanced Measurement and Internal Ratings Based Approaches ( annettu ) Compendium of Supplementary Guidelines on implementation of operational risk (annettu ) Guidelines on Operational Risk Mitigation Techniques ( annettu )

8 8 (35) Guidelines on Advanced Measurement Approach (AMA) - Extensions and Changes (annettu ) (3) Suurten asiakasriskien (luku 10) osalta näiden määräysten ja ohjeiden aihepiiriin liittyvät seuraavat ohjeet: Guidelines on the implementation of the revised large exposures regime ( )

9 9 (35) 3 Tavoitteet Näiden määräysten ja ohjeiden tavoitteena on antaa EU-sääntelyn sallimissa puitteissa valvottaville lisäohjeistusta vakavaraisuuden laskennasta ja suurista asiakasriskeistä. Lisäohjeistus liittyy EU:n vakavaraisuusasetuksen säännösten kansalliseen soveltamiseen sekä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan pankkiviranomaisen edeltäjän, Euroopan pankkivalvojien komitean CEBSin ohjeisiin

10 10 (35) 4 Omat varat ja niiden vähimmäismäärä 4.1 Ohjeistusta omiin varoihin merkittävistä pääomainstrumenteista ja muista eristä Ensisijaiseen ydinpääomaan (CET1) kuuluva sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (1) Osakeyhtiölain 8 luvun 2 :n mukaan osakeyhtiömuotoisella laitoksella voi olla sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon voi tulla varoja esimerkiksi osakeannista, optio-oikeuden tai erityisen oikeuden merkinnästä tai yhtiön hallussa olevan osakkeen luovuttamisesta taikka pääomasijoituksista. (2) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kuuluu EU:n vakavaraisuusasetuksen 24 artiklan 1 kohdan e-alakohdan mukaisiin ensisijaisen ydinpääoman (CET1) muihin rahastoihin. EU:n vakavaraisuusasetuksen 24, 48 ja 59 artiklan mukaan ylikurssi liikkeeseen lasketuista pääomainstrumenteista kuuluu siihen omien varojen lajiin, jonka ehdot pääomainstrumentti täyttää. Tämä voi johtaa siihen, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa ei voi kokonaisuudessaan lukea ensisijaisen ydinpääoman (CET1) eräksi. OHJE (kohta 3) (3) Finanssivalvonta suosittaa, että valvottavien tulisi voida jatkuvasti selvittää, mitä eriä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa on. Laitosten olisi pystyttävä luotettavasti esittämään, miten näitä eriä on käsitelty omien varojen raportoinnissa sekä omista varoista julkistettavista tiedoissa Uusien pääomainstrumenttien ehtojen toimittaminen Finanssivalvonnalle (4) EU:n vakavaraisuusasetuksen 24 artiklan 4 kohdan mukaan ja 75 artiklan mukaan Euroopan pankkiviranomaisella EBAlla on velvollisuus julkistaa lista jäsenvaltioissa hyväksytyistä ensisijaisen ydinpääoman (CET1) pääomainstrumenttien muodoista ja muutenkin seurata EU:n laitosten liikkeeseen laskemien pääomainstrumenttien laatua, OHJE (kohdat 5 6) (5) Finanssivalvonta suosittaa, että valvottavat antaisivat ennakkoilmoituksen Finanssivalvonnalle uusista, liikkeeseen laskettavista pääomainstrumenteista ja niiden keskeisistä ehdoista. (6) Finanssivalvonta suosittaa, että valvottavat ilmoittaisivat ennakkoon Finanssivalvonnalle sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehtävästä pääomasijoituksesta ja sen määrästä sekä siihen mahdollisesti liittyvistä ehdoista.

11 11 (35) Osakeyhtiölain ja osuuskuntalain mukaisten pääomalainojen merkintä omiin varoihin (7) Pääomainstrumenttien, jotka luetaan omiin varoihin, on täytettävä EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyt vaatimukset. Ensisijaiseen ydinpääomaan (CET1) luettavilta pääomainstrumenteilta vaadittavista ehdoista säädetään EU:n vakavaraisuusasetuksen 26 artiklassa, jonka lisäksi 27 artiklassa on lisää säännöksiä ei-osakeyhtiömuotoisten laitosten CET1-pääomainstrumenteita vaadittavista ehdoista. Ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) luettavilta pääomainstrumenteilta vaadittavista ehdoista säädetään EU:n vakavaraisuusasetuksen 49 artiklassa. Toissijaiseen lisäpääomaan (Tier 2) luettavilta pääomainstrumenteilta vaadittavista ehdoista säädetään EU:n vakavaraisuusasetuksen 60 artiklassa. (8) Osakeyhtiölain 12 luvussa ja osuuskuntalain 13 luvussa on myös omia säännöksiä pääomalainoista. Osuuskuntalainsäädännön uudistaminen on vireillä muun yhteisölainsäädännön kehitystä vastaavaksi ja on kaavailtu, että pääomalainoja koskevat säännökset muutetaan samanlaiseksi kuin osakeyhtiölaissa. (9) Osakeyhtiölain 12 luvun 1 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan pääomalainan pääoma voidaan palauttaa ja sen korko saadaan maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrä. Osakeyhtiölain 12 luvun 2 :n 1 momentin mukaan lainaehtojen muutos, joka saman luvun 1 :n 1 momentin vastainen, on pätemätön. (10) Koska EU:n vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 1 kohdan h-alakohdan ja 49 artiklan 1 kohdan l-alakohdan mukaan CET1- ja AT1 - pääomainstrumenttien pääoma voidaan palauttaa vain jakokelpoisista varoista, ei osakeyhtiölain tai osuuskuntalain mukaista pääomalainaa voida lukea ensisijaiseen ydinpääomaan (CET1) eikä ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1). OHJE (kohta 11) (11) Jotta pääomainstrumenttien lukeminen omiin varoihin on mahdollista, Finanssivalvonta suosittaa, että valvottavat laskevat liikkeeseen vain sellaisia osakeyhtiölain ja osuuskuntalain mukaiset vaatimukset täyttäviä pääomainstrumentteja, jotka täyttävät myös EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyt vaatimukset.

12 12 (35) 5 Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä 5.1 Määritelmät (1) Tässä luvussa saamisilla tarkoitetaan taseen eriä, sijoituksia ja taseen ulkopuolisia eriä. 5.2 Vastuuryhmät Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta OHJE (kohdat 2-4 ) (2) Finanssivalvonta katsoo, että EU:n vakavaraisuusasetuksen 109 artiklan mukaisilla saamisilla valtiolta tarkoitetaan Suomessa saamisia: Suomen valtiolta, Suomen valtion liikelaitoksilta, Kansaneläkelaitokselta. (3) Finanssivalvonta katsoo, että (2) kohdassa mainituilla valtion liikelaitoksilla tarkoitetaan valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitettuja, liiketoimintaa harjoittavia valtion laitoksia, joihin on erikseen annetussa laitoskohtaisessa laissa määrätty sovellettavaksi lakia valtion liikelaitoksista. Valtion liikelaitoksia ovat Metsähallitus, Luotsausliikelaitos ja Senaattikiinteistöt. (4) Finanssivalvonta katsoo, että saamiset valtionyhtiöiltä eivät kuulu 109 artiklan soveltamisalaan, vaan ne luetaan vastuuryhmään saamiset yrityksiltä Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta OHJE (kohdat 5-6 ) (5) Finanssivalvonta katsoo, että EU:n vakavaraisuusasetuksen 110 artiklan mukaan seuraavia saamisia voidaan käsitellä kuten saamisia valtiolta: saamisia suomalaisilta kunnilta, kuntayhtymiltä, saamisia kunnallisessa eläkelaissa tarkoitetulta kunnalliselta eläkelaitokselta, saamisia Ahvenanmaan maakunnalta, saamisia Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnalta (YTV). (6) Finanssivalvonta katsoo, että EU:n vakavaraisuusasetuksen 110 artiklan mukaan saamisia seurakunnilta käsitellään kuten saamisia aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta. Seurakunnan tulee kuulua kirkkoon, jolla on lainsäädäntöön perustuva oikeus veronkantoon.

13 13 (35) Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta OHJE (kohdat 7-8 ) (7) Finanssivalvonta katsoo, että saamisia työttömyysvakuutusrahastolta (TVR) tulee käsitellä EU:n vakavaraisuusasetuken 111 artiklan mukaisina saamisina julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta. (8) EU:n vakavaraisuusasetuksen 111 artiklan 4 kohdan mukaan saamisia julkisoikeudellisilta laitoksilta voidaan tietyissä tapauksissa käsitellä kuten saamisia valtiolta. Finanssivalvonta katsoo, että Kuntien Takauskeskus on julkisoikeudellinen laitos, jolta olevia saamisia voidaan käsitellä kuten saamisia valtiolta Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä OHJE (kohta 9 ) (9) Finanssivalvonta katsoo, että EU:n vakavaraisuusasetuksen 114 artiklan mukaisiin saamisiin luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä voidaan lukea myös seuraavat erät: Saamiset suomalaisten talletuspankkien vakuusrahastoilta ja talletussuojarahastolta sekä sijoittajien korvausrahastolta, Saamiset arvopaperimarkkinalaissa 4a luvun 7 :ssä tarkoitetulta selvitysrahastolta ja saamiset arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa 18 :ssä tarkoitetulta kirjausrahastolta, Saamiset rahastoyhtiöiltä, jotka harjoittavat sijoitusrahastolain 5:n 2 momentissa tarkoitettua sijoitustoimintaa, ja jotka rinnastetaan sijoituspalveluyrityksiin. Saamiset arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetuilta arvopaperipörsseiltä, saamiset optiokauppalaissa tarkoitetuilta optioyhteisöiltä ja saamiset arvoosuusjärjestelmästä annetussa laissa tarkoitetulta arvopaperikeskukselta. Saamiset arvopaperikeskuksen rahastolta, koska arvopaperikeskuksen rahaston toiminnan katsotaan vastaavan talletuspankkien vakuusrahastoa ja talletussuojarahastoa Vähittäissaamiset OHJE (kohdat ) (10) Finanssivalvonta katsoo, että vakavaraisuusasetuksen artiklassa 118 esitetyt kohtuulliset toimenpiteet 1 miljoonan euron rajaa laskettaessa, tarkoittavat sitä, että valvottavan tulisi huomioida kokonaisuuden monimutkaisuus, toimenpiteistä aiheutuvat kulut sekä, kuinka suuri vaikutus asialla on vakavaraisuusvaatimukseen. (11) Finanssivalvonta suosittaa, että valvottava määrittää vähittäissaamisiksi luettavat erät seuraavasti: EU:n vakavaraisuusasetuksen artiklassa 118 määritellyt vähittäissaamisten edellytykset täyttyvät, yhden vastapuolen, jolla tarkoitetaan sekä yksittäistä asiakasta että asiakaskokonaisuutta, kokonaisvastuut eivät ylitä 0,2 % vähittäissaamisten yhteismäärästä,valvottava on varmistunut siitä, että vähittäissaamisten salkku ei sisällä toimialatai muita vastaavia keskittymiä.

14 14 (35) (12) Valvottavan määrittäessä (11) kohdan mukaisesti vähittäissaamisten vastuuryhmään kuuluvia saamisia soveltaen 0,2 %:n raja-arvoa, riittävää on, että valvottava tekee laskelman kerran vuodessa joulukuun viimeisen päivän tietoihin pohjautuen. Tämä tarkoittaa sitä, että valvottava määrittää vähittäissaamisten vastuuryhmään kuuluvien saamisten kokonaismäärän ottaen huomioon EU:n vakavaraisuusasetuksen artiklan 118 kohdat a) ja c). ja tämän jälkeen poistaa vastuuryhmästä ne saamiset, jotka ylittävät 0,2 % salkun kokonaisarvosta sekä selvittää salkkuun liittyvät mahdolliset toimiala- tai muut vastaavat keskittymät. Salkkuun tämän jälkeen jääviä saamisia käsitellään vähittäissaamisina vakavaraisuuslaskennassa Asuinkiinteistövakuudelliset saamiset OHJE (kohdat ) (13) Finanssivalvonta katsoo, että asunto-osakeyhtiöltä tai keskinäiseltä kiinteistöosakeyhtiöltä oleviin saamisiin, joiden vakuutena on yhtiön omistamaan asuinkiinteistöön vahvistetut kiinnitykset, voidaan soveltaa EU:n vakavaraisuusasetuksen 120 artiklaa. Seuraavien edellytysten tulisi kuitenkin täyttyä: kyseessä ei ole perusteilla oleva yritys kyseessä ei ole alle 5 osakkaan yhtiö rakennus on valmis ja välillisesti asukkaiden omistuksessa asunto-osakeyhtiön kautta valvottavan on parhaan kykynsä mukaan, esim. sisäisen ohjeistuksen ja valvonnan avulla, varmistuttava siitä, että vakuutta ei huomioida kahteen kertaan asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön saamisten asuntovakuus täyttää asuinkiinteistövakuuksille asetetut vähimmäisvaatimukset ja asuinkiinteistövakuuden laskemisesta annetut arvostussäännöt. (14) Silloin kun asunto-osakeyhtiön lainat ovat merkittävät, tulisi valvottavan arvioida tämän suuren yhtiölainan vaikutukset myös osakkeen arvoon osakkeen arvoa alentavana. Määritettäessä yksittäisen asunto-osakkeen arvoa tulisi vakuudeksi otettavien asuntoosakkeiden arvosta vähentää asuntoon kohdistuva yhtiölainan osuus. Valvottavan tulisi lisäksi kiinnittää erityistä huomiota yksittäisen asunnon omistajan maksukykyyn, mikäli vakuudeksi tulevan kohteen yhtiölainaosuus on huomattava (yli 50 % velattomasta hinnasta). (15) Finanssivalvonta katsoo, että EU:n vakavaraisuusasetuksen 120 artiklaa voidaan soveltaa seuraaviin saamisiin: saamisiin asunto-osakeyhtiöltä tai keskinäiseltä kiinteistöosakeyhtiöltä, jonka vakuudeksi on pantattu asunto-osakeyhtiön itsensä omistama ja hallitsema asuntoosake, saamisiin, joiden vakuutena on ympärivuotiseen käyttöön soveltuva vapaa-ajan kiinteistö tai sen hallintaan oikeuttavat osakkeet, saamisiin tai saamisen osaan, jonka vakuutena on maatalouskiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä asuntoon kohdistuva osa. Edellytyksenä on, että maatalouskiinteistöstä asumiskäyttöön tarkoitettu osa on erikseen arvioitu. (16) Finanssivalvonta katsoo, että saamiset, joiden vakuudeksi on pantattu asumisoikeusasunnoista annetun lain tarkoittama asumisoikeusmaksu, eivät täytä artiklan 120 edellytyksiä.

15 15 (35) Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut (17) Vakavaraisuusasetuksen 174 artiklan 1a kohdan d-alakohdassa edellytetään, että Finanssivalvonta määrittää kynnysarvot merkittävälle erääntyneelle maksusuoritukselle. OHJE (kohta 18) (18) Finanssivalvonta katsoo, että (17) kohdassa mainittu kynnysarvo on sama riippumatta siitä, soveltaako valvottava luottoriskin vakavaraisuuslaskennassa standardimenetelmää vai sisäisten luottoluokitusten menetelmää. Kynnysarvo on määritelty tämän määräyksen luvussa 6.6.

16 16 (35) 6 Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä 6.1 IRBA:n lyhenteet (1) Tässä luvussa on käytetty alla olevia lyhenteitä: IRBA Sisäisten luottoluokitusten menetelmä FIRB Sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmä AIRB Sisäisten luottoluokitusten edistynyt menetelmä PD Maksukyvyttömyyden todennäköisyys LGD Tappio-osuus EAD Vastuu maksukyvyttömyyshetkellä CF Luottovasta-arvokerroin 6.2 Luvanvaraisuus (2) EU:n vakavaraisuusasetuksen 102 artiklan mukaan valvottavan on käytettävä luottoriskin standardimenetelmää luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa, mikäli se ei ole saanut Finanssivalvonnalta lupaa käyttää IRBA:aa. OHJE(kohdat 3-6 ) (3) Finanssivalvonta suosittaa, että erityisesti suurimmat valvottavat pyrkivät tarkentamaan luottoriskin mittausmenetelmiään IRBA:aan perustuen. (4) Finanssivalvonta suosittaa, että valvottavat kehittäessään omia luottoluokittelujärjestelmiään ottavat huomioon CEBS:n ohjeistuksen Guidelines on the implementation, validation and assessment of Advanced Measurement and Internal Ratings Based Approaches Valvottavan, joka haluaa siirtyä käyttämään IRBA:aa, tulisi noudattaa hakemusohjetta, joka on tämän määräyksen liitteenä (Liite 1). (5) Finanssivalvonta perii valvottavalta luvan käsittelystä toimenpidehinnaston mukaisen maksun.

17 17 (35) 6.3 IRBA:n vaiheittainen käyttöönotto (6) EU:n vakavaraisuusasetuksen 143 artiklan 2 kohdan mukaan tulee Finanssivalvonnan määritellä käyttöönottokauden pituus ts. ajanjakso, jonka kuluessa valvottavien on siirrettävä kaikki vastuunsa IRBA:aan pl. pysyvästi IRBA:n ulkopuolelle jätetyt erät. MÄÄRÄYS (kohdat 8-9 ) (7) Käyttöönottokauden pituus on enintään kolme vuotta. (8) Valvottava voi soveltaa enintään kolmen vuoden käyttöönottokautta siirtyessään FIRB:sta AIRB:iin. 6.4 Jatkuva valvonta (9) [ LLL:n 9 luvun 5 :n] mukaan Finanssivalvonta valvoo säännöllisesti, että ne valvottavat, jotka ovat saaneet luvan käyttää IRBA:aa, täyttävät jatkuvasti luvan edellytykset ja että menetelmät ovat muutenkin riittävät ja asianmukaiset. OHJE (kohdat 11-12) (10) Valvontatehtävää varten Finanssivalvonta katsoo, että se tarvitsee dokumentteja, jotka on lueteltu tämän määräyksen liitteessä (Liite 2). Nämä liitteen dokumentit lähetetään Finanssivalvonnan erillisestä pyynnöstä. Liitteessä mainittujen dokumenttien ohella Finanssivalvonta voi tarvittaessa pyytää valvottavilta muita analyysejä ja selvityksiä. (11) Finanssivalvonnan jatkuvan valvonnan tiheys riippuu valvottavan luottosalkun koosta, sen luokittelujärjestelmien monimutkaisuudesta, luokittelujärjestelmän muutoksista ja aikaisemmilla valvontakerroilla havaittujen puutteiden olennaisuudesta. 6.5 Luokittelujärjestelmän muutokset (12) EU:n vakavaraisuusasetuksen 138 artiklan 3 kohdan mukaan valvottavien on hankittava Finanssivalvonnalta lupa seuraaviin luokittelujärjestelmän muutoksiin a) merkittävä soveltamisalan muutos ts. IRBA:n soveltamista laajennetaan uusiin vastuuryhmiin/salkkuihin tai yksiköihin tai riskiparametreihin tai b) merkittävä muutos luokittelujärjestelmään. Edellä mainittu vaatimus koskee myös oman pääoman ehtoisten sijoitusten sisäisten mallien muutoksia. (13) EBA on kehittämässä teknisiä standardeja merkittävän muutoksen määrittelystä. Ennen näiden teknisten standardien käyttöönottoa Finanssivalvonta kehottaa niitä valvottavia, jotka harkitsevat muutoksia luokittelujärjestelmiinsä, ottamaan yhteyttä Finanssivalvontaan. Menettelyllä varmistetaan yhdenmukainen käsitys merkittävistä muutoksista ja niiden käsittelystä (14) Luokittelujärjestelmällä tarkoitetaan tässä kaikkia menetelmiä, prosesseja, valvontaa, tiedonkeruuta ja tietojärjestelmiä, jotka tukevat luottoriskin arviointia kuten vastuiden jakoa luokkiin (luokittelu) tai riskiparametrien estimointia.

18 18 (35) OHJE (kohdat 15-24) (15) Finanssivalvonta suosittaa, että valvottavat pyrkivät jatkuvasti kehittämään ja parantamaan luokittelujärjestelmiään tietoaineistojen lisääntymisen sekä vertailukelpoisten analyysien ja toimialan käytäntöjen muutosten mukaisesti. (16) Valvottavien tulisi huolehtia siitä, että niillä on käytössään sisäinen IRBA -muutoksia koskeva politiikka, jonka toimiva johto on hyväksynyt. (17) EU:n vakavaraisuusasetuksen 138 artiklan 3 kohdan mukainen muutosten merkittävyys vaikuttaa siihen, miten valvottavien on toimittava. Merkittävyyden asteesta riippuen voidaan muutokset jaotella seuraavasti 1) muutokset, joihin valvottavien on saatava etukäteen lupa Finanssivalvonnalta ja 2) muutokset, joista valvottavien on tiedotettava Finanssivalvonnalle 2i) ennen käyttöönottoa tai 2ii) käyttöönoton jälkeen. (18) Valvottavien tulisi rekisteröidä kaikki luokittelujärjestelmään tehtävät muutokset ja pyrittävä luokittelemaan ne kohdan (18) mukaisesti. (19) Valvottavien tulisi kiinnittää huomiota siihen, että vaikka yksittäinen muutos ei olisikaan oleellinen, niin useamman pienen muutoksen yhteisvaikutus voi olla merkittävä ja siten vaatia lupaa ennen käyttöönottoa. (20) Valvottavan, joka suunnittelee muutoksen tekemistä luokittelujärjestelmäänsä, tulisi noudattaa liitteessä olevaa ohjetta (Liite 3). (21) Finanssivalvonta perii valvottavalta toimenpidehinnastossa esitetyn mukaisen maksun sellaisesta merkittävästä muutoksesta, joka vaatii etukäteen Finanssivalvonnan luvan. 6.6 Maksukyvyttömyyden määritelmä (22) EU:n vakavaraisuusasetuksen artiklassa 174 (1a, d) edellytetään, että Finanssivalvonta määrittelee kynnysarvon merkittävälle, erääntyneelle maksusuoritukselle. Kynnysarvon alapuolelle jäävät, yli 90 päivää maksamattomana olevat erät eivät ole merkittäviä eivätkä siten aiheuta maksukyvyttömyyttä. MÄÄRÄYS (kohdat ) (23) Merkittävänä maksusuorituksena ei pidetä vähittäisvastuisiin luettavaa alle 100 euron maksusuoritusta, vaikka se olisi ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Valvottava voi poiketa tästä alarajasta ja määrittää omiin selvityksiinsä ja analyyseihinsä perustuen myös tätä korkeamman rajan vähittäisvastuille. (24) Merkittävänä maksusuorituksena ei pidetä yritys- luottolaitos- ja valtiovastuisiin luettavaa alle 1000 euron maksusuoritusta, vaikka se olisi ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Valvottavan tulee kuitenkin analysoida tätä kynnysarvoa ja se voi omaan analyysiinsä perustuen poiketa 1000 euron kynnysarvosta ja määritellä oman kynnysarvon sisäisessä ohjeistuksessaan kuitenkin siten, että 100 euron rajaa ei aliteta.

19 19 (35) 6.7 Tappio-osuus (LGD) (25) EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 28 kohdan mukaan tappio-osuuden (LGD) yhteydessä tappiolla tarkoitetaan taloudellista tappiota, jota määriteltäessä huomioitava oleelliset vastuun kassavirran nykyarvoon vaikuttavat tekijät ja perintään liittyvät suorat ja epäsuorat kustannukset. 2 OHJE (kohdat ) (26) Finanssivalvonta katsoo, että valvottavien tulisi koota kaikki ne tiedot ja aineistot, jotka on vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 28 kohdassa mainittu ja joita tarvitaan taloudellisen tappion laskennassa. (27) Vakavaraisuusasetuksen artiklassa 174 on säädelty maksukyvyttömyyden määritelmästä ja asetuksen artiklan 4 kohdassa 28 on säädelty tappiosta. Finanssivalvonta katsoo, että LGD:n tulisi perustua valvottavan käyttämiin maksukyvyttömyyden ja tappion määritelmiin, jotka ovat näiden vakavaraisuusasetuksen artiklojen mukaisia. (28) Finanssivalvonta katsoo, että valvottavien tulisi erotella vakavaraisuusasetuksen artiklan 181 kohdan (b) mukainen toteutunut LGD riskipainojen laskennassa käytettävästä vakavaraisuusasetuksen artiklan 177 mukaisesta estimoidusta LGD:stä. (29) Finanssivalvonta katsoo, että vakavaraisuusasetuksen artiklan 181 kohdan (b) mukainen toteutunut LGD voi joissakin tilanteissa olla nolla, esimerkiksi silloin, kun vastapuoli tai vastuu on tervehtinyt aiheuttamatta tappiota. Mutta vakavaraisuusasetuksen artiklan 177 mukaisen estimoidun LGD:n ollessa alhainen tai nolla, pitäisi valvottavan perustella estimointiprosessinsa asianmukaisuus ja tarkkuus ja esittää todellista näyttöä siitä, että se on huomioinut kaikki määrittelyprosessissa tarvittavat tekijät mm. eri ajankohtina saatavat kassavirrat vakuuden realisoinnista, diskonttauskorko, vakuuden estimoitu arvo, perintäkulut. Vain hyvin perustelluissa, poikkeuksellisissa tilanteissa voi estimoitu LGD olla nolla. (30) Finanssivalvonta katsoo, että vakavaraisuusasetuksen artiklan 177 mukainen estimoitu LGD ei voi olla nollaa pienempi. 6.8 Maturiteetti (Efektiivinen juoksuaika) (31) EU:n vakavaraisuusasetuksen 158 artiklan 1 kohdan mukaan niiden valvottavien, jotka eivät ole saaneet lupaa käyttää omia LGD- ja CF -estimaattejaan yritys-, luottolaitos- ja valtiovastuille, on sovellettava takaisinosto- ja myyntisopimuksiin, arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamis- ja ottamissopimuksiin 0,5 vuoden maturiteettia ja muihin vastuisiin 2,5 vuoden maturiteettia ellei Finanssivalvonta päätä, että valvottavan tulee käyttää kaikkiin vastuisiinsa efektiivistä maturiteettia asetuksen 158 artiklan 2 kohdan mukaisesti. OHJE(kohta 3 3 ) (32) Finanssivalvonta voi päättää IRBA-lupaa myöntäessään, että valvottavan on sovellettava EU:n vakavaraisuusasetuksen 158 artiklan 2 kohdan mukaista maturiteettia myös FIRBvastuille silloin, kun asetuksen 1 kohdan mukainen maturiteetti ottaen huomioon valvotta- 2 Ohjeet perustuvat CEBS:n dokumenttiin Guidelines on the implementation, validation and assessment of Advanced Measurement and Internal Ratings Based Approaches

20 20 (35) van vastuiden rakenteen ei FInanssivalvonnan käsityksen mukaan johda riskipainoissa oikeaan tasoon.

21 21 (35) 7 Luottoriskin vähentämistekniikat 7.1 Valtioiden ja muun julkisen sektorin vastatakaukset (1) EU:n vakavaraisuusasetuksen 209 artiklan 2 kohdan mukaan sanotun artiklan 1 kohdassa vahvistettua käsittelyä on sovellettava sellaisella takauksella suojattuihin vastuisiin, joille on otettu vastatakaus keskushallinnolta tai keskuspankilta (kohta a). (2) Finvera Oyj on erityisrahoituslaitos, jonka toimintaa sääntelee valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettu laki sekä valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annettu laki. Mainituissa laeissa on säädetty, että valtion vastuu Finnvera Oy:n sitoumuksista on omavelkaiseen takaukseen verrattava suora vastuu. (3) EU:n vakavaraisuusasetuksen 210 artiklan 1 ja 2 kohdissa mainittujen lisävaatimusten mukaan 209 artiklan 1 kohdassa mainittujen yhteisöjen antamat takaukset ja vastatakaukset täyttävät takauksen luonteiselle luottosuojalle asetetut vaatimukset silloin, kun 201 artiklan 2 a ja b kohdissa tarkoitetut lievennetyt vaatimukset täyttyvät OHJE (kohdat 4-6 ) (4) Finanssivalvonta katsoo, että 209 artiklan 2 (a) kohdassa mainitulla keskushallinnolla tarkoitetaan Suomen valtiota. (5) Finanssivalvonta katsoo, että Finnvera Oy:n antamaa takausta voidaan pitää hyväksyttävänä takauksen luonteisena luottosuojanana kuten Suomen valtion takausta edellyttäen että Finnvera Oy:n antama takaus täyttää 208 ja 210 artikloissa säädetyt muut edellytykset. (6) Finanssivalvonta katsoo, että Suomen valtion ja kuntien antamat asuntorahoitukseen liittyvät täytetakaukset voidaan hyväksyä otettavaksi huomioon vakavaraisuuslaskennassa luottoriskiä vähentävänä, mikäli ne yleisten edellytysten lisäksi täyttävät artiklassa 201 kohdissa 2 a) ja b) säädetyt erityiset edellytykset.

22 22 (35) 8 Markkinariskin vakavaraisuusvaatimus 8.1 Euroopan pankkiviranomaisen EBAn ohjeistus (1) EBA on antanut ohjeet maksukyvyttömyysriskin ja luottoluokan siirtymäriskin kasvun kattamiseksi vaadittavasta pääomasta (IRC) sekä ohjeet stressatusta VaRlaskennasta. O HJE ( kohta 2) (2) Finanssivalvonta suosittaa, että valvottava noudattaa EBAn (1) kohdassa mainittuja ohjeita valvottavan toiminnan luonteeseen ja laatuun nähden riittävällä, kohtuullisin keinoin saavutettavalla tavalla. Finanssivalvonta pitää EBAn ohjeita valvontansa lähtökohtana. 8.2 Hyödykeriskin maturiteettipohjainen laskentatapa OHJE (kohta 3) (3) Esimerkki hyödykeriskin omien varojen vaatimuksen laskennasta maturiteettipohjaisella menetelmällä yhdelle hyödykkeelle: Maturiteettiluokka Selite Pitkä Positiot Laskenta Omien varojen vaatimus Lyhyt x 3,0 %= 1 x 50 x 0,6 % = 3 x 50 x 0,6 % = 1,5 0,3 0,9 Nettoutus luokan 1 sisällä Siirto luokasta 1 luokkaan 2 Siirto luokasta 1 luokkaan x 3,0 % = 1,5 Luokkien 1 ja 2 välinen nettoutus x 40 x 0,6 % = 0,24 Siirto luokasta 3 luokkaan 4

23 23 (35) x 3,0 % = 40 x 3,0 % = 10 x 15 % = Omien varojen vaatimus yhteensä: 1,5 1,2 1,5 8,64 Luokkien 1 ja 4 välinen nettoutus Luokkien 3 ja 4 välinen nettoutus Lopullinen avoin positio

24 24 (35) 9 Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus 9.1 Laskentamenetelmien käyttöönoton edellytykset (1) Valvottava voi valita vakavaraisuusvaateen laskennassa perusmenetelmän, standardimenetelmän, vaihtoehtoisen standardimenetelmän tai kehittyneen menetelmän. Valvottavan tulee täyttää ne laadulliset ja määrälliset vaatimukset, jotka direktiivissä xx ja EU:n vakavaraisuusasetuksessa on asetettu ehdoksi valvottavan valitseman operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimuksen laskentamenetelmän käyttöönotolle. (2) Eri laskentamenetelmien käyttöä yhdistelmänä säädellään EU:n vakavaraisuusasetuksen 303 artiklassa. (3) Jos valvottava ottaa käyttöön standardimenetelmän, vaihtoehtoisen standardimenetelmän tai kehittyneen menetelmän, valvottava voi siirtyä takaisin vähemmän tarkasti operatiivisia riskejä mittaavaan menetelmään vain EU:n vakavaraisuusasetuksen 302 artiklassa lueteltujen edellytysten täyttyessä. (4) Näiden määräysten ja ohjeiden lisäksi kaikkien valvottavien on täytettävä seuraavat Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet sisäisen valvonnan ja operatiivisten riskien allinnan osalta: standardi 4.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen standardi 4.4b Operatiivisten riskien hallinta Perusmenetelmä OHJE(kohdat 5-7 ) (5) Perusmenetelmää käyttävän valvottavan operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 304 ja 305 artiklassa määritellyllä tavalla. (6) Finanssivalvonta katsoo, että valvottavien välisen sulautumisen yhteydessä 305 artiklassa tarkoitetun tuottoindikaattorin laskennassa tulee ottaa mukaan kaikkien fuusiossa osallisena olleiden valvottavien tilinpäätöstiedot fuusiota edeltäviltä kahdelta tilikaudelta. Lisäksi kaupan kohteena olleesta liiketoiminnasta peräisin olevat tuotot kauppaa edeltäviltä kahdelta vuodelta on otettava mukaan liiketoiminnan hankkineen valvottavan tuottoindikaattorin laskennassa. (7) Finanssivalvonta voi valvottavan hakemuksesta antaa suostumuksen poikkeavan tuottoindikaattorin laskentatavan käyttämiselle tapauksessa, jossa liiketoimintayksikön myynnin jälkeen aiempien vuosien korkeampi tuottotaso luovutetuista toiminnoista johtuva vaikuttaisi vielä keskiarvolaskennassa.

25 25 (35) Standardimenetelmä OHJE(kohdat ) (8) Valvottava voi käyttää standardimenetelmää, jos se täyttää luottolaitosdirektiivin 73 ja 83 artiklassa esitettyjen riskienhallintaa koskevien määräysten lisäksi EU:n vakavaraisuusasetuksen 309 artiklassa asetetut ehdot. Ennen standardimenetelmän käyttöönottoa tulisi valvottavan toimittaa Finanssivalvonnalle tämän määräyksen liitteen 4 mukainen ilmoitus. (9) Standardimenetelmää käyttävän valvottavan operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 306 ja 307 artiklassa määritellyllä tavalla. Relevantti riski-indikaattori on määritelty 305 artiklassa. (10) Valvottavien välisen sulautumisen yhteydessä EU:n vakavaraisuusasetuksen 305 artiklassa tarkoitetun tuottoindikaattorin laskennassa tulisi ottaa mukaan kaikkien fuusiossa osallisena olleiden valvottavien tilinpäätöstiedot fuusiota edeltäviltä kahdelta tilikaudelta. Lisäksi kaupan kohteena olleesta liiketoiminnasta peräisin olevat tuotot kauppaa edeltäviltä kahdelta vuodelta tulisi ottaa mukaan liiketoiminnan hankkineen valvottavan tuottoindikaattorin laskennassa. (11) Finanssivalvonta voi valvottavan hakemuksesta antaa suostumuksen poikkeavan tuottoindikaattorin laskentatavan käyttämiselle tapauksessa, jossa liiketoimintayksikön myynnin jälkeen luovutetuista toiminnoista johtuva aiempien vuosien korkeampi tuottotaso vaikuttaisi vielä keskiarvolaskennassa Vaihtoehtoinen standardimenetelmä OHJE (kohdat ) (12) Finanssivalvonta voi myöntää valvottavalle luvan käyttää vaihtoehtoista relevanttia indikaattoria standardimenetelmässä vähittäispankkitoiminnan ja yritysrahoituksen liiketoiminta-alueilla, jos EU:n vakavaraisuusasetuksen 308 artiklan 2 kohdassa ja 309 artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät. Hakemusmenettelyä koskeva ohjeistus löytyy tämän määräyksen liitteestä 4. (13) Valvottavan, joka haluaa siirtyä käyttämään vaihtoehtoista standardimenetelmään, tulisi noudattaa hakemusmenettelyä, joka on kuvattu tämän määräyksen liitteessä 4. (14) Vaihtoehtoista standardimenetelmää käyttävän valvottavan operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 308 artiklassa määritellyllä tavalla. Relevantti riski-indikaattori on määritelty 305 artiklassa. (15) Valvottavien välisen sulautumisen yhteydessä 305 artiklassa tarkoitetun tuottoindikaattorin laskennassa tulisi ottaa mukaan kaikkien fuusiossa osallisena olleiden valvottavien tilinpäätöstiedot fuusiota edeltäviltä kahdelta tilikaudelta. Lisäksi kaupan kohteena olleesta liiketoiminnasta peräisin olevat tuotot kauppaa edeltäviltä kahdelta vuodelta tulisi ottaa mukaan liiketoiminnan hankkineen valvottavan tuottoindikaattorin laskennassa. (16) Finanssivalvonta voi valvottavan hakemuksesta antaa suostumuksen poikkeavan tuottoindikaattorin laskentatavan käyttämiselle tapauksessa, jossa liiketoimintayksikön myynnin jälkeen luovutetuista toiminnoista johtuva aiempien vuosien korkeampi tuottotaso vaikuttaisi vielä keskiarvolaskennassa.

26 26 (35) Kehittynyt menetelmä OHJE (kohdat ) (17) Valvottava voi siirtyä käyttämään operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa kehittynyttä menetelmää, jos se on saanut Finanssivalvonnan luvan menetelmän käytölle. Finanssivalvonta voi myöntää luvan, jos kaikki EU:n vakavaraisuusasetuksen 310 ja 311 artiklassa esitetyt laadulliset ja määrälliset vaatimukset täyttyvät ja valvottava täyttää yleiset riskienhallintaa koskevat määräykset, jotka esitetään luottolaitosdirektiivin 73 ja 83 artiklassa ja direktiivin VII osaston 3 luvun II jaksossa. (18) Kehittyneeseen menetelmään liittyvä hakemusmenettely on kuvattu tämän määräyksen liitteessä 4. Kehittynyttä menetelmää (Advanced Measurement Approach, AMA) koskevat laadulliset ja määrälliset vaatimukset on säädelty vakavaraisuusasetuksen 310 ja 311 artiklassa. (19) Kehittyneen menetelmän mukainen vakavaraisuusvaatimuksen laskenta perustuu valvottavan sisäisen ja ulkoisen tappiotiedon käsittelyyn tilastollisin menetelmin, skenaarioanalyysiin sekä valvottavan sisäisen valvonnan ja toimintaympäristön muutostekijöihin. Operatiivisen riskin tappiotietoihin ei tulisi lukea esimerkiksi virheellisen hinnoittelumallin käytöstä johtuvia vahinkoja, jos mallin valinnassa on noudatettu valvottavan sisäisen ohjeistuksen mukaisia riittäviä menettelyjä. (20) Vakuutusten ja muiden riskinsiirtomekanismien vaikutus vakavaraisuusvaatimukseen on säädelty vakavaraisuusasetuksen xx 312 artiklassa. Finanssivalvonta katsoo, että toiminnan ulkoistamista ulkopuolisen tahon hoidettavaksi ei voida pitää tässä tarkoitettuna riskinsiirtomekanismina (21) EU:n vakavaraisuusasetuksen 312 artiklan 3 kohdan1 alakohdassa tarkoitettua vakuutussopimuksen arvonleikkausta ei tarvitse tehdä, jos valvottava on tehnyt korvaavan sopimuksen vastaavilla ehdoilla tai sopimukseen sisältyy automaattista uudistamista koskeva ehto. (22) Valvottavan tulisi seurata eri riskinsiirtomekanismina käytettävän vakuutuksen myöntäneen tahon luottokelpoisuuden muutoksia sekä vakuutuskorvausten maksamisessa tapahtuneita viivästyksiä. (23) Pääomavaatimusta vähentävien riskinsiirtomekanismien tulisi olla hankittu riskinhallintaa varten eikä niitä ole tarkoitettu pidettäväksi kaupankäyntitarkoituksessa. Ennen uusien mekanismien käyttöönottoa valvottavan tulisi tehdä riittävä analyysi uusien riskinsiirtomekanismien ominaisuuksista ja niitä tarjoavista tahoista. Tässä yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota instrumenttien saatavuuteen markkinoilta sekä niihin liittyviin oikeudellisiin epävarmuustekijöihin. (24) Valvottavan tulisi hakea Finanssivalvonnalta lupaa myös silloin, kun se haluaa tehdä olennaisia laajennuksia ja muutoksia kehittyneisiin mittausmenetelmiin. (25) Valvottavan tulisi hakea lupaa tehdä olennaisia laajennuksia ja muutoksia kehittyneisiin mittausmenetelmiin liitteessä 4 kuvatun menettelyn mukaisesti.

27 27 (35) 10 Suuret asiakasriskit 10.1 Yleistä (1) Euroopan pankkivalvojien komitea CEBS on antanut ohjeen suurten asiakasriskien uudistetuista säännöksistä. OHJE (k ohta 2 ) (2) Finanssivalvonta suosittaa, että valvottava noudattaa CEBSin ohjeita valvottavan toiminnan luonteeseen ja laatuun nähden riittävällä, kohtuullisin keinoin saavutettavalla tavalla. Finanssivalvonta pitää CEBSin ohjeita valvontansa lähtökohtana. CEBSin ohjeistus on käännetty suomeksi ja epävirallinen käännös löytyy tämän määräyksen liitteenä (liite 5) Lisäohjeita asiakaskokonaisuuden määrittämiseen (3) EU:n vakavaraisuusasetuksen 384 artiklassa säädetään yhtä asiakasta tai asiakaskokonaisuutta koskevista suurten asiakasriskien enimmäismäärästä. Asiakaskokonaisuus on määritelty vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 46 kohdassa. OHJE (k ohdat 4-7 ) (4) Finanssivalvonta katsoo, että (3) kohdassa mainittua asiakaskokonaisuutta ei tarvitse muodostaa tytäryrityksistä, jotka on jätetty valvottavan konsernin ulkopuolelle standardin 3.1 (Tilinpäätös ja toimintakertomus) perusteella. Lisäksi edellytetään, ettei näiden yhteisöjen välillä ole muuta taloudellista etuyhteyttä. Tällaisten tytäryritysten vastuisiin sovelletaan normaaleja asiakaskohtaisia rajoituksia. (5) Asiakaskokonaisuuden muodostamisesta on mahdollista saada poikkeuslupa tilanteissa, joissa konserniin kuuluvat tytäryritykset ovat sellaisia asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöitä, joita ei ole katsottu konsolidointiryhmään kuuluviksi palveluyrityksiksi. Finanssivalvonta myöntää poikkeusluvan kuitenkin vain, jos yritysten toimialaksi on rekisteröity omien ja leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta eikä yritys tosiasiallisesti harjoita muuta toimintaa. (6) Finanssivalvonta katsoo, että samaksi asiakaskokonaisuudeksi ei lähtökohtaisesti yhdistetä sijoitusrahastolaissa tarkoitettuja rahastoyhtiöitä ja niiden hallinnoimia sijoitusrahastoja. Mikäli valvottavan tiedossa kuitenkin on syitä, joiden perusteella rahastoyhtiö ja sen hallinnoima sijoitusrahasto muodostavat valvottavalle yhden riskikokonaisuuden, tulee valvottavan yhdistää ne samaan asiakaskokonaisuuteen. Tällainen syy voisi olla esimerkiksi sijoitusrahastolain 83 :ssä tarkoitettu luototus. (7) Finanssivalvonta katsoo, että (1) kohdassa mainitun CEBSin ohjeen mukaista tuntemattomien vastuiden lähestymistapaa ei tarvitse soveltaa laskettaessa vakuutusyhtiöiden sijoituksista syntyviä asiakasriskejä rahoitus- ja vakuutusryhmittymän tasolla.

28 28 (35) 10.3 Talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvien luottolaitoksien asiakasriskit OHJE (k ohta 8 ) (8) Mikäli jäsenluottolaitos on saanut keskusyhteisöltään luvan jättää soveltamatta vakavaraisuusasetuksen 384 artiklan mukaista suurten asiakasriskien enimmäismäärää, Finanssivalvonta suosittaa, että jäsenluottolaitos antaa tilinpäätöksensä liitetiedoissa tai toimintakertomuksessa poikkeusluvan alaisista suurista asiakasriskeistä ainakin seuraavat tiedot: tällaisten asiakaskokonaisuuksien lukumäärä ja määrä, jolla kunkin asiakaskokonaisuuden vastuiden määrä ylittää LLL:ssa säädetyn asiakasriskin enimmäismäärän. Tiedot tulisi antaa tilikauden alusta kultakin suurten asiakasriskien ilmoitusajankohdalta, ja lisäksi tiedoista tulisi ilmetä, mikäli poikkeusluvilla on ollut vaikutusta sektori- ja toimialariskin kasvuun. Yhteenliittymään kuuluvan jäsenluottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmän emoyrityksen tulisi hakea keskusyhteisön suostumus etukäteen Finanssivalvonnan poikkeusluvat (9) Finanssivalvonta voi EU:n vakavaraisuusasetuksen 385 artiklan 1 kohdan mukaan yksittäistapauksessa myöntää luvan valvottavalle poiketa 384 artiklan 1 kohdan mukaisesta 100 %:n rajasta luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuiden osalta. (10) Finanssivalvonta voi valvottavan hakemuksesta myöntää luvan jättää lukematta asiakasriskien enimmäismäärään EU:n vakavaraisuusasetuksen 389 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetut erät. Kyseisiä eriä ovat luottolaitos- tai sijoituspalveluyritysvastuut, jotka eivät muodosta näiden yritysten omia varoja, kestävät korkeintaan seuraavaan pankkipäivään, eivätkä ole merkittävän kaupankäyntivaluutan määräisiä. OHJE ( k ohdat 11-12) (11) Valvottavan tulisi (10) kohdassa mainitussa poikkeuslupahakemuksessaan esittää perustelut poikkeusluvan tarpeellisuudelle. Sen lisäksi hakemuksessa tulisi määritellä enimmäismäärä, jonka suuruiseksi vastapuolen vastuut voivat kasvaa, ja joka on linjassa valvottavassa vahvistettujen keskittymäriskiä koskevien pääomanhallintastrategioiden ja - prosessien kanssa. Hakemuksesta tulisi myös käydä ilmi se, mitä taloudellisia ja muita vaikutuksia luvan epääminen valvottavalle mahdollisesti aiheuttaisi. (12) Valvottavan tulisi (11) kohdassa mainitussa hakemuksen perusteluissa esittää, miksi poikkeuksellinen menettely hakemuksen kohteena olevien erien osalta on tarpeen ja millä perusteella valvottava katsoo kyseessä olevan muu kuin merkittävä kaupankäyntivaluutta. Lisäksi hakemuksessa tulisi mainita, mitä taloudellisia ja muita vaikutuksia luvan epääminen valvottavalle mahdollisesti aiheuttaisi Rahoitus ja vakuutusryhmittymän taseen ulkopuoliset sitoumukset (13) EU:n vakavaraisuusasetuksen 378 artiklan mukaan asiakasriskillä tarkoitetaan kaikkia asetuksen 3 osan II osaston 2 luvuissa mainittua taseen eriä ja taseen ulkopuolisia sitoummuksia.

29 29 (35) OHJE (k ohta 14 ) (14) Finanssivalvonta katsoo, että rahoitus- ja vakuutusryhmittymän ilmoituksessa taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin rinnastetaan luotto- ja takausvakuutukset Suurten asiakasriskien ylitysraportointi (15) EU:n vakavaraisuusasetuksen 384 artiklassa mainittuja suurten asiakasriskien enimmäismääriä ei saa ylittää. (16) Jos asiakasriski kuitenkin jostain syystä ylittää sallitun enimmäismäärän, on valvottavan viipymättä ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin omien varojen vähimmäismäärää koskevien vaatimusten täyttämiseksi, ts. asiakasriskin alentamiseen sallitulle tasolle. Sama velvollisuus on asetettu myös konsolidointiryhmän emoyrityksille, talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisölle ja rahoituspainotteisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän emoyritykselle. Ylitysilmoitus on toimitettava Finanssivalvonnalle viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun valvottava havaitsi ylityksen. (17) Talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvan jäsenluottolaitoksen on toimittava ylitystilanteessa keskusyhteisön antaman ohjeistuksen mukaisesti. Sen on lisäksi ilmoitettava asiakasriskirajojen ylittymisestä välittömästi Finanssivalvonnalle, jos ylitykselle ei ole keskusyhteisön myöntämää voimassa olevaa erityislupaa. (18) Valvottava voi laatia ylitysilmoituksen Finanssivalvonnalle vapaamuotoisella kirjeellä tai määrämuotoisella Finanssivalvonnan ylitysilmoituslomakkeella. (19) Ylitysilmoituksessa annetaan seuraavat tiedot: ilmoittajan yhteystiedot ylityksen syntymisajankohta ylityksen määrä ylityksen syy valvottavan laatima suunnitelma, millä keinoin ja missä ajassa se pystyy saamaan asiakasriskinsä lain sallimiin rajoihin. Jos samaan asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen on tehty jo aikaisemmin suunnitelma, jota ei ole pystytty noudattamaan, annetaan lisätietoina esimerkiksi uuden suunnitelman aikataulu, suunnitellut keinot asiakasriskien määrän pienentämiseksi ja syyt suunnitelman epäonnistumiseen. (20) Finanssivalvonta käsittelee ylitysilmoituksen ja päättää EU:n vakavaraisuusasetuksen 385 artiklan 1 kohdan mukaisesti määräajasta, jonka kuluessa valvottavan on saatettava asiakasriskinsä lainmukaisiksi. Jos valvottavan suuret asiakasriskit eivät ole lain vaatimissa rajoissa määräajan päättymisen jälkeen, voi Finanssivalvonta harkita toimiluvan peruuttamista. Suurten asiakasriskien enimmäismäärän ylittämistä koskevat päätökset ovat valvontatoimenpiteitä, jotka voidaan myös julkaista Finanssivalvonnan verkkopalvelussa.