S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A

Transkriptio

1 S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A

2 SISÄLTÖRAKENNE 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO 3 3. OHJELMAN TAVOITTEET KOTOUTUMINEN SALOSSA a. OHJAUS JA NEUVONTA. 10 b. TYÖLLISTYMINEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN c. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN d. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT KANSAINVÄLINEN SALO a. OSALLISTUMINEN JA AKTIIVISUUDEN VAHVISTAMINEN b. VAPAA-AIKA MAAHANMUUTTAJATYÖN RAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN a. KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ.. 22 b. TIEDOTTAMINEN LIITTEET

3 1. TIIVISTELMÄ Salon kaupungissa asuu yli 2500 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heidän osuutensa Salon väestöstä on noin 4,4 prosenttia. Määrä ylittää selvästi kansallisen keskiarvon (2,3 %). Salossa on maahanmuuttajia yli 80 eri maasta. Laki edellyttää kuntia laatimaan paikallisen ohjelman, joka sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta. Ohjelmaan sisällytetään myös tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä ja syrjinnän ehkäisemisestä. Maahanmuuttajia, kunnassa vaikuttavia kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita tahoja kuullaan kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Salon uusi Maahanmuutto-ohjelma tähtää palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovat maahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salon kaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä. Ohjelman tavoitteet Nopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheet kokonaisuutena Rakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöä Kehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen Lisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken Vahvistaa tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken sekä ehkäistä syrjäytymistä Salon maahanmuutto-ohjelman sisällöt ja toimenpide-ehdotukset koottiin työpajatyyppisesti noin kymmenessä eri työryhmässä. Työryhmät koottiin eri teemojen ympärille ja työskentelyssä hyödynnettiin jo olemassa olevia työryhmiä, joiden toimenkuvaan kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät asiat kuuluvat. Työryhmätyöskentelyyn osallistui Salon kaupungin työntekijöitä, eri viranomaisia sekä työelämän, oppilaitosten ja järjestöjen edustajia. Lisäksi ohjelman tekemiseen osallistui kolme maahanmuuttajien työryhmää. Osallistujia eri työryhmissä oli noin 140, joista maahanmuuttajia oli noin 70 henkilöä. Salon Maahanmuutto-ohjelmassa kuvataan maahanmuuttajatyön nykytilaa Salossa ja esitetään työryhmien esille nostamia tärkeimpiä kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet on jaettu työryhmien mukaisesti seuraavien otsikoiden alle: Ohjaus ja neuvonta Työllistyminen ja osaamisen vahvistaminen Asuminen ja elinympäristön kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Osallistuminen ja aktiivisuuden vahvistaminen Vapaa-aika Koordinointi ja yhteistyö Tiedottaminen Ohjelma löytyy Salon kaupungin Internet -sivuilta ja sitä päivitetään valtuustokausittain. Ohjelman liitteenä on yhteenvetotaulukko nykytilasta ja kehittämiskohteista. 2

4 2. JOHDANTO Tämä on Salon kaupungin uusi Maahanmuutto-ohjelma. Laki edellyttää kuntia laatimaan paikallisen ohjelman, joka sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta. Ohjelmaan sisällytetään myös tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä ja syrjinnän ehkäisemisestä. Maahanmuuttajia, kunnassa vaikuttavia kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita tahoja kuullaan kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Salon kaupungin ensimmäinen kotouttamisohjelma on laadittu vuonna Uusi Maahanmuuttoohjelma tähtää entistä vahvemmin palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovat maahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salon kaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä. Tavoitteelliseen kotoutumista tukevaan työhön tarvitaan riittävästi resursseja sekä organisoitua ja kokonaisvaltaista hallinnointia. Maahanmuutto-ohjelman tarkoituksena on tukea ja ohjata tätä työtä. Ohjelmassa on toimenpiteiden lisäksi mietitty vastuutahoja ja aikatauluja. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan vastuutahoille ja tiedotetaan myös kuntalaisille. Salon Maahanmuutto-ohjelma sisältää tietoa maahanmuuttajille suunnatuista palveluista ja konkreettisia toimenpiteitä palvelujen ja yhteistyön kehittämiseksi. Maahanmuutto-ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti Salon kaupungin työntekijöille ja kaikille maahanmuuttajien parissa työskenteleville, kuten viranomaisille, oppilaitoksille ja järjestöille. Nämä toimijat ovat olleet myös laatimassa ohjelman sisältöjä yhdessä Salon maahanmuuttajien kanssa. Maahanmuutto-ohjelman uudistustyötä on koordinoinut Monikulttuurinen Salo -hanke, jota toteuttavat Salon seudun aikuisopisto, Salon kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste. Hanke saa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämää Euroopan sosiaalirahaston tukea. Toimijat ja työryhmät Salon maahanmuutto-ohjelman sisällöt ja toimenpide-ehdotukset koottiin työpajatyyppisesti noin kymmenessä eri työryhmässä. Työryhmät koottiin eri teemojen ympärille ja työskentelyssä hyödynnettiin jo olemassa olevia työryhmiä, joiden toimenkuvaan kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät asiat kuuluvat. Työryhmätyöskentelyyn osallistui Salon kaupungin työntekijöitä, eri viranomaisia sekä työelämän, oppilaitosten, järjestöjen ja maahanmuuttajien edustajia. Osallistujia eri työryhmissä oli noin 140 joista maahanmuuttajia oli noin 70 henkilöä. Työryhmien kokoonpanot on esitelty liitteessä 1. Työryhmät olivat: - asuminen ja elinympäristön kehittäminen - työllistyminen ja osaamisen vahvistaminen - lasten, nuorten ja perheiden palvelut (sosiaali- ja terveys, varhaiskasvatus, liikunta, nuoriso, kulttuuri) - perusopetus - viranomaiset - kolmas sektori (seurakunta, järjestöt) - kolme maahanmuuttajien työryhmää 3

5 Kuvio 1. Salon maahanmuutto-ohjelman työstämisprosessi Työryhmät 70 osallistujaa; perusopetus, varhaiskasvatus, asuminen, työllistyminen, kolmas sektori, perhe, kulttuuri ja liikunta, nuoriso, viranomaiset Ohjelman vision ja tavoitteiden hyväksyminen Toimenpide-ehdotusten työstämien Ohjelman kommentointi ja hyväksyminen 2012 Lausunnot ohjelmasta Maahanmuutto-ohjelman ohjausryhmän perustaminen ja työryhmien toiminta Ohjelman kommentointi seminaari Toimintasuunnitelman laatiminen ja vastuista sopiminen Maahanmuuttajaryhmät: 70 osallistujaa kevät 2010 syksy Ohjausryhmä Ohjelman koordinoinnista ja ohjauksesta vastasi ohjausryhmä, johon kuului 10 jäsentä Salon kaupungin eri toimialoilta ja yksi jäsen Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta (Ks. liite 1). Maahanmuutto-ohjelman ohjausryhmä perustettiin ja se on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa ohjelman laatimisprosessin aikana. Ohjausryhmä on hyväksynyt ohjelman tavoitteet ja vision sekä toimenpide-ehdotukset. Maahanmuuttajien osallistuminen ohjelmaprosessiin Salon maahanmuutto-ohjelman uudistamisprosessissa on huomioitu maahanmuuttajien näkökulmia ja kokemuksia. Yksi työryhmä oli kotoutumiskoulutuksessa olevien oppilaskunta, joka edustaa eritaustaisia, kotoutumisprosessin alkuvaiheessa olevia maahanmuuttajia. Työryhmä kokoontui 11 kertaa ja siihen osallistui 53 opiskelijaa (32 naista ja 21 miestä, noin 15 eri kansallisuutta). Työryhmään osallistuneet ovat asuneet Suomessa alle kolme vuotta. Uusina salolaisina heillä on kokemusta siitä, miten Salon palvelut vastaavat maahanmuuttajien tarpeita maahanmuuton alkuvaiheessa. Työryhmässä keskusteltiin mm. peruspalveluista ja arkielämästä. Toinen työryhmä muodostui pitkään Suomessa asuneista maahanmuuttajista. Työryhmätapaamisia oli seitsemän ja niihin osallistui noin kymmenen henkilöä (7 naista ja 3 miestä, 7 eri kansallisuutta). Ryhmän jäsenillä oli jo kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Ryhmässä keskusteltiin pääasiassa työllistymisestä ja maahanmuuttajien omasta aktiivisuudesta. Kolmantena työryhmänä toimi Salon Maahanmuuttajaneuvosto. Maahanmuuttajaneuvoston jäsenet edustavat Salossa asuvia maahanmuuttajia ja sen voimavaroina ovat jäsenten oma aktiivisuus ja halu vaikuttaa. Työryhmään osallistui kymmenen henkilöä, joista seitsemän oli naisia. Ryhmässä oli edustajia neljästä eri kansallisuudesta. Työryhmien lisäksi keskusteltiin salolaisten maahanmuuttajayrittäjien kanssa Salon elinkeinonelämästä ja yrityskulttuurista. Keskusteluihin osallistui kymmenen eri alan maahanmuuttajayrittäjää, kymmenestä eri kansallisuudesta. Heistä puolet oli naisia. 4

6 Kotouttamislaki Uusi laki kotoutumisen edistämisestä vahvistettiin ja laki tuli voimaan Lain tavoitteena on edistää kotoutumista ja maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Lain myötä uutena käytäntönä kaikilla maahan muuttaneilla on oikeus työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntien toteuttamaan alkukartoitukseen, jossa selvitetään kotoutumista tukevien toimenpiteiden tarve. Uudessa laissa pyritään entistä paremmin huomioimaan syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajaryhmät, kuten kotiäidit, vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. Lain mukaan eri viranomaisten välistä ja viranomaisten ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä kotoutumisessa tulisi tiivistää. Laki koskee kaikkia Suomeen muuttaneita. Uuden lain myötä halutaan edistää kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja korostetaan maahanmuuttajien osallisuutta. Samalla pyritään keskittymään aikaisempaa paremmin maahanmuuttajaväestön yksilöllisiin tarpeisiin ja niiden huomioimiseen peruspalveluissa. Kunnan ja muiden virkamiesten vastuulla on edistää alueen kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Laissa säädetään myös kunnan kotouttamisohjelmasta ja sen sisällöstä. Kotouttamisohjelmien suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan tulee ottaa mukaan maahanmuuttajien edustajia ja uskonnollisia yhteisöjä. Paikallisiin ja seudullisiin kotouttamisohjelmiin tulee kirjata toimenpiteitä hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi. 5

7 3. OHJELMAN TAVOITTEET Nykytila Salon kaupungissa asuu yli 2500 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heidän osuutensa Salon väestöstä on noin 4,4 prosenttia. Määrä ylittää selvästi kansallisen keskiarvon (2,3 %). Salossa on maahanmuuttajia yli 80 eri maasta. Suurimmat kansallisuusryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, kuten muuallakin Suomessa. Muita suuria ryhmiä ovat Kosovosta, Iranista, Irakista, Kiinasta ja Thaimaasta muuttaneet. Näiden lisäksi Salossa asuu henkilöitä noin 50 eri maasta. (Ks. Liite 2.). Taulukko 1. Suurimmat kansallisuusryhmät Salossa Valtio, jonka kansalainen Yhteensä Miehet Naiset 1. Viro Venäjä Serbia ja Montenegro Irak Kiina Thaimaa Iran Somalia Ruotsi Serbia Ukraina Saksa Puola Iso-Britannia Kenia Turkki Unkari Yhdysvallat Japani Latvia Romania Intia Italia Filippiinit Bulgaria Espanja Alankomaat Kazakstan Nigeria Ranska Korean tasavalta Kanada Taiwan Brasilia Jugoslavia Nepal Ilman kansalaisuutta Varsinais-Suomen noin maahanmuuttajasta noin 80 prosenttia asuu Turussa ja noin 14 prosenttia Salossa. Useimmat, eli noin 40 prosenttia muuttavat Suomeen perhesyistä (avio- tai avoliittoon). 6

8 Turvapaikanhakijoita muuttajista on noin 17 prosenttia ja työperäisesti muuttaneita noin 10 prosenttia. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut tasaisesti jo 20 vuotta. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuonna 2011 korkeinta Salon seutukunnassa (10,4 %). Työttömiä ja lomautettuja oli Salossa yhteensä 3238 henkilöä, joista maahanmuuttajia 266 henkilöä. Lisäksi Salon maahanmuuttajista noin 100 henkilöä oli kotoutumiskoulutuksessa tai työelämävalmennuksessa. Salon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuonna 2011 yli 400 maahanmuuttaja-asiakasta. 7

9 Maakuntaohjelma ja muut ohjelmat ja strategiat Varsinais-Suomen maakuntaohjelma Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena ovat monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot, eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö sekä kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä. Tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön kehittäminen sekä monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden korostaminen. Maakuntaohjelman tavoitteena on, että maahanmuuttajat saavuttavat nopeasti kohtuullisen suomen tai ruotsin kielen taidon ja työllistyvät ja että Varsinais-Suomella on aidosti monikulttuurinen arvomaailma. Maakuntaohjelmassa kiinnitetään huomiota myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän kasvuun sekä siihen, että tulevaisuudessa kaikkien kuntien tulee osallistua pakolaisten vastaanottoon ja heidän asuttamiseensa. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015 Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan toimenpiteitä työperustaisen maahanmuuton edistämiseksi, maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Työperustaisen maahanmuuton edistämiseksi esitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien rekrytoinnin kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden systemaattisen ja n ennakointitoiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Ohjelman tavoitteena ovat maahanmuuttajien työllistyminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen. Ohjelmassa pyritään panostamaan erityisesti perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Ohjelmassa ehdotetaan toimenpiteitä yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan kehittämiseksi monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioiviksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on myös maahanmuuttajayhdistysten resursointi, osallistaminen ja osaamisen hyödyntämien. Aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa tukevien rakenteiden vahvistamiseksi ohjelmassa on tavoitteena edistää maahanmuuttopolitiikan koordinointia ja seurantaa. Salon kaupungin strategia Salon kaupungin visio määrittelee Salon hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvavaksi viherkaupungiksi, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus velvoittavat kaupunkia edesauttamaan kaikkien asukkaiden hyvinvointia. Väestön ja työyhteisöjen kansainvälistyminen lisää tarvetta ymmärtää erilaisia kulttuureja ja huomioida moniarvoisuudesta johtuvia tarpeita. Toisaalta kansainvälisyydestä on mahdollisuus luoda kaupungille voimavara sallimalla moniarvoisuus. Maahanmuuttajien kotoutumista voidaan parantaa turvaamalla kaikille, riippumatta maahantulon syistä, mahdollisuus päästä kotoutumiskoulutukseen sekä hankkia riittävä suomen kielen taito. Salon Maahanmuutto-ohjelman toimenpiteet ja ehdotukset vastaavat Varsinais-Suomen maakuntaohjelman, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja Salon kaupungin strategian toimenpidelinjoja. 8

10 Salon maahanmuutto-ohjelma visio ja tavoitteet Maahanmuutto-ohjelman visio on: Salo on vetovoimainen ja monikulttuurinen kaupunki asua ja tehdä työtä. Salossa monikulttuurisuus on voimavara ja eri kulttuureista tulevilla ihmisillä on mahdollisuuksia osallistua ja toimia aktiivisina ja yhdenvertaisina salolaisina. Maahanmuutto ja kotoutuminen on huomioitu kunnan palveluissa, eri organisaatioiden toiminnassa ja kuntalaisten arkipäivässä. Vision käsitteiden määrittely Monikulttuurinen kaupunki = tasa-arvoinen ja syrjintää ehkäisevä, eri kulttuurien rinnakkaiseloa tukeva ja erilaisten ihmisten välistä yhteistyötä edistävä kaupunki, jossa monimuotoisuus nähdään mahdollisuutena ja voimavarana Aktiivinen osallistuminen = maahanmuuttaja on aktiivinen kotoutumista tukevien tietojen ja taitojen hankkimisessa ja Salon kaupunki edistää maahanmuuttajien osallistumista tarjoamalla tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia (esim. Maahanmuuttajaneuvosto) Kunnan palvelut = palvelujen yhteisen suunnittelun ja yhteistyön kehittäminen (eri hallintokunnat, yhdistykset, muut toimijat) Eri organisaatiot = työvoimahallinto, elinkeinoelämä, muut julkiset toimijat ja kolmas sektori Kuntalaisten arkipäivä = ihmisten arkisten kohtaamisten mahdollistaminen, perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy, yhteenkuuluvaisuus ja ennakkoluulojen väheneminen Yhdenvertaisuus = yhdenvertaisuus on perusoikeus; oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja Ohjelman tavoitteet 1. Nopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheet kokonaisuutena 2. Rakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöä 3. Kehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen 4. Lisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia 5. Vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken 6. Vahvistaa tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken sekä ehkäistä syrjäytymistä 9

11 4. KOTOUTUMINEN SALOSSA OHJAUS JA NEUVONTA Salossa maahanmuuttajille on tarjolla ohjausta ja neuvontaa kotoutumiseen, työllistymiseen ja koulutukseen liittyvistä asioissa. Pakolaiset ja paluumuuttajat saavat ensisijaisesti tietoa ja ohjausta sosiaalityön palvelujen maahanmuuttoyksiköstä. Salon TE -toimistossa on tarjolla maahanmuuttajille suunnattua neuvontaa erityisesti työllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen liittyvissä asioissa. Myös kotoutumiskoulutuksen aikana on mahdollista saada ohjausta ja neuvontaa työllistymisestä ja esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta. Maahanmuuttoyksikkö ja TE -toimisto vastaavat tällä hetkellä kotoutumissuunnitelman laatimisesta siihen oikeutetuille. Salossa käynnistettiin maahanmuuttajien Infopiste syksyllä 2009 Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Mosaiikki-projektissa. Käynnistyessään Infopiste toimi avoimena neuvontapisteenä, josta sai tietoa ja ohjausta usealla kielellä esimerkiksi palvelujärjestelmästä ja apua asiointiin eri virastoissa. Infopisteessä käyneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kysymykset koskivat mm. koulutusta, työ- ja oleskelulupa-asioita, kansalaisuutta, verotusta, opintotukea, viranomaisten päätösten selvittämistä ja perheen hyvinvointiin liittyviä asioita. Useimmilla infopisteessä kävijöillä oli monta syytä käyntiinsä ja useita ongelmallisia asioita selvitettävänä (Liite 3). Infopiste todettiin toimivaksi ja varteenotettavaksi neuvontapalveluksi ja toimintaa kehitetään edelleen. Uuden kotoutumislain myötä jokainen Suomeen muuttanut henkilö voi osallistua alkukartoitukseen, jossa suunnitellaan sopivia kotoutumista tukevia toimenpiteitä ja tarjotaan tietoa uudesta kotimaasta. Salossa on tehty maahanmuuttajille suunnattu opas paikallisista palveluista. Ohjauksessa ja neuvonnassa hyödynnetään eri viranomaisten moniammatillista osaamista. Salon viranomaiset ovat laatineet yhteisen ohjeen rekisteröitymisestä Salon viranomaisilla ja vahvistavat yhteistyötä ja tiedonkulkua säännöllisissä tapaamisissa. Omakielistä neuvontaa tarvitaan kotouttamisen alkuvaiheessa perusasioiden viestintään ja palveluohjaukseen. Laissa kotoutumisen edistämisestä sanotaan, että viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei, kielilain määrittelemissä tilanteissa, selviydy suomen tai ruotsin kielellä. Tulkkien käyttöön liittyvistä asioista laaditaan selkeä ohjeistus ja siitä tiedotetaan tulkkeja tarvitseville toimijoille. Toimenpide Kehitetään maahanmuuttajien alkukartoitusmallia ja alkuvaiheen ohjausta (+ tietopaketti) uuden kotouttamislain mukaisesti. Kehitetään edelleen kotoutumissuunnitelman laatimisprosessia, päivittämistä ja suunnitelman hyödyntämistä ja jatkuvuutta eri toimijoiden kesken. Kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja neuvontapalveluja ja kartoitetaan mahdollisuuksia järjestää esimerkiksi INFO -pistetoimintaa, jossa on tarjolla myös omakielistä palvelua. Huolehditaan palveluoppaan päivittämisestä ja siitä, että oppaita ja tiedotteita on saatavilla eri viranomaisten toimipisteissä (mm. maistraatti, poliisi, sosiaalityön palvelut ). Laaditaan ohje rekisteröitymiseen (asuminen, oleskelu, työnteko) Salon viranomaisilla. Vahvistetaan Salon viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua ulkomaalaisten asiointiin liittyen säännölliset tapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Laaditaan tulkkien käyttöön liittyvä ohjeistus ja huolehditaan tiedottamisesta. Ehdotettu vastuutaho Sosiaalityön palvelut TE -toimisto Sosiaalityön palvelut Salon TE -toimisto Ehdotettu aikataulu Sosiaalityön palvelut Sosiaalityön palvelut Salon kaupunki ja eri viranomaiset Salon kaupunki ja eri viranomaiset Sosiaalityön palvelut 10

12 TYÖLLISTYMINEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuonna 2011 korkeinta Salon seutukunnassa (10,4 %). Työttömiä ja lomautettuja oli Salossa yhteensä 3238 henkilöä, joista maahanmuuttajia oli 266 henkilöä. Työttömien ja lomautettujen määrä on vähentynyt 287 henkilöllä keväästä 2010, mutta työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin. Lisäksi Salon maahanmuuttajista noin 100 henkilöä oli kotoutumiskoulutuksessa opiskelemassa suomen kieltä ja perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta tai tutustumassa työelämään (työelämävalmennus). Salon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuonna 2011 noin 500 maahanmuuttaja-asiakasta. Salon työ- ja elinkeinotoimistossa (TE -toimisto) maahanmuuttaja-asiakkaat ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin valtaväestökin. Maahanmuuttaja voi ilmoittautua työvoimatoimiston asiakkaaksi, kun hänelle on myönnetty oleskelu- ja työlupa. Salossa kansainvälisiä palveluja hoitaa 1 erikoistyövoimaneuvoja, joka haastattelee maahanmuuttaja-asiakkaat ja laatii heille työvoimatoimiston osalta kotoutumislain mukaisen suunnitelman. Erikoistyövoimaneuvojien tehtävänä on lisäksi ohjata asiakkaita hakeutumaan kotoutumiskoulutukseen tai muihin koulutuksiin sekä suunnitella työelämävalmennusjaksoja ja työllistymisen mahdollisuuksia. Maahanmuuttaja siirtyy normaalipalveluiden piiriin, kun kielitaito ja muut valmiudet ovat riittävät. Vuonna 2011 Salossa Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY -keskus) ja TE - toimiston hankkimaan kotoutumiskoulutukseen osallistui 296 maahanmuuttajaa. Koulutukseen valitaan uusia opiskelijoita noin neljä kertaa vuodessa. Kotoutumiskoulutusta kehitetään paremmin työllistymistä tukevaksi. Samalla suunnitellaan, arvioidaan ja pyritään varmistamaan alueen tarpeita vastaavat resurssit kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen. Ohjelmatyöhön osallistuneiden maahanmuuttajatyöryhmien mielestä tulisi myös entistä enemmän hyödyntää maahanmuuttajien osaamista, tarvittaessa tukea ammatinvaihtoa sekä tarjota suomen kielen jatkokoulutusta myös jo työllistyneille. ELY -keskus huolehtii työministeriön ohjauksessa ja valvonnassa maahanmuuttajien kotouttamisen alueellisesta yhteensovittamisesta, turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. ELY -keskus on varannut Salon seudulle kotoutumiskoulutukseen keskimäärin opiskelijatyöpäivää vuodessa. Vuonna 2010 opiskelijatyöpäiviä oli noin Koulutus suunnitellaan ja hankitaan yhteistyössä paikallisen TE -toimiston kanssa. Salossa maahanmuuttajat voivat opiskella suomen kieltä esimerkiksi Salon seudun aikuisopistossa, Salon kansalaisopistossa, aikuislukiossa ja Salon seudun ammattiopistossa maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Koulutus- ja asiantuntijapalveluja tarjoavat yritykset järjestävät lisäksi maahanmuuttajille erilaisia työllistymistä tukevia ja yrityksen perustamiseen liittyviä valmennuksia ja koulutuksia. Myös Salon TE -toimiston työnantajanpalvelut ja Yrityssalo Oy tarjoavat yrittäjyydestä kiinnostuneille maahanmuuttajille tietoa yritystoiminnan käynnistämisestä. Tällä hetkellä Salossa toimii noin 100 maahanmuuttajien omistamaa yritystä ja määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Suurin osa Salon maahanmuuttajayrittäjistä on virolaisia tai kurdeja. Yleisimmät alat ovat ravintola-, kauneudenhoito- ja kuljetusala. Muita aloja ovat esimerkiksi vienti ja tuonti, rakennusala, tulkkaustoiminta, konsultointi ja käsityöalat. Vuonna 2010 noin 10 maahanmuuttajaa on aloittanut yritystoiminnan Salon seudulla, mutta suunnilleen saman verran maahanmuuttajia on myös lopettanut yritystoimintansa. Vuonna 2011 käynnistettiin Salon ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus Salon seudun aikuisopistossa. Koulutus tarjoaa maahanmuuttajille välineitä yrittäjänä toimimiseen ja siinä kehittymiseen sekä verkostoitumiseen suomalaisten yrittäjien kanssa. Koulutukseen osallistuu 16 maahanmuuttajayrittäjää. Maahanmuuttajayrittäjien mielestä tärkeimmät osaamisen kehittämistarpeet liittyvät yrityksen kannattavuuteen, työlainsäädäntöön, verotukseen ja markkinointiin. 11

13 Aikuisille maahanmuuttajille ja peruskoulun päättäville ja heidän perheilleen tiedotetaan koulutusmahdollisuuksista keväisin järjestettävän Koulutusinfon avulla. Tilaisuudessa saa tietoa Salon koulutusmahdollisuuksista, paikalla on tulkkeja ja mahdollisuuksien mukaan tiedotusmateriaalia eri kielillä. Peruskoulun päättäviä maahanmuuttajanuoria pyritään ohjaamaan aktiivisesti jatkamaan opintoja joko ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Ohjausta ja yhteistyötä kehitetään esimerkiksi opettajien vuosittaisilla tapaamisilla ja laatimalla opiskelijoille henkilökohtaiset koulutus- ja työllistymissuunnitelmat. Maahanmuuttajien työllistymisen kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toimijoiden kesken sekä seudun työelämän kanssa. Työnantajille tarjotaan tietoa erilaisista tukimahdollisuuksista ja autetaan tukien hakemisessa sekä järjestetään työnantajille ja töitä etsiville mahdollisuuksia kohdata ja tutustua. On myös tärkeää kartoittaa työllistämiseen osallistuvien tahojen palvelut ja kehittää työelämäyhteistyötä kysyntälähtöiseksi. Lisäksi Salossa halutaan selvittää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus Salon kaupungin työntekijöistä. Kehittämistoimenpide Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutusta kehitetään vastaamaan kansallisia tavoitteita (mm. paremmin työllistymistä tukevaksi). Alueen toimijoiden yhteistyöllä suunnitellaan ja pyritään varmistaman kotoutumiskoulutukseen suunnattujen resurssien riittävyys vastaamaan alueen tarpeita. Kotoutumissuunnitelma ja osaamisen tunnistaminen Kehitetään toimintamallia osaamisen tunnistamisen käytäntöihin osaksi alkukartoitusta tai kotoutumissuunnitelmaa mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Suunnitelmaa laadittaessa kartoitetaan henkilön osaaminen (työnhakijaprofiili, kiinnostus ja mahdollisuudet) ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma kulkee henkilön mukana mm. siirryttäessä kotoutumiskoulutukseen. Koulutusinfo ja yrittäjyysinfo Järjestetään vuosittain maahanmuuttajille suunnattuja tiedotustilaisuuksia koulutuksesta ja yrittäjyydestä. Koulutus- ja työllistymissuunnitelmat nuorille Nuorille maahanmuuttajille tehdään omat koulutus- ja työllistymissuunnitelmat ja huolehditaan riittävästä ohjauksesta. Maahanmuuttajanuorten koulutustakuu toteutuu. Nivelvaiheen yhteistyötä vahvistetaan perusopetuksesta 2. asteelle, jatko-opintoihin ja työelämään siirryttäessä mm. opettajien vuosittaisilla tapaamisilla ja erityisnuorisotyöllä. Työllistymistä ja työllistämistä tuetaan konkreettisin keinoin: aktiivinen yhteydenpito työnantajiin tarjotaan tietoa tukimahdollisuuksista annetaan apua hakemusten ja sopimusten täyttöön järjestetään kohtaamisia työnantajan ja työllistyvän välille tarjotaan tukea ensimmäisinä työpäivinä. Ehdotettu vastuutaho Salon kaupunki, TE -toimisto, koulutusten järjestäjät Salon kaupunki, TE -toimisto, oppilaitokset Oppilaitokset, Salon kaupunki, TE - toimisto, Yrityssalo Salon kaupunki, Nuorisopalvelut, oppilaitokset Salon kaupunki, Salon TE -toimisto, oppilaitokset, Yrityssalo Ehdotettu aikataulu

14 Toimintatavoista kerätään kokemuksia (hankkeet) ja hyvät käytännöt otetaan käyttöön. Lisäksi tiedotetaan ja järjestetään info-tilaisuuksia työnantajille, Kauppakamarille ja Yrittäjäyhdistyksille maahanmuuttajien työllistämisestä (palkkatuki, yksinyrittäjän 1. työntekijän palkkatuki, työharjoittelijat, monikulttuurisuuskoulutukset, muu tuki). Yrityksen perustamiseen liittyvää materiaalia pyritään hankkimaan/tekemään muutamilla yleisimmillä kielillä. Maahanmuuttajat kaupungin palveluksessa Selvitetään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus Salon kaupungin työntekijöistä. Kartoitus toimintaa järjestävistä tahoista Tehdään kartoitus maahanmuuttajille työllistymistä tukevaa toimintaa tarjoavista palveluista ja tehdään suunnitelma yhteistyön vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Vahvistetaan toimijoiden työelämäyhteyksiä kysyntälähtöisesti ja suunnitelmallisesti. Salon kaupunki, Salon TE -toimisto, oppilaitokset, Yrityssalo Strategisen kehittämisen osasto, henkilöstöhallinto Salon kaupunki, TE -toimisto, oppilaitokset yhteistyössä yritysten ja työnantajien kanssa

15 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Kaupunkisuunnittelu ohjaa kaupungin fyysisen ympäristön kehitystä ja luo edellytyksiä taloudelliselle toiminnalle, sosiaaliselle kanssakäymiselle ja kulttuurielämälle. Rakennettu ympäristö voi sekä hidastaa että voimistaa erilaisia yhteiskunnallisia kehityslinjoja. Kun otetaan huomioon rakennetun ympäristön pitkäikäisyys, vaikutukset ovat usein hyvin pysyviä. Tutkimukset ja käytännön kokemukset erilaisista yhteiskunnallisista tilanteista osoittavat, että mitä paremmin kaupunkirakenne tarjoaa mahdollisuuden erilaisten ihmisryhmien keskinäiseen sekoittumiseen ja vuorovaikutukseen, sitä elinvoimaisempi ja kestävämpi yhteisöstä yleensä kasvaa. Alueellinen eriytyminen esimerkiksi slumminomaisiksi vyöhykkeiksi puolestaan edistää monitahoisten sosiaalisten, psyykkisten, terveydellisten ja taloudellisten ongelmien syntymistä ja kasautumista. Elinympäristöön liittyvä suunnittelu ja kehittämistyö voi parhaimmillaan edistää ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Suunnittelemattomuus esimerkiksi vuokra-asuntojen sijoittamisessa ja vuokraamisessa voi johtaa ongelmiin ja syrjäytymiseen tietyillä asuinalueilla. Tästä on Euroopassa paljon esimerkkejä. Naapuruussuhteet vaativat aina yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamista sekä toisten huomioimista ja kunnioittamista. On tärkeää, että kaikki asukkaat ymmärtävät asumiseen liittyvät säännöt ja käytännöt. Maahanmuuttajien asumisneuvontaan panostamisella voidaan välttää monia arkipäivän konflikteja. Näistä näkökulmista käsin kaikki toimenpiteet, joilla edistetään monipuolisten ja -arvoisten elinalueiden syntymistä, vahvistavat myös maahanmuuttajien kotoutumista ja siten myös koko kaupunkiyhteisöä. Salon kaupunki jatkaa kaavoituskäytäntöä, jossa huolehditaan, että: tarjolla on kohtuuhintaisia ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja erikokoisille talouksille asuinalueet ja -korttelit ovat ihmisen mittakaavaa mukailevia, inhimillisen kokoisia ja luonnonläheisiä peruspalvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa myös ilman oman auton käyttöä jokaisen taajaman keskelle pyritään luomaan yhteinen tori, jossa tarjolla ovat palvelut ja mahdollisuus keskinäiseen tapaamiseen. Salon keskusta ja sen kauppatori pyritään pitämään elävänä, koko kaupungin yhteisenä kohtaamispaikkana. Salossa maahanmuuttajia asuu eniten Ollikkalan, Pahkavuoren ja keskustan alueella. Kaupunkisuunnittelulla, vuokra-asuntojen sijoittelulla ja esimerkiksi asuinalueiden kehittämisprojekteilla voidaan vaikuttaa kaupunginosien kehittymiseen ja ehkäistä slummiutumista ja syrjäytymistä. Salon maahanmuuttoohjelman yhtenä toimenpiteenä on tehdä suunnitelma vuokra-asuntojen tasaisemmasta sijoittelusta eri kaupunginosiin. Suunnittelussa toteutetaan ennakkoarviointia (esim. IVA = ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi). Toinen asumiseen ja elinympäristön kehittämiseen liittyvä toimenpide on asumiseen liittyvät neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Tällä hetkellä Salossa ei ole riittävästi resursseja neuvoa ja ohjeistaa maahanmuuttajia asumiseen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on koota ja tehdä asumiseen liittyviä ohjeita, jotka on suunnattu asukkaille, joiden suomen kielen taito on heikko. Ohjeissa voidaan käyttää kuvia ja helppoa suomen kieltä. Tavoitteena on kehittää asumiseen liittyvää käytännön neuvontaa ja mahdollisten konfliktien sovittelua. Naapuruussovittelua voidaan kehittää myös vapaaehtoistyön avulla. Taloyhtiöissä ja asuinalueilla järjestettävissä maahanmuuttajille suunnatuissa asukasilloissa käydään läpi asumiseen liittyviä asioita ja niissä on mahdollisuus osallistua oman alueen kehittämiseen. 14

16 Toimenpide Vuokra-asuntojen sijoittuminen Tarkastellaan vuokra-asuntojen sijoittumista kaupungissa karttapohjan avulla ja tehdään suunnitelma vuokra-asuntojen sijoittumisesta tasaisemmin eri kaupunginosiin, johon liitetään ennakkoarviointi (esim. IVA). Ehdotettu vastuutaho Kaupunkisuunnitteluosasto 2012 Ehdotettu aikataulu Asumisneuvonta Kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja asumisneuvontapalveluja, joihin sisällytetään käytännön asumisneuvontaa ja konfliktien sovittelua. Laaditaan maahanmuuttajille suunnattuja ohjeita, joissa käsitellään asumiseen liittyviä asioita ja sääntöjä. Asukasiltoja Jatketaan ja kehitetään edelleen asuinaluekohtaisia asukasiltoja, joissa käydään läpi asumiseen liittyviä asioita ja suunnitellaan oman alueen kehittämistä. Salon kaupungin vuokrataloyhtiöt Salon kaupungin vuokrataloyhtiöt

17 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostuvat terveys-, perhe- ja sosiaali- ja vanhuspalveluista. Yhteiseksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteeksi hyvinvointikertomuksessa on nostettu syrjäytymisen ehkäisy; erityisesti lapsiperheiden, yksinhuoltajien, kotiäitien ja avioliiton kautta Suomeen tulleiden puolisoiden tukeminen nähdään Salossa tärkeänä. Erityistä tukea tarvitsevat myös kansainvälistä suojelua saaneet ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Salon kaupungin sosiaalityön palveluissa toimii Maahanmuuttajayksikkö, jossa työskentelevät sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, etuuskäsittelijä ja asiakasneuvoja/tulkki. Maahanmuuttajayksikön perustehtävänä on vastata pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottopalveluista, toimeentulon turvaamisesta, palveluihin ohjaamisesta ja alkuvaiheen perehdytyksestä, ohjauksesta ja neuvonnasta. Asiakkaille laaditaan tarvittaessa kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät ja tukevat hänen kotoutumistaan. Kotoutumissuunnitelmassa otetaan huomioon myös maahanmuuttajan perheen kotoutuminen. Tavoitteena on, että kotouttamissuunnitelman laadintaa kehitetään niin, että suunnitelma seuraa henkilön mukana esimerkiksi päiväkotiin ja kouluun, sovitaan suunnitelman seurannasta ja päivittämisestä ja sen laadintaan osallistuvista tahoista. Maahanmuuttajayksikkö tekee kotouttamistyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työtä on kuvattu yksityiskohtaisesti edellisessä kotouttamisohjelmassa, joka on päivitetty viimeksi keväällä Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit ja riittävä palveluohjaus kaikille maahanmuuttajille. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen keskeisimpiä palvelumuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilaiset avoimet palvelut, kuten avoin päiväkoti ja leikkipuistotoiminta. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasta kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi. Suomi toisena kielenä -opetus (S2-opetus) on tehostettua suomen kielen opetusta lapsille, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi. Tarvittaessa S2- opettaja ohjaa ja konsultoi henkilökuntaa ja osallistuu varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyöryhmään, joka kehittää S2-lasten kielen oppimisen seurantaa ja monikulttuurista varhaiskasvatusta. Monikulttuurisuus on haaste ja rikkaus päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa edellytetään perheen kulttuuriin perehtymistä, jota voidaan tukea monikulttuurisuuskoulutuksella. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään oma kotoutumissuunnitelma. Huoltajien kanssa käytävässä kotoutumissuunnitelmakeskustelussa saadaan tietoa lapsesta, perheen taustasta ja kulttuurista. Suomea toisena kielenä puhuvia lapsia oli vuonna 2010 Salossa yhteensä 192 lasta ja (vuonna lasta). Lasten äidinkieli Salon päivähoidossa vuonna 2010 äidinkieli % -osuus päivähoidossa olevista lapsista Salossa venäjä 34 % viro/eesti 17 % albania 15 % kurdi 7 % kiina 3 % thai 3 % 16

18 turkki 3 % muut 18 % Suomi toisena kielenä lasten sijoittuminen Salon varhaiskasvatuksessa vuonna 2010 alueet kaikki lapset s2-lapset Helsingintien alue 24 % 26 % Kiskontien alue 18 % 19 % Perniöntien alue 17 % 6 % Somerontien alue 19 % 40 % Turuntien alue 22 % 9 % Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja ympäristö POLKU on varhaiskasvatuksen ja peruskoulun toiminnan sisällä tapahtuvaa kulttuurikasvatustyötä. Se kohdentuu varhaiskasvatuksen ja peruskoulun piirissä vuotiaille lapsille ja nuorille. POLUN toimintaan liittyvässä hankkeissa on kehitetty toimintamalleja kansainvälisyyskasvatuksen ja kotouttamisen toteuttamiseen Ollikkalan, Armfeltin, Kiikalan ja Perniön kouluissa. Salon kansalaisopisto Salon kansalaisopisto järjestää maahanmuuttajille suunniteltuja kursseja, jotka perehdyttävät suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin sekä Salon alueen paikallistuntemukseen. Osa kursseista järjestetään yhteistyössä mm. terveys- ja sosiaalityön palvelujen kanssa. Lisäksi kansalaisopisto kehittää kurssimuotoista perhetoimintaa sekä monikulttuurista kurssitoimintaa, jossa maahanmuuttajat ja salolainen kantaväestö kohtaavat yhteisen tekemisen ja opiskelun merkeissä. Muut toimijat Salon kaupungin peruspalveluja täydentävät järjestöjen tarjoamat palvelut maahanmuuttajille. Akateemiset Naiset ry, Salo Area Zontakerho ja Suomen UN Women -järjestöt järjestävät maahanmuuttajanaisille suomen kielen opetusta Luetaan yhdessä -ryhmässä. Ryhmä on tarkoitettu naisille, joiden suomen kielen taito on huono ja jotka eivät pysty osallistumaan kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumisen tueksi on tarpeen kehittää myös erilaista kerho- ja kummitoimintaa maahanmuuttajaperheille. Keskeisiä työmuotoja maahanmuuttajien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa ovat perhetyö, pienryhmätoiminta ja vertaistukitoiminta. Näitä toteuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä eri järjestöt, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto, Salon seurakunta, Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry, Suomen Punainen Risti ja Remontti-hanke. Vertaistukitoimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen Salon pilotissa tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ja perheiden oikea-aikainen tukeminen. Salossa pilotin painopisteenä ovat erityisesti maahanmuuttajaperheet. 17

19 Perusopetus ja lukio Salossa on laadittu keväällä 2009 Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma perusopetuksessa. Suunnitelmassa on esitelty olemassa olevat käytännöt (nykytila) ja tavoitteita toiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmassa käsitellään kattavasti mm. opetuksen järjestäminen, huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö ja monikulttuurisuuskasvatus kouluissa. Perusopetukseen tulevalle ei tällä hetkellä laadita omaa kotoutumissuunnitelmaa, eikä päiväkodissa tehtyä suunnitelmaa päivitetä. Jokaiselle maahanmuuttajaoppilaalle tehdään oppimissuunnitelma oppilashallinto-ohjelman välilehdelle. Oppimissuunnitelmaa päivitetään ja seurataan niin kauan, kuin lähikoulun opettaja arvioi sen tarpeelliseksi. Tällä hetkellä suomi toisena kielenä -opetusta (S2 -opetus) annetaan kaikille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen. Suunnitelman mukaan kouluissa tulee vahvistaa S2 -oppilaan oikeuksia saada opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta ja siihen liittyvää arviointia. Valtionavustuksella korvattavaan suomi toisena -kielenä opetukseen tai muuhun opetuksen tukemiseen ovat oikeutettuja enintään 6 vuotta opetukseen osallistuneet oppilaat. Päteville koulunkäyntiavustajille, joilla on erinomainen suomen kielen taito ja jotka ovat valmistuneet maahanmuuttajille suunnatusta koulutusohjelmasta, on tarvetta. Tällä hetkellä muuhun kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville tulee järjestää oman uskonnon mukaista opetusta jos kolme oppilasta niin haluaa. Elämänkatsomustietoa (ET) järjestetään tällä hetkellä, mikäli koulussa on yksikin oppilas, joka on siihen oikeutettu. ET -ryhmässä voi opiskella mihin tahansa muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan paitsi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia oppilaita. Joissain kouluissa on järjestetty maahanmuuttajaperheille suunnattuja vanhempainiltoja, joihin on kutsuttu tulkkeja. Tavoitteena on jatkaa käytäntöä ja miettiä voisiko vastaavia tilaisuuksia järjestää esimerkiksi yhdessä useamman koulun kanssa. Jos oppilas haluaa peruskoulun jälkeen jatkaa opintoja ammatillisessa koulutuksessa, hänen kielitaitonsa tulee mitata ennen koulutuspaikan myöntämistä. Lukioon hakeutuvilta ei vaadita kielitestiä. Testien perusteella ammattiopisto ohjaa oppilaat suoraan perustutkintoon johtavaan koulutukseen tai ammattiopintoihin valmentavalle VALMA -linjalle. Mikäli oppilas jää ilman opiskelupaikkaa, hän voi kysellä aloituspaikkaa ns. ammattistartti-linjalta. Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että opettajille ja koulunkäyntiavustajille suunnattua täydennyskoulutusta mm. monikulttuurisuuteen, S2 opetukseen ja huoltajayhteistyöhön liittyen, tulisi järjestää säännöllisesti. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan käytännöt maahanmuuttajaoppilaan vastaanottamisesta, monikulttuurisuuskasvatuksesta kouluissa ja perheen kohtaamisesta koulun arjessa (liikuntaan osallistuminen, musiikki, terveystieto, retket, juhlat ja kodin ja koulun välinen yhteistyö jne.). Perusopetuksen esite löytyy opetustoimen verkkosivuilta venäjän, albanian, kurdin, viron, kiinan ja englannin kielillä. Lukioon tähtääville maahanmuuttajataustaisille nuorille ja maahanmuuttajaperheille tulisi järjestää lukioopetusta ja lukio-opintojen vaatimia valmiuksia koskevia infotilaisuuksia. Maahanmuuttajataustaisille nuorille tulisi järjestää lukio-opintoihin valmentavaa koulutusta oppiaineiden käsitteistä esimerkiksi aikuislukion kesäopetuksena. Lukiossa opiskelevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ylioppilastutkinnossa menestymistä tulisi tukea auttamalla heitä oppitunneilla käytettävän abstraktin puhutun kielen ja kirjoitetun kielen käsitteiden ymmärtämisessä. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut on jaettu lähipalveluihin, erityisnuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Toimintamuotoina käytetään yksilötyötä, pienryhmätoimintaa, Omin Jaloin -toimintaa, etsivää nuorisotyötä, Walkers - kahvila- ja katutyötä sekä ehdollisesti tuomittujen nuorten yksityisvalvontaa. Ollikkalan nuorisotilassa on panostettu maahanmuuttajanuoriin mm. palkkaamalla maahanmuuttajataustaisia harjoittelijoita, järjestämällä yhteisiä perehdyttämistilaisuuksia maahanmuuttajanuorten perheille, tilaamalla venäjänkielisiä 18

20 lehtiä ja rakentamalla aktiivisesti kansainvälistä ilmapiiriä. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijät voivat olla tarvittaessa apuna nuoren kotoutumisprosessissa ja toimia asiantuntijana maahanmuuttajanuorten kanssa tehtävässä nuorisotyössä. Erityisnuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten kasvamista ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä toimia vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten edustajina. Erityisnuorisotyö kohdistuu riskiolosuhteissa elävien nuorten auttamiseen ja tukemiseen. Erityisnuorisotyöllä on nuorten tietoja neuvontapalvelupiste Suunta, jonka pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat nuoret. Suunnan tarkoituksena on tarjota nuorille tietoa ja neuvoa kaikissa nuoria koskettavissa ja mieltä askarruttavissa asioissa esimerkiksi asumiseen, opiskeluun, työelämään tai terveyteen liittyen. Nuorten pajatoiminta on tarkoitettu salonseutulaisille vuotiaille, ensisijaisesti ilman opiskelu- tai työpaikkaa oleville nuorille. Pajatoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden työelämän ja arjen harjoitteluun sekä oman tulevaisuutensa suunnitteluun kunkin nuoren omista henkilökohtaisista tarpeista lähtien. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. TOIMENPIDE Kotoutumisen edistäminen Turvataan sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit ja riittävä palveluohjaus kaikille maahanmuuttajille. Selkiytetään kotouttamiskäytäntöjä ja kotouttamissuunnitelman laadintaa eri sektoreilla. Maahanmuuttajaperheiden tukeminen Jatketaan ja kehitetään edelleen avoimen päiväkodin ja perhekeskuksen toimintaa. Tuetaan kolmannen sektorin työtä maahanmuuttajien kielitaidon vahvistamiseksi ja perheiden tukemiseksi. Tuetaan erityisesti lapsiperheitä, yksinhuoltajia, kotiäitejä ja avioliiton kautta Suomeen tulleita puolisoita. Erityistä tukea tarvitsevat myös kansainvälistä suojelua saaneet ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Kansalaisopisto suunnittelee perhetoiminnallisia sekä perheiden sopeutumista helpottavia kursseja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vanhuspalveluissa varaudutaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden palvelutarpeisiin. TOIMENPIDE Ehdotettu vastuutaho Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä järjestöjen kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kansalaisopisto Vanhuspalvelut Ehdotettu vastuutaho Ehdotettu aikataulu Ehdotettu aikataulu Kotoutumissuunnitelma Kehitetään lasten kotoutumissuunnitelman hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Oma vanhempainilta maahanmuuttajaperheille Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille järjestetään muiden vanhempainiltojen lisäksi oma vanhempainilta tai muita tilaisuuksia joko päiväkoti- tai koulukohtaisesti tai Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Varhaiskasvatus 19

21 yhdessä useamman toimijan kanssa. Omakielistä ohjausmateriaalia Laaditaan päiväkotien, koulujen ja nuorisopalvelujen tiedotteita ja ohjeita perheille eri kielillä ja selkokielellä. Suomi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetus Vahvistetaan koulujen, päiväkotien ja maahanmuuttajaperheiden tietoisuutta suomi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetusmahdollisuuksista. Järjestetään suomi toisena kielenä -opettajien tapaaminen kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Selvitetään varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja nuorisotoimessa tarvittavaa osaamista eri kieliin ja kulttuureihin liittyen ja kartoitetaan mahdollisuuksia hyödyntää nykyistä osaamista ja työllistää maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tehostetaan maahanmuuttajanuorten tukitoimia ja osallistumismahdollisuuksia sekä huomioidaan toiminnallisuus ja eri kulttuurit nuorisotyön toteuttamisessa Perusopetus Varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Salon kaupunki Nuorisopalvelut

22 5. KANSAINVÄLINEN SALO OSALLISTUMINEN JA AKTIIVISUUDEN VAHVISTAMINEN Maahanmuuttajaneuvosto Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen maahanmuuttajaneuvoston perustamisesta Maahanmuuttajaneuvostossa on kymmenen jäsentä, viisi varajäsentä ja kaksi kaupungin edustajaa (sosiaali- ja terveyslautakunnan edustaja ja sihteeri). Lisäksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimella, teknisellä toimella ja sivistystoimella on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa nimettyjen edustajiensa kautta. Maahanmuuttajaneuvoston tehtävänä on: maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittäminen viranomaisten ja maahanmuuttajien sekä heidän järjestöjensä välisen yhteistoiminnan edistäminen eri viranomaisten yhteistyön edistäminen maahanmuuttaja-asioissa eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittäminen osallistuminen syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn maahanmuuttajien työelämään ja koulutukseen sijoittumisedellytysten kehittäminen Neuvostolla ei ole päätösvaltaa, mutta se tekee esityksiä sille määritellyistä tehtävistä. Neuvostolla on oikeus pyytää kuultavakseen eri alan asiantuntijoita ja viranomaisia. Maahanmuuttajaneuvosto kokoontuu 2-5 kertaa vuodessa. Maahanmuuttajien oman yhdistystoiminnan käynnistäminen ja tukeminen Mun Salo ry. Salon monikulttuurinen yhdistys on vuonna 2010 perustettu monikulttuurisuutta edistävä yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Salon seudulla asuvien maahanmuuttajien kotoutumista ja rakentaa monikulttuurista ja kansainvälistä Saloa. Kotoutumista parannetaan lisäämällä yhteistyötä suomalaisten ja maahanmuuttajien sekä eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Yhteistyön seurauksena syrjäytyminen ja ennakkoluulot vähenevät ja kulttuurien tuntemus ja suvaitsevaisuus lisääntyy. Yhdistyksen tavoitteet ovat: - edistää monikulttuurisuuden näkyvyyttä ja kuuluvuutta suomalaisessa yhteiskunnassa - lisätä yhteistyötä suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä - lisätä yhteistyötä maahanmuuttajien ja viranomaisten sekä muiden toimijoiden välillä - tukea kotoutumis- ja kotouttamisprosessia, kehittää maahanmuuttajapalveluita sekä lisätä maahanmuuttajien osallistumista ja aktiivisuutta paikallisina toimijoina - edistää monikulttuurisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa Horseed Media -yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen ovat perustaneet Suomessa ja Hollannissa asuvat nuoret somalialaiset. Horseed Media -yhdistyksen oma kotisivu antaa somalialaisille maahanmuuttajille uutisia ja informaatiota Suomesta, se antaa myös suomalaisille mahdollisuuden tutustua Somalian kulttuuriin ja seurata Somalian tämänhetkistä tilannetta. Horseed Media -yhdistys tekee viikoittain radiolähetyksiä yhdessä Radio Robin Hoodin kanssa. Lähetyksissä käsitteellään ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät maahanmuuttajiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutukseen, urheiluun ja terveyteen. 21