Puolueiden vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin

Transkriptio

1 ERI ENERGIALÄHTEET Ydinvoima Vesivoima Mikäli periaatepäätöksen saaneet OL4 ja Fenno-voima toteutetaan, Suomen ei tule niiden jälkeen rakentaa uutta ydinvoimaa. Olemassa olevien ydinvoima-yksiköiden käyttölupien vanhentuessa niiden korjausinvestoinneille ei ole enää tarvetta, mikäli periaatepäätöksen saaneet kaksi ydinvoimalaa toteutetaan. Jo tehtyjen päätösten pohjalta hyväksymme ydinenergian osuuden kasvun väliaikaisesti noin 50 TWh:iin laskien vuoteen 2034 mennessä 43 TWh:iin. Säätövoimana erittäin tärkeän vesivoiman lisärakentaminen on oltava mahdollista jo rakennetuissa vesistöissä. Tämän edellytyksenä Keskusta pitää kansallisen kalatiestrategian toteuttamista. Otettava huomioon myös tulvasuojeluasiat. Jo rakennettujen vesivoimalaitosten uudistaminen ja pienvesivoiman käytön edistäminen. Perussuomalaisten energiapolitiikka nojaa monipuoliseen energiapalettiin, jossa on mukana myös ydinvoima. Ohjelmassa mukana vahvasti ydinvoima. On taattava, että käytössä on riittävä määrä perusvoimaa. Suomen energiaomavaraisuus on tällä hetkellä noin 30%. SDP:n tavoite on, että Suomen on nostettava energiaomavaraisuuttaan selkeästi vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa merkittäviä panostuksia mm. kotimaiseen vesivoimaan. On taattava, että käytössä on riittävä määrä säätövoimaa. Ei käsitelty. Vesivoiman tuotanto kasvaa vain olemassa olevien laitosten tehonkorotusten sekä pienvesivoiman lisäyksen sekä sateisuuden kasvun myötä jos oletetaan, että koskiensuojelulain ja vesilain rajoituksia ei pureta.

2 Tuulivoima Kivihiili Tuulivoiman Sopeutus vaatii myös Ohjelmassa mukana Suomen tavoitteena on lisärakentaminen leikkauksia, jotka on tuulivoima. nostaa tuulivoiman tuotanto kohdistettava aloitettava maasta ulos vuonna TWh:iin ja ympäristönäkökohdat virtaavista rahavirroista ja vuonna TWh:iin. huomioiden maalle. mm. tuulivoiman Tukiohjelman tarvetta Tuulivoiman lupabyrokratiaa syöttötariffeista vuoden 2020 jälkeen ei vielä helpotettava ja ole mahdollista arvioida. tukijärjestelmä pidettävä mahdollisimman markkinaehtoisena. Kivihiilen erityinen lisävero, jätteiden verotuksen korottaminen ja jätteiden polton verottaminen. Käynnistetään Hiiletön Helsinki 2025 hanke. Kivihiili tulee energiakäytössä ajaa alas. Yhdenmukaistetaan tuulivoimakaavoituksen ja -luvituksen prosessit koko maassa sekä poistetaan eri ministeriöiden ja viranomaisten ristiriitaiset tuulivoimatulkinnat. Tuulivoiman hintaa lasketaan sujuvoittamalla ja nopeuttamalla luvitusprosessia TEM:n tuulivoiman edistämistyöryhmän kirjausten mukaisesti. Tavoitteena tuulivoimassa on pitkällä aikavälillä markkinaehtoisuus. Kivihiilestä eroon pyrkimisen on oltava eräs energiapolitiikan päätavoitteista. Eroon erillisestä hiilivoimasta nykyisten laitosten käyttöiän päätyttyä. Selvitetään hiilivoimaloiden päästönormien tiukentaminen. Suomen energiaomavaraisuus on tällä hetkellä noin 30%. SDP:n tavoite on, että Suomen on nostettava energiaomavaraisuuttaan selkeästi vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa merkittäviä panostuksia mm. kotimaiseen tuulivoimaan. Esimerkiksi tuulivoimarakentamisen merkittävänä hidasteena ovat olleet liian tiukat kaavoitus-, YVA ja luvitusprosessit. Konkreettisena esimerkkinä hankkeiden hidastumiselle ovat erittäin tiukat tulkinnat laitosten melunohjearvojen suhteen. Hankkeiden vaikutuksia tulisi pystyä katsomaan nykyistä paremmin tapauskohtaisesti ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet. Kivihiilestä on energiantuotannossa luovuttava kokonaan niin nopeasti kuin se on huoltovarmuutta vaarantamatta kustannustehokkaasti mahdollista, ellei hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin

3 Fossiilinen öljy Liikenteen biopolttoaineet ja sähköautot Tuetaan hiilenkäyttöä vähentäviä voimalaitosinvestointeja tapauskohtaisesti. Vaikutetaan EU:ssa, jotta koko unioni panostaisi hiilen talteenotto-teknologioiden (CCS) kehittämiseen ja kannattavaan kaupallistamiseen. Kannattava talteenotto on keskeinen tekijä ilmastohaasteen ratkaisemisessa. (CCS) kaupallistuminen muuta kokonaisasetelmaa. Fossiilisen öljyn käyttö tulee vähentää noin kolmasosaan. Lainsäädännöllä ja päätöksillä on luotava edellytyksiä uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiselle. Tulevien vuoden aikana tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus liikenteessä 40 %:iin, yhdessä sähkön kanssa yli 50 %:n. Pidetään kiinni biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta ja laajennetaan se koskemaan myös biokaasua. Öljyn loppukulutus kolmasosaan 2030 mennessä. Myös korkealuokkaisten biopolttoaineiden käyttöä pitää vauhdittaa tuontiöljyn käytön hillitsemiseksi. Ei-päästökauppasektorilla erityisesti kustannustehokkuuden periaatteen toteutuminen on Suomen kannalta olennaista, samoin kuin korkean tason uusiutuvien Fossiilisia polttoaineita voidaan osittain korvata myös biopohjaisilla polttoaineilla, mihin Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet metsäpohjaisen bioenergian hyödyntämisen edelläkävijämaana. Liikenteen korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden rinnalla tulee huomioida myös muiden vähäpäästöisten käyttövoimamuotojen ja älykkäiden liikenneratkaisujen edistäminen. Suomen kannalta on tarkoituksenmukaista korvata fossiilisia liikennepolttoaineita kehittyneillä biopohjaisilla polttoaineilla. Rakennusten öljylämmitysjärjestelmät poistuvat ajan myötä käytöstä jo nykyisillä toimilla. Suomen kannalta on tarkoituksenmukaista korvata fossiilisia liikennepolttoaineita kehittyneillä biopohjaisilla polttoaineilla. Raaka-aineina tulee käyttää erityisesti kotimaista metsä- ja peltobiomassaa, jätteitä ja teollisuuden sivuvirtoja.

4 Turve Bioenergian lisääntyvä tarjonta suuntautuu valtaosaltaan rannikko-suomen hiilivoimalaitosten hiilen korvaamiseen sähkön ja lämmöntuotannossa, pientalojen lämmitysöljyn korvaamiseen ja yhä enemmän uusien nestemäisten polttoaineiden ja/tai biokaasun tarjonnan lisäämiseen. liikennepolttoaineiden käytön edistäminen EU-tasolla. Fossiilisia polttoaineita voidaan osittain korvata myös biopohjaisilla polttoaineilla. SDP:n tavoitteena on tukea kehitystä uusien ja innovatiivisten ratkaisuiden käyttöönottamiseksi. Pitemmällä aikavälillä vähähiiliset teknologiaratkaisut liikenteessä ovat mm. vety- ja sähköautot, bioetanoli sekä maa- ja biokaasu. Suomen tulee tukea biopolttoaineiden kysynnän vahvistumista kansallisilla ja EU-tason tavoitteilla ja velvoitteilla. Käyttö ei lisäänny. Energiapaletissa 2000-luvun keskiarvoinen käyttö vuonna (Bioenergia ry:n huom: Käyttö on viime vuosina kuitenkin merkittävästi laskenut) Kannustetaan verotuksella ja tukipolitiikalla kotimaisten energialähteiden kuten turpeen, puuhakkeen ja biokaasun hyödyntämiseen. Verotuksella ja tukipolitiikalla tulee kannustaa kotimaisten energialähteiden kuten turpeen ja puuhakkeen hyödyntämiseen. Veroilla pitää myös suosia kotimaisia energialähteitä. Pidetään huoli kotimaisen hakkeen ja turpeen kilpailukyvystä ja saatavuudesta. Turpeen käytön korvaaminen hiilellä on pysäytettävä. Turve on huoltovarmuuden kannalta tärkeä polttoaine, mutta se luokitellaan päästöjen näkökulmasta fossiiliseksi polttoaineeksi. Huoltovarmuuden kannalta olisi kannatettavaa, että uusien tuotantoalojen luvitus toimisi mahdollisimman mutkattomasti kuitenkin siten, että vaikutukset lähiympäristöön otetaan tarkasti huomioon (mm. ravinnepäästöt). Valtaosa turpeesta käytetään päästökauppasektorilla, joten turpeen käytön vähentämiseksi Turve on kotimainen polttoaine, jonka käyttö luo työpaikkoja, vahvistaa kauppatasetta sekä parantaa energiaomavaraisuutta ja energian huoltovarmuutta. Lisäksi turve soveltuu biomassan rinnalla seospolttoaineeksi, jota Suomen nykyiset voimalaitoskattilat tarvitsevat. Turpeen poltosta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, joten sen energiakäyttö ilman hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) ei pitkällä aikavälillä ole sopusoinnussa päästövähennystavoitteen kanssa. CCS:n kaupallistuminen ja/tai päästökauppajärjestelmä

5 Metsähake Maakaasu energiantuotannossa ei tarvita ylimääräisiä toimenpiteitä. voivat kuitenkin mahdollistaa turpeen käytön jatkossa, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on turpeen etujen takia ensisijaista vähentää muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Palataan välittömästi vuoden 2012 tasoille (tuki 18 /MWh ja vero 1,9 /MWh). Lisäksi keskusta vastustanut metsähakkeen tuen rajausta. Käynnistetään Hiiletön Helsinki hanke. Käyttö ei lisäänny. Energiapaletissa 2000-luvun keskiarvoinen käyttö vuonna (Bioenergia ry:n huom: Käyttö on viime vuosina kuitenkin merkittävästi laskenut) Kannustetaan verotuksella ja tukipolitiikalla kotimaisten energialähteiden kuten turpeen, puuhakkeen ja biokaasun hyödyntämiseen. Verotuksella ja tukipolitiikalla tulee kannustaa kotimaisten energialähteiden kuten turpeen ja puuhakkeen hyödyntämiseen. Pidetään huoli kotimaisen hakkeen ja turpeen kilpailukyvystä ja saatavuudesta. Pidetään huolta siitä, että kotimaisten biopolttoaineiden hinta pysyy kilpailukykyisenä verrattuna tuontipolttoaineisiin. Suomen energiaomavaraisuus on tällä hetkellä noin 30%. SDP:n tavoite on, että Suomen on nostettava energiaomavaraisuuttaan selkeästi vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa merkittäviä panostuksia mm. kotimaiseen biovoimaan. Suomen metsissä riittää potentiaalia metsähakkeen käytön yli kaksinkertaistamiseen nykytasosta, jos hakkeen saatavuutta tarkastellaan Suomen metsävarojen kehityksen ja suurimpien kestävien hakkuumäärien näkökulmasta. Maakaasun käyttö tulee turvata siirtymäkaudella kohti vähäpäästöisempiä teknologioita. Maakaasun poltosta syntyy vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilen tai öljyn poltosta. Maakaasun käyttöä puoltaa sen soveltuminen moniin tarkoituksiin ja infrastruktuurin säilyttäminen biokaasun ja biopohjaisen synteettisen maakaasun siirrolle ja käytölle.

6 Pienimuotoin en ja hajautettu energia Biokaasu Samalla tulee varmistaa, että maakaasun ja kaikkien muidenkin fossiilisten polttoaineiden koko elinkaaren aikainen päästötase on hyvä. Lähienergian verkkoon pääsyä helpotetaan. Pienimuotoiselle energialle mahdollisuudet oman kulutuksen ohessa myös jakeluverkkoihin tuottamiseen. Asiaan liittyvät tekniset ja tasehallinnolliset esteet on purettava. Edistetään ravinnekiertoa jätevesien ja lannan osalta. Jätteen määrä alas, hyötykäyttö ylös. Vähennetään materiaalihävikkiä. Lähienergian tuotannossa tavanomaisimmat raakaaineet ovat erilaiset puujakeet, peltobiomassa, aurinko, tuuli, lanta, liete ja elintarvikejätteet. Selvitetään ja puretaan hajautetun energiatuotannon ja rakennusten energiatehokkuusinvestointien hallinnollisia esteitä. Hajautettua energiantuotantoa edistämällä esimerkiksi tukija lainoitusjärjestelmiä kehittämällä voidaan luoda uusia työpaikkoja. Hajautetulla energiantuotannolla on myös aluepoliittista merkitystä asumisen mahdollistajana haja-asutusalueilla. Kannustetaan verotuksella ja tukipolitiikalla kotimaisten energialähteiden kuten turpeen, puuhakkeen ja biokaasun hyödyntämiseen. Pidetään kiinni biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta ja laajennetaan se koskemaan myös biokaasua. Isojen energiaratkaisujen ohella tarvitaan hajautettua energiantuotantoa. Luodaan toimivat markkinat sähkön pientuotannolle synnyttämällä avoin palvelualusta olemassa oleville kaksisuuntaisille sähkön tuntitehomittareille, jolloin sähkön kaksisuuntainen kauppa tulee mahdolliseksi. Kotimaisen biokaasun käyttö on nopeassa kasvussa lähitulevaisuudessa. Hajautettua sähkön pientuotantoa tulee edistää. Maatilat voivat tuottaa enemmän energiaa sekä omiin tarkoituksiinsa että myyntiin. Energiantuotanto maatiloilla on mahdollista suunnitella osaksi arvoketjuja, joissa esimerkiksi elintarviketuotannon tähteet ja jätteet hyödynnetään esimerkiksi biokaasutuksella energiaksi ja ravinteiksi.

7 Jäte LNG YLÄTASON TAVOITTEET EU2030 tavoitteet Lainsäädännön, verotuksen On tärkeää poistaa alan Suomen tulee pienentää sekä valistuksen tulee toimintaa hidastavia jätemateriaalivirran nykyistä enemmän ohjata lainsäädännöllisiä ja muita hiilijalanjälkeä noudattamalla kiertotalouteen, jätemäärien esteitä, jotta jätteet ja jätehuollon etusijajärjestystä minimointiin, kierrätykseen teollisuuden ja palveluiden (jätteen synnyn estäminen, sekä uusiokäyttöön. Meidän sivuvirrat saadaan uudelleenkäytön valmistelu, tulee edistää esimerkiksi hyödynnettyä tehokkaasti. kierrätys, Liikenergiakäyttö ja jätteestä jalostettujen muu hyödyntäminen, korkealaatuisten kaatopaikka). polttoaineiden käyttöönottoa tuotteina, joilla korvataan suoraan hiiltä tai öljyä. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa. Paras ja varmin keino on kansainvälinen sitova sopimus, joka asettaa raamit ja pelisäännöt kaikkien maiden ilmastoponnisteluille. Tavoitteena on päästä tähän Pariisin ilmastokokouksessa vuonna Keskusta on osaltaan valmis työskentelemään tällaisen sopimuksen syntymisen puolesta liitteessä 2 esitetyllä tavalla. Hyväksymme linjauksen perusperiaatteet. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan voi hyväksyä ilmastopolitiikkaa, joka vaarantaa vientiteollisuutemme kilpailukyvyn ja työllisyyden. Suomen ei tämän takia tule suostua EU:n 2030 ilmastotavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa. PTT:n arvion mukaan EU:n ilmastotavoitteet maksaisivat pahimmillaan korkeamman Tuetaan jatkossakin tapauskohtaisesti LNG-terminaalien rakentamista maakaasun huoltovarmuuden parantamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tavoitteellisen työskentelyn edistämiseksi on tarkoituksenmukaista asettaa vaalikauden loppu takarajaksi vuoden 2020 ilmastotavoitteissa uusiutuvan energian ja päästöjen vähentämisen osalta. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa kirjausehdotuksessa SDP pitää hallitustunnustelijan ehdotusta kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi kirjaukseksi oikeansuuntaisena. Kansallisten kantojen valmistelussa on nojauduttava viime vaalikaudella yksimielisesti hyväksyttyyn parlamentaarisesti valmisteltuun energia- ja ilmastopolitiikan tiekarttaan. SDP pitää vuoden 2020 ilmastotavoitteiden LNG vähentää Suomen riippuvuutta venäläisestä kaasusta ja parantaa huoltovarmuutta. EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastopaketin vaikutusarvioissa Suomelle tulevan ns. eipäästökauppasektorin tavoitearvio edellyttäisi huomattavia määriä biopolttoaineita liikenteen ja työkoneiden käyttöön.

8 Energian säästö- ja tehokkuus energiahinnan muodossa miljardeja Suomen teollisuudelle ja kuluttajille. Suomen ei tule suostua EU:n ilmastotavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa. Lisätään energiatehokkuutta ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä. EU2020 vaatimukset toteutettavat EU-toimin ja kansallisin toimin. Tavoitteena alittaa energiankulutuksessa 280 TWh vuonna Selvitetään ja puretaan hajautetun energiatuotannon ja rakennusten energiatehokkuusinvestointie n hallinnollisia esteitä. Rakennuskannan energiatehokkuusinvestointeja edistämällä esimerkiksi tuki- ja lainoitusjärjestelmiä kehittämällä voidaan luoda uusia työpaikkoja. mainittuja elementtejä. Päästökaupan toimivuus on ehdoton edellytys päästöjen vähentämiseksi markkinaehtoisesti. Eipäästökauppasektorilla erityisesti kustannustehokkuuden periaatteen toteutuminen on Suomen kannalta olennaista, samoin kuin korkean tason uusiutuvien liikennepolttoaineiden käytön edistäminen EU-tasolla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että kirjauksessa olisi tärkeä tuoda esille Suomen sitoutuminen EU:n yhteiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomesta energia- ja energiatehokkuusteknologian suurvalta. Asetetaan julkiselle sektorille tavoitteeksi lähes nollapäästöinen rakennuskanta jo Rohkaistaan kuntia myöntämään lisärakennusoikeutta tonteille, kunhan syntyvä arvonnousu käytetään energiatehokkuusinvestointeihin. saavuttamista uusiutuvan energian osuuden ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä realistisena. Tavoite tulee pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman markkinaehtoisesti. Päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta on kiinnitettävä erityishuomiota energiatehokkuuden määrätietoiseen kasvattamiseen sekä edistyneiden energiateknologioiden käyttöönottoon. SDP kannattaa EU2030- energiatehokkuustavoitteide n sijaan kansallisen lakisääteisen energiatehokkuusmallin luomista. Energiatehokkuuspotentiaalin hyödyntäminen on perusteltua energiapolitiikan kaikkien keskeisten tavoitteiden kannalta ja samalla myös perusedellytys tavoitteeseen vähähiilisestä yhteiskunnasta pääsemiseksi. Energiatehokkuutta on parannettava yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa. Uudella älykkäällä teknologialla on tässä keskeinen osuus.

9 Omavaraisuus Sähkön tuotannon omavaraisuus Älykkäät järjestelmät ja energian kysyntäjouston lisääminen ovat oleellisia menestystekijöitä Tulevien vuoden kuluessa voimme nostaa energiaomavaraisuuden nykyisestä 32 %:sta 60 %:iin, sähköntuotannossa 100 %:iin. Tavoitteena sähkön vuosikulutuksella mitatun omavaraisuuden turvaaminen (jo tehdyt ydinvoiman periaatepäätökset, puu- ja tuulisähkö sekä pienemmässä määrin vesija aurinko). energian omavaraisuusasteen nosto Energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Suomen pitää lisätä energiaomavaraisuuttaan suosimalla uusiutuvia kotimaisia energialähteitä. Paraneva energiahuoltovarmuus EU:ssa. Energiaomavarainen sähkötuotannossa Fossiilisen tuontienergian korvaaminen päästöttömällä kotimaisella kohentaa vaihtotasettamme. Suomen nostettava energiaomavaraisuutta selkeästi vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa merkittäviä panostuksia mm. kotimaiseen biovoimaan, tuulivoimaan, vesivoiman ja lämpöpumppujen käyttöönottoon sekä muihin uusiutuviin. EU:n kehittyvistä energian sisämarkkinoista huolimatta Suomen on epävakaassa maailmassa huolehdittava riittävästä energian omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta. Suomen energiaomavaraisuuden nostamisella, erityisesti uusiutuvaa energiaa lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla, on positiivinen vaikutus myös kauppataseeseen. Energiaomavaraisuutemme voidaan nostaa prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Suomessa tuotettava ydinvoima mukaan lukien 80 %:iin. Suomen sähkön tuotannon omavaraisuuden tavoitteeksi on perusteltua asettaa omavaraisuus sähkön tuotantokyvyssä vuositasolla. on tärkeä varmistaa, että Suomessa on riittävä sähköntuotantokapasiteetti poikkeuksellisten olosuhteiden varalta ja että

10 Uusiutuva energia Suomessa on edellytykset tehdä markkinaperusteisia investointeja sähköntuotantoon. Erityisesti Suomen tulee säilyttää yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kilpailukyky. Nostetaan uusiutuvan energian osuus 60 prosenttiin ja osuus liikennepolttoaineissa 40 prosenttiin 2030-luvulle tultaessa. Tästä valtaosa tuotetaan bioenergialla. Tulevien vuoden kuluessa voimme nostaa uusiutuvan osuuden käyttämästämme energiasta nykyisestä 32 %:sta reilusti yli 60 %:n. Perussuomalainen energiapolitiikka nojaa monipuoliseen energiapalettiin. Suomen pitää lisätä energiaomavaraisuuttaan suosimalla uusiutuvia kotimaisia energialähteitä. Keskeinen asia on fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla. Uusiutuvaa energiantuotantoa pitää lisätä rajusti. EU- tasolla ei tule jatkossa asettaa sitovia tavoitteita energiatehokkuuden ja/tai uusiutuvan energian tuotanto-osuuden osalta, sillä ristikkäiset tavoitteet heikentävät järjestelmän tehokkuutta. Suomen merkittävästi panostettava mm. kotimaiseen biovoimaan, tuulivoimaan, vesivoiman ja lämpöpumppujen käyttöönottoon sekä muihin uusiutuviin. Uusien teknologioiden pystyttävä pitkällä aikavälillä kilpailemaan itsenäisesti fossiilisten polttoaineiden kanssa. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on mahdollista nostaa prosenttiin. Suomella on hyvät edellytykset lisätä päästötöntä, kotimaista uusiutuvaa energiaa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Samalla uusiutuvien lisääminen hyödyttää kansantaloutta ja työllisyyttä sekä lisää alueiden ja maaseudun elinvoimaa. Metsäbiomassan asema Suomessa uusiutuvan energian lähteenä on ensisijainen ja ratkaisevan tärkeä. Tämä on seurausta mittavista resursseista, kustannustehokkuudesta, kyvystä korvata fossiilisia polttoaineita ja kehittyvistä uusista käyttömuodoista. Uusiutuvaa tulee edistää pääsääntöisesti kustannustehokkuusjärjestyksessä.

11 Päästövähennykset Kohtuuhintaine n energia Pääasiassa uusiutuvien Pellervon taloustutkimuksen HIILINEUTRAALI SDP ei kannata kansallista Suomi on sitoutunut energiavaihtoehtojen arvion mukaan EU:n YHTEISKUNTA on ainoa sääntelyä, joka asettaa Euroopan unionin lisäämisen, jo päätetyn 2030 ilmastotavoitteet vastuullinen tavoite. Kattava Suomen epäedulliseen asettamaan tavoitteeseen ydinvoiman mahdollisen maksaisivat pahimmillaan ja sitova kansainvälinen asemaan muihin EUmaihin vähentää lisärakentamisen korkeamman energianhinnan ilmastosopimus. nähden. kasvihuonekaasupäästöjä 80 ja fossiilisten energian muodossa miljardeja Kasvihuonekaasupäästöjä 95 % vuoden 1990 tasosta kaikkien CO2- Suomen teollisuudelle ja vähennettävä 80 % vuoden vuoteen 2050 mennessä. päästöjen määrä voidaan kuluttajille. Tämä on 1990 tasosta vuoteen 2050 Koska vähentää noin puoleen turmiollista mennessä. Vaatii käytännössä kasvihuonekaasupäästöistä siten, että päästökaupan sekä suomalaiselle työlle että hiilineutraalia 80 % tulee nykyisin energian ulkopuolella vähennysten suomalaisille energiantuotantoa tuotannosta ja käytöstä tavoitetaso on noin 35 %. yrityksille. Suomen ei tule (mukaan luettuna liikenteen suostua EU:n käyttämä energia), edellyttää ilmastotavoitteisiin tavoitteeseen pääseminen ilman reilua taakanjakoa. energiajärjestelmän muuttamista lähes päästöttömäksi. On tärkeää, että Suomi vaikuttaa voimakkaasti eri foorumeilla siihen, että merkittäviä päästövähennyksiä toteutetaan kaikissa maissa niin kansainvälisten sopimusten kuin omaehtoisten toimien pohjalta. Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (CO2- päästöjä). Tämä on tehtävä ja tehtävissä niin, Perussuomalaiset näkevät, että energia- ja ilmastopolitiikan pitää tukea työllisyyttä ja talouskasvua eikä haitata niitä. Johdonmukainen, kohtuuhintaiseen ja kotimaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka EU:n energiaunionin kehittämisen tavoitteena tulee olla kohtuuhintaisen ja kestävän energian saannin turvaaminen teollisuudelle ja kuluttajille EU:n edullisin sähkö teollisuudelle ja kohtuuhintainen energia kuluttajille. Kohtuuhintainen energia on Suomeen sijoittuneelle ja työllistävälle teollisuudelle elintärkeä kilpailuetu, josta ei voida luopua.

12 Cleantech että energian hinta kuluttajille pidetään kohtuullisena ja paljon energiaa tarvitseva elinkeinoelämämme saa energian kilpailukykyiseen hintaan erityisesti hiilivuotoriskin aloilla. tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Synnyttää uusiutuvan energian ja alan teknologian pariin uutta työpaikkaa. t&k-menojen kasvattaminen, cleantech- ja biotaloussektoreiden liikevaihdon kasvattaminen. CLEANTECH ja kiertotalous sivuavat vahvasti puhdasta energiantuotantoa ja energiatehokkuutta. Vuoteen 2020 mennessä Suomen tavoite on nostaa cleantech-alan liikevaihto 50 miljardiin euroon. Tähän päästään, jos kasvuvauhti säilyy nykyisellään, mutta kasvua pitää tukea. Cleantech-liiketoiminnan tuplaamisella voidaan luoda Suomeen arviolta yli uutta työpaikkaa. Cleantechia voidaan tukea edistyksellisillä ympäristönormeilla, energiatehokkuusvaatimuksilla sekä elinkaariajattelun vahvistamisella. Vientipyrkimyksiä ja tuotteiden kaupallistamista välttämätöntä tukea. Suomen kannalta panostukset oman perinteisen osaamisemme alueilla, kuten bio- ja tietoliikennetekniikkaan, kantavat todennäköisesti parhaiten hedelmää. Globaalit ponnistelut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi avaavat valtavia liiketoimintamahdollisuuksia cleantechin ja biotalouden aloilla, jotka Suomen tulee täysimittaisesti hyödyntää. Suomen tavoitteena tulee olla kansainvälinen edelläkävijäasema sekä cleantechin että biotalouden aloilla. Globaali tarve clentechin ja biotalouden ratkaisuille avaa Suomelle suuria kaupallisia mahdollisuuksia, ja siksi nämä alat tulee pitää elinkeinopolitiikan keskiössä.

13 TARKEMMAT KEINOT Päästökauppa Julkiset hankinnat ja kunnat Pääasiassa näiden uusiutuvien energiavaihtoehtojen lisäämisen, jo päätetyn ydinvoiman mahdollisen lisärakentamisen ja fossiilisten energian kaikkien CO2- päästöjen määrä voidaan vähentää noin puoleen siten, että päästökaupan ulkopuolella vähennysten tavoitetaso on noin 35%. Suomen ei tule suostua EU:n ilmastotavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa. Uudistetaan hankintalakia niin, että se tukee nykyistä paremmin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin ja uusien teknologioiden käyttöönottoa julkisella sektorilla. Lisäksi laatukriteerit on otettava nykyistä paremmin huomioon. Rahoitus Kasvurahasto. Luodaan erityisesti bio- ja kiertotalouden kokeiluhankkeita tukeva lainoitus- ja tukijärjestelmä. Toimiva ja markkinaehtoinen päästökauppa EU:ssa. Rahoitetaan jatkossakin erilaisia tapauskohtaisia uusiutuvien energiamuotojen demonstraatiohankkeita. On syytä selvittää mahdollisuuksia päästökaupan laajentamiseksi esimerkiksi lämmitykseen. Julkisten hankintojen merkitys markkinoiden synnyttäjänä on oleellinen kysymys. Tuet tulee suunnata erityisesti kokeileviin, eli ns. demohankkeisiin sekä tutkimukseen, Päästökauppasektorille ei ole tarkoituksenmukaista asettaa erillistä sitovaa päästöjenvähentämistavoitett a kansallisesti, vaan toimia eurooppalaisten sääntöjen mukaisesti. Julkisen sektorin tulee muuttaa palvelunsa ja hankintansa entistä resurssiviisaammiksi ja innovaatioihin kannustavammiksi ja edistää siten ympäristö- ja energiaviisaita ratkaisuja. Kuntien vähähiilisyyssuunnitelmien ja -työn tueksi tulee parantaa kuntasektorilla tarvittavaa tietopohjaa, minkä ohella valtion tulee vahvistaa kunnille tarjottavaa tutkimusja kehitys- sekä asiantuntijatukea. Tämän myötä on tärkeä edistää uusien cleantech- ja biotalousratkaisujen tutkimus- ja kehittämistyötä,

14 Energiaverotus yleensä ml. autoilu T&k-rahoitusta suunnataan nykyistä voimallisemmin bioja kiertotalouden hankkeisiin. Kivihiilen erityinen lisävero, jätteiden verotuksen korottaminen ja jätteiden polton verottaminen. Infra Oy:n tulopohjaa vahvistetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön öljyn hintaan sidottu polttoaineen maksu ja ulkomaiselta rekkaliikenteeltä tienkäytöstä perittävä aikaperusteinen vinjettimaksu. Kannustetaan verotuksella ja tukipolitiikalla kotimaisten energialähteiden kuten turpeen, puuhakkeen ja biokaasun hyödyntämiseen. Autoiluun kohdistuvan verotuksen alentaminen. Vientisektorin kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaamiseksi energiaverotusta alennetaan. Energiaintensiivisen vientiteollisuuden Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis rahoittamaan osan tavoitellusta ansiotuloverotuksen keventämisestä kiristämällä maltillisesti työllisyyden ja kasvun kannalta vähiten haitallisia veroja, kuten ympäristö- ja terveysperusteisia haittaveroja. Vihreää tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Julkista rahoitusta tarvitaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. EUrahoituksessa tulee nykyisin käytettävissä olevien instrumenttien lisäksi vahvistaa Euroopan Investointipankin roolia ilmastorahoituksessa. Kansallisella tasolla nykyisten rahoitusmallien lisäksi on syytä selvittää mahdollisuudet päästökauppatulojen korvamerkitsemiseksi energiatehokkuusinvestointie n sekä Cleantechdemohankkeiden ja tuotekehityksen rahoittamiseen. Verotuksessa pitää suosia vähäpäästöisempiä autoja ja polttoaineita. demonstrointia ja pilotointia sekä kaupallistamista. Samaten tulee parantaa mahdollisuuksia ottaa uusia ratkaisuja käyttöön muun muassa rahoitukseen liittyvillä ohjauskeinoilla ja luomalla vienninedistämis- ja rahoitusmalleja. Työssä käymiseen ja liikenteeseen liittyviä verotuskäytäntöjä on mielekästä uudistaa suuntaamalla liikenteen verotusta ajoneuvojen hankkimisesta niiden käyttöön.

15 Luvitus ja muu byrokratia kilpailukyvyn varmistamiseksi energiaverotusta alennetaan ja päästökaupan epäsuorat kustannukset kompensoidaan sähköintensiivisille aloille. Energiaveroja alennettava sadoilla miljoonilla euroilla. verouudistusta siis on jatkettava. Verot ovat tärkeimpiä tapoja ohjata yritysten ja kuluttajien toimintaa ilmastoystävällisempään suuntaan. Veroilla pitää myös suosia kotimaisia energialähteitä. Jatketaan ympäristöfiksua verouudistusta eli siirretään verotuksen painopistettä päästöttömyyttä tukevaan suuntaan muun muassa polttoaineissa ja liikenteen verotuksessa. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi auton hankinnan yhteydessä maksettavaa autoveroa kevennetään merkittävästi. Samalla korotetaan vuosittaista ajoneuvoveroa ja polttoaineveroa siten, että verot porrastetaan nykyistä jyrkemmin päästöjen mukaan. Lupien, valitusten ja muiden asioiden käsittelylle asetetaan selkeät aikarajat. Tehostetaan johtamista tukemaan hyvää ja nopeaa palvelua kansalaisille ja yrityksille. On purettava turhaa ja päällekkäistä säätelyä. Lupa- ja valitusprosesseja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Lupaprosessit on pyrittävä saamaan mahdollisimman pitkälti yhden luvan ja luukun alle. Lisäksi on siirryttävä käyttämään yhden valituksen. Isojen teollisten hankkeiden luvitusmenettelyä tulee vauhdittaa ja elinkeinoelämän pienempiä rutiinilupa-asioita siirtää ilmoitusmenettelyyn. Luvitusprosesseissa on otettava käyttöön Kestävän kehityksen kannalta tärkeää on säilyttää itsenäinen ympäristöministeriö. Suomalainen luvitusjärjestelmä ottaa varsin perusteellisesti huomioon hankkeiden

16 Sähkö-verkon kehittäminen Yleisenä ohjenuorana on oltava, että kun säädetään jokin uusi normi, samalla puretaan vähintään yksi vanha. Lupakäytäntöjä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan. Merkittävät hankkeet on käsiteltävä nopeutetussa menettelyssä. periaatetta, aina kun se on kansalaisen oikeusturvaa vaarantamatta mahdollista. Viranomaiset eivät saa valittaa toistensa päätöksistä. vaikutukset ympäristöön ja lähiseudun asukkaiden elämään. Tavoite on lähtökohtaisesti kannatettava, mutta siitä ei saa muodostua keinotekoista pullonkaulaa tärkeiden investointien toteutumiselle. Viranomaisen oikeutta valittaa toisen viranomaisen päätöksistä tulee rajoittaa. Pääviranomaisen pitää ottaa huomioon jo asian valmistelussa ja päätöksessä muiden viranomaisten lausunnot. Kaavoitusta koskevaa valitusoikeutta rajataan. Asianosaisilla on jatkossakin mahdollisuus valittaa päätöksistä. Kunnan päätösoikeutta lupa-asioissa vahvistetaan. Lupa- ja valitusprosesseja on yksinkertaistettava ja nopeutettava. Lupaprosessit on pyrittävä saamaan pitkälti yhden luvan ja luukun alle. Lisäksi on siirryttävä käyttämään yhden valituksen periaatetta, aina kun se on kansalaisen oikeusturvaa vaarantamatta mahdollista. käsittelyaikatakuu. Luvituksen käsittelyaikoja tulee lyhentää, päällekkäisyyksiä purkaa ja lupajärjestelmää sujuvoittaa Lauri Tarastin ryhmän raportin pohjalta. VIRTAVIIVAISTETAAN energiainvestointien lupaprosesseja muun muassa: - Ottamalla käyttöön käsittelytakuuaika - Luomalla yksi yhteinen lupaja asiointijärjestelmä - Poistamalla ELY-keskusten valitusoikeus AVI:en myöntämistä luvista - Edellyttämällä nykyistä useammin valituslupaa korkeimpaan hallintooikeuteen - Biomassan polton lisääntyessä tuhkan määrä kasvaa. Varmistetaan, että säädökset eivät tee tuhkan käytöstä kannattamatonta, jolloin tuhkan käsittelystä ei muodostu kustannusta vaan se parantaa myös polttoaineen kilpailukykyä. Suomi on edelläkävijä sähkön, lämmön ja kaasun älyverkoissa. Tarvittaessa vahvistetaan sähköverkkoihin liittyvää poliittista ohjausta. Sähkö- ja On tärkeä kehittää hyvän toimintavarmuuden sähköverkkoja,

17 Maailman ensimmäiset sähkön älyverkot edistävät uusiutuvan energian pientuotantoa. Kehitetään sähkömarkkinat toimimaan siten, että hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan jopa tuntikohtaisesti. Panostetaan sähköenergian varastoinnin tutkimukseen ja tuetaan pilottihankkeita. Varastoinnilla on merkittävä vaikutus kysynnän ja tarjonnan tasaamisessa. Poistetaan sähkönsiirron pullonkaulat pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Edistetään vahvasti EU:n energian sisämarkkinoiden, energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kehittämistä. energiamarkkinoiden integraatio on lähtökohtaisesti myönteinen asia, mutta on pidettävä huolta siitä, että toimijoilla on samat pelisäännöt yhteisillä markkinoilla. Kehitystä tulisi ohjata siten, ettei verkkojen kehitys muodostu esteeksi vähähiiliseen talouteen siirtymiselle. mahdollisuuksia hyödyntää energiavarastoja ja edistää kysyntäjoustoa muun muassa älykkäillä sähköverkoilla ja - mittareilla. Suomelle on tarkoituksenmukaista tukea pohjoismaisten ja eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittämistä toimitusvarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi, kilpailun lisäämiseksi sähkömarkkinoilla sekä päästöjen vähentämiseksi. Liikenneverkon kehittäminen Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että perusväylänpidon rahoitusta korotetaan miljoonaa euroa vuodessa. Yksi keino tähän on siirtää kehittämishankkeiden toteuttamista sekä rahoittamalla suuria väylähankkeita perustettavan Valtion Infra Oy:n kautta. Lisätään voimakkaasti määrärahoja perusväylänpitoon ja ennen kaikkea alempiasteisen tieverkon korjaamiseen, jotta voimme varmistaa raakaaineiden kulun tuotantolaitoksiin. lisäämällä rahoitusta perustienpitoon ja alempaan tieverkkoon. Kriittisen liikenneinfrastruktuurin ja perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä. Rakennetaan puhtaan liikenteen kehityskäytävä kahden merkittävän kaupungin Liikenneväylien ylläpitoon on tehtävä tasokorotus ja kehittämiseen varattava riittävät resurssit. Perusväylänpidosta ja kehittämishankkeista päätettäessä on otettava huomioon elinkeinoelämän, kasvukeskusten ja ihmisten liikkumisen tarpeet koko Suomen alueella. Liikenteen energiatehokkuutta tulee parantaa suosimalla joukkoja kevytliikennettä sekä tavaraliikenteessä rautatie- ja vesikuljetusta. Uusien käyttövoimien ja teknologioiden edistäminen on tärkeää. Pitkällä aikavälillä käytännössä koko

18 välille. Kehityskäytävällä kokeillaan ja edistetään erilaisten päästöttömien liikennemuotojen jakelua. liikennejärjestelmästä tulee tehdä erittäin vähäpäästöinen. Edistetään älyliikenteen ja automatisoidun liikenteen kokeiluja ja poistetaan lainsäädännölliset esteet Asetetaan julkiselle liikenteelle tavoitteeksi lähes nollapäästöisyys jo Hiilivuodon estäminen Energiaa tarvitseva elinkeinoelämämme saa energian kilpailukykyiseen hintaan erityisesti hiilivuotoriskin aloilla. Hallitus sitoutuu siihen, että se ei omilla toimillaan aiheuta teollisuudelle lisäkustannuksia, vaan päinvastoin kustannuksia on alennettava. Energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi energiaverotusta alennetaan ja päästökaupan epäsuorat kustannukset kompensoidaan sähköintensiivisille aloille. Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan EU:n 2030 ilmastotavoitteet maksaisivat pahimmillaan korkeamman energianhinnan muodossa miljardeja Eurooppalaisella tai kansallisella tasolla asetettavilla lisävaatimuksilla ei pidä ajaa suomalaista teollisuutta ja työpaikkoja alhaisemman kustannustason ja minimaalisen ympäristösäätelyn maihin. Tämä edellyttää muun muassa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointia energiaintensiiviselle teollisuudelle. Kirjauksessa mainittua energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä on tavoiteltava pyrkimällä EUtasolla toteuttavan yhteisen kompensaatiojärjestelmän luomiseen. Mikäli tämä osoittautuu mahdottomaksi, tulee hallituksen olla valmis EU-säännöstön mukaan mahdollisen kansallisen kompensaation käyttöönottoon. Päästöjen seurannassa on vahvistettava hiilivuodon merkitystä, sillä se vaikuttaa globaaliin päästötaseeseen. Kansallisessa ja EU-tason hiilibudjetoinnissa Jos kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei saavuteta kattavaa globaalia sopimusta päästöjen vähentämiseksi, tai jos keskeisissä kilpailijamaissa teollisuuteen ei kohdistu vastaavaa ilmastopolitiikasta aiheutuvaa kustannusrasitusta kuin EU:ssa, teollisuuden kilpailukyvystä tulee huolehtia varautumalla jatkamaan ja kehittämään nykyisiä toimia hiilivuodon riskin lieventämiseksi tavoilla, jotka eivät heikennä kannustimia vähentää päästöjä. Hyvän ilmastosopimuksen

19 Bioenergian kestävyyden turvaaminen Suomen teollisuudelle ja kuluttajille. Tämä on turmiollista sekä suomalaiselle työlle että suomalaisille yrityksille. Suomen ei tule suostua EU:n ilmastotavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa. Hallituksen on varmistettava, että mahdollisuudet biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen turvataan EU-lainsäädännössä. on raportoitava hiilivuodon suuruus, jolloin todellinen päästöjalanjälki on tiedossa kansalaisilla ja päätöksentekijöillä. Lisäksi on raportoitava hiilivuodon työllisyysvaikutukset. Mikäli sitova kansainvälinen ilmastosopimus jää saavuttamatta, on syytä harkita muita keinoja hiilivuodon ehkäisemiseksi ja päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin voidaan myös tarkastella nk. hiilitulleja eli Euroopan unionin alueelle tuotavista suuren hiilijalanjäljen omaavista tuotteista maksettavia päästömaksuja. Lähtökohtaisesti hiilitullit ovat kuitenkin ei-toivottava vaihtoehto niihin liittyvien negatiivisten kauppa- ja ulkopoliittisten vaikutusten vuoksi. aikaansaaminen on hiilivuodon torjumisen kannalta kuitenkin tehokkain ratkaisu. Mikäli hiilivuotoa jatkossakin joudutaan torjumaan erilaisilla kompensaatiomekanismeilla, esimerkiksi päästöoikeuksien ilmaisella alkujaolla ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiolla, olisi hyvä, että näiden soveltamiseen olisi käytössä EU:n laajuisia mekanismeja. Kansalliset ratkaisut voivat asettaa eri EU maat keskenään eriarvoiseen asemaan kompensaation suuruudesta riippuen. Ainakin Saksa, Espanja, Alankomaat ja EU:n ulkopuolisista maista Norja kompensoivat jo nyt päästökaupan epäsuoria kustannuksia teollisuudelle. Bioenergian merkittävästi suurempien käyttömäärien saavuttaminen edellyttää, että käytettävä biomassa on kestävällä tavalla tuotettua ja energiakäytössä hiilineutraalia. Puun energiakäytön kestävyyden

20 todistaminen tulee sisällyttää metsänhoidon kestävyyden todentaviin säädöksiin ja järjestelmiin. Suomen kannalta on ydinkysymys, että EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa varmistuu, että kestävästi tuotettu biomassa lasketaan edelleen hiilineutraaliksi.