S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A"

Transkriptio

1 S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A

2 SISÄLTÖRAKENNE 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO 3 3. OHJELMAN TAVOITTEET KOTOUTUMINEN SALOSSA a. OHJAUS JA NEUVONTA. 10 b. TYÖLLISTYMINEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN c. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN d. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT KANSAINVÄLINEN SALO a. OSALLISTUMINEN JA AKTIIVISUUDEN VAHVISTAMINEN b. VAPAA-AIKA MAAHANMUUTTAJATYÖN RAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN a. KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ.. 22 b. TIEDOTTAMINEN LIITTEET

3 1. TIIVISTELMÄ Salon kaupungissa asuu yli 2500 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heidän osuutensa Salon väestöstä on noin 4,4 prosenttia. Määrä ylittää selvästi kansallisen keskiarvon (2,3 %). Salossa on maahanmuuttajia yli 80 eri maasta. Laki edellyttää kuntia laatimaan paikallisen ohjelman, joka sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta. Ohjelmaan sisällytetään myös tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä ja syrjinnän ehkäisemisestä. Maahanmuuttajia, kunnassa vaikuttavia kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita tahoja kuullaan kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Salon uusi Maahanmuutto-ohjelma tähtää palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovat maahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salon kaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä. Ohjelman tavoitteet Nopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheet kokonaisuutena Rakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöä Kehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen Lisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken Vahvistaa tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken sekä ehkäistä syrjäytymistä Salon maahanmuutto-ohjelman sisällöt ja toimenpide-ehdotukset koottiin työpajatyyppisesti noin kymmenessä eri työryhmässä. Työryhmät koottiin eri teemojen ympärille ja työskentelyssä hyödynnettiin jo olemassa olevia työryhmiä, joiden toimenkuvaan kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät asiat kuuluvat. Työryhmätyöskentelyyn osallistui Salon kaupungin työntekijöitä, eri viranomaisia sekä työelämän, oppilaitosten ja järjestöjen edustajia. Lisäksi ohjelman tekemiseen osallistui kolme maahanmuuttajien työryhmää. Osallistujia eri työryhmissä oli noin 140, joista maahanmuuttajia oli noin 70 henkilöä. Salon Maahanmuutto-ohjelmassa kuvataan maahanmuuttajatyön nykytilaa Salossa ja esitetään työryhmien esille nostamia tärkeimpiä kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet on jaettu työryhmien mukaisesti seuraavien otsikoiden alle: Ohjaus ja neuvonta Työllistyminen ja osaamisen vahvistaminen Asuminen ja elinympäristön kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Osallistuminen ja aktiivisuuden vahvistaminen Vapaa-aika Koordinointi ja yhteistyö Tiedottaminen Ohjelma löytyy Salon kaupungin Internet -sivuilta ja sitä päivitetään valtuustokausittain. Ohjelman liitteenä on yhteenvetotaulukko nykytilasta ja kehittämiskohteista. 2

4 2. JOHDANTO Tämä on Salon kaupungin uusi Maahanmuutto-ohjelma. Laki edellyttää kuntia laatimaan paikallisen ohjelman, joka sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta. Ohjelmaan sisällytetään myös tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä ja syrjinnän ehkäisemisestä. Maahanmuuttajia, kunnassa vaikuttavia kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita tahoja kuullaan kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Salon kaupungin ensimmäinen kotouttamisohjelma on laadittu vuonna Uusi Maahanmuuttoohjelma tähtää entistä vahvemmin palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovat maahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salon kaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä. Tavoitteelliseen kotoutumista tukevaan työhön tarvitaan riittävästi resursseja sekä organisoitua ja kokonaisvaltaista hallinnointia. Maahanmuutto-ohjelman tarkoituksena on tukea ja ohjata tätä työtä. Ohjelmassa on toimenpiteiden lisäksi mietitty vastuutahoja ja aikatauluja. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan vastuutahoille ja tiedotetaan myös kuntalaisille. Salon Maahanmuutto-ohjelma sisältää tietoa maahanmuuttajille suunnatuista palveluista ja konkreettisia toimenpiteitä palvelujen ja yhteistyön kehittämiseksi. Maahanmuutto-ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti Salon kaupungin työntekijöille ja kaikille maahanmuuttajien parissa työskenteleville, kuten viranomaisille, oppilaitoksille ja järjestöille. Nämä toimijat ovat olleet myös laatimassa ohjelman sisältöjä yhdessä Salon maahanmuuttajien kanssa. Maahanmuutto-ohjelman uudistustyötä on koordinoinut Monikulttuurinen Salo -hanke, jota toteuttavat Salon seudun aikuisopisto, Salon kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste. Hanke saa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämää Euroopan sosiaalirahaston tukea. Toimijat ja työryhmät Salon maahanmuutto-ohjelman sisällöt ja toimenpide-ehdotukset koottiin työpajatyyppisesti noin kymmenessä eri työryhmässä. Työryhmät koottiin eri teemojen ympärille ja työskentelyssä hyödynnettiin jo olemassa olevia työryhmiä, joiden toimenkuvaan kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät asiat kuuluvat. Työryhmätyöskentelyyn osallistui Salon kaupungin työntekijöitä, eri viranomaisia sekä työelämän, oppilaitosten, järjestöjen ja maahanmuuttajien edustajia. Osallistujia eri työryhmissä oli noin 140 joista maahanmuuttajia oli noin 70 henkilöä. Työryhmien kokoonpanot on esitelty liitteessä 1. Työryhmät olivat: - asuminen ja elinympäristön kehittäminen - työllistyminen ja osaamisen vahvistaminen - lasten, nuorten ja perheiden palvelut (sosiaali- ja terveys, varhaiskasvatus, liikunta, nuoriso, kulttuuri) - perusopetus - viranomaiset - kolmas sektori (seurakunta, järjestöt) - kolme maahanmuuttajien työryhmää 3

5 Kuvio 1. Salon maahanmuutto-ohjelman työstämisprosessi Työryhmät 70 osallistujaa; perusopetus, varhaiskasvatus, asuminen, työllistyminen, kolmas sektori, perhe, kulttuuri ja liikunta, nuoriso, viranomaiset Ohjelman vision ja tavoitteiden hyväksyminen Toimenpide-ehdotusten työstämien Ohjelman kommentointi ja hyväksyminen 2012 Lausunnot ohjelmasta Maahanmuutto-ohjelman ohjausryhmän perustaminen ja työryhmien toiminta Ohjelman kommentointi seminaari Toimintasuunnitelman laatiminen ja vastuista sopiminen Maahanmuuttajaryhmät: 70 osallistujaa kevät 2010 syksy Ohjausryhmä Ohjelman koordinoinnista ja ohjauksesta vastasi ohjausryhmä, johon kuului 10 jäsentä Salon kaupungin eri toimialoilta ja yksi jäsen Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta (Ks. liite 1). Maahanmuutto-ohjelman ohjausryhmä perustettiin ja se on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa ohjelman laatimisprosessin aikana. Ohjausryhmä on hyväksynyt ohjelman tavoitteet ja vision sekä toimenpide-ehdotukset. Maahanmuuttajien osallistuminen ohjelmaprosessiin Salon maahanmuutto-ohjelman uudistamisprosessissa on huomioitu maahanmuuttajien näkökulmia ja kokemuksia. Yksi työryhmä oli kotoutumiskoulutuksessa olevien oppilaskunta, joka edustaa eritaustaisia, kotoutumisprosessin alkuvaiheessa olevia maahanmuuttajia. Työryhmä kokoontui 11 kertaa ja siihen osallistui 53 opiskelijaa (32 naista ja 21 miestä, noin 15 eri kansallisuutta). Työryhmään osallistuneet ovat asuneet Suomessa alle kolme vuotta. Uusina salolaisina heillä on kokemusta siitä, miten Salon palvelut vastaavat maahanmuuttajien tarpeita maahanmuuton alkuvaiheessa. Työryhmässä keskusteltiin mm. peruspalveluista ja arkielämästä. Toinen työryhmä muodostui pitkään Suomessa asuneista maahanmuuttajista. Työryhmätapaamisia oli seitsemän ja niihin osallistui noin kymmenen henkilöä (7 naista ja 3 miestä, 7 eri kansallisuutta). Ryhmän jäsenillä oli jo kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Ryhmässä keskusteltiin pääasiassa työllistymisestä ja maahanmuuttajien omasta aktiivisuudesta. Kolmantena työryhmänä toimi Salon Maahanmuuttajaneuvosto. Maahanmuuttajaneuvoston jäsenet edustavat Salossa asuvia maahanmuuttajia ja sen voimavaroina ovat jäsenten oma aktiivisuus ja halu vaikuttaa. Työryhmään osallistui kymmenen henkilöä, joista seitsemän oli naisia. Ryhmässä oli edustajia neljästä eri kansallisuudesta. Työryhmien lisäksi keskusteltiin salolaisten maahanmuuttajayrittäjien kanssa Salon elinkeinonelämästä ja yrityskulttuurista. Keskusteluihin osallistui kymmenen eri alan maahanmuuttajayrittäjää, kymmenestä eri kansallisuudesta. Heistä puolet oli naisia. 4

6 Kotouttamislaki Uusi laki kotoutumisen edistämisestä vahvistettiin ja laki tuli voimaan Lain tavoitteena on edistää kotoutumista ja maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Lain myötä uutena käytäntönä kaikilla maahan muuttaneilla on oikeus työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntien toteuttamaan alkukartoitukseen, jossa selvitetään kotoutumista tukevien toimenpiteiden tarve. Uudessa laissa pyritään entistä paremmin huomioimaan syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajaryhmät, kuten kotiäidit, vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. Lain mukaan eri viranomaisten välistä ja viranomaisten ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä kotoutumisessa tulisi tiivistää. Laki koskee kaikkia Suomeen muuttaneita. Uuden lain myötä halutaan edistää kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja korostetaan maahanmuuttajien osallisuutta. Samalla pyritään keskittymään aikaisempaa paremmin maahanmuuttajaväestön yksilöllisiin tarpeisiin ja niiden huomioimiseen peruspalveluissa. Kunnan ja muiden virkamiesten vastuulla on edistää alueen kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Laissa säädetään myös kunnan kotouttamisohjelmasta ja sen sisällöstä. Kotouttamisohjelmien suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan tulee ottaa mukaan maahanmuuttajien edustajia ja uskonnollisia yhteisöjä. Paikallisiin ja seudullisiin kotouttamisohjelmiin tulee kirjata toimenpiteitä hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi. 5

7 3. OHJELMAN TAVOITTEET Nykytila Salon kaupungissa asuu yli 2500 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heidän osuutensa Salon väestöstä on noin 4,4 prosenttia. Määrä ylittää selvästi kansallisen keskiarvon (2,3 %). Salossa on maahanmuuttajia yli 80 eri maasta. Suurimmat kansallisuusryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, kuten muuallakin Suomessa. Muita suuria ryhmiä ovat Kosovosta, Iranista, Irakista, Kiinasta ja Thaimaasta muuttaneet. Näiden lisäksi Salossa asuu henkilöitä noin 50 eri maasta. (Ks. Liite 2.). Taulukko 1. Suurimmat kansallisuusryhmät Salossa Valtio, jonka kansalainen Yhteensä Miehet Naiset 1. Viro Venäjä Serbia ja Montenegro Irak Kiina Thaimaa Iran Somalia Ruotsi Serbia Ukraina Saksa Puola Iso-Britannia Kenia Turkki Unkari Yhdysvallat Japani Latvia Romania Intia Italia Filippiinit Bulgaria Espanja Alankomaat Kazakstan Nigeria Ranska Korean tasavalta Kanada Taiwan Brasilia Jugoslavia Nepal Ilman kansalaisuutta Varsinais-Suomen noin maahanmuuttajasta noin 80 prosenttia asuu Turussa ja noin 14 prosenttia Salossa. Useimmat, eli noin 40 prosenttia muuttavat Suomeen perhesyistä (avio- tai avoliittoon). 6

8 Turvapaikanhakijoita muuttajista on noin 17 prosenttia ja työperäisesti muuttaneita noin 10 prosenttia. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut tasaisesti jo 20 vuotta. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuonna 2011 korkeinta Salon seutukunnassa (10,4 %). Työttömiä ja lomautettuja oli Salossa yhteensä 3238 henkilöä, joista maahanmuuttajia 266 henkilöä. Lisäksi Salon maahanmuuttajista noin 100 henkilöä oli kotoutumiskoulutuksessa tai työelämävalmennuksessa. Salon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuonna 2011 yli 400 maahanmuuttaja-asiakasta. 7

9 Maakuntaohjelma ja muut ohjelmat ja strategiat Varsinais-Suomen maakuntaohjelma Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena ovat monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot, eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö sekä kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä. Tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön kehittäminen sekä monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden korostaminen. Maakuntaohjelman tavoitteena on, että maahanmuuttajat saavuttavat nopeasti kohtuullisen suomen tai ruotsin kielen taidon ja työllistyvät ja että Varsinais-Suomella on aidosti monikulttuurinen arvomaailma. Maakuntaohjelmassa kiinnitetään huomiota myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän kasvuun sekä siihen, että tulevaisuudessa kaikkien kuntien tulee osallistua pakolaisten vastaanottoon ja heidän asuttamiseensa. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015 Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan toimenpiteitä työperustaisen maahanmuuton edistämiseksi, maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Työperustaisen maahanmuuton edistämiseksi esitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien rekrytoinnin kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden systemaattisen ja n ennakointitoiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Ohjelman tavoitteena ovat maahanmuuttajien työllistyminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen. Ohjelmassa pyritään panostamaan erityisesti perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Ohjelmassa ehdotetaan toimenpiteitä yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan kehittämiseksi monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioiviksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on myös maahanmuuttajayhdistysten resursointi, osallistaminen ja osaamisen hyödyntämien. Aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa tukevien rakenteiden vahvistamiseksi ohjelmassa on tavoitteena edistää maahanmuuttopolitiikan koordinointia ja seurantaa. Salon kaupungin strategia Salon kaupungin visio määrittelee Salon hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvavaksi viherkaupungiksi, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus velvoittavat kaupunkia edesauttamaan kaikkien asukkaiden hyvinvointia. Väestön ja työyhteisöjen kansainvälistyminen lisää tarvetta ymmärtää erilaisia kulttuureja ja huomioida moniarvoisuudesta johtuvia tarpeita. Toisaalta kansainvälisyydestä on mahdollisuus luoda kaupungille voimavara sallimalla moniarvoisuus. Maahanmuuttajien kotoutumista voidaan parantaa turvaamalla kaikille, riippumatta maahantulon syistä, mahdollisuus päästä kotoutumiskoulutukseen sekä hankkia riittävä suomen kielen taito. Salon Maahanmuutto-ohjelman toimenpiteet ja ehdotukset vastaavat Varsinais-Suomen maakuntaohjelman, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja Salon kaupungin strategian toimenpidelinjoja. 8

10 Salon maahanmuutto-ohjelma visio ja tavoitteet Maahanmuutto-ohjelman visio on: Salo on vetovoimainen ja monikulttuurinen kaupunki asua ja tehdä työtä. Salossa monikulttuurisuus on voimavara ja eri kulttuureista tulevilla ihmisillä on mahdollisuuksia osallistua ja toimia aktiivisina ja yhdenvertaisina salolaisina. Maahanmuutto ja kotoutuminen on huomioitu kunnan palveluissa, eri organisaatioiden toiminnassa ja kuntalaisten arkipäivässä. Vision käsitteiden määrittely Monikulttuurinen kaupunki = tasa-arvoinen ja syrjintää ehkäisevä, eri kulttuurien rinnakkaiseloa tukeva ja erilaisten ihmisten välistä yhteistyötä edistävä kaupunki, jossa monimuotoisuus nähdään mahdollisuutena ja voimavarana Aktiivinen osallistuminen = maahanmuuttaja on aktiivinen kotoutumista tukevien tietojen ja taitojen hankkimisessa ja Salon kaupunki edistää maahanmuuttajien osallistumista tarjoamalla tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia (esim. Maahanmuuttajaneuvosto) Kunnan palvelut = palvelujen yhteisen suunnittelun ja yhteistyön kehittäminen (eri hallintokunnat, yhdistykset, muut toimijat) Eri organisaatiot = työvoimahallinto, elinkeinoelämä, muut julkiset toimijat ja kolmas sektori Kuntalaisten arkipäivä = ihmisten arkisten kohtaamisten mahdollistaminen, perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy, yhteenkuuluvaisuus ja ennakkoluulojen väheneminen Yhdenvertaisuus = yhdenvertaisuus on perusoikeus; oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja Ohjelman tavoitteet 1. Nopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheet kokonaisuutena 2. Rakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöä 3. Kehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen 4. Lisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia 5. Vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken 6. Vahvistaa tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken sekä ehkäistä syrjäytymistä 9

11 4. KOTOUTUMINEN SALOSSA OHJAUS JA NEUVONTA Salossa maahanmuuttajille on tarjolla ohjausta ja neuvontaa kotoutumiseen, työllistymiseen ja koulutukseen liittyvistä asioissa. Pakolaiset ja paluumuuttajat saavat ensisijaisesti tietoa ja ohjausta sosiaalityön palvelujen maahanmuuttoyksiköstä. Salon TE -toimistossa on tarjolla maahanmuuttajille suunnattua neuvontaa erityisesti työllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen liittyvissä asioissa. Myös kotoutumiskoulutuksen aikana on mahdollista saada ohjausta ja neuvontaa työllistymisestä ja esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta. Maahanmuuttoyksikkö ja TE -toimisto vastaavat tällä hetkellä kotoutumissuunnitelman laatimisesta siihen oikeutetuille. Salossa käynnistettiin maahanmuuttajien Infopiste syksyllä 2009 Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Mosaiikki-projektissa. Käynnistyessään Infopiste toimi avoimena neuvontapisteenä, josta sai tietoa ja ohjausta usealla kielellä esimerkiksi palvelujärjestelmästä ja apua asiointiin eri virastoissa. Infopisteessä käyneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kysymykset koskivat mm. koulutusta, työ- ja oleskelulupa-asioita, kansalaisuutta, verotusta, opintotukea, viranomaisten päätösten selvittämistä ja perheen hyvinvointiin liittyviä asioita. Useimmilla infopisteessä kävijöillä oli monta syytä käyntiinsä ja useita ongelmallisia asioita selvitettävänä (Liite 3). Infopiste todettiin toimivaksi ja varteenotettavaksi neuvontapalveluksi ja toimintaa kehitetään edelleen. Uuden kotoutumislain myötä jokainen Suomeen muuttanut henkilö voi osallistua alkukartoitukseen, jossa suunnitellaan sopivia kotoutumista tukevia toimenpiteitä ja tarjotaan tietoa uudesta kotimaasta. Salossa on tehty maahanmuuttajille suunnattu opas paikallisista palveluista. Ohjauksessa ja neuvonnassa hyödynnetään eri viranomaisten moniammatillista osaamista. Salon viranomaiset ovat laatineet yhteisen ohjeen rekisteröitymisestä Salon viranomaisilla ja vahvistavat yhteistyötä ja tiedonkulkua säännöllisissä tapaamisissa. Omakielistä neuvontaa tarvitaan kotouttamisen alkuvaiheessa perusasioiden viestintään ja palveluohjaukseen. Laissa kotoutumisen edistämisestä sanotaan, että viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei, kielilain määrittelemissä tilanteissa, selviydy suomen tai ruotsin kielellä. Tulkkien käyttöön liittyvistä asioista laaditaan selkeä ohjeistus ja siitä tiedotetaan tulkkeja tarvitseville toimijoille. Toimenpide Kehitetään maahanmuuttajien alkukartoitusmallia ja alkuvaiheen ohjausta (+ tietopaketti) uuden kotouttamislain mukaisesti. Kehitetään edelleen kotoutumissuunnitelman laatimisprosessia, päivittämistä ja suunnitelman hyödyntämistä ja jatkuvuutta eri toimijoiden kesken. Kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja neuvontapalveluja ja kartoitetaan mahdollisuuksia järjestää esimerkiksi INFO -pistetoimintaa, jossa on tarjolla myös omakielistä palvelua. Huolehditaan palveluoppaan päivittämisestä ja siitä, että oppaita ja tiedotteita on saatavilla eri viranomaisten toimipisteissä (mm. maistraatti, poliisi, sosiaalityön palvelut ). Laaditaan ohje rekisteröitymiseen (asuminen, oleskelu, työnteko) Salon viranomaisilla. Vahvistetaan Salon viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua ulkomaalaisten asiointiin liittyen säännölliset tapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Laaditaan tulkkien käyttöön liittyvä ohjeistus ja huolehditaan tiedottamisesta. Ehdotettu vastuutaho Sosiaalityön palvelut TE -toimisto Sosiaalityön palvelut Salon TE -toimisto Ehdotettu aikataulu Sosiaalityön palvelut Sosiaalityön palvelut Salon kaupunki ja eri viranomaiset Salon kaupunki ja eri viranomaiset Sosiaalityön palvelut 10

12 TYÖLLISTYMINEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuonna 2011 korkeinta Salon seutukunnassa (10,4 %). Työttömiä ja lomautettuja oli Salossa yhteensä 3238 henkilöä, joista maahanmuuttajia oli 266 henkilöä. Työttömien ja lomautettujen määrä on vähentynyt 287 henkilöllä keväästä 2010, mutta työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin. Lisäksi Salon maahanmuuttajista noin 100 henkilöä oli kotoutumiskoulutuksessa opiskelemassa suomen kieltä ja perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta tai tutustumassa työelämään (työelämävalmennus). Salon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuonna 2011 noin 500 maahanmuuttaja-asiakasta. Salon työ- ja elinkeinotoimistossa (TE -toimisto) maahanmuuttaja-asiakkaat ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin valtaväestökin. Maahanmuuttaja voi ilmoittautua työvoimatoimiston asiakkaaksi, kun hänelle on myönnetty oleskelu- ja työlupa. Salossa kansainvälisiä palveluja hoitaa 1 erikoistyövoimaneuvoja, joka haastattelee maahanmuuttaja-asiakkaat ja laatii heille työvoimatoimiston osalta kotoutumislain mukaisen suunnitelman. Erikoistyövoimaneuvojien tehtävänä on lisäksi ohjata asiakkaita hakeutumaan kotoutumiskoulutukseen tai muihin koulutuksiin sekä suunnitella työelämävalmennusjaksoja ja työllistymisen mahdollisuuksia. Maahanmuuttaja siirtyy normaalipalveluiden piiriin, kun kielitaito ja muut valmiudet ovat riittävät. Vuonna 2011 Salossa Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY -keskus) ja TE - toimiston hankkimaan kotoutumiskoulutukseen osallistui 296 maahanmuuttajaa. Koulutukseen valitaan uusia opiskelijoita noin neljä kertaa vuodessa. Kotoutumiskoulutusta kehitetään paremmin työllistymistä tukevaksi. Samalla suunnitellaan, arvioidaan ja pyritään varmistamaan alueen tarpeita vastaavat resurssit kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen. Ohjelmatyöhön osallistuneiden maahanmuuttajatyöryhmien mielestä tulisi myös entistä enemmän hyödyntää maahanmuuttajien osaamista, tarvittaessa tukea ammatinvaihtoa sekä tarjota suomen kielen jatkokoulutusta myös jo työllistyneille. ELY -keskus huolehtii työministeriön ohjauksessa ja valvonnassa maahanmuuttajien kotouttamisen alueellisesta yhteensovittamisesta, turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. ELY -keskus on varannut Salon seudulle kotoutumiskoulutukseen keskimäärin opiskelijatyöpäivää vuodessa. Vuonna 2010 opiskelijatyöpäiviä oli noin Koulutus suunnitellaan ja hankitaan yhteistyössä paikallisen TE -toimiston kanssa. Salossa maahanmuuttajat voivat opiskella suomen kieltä esimerkiksi Salon seudun aikuisopistossa, Salon kansalaisopistossa, aikuislukiossa ja Salon seudun ammattiopistossa maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Koulutus- ja asiantuntijapalveluja tarjoavat yritykset järjestävät lisäksi maahanmuuttajille erilaisia työllistymistä tukevia ja yrityksen perustamiseen liittyviä valmennuksia ja koulutuksia. Myös Salon TE -toimiston työnantajanpalvelut ja Yrityssalo Oy tarjoavat yrittäjyydestä kiinnostuneille maahanmuuttajille tietoa yritystoiminnan käynnistämisestä. Tällä hetkellä Salossa toimii noin 100 maahanmuuttajien omistamaa yritystä ja määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Suurin osa Salon maahanmuuttajayrittäjistä on virolaisia tai kurdeja. Yleisimmät alat ovat ravintola-, kauneudenhoito- ja kuljetusala. Muita aloja ovat esimerkiksi vienti ja tuonti, rakennusala, tulkkaustoiminta, konsultointi ja käsityöalat. Vuonna 2010 noin 10 maahanmuuttajaa on aloittanut yritystoiminnan Salon seudulla, mutta suunnilleen saman verran maahanmuuttajia on myös lopettanut yritystoimintansa. Vuonna 2011 käynnistettiin Salon ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus Salon seudun aikuisopistossa. Koulutus tarjoaa maahanmuuttajille välineitä yrittäjänä toimimiseen ja siinä kehittymiseen sekä verkostoitumiseen suomalaisten yrittäjien kanssa. Koulutukseen osallistuu 16 maahanmuuttajayrittäjää. Maahanmuuttajayrittäjien mielestä tärkeimmät osaamisen kehittämistarpeet liittyvät yrityksen kannattavuuteen, työlainsäädäntöön, verotukseen ja markkinointiin. 11

13 Aikuisille maahanmuuttajille ja peruskoulun päättäville ja heidän perheilleen tiedotetaan koulutusmahdollisuuksista keväisin järjestettävän Koulutusinfon avulla. Tilaisuudessa saa tietoa Salon koulutusmahdollisuuksista, paikalla on tulkkeja ja mahdollisuuksien mukaan tiedotusmateriaalia eri kielillä. Peruskoulun päättäviä maahanmuuttajanuoria pyritään ohjaamaan aktiivisesti jatkamaan opintoja joko ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Ohjausta ja yhteistyötä kehitetään esimerkiksi opettajien vuosittaisilla tapaamisilla ja laatimalla opiskelijoille henkilökohtaiset koulutus- ja työllistymissuunnitelmat. Maahanmuuttajien työllistymisen kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toimijoiden kesken sekä seudun työelämän kanssa. Työnantajille tarjotaan tietoa erilaisista tukimahdollisuuksista ja autetaan tukien hakemisessa sekä järjestetään työnantajille ja töitä etsiville mahdollisuuksia kohdata ja tutustua. On myös tärkeää kartoittaa työllistämiseen osallistuvien tahojen palvelut ja kehittää työelämäyhteistyötä kysyntälähtöiseksi. Lisäksi Salossa halutaan selvittää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus Salon kaupungin työntekijöistä. Kehittämistoimenpide Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutusta kehitetään vastaamaan kansallisia tavoitteita (mm. paremmin työllistymistä tukevaksi). Alueen toimijoiden yhteistyöllä suunnitellaan ja pyritään varmistaman kotoutumiskoulutukseen suunnattujen resurssien riittävyys vastaamaan alueen tarpeita. Kotoutumissuunnitelma ja osaamisen tunnistaminen Kehitetään toimintamallia osaamisen tunnistamisen käytäntöihin osaksi alkukartoitusta tai kotoutumissuunnitelmaa mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Suunnitelmaa laadittaessa kartoitetaan henkilön osaaminen (työnhakijaprofiili, kiinnostus ja mahdollisuudet) ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma kulkee henkilön mukana mm. siirryttäessä kotoutumiskoulutukseen. Koulutusinfo ja yrittäjyysinfo Järjestetään vuosittain maahanmuuttajille suunnattuja tiedotustilaisuuksia koulutuksesta ja yrittäjyydestä. Koulutus- ja työllistymissuunnitelmat nuorille Nuorille maahanmuuttajille tehdään omat koulutus- ja työllistymissuunnitelmat ja huolehditaan riittävästä ohjauksesta. Maahanmuuttajanuorten koulutustakuu toteutuu. Nivelvaiheen yhteistyötä vahvistetaan perusopetuksesta 2. asteelle, jatko-opintoihin ja työelämään siirryttäessä mm. opettajien vuosittaisilla tapaamisilla ja erityisnuorisotyöllä. Työllistymistä ja työllistämistä tuetaan konkreettisin keinoin: aktiivinen yhteydenpito työnantajiin tarjotaan tietoa tukimahdollisuuksista annetaan apua hakemusten ja sopimusten täyttöön järjestetään kohtaamisia työnantajan ja työllistyvän välille tarjotaan tukea ensimmäisinä työpäivinä. Ehdotettu vastuutaho Salon kaupunki, TE -toimisto, koulutusten järjestäjät Salon kaupunki, TE -toimisto, oppilaitokset Oppilaitokset, Salon kaupunki, TE - toimisto, Yrityssalo Salon kaupunki, Nuorisopalvelut, oppilaitokset Salon kaupunki, Salon TE -toimisto, oppilaitokset, Yrityssalo Ehdotettu aikataulu

14 Toimintatavoista kerätään kokemuksia (hankkeet) ja hyvät käytännöt otetaan käyttöön. Lisäksi tiedotetaan ja järjestetään info-tilaisuuksia työnantajille, Kauppakamarille ja Yrittäjäyhdistyksille maahanmuuttajien työllistämisestä (palkkatuki, yksinyrittäjän 1. työntekijän palkkatuki, työharjoittelijat, monikulttuurisuuskoulutukset, muu tuki). Yrityksen perustamiseen liittyvää materiaalia pyritään hankkimaan/tekemään muutamilla yleisimmillä kielillä. Maahanmuuttajat kaupungin palveluksessa Selvitetään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus Salon kaupungin työntekijöistä. Kartoitus toimintaa järjestävistä tahoista Tehdään kartoitus maahanmuuttajille työllistymistä tukevaa toimintaa tarjoavista palveluista ja tehdään suunnitelma yhteistyön vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Vahvistetaan toimijoiden työelämäyhteyksiä kysyntälähtöisesti ja suunnitelmallisesti. Salon kaupunki, Salon TE -toimisto, oppilaitokset, Yrityssalo Strategisen kehittämisen osasto, henkilöstöhallinto Salon kaupunki, TE -toimisto, oppilaitokset yhteistyössä yritysten ja työnantajien kanssa

15 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Kaupunkisuunnittelu ohjaa kaupungin fyysisen ympäristön kehitystä ja luo edellytyksiä taloudelliselle toiminnalle, sosiaaliselle kanssakäymiselle ja kulttuurielämälle. Rakennettu ympäristö voi sekä hidastaa että voimistaa erilaisia yhteiskunnallisia kehityslinjoja. Kun otetaan huomioon rakennetun ympäristön pitkäikäisyys, vaikutukset ovat usein hyvin pysyviä. Tutkimukset ja käytännön kokemukset erilaisista yhteiskunnallisista tilanteista osoittavat, että mitä paremmin kaupunkirakenne tarjoaa mahdollisuuden erilaisten ihmisryhmien keskinäiseen sekoittumiseen ja vuorovaikutukseen, sitä elinvoimaisempi ja kestävämpi yhteisöstä yleensä kasvaa. Alueellinen eriytyminen esimerkiksi slumminomaisiksi vyöhykkeiksi puolestaan edistää monitahoisten sosiaalisten, psyykkisten, terveydellisten ja taloudellisten ongelmien syntymistä ja kasautumista. Elinympäristöön liittyvä suunnittelu ja kehittämistyö voi parhaimmillaan edistää ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Suunnittelemattomuus esimerkiksi vuokra-asuntojen sijoittamisessa ja vuokraamisessa voi johtaa ongelmiin ja syrjäytymiseen tietyillä asuinalueilla. Tästä on Euroopassa paljon esimerkkejä. Naapuruussuhteet vaativat aina yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamista sekä toisten huomioimista ja kunnioittamista. On tärkeää, että kaikki asukkaat ymmärtävät asumiseen liittyvät säännöt ja käytännöt. Maahanmuuttajien asumisneuvontaan panostamisella voidaan välttää monia arkipäivän konflikteja. Näistä näkökulmista käsin kaikki toimenpiteet, joilla edistetään monipuolisten ja -arvoisten elinalueiden syntymistä, vahvistavat myös maahanmuuttajien kotoutumista ja siten myös koko kaupunkiyhteisöä. Salon kaupunki jatkaa kaavoituskäytäntöä, jossa huolehditaan, että: tarjolla on kohtuuhintaisia ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja erikokoisille talouksille asuinalueet ja -korttelit ovat ihmisen mittakaavaa mukailevia, inhimillisen kokoisia ja luonnonläheisiä peruspalvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa myös ilman oman auton käyttöä jokaisen taajaman keskelle pyritään luomaan yhteinen tori, jossa tarjolla ovat palvelut ja mahdollisuus keskinäiseen tapaamiseen. Salon keskusta ja sen kauppatori pyritään pitämään elävänä, koko kaupungin yhteisenä kohtaamispaikkana. Salossa maahanmuuttajia asuu eniten Ollikkalan, Pahkavuoren ja keskustan alueella. Kaupunkisuunnittelulla, vuokra-asuntojen sijoittelulla ja esimerkiksi asuinalueiden kehittämisprojekteilla voidaan vaikuttaa kaupunginosien kehittymiseen ja ehkäistä slummiutumista ja syrjäytymistä. Salon maahanmuuttoohjelman yhtenä toimenpiteenä on tehdä suunnitelma vuokra-asuntojen tasaisemmasta sijoittelusta eri kaupunginosiin. Suunnittelussa toteutetaan ennakkoarviointia (esim. IVA = ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi). Toinen asumiseen ja elinympäristön kehittämiseen liittyvä toimenpide on asumiseen liittyvät neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Tällä hetkellä Salossa ei ole riittävästi resursseja neuvoa ja ohjeistaa maahanmuuttajia asumiseen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on koota ja tehdä asumiseen liittyviä ohjeita, jotka on suunnattu asukkaille, joiden suomen kielen taito on heikko. Ohjeissa voidaan käyttää kuvia ja helppoa suomen kieltä. Tavoitteena on kehittää asumiseen liittyvää käytännön neuvontaa ja mahdollisten konfliktien sovittelua. Naapuruussovittelua voidaan kehittää myös vapaaehtoistyön avulla. Taloyhtiöissä ja asuinalueilla järjestettävissä maahanmuuttajille suunnatuissa asukasilloissa käydään läpi asumiseen liittyviä asioita ja niissä on mahdollisuus osallistua oman alueen kehittämiseen. 14

16 Toimenpide Vuokra-asuntojen sijoittuminen Tarkastellaan vuokra-asuntojen sijoittumista kaupungissa karttapohjan avulla ja tehdään suunnitelma vuokra-asuntojen sijoittumisesta tasaisemmin eri kaupunginosiin, johon liitetään ennakkoarviointi (esim. IVA). Ehdotettu vastuutaho Kaupunkisuunnitteluosasto 2012 Ehdotettu aikataulu Asumisneuvonta Kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja asumisneuvontapalveluja, joihin sisällytetään käytännön asumisneuvontaa ja konfliktien sovittelua. Laaditaan maahanmuuttajille suunnattuja ohjeita, joissa käsitellään asumiseen liittyviä asioita ja sääntöjä. Asukasiltoja Jatketaan ja kehitetään edelleen asuinaluekohtaisia asukasiltoja, joissa käydään läpi asumiseen liittyviä asioita ja suunnitellaan oman alueen kehittämistä. Salon kaupungin vuokrataloyhtiöt Salon kaupungin vuokrataloyhtiöt

17 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostuvat terveys-, perhe- ja sosiaali- ja vanhuspalveluista. Yhteiseksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteeksi hyvinvointikertomuksessa on nostettu syrjäytymisen ehkäisy; erityisesti lapsiperheiden, yksinhuoltajien, kotiäitien ja avioliiton kautta Suomeen tulleiden puolisoiden tukeminen nähdään Salossa tärkeänä. Erityistä tukea tarvitsevat myös kansainvälistä suojelua saaneet ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Salon kaupungin sosiaalityön palveluissa toimii Maahanmuuttajayksikkö, jossa työskentelevät sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, etuuskäsittelijä ja asiakasneuvoja/tulkki. Maahanmuuttajayksikön perustehtävänä on vastata pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottopalveluista, toimeentulon turvaamisesta, palveluihin ohjaamisesta ja alkuvaiheen perehdytyksestä, ohjauksesta ja neuvonnasta. Asiakkaille laaditaan tarvittaessa kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät ja tukevat hänen kotoutumistaan. Kotoutumissuunnitelmassa otetaan huomioon myös maahanmuuttajan perheen kotoutuminen. Tavoitteena on, että kotouttamissuunnitelman laadintaa kehitetään niin, että suunnitelma seuraa henkilön mukana esimerkiksi päiväkotiin ja kouluun, sovitaan suunnitelman seurannasta ja päivittämisestä ja sen laadintaan osallistuvista tahoista. Maahanmuuttajayksikkö tekee kotouttamistyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työtä on kuvattu yksityiskohtaisesti edellisessä kotouttamisohjelmassa, joka on päivitetty viimeksi keväällä Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit ja riittävä palveluohjaus kaikille maahanmuuttajille. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen keskeisimpiä palvelumuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilaiset avoimet palvelut, kuten avoin päiväkoti ja leikkipuistotoiminta. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasta kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi. Suomi toisena kielenä -opetus (S2-opetus) on tehostettua suomen kielen opetusta lapsille, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi. Tarvittaessa S2- opettaja ohjaa ja konsultoi henkilökuntaa ja osallistuu varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyöryhmään, joka kehittää S2-lasten kielen oppimisen seurantaa ja monikulttuurista varhaiskasvatusta. Monikulttuurisuus on haaste ja rikkaus päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa edellytetään perheen kulttuuriin perehtymistä, jota voidaan tukea monikulttuurisuuskoulutuksella. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään oma kotoutumissuunnitelma. Huoltajien kanssa käytävässä kotoutumissuunnitelmakeskustelussa saadaan tietoa lapsesta, perheen taustasta ja kulttuurista. Suomea toisena kielenä puhuvia lapsia oli vuonna 2010 Salossa yhteensä 192 lasta ja (vuonna lasta). Lasten äidinkieli Salon päivähoidossa vuonna 2010 äidinkieli % -osuus päivähoidossa olevista lapsista Salossa venäjä 34 % viro/eesti 17 % albania 15 % kurdi 7 % kiina 3 % thai 3 % 16

18 turkki 3 % muut 18 % Suomi toisena kielenä lasten sijoittuminen Salon varhaiskasvatuksessa vuonna 2010 alueet kaikki lapset s2-lapset Helsingintien alue 24 % 26 % Kiskontien alue 18 % 19 % Perniöntien alue 17 % 6 % Somerontien alue 19 % 40 % Turuntien alue 22 % 9 % Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja ympäristö POLKU on varhaiskasvatuksen ja peruskoulun toiminnan sisällä tapahtuvaa kulttuurikasvatustyötä. Se kohdentuu varhaiskasvatuksen ja peruskoulun piirissä vuotiaille lapsille ja nuorille. POLUN toimintaan liittyvässä hankkeissa on kehitetty toimintamalleja kansainvälisyyskasvatuksen ja kotouttamisen toteuttamiseen Ollikkalan, Armfeltin, Kiikalan ja Perniön kouluissa. Salon kansalaisopisto Salon kansalaisopisto järjestää maahanmuuttajille suunniteltuja kursseja, jotka perehdyttävät suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin sekä Salon alueen paikallistuntemukseen. Osa kursseista järjestetään yhteistyössä mm. terveys- ja sosiaalityön palvelujen kanssa. Lisäksi kansalaisopisto kehittää kurssimuotoista perhetoimintaa sekä monikulttuurista kurssitoimintaa, jossa maahanmuuttajat ja salolainen kantaväestö kohtaavat yhteisen tekemisen ja opiskelun merkeissä. Muut toimijat Salon kaupungin peruspalveluja täydentävät järjestöjen tarjoamat palvelut maahanmuuttajille. Akateemiset Naiset ry, Salo Area Zontakerho ja Suomen UN Women -järjestöt järjestävät maahanmuuttajanaisille suomen kielen opetusta Luetaan yhdessä -ryhmässä. Ryhmä on tarkoitettu naisille, joiden suomen kielen taito on huono ja jotka eivät pysty osallistumaan kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumisen tueksi on tarpeen kehittää myös erilaista kerho- ja kummitoimintaa maahanmuuttajaperheille. Keskeisiä työmuotoja maahanmuuttajien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa ovat perhetyö, pienryhmätoiminta ja vertaistukitoiminta. Näitä toteuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä eri järjestöt, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto, Salon seurakunta, Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry, Suomen Punainen Risti ja Remontti-hanke. Vertaistukitoimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen Salon pilotissa tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ja perheiden oikea-aikainen tukeminen. Salossa pilotin painopisteenä ovat erityisesti maahanmuuttajaperheet. 17

19 Perusopetus ja lukio Salossa on laadittu keväällä 2009 Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma perusopetuksessa. Suunnitelmassa on esitelty olemassa olevat käytännöt (nykytila) ja tavoitteita toiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmassa käsitellään kattavasti mm. opetuksen järjestäminen, huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö ja monikulttuurisuuskasvatus kouluissa. Perusopetukseen tulevalle ei tällä hetkellä laadita omaa kotoutumissuunnitelmaa, eikä päiväkodissa tehtyä suunnitelmaa päivitetä. Jokaiselle maahanmuuttajaoppilaalle tehdään oppimissuunnitelma oppilashallinto-ohjelman välilehdelle. Oppimissuunnitelmaa päivitetään ja seurataan niin kauan, kuin lähikoulun opettaja arvioi sen tarpeelliseksi. Tällä hetkellä suomi toisena kielenä -opetusta (S2 -opetus) annetaan kaikille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen. Suunnitelman mukaan kouluissa tulee vahvistaa S2 -oppilaan oikeuksia saada opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta ja siihen liittyvää arviointia. Valtionavustuksella korvattavaan suomi toisena -kielenä opetukseen tai muuhun opetuksen tukemiseen ovat oikeutettuja enintään 6 vuotta opetukseen osallistuneet oppilaat. Päteville koulunkäyntiavustajille, joilla on erinomainen suomen kielen taito ja jotka ovat valmistuneet maahanmuuttajille suunnatusta koulutusohjelmasta, on tarvetta. Tällä hetkellä muuhun kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville tulee järjestää oman uskonnon mukaista opetusta jos kolme oppilasta niin haluaa. Elämänkatsomustietoa (ET) järjestetään tällä hetkellä, mikäli koulussa on yksikin oppilas, joka on siihen oikeutettu. ET -ryhmässä voi opiskella mihin tahansa muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan paitsi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia oppilaita. Joissain kouluissa on järjestetty maahanmuuttajaperheille suunnattuja vanhempainiltoja, joihin on kutsuttu tulkkeja. Tavoitteena on jatkaa käytäntöä ja miettiä voisiko vastaavia tilaisuuksia järjestää esimerkiksi yhdessä useamman koulun kanssa. Jos oppilas haluaa peruskoulun jälkeen jatkaa opintoja ammatillisessa koulutuksessa, hänen kielitaitonsa tulee mitata ennen koulutuspaikan myöntämistä. Lukioon hakeutuvilta ei vaadita kielitestiä. Testien perusteella ammattiopisto ohjaa oppilaat suoraan perustutkintoon johtavaan koulutukseen tai ammattiopintoihin valmentavalle VALMA -linjalle. Mikäli oppilas jää ilman opiskelupaikkaa, hän voi kysellä aloituspaikkaa ns. ammattistartti-linjalta. Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että opettajille ja koulunkäyntiavustajille suunnattua täydennyskoulutusta mm. monikulttuurisuuteen, S2 opetukseen ja huoltajayhteistyöhön liittyen, tulisi järjestää säännöllisesti. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan käytännöt maahanmuuttajaoppilaan vastaanottamisesta, monikulttuurisuuskasvatuksesta kouluissa ja perheen kohtaamisesta koulun arjessa (liikuntaan osallistuminen, musiikki, terveystieto, retket, juhlat ja kodin ja koulun välinen yhteistyö jne.). Perusopetuksen esite löytyy opetustoimen verkkosivuilta venäjän, albanian, kurdin, viron, kiinan ja englannin kielillä. Lukioon tähtääville maahanmuuttajataustaisille nuorille ja maahanmuuttajaperheille tulisi järjestää lukioopetusta ja lukio-opintojen vaatimia valmiuksia koskevia infotilaisuuksia. Maahanmuuttajataustaisille nuorille tulisi järjestää lukio-opintoihin valmentavaa koulutusta oppiaineiden käsitteistä esimerkiksi aikuislukion kesäopetuksena. Lukiossa opiskelevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ylioppilastutkinnossa menestymistä tulisi tukea auttamalla heitä oppitunneilla käytettävän abstraktin puhutun kielen ja kirjoitetun kielen käsitteiden ymmärtämisessä. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut on jaettu lähipalveluihin, erityisnuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Toimintamuotoina käytetään yksilötyötä, pienryhmätoimintaa, Omin Jaloin -toimintaa, etsivää nuorisotyötä, Walkers - kahvila- ja katutyötä sekä ehdollisesti tuomittujen nuorten yksityisvalvontaa. Ollikkalan nuorisotilassa on panostettu maahanmuuttajanuoriin mm. palkkaamalla maahanmuuttajataustaisia harjoittelijoita, järjestämällä yhteisiä perehdyttämistilaisuuksia maahanmuuttajanuorten perheille, tilaamalla venäjänkielisiä 18

20 lehtiä ja rakentamalla aktiivisesti kansainvälistä ilmapiiriä. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijät voivat olla tarvittaessa apuna nuoren kotoutumisprosessissa ja toimia asiantuntijana maahanmuuttajanuorten kanssa tehtävässä nuorisotyössä. Erityisnuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten kasvamista ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä toimia vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten edustajina. Erityisnuorisotyö kohdistuu riskiolosuhteissa elävien nuorten auttamiseen ja tukemiseen. Erityisnuorisotyöllä on nuorten tietoja neuvontapalvelupiste Suunta, jonka pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat nuoret. Suunnan tarkoituksena on tarjota nuorille tietoa ja neuvoa kaikissa nuoria koskettavissa ja mieltä askarruttavissa asioissa esimerkiksi asumiseen, opiskeluun, työelämään tai terveyteen liittyen. Nuorten pajatoiminta on tarkoitettu salonseutulaisille vuotiaille, ensisijaisesti ilman opiskelu- tai työpaikkaa oleville nuorille. Pajatoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden työelämän ja arjen harjoitteluun sekä oman tulevaisuutensa suunnitteluun kunkin nuoren omista henkilökohtaisista tarpeista lähtien. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. TOIMENPIDE Kotoutumisen edistäminen Turvataan sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit ja riittävä palveluohjaus kaikille maahanmuuttajille. Selkiytetään kotouttamiskäytäntöjä ja kotouttamissuunnitelman laadintaa eri sektoreilla. Maahanmuuttajaperheiden tukeminen Jatketaan ja kehitetään edelleen avoimen päiväkodin ja perhekeskuksen toimintaa. Tuetaan kolmannen sektorin työtä maahanmuuttajien kielitaidon vahvistamiseksi ja perheiden tukemiseksi. Tuetaan erityisesti lapsiperheitä, yksinhuoltajia, kotiäitejä ja avioliiton kautta Suomeen tulleita puolisoita. Erityistä tukea tarvitsevat myös kansainvälistä suojelua saaneet ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Kansalaisopisto suunnittelee perhetoiminnallisia sekä perheiden sopeutumista helpottavia kursseja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vanhuspalveluissa varaudutaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden palvelutarpeisiin. TOIMENPIDE Ehdotettu vastuutaho Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä järjestöjen kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kansalaisopisto Vanhuspalvelut Ehdotettu vastuutaho Ehdotettu aikataulu Ehdotettu aikataulu Kotoutumissuunnitelma Kehitetään lasten kotoutumissuunnitelman hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Oma vanhempainilta maahanmuuttajaperheille Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille järjestetään muiden vanhempainiltojen lisäksi oma vanhempainilta tai muita tilaisuuksia joko päiväkoti- tai koulukohtaisesti tai Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Varhaiskasvatus 19

21 yhdessä useamman toimijan kanssa. Omakielistä ohjausmateriaalia Laaditaan päiväkotien, koulujen ja nuorisopalvelujen tiedotteita ja ohjeita perheille eri kielillä ja selkokielellä. Suomi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetus Vahvistetaan koulujen, päiväkotien ja maahanmuuttajaperheiden tietoisuutta suomi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetusmahdollisuuksista. Järjestetään suomi toisena kielenä -opettajien tapaaminen kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Selvitetään varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja nuorisotoimessa tarvittavaa osaamista eri kieliin ja kulttuureihin liittyen ja kartoitetaan mahdollisuuksia hyödyntää nykyistä osaamista ja työllistää maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tehostetaan maahanmuuttajanuorten tukitoimia ja osallistumismahdollisuuksia sekä huomioidaan toiminnallisuus ja eri kulttuurit nuorisotyön toteuttamisessa Perusopetus Varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Salon kaupunki Nuorisopalvelut

22 5. KANSAINVÄLINEN SALO OSALLISTUMINEN JA AKTIIVISUUDEN VAHVISTAMINEN Maahanmuuttajaneuvosto Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen maahanmuuttajaneuvoston perustamisesta Maahanmuuttajaneuvostossa on kymmenen jäsentä, viisi varajäsentä ja kaksi kaupungin edustajaa (sosiaali- ja terveyslautakunnan edustaja ja sihteeri). Lisäksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimella, teknisellä toimella ja sivistystoimella on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa nimettyjen edustajiensa kautta. Maahanmuuttajaneuvoston tehtävänä on: maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittäminen viranomaisten ja maahanmuuttajien sekä heidän järjestöjensä välisen yhteistoiminnan edistäminen eri viranomaisten yhteistyön edistäminen maahanmuuttaja-asioissa eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittäminen osallistuminen syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn maahanmuuttajien työelämään ja koulutukseen sijoittumisedellytysten kehittäminen Neuvostolla ei ole päätösvaltaa, mutta se tekee esityksiä sille määritellyistä tehtävistä. Neuvostolla on oikeus pyytää kuultavakseen eri alan asiantuntijoita ja viranomaisia. Maahanmuuttajaneuvosto kokoontuu 2-5 kertaa vuodessa. Maahanmuuttajien oman yhdistystoiminnan käynnistäminen ja tukeminen Mun Salo ry. Salon monikulttuurinen yhdistys on vuonna 2010 perustettu monikulttuurisuutta edistävä yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Salon seudulla asuvien maahanmuuttajien kotoutumista ja rakentaa monikulttuurista ja kansainvälistä Saloa. Kotoutumista parannetaan lisäämällä yhteistyötä suomalaisten ja maahanmuuttajien sekä eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Yhteistyön seurauksena syrjäytyminen ja ennakkoluulot vähenevät ja kulttuurien tuntemus ja suvaitsevaisuus lisääntyy. Yhdistyksen tavoitteet ovat: - edistää monikulttuurisuuden näkyvyyttä ja kuuluvuutta suomalaisessa yhteiskunnassa - lisätä yhteistyötä suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä - lisätä yhteistyötä maahanmuuttajien ja viranomaisten sekä muiden toimijoiden välillä - tukea kotoutumis- ja kotouttamisprosessia, kehittää maahanmuuttajapalveluita sekä lisätä maahanmuuttajien osallistumista ja aktiivisuutta paikallisina toimijoina - edistää monikulttuurisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa Horseed Media -yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen ovat perustaneet Suomessa ja Hollannissa asuvat nuoret somalialaiset. Horseed Media -yhdistyksen oma kotisivu antaa somalialaisille maahanmuuttajille uutisia ja informaatiota Suomesta, se antaa myös suomalaisille mahdollisuuden tutustua Somalian kulttuuriin ja seurata Somalian tämänhetkistä tilannetta. Horseed Media -yhdistys tekee viikoittain radiolähetyksiä yhdessä Radio Robin Hoodin kanssa. Lähetyksissä käsitteellään ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät maahanmuuttajiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutukseen, urheiluun ja terveyteen. 21

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä 8.9.2016 Siirtolaisuusinstituutti Ohjelma: 12.30 Kahvitarjoilu 12.50 Aapiskukkopalkinnon luovuttaminen: Ann-Sofie Selin, puheenjohtaja, Finnish Reading Association

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus 175 16.05.2016 Kaupunginhallitus 195 23.05.2016 Kaupunginvaltuusto 43 13.06.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017 LÄHTÖKOHDAT Koulutuskuntayhtymä Tavastian toiminta-ajatus ja visio monikulttuurisuuden näkökulmasta Ammattiopisto Tavastia on kaikille opiskelijoille sopiva ja helposti

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot