Nro 92/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nro 92/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.08.2010"

Transkriptio

1 - PÄÄTÖS Nro 92/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab:n biokaasulaitosta. HAKIJA Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab c/o Ekorosk Oy, Launisaarentie Pietarsaari LAITOS JA SEN SIJAINTI Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab Hopeakivenlahdentie 50, Kokkola LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 g) -kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto, koska kyseessä on jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. Lupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta. Oy Pohjanmaan biokaasu - Österbottens Biogas Ab:lla ei ole toiminnalleen vielä muita lupia. Biokaasulaitoksesta on tehty YVA-lainsäädännön mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset esitettiin YVA-selostuksessa. Yhteysviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta (LSU-2009-R-9(531)). Biokaasulaitoksen alueella on voimassa vaiheittain laadittu Keski-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa ja Keski- Pohjanmaan liitossa on vireillä maakuntakaavan 3.vaiheen laatiminen. Biokaasulaitoksen alue on kaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) ja sen lähistöllä kulkee viheryhteystarve Kruunupyystä Harrinniemeen. Kokkolan kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymässä yleiskaavassa suunnitellun biokaasulaitoksen alue on merkitty ET-alueeksi eli yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Kokkolan kantakaupungin yleiskaavoitusta (yleiskaava 2030) ollaan parhaillaan uusimassa ja sen on määrä valmistua vuoteen 2010 mennessä. Uusi yleiskaava korvaa voimaan tullessaan aikaisemman kaavan. Alueen asemakaavoitusta ollaan parhaillaan uudistamassa alueelle tulevan uudistetun jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen sovittamiseksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle. Aluetta laajennetaan aavistuksen verran koilliseen ja samalla päivitetään suojaviheralueen laajuus. Kokkolan kaupungin valtuuston hyväksymässä asemakaavassa kiinteistö on kaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteidenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ETJ). Asemakaava on korvaamassa aikaisemman ( ) asemakaavan, jossa kiinteistö on kaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Uutta asemakaavaa ei ole vielä vahvistettu. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Biokaasulaitos sijoittuu kiinteistölle , joka on pinta-alaltaan m 2. Biokaasulaitoksen toimintojen vaatima kokonaispinta-ala on noin 2,9 ha, josta biokaasulaitosalue tulee olemaan noin 0,8 ha ja jälkikypsytyskentät noin 2,1 ha. Kiinteistö on Kokkolan kaupungin omistuksessa. Biokaasulaitos sijoittuu Hopeakivenlahteen Kokkolan kaupungin Ykspihlajan satama- ja teollisuusalueen yhteyteen noin 6 km kaupungin keskustasta Kokkolan Veden uuden, rakenteilla olevan jätevedenpuhdistamon välittömään läheisyyteen. Laitos sijoitetaan nykyisen jätevedenpuhdistamon sakokaivolietteen vastaanottoaseman ja lietteen kuivatusaltaiden koillispuolelle ja uuden jätevedenpuhdistamon luoteispuolelle. Mädätteen jälkikypsytyskenttä sijoitetaan nykyisen lietteen kompostointialueen kohdalle. Biokaasulaitoksen sijainti suhteessa Kokkolan kaupunkiin on esitettynä kuvassa 1 ja kuvassa 2 on esitettynä biokaasulaitoksen ja jälkikypsytyskentän sijoittuminen jätevedenpuhdistamon alueelle.

3 3 Kuva 1. Kokkolan biokaasulaitoksen ja jälkikypsytyskentän (kuvassa kompostointialue) sijainti jätevedenpuhdistamoalueella Naapurikiinteistöt Biokaasulaitoksen pohjoispuolella on Perämeren Hopeakivenlahti noin 300 m etäisyydellä. Väliin jää vanhan jätevedenpuhdistamon aluetta ja metsää. Rummelön - Harrbådan Natura alue ja lintuvesien suojelualue ovat lähimmillään noin 200 m etäisyydellä laitosalueen pohjois- ja itäpuolella. Natura-alueen ja laitosalueen välinen maasto ja laitosalueen eteläpuolinen maasto on virkistys- ja ulkoilukäytössä olevaa metsää, joka on Kokkolan kaupungin omistuksessa. Etäisyyttä laitokselta lähimmälle ulkoilureitille on arviolta 500 m. Koillispuolella lähimmät huvila-asutukset sijoittuvat noin 400 m etäisyydelle ja itäkaakossa on laajempi Harrinniemen, Rummelön ja Sannanrannan huvila-asutusalue noin 1-2 km etäisyydellä. Alueen loma-asunnot sijoittuvat kaupungin vuokratonteille ja laitosaluetta lähimpien loma-asukkaiden tonttien vuokrasopimuksia ei ole jatkettu niiden päätyttyä riittävän suojaetäisyyden takaamiseksi jätevedenpuhdistamoon ja sen yhteyteen tulevaan biokaasulaitokseen. Yksityisomistuksessa olevia tontteja laitosalueen läheisyydessä ei ole. Biokaasulaitoksen läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Lähimmät asuinalueet sijoittuvat lähes 3 km etäisyydelle Pikiruukkiin ja Tullimäkeen. Uusi jätevedenpuhdistamo tulee sijoittumaan välittömästi biokaasulaitoksen kaakkoiseteläpuolelle ja jälkikypsytyskentän koillispuolelle. Biokaasulaitoksen lounaispuolella on Ykspihlajan teollisuusalueen toimintoja lähimmillään 500 m etäisyydellä, missä sijaitsee Boliden Kokkola Oy:n laitosalue. Alueen nykyinen ja tuleva käyttö Biokaasulaitoksen alue on nykyisellään luonnontilaista metsää. Välittömästi alueen vieressä on kuitenkin nykyinen Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamo, sakokaivolietteen vastaanotto- ja käsittelyasema ja jätevesilietteen kompostointikenttä. Myös tulevaisuudessa alueella on jätevedenpuhdistamo, jonka sijainti tulee siirtymään suunnitellun biokaasulaitoksen etelä-kaakkoispuolelle.

4 4 Ympäristön tila ja laatu Ilmasto ja ilmanlaatu Kokkola kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Sääoloissa suuret lämpötilojen ja sääolosuhteiden vaihtelut ovat tyypillisiä rannikkoalueella. Kruunupyyn lentoasemalla vuoden keskilämpötila on 3 C ja sadanta 526 mm. Vallitseva tuulensuunta on etelästä, kaakon ja lounaan väliltä (49 %). Pohjoisesta (12 %), idästä (7 %) ja lännestä (11 %) tulee selvästi harvemmin. Kokonaan tyyntä (alle 0,5 m/s) alueella on vain harvoin (6 %). Kokkolan ilmanlaatuun vaikuttavat liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöt. Paikallisten päästölähteiden lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ilmapäästöt ovat Kokkolassa pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuodesta Rikkioksidipäästöt Kokkolassa ovat vaihdelleet välillä t/a, typenoksidien päästöt t/a ja hiukkaspäästöt t/a. VOC- päästöselvityksen mukaan ihmistoiminnasta aiheutuviksi VOC- päästöiksi arvioitiin noin 656 t/a (2002). Suurin osa päästöistä muodostuu liikenteestä. Mittauksissa vuonna 2002 Ykspihlajan teollisuusalueella havaittiin haihtuvia hiilivetyjä (TVOC) 9 30 g/m 3. Kokkolan ilmanlaatutiedot vuosilta Vuonna 2007 ilmanlaatu Kokkolassa oli aikaisempien vuosien tavoin pääasiassa hyvä, Ykspihlajan teollisuusalueella lähes 90 % ajasta. Kokkolan kaupungissa seurataan vuosittain ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, keskustassa Pitkänsillan kadulla ja Ykspihlajan teollisuusalueella. Vuosina ilmanlaatu Kokkolassa oli aikaisempien vuosien tavoin pääasiassa hyvä, Ykspihlajan teollisuusalueella noin 90 % ajasta. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin selvästi useimmiten Kokkolan keskustassa (vuonna 67 % ajasta) ja Ykspihlajassa (vuonna 74 % ajasta). Kokkolan kaupungin ilmanlaadun suurin ongelma aiheutuu tieliikenteen typenoksidien päästöistä ja hiukkasten ajoittain korkeista pitoisuuksista. Teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidien päästöt ovat suuremmat, mutta eivät aiheuta kaupungin ilmanlaadulle yhtä suurta haittaa johtuen päästölähteiden sijainnista ja päästökorkeudesta. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin katuja puhdistetaan ja ilmassa on myös paljon kasvien siitepölyä. Edelleen myös metallit muodostavat Kokkolassa ympäristöön kertyvinä ilmansuojeluongelman. Ilmanlaatu on vuosina ollut samalla tasolla kuin ympäristölupahakemuksessa ja YVA-menettelyssä vertailupohjana käytettynä vuonna Biokaasulaitoksesta biokaasun ja poikkeustilanteissa kevyen polttoöljyn poltosta aiheutuvien savukaasupäästöjen osuudet ovat myös vuosien ilmanlaatuun verratessa vain prosentin tuhannesosan tasolla Kokkolan kaupungin kokonaispäästöistä. Kokkolan kaupungissa ei seurata hajukaasujen päästöjä mittauksin. Kokkolassa voidaan havaita ajoittaisia hajupäästöjä. OMG Kokkola Chemicals Oy:n laitoksilta pääsee ilmaan etikkahappoa, josta aiheutuu ajoittain hajuhaittaa Ykspihlajan teollisuusalueella sekä lähiympäristössä. Vuonna 2007 Kokkolan ilmanlaatuun vaikuttivat UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtailta kulkeutuneet haisevat rikkiyhdisteet. Vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 tammikuussa Storkohmon lähialueella on ilmennyt hajuhaittoja, joista on otettu yhteyttä ympäristöpalveluihin. Hajuhaitat ovat aiheutuneet jätteiden siirrosta Storkohmon vanhalta kaatopaikka-alueelta uudelle vasta valmistuneelle kaatopaikka- alueelle. Viime vuosina eniten ilmoituksia on tullut Storkohmon kaatopaikasta. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon kompostointikentän ja UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaiden hajupäästöistä tulee vuositasolla pari ilmoitusta. Näiden lisäksi tulee yksittäisiä ilmoituksia maatalous- ja turkistarha-alueilta ja jätevesiviemäröinnin varrelta. Vuonna 2009 Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanotti joitakin ilmoituksia poikkeuksellisista tilanteista seudun laitoksilla (UPM Kymmene Pietarsaaressa, Kokkolan Voima), joista saattoi aiheutua haittaa ilmanlaadulle (hajua, hiukkasia). Kokkolan kaupun-

5 5 gin ympäristöpalvelut vastaanottavat vuosittain noin 10 ilmoitusta hajuhaitoista eri puolella Kokkolaa. Maa- ja kallioperä Maanpinta on biokaasulaitoksen alueella noin +0,8 +1,7 NN tasolla ja se viettää pohjoiseen ja luoteeseen kohti merenrantaa. Kokkolan alueella maankohoaminen on ilmastonmuutos huomioiden noin 4 5 mm vuodessa. Biokaasulaitoksen alueella maanpintaa tullaan nostamaan noin 2-3 m nykyisestä tasosta. Kokkolan alueen maaperän syntyyn ja rakenteeseen on vaikuttanut jääkausi sekä myöhemmin maan kohoaminen ja rantavoimat. Alueen pohjamaa on moreenia, jonka päälle on kerrostunut hiekkaa. Biokaasulaitos sijoittuu hiekasta koostuvan piiloharjun laidalle. Alue on suhteellisen homogeenista hiekkaa, jossa on paikallisesti hienojakoisempia kerroksia, hienoa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Hiekan vedenläpäisevyys on välillä m/s ja hienompien hiekkojen vedenläpäisevyys m/s. Alueen itäpuolella, harjun keskivaiheilla on karkeampaa hiekkaa ja soraa. Lähimmät moreenialueet sijoittuvat luoteeseen niemen kärkeen, jossa on myös kalliopaljastumia, sekä biokaasulaitosalueen eteläpuolelle, jossa on paikallinen moreeniharjanne. Biokaasulaitoksen alueella ei ole kalliopaljastumia. Peruskallio on alueella laadultaan kiillegneissiä, jossa on graniittisia juonia. Kallioperä on alueella noin m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden tila Biokaasulaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Patamäki ( ), sijoittuu noin 800 m biokaasulaitokselta etelään. Patamäen pohjavesialueella on neljä vedenottamoa, joista lähin Patamäen vedenottamo sijaitsee noin 3,8 km biokaasulaitokselta etelä-kaakkoon. Juomavesikelpoisia kaivoja on alueella Hopeakivenlahdessa ja Harrbådassa 13 vapaaajanasunnolla biokaasulaitokselta itä-koilliseen. Kaivojen vettä käytetään juomavetenä ja veden laatu ja riittoisuus on tiettävästi hyvä. Kaivot sijoittuvat harjun ydinalueelle, mihin ei ole virtausta biokaasulaitoksen suunnalta. Nykyisen jätevedenpuhdistamon toiminta ei ole vaikuttanut kaivovesien laatuun. Biokaasulaitoksen länsipuolella, nykyisen puhdistamon ja Boliden Kokkola Oy:n sivutuotteiden läjitysalueen välissä pohjavedenpinnan taso on välillä -0,08 +1,06. Biokaasulaitoksen paikkeilla pohjavesi on likimain samalla tasolla. Tammikuussa 2008 pohjavesi oli biokaasulaitoksen kohdalla tasovälillä +0,1 +0,3. Pohjavedenpinnan vaihtelu seuraa meriveden korkeutta. Ylivalumakausina pohjavesipinta voi olla paikoitellen aivan maanpinnan tuntumassa. Biokaasulaitoksen alueella maanpintaa tullaan korottamaan 2-3 m rakennustöiden yhteydessä, jolloin toiminta-alueen pohjavesi tulee olemaan syvemmällä. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pohjavesimallinnuksen perusteella biokaasulaitosalueelta ei suuntaudu virtausta pohjavesialueelle, jonka vedenjakaja sijaitsee harjumuodostumassa olevien pohjavesilammikoiden pohjoisosassa. Biokaasulaitoksen alueella pohjavesi virtaa pääasiassa pohjoisluoteeseen kohti merta. Alueen lounaisosassa virtausta tapahtuu myös luoteeseen Boliden Kokkola Oy:n jätevesialtaiden suuntaan. Boliden Kokkola Oy:n teollisuusjätteen alue on eristetty hydraulisesti alentamalla jätealueen pohjavesipintaa pumppaamalla, jolloin jätealueelta ei virtaa pohjavettä poispäin. (Saastamoinen ym. 2008a) Alueen pohjaveteen on kulkeutunut metallipitoisuuksia Boliden Kokkola Oy:n teollisuusjätteen alueelta ennen suojarakenteiden muodostamista. Pohjaveden laatuun on ollut vaikutusta myös mm. muilla teollisuusalueen jätetäytöillä ja teollisella toiminnalla, jäteveden puhdistamon toiminnalla, ilmaperäisellä kuormituksella ja luontaisella kuormituksella rikkonaisesta kallioperästä.

6 6 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Biokaasulaitos sijoittuu Perämeren rantavyöhykkeelle noin 300 m päähän merenrannasta. Merivesipinta vaihtelee alueella tasolla NN -1,84 NN +0,68. Meriveden keskivedenpinta on MW2008 = NN -0,71 (Merentutkimuslaitoksen vahvistama teoreettinen keskivesi Pietarsaaressa). Kokkolan edustan merialueen tilaa ja kuormituksen vaikutuksia on seurattu yli 30 vuoden ajan. Kokkolan edustan merialuetta ovat jo pitkään kuormittaneet asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Teollisuuden päästöistä tulee mm. metalleja, ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Kokkolan kaupungin käsitellyt jätevedet sisältävät lähinnä ravinteita ja happea kuluttavia yhdisteitä. Rannikkovesiin kulkeutuu myös hajakuormituksen tuomia ravinteita ja alunamaiden sisältämiä metalleja (rautaa, sinkkiä). Kokkolan edustan merialueen rehevyys on kasviplanktonin määrää kuvaavan a- klorofyllipitoisuuden perusteella pienentynyt etenkin jätevesien purkualueiden läheisyydessä. Lievästi rehevä alue on vetäytynyt aivan jätevesien purkualueiden tuntumaan, kun se luvuilla ulottui huomattavasti ulommas merelle. Kokkolan edustalla meriveden fosforipitoisuus selittää tilastollisesti paremmin meriveden rehevyyttä kuin typpipitoisuus. Kasvillisuus, eläimet ja luonnon monimuotoisuus Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Kokkolan seutu sijoittuu keski- ja eteläboreaalisen alueen vaihettumisvyöhykkeeseen. Merellinen sijainti sekä nopea maankohoaminen antavat oman leimansa kasvillisuudelle (Kalliola 1973). Biokaasulaitoksen alue on pääosin mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta. Mäntyjen oksilla ja rungolla on runsaasti levää. Pohjakerros on monin paikoin paljasta hiekkaa ja havukariketta. Metsälauhaa ja joitakin sammalia kasvaa siellä täällä. Biokaasulaitokselta Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitseville Fortumin ja Kokkolan Voiman voimalaitoksille johdettava kaasulinja sijoittuu tien ja radan rinnalle. Linjareitti on pääosin kuivahkoa eri-ikäistä sekapuukangasta. Biokaasulaitoksen lähialueiden kasvillisuus on vyöhykkeistä maankohoamisrannikon kasvillisuutta. Rannat ovat matalia niittyjä ja ruovikoita, jotka vaihettuvat pensaikoiden, lepikoiden ja lehtipuuvaltaisten metsien kautta Ykspihlajan niemen sisäosissa puolukkatyypin mäntymetsiksi. Kasvillisuuden puolesta suunnitellun biokaasulaitoksen läheisyydessä luonnontilaisia, arvokkaita kohteita ovat n. 200 m pohjoiseen Rummelön-Harrbådan Natura 2000-alue (FI ), n. 2 km kaakkoon Sannanrannan saniaiskorpi (metsälain 10 mukainen erityisen tärkeä elinympäristö) sekä n. 1,5 km kaakkoon Sandstranspottenin entinen kluuvilampi (vesilain 15a mukainen luontotyyppi). Biokaasulaitoksen lähialueen uhanalaisista luontotyypeistä suurin osa sijaitsee Rummelön- Harrbådan Natura-alueella. Äärimmäisen uhanalaiseen (CR) maankohoamisrannikon metsien kehityssarjojen -luontotyyppiin luetaan kuuluvaksi kaikki luonnontilaiset metsäalueet, jolloin myös biokaasulaitoksen alue voidaan luokitella tähän tyyppiin kuuluvaksi. Suunnitellun biokaasulaitoksen alueen linnusto koostuu pääasiassa mäntykankaiden tyyppilajistosta. Suunnitellun laitosalueen ulkopuolella sijoittuvilla rehevämmillä metsäalueilla tavataan kosteissa paikoissa mm. pyitä. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole uhanalaisten petolintujen pesäreviirejä. Kokonaisuudessaan hankealueen lähialueen linnusto on tavanomaista. Biokaasulaitoksen lähialueella sijaitsee kaksi linnustollisesti arvokasta kohdetta; Rummelö-Harrbådan Natura 2000-alue ja Sandstranspottenin umpeen kasvava kluuvilampi. Natura-alue on linnustollisesti yksi Kokkolan runsaslajisimmista alueista. Alueella on tavattu 41 lajia, joista 86 pesii alueella säännöllisesti ja 14 epäsäännöllisesti. Alue on myös merkittä-

7 7 vä sulkasato- ja muutonaikainen levähdyspaikka ja mm. yksi maamme tärkeimmistä joutsenten kevät- ja syysmuuttoalueista. Alueella on tavattu myös harvinaisia lintulajeja. Sandstrandspottenin entisellä soistuneella kluuvilammella tavataan runsaasti erilaisia kahlaajia ja mm. luhtahuittia. Sannanrannan alueen huviloiden länsipuolella sijaitsevassa metsikössä sekä Rummelö- Harrbådan Natura-alueella esiintyy liito-oravia. Itse biokaasulaitoksen sijoituspaikalla lajia ei olemassa olevien tietojen mukaan esiinny eikä lajin esiintymisestä tehty myöskään YVA-selvitysten yhteydessä havaintoja. Alue on mäntyä kasvavaa nuorehkoa kangasmetsää eikä aluetta voida pitää liito-oravalle sopivana elinympäristönä. Sannanrannan huvilaalueella ja Ykspihlajan Potin tuntumassa on tehty lepakkohavaintoja. Kokkolan seudulla tavataan pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa. Molemmat lajit ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeja. YVA-selvityksen yhteydessä maastokäynnillä ei tehty havaintoja lepakoista. Rummelön-Harrbådan Natura 2000-alue (FI , 236 ha, SPA/SCI) sijaitsee suunnitellun biokaasulaitoksen itä- ja pohjoispuolella lähimmillään noin 200 m etäisyydellä. Alueella voidaan nähdä kasvillisuuden muuttumista eri rantaniittyvyöhykkeiden kautta pajukoksi ja edelleen lehtomaiseksi rantametsäksi ja lopuksi karuksi männiköksi. Alueella on vahvistettu asemakaava, johon on merkitty SL-merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla suojeltava osa. Alue on rauhoitettu Kokkolan kaupunginhallituksen päätöksellä. Kaupungin omistaman Natura-alueen osalta on tehty sopimus maa- ja vesialueiden suojelusta luonnonsuojelulain tarkoittamana yksityismaiden luonnonsuojelualueena. Natura-alueeseen kuuluva, Kokkolan kaupungin omistuksessa oleva alue on perustettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä luonnonsuojelulain mukaiseksi yksityismaan luonnonsuojelualueeksi. Suurin osa Natura-2000-kohteesta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, Rummelön-Harrbådan-Hopeakivenlahden lintuvesi (LVO100210, 233 ha). Alue on luokiteltu myös Suomen tärkeäksi lintualueeksi (FINIBA) ja Suomen kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA). Kokkolan saariston (FI , ha) Natura 2000-alue on suunnitellulta biokaasulaitokselta 2,5 km pohjoiseen ja 4 km koilliseen. Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Biokaasulaitoksen lähialueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja ympäristö- tai perinnemaisemakohteita eikä alueita. Rummelön Elban alueen laidunnetut rantaniityt on luokiteltu ylikunnallisesti arvokkaaksi maisemakohteeksi. Lähialueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja rakennettuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Sannanrannan huvila-alue noin 1,5 km biokaasulaitokselta kaakkoon on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Se on Kokkolan vanhin yhtenäinen huvila-asutusalue, joka muodostui 1860-luvulla. Alueen rakennukset ovat Vanhansataman yleiskaavalla suojeltuja. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa ollaan päivittämässä ja Sannanrannan huvila-alue on esitetty laajennettuun aineistoon. Biokaasulaitoksen lähistöllä ei ole rakennussuojelulain nojalla suojeltuja kohteita. Lähin suojeltu rakennus on Ykspihlajan satamakonttori noin 3,8 km suunnitellulta biokaasulaitokselta lounaaseen teollisuusalueen toisella puolella. Biokaasulaitosta lähin muinaismuistolain nojalla suojeltu historiallinen muinaisjäännös Harrbådantie (tunnus museoviraston muinaisjäännösrekisterissä ) on alle 1 km suunnitellulta biokaasulaitokselta itä-kaakkoon Harrbådantien varressa metsässä.

8 8 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Biokaasulaitoksessa käsitellään lietteitä mädättämällä ja tuotteeksi saadaan humustuotetta ja biokaasua. Biokaasulaitoksen prosessi koostuu seuraavista yksikköprosesseista: Käsiteltävien lietteiden vastaanotto ja välivarastointi Sako- ja umpikaivolietteiden esikäsittely Syötteen valmistus Mädätys Kaasun katkaisu Mädätteen välivarastointi Mädätteen mekaaninen kuivaus Mädätteen jälkikypsytys Biokaasun käsittely ja CHP-yksikkö tai johtaminen paikalliseen voimalaitokseen Hajukaasujen käsittely Rejektiveden keräys ja johtaminen jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn Kaikki toiminnot ja rakenteet suunnitellaan ja rakennetaan vastaamaan sivutuoteasetuksen EY 1774/2002 vaatimuksia. Laitos on jatkuvatoiminen ympäri vuoden. Syöttö tapahtuu automatiikan avulla ja laitos on toiminnassa myös miehittämättömänä aikana. Miehitettynä laitos on kahdessa vuorossa ja prosessin valvonta hoidetaan yhdessä viereisen jätevedenpuhdistamon kanssa, jonka alueelle valvomo sijoittuu. Vastaanotto- ja välivarastotilat mitoitetaan riittävän suuriksi, jotta hallittu vastaanotto ja varastointi ovat mahdollisia myös tilapäisissä häiriötilanteissa ja huoltoseisokkien aikana. Laitoksessa tuotettu biokaasu tullaan ohjaamaan hyötykäyttöön. Kaasu tullaan joko käyttämään laitoksella sähkön- ja lämmöntuotannossa CHP-yksikössä, johtamaan paikallisten voimalaitosten käyttöön korvaamaan turvetta ja puuperäisiä polttoaineita tai tuotteistamaan liikennepolttoaineeksi. Biokaasulaitoksella varaudutaan ylimääräisen biokaasun soihtupolttoon poikkeus- ja häiriötilanteissa. Valmista humustuotetta tullaan käyttämään alkuvaiheessa Storkohmon jätteenkäsittelyalueen maisemoinnissa ja mahdollisesti muiden alueen kaatopaikkojen maisemoinnissa. Myöhemmin humustuotetta käytetään Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungin viherrakentamisessa sekä kysynnästä riippuen myös muussa maanparannuskäytössä. Humustuotteelle tullaan hakemaan Eviran tuotehyväksyntä jo biokaasulaitoksen toiminnan alkuvaiheessa. Biokaasulaitoksen toiminnan liittyminen jätevedenpuhdistamon toimintaan Biokaasulaitoksen toiminta liittyy kiinteästi Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon toimintaan. Jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä, joka vaatii asianmukaisen käsittelyn ja tähän tarkoitukseen suunnitellaan biokaasulaitosta. Lietteen käsittelyssä biokaasulaitoksella taas muodostuu rejektivettä, joka tulee käsitellä asianmukaisesti ja se voidaan hoitaa parhaiten jätevedenpuhdistamon yhteydessä rejektivesien ominaisuudet huomioivalla erilliskäsittelyllä. Lähtökohtana on, että biokaasulaitoksen rakentaminen ajoittuu samanaikaiseksi jätevedenpuhdistamon kanssa ja laitokset voidaan ottaa käyttöön samanaikaisesti. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolla on vuonna 2005 myönnetty ympäristölupa (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 47/2005/1, ), johon Vaasan hallintooikeus on tehnyt muutoksia päätöksessään 07/0560/2, Lupa edellyttää laitoksen uusimista kokonaisuudessaan. Puhdistamon yleissuunnitelma on laadittu , laitoksen toteutussuunnittelu on aloitettu syksyllä 2008 ja suunnitelmien on määrä valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Laitoksen rakentaminen on aloitettu vuoden 2010 keväällä ja tavoitteena on ottaa uusi jätevedenpuhdistamo käyttöön vuoden 2012 alussa.

9 9 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Biokaasulaitokselle tulevien lietteiden kokonaismäärä on enintään t/a. Laitokselle toimitetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamoiden lietteitä enintään t/a, sako- ja umpikaivolietteitä enintään t/a ja teollisuuden lietteitä enintään t/a. Jätevedenpuhdistamo- ja sakokaivolietteiden keskinäiset osuudet voivat vaihdella kokonaismäärän pysyessä samana riippuen jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvistä yleisemmistä järjestelyistä. Yhdyskuntalietteiden käsittelyvaatimukset ovat samanlaiset ja laitoksen vastaanotto- ja välivarastotilat mitoitetaan siten, että laitokselle voidaan ottaa vastaan ja käsitellä jokaisen lietejakeen mukaiset enimmäismäärät. Teollisuuden lietteitä laitokselle otetaan, mikäli paikallinen teollisuus päätyy niitä sinne toimittamaan. Kokkolan jätevesilietteet johdetaan suoraan esikuivattuina (noin 7 %) biokaasulaitokselle. Muiden kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden lietteet kuivataan (noin %) paikallisilla puhdistamoilla ennen biokaasulaitokselle kuljettamista. Sako- ja umpikaivolietteistä Pietarsaaren osuus sisältyy jätevedenpuhdistamon lietteisiin, mutta Kokkolan ja muiden lähikuntien lietteet tuodaan biokaasulaitokselle ilman esikäsittelyä tai kuivausta (kuiva-aine noin 1,8 %). Toiminnan turvallisuuden ja lopputuotteen laadun takaamiseksi alueen teollisuuden lietteistä biokaasulaitokselle tullaan vastaanottamaan ainoastaan lietejakeita, jotka eivät edellytä erityiskäsittelyä, kuten pastörointia ja jotka eivät laatunsa puolesta vaaranna lopputuotteen laatua. Nykyisellään laitokselle soveltuvia lietteitä ovat mm. peruna- ja rehuteollisuuden lietteet. Tulevaisuudessa nahkateollisuuden prosessien kehittyessä ja raskasmetallipitoisuuksien pienentyessä biokaasulaitokseen voitaisiin ottaa myös nahkateollisuuden lietteitä. Laitokselle ei oteta sivutuoteasetuksen piirissä olevia eläinperäisiä lietteitä, kuten teurasteollisuuden lietteitä. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitokseen vastaanotettavat lietemäärät. Biokaasulaitokseen vastaanotettavat lietemäärät. Jätekoodi Määrä t/a % TS Määrä t VS/a Jätevedenpuhdistamolietteet , Sako- ja umpikaivolietteet , Teollisuuden lietteet , perunateollisuus rehuteollisuus nahkateollisuus* TS=kuiva-ainepitoisuus VS=orgaanisen aineen määrä *) Nahkateollisuuden lietteitä otetaan vastaan vain, mikäli sen raskasmetallipitoisuudet ovat niin pienet etteivät humustuotteen laatu ja käytettävyys heikkene

10 10 Käytettävät kemikaalit ja polttoaineet Biokaasulaitoksessa käytettäviä kemikaaleja ovat lietteenkuivauksessa käytettävä polymeeri ja höyryntuotannon kattilakemikaalit. Lisäksi syötteen valmistuksessa voidaan joutua käyttämään happoa tai lipeää ph:n säätämiseen riippuen lietteen ph:sta. Polymeeri toimitetaan ja varastoidaan laitoksella jauhemaisena ja se liuotetaan vasta juuri ennen käyttöä erillisessä polymeerin valmistus yksikössä. Jauheena sitä tarvitaan laitoksen käyttöön arviolta kg/a. Höyryntuotannon kattilakemikaalien tarve on hyvin vähäinen. Laitoksella käytetään FDA-hyväksyttyä kemikaalia (esim. Optiguard MCA5418E) vapaan hapen sitomiseen korroosion estämiseksi. Laitoksella ei säädetä syötteen ph:ta säännöllisesti kemikaaleilla, vaan happoa tai emästä käytetään pieniä määriä ainoastaan tarvittaessa. Kaikki kemikaalit varastoidaan määräysten mukaisissa suoja-altailla varustetuissa säiliöissä, jotka ovat koolta pieniä, noin 50 litraa - 1 m 3. Polymeeriä varastoidaan erillisessä polymeerin valmistustilassa, höyryntuotannon kattilakemikaaleja höyryntuotantotilan yhteydessä ja happoa ja/tai emästä, mikäli niitä tullaan tarvitsemaan, laitostilassa syötteen valmistussäiliöiden läheisyydessä. Kevyttä polttoöljyä käytetään syötteen esilämmityksessä varapolttoaineena ja alkuvaiheessa toimintaa käynnistettäessä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan asianmukaisessa suoja-altaalla varustetussa kaksivaippaisessa metallisessa säiliössä (koko 3 m 3 ), joka sijoitetaan höyrynkehitintilan ulkopuolelle rakennuksen pohjoisseinustalle. Raakavesi Puhdasta raakavettä käytetään laitostilojen ja tarvittaessa ajoneuvojen renkaiden pesuvetenä, välpepesurin vetenä, saniteettivetenä, höyryntuotantoon sekä polymeeriliuosten tekemiseen. Raakavedentarve on arviolta m 3 /a eli noin 3-5 m 3 /vrk. Vesi toimitetaan laitokselle teollisuusalueen pintavesilaitokselta. Jätevedenpuhdistamon teknistä vettä voidaan mahdollisesti hyödyntää osaan laitostoiminnoista. Lisäksi laitoksen käynnistysvaiheessa raakavettä voidaan tarvita syöttösakeuden säätämiseen, mikäli sako- ja umpikaivolietteiden esikuivatuksesta ei alkuvaiheessa saada riittävästi vettä. Laitoksen toimiessa käytetään syöttösakeuden säätämiseen sakokaivolietteiden esikuivauksesta saatavaa puhdasta rejektivettä. Biokaasulaitosalueen rakennukset ja laitteet Biokaasulaitosalueelle tulee kolmikerroksinen rakennus (670 m 2 ja 7550 m 3 ), johon sijoitetaan kaikkien lietteiden vastaanotto, sako- ja umpikaivolietteen esikäsittely, syötteen valmistus, höyrynkehitin, kaasun katkaisuallas, mädätteen välisäiliö, mädätteen mekaaninen kuivaus, rejektivesisäiliöt, lietteiden pumput ja kuljettimet, kemikaalien säiliöt sekä sosiaalija huoltotilat. Rakennuksen yhteyteen tulee katettu tila mekaanisesti kuivatulle, jälkikypsytykseen lähtevälle mädätteelle. Lisäksi alueelle tulee kaksi mädätysreaktoria (á m 3 ). Biokaasun varastointia varten alueelle tulee kaasukello ja mahdollisesti erikseen energiantuotantoa varten CHP-yksikkö sähkön ja lämmön tuotantoa varten. Tuotettu kaasu voidaan myös päätyä johtamaan putkella paikalliseen voimalaitokseen hyötykäyttöön tai tuotteistamaan liikennepolttoaineeksi. Kaikki rakennukset ja rakenteet tehdään maan päällisinä. Alueen maanpinta korotetaan noin 3 m, likimain tasolle +3,8...+4,3 NN. Perustamissyvyys tulee olemaan enimmillään 2,0 m nykyisestä maanpinnan tasosta likimain korkeustasolla -0,7...-1,2 NN. Alueen pohjavesipinta seuraa merivedenpinnan vaihteluita ja se on biokaasulaitoksen lähialueella ollut välillä -0,08 +1,06 NN. Viereisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen liittyen GTK on selvittänyt mallinnuksella rakennustöiden aikaisen pohjavesipinnan alentamisen vaikutusta virtaussuuntiin. Laskelmien perusteella pohjavesipinta voidaan alentaa puhdistamon alueella rakennusvaiheessa kahdessa osassa tasoon -0,5 NN ja pienempinä osina tasoon -1,5 NN ilman vaikusta pohjaveden virtaussuuntiin Boliden Kokkola Oy:n jätealueella. Jä-

11 11 tealue on eristetty hydraulisesti pohjavesipintaa alentamalla, jolloin jätealueelta pohjavedet eivät pääse virtaamaan ulospäin. Pohjavesipinnan alentaminen tulee rajoittumaan rakennusaikaan ja laitoksen toiminta-aika ei vaikuta alueen pohjaveden tasoon eikä virtaussuuntiin. Kiinteistön piha-alue asfaltoidaan ja toimintojen alueilta sade- ja sulamisvedet kerätään hallitusti ja johdetaan viereiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Muilta osin pihaalueen sade- ja sulamisvedet johdetaan sulkukaivon kautta maastoon. Mekaanisesti kuivatun mädätteen jälkikypsytyskenttä sijoittuu nykyiselle lietteen kompostointialueelle biokaasulaitosalueen eteläpuolelle. Jälkikypsytyskenttä on päällystetty ja alueelle kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan viereiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lietteiden käsittelyprosessi Lietteiden vastaanotto, varastointi ja esikäsittely sijoittuvat suljettuun, alipaineistettuun rakennukseen, joista hajukaasut kerätään käsiteltäviksi. Purkutilat varustetaan automaattisesti sulkeutuvilla nosto-ovilla, jolloin lietekuorman purku tapahtuu aina suljetuissa sisätiloissa. Lisäksi lietteen purkutilat varustetaan kuljetuskaluston pesumahdollisuudella, jolloin ajoneuvot voidaan tarvittaessa huuhdella laitostiloista lähdettäessä. Pesuvedet johdetaan lietteen vastaanottoon. Lietekuormat tarkastetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Autot purkavat kuormansa vastaanottohallissa oleviin vastaanottoaltaisiin ja niistä liete johdetaan pohjapurkaimilla edelleen sekoitus- ja syöttösäiliöihin, joihin mitoitetaan mahtumaan noin kolmen vuorokauden lietemäärä. Sekoitus- ja syöttösäiliössä lietteiden kuivaainepitoisuus esisäädetään rejektivedellä tasolle TS 8±2 %. Kokkolan jätevedenpuhdistamolla muodostuva liete tiivistetään puhdistamolla (TS 6 8 %) ja pumpataan suoraan jätevesilietteiden sekoitus- ja syöttösäiliöön. Tarvittaessa jätevedenpuhdistamolle rakennetaan tiivistetylle lietteelle välivarasto syöttömäärien tasaamiseksi. Muiden jätevedenpuhdistamoiden lietteet tuodaan esikuivattuina (TS %) biokaasulaitokselle säiliöillä tai konteilla viitenä päivänä viikossa normaalina työaikana. Jätevedenpuhdistamolietteet puretaan lietteiden vastaanottoaltaaseen, joista ne edelleen johdetaan pohjapurkaimella sekoitus- ja syöttösäiliöön. Teollisuuden lietteet (kuiva-aine noin 10,8 %) tuodaan myös esikäsiteltyinä säiliöautoilla tai konteilla ja puretaan vastaanottohallissa omaan erilliseen vastaanottoaltaaseen. Altaasta liete syötetään pohjapurkaimella teollisuuslietteiden sekoitus- ja syöttösäiliöön, jossa se laimennetaan rejektivedellä sopivaan kuiva-ainepitoisuuteen. Sako- ja umpikaivolietteet (kuiva-aine 1,8 %) tuodaan vastaavasti säiliöautoilla viitenä päivänä viikossa normaalina työaikana. Sako- ja umpikaivolietteet esikäsitellään kivenerotuksella ja välppäämällä kiinteät epäpuhtaudet, pumpataan omaan varastoaltaaseen ja edelleen mekaaniseen tiivistykseen (TS 5-7 %) ennen johtamista lietteiden sekoitus- ja vastaanottosäiliöön. Yksi sakokaivolietteiden vastaanottolinjoista varustetaan lämmitystä varten höyry-yhteellä rasvakaivolietteiden vastaanottoa varten. Esikäsittelyn kuivatusvedet (ns. puhtaat rejektivedet, m 3 /a) johdetaan erilliseen rejektivesisäiliöön (150 m 3 ), josta vettä käytetään syötteen kosteuden säätämiseen. Välppeet (noin 1500 t/a) kuljetetaan Storkohmon kaatopaikalle jäteautoilla. Syötteen valmistus Esikäsitellyt lietteet pumpataan sekoitus- ja vastaanottosäiliöistä lämpöeristettyihin syötteenvalmistussäiliöihin (á 25 m 3, 2 kpl). Edelleen tässä vaiheessa voidaan syöttösakeutta (TS 8±2 %) säätää rejektivedellä. Syötteen ph:n säätöön tasolle 7 varaudutaan ja tarvittaessa käytetään happoa tai lipeää. Laitoksen mesofiilistä mädätysprosessia varten syötteen lämpötila nostetaan ºC:seen. Syöte lämmitetään höyryllä, joka kehitetään biokaasulla toimivassa höyrykattilassa tai höyrynkehittimessä. Höyryn tuottamiseen tarvitaan biokaasua arviolta 40 % laitok-

12 12 sen tuotannosta, eli noin MWh/a. Lisä-/varapolttoaineena käytetään tarvittaessa kevyttä polttoöljyä. Valmiin syötteen määrä ja lämpötila mitataan. Syötteen valmistussäiliöstä syöteseos pumpataan syöttöpumpuilla vuorotellen molempiin biokaasutusreaktoreihin. Hygienisointiyksikkö Kokkolan biokaasulaitosta ollaan suunnittelemassa pääasiassa Kokkolan jätevedenpuhdistamolla sekä Kokkolan kaupunginalueella muodostuvien yhdyskuntalietteiden käsittelyyn. Laitossuunnittelussa ja ympäristölupahakemuksessa varaudutaan mahdollisuuteen ottaa vastaan pieniä määriä teollisuuden lietteitä. Toiminnan turvallisuuden ja lopputuotteen laadun takaamiseksi alueen teollisuuden lietteistä biokaasulaitokselle tullaan vastaanottamaan ainoastaan lietejakeita, jotka eivät edellytä hygienisointia esimerkiksi pastöroimalla ja jotka eivät laatunsa puolesta vaaranna lopputuotteen laatua. Nykyisellään laitokselle soveltuvia lietteitä ovat mm. peruna- ja rehuteollisuuden lietteet. Laitokselle ei oteta sivutuoteasetuksen piirissä olevia eläinperäisiä lietteitä, kuten teurasteollisuuden lietteitä. Eviran mukaan hygienisointiyksikkö ei ole laitoksella tarpeen, koska sinne ei toimiteta sivutuoteasetuksen EY 1774/2002 mukaisia eläinperäisiä lietteitä. Laitokselle ei olla rakentamassa hygienisointiyksikköä. Teollisuuslietteiden osalta on aina etukäteen selvitettävä, että ne eivät sisällä eläinperäisiä jakeita. Mädätys Mädätys toteutetaan biokaasutusreaktoreissa (2 kpl á m 3 ), joissa lietteet käsitellään mesofiilisessä prosessissa noin 37 ºC lämpötilassa. Tavoiteviipymä reaktorissa on vuorokautta. Mädätysreaktorit varustetaan jatkuvatoimisella mekaanisella sekoituksella ja niihin järjestetään pintalietteen ja vaahdon poistomahdollisuus. Mekaanisen sekoittimen on todettu olevan käyttövarmuudeltaan paras. Reaktorit on varustettu lämpötilan ja pinnankorkeuden mittauslaitteistoilla sekä yli- ja alipaineen varoventtiileillä, ylivuotokaivolla ja kaasulukolla. Reaktoreissa on näytteenottoyhteydet eri tasoille sekä syöttö- ja poistoputkissa. Mädätys on anaerobista metaanikäymistä, jossa bakteerit hajottavat orgaanista ainesta (hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja) muodostaen metaania, hiilidioksidia ja vettä. Yksinkertaistettuna prosessissa hydrolyyttiset bakteerit hajottavat ensin biohajoavan aineen yksinkertaisiksi sokereiksi. Toisessa vaiheessa haponmuodostajabakteerit muuntavat sokerit rasvahapoksi, pääosin etikkahapoksi. Lopuksi metaanibakteerit muuntavat rasvahapot biokaasuksi. Syntyvä metaani poistetaan reaktorin yläosasta ja johdetaan vedenerotuksen ja rikinerotuksen kautta kaasukelloon. Poistettavan kaasun metaanipitoisuutta mitataan jatkuvatoimisella mittarilla. Mädätyksessä muodostuva rejektivesi, pinnalle muodostuva vaahto ja pintaliete johdetaan niille suunniteltavaan erilliseen rejektiveden käsittelyyn viereiselle jäteveden puhdistamolle. Prosessin säätämisessä käytetään pääasiassa mädätettävän lietteen ph:n ja lämpötitan mittausta, reaktorin pinnankorkeuden säätämistä sekä poistettavan kaasun metaanipitoisuuden mittaamista. Kaasun katkaisu Mädätetty liete eli mädäte pumpataan biokaasureaktoreista ilmastettuun kaasunpoistoaltaaseen (30 m 3, josta ilmastettuna 20 m 3 ). Mädätetty liete on anaerobisessa tilassa ja siinä on jäännöksiä mädätyksessä syntyvistä kaasuista, lähinnä metaania. Kaasunpoistoaltaassa jäännöskaasut poistetaan hallitusti strippaamalla mädäte ilmalla. Mädätteen ilmapitoisuuden kasvaessa mädätysprosessi pysähtyy. Kaasunpoistoaltaalta kaasut ja ylimääräinen ilma johdetaan kaasunkäsittelyyn biosuotimelle. Kaasunpoiston jälkeen mädäte pumpataan edelleen sekoittimella varustettuun mädätteen välisäiliöön (noin 500 m 3 ). Välisäiliö on mitoitettu kolmen vuorokauden mädätemäärälle.

13 13 Mädätteen mekaaninen kuivaus Mädätteen välisäiliöstä mädäte pumpataan kuivattavaksi lingoille (2 kpl), joille se kuivataan noin % TS. Mädätteen kuivauslingot sijoitetaan alipaineistettuun laitosrakennukseen, jonka poistoilmalle järjestetään käsittely biosuotimella. Kuivumisen tehostamiseksi mädätteeseen syötetään polymeeriliuosta, jonka tarve on noin 2-4 kg/t TS (noin 6-12 t/a). Kuivattua mädätettä muodostuu noin t TS/a, mikä vastaa noin m 3 /a. Lingoilta mädäte siirretään purkuruuveilla laitosrakennuksessa sijaitseviin laakasiiloihin, joista mädäte viedään etukuormaajalla jälkikypsytys/kompostointikentälle. Mädätteen kuljetus kompostikentälle tapahtuu arkipäivisin työaikaan. Mädätteen kuivauksen rejektivesi, noin m 3 /a, johdetaan omaan rejektivesisäiliöönsä (150 m 3 ) ja siitä edelleen viereisen jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettavaan erilliskäsittelyyn. Mädätteen jälkikypsytys kompostoimalla Mädäte kuljetetaan jälkikypsymään kompostiaumoihin jätevedenpuhdistamon nykyiselle asfaltoidulle kompostointikentälle (ala noin 2,1 ha). Kompostikentällä on jo olemassa sade- ja sulamisvesien keräysjärjestelmä, jonka avulla kompostikentälle kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan uudelle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kompostointia varten mädäte sekoitetaan esimerkiksi seulakauhalla tukiaineen kanssa likimain seossuhteessa 1:1 (tilavuus) ja aumataan. Tukiaineena käytetään hienoksi murskattua risu-, oksa- ja puuhaketta sekä kosteuden sitomiseen turvetta tai kutterinpurua. Risu- ja oksahake saadaan läheisestä Kokkolan puutarhajätteen keräyspisteestä valmiiksi haketettuna. Mädätteen ja tukiaineen yhteismäärä ennen jälkikypsytystä on noin m 3 /a. Jälkikypsytyskentälle voidaan muodostaa aumaa, jotka ovat pituudeltaan noin 50 m ja leveydeltään noin 10 m (tilavuus noin m 3 ktr). Kompostiaumojen lisäksi kentälle sijoitetaan noin 2-3 kk varasto tukiainetta. Lisäksi alueelle varataan tilaa aumojen kääntämiseen. Kompostoinnin alkuvaiheessa kompostia käännetään seulakauhalla tai vastaavalla muutaman viikon välein ja noin puolen vuoden kypsytyksen jälkeen harvemmin. Kompostoinnin tavoitelämpötila on 55 ºC ja ellei lämpötilaa saavuteta luonnostaan kompostointiprosessin ansiosta, varaudutaan aumojen alle puhaltamaan lämmintä ilmaa. Viipymäaika aumakompostissa on noin 9 kk. Jälkikypsytyskenttää ei rakenneta katettuna. Kuiva mädäte on lähes hajutonta verrattuna kosteaan lietteeseen ja kompostoinnin aikana hajupitoisuus vähenee edelleen, joten hajupäästöjen takia ei ole tarpeellista kattaa kenttäaluetta. Vähäisiä määriä hajukaasuja ja pölyä voi levitä ainoastaan aumoja kasattaessa ja käännettäessä, eikä näiden päästöjen arvioida leviävän laajemmalle. Lähin loma-asunto on noin 400 m päässä ja välissä on puustoa. Pölyn ja vähäisten hajupäästöjen leviämistä voidaan estää riittävästi välttämällä aumojen kääntämistä voimakkaalla tuulella. Valmista jälkikypsytettyä humustuotetta muodostuu enintään noin m 3 /a. Humustuotteelle tullaan hakemaan Eviralta hyväksyntä maanparannusaine käytölle ja kompostointia tullaan seuraamaan Eviran vaatimusten mukaisesti. Humustuotteen hyödyntäminen Kompostoimalla jälkikäsiteltyä humustuotetta voidaan käyttää sellaisenaan maanparannusaineena tai sitä voidaan jatkojalostaa tarpeen mukaan esimerkiksi multatuotteeksi sekoittamalla siihen hiekkaa. Vuoteen 2015 saakka kompostoitu humustuote hyödynnetään

14 14 kokonaisuudessaan vanhan Storkohmon kaatopaikan sulkemiseen. Tämän jälkeen osa humustuotteesta käytetään alueen kaatopaikkojen maisemointiin ja osa Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien viherrakentamiseen sekä mahdollisesti myös muualla maanparannusaineena. Valmista humustuotetta kuljetetaan alueelta autokuljetuksina arkipäivisin päiväaikaan. Kuormat peitetään tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Tuotteen ja laitoksen on täytettävä lannoitelain ja -asetuksen sekä sivutuoteasetuksen asettamat vaatimukset, mikäli tuotetta käytetään maanparannusaineena muualla kuin suljetuilla alueilla. Laitossuunnittelussa ja toiminnassa huomioidaan jo alkuvaiheessa sivutuoteasetuksen vaatimukset eikä laitokselle tulla vastaanottamaan sellaisia teollisuuden lietteitä, jotka voisivat heikentää valmiin humustuotteen ominaisuuksia ja estää sen käytön viherrakentamisessa. Humustuotteen ja laitoksen hyväksyntä tullaan hakemaan Elintarviketurvallisuusvirastolta (Evira). Biokaasun käsittely ja hyödyntäminen Biokaasu sisältää metaania (CH 4 ) %, hiilidioksidia (CO 2 ) %, rikkivetyä (H 2 S) 1 2 % ja pieniä määriä muita epäpuhtauksia. Lisäksi kaasussa on vesihöyryä. Muodostuva biokaasu kerätään mädätysreaktorista vedenerottimen, liekinestimen ja rikinpoiston kautta matalapaineiseen kaasukelloon (300 m 3 ). Kaasukellon tilavuus vastaa noin 2 tunnin viipymää koko arvioidulla kaasumäärällä. Kaasukellosta biokaasu johdetaan edelleen hyötykäyttöön lämmön- ja sähköntuotantoon laitoksen omaan CPH-yksikköön, kaasuputkella paikalliselle energiayhtiölle korvaamaan turvetta ja puuperäisiä polttoaineita tai tuotteistetaan liikennepolttoaineeksi. Kaasun liikennepolttoainekäyttö vaatii laajempia yhteiskunnallisia järjestelyjä jakeluverkon ja autokannan osalta, eikä ole todennäköisin kaasun käyttövaihtoehto toiminnan alkuvaiheessa. Laitoksen ominaiskaasun tuotannoksi on arvioitu noin 450 m 3 /tnvs, jolloin laitoksen kokonaistuotanto on m 3 /a biokaasua. Biokaasun energiasisältö riippuu sen metaanipitoisuudesta ja on yleensä välillä 5 7 kwh/m 3. Biokaasulaitoksen arvioidaan tuottavan energiaa noin MWh/a. Biokaasusta voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä joko kaasumoottoritekniikalla tai mikroturbiinitekniikalla, johon on liitettävissä pakokaasujen lämmön talteenotto. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa biokaasun sisältämästä energiasta noin % saadaan sähköenergiaksi ja % lämpöenergiaksi. Laitoksen sisäinen kaasun käyttö on arviolta enintään 40 % kaasun tuotannosta. Tavoitteena on tuottaa biokaasusta mahdollisimman paljon sähköä laitoksen omaan käyttöön ja myyntiin. Mikäli kaasumoottorin lämpö ja prosessin hukkalämpö saadaan hyödynnettyä laitoksella syötteen lämmitykseen, voidaan vastaavasti suurempi osa kaasusta tuottaa sähköksi. Poikkeus- ja häiriötilanteissa biokaasulaitoksella varaudutaan syntyvän ylijäämäkaasun soihtupolttoon. Soihtupoltto käynnistyy automaattisesti, mikäli kaasukello on täynnä ja kaasua syntyy enemmän kuin CHP-yksikköön saadaan syötettyä. Soihtupoltto mitoitetaan koko muodostuvalle biokaasumäärälle. Tyypillisiä soihtupolton käyttötilanteita ovat huoltoja käyttökatkot kaasun hyötykäytössä tai laitoksen toiminnassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty biokaasulaitoksen arvioitu energiatase.

15 15 Biokaasulaitoksen energiatase Tuotto MWh/a Laitoksen oma tarve Ylimääräinen MWh/a Kaasun energiamäärä Laskennallinen sähköenergia kaasumoottori (34%) mikroturbiini (30%) Laskennallinen lämpöenergia kaasumoottori (55%) mikroturbiini (60%) Hajukaasujen käsittely Biokaasulaitoksessa merkittävin hajupäästö muodostuu lietteiden vastaanotto-, varastointi-, esikäsittelytiloissa sekä mädätteen kuivatustiloissa muodostuvista hajukaasuista, joiden haju aiheutuu pääasiassa pelkistyneistä rikkiyhdisteistä. Myös reaktoreista puretun mädätteen kaasunpoistoaltaista vapautuu hajukaasuja. Lietteiden vastaanotto, varastointi ja esikäsittely, mädätteen kaasunpoistoallas sekä mädätteen mekaaninen kuivaus tullaan sijoittamaan suljettuun, alipaineistettuun rakennukseen, josta hajukaasut kerätään käsiteltäväksi. Varsinainen mädätysprosessi toteutetaan suljetuissa säiliöissä, joista kaikki kaasut kerätään hallitusti hyötykäyttöön, eikä hajupäästöjä muodostu. Biokaasu johdetaan ennen hyötykäyttöä rikinpoistoon, jolloin kaasun poltossa ei muodostu hajukaasupäästöjä. Rikinpoisto sijoitetaan tarvittaessa ennen kaasun johtamista kaasukelloon, jolloin hajukaasuja ei muodostu myöskään poikkeus- ja häiriötilanteissa poltettaessa biokaasua soihtupolttona. Mädätteen jälkikypsytyksessä kompostoimalla voi muodostua vähäisiä määriä hajukaasuja, vaikka suurin osa hajua tuottavista yhdisteistä hajoaa mädätyksessä. Jälkikypsytyksessä hajun muodostumista ja leviämistä voidaan hallita mm. käyttämällä seosaineena turvetta ja välttämällä aumojen kääntämistä tuulisella säällä. Biokaasulaitoksessa syntyvät hajukaasut käsitellään kaasunpesurilla ja biosuotimella. Biosuotimessa suodatinmateriaalina voidaan käyttää esim. puuhaketta, jolloin mitoitusviipymä on vähintään 60 s ja suodatinpatja tehdään vähintään 1 m vahvuisena. Biosuotimena voidaan käyttää myös tehdasvalmisteista suodinta. Laitoksen hajukaasujen käsittelyssä voidaan käyttää myös muuta asianmukaista menetelmää, jolla päästään riittävän hyvään puhdistustulokseen. Rakennuskohtaiset ilmastoinnin poistot johdetaan normaalisti ulkoilmaan ja niiden käsittelyyn varaudutaan esimerkiksi otsonoinnilla. Rejektivesien johtaminen Biokaasulaitoksen rejekteille tulee erilliskäsittely uudelle jätevedenpuhdistamolle, jolloin ne eivät kuormita jätevedenpuhdistamon varsinaista vedenkäsittelyprosessia. Rejektiveden käsittely toteutetaan jätevedenpuhdistamon yhteydessä, jolloin erilliskäsittelyn lietettä voidaan hyödyntää varsinaisessa jätevedenpuhdistamon prosessissa parantamassa puhdistuskapasiteettia. Rejektiveden käsittely on osa jätevedenpuhdistamon toimintaa ja se sisältyy jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan. Likainen rejektivesi pumpataan rejektivesisäiliöstä jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn. Rejektivesi on normaaliin yhdyskuntajäteveteen verrattuna hyvin väkevää. Siinä on korkea kiintoaineen pitoisuus sekä paljon typpeä ja fosforia. Biokaasulaitoksen osuus jätevedenpuhdistamon kuormituksesta on merkittävä. Rejektivesien osuuden on arvioitu olevan lähes 40 % laitoksen typpikuormasta ja noin 17 % BOD 7 -kuormasta. Rejektiveden typpipitoisuus on arviolta g/m 3, fosforipitoisuus g/m 3, COD välillä g/m 3 ja BOD 7 välillä g/m 3.

16 16 Mädättämön ylivuoto ja mädätetyn lietteen kuivauksen rejektivesi (molemmat mädätyskäsittelyn jälkeen) ovat ns. puhdasta rejektivettä, joka johdetaan korkean typpipitoisuuden takia erilliskäsittelyyn Demon-prosessissa. Arvio sen määrästä on tasolla m 3 /a (lupahakemuksessa nimitys likainen rejektivesi). Sen sijaan sakokaivolietteen kuivauksen rejektivesi on ns. likaista rejektivettä, koska sitä ei ole vielä käsitelty ja orgaanisen aineen pitoisuus (BOD ja COD) sekä TSS-arvot ovat korkeat. Likainen rejektivesi käytetään mädätyksen laimennusvetenä ja loppu johdetaan jätevedenpuhdistamon alkuun normaaliin jätevedenkäsittelyyn. Sen ravinnepitoisuudet ovat matalammat kuin ns. puhtaassa rejektivedessä. Likaisen rejektiveden (alkuperäisessä lupahakemuksessa ns. puhdas rejektivesi) käyttötarve biokaasulaitoksella on kasvanut noin 18 m 3 /d ja jäteveden puhdistamolle normaalin prosessiin johdettavan veden määrä on arviolta 103 m 3 /d ( m 3 /a). Myös arvio rejektiveden pitoisuuksista on tarkentunut. Jätevedenpuhdistamolle johdettavien rejektivesien pitoisuudet sekä kuormitukset ja niiden vaihteluvälit on esitetty seuraavissa taulukoissa. Puhtaat rejektivedet jätevedenpuhdistamon Demon-prosessiin Kuormitus BOD COD TSS N P Virtaama mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d m 3 /d Minimi 68 5, , , , ,1 86 Keskimäärin 68 9, , , , ,7 145 Maksimi 68 11, , , , ,3 173 Likaiset rejektivedet jätevedenpuhdistamon prosessin alkuun Kuormitus BOD COD TSS N P Virtaama mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d m 3 /d Minimi Keskimäärin Maksimi Oy Pohjanmaan biokaasu - Österbottens biogas Ab:n ja Kokkolan veden välillä ei ole tehty jätevesisopimusta, vaan asiasta on sovittu osakassopimuksessa, jonka mukaan Liikelaitos Kokkolan Vesi sitoutuu käsittelemään yhtiön laitoksesta tulevat jätevedet omakustannusperiaatteella erikseen sovittavilla ehdoilla. Kokkolan Vesi on huomioinut biokaasulaitoksen rejektivesien puhdistamisvelvoitteen uuden jätevedenpuhdistamon mitoituksessa. Liikenne ja kuljetukset Lähikuntien jätevesilietteet, Kokkolan ja lähikuntien sako- ja umpikaivolietteet sekä teollisuuden lietteet kuljetetaan biokaasulaitokselle lietteiden kuljetukseen soveltuvalla kalustolla. Lisäksi biokaasulaitokselle tulee hyvin pieniä määriä kemikaaleja. Lietteiden kuljetuksista alueelle tulee enintään noin ajoa vuodessa, eli noin 19 ajoa/vrk (260 vrk). Mädätyksen lopputuotteena syntynyt humustuote kuljetetaan Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jätteenkäsittelyalueelle laitoksen ensimmäisten toimintavuosien aikana kokonaisuudessaan ja myöhemmin osittain. Jatkossa osa humustuotteesta kuljetetaan Kokkolan kaupungin alueelle kaupungin viherrakentamiseen. Humustuotteen kuljetuksia laitosalueelta lähtee arviolta kuljetusta vuodessa (6 ajoa/vrk) laitoksen toimiessa täydellä teholla. Humustuote kuljetetaan kuorma-autokuljetuksina, jotka peitetään tarvittaessa pölisemisen estämiseksi. Sako- ja umpikaivolietteiden esikäsittelyn välppeet kuljetetaan Storkohmon jätteidenkäsittelyalueelle. Kuljetuksia on vuositasolla arviolta 53 ajoa. Kuljetuskalusto, ja -reitit Kokkolan alueella ovat suunnilleen vastaavia kuin nykyisin jätevedenpuhdistamolle suuntautuvalla raskaalla liikenteellä. Kuljetukset ohjataan Hopeaki-

17 17 venlahdentietä Ykspihlajan teollisuusalueen itäpuolitse Satamatietä ja edelleen Eteläväylälle. Kuljetukset eivät mene asuinalueiden kautta. Liikennemäärän kasvu Satamatiellä on kohtuullinen. Nykytilanteessa kolmannes Satamatien kaikesta liikenteestä on raskasta liikennettä ja jätevedenpuhdistamon sako- ja umpikaivolietteen sekä kompostoidun lietteen kuljetuksista aiheutuvan liikenteen osuus Satamatien raskaasta liikenteestä on noin 10 %. Biokaasulaitoksen toimiessa raskaan liikenteen päivittäisen määrän arvioidaan kasvavan nykytasosta noin 5 %, jolloin biokaasulaitoksen osuus Satamatien raskaasta liikenteestä on 15 %. Kaikkeen Satamatien tieliikenteeseen suhteutettuna biokaasulaitos kasvattaa liikennemääriä noin 1,3 % nykytasosta. Pääteillä liikenteen lisäys on huomaamattoman pieni. Biokaasulaitoksen liikenteen aiheuttamat päästöt tulevat olemaan hyvin pieniä (kaikilta osin alle 1 %) verrattuna Kokkolan tieliikenteen päästöihin. Typenoksidien päästöt ovat noin 1,8 t/a (0,98 %), hiilidioksidipäästöt noin 320 t/a (0,5 %) ja hiukkaspäästöt noin 0,05 t/a (0,5 %). YVA-selvityksessä tehtyjen arviointien mukaan biokaasulaitoksen liikenteestä ei aiheudu liikenneturvallisuuden heikentymistä Kokkolan kaupungin alueella. Myöskään liikennemelu ei lisäänny niin paljoa, että ihmiset voisivat kokea melun lisääntyneen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Biokaasulaitoksen toimintaa säätelee jätteiden käsittelyä koskeva asiakirja (BREF for the waste treatment industry, August 2006). Biokaasuprosessi jo itsessään edustaa biohajoavan jätteen käsittelemiseksi parasta käytettävissä oleva tekniikkaa. Lisäksi Kokkolan biokaasulaitoksen laitteistoja ja prosesseja valittaessa tullaan noudattamaan BREFasiakirjaa. BAT-asiakirjan mukaista toimintaa Kokkolan biokaasulaitoksella on mm.: - laitoksen toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta - toimintaa seurataan käyttöpäiväkirjan avulla ja raportoidaan asianmukaisesti - jatkuvan kehitystyön ja toiminnan seuranta laitoksen prosessien ja ohjausjärjestelmien tehostamiseksi - laitoksella vastaanotettavat lietteet tarkastetaan riittävällä tarkkuudella, tarvittaessa analysoidaan ja punnitaan - laitosalueen puhtaat vedet viemäröidään erikseen maastoon - rejektivedet kierrätetään tarvittaessa ja mahdollisimman suurelta osin prosessiin, jätevedenpuhdistamon teknistä vettä käytetään milloin mahdollista ja raakaveden käyttöä minimoidaan - varastoinnit toteutetaan siten, ettei maaperään pääse haitallisia aineita - lietteet johdetaan käsittelyyn välittömästi varastointiajat minimoiden - lietteet vastaanotetaan suljetussa tilassa ja vastaanottohalli varustetaan nosto-ovilla - kaikki lietteen käsittelyyn liittyvät toiminnat sijoitetaan sisätiloihin, joihin järjestetään riittävä poistoilman keräys ja käsittely - biokaasun tuotto maksimoidaan - biokaasua hyödynnetään sähköntuotannossa 30 % hyötysuhteella Ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA Kokkolan biokaasulaitoksen toiminnan ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia on tarkasteltu YVA-menettelyn mukaisesti. Kokkolan biokaasulaitoshankkeeseen tuli soveltaa YVAmenettelyä YVA-asetuksen 2. luvun 6 kohdan 11 b) perusteella, jonka mukaisesti YVAkäsittelyä vaativia hankkeita ovat, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Biokaasulaitoshankkeen YVA-menettely on käyty loppuun ja Länsi-Suomen ympäristökeskus (nykyinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on antanut lausuntonsa Dnro LSU-2009-R-19(531) YVA-selostuksesta YVA-menettelyn

18 18 mukaisesti arvioidut biokaasulaitoksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset on huomioitu tässä ympäristölupahakemuksessa. TOIMINNAN PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt ilmaan ja niiden vaikutus Biokaasulaitoksen toiminnasta voi muodostua ilmakehään päästöinä hajukaasuja, polttoprosessien savukaasupäästöjä, pölyä ja liikenteen päästöjä. Normaalitoimintatilanteessa biokaasulaitokselta ei aiheudu kaasupäästöjä, sillä mädätys on suljettu prosessi, jossa tarkoituksena on kerätä muodostuvat kaasut hyötykäyttöön. Vuoto- ja häiriötilanteissa voi sisätiloissa esiintyä korkeita pitoisuuksia metaania (CH 4 ), hiilidioksidia (CO 2 ), rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ). Onnettomuustilanteisiin varaudutaan riittävällä mittaus- ja hälytysjärjestelmällä työturvallisuuden takaamiseksi. Ulkoilmaan päätyessään kaasut laimenevat nopeasti, eikä terveydelle tai ympäristölle haitallisia pitoisuustasoja pääse muodostumaan laitosalueen ulkoilmaan tai leviämään lähialueelle edes onnettomuustilanteissa. Biokaasulaitoksen vaikutukset ilmakehään ovat suhteellisen vähäiset. Laitoksen toiminnan hajukaasuilla voi olla merkitystä viihtyvyyshaittana, mutta ne eivät aiheuta terveys- tai turvallisuushaittaa alueella tai sen lähiympäristössä. Savukaasupäästöt ovat merkityksettömän vähäiset, jolloin myös niiden vaikutus ilmakehään jää vähäiseksi ja ilmastoon biokaasulaitoksen käyttöönotto vaikuttaa positiivisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä. Kokonaisuudessaan lietteiden käsittely biokaasulaitoksessa jo sinänsä vähentää ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia verrattuna nykyiseen lietteiden käsittelyyn. Hajukaasut Hankkeen merkittävin vaikutus ilmanlaatuun aiheutuu hajusta. Biokaasulaitoksella hajupäästöjä muodostuu lietteiden vastaanotossa, varastoinnissa, esikäsittelyssä, mädätteen varastoinnissa ja jälkikypsytyksessä sekä kaasun soihtupoltosta. Lietteen haju aiheutuu rikkivedystä (H 2 S), ammoniakista (NH 3 ) sekä vähäisemmistä määristä muita haisevia rikkiyhdisteistä (metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi). Normaalitoimintatilanteessa ei biokaasulaitokselta aiheudu merkittäviä hajukaasupäästöjä. Kaikki hajua aiheuttava toiminta sijoitetaan alipaineistettuihin sisätiloihin, joiden poistoilmalle järjestetään käsittely kaasun pesurilla ja biosuotimella. Laitoksen poistoilma puhdistetaan hajupitoisuuden osalta tasolle hy/m 3 ja ammoniakkipitoisuuden osalta 30 mg/m 3. Lisäksi hajun muodostumista ehkäistään lietteen ja mädätteen kokonaishallinnalla. Kaikki laitokselle tulevat lietteet puretaan sisätiloissa automaattisesti sulkeutuvien nosto- ovien takana. Lietettä ei missään vaiheessa varastoida ulkona eikä avoimissa tiloissa tai altaissa. Lietealtaat mitoitetaan riittävän suuriksi, jotta lietteen vastaanotto toimii myös lyhyiden prosessihäiriöiden aikana. Mahdollisten merkittävämpien prosessihäiriöiden aikana laitokselle ei oteta vastaan lietteitä. Lietteen vastaanottohalli varustetaan lieteautojen huuhtelumahdollisuudella, jolloin lietteen purkutilanteessa mahdollisesti likaantuvat kulkuneuvot voidaan huuhdella ennen hallista poistumista. Lietteen purku järjestetään siten, että normaalissa purkutilanteessa autot eivät pääse likaantumaan. Käsittelyketjun aikana lietteet eivät ole missään vaiheessa ulkotiloissa. Mädätyksessä lietteen hajua tuottavat yhdisteet hajoavat noin 98 %:sti ja lopputuotteena saatava mädäte on selvästi lietettä hajuttomampaa. Mädätteen kuivauksessa hajua tuottavien yhdisteiden osuus vähenee edelleen. Kuivattu mädäte siirretään biokaasulaitosrakennuksen yhteydessä olevaan katettuun tilaan välivarastoon, josta se kuljetetaan edelleen jälkikypsytyskentälle kompostoitavaksi aumoissa. Jälkikypsytyskentältä saattaa aiheutua vähäistä hajuhaittaa kompostoitavia kasoja käänneltäessä. Hajun muodostumista

19 19 jälkikypsytyksen yhteydessä voidaan vähentää mm. käyttämällä turvetta seosaineena. Hajun leviämistä voidaan ehkäistä välttämällä aumojen kääntämistä voimakkaalla tuulella. Biokaasun mahdollinen soihtupoltto aiheuttaa yleensä vähäisiä määriä hajupäästöjä kaasun sisältämän rikkipitoisuuden takia. Soihtupolttimien suunnittelu perustuu lyhyeen viipymään (< 3 s) typenoksidien muodostumisen ehkäisemiseksi, jolloin kaikki rikkiyhdisteet eivät välttämättä poistu soihtupolton aikana täydellisesti. Biokaasu johdetaan rikinpoistoon ennen varastointia, jolloin merkittäviä hajupäästöjä ei muodostu myöskään poikkeustapauksissa kaasun päätyessä soihtupolttoon. Soihtupolton hajukuormitus on normaalia toimintaa korkeampi, mutta soihtupolton päästöt liittyvät poikkeustilanteisiin, koska biokaasu on tavoitteena normaalitilanteissa käyttää hyödyksi. YVA-menettelyssä biokaasulaitoksella muodostuvan hajun leviämistä mallinnettiin matemaattisella kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMOD-ohjelmistolla. Laskelmissa biokaasulaitosrakennuksen hajukaasujen käsittelyn jälkeisenä poistoilman hajuna käytettiin HY/m 3. Lisäksi hajupäästöjen arviointiin huomioitiin kostean mädätteen purku biokaasureaktorista ja kuivatun mädätteen jälkikypsytys aumoissa. Kostean mädätteen purku tulee sijoittumaan sisätiloihin, jolloin hajukaasujen vaikutus jää YVA:n yhteydessä arvioitu pienemmäksi. Mallinnuksen perusteella laitoksen toimiessa normaalisti hajukaasujen vaikutus jää biokaasulaitoksen alueelle. Juuri aistittavissa olevaa hajua voidaan havaita laitosalueella enintään 9 % vuoden tunneista (788 h/a, 33 vrk/a). Voimakkaampaa hajua havaitaan laitosalueella vain harvoin. Ulkoilureitillä saakka, noin 500 m etäisyydellä, aistittavaa hajua voidaan havaita enintään 44 h vuodessa. Huvila- ja asuinalueille asti hajukaasujen vaikutus ei ulotu lainkaan laitoksen toimiessa normaalisti. Myös poikkeus- tai häiriötilanteessa, mikäli hajukaasujen puhdistus ei ole lainkaan toiminnassa, hajua havaitaan lähinnä biokaasulaitoksen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Poikkeustilanteiden hajun vaikutus on enintään vastaava kuin Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelystä nykyisellään aiheutuva haju. Savukaasut Mädätysprosessin syötteen esilämmityksen höyryntuotantoon käytetään polttoaineena biokaasua ja varapolttoaineena tarvittaessa kevyttä polttoöljyä. Ylijäämäkaasusta tuotetaan energiaa ja häiriö- tai poikkeustilanteissa varaudutaan polttamaan kaasu soihdulla. Kun laitoksen tuottamalla biokaasulla korvataan turpeella, puuperäisillä polttoaineilla tai polttoöljyllä tuotettua energiaa, ovat laitoksen vaikutukset ilman laatuun positiiviset. Biokaasun palaessa täydellisesti syntyy pääasiassa hiilidioksidia ja vettä. Lisäksi voi syntyä vähäisiä määriä mm. hiilivetyjä, typen oksideja, rikkidioksidia ja hiilimonoksidia. Biokaasua käytettäessä laitoksen toiminnasta (3000 MWh/a) hiukkaspäästöt ovat noin 0,006 t/a, typen oksidien päästöt 0,098 t/a, rikkidioksidipäästöt 0,08 t/a ja hiilidioksidipäätöt 345 t/a. Biokaasulaitoksen toiminnassa muodostuvat savukaasupäästöt ovat vain prosentin tuhannesosan tasolla Kokkolan kaupungin kokonaispäästöistä. Kevyttä polttoöljyä käytettäessä päästöt ovat vähän suurempia, mutta vain ajoittaisia. Vastaavasti biokaasun hyötykäytössä CHP-yksikössä tai paikallisessa energialaitoksessa tuotettaessa sähköä ja lämpöä biokaasua polttamalla muodostuu vähäisiä määriä mm. hiilidioksidia, typen ja rikin oksideja sekä pienhiukkasia. Hiukkaspäästöt (4 400 MWh/a) ovat noin 0,014 t/a, typenoksidien päästöt noin 0,23 t/a, rikkidioksidipäästöt 0,19 t/a ja hiilidioksidipäästöt 820 t/a. Päästöt ovat noin % ja hiilidioksidin osalta 35 % vastaavan energiasisällön omaavan polttoöljyn polton päästöistä. Poikkeus- ja häiriötilanteissa biokaasua poltetaan soihdussa. Muodostuva kaasu johdetaan rikinpoistoon ja varastoidaan kaasukelloon. Soihtupoltto käynnistyy automaattisesti, kun kaasukello on täynnä ja kaasua syntyy enemmän kuin hetkellisesti laitoksen sisäisessä käytössä tai muussa mahdollisessa hyötykäytössä tarvitaan kaasua. Tyypillisiä soihtu-

20 20 polton käyttötilanteita ovat huolto- ja käyttökatkot kaasun hyötykäytössä. Myös soihtupolton savukaasupäästöt ovat vähäiset. Häiriö- ja huoltotilanteiden haju- ja päästökaasujen varajärjestelmä Kaikki hajua aiheuttava toiminta sijoitetaan alipaineistettuihin sisätiloihin, joiden poistoilmalle järjestetään hajukaasujenkäsittely kaasun pesurilla ja biosuotimella. Biosuodin mitoitetaan siten, että viipymä on vähintään 60 sekuntia ja suodinpatjan korkeus vähintään 1 metri. Biosuodattimelle ei rakenneta erillistä varajärjestelmää. Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan poikkeus- tai häiriötilanteessa, mikäli hajukaasujen puhdistus ei ole lainkaan toiminnassa, hajua havaitaan lähinnä biokaasulaitoksen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Poikkeustilanteiden hajun vaikutus on vastaava kuin Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelystä nykyisellään aiheutuva haju. Savukaasupäästöjä muodostuu lähinnä CHP-yksiköltä tai kaasukattilalta. Lietteen lämmityksessä hyödynnetään CHP-yksikön tuottama lämpöenergia. Kaasukattilalla tuotetaan laitoksen tarvitsema, mahdollinen lisäenergia ja laitoksen käyntiinajossa tarvittava energia. Kaasukattilalla voidaan käyttää polttoaineena sekä biokaasua että kevyttä polttoöljyä. Näistä toiminnoista ei muodostu sellaisia päästökaasuja, että ne edellyttäisivät käsittelyjärjestelmän rakentamista normaalitilanteessakaan, eikä siten myöskään poikkeustilanteissa. Otsonointia on joissakin kohteissa käytetty erillisten viemärikaivojen hajukaasujen käsittelyyn. Laitoksen suunnittelussa ei ole varauduttu otsonointiin. Rikinpoistolaitteiden sijoitus Jätevedenpuhdistamoilla yhdyskuntalietteen mädätyksessä muodostuvan biokaasun rikkipitoisuus on hyvin pieni, tasolla < 10 ppm. Se on murto-osa verrattuna esimerkiksi kaatopaikkakaasun tai sianlantaa käsittelevien biokaasulaitosten rikkipitoisuuteen, jotka ovat yleisesti tasolla ppm. Yhdyskuntajäteveden puhdistamon biokaasulaitoksille ei yleensä ole ollut tarpeellista asentaa rikinpoistolaitteistoa biokaasun rikin poistamiseksi. Kokkolan biokaasulaitoksella ei arvioida lähtökohtaisesti olevan tarvetta biokaasun rikinpoistoon. Ympäristölupahakemuksessa laitokselle on esitetty rikinpoistolaitteistoa, esimerkiksi aktiivihiilisuodatinta, jonka kautta reaktoreista poisjohdettava kaasu johdettaisiin ennen ohjaamista kaasukelloon varastoitavaksi. Hakijan täydennyksessä (päivätty ) on esitetty, että suunnittelun edetessä rikinpoisto on todettu tarpeettomaksi, koska matalista rikkivetypitoisuuksista ei ole haittaa biokaasun hyödyntämiseksi CHP-yksiköllä. Laitoksen suunnittelussa ei ole varauduttu rikinpoistoon. Rikinpoistolaitteiston käyttötarve esitetään harkittavaksi erikseen muodostuvan biokaasun rikkipitoisuuden perusteella. Pöly Biokaasulaitoksella pölyämistä voi aiheutua ainoastaan mädätteen jälkikypsytyksestä käännettäessä aumoja kuivalla ja tuulisella säällä. Muodostuvan pölyn määrä on vähäistä eikä se ole terveydelle tai ympäristölle haitallista. Pölyn ei arvioida kulkeutuvan kauas biokaasulaitoksesta. Vallitsevin tuulen suunta Ykspihlajan alueella on kaakosta, mutta usein tuulee myös lounaan-etelän suunnasta ja luoteen-pohjoisen suunnasta. Kaakkoistuulella pölyä voi levitä lähinnä merelle päin, mutta lounais- ja luoteistuulilla pölyä voi kulkeutua kohti huvila-alueita. Laitoksen ja huvila-alueiden välissä kasvava puusto estää pölyn kulkeutumisen huviloille saakka. Pölyn leviämistä voidaan estää välttämällä aumojen kääntämistä tuulisella säällä, etenkin kun tuuli puhaltaa lounaan tai luoteen suunnasta. Melu Biokaasulaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Vähäistä melua aiheutuu laitoksen koneista ja laitteista, lietteen ja mädätteen siirtoon ja käsittelyyn käytettävistä pyöräkuormaajista sekä alueelle suuntautuvasta liikenteestä. Kaikki melua aiheuttavat laitteet

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energia YVA-hanke Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelman sisältö: Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen kuvaus: vaihtoehdot,

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 376/11.01.00/2014 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Päätös Nro 119/2010/1 Dnro LSSAVI/235/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2010 ASIA

Päätös Nro 119/2010/1 Dnro LSSAVI/235/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2010 ASIA Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 119/2010/1 Dnro LSSAVI/235/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee perustettavan

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 1.3.2010.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 1.3.2010. Etelä-Suomi Päätös Nro 101/2010/2 Dnro ESAVI/440/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2010 ASIA Kymen Vesi Oy:n biokaasulaitoksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus,

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 PÄÄTÖS Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 ASIA Hakemus, joka koskee Tampereen Lakkamestarit Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 34/2011/1 Dnro LSSAVI/395/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2011. Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue

PÄÄTÖS Nro 34/2011/1 Dnro LSSAVI/395/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2011. Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 34/2011/1 Dnro LSSAVI/395/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2011 ASIA Viitasaaren kivenjalostuslaitoksen ympäristölupa, Viitasaari HAKIJA

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/1 26.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/1 26.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 06.05.2014 154 ESAVI/555/04.08/2010 Lausunto Hakija Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013 PÄÄTÖS Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013 ASIA Metsä Board Oyj:n kemihierretehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan määräyksen 6 määräajan

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Kuhasalon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Jätevesien käsittely toteutetaan jälkiselkeytystä

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Kooste valmistelu- ja ehdotusvaiheessa saadusta palautteesta sekä ehdotusvaiheessa laaditut vastineet saatuun palautteeseen Valmisteluvaiheessa

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Päivämäärä. Valtuutussäännökset

Päivämäärä. Valtuutussäännökset MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 20/09 Päivämäärä Dnro 29.7.2009 1855/14/2009 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.8.2009 toistaiseksi Muuttaa MMa lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta

Lisätiedot