S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A"

Transkriptio

1 S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A

2 SISÄLTÖRAKENNE 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO 3 3. OHJELMAN TAVOITTEET KOTOUTUMINEN SALOSSA a. OHJAUS JA NEUVONTA. 10 b. TYÖLLISTYMINEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN c. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN d. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT KANSAINVÄLINEN SALO a. OSALLISTUMINEN JA AKTIIVISUUDEN VAHVISTAMINEN b. VAPAA-AIKA MAAHANMUUTTAJATYÖN RAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN a. KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ.. 22 b. TIEDOTTAMINEN LIITTEET

3 1. TIIVISTELMÄ Salon kaupungissa asuu yli 2500 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heidän osuutensa Salon väestöstä on noin 4,4 prosenttia. Määrä ylittää selvästi kansallisen keskiarvon (2,3 %). Salossa on maahanmuuttajia yli 80 eri maasta. Laki edellyttää kuntia laatimaan paikallisen ohjelman, joka sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta. Ohjelmaan sisällytetään myös tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä ja syrjinnän ehkäisemisestä. Maahanmuuttajia, kunnassa vaikuttavia kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita tahoja kuullaan kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Salon uusi Maahanmuutto-ohjelma tähtää palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovat maahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salon kaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä. Ohjelman tavoitteet Nopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheet kokonaisuutena Rakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöä Kehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen Lisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken Vahvistaa tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken sekä ehkäistä syrjäytymistä Salon maahanmuutto-ohjelman sisällöt ja toimenpide-ehdotukset koottiin työpajatyyppisesti noin kymmenessä eri työryhmässä. Työryhmät koottiin eri teemojen ympärille ja työskentelyssä hyödynnettiin jo olemassa olevia työryhmiä, joiden toimenkuvaan kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät asiat kuuluvat. Työryhmätyöskentelyyn osallistui Salon kaupungin työntekijöitä, eri viranomaisia sekä työelämän, oppilaitosten ja järjestöjen edustajia. Lisäksi ohjelman tekemiseen osallistui kolme maahanmuuttajien työryhmää. Osallistujia eri työryhmissä oli noin 140, joista maahanmuuttajia oli noin 70 henkilöä. Salon Maahanmuutto-ohjelmassa kuvataan maahanmuuttajatyön nykytilaa Salossa ja esitetään työryhmien esille nostamia tärkeimpiä kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet on jaettu työryhmien mukaisesti seuraavien otsikoiden alle: Ohjaus ja neuvonta Työllistyminen ja osaamisen vahvistaminen Asuminen ja elinympäristön kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Osallistuminen ja aktiivisuuden vahvistaminen Vapaa-aika Koordinointi ja yhteistyö Tiedottaminen Ohjelma löytyy Salon kaupungin Internet -sivuilta ja sitä päivitetään valtuustokausittain. Ohjelman liitteenä on yhteenvetotaulukko nykytilasta ja kehittämiskohteista. 2

4 2. JOHDANTO Tämä on Salon kaupungin uusi Maahanmuutto-ohjelma. Laki edellyttää kuntia laatimaan paikallisen ohjelman, joka sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta. Ohjelmaan sisällytetään myös tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä ja syrjinnän ehkäisemisestä. Maahanmuuttajia, kunnassa vaikuttavia kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä ja muita tahoja kuullaan kotouttamisohjelmaa laadittaessa ja toimeenpantaessa. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Salon kaupungin ensimmäinen kotouttamisohjelma on laadittu vuonna Uusi Maahanmuuttoohjelma tähtää entistä vahvemmin palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovat maahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salon kaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä. Tavoitteelliseen kotoutumista tukevaan työhön tarvitaan riittävästi resursseja sekä organisoitua ja kokonaisvaltaista hallinnointia. Maahanmuutto-ohjelman tarkoituksena on tukea ja ohjata tätä työtä. Ohjelmassa on toimenpiteiden lisäksi mietitty vastuutahoja ja aikatauluja. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan vastuutahoille ja tiedotetaan myös kuntalaisille. Salon Maahanmuutto-ohjelma sisältää tietoa maahanmuuttajille suunnatuista palveluista ja konkreettisia toimenpiteitä palvelujen ja yhteistyön kehittämiseksi. Maahanmuutto-ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti Salon kaupungin työntekijöille ja kaikille maahanmuuttajien parissa työskenteleville, kuten viranomaisille, oppilaitoksille ja järjestöille. Nämä toimijat ovat olleet myös laatimassa ohjelman sisältöjä yhdessä Salon maahanmuuttajien kanssa. Maahanmuutto-ohjelman uudistustyötä on koordinoinut Monikulttuurinen Salo -hanke, jota toteuttavat Salon seudun aikuisopisto, Salon kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste. Hanke saa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämää Euroopan sosiaalirahaston tukea. Toimijat ja työryhmät Salon maahanmuutto-ohjelman sisällöt ja toimenpide-ehdotukset koottiin työpajatyyppisesti noin kymmenessä eri työryhmässä. Työryhmät koottiin eri teemojen ympärille ja työskentelyssä hyödynnettiin jo olemassa olevia työryhmiä, joiden toimenkuvaan kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät asiat kuuluvat. Työryhmätyöskentelyyn osallistui Salon kaupungin työntekijöitä, eri viranomaisia sekä työelämän, oppilaitosten, järjestöjen ja maahanmuuttajien edustajia. Osallistujia eri työryhmissä oli noin 140 joista maahanmuuttajia oli noin 70 henkilöä. Työryhmien kokoonpanot on esitelty liitteessä 1. Työryhmät olivat: - asuminen ja elinympäristön kehittäminen - työllistyminen ja osaamisen vahvistaminen - lasten, nuorten ja perheiden palvelut (sosiaali- ja terveys, varhaiskasvatus, liikunta, nuoriso, kulttuuri) - perusopetus - viranomaiset - kolmas sektori (seurakunta, järjestöt) - kolme maahanmuuttajien työryhmää 3

5 Kuvio 1. Salon maahanmuutto-ohjelman työstämisprosessi Työryhmät 70 osallistujaa; perusopetus, varhaiskasvatus, asuminen, työllistyminen, kolmas sektori, perhe, kulttuuri ja liikunta, nuoriso, viranomaiset Ohjelman vision ja tavoitteiden hyväksyminen Toimenpide-ehdotusten työstämien Ohjelman kommentointi ja hyväksyminen 2012 Lausunnot ohjelmasta Maahanmuutto-ohjelman ohjausryhmän perustaminen ja työryhmien toiminta Ohjelman kommentointi seminaari Toimintasuunnitelman laatiminen ja vastuista sopiminen Maahanmuuttajaryhmät: 70 osallistujaa kevät 2010 syksy Ohjausryhmä Ohjelman koordinoinnista ja ohjauksesta vastasi ohjausryhmä, johon kuului 10 jäsentä Salon kaupungin eri toimialoilta ja yksi jäsen Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta (Ks. liite 1). Maahanmuutto-ohjelman ohjausryhmä perustettiin ja se on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa ohjelman laatimisprosessin aikana. Ohjausryhmä on hyväksynyt ohjelman tavoitteet ja vision sekä toimenpide-ehdotukset. Maahanmuuttajien osallistuminen ohjelmaprosessiin Salon maahanmuutto-ohjelman uudistamisprosessissa on huomioitu maahanmuuttajien näkökulmia ja kokemuksia. Yksi työryhmä oli kotoutumiskoulutuksessa olevien oppilaskunta, joka edustaa eritaustaisia, kotoutumisprosessin alkuvaiheessa olevia maahanmuuttajia. Työryhmä kokoontui 11 kertaa ja siihen osallistui 53 opiskelijaa (32 naista ja 21 miestä, noin 15 eri kansallisuutta). Työryhmään osallistuneet ovat asuneet Suomessa alle kolme vuotta. Uusina salolaisina heillä on kokemusta siitä, miten Salon palvelut vastaavat maahanmuuttajien tarpeita maahanmuuton alkuvaiheessa. Työryhmässä keskusteltiin mm. peruspalveluista ja arkielämästä. Toinen työryhmä muodostui pitkään Suomessa asuneista maahanmuuttajista. Työryhmätapaamisia oli seitsemän ja niihin osallistui noin kymmenen henkilöä (7 naista ja 3 miestä, 7 eri kansallisuutta). Ryhmän jäsenillä oli jo kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Ryhmässä keskusteltiin pääasiassa työllistymisestä ja maahanmuuttajien omasta aktiivisuudesta. Kolmantena työryhmänä toimi Salon Maahanmuuttajaneuvosto. Maahanmuuttajaneuvoston jäsenet edustavat Salossa asuvia maahanmuuttajia ja sen voimavaroina ovat jäsenten oma aktiivisuus ja halu vaikuttaa. Työryhmään osallistui kymmenen henkilöä, joista seitsemän oli naisia. Ryhmässä oli edustajia neljästä eri kansallisuudesta. Työryhmien lisäksi keskusteltiin salolaisten maahanmuuttajayrittäjien kanssa Salon elinkeinonelämästä ja yrityskulttuurista. Keskusteluihin osallistui kymmenen eri alan maahanmuuttajayrittäjää, kymmenestä eri kansallisuudesta. Heistä puolet oli naisia. 4

6 Kotouttamislaki Uusi laki kotoutumisen edistämisestä vahvistettiin ja laki tuli voimaan Lain tavoitteena on edistää kotoutumista ja maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Lain myötä uutena käytäntönä kaikilla maahan muuttaneilla on oikeus työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntien toteuttamaan alkukartoitukseen, jossa selvitetään kotoutumista tukevien toimenpiteiden tarve. Uudessa laissa pyritään entistä paremmin huomioimaan syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajaryhmät, kuten kotiäidit, vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. Lain mukaan eri viranomaisten välistä ja viranomaisten ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä kotoutumisessa tulisi tiivistää. Laki koskee kaikkia Suomeen muuttaneita. Uuden lain myötä halutaan edistää kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja korostetaan maahanmuuttajien osallisuutta. Samalla pyritään keskittymään aikaisempaa paremmin maahanmuuttajaväestön yksilöllisiin tarpeisiin ja niiden huomioimiseen peruspalveluissa. Kunnan ja muiden virkamiesten vastuulla on edistää alueen kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Laissa säädetään myös kunnan kotouttamisohjelmasta ja sen sisällöstä. Kotouttamisohjelmien suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan tulee ottaa mukaan maahanmuuttajien edustajia ja uskonnollisia yhteisöjä. Paikallisiin ja seudullisiin kotouttamisohjelmiin tulee kirjata toimenpiteitä hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi. 5

7 3. OHJELMAN TAVOITTEET Nykytila Salon kaupungissa asuu yli 2500 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heidän osuutensa Salon väestöstä on noin 4,4 prosenttia. Määrä ylittää selvästi kansallisen keskiarvon (2,3 %). Salossa on maahanmuuttajia yli 80 eri maasta. Suurimmat kansallisuusryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, kuten muuallakin Suomessa. Muita suuria ryhmiä ovat Kosovosta, Iranista, Irakista, Kiinasta ja Thaimaasta muuttaneet. Näiden lisäksi Salossa asuu henkilöitä noin 50 eri maasta. (Ks. Liite 2.). Taulukko 1. Suurimmat kansallisuusryhmät Salossa Valtio, jonka kansalainen Yhteensä Miehet Naiset 1. Viro Venäjä Serbia ja Montenegro Irak Kiina Thaimaa Iran Somalia Ruotsi Serbia Ukraina Saksa Puola Iso-Britannia Kenia Turkki Unkari Yhdysvallat Japani Latvia Romania Intia Italia Filippiinit Bulgaria Espanja Alankomaat Kazakstan Nigeria Ranska Korean tasavalta Kanada Taiwan Brasilia Jugoslavia Nepal Ilman kansalaisuutta Varsinais-Suomen noin maahanmuuttajasta noin 80 prosenttia asuu Turussa ja noin 14 prosenttia Salossa. Useimmat, eli noin 40 prosenttia muuttavat Suomeen perhesyistä (avio- tai avoliittoon). 6

8 Turvapaikanhakijoita muuttajista on noin 17 prosenttia ja työperäisesti muuttaneita noin 10 prosenttia. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut tasaisesti jo 20 vuotta. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuonna 2011 korkeinta Salon seutukunnassa (10,4 %). Työttömiä ja lomautettuja oli Salossa yhteensä 3238 henkilöä, joista maahanmuuttajia 266 henkilöä. Lisäksi Salon maahanmuuttajista noin 100 henkilöä oli kotoutumiskoulutuksessa tai työelämävalmennuksessa. Salon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuonna 2011 yli 400 maahanmuuttaja-asiakasta. 7

9 Maakuntaohjelma ja muut ohjelmat ja strategiat Varsinais-Suomen maakuntaohjelma Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena ovat monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot, eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö sekä kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä. Tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön kehittäminen sekä monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden korostaminen. Maakuntaohjelman tavoitteena on, että maahanmuuttajat saavuttavat nopeasti kohtuullisen suomen tai ruotsin kielen taidon ja työllistyvät ja että Varsinais-Suomella on aidosti monikulttuurinen arvomaailma. Maakuntaohjelmassa kiinnitetään huomiota myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän kasvuun sekä siihen, että tulevaisuudessa kaikkien kuntien tulee osallistua pakolaisten vastaanottoon ja heidän asuttamiseensa. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015 Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan toimenpiteitä työperustaisen maahanmuuton edistämiseksi, maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Työperustaisen maahanmuuton edistämiseksi esitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien rekrytoinnin kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden systemaattisen ja n ennakointitoiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Ohjelman tavoitteena ovat maahanmuuttajien työllistyminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen. Ohjelmassa pyritään panostamaan erityisesti perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Ohjelmassa ehdotetaan toimenpiteitä yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan kehittämiseksi monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioiviksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on myös maahanmuuttajayhdistysten resursointi, osallistaminen ja osaamisen hyödyntämien. Aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa tukevien rakenteiden vahvistamiseksi ohjelmassa on tavoitteena edistää maahanmuuttopolitiikan koordinointia ja seurantaa. Salon kaupungin strategia Salon kaupungin visio määrittelee Salon hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvavaksi viherkaupungiksi, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus velvoittavat kaupunkia edesauttamaan kaikkien asukkaiden hyvinvointia. Väestön ja työyhteisöjen kansainvälistyminen lisää tarvetta ymmärtää erilaisia kulttuureja ja huomioida moniarvoisuudesta johtuvia tarpeita. Toisaalta kansainvälisyydestä on mahdollisuus luoda kaupungille voimavara sallimalla moniarvoisuus. Maahanmuuttajien kotoutumista voidaan parantaa turvaamalla kaikille, riippumatta maahantulon syistä, mahdollisuus päästä kotoutumiskoulutukseen sekä hankkia riittävä suomen kielen taito. Salon Maahanmuutto-ohjelman toimenpiteet ja ehdotukset vastaavat Varsinais-Suomen maakuntaohjelman, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja Salon kaupungin strategian toimenpidelinjoja. 8

10 Salon maahanmuutto-ohjelma visio ja tavoitteet Maahanmuutto-ohjelman visio on: Salo on vetovoimainen ja monikulttuurinen kaupunki asua ja tehdä työtä. Salossa monikulttuurisuus on voimavara ja eri kulttuureista tulevilla ihmisillä on mahdollisuuksia osallistua ja toimia aktiivisina ja yhdenvertaisina salolaisina. Maahanmuutto ja kotoutuminen on huomioitu kunnan palveluissa, eri organisaatioiden toiminnassa ja kuntalaisten arkipäivässä. Vision käsitteiden määrittely Monikulttuurinen kaupunki = tasa-arvoinen ja syrjintää ehkäisevä, eri kulttuurien rinnakkaiseloa tukeva ja erilaisten ihmisten välistä yhteistyötä edistävä kaupunki, jossa monimuotoisuus nähdään mahdollisuutena ja voimavarana Aktiivinen osallistuminen = maahanmuuttaja on aktiivinen kotoutumista tukevien tietojen ja taitojen hankkimisessa ja Salon kaupunki edistää maahanmuuttajien osallistumista tarjoamalla tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia (esim. Maahanmuuttajaneuvosto) Kunnan palvelut = palvelujen yhteisen suunnittelun ja yhteistyön kehittäminen (eri hallintokunnat, yhdistykset, muut toimijat) Eri organisaatiot = työvoimahallinto, elinkeinoelämä, muut julkiset toimijat ja kolmas sektori Kuntalaisten arkipäivä = ihmisten arkisten kohtaamisten mahdollistaminen, perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy, yhteenkuuluvaisuus ja ennakkoluulojen väheneminen Yhdenvertaisuus = yhdenvertaisuus on perusoikeus; oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja Ohjelman tavoitteet 1. Nopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheet kokonaisuutena 2. Rakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöä 3. Kehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen 4. Lisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia 5. Vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken 6. Vahvistaa tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken sekä ehkäistä syrjäytymistä 9

11 4. KOTOUTUMINEN SALOSSA OHJAUS JA NEUVONTA Salossa maahanmuuttajille on tarjolla ohjausta ja neuvontaa kotoutumiseen, työllistymiseen ja koulutukseen liittyvistä asioissa. Pakolaiset ja paluumuuttajat saavat ensisijaisesti tietoa ja ohjausta sosiaalityön palvelujen maahanmuuttoyksiköstä. Salon TE -toimistossa on tarjolla maahanmuuttajille suunnattua neuvontaa erityisesti työllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen liittyvissä asioissa. Myös kotoutumiskoulutuksen aikana on mahdollista saada ohjausta ja neuvontaa työllistymisestä ja esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta. Maahanmuuttoyksikkö ja TE -toimisto vastaavat tällä hetkellä kotoutumissuunnitelman laatimisesta siihen oikeutetuille. Salossa käynnistettiin maahanmuuttajien Infopiste syksyllä 2009 Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Mosaiikki-projektissa. Käynnistyessään Infopiste toimi avoimena neuvontapisteenä, josta sai tietoa ja ohjausta usealla kielellä esimerkiksi palvelujärjestelmästä ja apua asiointiin eri virastoissa. Infopisteessä käyneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kysymykset koskivat mm. koulutusta, työ- ja oleskelulupa-asioita, kansalaisuutta, verotusta, opintotukea, viranomaisten päätösten selvittämistä ja perheen hyvinvointiin liittyviä asioita. Useimmilla infopisteessä kävijöillä oli monta syytä käyntiinsä ja useita ongelmallisia asioita selvitettävänä (Liite 3). Infopiste todettiin toimivaksi ja varteenotettavaksi neuvontapalveluksi ja toimintaa kehitetään edelleen. Uuden kotoutumislain myötä jokainen Suomeen muuttanut henkilö voi osallistua alkukartoitukseen, jossa suunnitellaan sopivia kotoutumista tukevia toimenpiteitä ja tarjotaan tietoa uudesta kotimaasta. Salossa on tehty maahanmuuttajille suunnattu opas paikallisista palveluista. Ohjauksessa ja neuvonnassa hyödynnetään eri viranomaisten moniammatillista osaamista. Salon viranomaiset ovat laatineet yhteisen ohjeen rekisteröitymisestä Salon viranomaisilla ja vahvistavat yhteistyötä ja tiedonkulkua säännöllisissä tapaamisissa. Omakielistä neuvontaa tarvitaan kotouttamisen alkuvaiheessa perusasioiden viestintään ja palveluohjaukseen. Laissa kotoutumisen edistämisestä sanotaan, että viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei, kielilain määrittelemissä tilanteissa, selviydy suomen tai ruotsin kielellä. Tulkkien käyttöön liittyvistä asioista laaditaan selkeä ohjeistus ja siitä tiedotetaan tulkkeja tarvitseville toimijoille. Toimenpide Kehitetään maahanmuuttajien alkukartoitusmallia ja alkuvaiheen ohjausta (+ tietopaketti) uuden kotouttamislain mukaisesti. Kehitetään edelleen kotoutumissuunnitelman laatimisprosessia, päivittämistä ja suunnitelman hyödyntämistä ja jatkuvuutta eri toimijoiden kesken. Kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja neuvontapalveluja ja kartoitetaan mahdollisuuksia järjestää esimerkiksi INFO -pistetoimintaa, jossa on tarjolla myös omakielistä palvelua. Huolehditaan palveluoppaan päivittämisestä ja siitä, että oppaita ja tiedotteita on saatavilla eri viranomaisten toimipisteissä (mm. maistraatti, poliisi, sosiaalityön palvelut ). Laaditaan ohje rekisteröitymiseen (asuminen, oleskelu, työnteko) Salon viranomaisilla. Vahvistetaan Salon viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua ulkomaalaisten asiointiin liittyen säännölliset tapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Laaditaan tulkkien käyttöön liittyvä ohjeistus ja huolehditaan tiedottamisesta. Ehdotettu vastuutaho Sosiaalityön palvelut TE -toimisto Sosiaalityön palvelut Salon TE -toimisto Ehdotettu aikataulu Sosiaalityön palvelut Sosiaalityön palvelut Salon kaupunki ja eri viranomaiset Salon kaupunki ja eri viranomaiset Sosiaalityön palvelut 10

12 TYÖLLISTYMINEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuonna 2011 korkeinta Salon seutukunnassa (10,4 %). Työttömiä ja lomautettuja oli Salossa yhteensä 3238 henkilöä, joista maahanmuuttajia oli 266 henkilöä. Työttömien ja lomautettujen määrä on vähentynyt 287 henkilöllä keväästä 2010, mutta työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin. Lisäksi Salon maahanmuuttajista noin 100 henkilöä oli kotoutumiskoulutuksessa opiskelemassa suomen kieltä ja perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta tai tutustumassa työelämään (työelämävalmennus). Salon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuonna 2011 noin 500 maahanmuuttaja-asiakasta. Salon työ- ja elinkeinotoimistossa (TE -toimisto) maahanmuuttaja-asiakkaat ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin valtaväestökin. Maahanmuuttaja voi ilmoittautua työvoimatoimiston asiakkaaksi, kun hänelle on myönnetty oleskelu- ja työlupa. Salossa kansainvälisiä palveluja hoitaa 1 erikoistyövoimaneuvoja, joka haastattelee maahanmuuttaja-asiakkaat ja laatii heille työvoimatoimiston osalta kotoutumislain mukaisen suunnitelman. Erikoistyövoimaneuvojien tehtävänä on lisäksi ohjata asiakkaita hakeutumaan kotoutumiskoulutukseen tai muihin koulutuksiin sekä suunnitella työelämävalmennusjaksoja ja työllistymisen mahdollisuuksia. Maahanmuuttaja siirtyy normaalipalveluiden piiriin, kun kielitaito ja muut valmiudet ovat riittävät. Vuonna 2011 Salossa Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY -keskus) ja TE - toimiston hankkimaan kotoutumiskoulutukseen osallistui 296 maahanmuuttajaa. Koulutukseen valitaan uusia opiskelijoita noin neljä kertaa vuodessa. Kotoutumiskoulutusta kehitetään paremmin työllistymistä tukevaksi. Samalla suunnitellaan, arvioidaan ja pyritään varmistamaan alueen tarpeita vastaavat resurssit kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen. Ohjelmatyöhön osallistuneiden maahanmuuttajatyöryhmien mielestä tulisi myös entistä enemmän hyödyntää maahanmuuttajien osaamista, tarvittaessa tukea ammatinvaihtoa sekä tarjota suomen kielen jatkokoulutusta myös jo työllistyneille. ELY -keskus huolehtii työministeriön ohjauksessa ja valvonnassa maahanmuuttajien kotouttamisen alueellisesta yhteensovittamisesta, turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. ELY -keskus on varannut Salon seudulle kotoutumiskoulutukseen keskimäärin opiskelijatyöpäivää vuodessa. Vuonna 2010 opiskelijatyöpäiviä oli noin Koulutus suunnitellaan ja hankitaan yhteistyössä paikallisen TE -toimiston kanssa. Salossa maahanmuuttajat voivat opiskella suomen kieltä esimerkiksi Salon seudun aikuisopistossa, Salon kansalaisopistossa, aikuislukiossa ja Salon seudun ammattiopistossa maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Koulutus- ja asiantuntijapalveluja tarjoavat yritykset järjestävät lisäksi maahanmuuttajille erilaisia työllistymistä tukevia ja yrityksen perustamiseen liittyviä valmennuksia ja koulutuksia. Myös Salon TE -toimiston työnantajanpalvelut ja Yrityssalo Oy tarjoavat yrittäjyydestä kiinnostuneille maahanmuuttajille tietoa yritystoiminnan käynnistämisestä. Tällä hetkellä Salossa toimii noin 100 maahanmuuttajien omistamaa yritystä ja määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Suurin osa Salon maahanmuuttajayrittäjistä on virolaisia tai kurdeja. Yleisimmät alat ovat ravintola-, kauneudenhoito- ja kuljetusala. Muita aloja ovat esimerkiksi vienti ja tuonti, rakennusala, tulkkaustoiminta, konsultointi ja käsityöalat. Vuonna 2010 noin 10 maahanmuuttajaa on aloittanut yritystoiminnan Salon seudulla, mutta suunnilleen saman verran maahanmuuttajia on myös lopettanut yritystoimintansa. Vuonna 2011 käynnistettiin Salon ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus Salon seudun aikuisopistossa. Koulutus tarjoaa maahanmuuttajille välineitä yrittäjänä toimimiseen ja siinä kehittymiseen sekä verkostoitumiseen suomalaisten yrittäjien kanssa. Koulutukseen osallistuu 16 maahanmuuttajayrittäjää. Maahanmuuttajayrittäjien mielestä tärkeimmät osaamisen kehittämistarpeet liittyvät yrityksen kannattavuuteen, työlainsäädäntöön, verotukseen ja markkinointiin. 11

13 Aikuisille maahanmuuttajille ja peruskoulun päättäville ja heidän perheilleen tiedotetaan koulutusmahdollisuuksista keväisin järjestettävän Koulutusinfon avulla. Tilaisuudessa saa tietoa Salon koulutusmahdollisuuksista, paikalla on tulkkeja ja mahdollisuuksien mukaan tiedotusmateriaalia eri kielillä. Peruskoulun päättäviä maahanmuuttajanuoria pyritään ohjaamaan aktiivisesti jatkamaan opintoja joko ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Ohjausta ja yhteistyötä kehitetään esimerkiksi opettajien vuosittaisilla tapaamisilla ja laatimalla opiskelijoille henkilökohtaiset koulutus- ja työllistymissuunnitelmat. Maahanmuuttajien työllistymisen kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toimijoiden kesken sekä seudun työelämän kanssa. Työnantajille tarjotaan tietoa erilaisista tukimahdollisuuksista ja autetaan tukien hakemisessa sekä järjestetään työnantajille ja töitä etsiville mahdollisuuksia kohdata ja tutustua. On myös tärkeää kartoittaa työllistämiseen osallistuvien tahojen palvelut ja kehittää työelämäyhteistyötä kysyntälähtöiseksi. Lisäksi Salossa halutaan selvittää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus Salon kaupungin työntekijöistä. Kehittämistoimenpide Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutusta kehitetään vastaamaan kansallisia tavoitteita (mm. paremmin työllistymistä tukevaksi). Alueen toimijoiden yhteistyöllä suunnitellaan ja pyritään varmistaman kotoutumiskoulutukseen suunnattujen resurssien riittävyys vastaamaan alueen tarpeita. Kotoutumissuunnitelma ja osaamisen tunnistaminen Kehitetään toimintamallia osaamisen tunnistamisen käytäntöihin osaksi alkukartoitusta tai kotoutumissuunnitelmaa mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Suunnitelmaa laadittaessa kartoitetaan henkilön osaaminen (työnhakijaprofiili, kiinnostus ja mahdollisuudet) ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma kulkee henkilön mukana mm. siirryttäessä kotoutumiskoulutukseen. Koulutusinfo ja yrittäjyysinfo Järjestetään vuosittain maahanmuuttajille suunnattuja tiedotustilaisuuksia koulutuksesta ja yrittäjyydestä. Koulutus- ja työllistymissuunnitelmat nuorille Nuorille maahanmuuttajille tehdään omat koulutus- ja työllistymissuunnitelmat ja huolehditaan riittävästä ohjauksesta. Maahanmuuttajanuorten koulutustakuu toteutuu. Nivelvaiheen yhteistyötä vahvistetaan perusopetuksesta 2. asteelle, jatko-opintoihin ja työelämään siirryttäessä mm. opettajien vuosittaisilla tapaamisilla ja erityisnuorisotyöllä. Työllistymistä ja työllistämistä tuetaan konkreettisin keinoin: aktiivinen yhteydenpito työnantajiin tarjotaan tietoa tukimahdollisuuksista annetaan apua hakemusten ja sopimusten täyttöön järjestetään kohtaamisia työnantajan ja työllistyvän välille tarjotaan tukea ensimmäisinä työpäivinä. Ehdotettu vastuutaho Salon kaupunki, TE -toimisto, koulutusten järjestäjät Salon kaupunki, TE -toimisto, oppilaitokset Oppilaitokset, Salon kaupunki, TE - toimisto, Yrityssalo Salon kaupunki, Nuorisopalvelut, oppilaitokset Salon kaupunki, Salon TE -toimisto, oppilaitokset, Yrityssalo Ehdotettu aikataulu

14 Toimintatavoista kerätään kokemuksia (hankkeet) ja hyvät käytännöt otetaan käyttöön. Lisäksi tiedotetaan ja järjestetään info-tilaisuuksia työnantajille, Kauppakamarille ja Yrittäjäyhdistyksille maahanmuuttajien työllistämisestä (palkkatuki, yksinyrittäjän 1. työntekijän palkkatuki, työharjoittelijat, monikulttuurisuuskoulutukset, muu tuki). Yrityksen perustamiseen liittyvää materiaalia pyritään hankkimaan/tekemään muutamilla yleisimmillä kielillä. Maahanmuuttajat kaupungin palveluksessa Selvitetään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus Salon kaupungin työntekijöistä. Kartoitus toimintaa järjestävistä tahoista Tehdään kartoitus maahanmuuttajille työllistymistä tukevaa toimintaa tarjoavista palveluista ja tehdään suunnitelma yhteistyön vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Vahvistetaan toimijoiden työelämäyhteyksiä kysyntälähtöisesti ja suunnitelmallisesti. Salon kaupunki, Salon TE -toimisto, oppilaitokset, Yrityssalo Strategisen kehittämisen osasto, henkilöstöhallinto Salon kaupunki, TE -toimisto, oppilaitokset yhteistyössä yritysten ja työnantajien kanssa

15 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Kaupunkisuunnittelu ohjaa kaupungin fyysisen ympäristön kehitystä ja luo edellytyksiä taloudelliselle toiminnalle, sosiaaliselle kanssakäymiselle ja kulttuurielämälle. Rakennettu ympäristö voi sekä hidastaa että voimistaa erilaisia yhteiskunnallisia kehityslinjoja. Kun otetaan huomioon rakennetun ympäristön pitkäikäisyys, vaikutukset ovat usein hyvin pysyviä. Tutkimukset ja käytännön kokemukset erilaisista yhteiskunnallisista tilanteista osoittavat, että mitä paremmin kaupunkirakenne tarjoaa mahdollisuuden erilaisten ihmisryhmien keskinäiseen sekoittumiseen ja vuorovaikutukseen, sitä elinvoimaisempi ja kestävämpi yhteisöstä yleensä kasvaa. Alueellinen eriytyminen esimerkiksi slumminomaisiksi vyöhykkeiksi puolestaan edistää monitahoisten sosiaalisten, psyykkisten, terveydellisten ja taloudellisten ongelmien syntymistä ja kasautumista. Elinympäristöön liittyvä suunnittelu ja kehittämistyö voi parhaimmillaan edistää ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Suunnittelemattomuus esimerkiksi vuokra-asuntojen sijoittamisessa ja vuokraamisessa voi johtaa ongelmiin ja syrjäytymiseen tietyillä asuinalueilla. Tästä on Euroopassa paljon esimerkkejä. Naapuruussuhteet vaativat aina yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamista sekä toisten huomioimista ja kunnioittamista. On tärkeää, että kaikki asukkaat ymmärtävät asumiseen liittyvät säännöt ja käytännöt. Maahanmuuttajien asumisneuvontaan panostamisella voidaan välttää monia arkipäivän konflikteja. Näistä näkökulmista käsin kaikki toimenpiteet, joilla edistetään monipuolisten ja -arvoisten elinalueiden syntymistä, vahvistavat myös maahanmuuttajien kotoutumista ja siten myös koko kaupunkiyhteisöä. Salon kaupunki jatkaa kaavoituskäytäntöä, jossa huolehditaan, että: tarjolla on kohtuuhintaisia ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja erikokoisille talouksille asuinalueet ja -korttelit ovat ihmisen mittakaavaa mukailevia, inhimillisen kokoisia ja luonnonläheisiä peruspalvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa myös ilman oman auton käyttöä jokaisen taajaman keskelle pyritään luomaan yhteinen tori, jossa tarjolla ovat palvelut ja mahdollisuus keskinäiseen tapaamiseen. Salon keskusta ja sen kauppatori pyritään pitämään elävänä, koko kaupungin yhteisenä kohtaamispaikkana. Salossa maahanmuuttajia asuu eniten Ollikkalan, Pahkavuoren ja keskustan alueella. Kaupunkisuunnittelulla, vuokra-asuntojen sijoittelulla ja esimerkiksi asuinalueiden kehittämisprojekteilla voidaan vaikuttaa kaupunginosien kehittymiseen ja ehkäistä slummiutumista ja syrjäytymistä. Salon maahanmuuttoohjelman yhtenä toimenpiteenä on tehdä suunnitelma vuokra-asuntojen tasaisemmasta sijoittelusta eri kaupunginosiin. Suunnittelussa toteutetaan ennakkoarviointia (esim. IVA = ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi). Toinen asumiseen ja elinympäristön kehittämiseen liittyvä toimenpide on asumiseen liittyvät neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Tällä hetkellä Salossa ei ole riittävästi resursseja neuvoa ja ohjeistaa maahanmuuttajia asumiseen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on koota ja tehdä asumiseen liittyviä ohjeita, jotka on suunnattu asukkaille, joiden suomen kielen taito on heikko. Ohjeissa voidaan käyttää kuvia ja helppoa suomen kieltä. Tavoitteena on kehittää asumiseen liittyvää käytännön neuvontaa ja mahdollisten konfliktien sovittelua. Naapuruussovittelua voidaan kehittää myös vapaaehtoistyön avulla. Taloyhtiöissä ja asuinalueilla järjestettävissä maahanmuuttajille suunnatuissa asukasilloissa käydään läpi asumiseen liittyviä asioita ja niissä on mahdollisuus osallistua oman alueen kehittämiseen. 14

16 Toimenpide Vuokra-asuntojen sijoittuminen Tarkastellaan vuokra-asuntojen sijoittumista kaupungissa karttapohjan avulla ja tehdään suunnitelma vuokra-asuntojen sijoittumisesta tasaisemmin eri kaupunginosiin, johon liitetään ennakkoarviointi (esim. IVA). Ehdotettu vastuutaho Kaupunkisuunnitteluosasto 2012 Ehdotettu aikataulu Asumisneuvonta Kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja asumisneuvontapalveluja, joihin sisällytetään käytännön asumisneuvontaa ja konfliktien sovittelua. Laaditaan maahanmuuttajille suunnattuja ohjeita, joissa käsitellään asumiseen liittyviä asioita ja sääntöjä. Asukasiltoja Jatketaan ja kehitetään edelleen asuinaluekohtaisia asukasiltoja, joissa käydään läpi asumiseen liittyviä asioita ja suunnitellaan oman alueen kehittämistä. Salon kaupungin vuokrataloyhtiöt Salon kaupungin vuokrataloyhtiöt

17 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostuvat terveys-, perhe- ja sosiaali- ja vanhuspalveluista. Yhteiseksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteeksi hyvinvointikertomuksessa on nostettu syrjäytymisen ehkäisy; erityisesti lapsiperheiden, yksinhuoltajien, kotiäitien ja avioliiton kautta Suomeen tulleiden puolisoiden tukeminen nähdään Salossa tärkeänä. Erityistä tukea tarvitsevat myös kansainvälistä suojelua saaneet ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Salon kaupungin sosiaalityön palveluissa toimii Maahanmuuttajayksikkö, jossa työskentelevät sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, etuuskäsittelijä ja asiakasneuvoja/tulkki. Maahanmuuttajayksikön perustehtävänä on vastata pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottopalveluista, toimeentulon turvaamisesta, palveluihin ohjaamisesta ja alkuvaiheen perehdytyksestä, ohjauksesta ja neuvonnasta. Asiakkaille laaditaan tarvittaessa kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, jotka edistävät ja tukevat hänen kotoutumistaan. Kotoutumissuunnitelmassa otetaan huomioon myös maahanmuuttajan perheen kotoutuminen. Tavoitteena on, että kotouttamissuunnitelman laadintaa kehitetään niin, että suunnitelma seuraa henkilön mukana esimerkiksi päiväkotiin ja kouluun, sovitaan suunnitelman seurannasta ja päivittämisestä ja sen laadintaan osallistuvista tahoista. Maahanmuuttajayksikkö tekee kotouttamistyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työtä on kuvattu yksityiskohtaisesti edellisessä kotouttamisohjelmassa, joka on päivitetty viimeksi keväällä Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit ja riittävä palveluohjaus kaikille maahanmuuttajille. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen keskeisimpiä palvelumuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilaiset avoimet palvelut, kuten avoin päiväkoti ja leikkipuistotoiminta. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasta kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi. Suomi toisena kielenä -opetus (S2-opetus) on tehostettua suomen kielen opetusta lapsille, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi. Tarvittaessa S2- opettaja ohjaa ja konsultoi henkilökuntaa ja osallistuu varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyöryhmään, joka kehittää S2-lasten kielen oppimisen seurantaa ja monikulttuurista varhaiskasvatusta. Monikulttuurisuus on haaste ja rikkaus päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa edellytetään perheen kulttuuriin perehtymistä, jota voidaan tukea monikulttuurisuuskoulutuksella. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään oma kotoutumissuunnitelma. Huoltajien kanssa käytävässä kotoutumissuunnitelmakeskustelussa saadaan tietoa lapsesta, perheen taustasta ja kulttuurista. Suomea toisena kielenä puhuvia lapsia oli vuonna 2010 Salossa yhteensä 192 lasta ja (vuonna lasta). Lasten äidinkieli Salon päivähoidossa vuonna 2010 äidinkieli % -osuus päivähoidossa olevista lapsista Salossa venäjä 34 % viro/eesti 17 % albania 15 % kurdi 7 % kiina 3 % thai 3 % 16

18 turkki 3 % muut 18 % Suomi toisena kielenä lasten sijoittuminen Salon varhaiskasvatuksessa vuonna 2010 alueet kaikki lapset s2-lapset Helsingintien alue 24 % 26 % Kiskontien alue 18 % 19 % Perniöntien alue 17 % 6 % Somerontien alue 19 % 40 % Turuntien alue 22 % 9 % Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja ympäristö POLKU on varhaiskasvatuksen ja peruskoulun toiminnan sisällä tapahtuvaa kulttuurikasvatustyötä. Se kohdentuu varhaiskasvatuksen ja peruskoulun piirissä vuotiaille lapsille ja nuorille. POLUN toimintaan liittyvässä hankkeissa on kehitetty toimintamalleja kansainvälisyyskasvatuksen ja kotouttamisen toteuttamiseen Ollikkalan, Armfeltin, Kiikalan ja Perniön kouluissa. Salon kansalaisopisto Salon kansalaisopisto järjestää maahanmuuttajille suunniteltuja kursseja, jotka perehdyttävät suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin sekä Salon alueen paikallistuntemukseen. Osa kursseista järjestetään yhteistyössä mm. terveys- ja sosiaalityön palvelujen kanssa. Lisäksi kansalaisopisto kehittää kurssimuotoista perhetoimintaa sekä monikulttuurista kurssitoimintaa, jossa maahanmuuttajat ja salolainen kantaväestö kohtaavat yhteisen tekemisen ja opiskelun merkeissä. Muut toimijat Salon kaupungin peruspalveluja täydentävät järjestöjen tarjoamat palvelut maahanmuuttajille. Akateemiset Naiset ry, Salo Area Zontakerho ja Suomen UN Women -järjestöt järjestävät maahanmuuttajanaisille suomen kielen opetusta Luetaan yhdessä -ryhmässä. Ryhmä on tarkoitettu naisille, joiden suomen kielen taito on huono ja jotka eivät pysty osallistumaan kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumisen tueksi on tarpeen kehittää myös erilaista kerho- ja kummitoimintaa maahanmuuttajaperheille. Keskeisiä työmuotoja maahanmuuttajien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa ovat perhetyö, pienryhmätoiminta ja vertaistukitoiminta. Näitä toteuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä eri järjestöt, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto, Salon seurakunta, Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry, Suomen Punainen Risti ja Remontti-hanke. Vertaistukitoimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen Salon pilotissa tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ja perheiden oikea-aikainen tukeminen. Salossa pilotin painopisteenä ovat erityisesti maahanmuuttajaperheet. 17

19 Perusopetus ja lukio Salossa on laadittu keväällä 2009 Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma perusopetuksessa. Suunnitelmassa on esitelty olemassa olevat käytännöt (nykytila) ja tavoitteita toiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmassa käsitellään kattavasti mm. opetuksen järjestäminen, huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö ja monikulttuurisuuskasvatus kouluissa. Perusopetukseen tulevalle ei tällä hetkellä laadita omaa kotoutumissuunnitelmaa, eikä päiväkodissa tehtyä suunnitelmaa päivitetä. Jokaiselle maahanmuuttajaoppilaalle tehdään oppimissuunnitelma oppilashallinto-ohjelman välilehdelle. Oppimissuunnitelmaa päivitetään ja seurataan niin kauan, kuin lähikoulun opettaja arvioi sen tarpeelliseksi. Tällä hetkellä suomi toisena kielenä -opetusta (S2 -opetus) annetaan kaikille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen. Suunnitelman mukaan kouluissa tulee vahvistaa S2 -oppilaan oikeuksia saada opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta ja siihen liittyvää arviointia. Valtionavustuksella korvattavaan suomi toisena -kielenä opetukseen tai muuhun opetuksen tukemiseen ovat oikeutettuja enintään 6 vuotta opetukseen osallistuneet oppilaat. Päteville koulunkäyntiavustajille, joilla on erinomainen suomen kielen taito ja jotka ovat valmistuneet maahanmuuttajille suunnatusta koulutusohjelmasta, on tarvetta. Tällä hetkellä muuhun kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville tulee järjestää oman uskonnon mukaista opetusta jos kolme oppilasta niin haluaa. Elämänkatsomustietoa (ET) järjestetään tällä hetkellä, mikäli koulussa on yksikin oppilas, joka on siihen oikeutettu. ET -ryhmässä voi opiskella mihin tahansa muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan paitsi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia oppilaita. Joissain kouluissa on järjestetty maahanmuuttajaperheille suunnattuja vanhempainiltoja, joihin on kutsuttu tulkkeja. Tavoitteena on jatkaa käytäntöä ja miettiä voisiko vastaavia tilaisuuksia järjestää esimerkiksi yhdessä useamman koulun kanssa. Jos oppilas haluaa peruskoulun jälkeen jatkaa opintoja ammatillisessa koulutuksessa, hänen kielitaitonsa tulee mitata ennen koulutuspaikan myöntämistä. Lukioon hakeutuvilta ei vaadita kielitestiä. Testien perusteella ammattiopisto ohjaa oppilaat suoraan perustutkintoon johtavaan koulutukseen tai ammattiopintoihin valmentavalle VALMA -linjalle. Mikäli oppilas jää ilman opiskelupaikkaa, hän voi kysellä aloituspaikkaa ns. ammattistartti-linjalta. Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että opettajille ja koulunkäyntiavustajille suunnattua täydennyskoulutusta mm. monikulttuurisuuteen, S2 opetukseen ja huoltajayhteistyöhön liittyen, tulisi järjestää säännöllisesti. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan käytännöt maahanmuuttajaoppilaan vastaanottamisesta, monikulttuurisuuskasvatuksesta kouluissa ja perheen kohtaamisesta koulun arjessa (liikuntaan osallistuminen, musiikki, terveystieto, retket, juhlat ja kodin ja koulun välinen yhteistyö jne.). Perusopetuksen esite löytyy opetustoimen verkkosivuilta venäjän, albanian, kurdin, viron, kiinan ja englannin kielillä. Lukioon tähtääville maahanmuuttajataustaisille nuorille ja maahanmuuttajaperheille tulisi järjestää lukioopetusta ja lukio-opintojen vaatimia valmiuksia koskevia infotilaisuuksia. Maahanmuuttajataustaisille nuorille tulisi järjestää lukio-opintoihin valmentavaa koulutusta oppiaineiden käsitteistä esimerkiksi aikuislukion kesäopetuksena. Lukiossa opiskelevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ylioppilastutkinnossa menestymistä tulisi tukea auttamalla heitä oppitunneilla käytettävän abstraktin puhutun kielen ja kirjoitetun kielen käsitteiden ymmärtämisessä. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut on jaettu lähipalveluihin, erityisnuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Toimintamuotoina käytetään yksilötyötä, pienryhmätoimintaa, Omin Jaloin -toimintaa, etsivää nuorisotyötä, Walkers - kahvila- ja katutyötä sekä ehdollisesti tuomittujen nuorten yksityisvalvontaa. Ollikkalan nuorisotilassa on panostettu maahanmuuttajanuoriin mm. palkkaamalla maahanmuuttajataustaisia harjoittelijoita, järjestämällä yhteisiä perehdyttämistilaisuuksia maahanmuuttajanuorten perheille, tilaamalla venäjänkielisiä 18

20 lehtiä ja rakentamalla aktiivisesti kansainvälistä ilmapiiriä. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijät voivat olla tarvittaessa apuna nuoren kotoutumisprosessissa ja toimia asiantuntijana maahanmuuttajanuorten kanssa tehtävässä nuorisotyössä. Erityisnuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten kasvamista ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä toimia vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten edustajina. Erityisnuorisotyö kohdistuu riskiolosuhteissa elävien nuorten auttamiseen ja tukemiseen. Erityisnuorisotyöllä on nuorten tietoja neuvontapalvelupiste Suunta, jonka pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat nuoret. Suunnan tarkoituksena on tarjota nuorille tietoa ja neuvoa kaikissa nuoria koskettavissa ja mieltä askarruttavissa asioissa esimerkiksi asumiseen, opiskeluun, työelämään tai terveyteen liittyen. Nuorten pajatoiminta on tarkoitettu salonseutulaisille vuotiaille, ensisijaisesti ilman opiskelu- tai työpaikkaa oleville nuorille. Pajatoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden työelämän ja arjen harjoitteluun sekä oman tulevaisuutensa suunnitteluun kunkin nuoren omista henkilökohtaisista tarpeista lähtien. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. TOIMENPIDE Kotoutumisen edistäminen Turvataan sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit ja riittävä palveluohjaus kaikille maahanmuuttajille. Selkiytetään kotouttamiskäytäntöjä ja kotouttamissuunnitelman laadintaa eri sektoreilla. Maahanmuuttajaperheiden tukeminen Jatketaan ja kehitetään edelleen avoimen päiväkodin ja perhekeskuksen toimintaa. Tuetaan kolmannen sektorin työtä maahanmuuttajien kielitaidon vahvistamiseksi ja perheiden tukemiseksi. Tuetaan erityisesti lapsiperheitä, yksinhuoltajia, kotiäitejä ja avioliiton kautta Suomeen tulleita puolisoita. Erityistä tukea tarvitsevat myös kansainvälistä suojelua saaneet ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Kansalaisopisto suunnittelee perhetoiminnallisia sekä perheiden sopeutumista helpottavia kursseja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vanhuspalveluissa varaudutaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden palvelutarpeisiin. TOIMENPIDE Ehdotettu vastuutaho Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä järjestöjen kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kansalaisopisto Vanhuspalvelut Ehdotettu vastuutaho Ehdotettu aikataulu Ehdotettu aikataulu Kotoutumissuunnitelma Kehitetään lasten kotoutumissuunnitelman hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Oma vanhempainilta maahanmuuttajaperheille Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille järjestetään muiden vanhempainiltojen lisäksi oma vanhempainilta tai muita tilaisuuksia joko päiväkoti- tai koulukohtaisesti tai Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Varhaiskasvatus 19

21 yhdessä useamman toimijan kanssa. Omakielistä ohjausmateriaalia Laaditaan päiväkotien, koulujen ja nuorisopalvelujen tiedotteita ja ohjeita perheille eri kielillä ja selkokielellä. Suomi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetus Vahvistetaan koulujen, päiväkotien ja maahanmuuttajaperheiden tietoisuutta suomi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetusmahdollisuuksista. Järjestetään suomi toisena kielenä -opettajien tapaaminen kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Selvitetään varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja nuorisotoimessa tarvittavaa osaamista eri kieliin ja kulttuureihin liittyen ja kartoitetaan mahdollisuuksia hyödyntää nykyistä osaamista ja työllistää maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tehostetaan maahanmuuttajanuorten tukitoimia ja osallistumismahdollisuuksia sekä huomioidaan toiminnallisuus ja eri kulttuurit nuorisotyön toteuttamisessa Perusopetus Varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Salon kaupunki Nuorisopalvelut

22 5. KANSAINVÄLINEN SALO OSALLISTUMINEN JA AKTIIVISUUDEN VAHVISTAMINEN Maahanmuuttajaneuvosto Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen maahanmuuttajaneuvoston perustamisesta Maahanmuuttajaneuvostossa on kymmenen jäsentä, viisi varajäsentä ja kaksi kaupungin edustajaa (sosiaali- ja terveyslautakunnan edustaja ja sihteeri). Lisäksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimella, teknisellä toimella ja sivistystoimella on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa nimettyjen edustajiensa kautta. Maahanmuuttajaneuvoston tehtävänä on: maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittäminen viranomaisten ja maahanmuuttajien sekä heidän järjestöjensä välisen yhteistoiminnan edistäminen eri viranomaisten yhteistyön edistäminen maahanmuuttaja-asioissa eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittäminen osallistuminen syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn maahanmuuttajien työelämään ja koulutukseen sijoittumisedellytysten kehittäminen Neuvostolla ei ole päätösvaltaa, mutta se tekee esityksiä sille määritellyistä tehtävistä. Neuvostolla on oikeus pyytää kuultavakseen eri alan asiantuntijoita ja viranomaisia. Maahanmuuttajaneuvosto kokoontuu 2-5 kertaa vuodessa. Maahanmuuttajien oman yhdistystoiminnan käynnistäminen ja tukeminen Mun Salo ry. Salon monikulttuurinen yhdistys on vuonna 2010 perustettu monikulttuurisuutta edistävä yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Salon seudulla asuvien maahanmuuttajien kotoutumista ja rakentaa monikulttuurista ja kansainvälistä Saloa. Kotoutumista parannetaan lisäämällä yhteistyötä suomalaisten ja maahanmuuttajien sekä eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Yhteistyön seurauksena syrjäytyminen ja ennakkoluulot vähenevät ja kulttuurien tuntemus ja suvaitsevaisuus lisääntyy. Yhdistyksen tavoitteet ovat: - edistää monikulttuurisuuden näkyvyyttä ja kuuluvuutta suomalaisessa yhteiskunnassa - lisätä yhteistyötä suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä - lisätä yhteistyötä maahanmuuttajien ja viranomaisten sekä muiden toimijoiden välillä - tukea kotoutumis- ja kotouttamisprosessia, kehittää maahanmuuttajapalveluita sekä lisätä maahanmuuttajien osallistumista ja aktiivisuutta paikallisina toimijoina - edistää monikulttuurisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa Horseed Media -yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen ovat perustaneet Suomessa ja Hollannissa asuvat nuoret somalialaiset. Horseed Media -yhdistyksen oma kotisivu antaa somalialaisille maahanmuuttajille uutisia ja informaatiota Suomesta, se antaa myös suomalaisille mahdollisuuden tutustua Somalian kulttuuriin ja seurata Somalian tämänhetkistä tilannetta. Horseed Media -yhdistys tekee viikoittain radiolähetyksiä yhdessä Radio Robin Hoodin kanssa. Lähetyksissä käsitteellään ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät maahanmuuttajiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutukseen, urheiluun ja terveyteen. 21

S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A

S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A S A L O N K A U P U N G I N M A A H A N M U U T T O O H J E L M A L U O N N O S 23.8.2011 SISÄLTÖRAKENNE 1. TIIVISTELMÄ. 2 2. JOHDANTO.3 3. OHJELMAN TAVOITTEET...6 4. KOTOUTUMINEN SALOSSA a. OHJAUS JA

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN MAAHANMUUTTO OHJELMA

SALON KAUPUNGIN MAAHANMUUTTO OHJELMA SALON KAUPUNGIN MAAHANMUUTTO OHJELMA SALON KAUPUNGIN MAAHANMUUTTO-OHJELMA Toimitus: Reija Kiviluoto, Salon seudun aikuisopisto Terhikki Lehtonen, Salon kaupunki Irmeli Leino, Turun ammattikorkeakoulu Ramona

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ. Regina Ruohonen 4.3.2009

MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ. Regina Ruohonen 4.3.2009 MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ Regina Ruohonen 4.3.2009 Turun muunkieliset, ruotsinkieliset ja ulkomaalaiset 1990 2008* 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy

Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy Vetovoimainen työpaikka Kaunialan Sairaala Oy Monikulttuurinen työyhteisö Kaunialan Sairaala Oy Perustettu sotavammasairaalaksi vuonna 1946. Sotainvalidien veljesliitto ry:n ja Vantaan kaupungin yhteisenä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 103 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamisesta HEL 2012-012539 T

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola)

Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Taustaa Toimeksianto työryhmälle 12/2012 Luonnos valmiina 5/2013 Valtuuston

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot