TUKIN MITTAUS JA OPTIMOINTI SAHALINJASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKIN MITTAUS JA OPTIMOINTI SAHALINJASSA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone Tapio Nikumatti TUKIN MITTAUS JA OPTIMOINTI SAHALINJASSA Työn tarkastajat: Professori Timo Kärki Professori Ilkka Pöyhönen

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Tapio Nikumatti Tukin mittaus ja optimointi sahalinjassa Diplomityö sivua, 7 kuvaa, 6 taulukko ja 6 liitettä Tarkastajat: Professori Timo Kärki Professori Ilkka Pöyhönen Hakusanat: sahausasete, optimointi, sahalinja, tukin mittaus, tukkimittari Keywords: saw pattern, optimization, saw line, log measuring, log scanner Tukin mittaus ennen sahausta ja sahausasetteen optimointi on kehittynyt paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Sahauksen kannattavuuden huonontuessa raakaaineen tehokas hyödyntäminen on muodostunut tärkeäksi osaksi prosessia. Mittalaitteiden tekniikan kehityttyä on ollut mahdollista mitata tukin muoto ja halkaisijat eri kohdista entistä tarkemmin. Sahausasetteen optimoinnilla pyritään raaka-aineen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön eli saamaan mahdollisimman hyvä saanto jokaisesta yksittäisestä sahatusta tukista. Mittaustarkkuus on suoraan kytköksissä sahausasetteen optimointi tuloksen onnistumiseen. Yleisesti tukin mittaus ennen sahausta ja sahausasetteen optimointi tulevat samalta toimittajalta. Työssä tarkasteltiin kahden eri toimittajan tukkimittareita sekä optimoinnin onnistumista sen perusteella. Käytössä oli lasikuituinen mallitukki, jota mitattiin kummankin toimittajan mittareilla. Näin voitiin suoraan vertailla mittauksen ja optimoinnin onnistumista ja verrata sitä optimaalisiin tuloksiin. Työssä käytettiin kandidaatintyössä luomaani toimintamallia tukkimittarin tarkkuuden toteamiseksi. Mittaus- ja optimointivirheistä pystyttiin laskemaan, kuinka paljon tappiota sahalaitokselle aiheutui verrattuna optimaaliseen mittaus- ja optimointitulokseen. Jo pienetkin virheet optimoinnissa ja mittauksessa vaikuttavat sahauksen kannattavuuteen, kun tarkastellaan sahalaitosta jossa sahataan tukkia yhden työvuoron aikana. Tulosten perusteella mittarit mittaavat hieman virheellisesti, ja kummankin mittarin mittausten perusteella saatiin eri sahausasete optimointitulokseksi. Mittavirheen takia voitiin todeta, että parantamalla mittaustarkkuutta voidaan sahauksen kannattavuutta parantaa.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology LUT Mechanical Engineering Tapio Nikumatti Log optimization and measuring at the saw line Master s Thesis pages, 7 pictures, 6 tables and 5 appendices Examiners: Professor Timo Kärki Professor Ilkka Pöyhönen Keywords: saw pattern, optimization, saw line, log measuring, log scanner Log scanning before sawing and saw pattern optimization has developed a lot in last 10 years. While the profitability of sawing has lowered, the efficient use of raw material has become an important part of the process. The technology of the measuring devices has improved, this allows more accurate measuring of the log shape and diameters. By optimization of the saw pattern sawmills can use the raw material as efficient as possible, so get the best yield possible from each and every single sawn log. Log measuring accuracy is attached straight to the success of the optimization result. Generally log measuring in the sawline and optimization are supplied by the same company. This thesis studied two different company supplied log scanners and success of the optimization according to the measurements. Fiberglass log was used as reference that was measured with both of the scanners. This way the measuring and optimization results could be compared and compare those to the optimal measurements and optimization results. The study used my procedure for measuring the log with scanner that I created in past Bachelor Thesis. From the measuring and optimization errors I was able to calculate how much loss those were causing for the saw mill compared to the optimal measuring and optimization solution. Even small errors in the optimization and measuring are affecting the profitability of a saw mill which is sawing logs in one shift. According to the results both scanners have minor defects in the measurements and saw pattern optimization results are different based on those measurements. Based on the error in the measuring, it can be said that by developing the measurement accuracy the profitability of the sawing can be improved.

4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on omistettu mummolleni Sigrid Sikke Nikumatille. Kiitos kannustuksesta ja tuesta jota olen saanut! Tämän työn tekemisen aikana olen viettänyt noin 380 päivää poissa kotoa ja lentänyt 150 lentoa. Tästä kiitos kuuluu Veisto Oy:lle ja After Sales- osastolle. Olen saanut tutustua mielettömän hienoon työporukkaan ja mielenkiintoisiin projekteihin. Tahdon myös mainita että teidän kaikkien tuki tämän työn ja koko opiskelujeni ajan on ollut äärimmäisen tärkeää! Kiitos: Äiti, Isä, Amie, koko suurperhe ja avopuolisoni Suvi sekä kaikki kaverit. Kiitos kärsivällisyydestä T.Kauppinen ja T.Kärki. Tapio Nikumatti Helsingissä

5 5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITEET JA RAJAUS MENETELMÄT SAHAUSTAVAT JA PYÖRÖSAHAUSPROSESSIN VAIHEET Pelkan haketus pelkkahakkurilla Nelisahaus Särmäys Profilointi Profiloiva särmäys Jakosahaus Kaarisahaus YLEISET SAHATAVARAN MITAT Sahatavaran tuore- ja nimellismitta Asetteen valinta Muuttuva-asetteisuus Saanto Tilavuussaanto Tuottoon perustuva saanto Arvosaanto Saantohävikki TUKIN MITTAUS ENNEN SAHAUSTA Tukinmittauslaitteisto Mitattavat ominaisuudet Tukin mallinnus mittausten perusteella... 22

6 6 7 TUKIN MITTAUSTAPOJEN VERTAILU AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA OPTIMOINTI Optimointilaskenta Tukinsuuntaus Sivulautaoptimointi Täysoptimointi Optimoinnin haasteet TUTKITTAVAT LAITTEISTOT Limab Prologic OPTIMOINNIN JA ASETTEEN VALINNAN VERTAILU TULOKSIA Tukinmittaus Pyörityskulman mittaus Sahausasetteen optimointi JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite I: Mittaukset Prologicin mittarilla Hankasalmen sahalla Liite II: Mittaukset Limabin mittarilla Aegviidun sahalla Liite III: Sähköposti haastattelu, Pellerin ja Mongeau 2011 Liite IV: Sahatavara hinnat: Tamminiemi Oy, Puukeidas Oy, Lauta Oy, Starkki Oy, Puupalvelu Oy ja Utula Oy Liite V: Esimerkki tukin kokonaisarvon laskennasta

7 7 SYMBLOLILUETTELO Lajitteluhalkaisija [mm] Latvaläpimitta [mm] Kartiokorjaus [mm] Lenkouskorjaus [mm] Soikeuskorjaus [mm] Optimilautojen hintojen painotettu ka [ /m 3 ] Särmättyjenlautojen hintojen painotettu ka. [ /m 3 ] Sivutuotteiden keskihinta [ /m 3 ] KARTIO Tukin kartiokkuus [mm/m] LENKOUS Tukin lenkous [mm/m] Arvosaantoprosentti [%] Tuottoon perustuva saanto Tilavuusprosentti [%] Saanto (%) Saantohävikki (%) kokonaishävikki (%) optimointihävikki (%) toteutushävikki (%) SOIKEUS Tukin soikeus [mm] Optimilautojen tilavuus [m 3 ] Särmättyjen lautojen tilavuus [m 3 ] s Keskihajonta

8 8 1 JOHDANTO Sahateollisuudessa tukkeja mitataan ainakin kaksi kertaa ennen sahausta, tukin saapuessa sahalle ja ennen sahausta sahalinjalla. Tässä diplomityössä tutkitaan tukinmittausta ennen sahausta sahalinjalla. Työ on jatkoa kandidaatintyölle, jossa suunniteltiin toimintamalli testille, jolla voidaan tarkastella tukinmittauslaitteiston tarkkuutta. Testiä käyttäen voidaan vertailla eri valmistajien laitteistoja ja ohjelmistoja. Testissä mitattava kappale ja sen asennot ovat toistettavissa kaikilla laitteistoilla. Kandidaatin työssä tarkasteltiin ainoastaan mittaustarkkuutta sekä mittauksen toistotarkkuutta. Tukinmittauslaitteiston tarkkuus vaikuttaa paljon sahauksen lopputulokseen, koska se on ensimmäinen työvaihe, jossa virhettä tapahtuu. Sahauksessa on ainakin seitsemän työvaihetta, kunnes tukista on sahattu kaikki laudat, ja jokaisessa tapahtuu virhettä. Mittauksessa tehty virhe vaikuttaa radikaalilla tavalla saantoon ja hakkeen laatuun, varsinkin profiloivissa sahalinjoissa. Tukinmittauslaitteiston yhteyteen kuuluu nykyään aina asete- ja optimointiohjelma. Jolla voidaan määrittää tuotannosta halutut tuotteet ja niihin liittyvät vaatimukset. Optimointi tehdään mittaustulosten perusteella, ja siinä käytetään matemaattista mallinnusta. Tämän takia mittaustulosten määrä ja tarkkuus ovat merkittävässä osassa sahauksesta saatavaa saantoa tarkasteltaessa. Tosin käytännössä parhaan ja tukista saadun saannon vertailu on erittäin vaikeaa, koska jo sahatavaraksi sahattua tukkia ei voida sahata uudelleen. Eri valmistajien tukinmittauslaitteiden vertailu on helpompaa ja paremmin toistettavissa. Nykyaikaisilla tukinmittauslaitteilla ja ohjelmistoilla voidaan tallentaa mittaustulokset, minkä jälkeen niitä voidaan tarkastella jälkeenpäin uudelleen. Näin voidaan tarkastella syntyykö eri valmistajien laitteistoilla ja ohjelmistoilla eroja optimointituloksissa.

9 2 TUTKIMUKSEN TAVOITEET JA RAJAUS 9 Tässä työssä paneudutaan käsitteisiin tukin sahauksen optimointi ja asetteenvalinta. Työn empiirisessä osassa vertaillaan eri valmistajien laitteistoja ja ohjelmistoja optimoinnin osalta. Työssä pyritään löytämään eroja tukinmittauslatteiden valmistajien välillä, minkä perusteella voidaan todeta laitteiston sopivuus asiakkaalle. Työssä tehtävät testit tehdään ennalta suunnitellun toimintamallin pohjalta. Toimintamalliin lisätään optimoinnin ja asetteenvalinnan osalta mahdollisimman samanlaiset asetukset ja vaatimukset kaikille testattaville laitteistoille ja ohjelmille. Työssä tarkastellaan Veisto Oy:n valmistamaa SL 250 -sahalinjaa ja sen yhteydessä olevia tukkimittareita, jolloin kaikilla vertailtavilla laitteistoilla on mahdollisuus toteuttaa samat asetteet ja täyttää samat sahatavaran vaatimukset. Näin voidaan myös selvittää, mihin sahauksen vaiheeseen mittaustarkkuus vaikuttaa. Testien tuloksia verrataan tukin valmistajalta saatuihin mittoihin. Näin mittaustuloksia voidaan vertailla keskenään ja todeta todellinen mittausvirhe. Mittauksista voidaan saada myös tietoa laitteistovalinnan taloudellisesta vaikutuksesta sahaukseen. Sahauksen optimointi ja asetteen valinta vaikuttavat koko sahalinjan toimintoihin ja liikkeisiin, koska sahalinjaa ohjataan tukin mittaustulosten perusteella. Työssä käydään läpi pintapuolisesti sahauksen vaiheet, joihin optimointi vaikuttaa.

10 10 3 MENETELMÄT Työssä käytetään tutkimusmenetelmänä toimintamallia, joka on esitelty Nikumatin (2012) työssä. Toimintamallin mukaan yhdelle mittarille tehdään 90 mittausta, jolloin tukki mitataan kolmessa eri nopeudessa. Jokaisessa nopeudessa tukki ajetaan mittarin läpi 10 kertaa kolmessa eri asennossa. Tutkittavat tunnusluvut ja tulokset ovat mittaustuloksia ja optimointituloksia. Teknistä vertailua voidaan tehdä valmistajien antamien tietojen perusteella ja omien havaintojen perusteella. Työssä vertaillaan kahden eri mittarivalmistajan mittarien tarkkuutta sekä niiden perusteella saatuja optimiasetteita. Työssä käytetään kandidaatintyössä (Nikumatti 2012) saatuja tuloksia, ja siinä tehdään uusia mittauksia samalla toimintamallilla, jolloin kaikki tutkimuksessa käytettävä data on vertailukelpoista. Tuloksia vertaillaan testitukin todellisiin mittoihin, jotka on saatu testitukin valmistaneelta yritykseltä.

11 4 SAHAUSTAVAT JA PYÖRÖSAHAUSPROSESSIN VAIHEET 11 Sahaustavan valinnalla on suuri merkitys sahauksesta saatavan saannon kannalta, koska samasta raaka-aineesta voidaan saada erittäin vaihteleva määrä lopputuotetta sahaustavan mukaan. Sahauksen tavoitteena on saada mahdollisimman paljon ostajien haluamaa sahatavaraa. Tukkeja voidaan sahata skandinaavisella, pohjoisamerikkalaisella tai erikoissahaustavalla. Skandinaavinen sahaustapa perustuu tukin keskilinjan mukaiseen sahaukseen, jossa sahataan yhdensuuntaisesti tukin keskiakselia pitkin. Pohjoisamerikkalaista sahaustapaa kutsutaan tapersahaukseksi, ja siinä sahataan yhdensuuntaisesti tukin pinnan kanssa. (Sipi 2002) 4.1 Pelkan haketus pelkkahakkurilla Skandinaavisessa sahaustavassa tukista haketetaan ja/tai sahataan ensimmäisessä sahausvaiheessa pelkka. Pelkka on kahdelta tai neljältä sivulta tasaiseksi työstetty tukki. Haketus suoritetaan pyörivillä teräpäillä, yhdessä tai kahdessa vaiheessa. Tukin sivut halutaan saada tasaisiksi, jotta seuraavassa vaiheessa pelkasta voidaan sahata lautoja tai lankkuja ilman, että niiden pintoja tarvitsisi käsitellä enää prosessissa. Pelkan ohjaus sahauksessa on helpompaa, kuin pyöreän tukin. (Sipi 2002) 4.2 Nelisahaus Nelisahauksessa tukista sahataan lautoja kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tukki haketetaan pelkaksi ja siitä sahataan sivulaudat kahdelta sivulta. Pelkansahaus määrittää jakosahasta saatavien lautojen leveyden. Pelkka käännetään 90 º ja jakosahataan eli pelkka sahataan eri paksuisiksi lankuiksi, laudoiksi tai soiroiksi. Jakosahauksessa saadaan kahdesta kymmeneen kappaletta saheita. Nelisahauksesta saatavaa sydäntavaraa ei tarvitse särmätä, koska reunasivulta on jo otettu sivulaudat tai sen yksi sivu on haketettu tasaiseksi pelkkahakkurissa. Nelisahaus suoritetaan yleensä käyräsahauksena, riippuen sahattavien tukkien ja pelkkojen koosta. Nelisahauksen etuja ovat sydäntavaran saanto, sydäntavaran laatujakauma, pieni tuotejakauma ja vähän särmäysvirheitä. Ongelmana on sydäntavaran lankeaminen eli pituusvaihtelu (Usenius 2010)

12 Särmäys Särmäyksessä on tarkoituksena työstää sivulauta-aihioista vajaasärmää pois halutun verran ja työstää aihio haluttuun leveyteen sivulaudaksi. Tavoite on saada aihiosta paras mahdollinen taloudellinen tuotto. Särmäyksestä halutaan myös saada mahdollisimman tasalaatuista ja halutun pituista haketta, jotta tukista voidaan saada paras mahdollinen tuotto, kun lasketaan yhteen lopputuotteet ja sivutuotteet. (Sipi 2002) 4.4 Profilointi Profiloinnilla tarkoitetaan sahaustapaa, jossa sivulautojen leveys ja paksuus työstetään ennen sahausta pelkan tai tukin pintaan. Lopputuotteita ei siis tarvitse särmätä erikseen. Tämä vähentää kappaleiden sivuttaissiirtelyä. Profiloinnilla saavutetaan käytännössä sama lopputulos kuin särmäyksellä. Särmäys suoritetaan yleensä myötäsyöttöisesti, jolloin vältetään puun repeämistä. Profiloidun pelkan jakosahaus vaatii sahakoneelta ja pelkan sahaan syötöltä tarkkuutta. (Sipi 2002) 4.5 Profiloiva särmäys Profiloivassa särmäyksessä sivulaudat särmätään suoraan sahauksen jälkeen samassa koneyksikössä. Profiloivaa särmäystä edeltää aina tukin haketus neljältä sivulta. Tässä työssä sahaus optimoidaan koneelle, jolla profiili särmätään. (Veisto Oy 2014) 4.6 Jakosahaus Jakosahauksessa pelkka sahataan lopputuotteiksi. Jakosahauksen jälkeen jäljellä on ainoastaan sahatavaraa eli lautoja ja lankkuja. Riippuen sahakoneesta jakosahauksesta voidaan saada 2-9 sahatavarakappaletta. (Veisto Oy 2014) 4.7 Kaarisahaus Kaarisahauksessa tukki sahataan/haketetaan lengoksi pelkaksi, joka jakosahataan seuraavassa vaiheessa. Pelkkasahaan tukki syötetään maksimilenkous ylös tai alaspäin. Pelkkasahauksen jälkeen pelkka kaadetaan kyljelleen, siinä asennossa se syötetään jakosahaan pelkan latva keskellä

13 13 sahaa. Jakosahauksessa leikkuu seuraa pelkan keskilinjaa pelkan lenkouden mukaan. Kaarisahauksessa jakosahan teriin kohdistuu vääntöä. Kaarisahauksella parannetaan sahauksen saantoa. (Sipi 2002)

14 14 5 YLEISET SAHATAVARAN MITAT Sahatavaran yleiset pituudet ovat 2,4 m 6,0 m, 300 mm:n jaolla. Kuva 1. Sahatavaran yleisimmät koot (RT ) Taulukko 1. Suurimmat sallitut mittapoikkeamat sahapintaisessa sahatavarassa (RT ) Mittapoikkeama Paksuus ja leveys 100 mm - 1,0 + 3,0 mm Paksuus ja leveys 100 mm - 2,0 + 4,0 mm Pituus, kun lajiteltu pituuden mukaan mm Pituus, kun katkaistu määrämittaan ± 2,0 mm 5.1 Sahatavaran tuore- ja nimellismitta Sahatavara sahataan aina tuoremittaan, joka on laskettu siten että kuivauksen jälkeen tuotteella on tietty nimellismitta. Tuoremittaan on otettu huomioon sahatavaran kutistuminen, vääntyminen ja mahdollinen kieroutuminen. Tämän takia tuoremitta on aina suurempi kuin nimellismitta. Tuoremitan laskeminen ja määrittäminen on yleensä sahalaitoskohtainen ratkaisu, ja se perustuu

15 15 kokemukseen sekä sahan tarkkuuteen. Ero sahalaitosten välillä johtuu ylimitasta, joka lisätään nimellismittaan. Muut mitat voidaan määrittää hyvinkin tarkasti puun ja sahakoneen ominaisuuksista. Kuvassa 2. esitellään eri komponentit, joista tuoremitta koostuu. (Kärkkäinen 1984) Kuva 2. Tuoremitan laskeminen nimellismitasta (Loman 2003) 5.2 Asetteen valinta Asete kuvaa sahakoneen terien keskinäisiä etäisyyksiä, joiden mukaan määräytyy sahatavaran paksuus ja joissakin tapauksissa leveys. Sahausasete voidaan rakentaa mielivaltaisesti, mutta yleisesti pyritään kuitenkin sahaamaan vakiosahatavaraa. Asete suunnitellaan niin että tukista saatava sydäntavara on täyssärmäistä, kuten kuvassa 3. Sahausasete valitaan haluttujen tuotteiden perusteella. Yleisesti tukista pyritään sahaamaan sivulautoja kaikilta sivuilta ja sydäntavaraa keskeltä. Asetteen valinta on riippuvainen tukin latvaläpimitasta. Kiinteällä asetteella voidaan sahata vain tiettyä tukkiluokkaa. (Sipi 2002)

16 16 Kuva 3. Tukki/Pelkka jaettu sahatavaraksi eli sahausasete (Prologic+ 2014) 5.3 Muuttuva-asetteisuus Muuttuva-asetteisuudella tarkoitetaan sahalinjan tai -koneen ominaisuutta muuttaa sahausasetetta sahauksen yhteydessä. Linjaa tai konetta ei tarvitse pysäyttää asetteen vaihdon takia vaan saha/sahalinja pystyy muuttamaan telojen, terien ja särmien asemaa sahaustapahtumien välissä. Joitakin rajoituksia muuttuva-asetteisella sahaustavalla on. Rajoitukset riippuvat sahalinjasta tai - koneesta. (Veisto 2014) 5.4 Saanto Saanto voidaan laskea monellakin eri tavalla sahateollisuudessa. Saantoa on kuitenkin erittäin vaikea laskea todella tarkasti, sivutuotteiden määrän tarkan arvioinnin johdosta. Nykyään monet sahalinjat optimoivat sahauksen arvosaannon mukaan. Tuloksista saadaan yleensä varsin laaja hajonta, minkä takia keskimääräiset tulokset ovat suuntaa antavia. Tällöin täytyy ottaa huomioon hakehyvitys ja millainen korvaus saadaan sahanpurusta. Toki saanto voidaan laskea niin, ettei haketta tai sahanpurua oteta huomioon. Tällöin saadaan vain sahatavaran saanto eikä tukista saatavaa saantoa. Kuorellisen tukin sahauksesta saadaan yleisesti % sahatavaraa, % haketta, % purua ja % kuorta.

17 Tilavuussaanto, joissa = 100 % (1) = Tilavuusprosentti [%] = Särmättyjen lautojen tilavuus [m 3 ] = Optimilautojen tilavuus [m 3 ] (Juvonen & Johanson 1991) Tuottoon perustuva saanto Tuottoon perustuvan saannon laskennassa ei ole huomioitu sivutuotteita. Muuten se on käytännössä kuin arvosaanto laskenta. = 100 (2) = Arvosaantoprosentti [%] = Särmättyjenlautojen hintojen painotettu ka. [ /m 3 ] = Optimilautojen hintojen painotettu ka [ /m 3 ] = Särmättyjenlautojen tilavuus [m 3 ] = Optimilautojen tilavuus [m 3 ] (Juvonen & Johanson 1991)

18 Arvosaanto Arvosaanto on hyvin yleisesti käytössä nykypäivän sahalaitoksilla. Arvosaannon haasteena on päivittää eri tuotteiden arvotuksia markkinatilanteen ja tilauskannan mukaan. Arvosaanto voidaan laskea kaavan 3 mukaan. = ( ) (3) = Tuottoon perustuva saanto = Sivutuotteiden keskihinta [ /m3] = Särmättyjen lautojen hintojen painotettu ka. [ /m3] = Optimilautojen hintojen painotettu ka [ /m3] = Särmättyjenlautojen tilavuus [m3] = Optimilautojen tilavuus [m3] (Juvonen & Johanson 1991) Saantohävikki Saantohävikillä tarkoitetaan saannon menetyksen suuruutta prosentteina. Sen avulla voidaan tarkastella saannon menetyksiä eri tekijöiden funktiona. Näin voidaan vertailla eri tekijöiden keskinäistä suuruuseroa, joka voidaan laskea kaavan 4 mukaan. Saantohävikki koostuu optimoinnissa ja toteutuksessa syntyvistä virheistä. Näitä kutsutaan optimointi- ja toteutushävikeiksi. Näistä muodostuu kokonaishävikki. Kokonaishävikki voidaan laskea kaavan 5 mukaan. = 100 (4) = Saantohävikki (%) = Saanto (%) (Viitaniemi 1985) Työssä käsitellään optimointituloksia, jolloin optimointivirhe johtuu tukin mittauksessa tulevasta virheestä. Esimerkiksi jos jokin tukin poikkileikkaus halkaisija mitataan liian pieneksi, mikä

19 19 aiheuttaa tuotteen hylkäyksen vajaasärmäsääntöjen perusteella, voidaan ko. tapaus laskea optimointivirheeksi, jolloin optimileveys ja särmättyleveys ovat eri. = + (5) (Viitaniemi, P. 1985) = kokonaishävikki (%) = optimointihävikki (%) = toteutushävikki (%) Tarkasteltaessa eri osatekijöitä on kaikkien osuudet laskettava samasta vertailuarvosta, kun tarkastellaan kaavan 5 mukaisia hävikkejä. Tässä tapauksessa arvonalennusta on verrattava tarkimpaan ja luotettavimpaan optimointiin ja koska tarkastellaan optimointituloksia, voi hävikkiä tulla liian huonosta tuotteesta. Tämä tapahtuu silloin, jos tuote optimoidaan liian leveäksi tai pitkäksi. (Viitaniemi 1985)

20 6 TUKIN MITTAUS ENNEN SAHAUSTA 20 Ennen sahaan syöttöä tukki mitataan ja suunnataan. Mittaus ennen sahausta suoritetaan kuoritulle tukille, jolloin saadaan mahdollisimman tarkka malli tukista. Tukista mitataan pinnan profiili. Sen avulla siitä luodaan malli, josta lasketaan loput geometriset ominaisuudet. Tukki mitataan viipaleittain ja jokaisesta viipaleesta lasketaan halkaisija sekä muoto. Viipaleet asetetaan jonoon, jonka jälkeen niistä muodostetaan tarkin mahdollinen malli. Tukista saadaan seuraavat tiedot: halkaisijat, lenkous, tilavuus, soikeus, kartiokkuus ja leikkauksen keskipisteen sijainti. Mallin avulla tukinmittaus-/ optimointiohjelma laskee tukille parhaan mahdollisen suuntauksen ja sahausasetteen, käyttäjän määrittelemien sääntöjen mukaan. Mittaustaajuus vaihtelee 250 Hz:n ja 1000 Hz:n välillä. 6.1 Tukinmittauslaitteisto Tukkimittari sijaitsee sahalinjassa tukin syötön jälkeen, heti linjan alkupäässä. Tukkimittari on sijoitettu yleensä osaksi mittauskuljetinta. Mittauskuljettimen tarkoituksena on liikuttaa tukkia mahdollisimman tasaisella nopeudella ja sivuttain liikkumattomana. Tukkimittariin kuuluu 3-4 mittapäätä, jotka on sijoitettu tukkimittarin kotelon sisään. Yleensä mittapäässä on aina kaksi kameraa, jotka ovat peräkkäin kuljettimen kulkusuuntaan nähden. Tällaisella sijoittelulla saadaan vähennettyä tukin heilumisen vaikutusta mittaukseen. Mittauskuljettimessa ei ole laitoja sillä kohdalla, jossa tukkimittari sijaitsee. Mittauskuljettimen jälkeen on yleensä automaattinen tukin suuntaus- ja keskityslaite, joka pyörittää tukin optimiasentoon sahausta varten. Kaikki sivuttaisliike tai pyöriminen aiheuttaa virhettä pyöritykseen. Tukin luistaminen taas aiheuttaa virhettä tukin pituuden mittaukseen.

21 Mitattavat ominaisuudet Tukin luonnollisten ominaisuudet, kuten lenkous ja kartiokkuus, tekevät sahauksesta haastavan prosessin. Tämän takia sahauksen jälkeen on erittäin vaikea todeta sahauksesta saavutettua saantoa reaaliaikaisesti. Laserviivaa ja kameraa käyttävät tukinmittauslaitteet voivat mitata tukista sen perusgeometrian eli halkaisijat, lenkouden, kartiokkuuden, monivääryyden ja soikeuden. (Vesanen 2005) Yleisesti tukin ominaisuudet, kuten lenkous, lasketaan tukista tehdyn matemaattisen mallin avulla. Tukin pituus mitataan pulssiantureilla tai valokennoilla (Tuominen 2011). Kyseiset mittauslaitteet eivät havaitse puun sisäisiä ominaisuuksia, kuten oksia tai lahoa. Sahausta varten havupuulle on olemassa ohjeelliset laatuvaatimukset. Tärkein ominaisuus sahauksen optimoinnissa on tukin lenkous ja monivääryys. Yleisesti tukin maksimilenkous saa olla 10 mm/m. Sahalaitoksen kannattavuus heikkenee maksimilenkouden kasvaessa huonontuvan raakaaineen käyttösuhteen vuoksi. (Vesanen 2005) Halkaisijat: Tukista mitataan latva-, keski- ja tyvihalkaisijat. Latva- ja tyvihalkaisijat mitataan yleensä 30 cm päästä tukin päädystä. Tukkimittarilla tehtävä mittaus ennen sahausta suoritetaan aina kuorinnan jälkeen, jolloin kuori ei aiheuta virhettä mittaukseen ja optimointiin. Tukkimittari mittaa jokaiselle leikkaukselle oman halkaisijansa koko tukin matkalta, kuten kuvan 4 ensimmäisessä tukissa. Lenkous: Lenkous ilmoitetaan mm/m ja se mitataan tukin keskiosasta. Lenkous lasketaan keskiosan etäisyydestä suoraan linjaan, joka kulkee tukin tyven ja latvan välillä, kuten kuvan 4 neljännessä tukissa. Soikeus: Soikeus ilmoitetaan tukin latvasta mitatun pienimmän ja suurimman läpimitan suhteena sadalla kerrottuna eli prosentteina (Kärkkäinen 1975). Soikeus ilmenee, kuten kuvan 4 viimeisessä tukissa. Kartiokkuus: Kartiokkuus tarkoittaa tukin leikkausten halkaisijoiden pienenemistä tyvestä latvaa kohti, kuten kuvan 4 kolmannessa tukissa. Kartiokkuus ilmoitetaan mm/m. Pituus: Pituudella tarkoitetaan tukin pituutta tyvestä latvaan, kuten ilmenee kuvan 4 toisessa tukissa. Pituus ilmoitetaan metreinä.

22 22 Kuva 4. Tukin eri ominaisuudet. (Nikumatti 2012) 6.3 Tukin mallinnus mittausten perusteella Mittaustulokset tulostuvat omaan ohjelmaan, joka välittää tulokset tukin suuntauslaitteelle. Ohjelma luo tukista mittausten perusteella matemaattisen mallin. Ohjelma luo tukista mallin määrittämällä jokaiselle leikkaukselle keskipisteen käyttäen jokaisen mittapään mittaamaa dataa. Tämä lähestymistapa ehkäisee leikkausten halkaisijoiden vaikutusta lenkouden laskussa. Keskipiste voidaan määrittä sovittamalla ympyröitä tai ellipsejä mittapäiden antamiin mittapisteisiin. Toinen tapa on määrittää ympyröiden tai ellipsien avulla neljä rajaa mittapisteille ja käyttää mittapisteitä, jotka ovat rajojen sisällä. Näin leikkauksen ja ympyröiden/ellipsien keskipiste on sama. Leikkausten keskipisteet suodatetaan vielä sovittamalla polynomifunktio niiden läpi, käyttäen lineaarista regressiota. Käytettävän funktion aste riippuu siitä kuinka paljon leikkausten keskipisteitä joudutaan suodattamaan. Tähän vaikuttaa tukin mahdollinen liikkuminen sivusuunnassa mittauksen aikana. Parhaassa tapauksessa käytetään viidennen asteen funktiota. Tämän jälkeen saatua funktiota sovitetaan leikkausten keskipisteisiin pienimmän neliösumma menetelmän avulla, jolloin huonot mittaustulokset suodattuvat pois. Näin saadaan tukille muoto, josta voidaan laskea esimerkiksi lenkous. (Liite III)

23 23 7 TUKIN MITTAUSTAPOJEN VERTAILU AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA Aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan määrittää yleisesti 3d-skannereiden mittaustarkkuus. Mittarivalmistajien yleisin mittarille lupaama tukin halkaisijan mittaustarkkuus on +- 1mm, pituuden mm, tilavuuden +- 1 %, lenkouden -+ 1,25 mm, kartiokkuuden +- 1,5 mm ja pyörityksen toistomittauksen tarkkuuden +- 5 astetta. (Limab 2014 & Prologic+ 2014) Ojan, Grundbergin ja Grönlundin (2008) tekemän tutkimuksen mukaan 3d-skannerilla saavutettiin tukin halkaisijan mittauksessa virheen keskihajonta 0,8 mm ja virheen keskiarvo 0,6 mm. Tukkeja lajiteltiin 5 mm:n tukki-luokittain, jolloin 87 % tukeista lajiteltiin oikeisiin tukkiluokkiin. Oja, Grundberg ja Berg tutkivat mittauksesta saatua optimointi-tulosta, ja he totesivat, että 3dskannerilla mitatuista tukeista 66 % sahatuista laudoista vastasi optimaalista sahaustulosta. Ilman mittausta sahatuista laudoista 31 % vastasi optimaalista saantoa tukista. Nordmark ja Oja (2010) tutkivat 3d-skannereiden sekä röntgenmittauksen tarkkuuden eroja ja totesivat ettei yhdistetty mittausmenetelmien käyttö kärsi mittauksen aikaisesta melusta verrattuna pelkästään 3d- tai röntgenmittaukseen. Kummatkin mittaustavat ovat tarpeeksi tarkkoja sydäntavaran optimoinnin mittaukseen, kun taas sivulautojen optimointi aiheutti molemmille mittaustavoille virhettä mittauksen aikaisen melun vuoksi. 3d-skannerille eniten virhettä aiheuttaa tukkien kuori, mutta muodon mittauksessa 3d-skanneri on tarkempi kuin röntgenmittari (Oja, Grundberg & Grönlund 2008)

24 24 8 OPTIMOINTI Optimoinnilla pyritään löytämään vaihtoehtoisten ratkaisujen joukosta se, joka vastaa parhaiten optimointikriteereitä. Optimointikriteereinä voidaan pitää joko arvoa, määrää tai jotain vastaavaa mitattavaa ominaisuutta. Yleisesti voidaan todeta että sahauksen optimoinnissa optimointitehtävä on aina maksimointitehtävä tukin profiilin määrittämien rajojen mukaan. 8.1 Optimointilaskenta Jokainen laitteistovalmistaja käyttää omaa laskentatapaansa optimointiin. Seuraavassa on esitetty yksinkertaistettuna maksimointitehtävä, jota voitaisiin käyttää optimoinnissa. (Haataja. 2004) max = + ℝ ( ) (4) (5) Korjausfunktiot edelliselle kaavalle ovat = + = + = + + (6) + + Kun = Lajitteluhalkaisija [mm] = Latvaläpimitta [mm] = Kartiokorjaus [mm] = Lenkouskorjaus [mm] = Soikeuskorjaus [mm] KARTIO = Tukin kartiokkuus [mm/m] LENKOUS = Tukin lenkous [mm/m] SOIKEUS = Tukin soikeus [mm] A, B ja C = Korjauskertoimia (7) (8)

25 Tukinsuuntaus Sahalinjassa jossa on tukinmittauslaitteisto, käytetään automaattista tukinpyöritystä. Tukin mittaustuloksen perusteella tukki pyöritetään suurimman lenkouden mukaan, joko suurin lenkous alas- tai ylöspäin, sahaustavan ja sahalinjan mukaan. Tukki pyöritetään lenkouden mukaan, koska näin siitä saadaan paras saanto. Pyöritys perustuu siihen miten tukki kulkee sahakoneen keskilinjan mukaisesti. (Veisto Oy 2014) 8.3 Sivulautaoptimointi Sivulautoja optimoitaessa sahalinjan tärkein ominaisuus on sahauksen aikana liikkuva särmäys, jos särmäys tehdään samassa koneessa sahauksen kanssa. Särmäyksiköiden täytyy pystyä seuraamaan mahdollisesti käyrän pelkan profiilia, siten että laudasta tulee suora. Käytännössä kaarevasta pelkasta särmätään suoria lautoja. Sivulauta-optimointi on yksi vaihtoehto sahalinjan ajotavaksi. Jos käytössä on ainoastaan sivulauta-optimointi, niin tukista saatavat sydäntavara tuotteet ovat muuttumattomia, mikä asettaa tiettyjä rajoitteita sahalinjaan syötettävien tukkien koolle. Tukkien täytyy tässä tapauksessa olla lajiteltu ennen sahausta sopiviin tukkiluokkiin, joista voidaan sahata sahauskampanjan mukaisia tuotteita. (Veisto Oy 2014) 8.4 Täysoptimointi Täysoptimoinnissa sahauskampanjaan asetetaan useita eri vaihtoehtoja sahattaviksi tuotteiksi. Sahattaessa täysoptimoinnilla voidaan sahalinjaan syöttää käytännössä sattumavarainen tukki. Tukkimittari määrittää parhaan mahdollisen asetteen tukille arvosaannon perusteella, ja sahalinja sahaa tukin asetteen mukaisesti. Sahattaessa täysoptimoinnilla linjanopeus voidaan pitää korkeana, mutta tukkiväli täytyy pitää suurena, että sahalinja ehtii reagoimaan asetteen muutoksiin. Tukkivälin täytyy olla tarpeeksi suuri, jotta sahakoneiden asennoilla on mahdollisuus ehtiä liikkua ääriasennosta toiseen. Nykyaikaisissa sahalinjoissa sahakoneen liikkeet tapahtuvat hydraulisylintereillä, jolloin liikkeet ovat erittäin tarkkoja ja nopeita. Hydraulisylinteriltä voidaan myös palauttaa paikkatieto, jolloin tiedetään tarkasti sahakoneen asema. Paikkatietojen on tärkeää olla erittäin tarkkoja, jotta sahalinjaa/konetta voidaan ajaa täysoptimoinnilla. Tämän takia on hyvä suorittaa ns. linjaus tietyin väliajoin. Linjauksessa tarkastetaan että ohjelman paikkatiedot ja

26 26 liikkuvien osien paikat pitävät paikkansa. Linjaus suoritetaan koneen keskilinjaan. (Veisto Oy 2014) 8.5 Optimoinnin haasteet Tukkimittarin tarkkuudella on suuri vaikutus optimoinnin onnistumiseen. Tukki suunnataan suurimman lenkouden perusteella, mistä myös lasketaan mahdolliset käyräsahausarvot. Tuotteet optimoidaan halkaisijoiden, kartiokkuuden ja lenkouden perusteella. Jo 1 mm:n mittausvirhe tukin latvassa voi aiheuttaa vuodessa yli :n menetyksen raaka-aineessa, jos saha käyttää vuodessa m 3 tukkeja vuodessa. (Varhimo 2001) Lopullisiin tuotteisiin vaikuttavat myös käyttäjän määrittämät vajaasärmäsäännöt ja tuotteiden arvotukset. Optimointiin vaikuttaa paljon tapa, jolla optimointilaskenta suoritetaan. Erot eri valmistajien välillä voivat olla huomattaviakin, kun vertaillaan lopputulosta. Lopputulos voi olla huomattavastikin eri johtuen kertautuvasta virheestä laskennassa. Optimointilaskenta suoritetaan mittauksen perusteella, jonka jokainen valmistaja laskee hieman tavalla mittapisteistä. Jo pelkästään yksittäisen leikkauksen halkaisijan laskenta voi aiheuttaa suuriakin eroja sen mukaan, lasketaanko halkaisija pienimmän halkaisijan mukaan vai sovittamalla soikioita ja ympyröitä keskipisteen ympärille. Optimointituloksia voidaan vertailla yhtenäisellä mitattavalla kappaleella, kuten tässä diplomityössä tehdään. Vertailua voidaan suorittaa eri tuotevariaatioilla, jolloin voidaan todeta, miten optimointiohjelmat sijoittavat tuotteita aihioon. Lopputuloksen pitäisi olla yhtenäinen jokaisessa tapauksessa, mutta mittauksen ja tulostenlaskennan takia syntyy eriäviä optimointituloksia. Optimointitulosten perusteella voidaan tarkastella, millä ohjelmalla/mittarilla saavutetaan suurin haluttu saanto. Optimointitulos on vain osa sahausta, joten vertailussa ei voida ottaa huomioon muuta kuin optimointiohjelman ehdottama ratkaisua eikä voida tietää, onnistuuko sahaus käytännössä. Periaatteessa optimointiohjelman tulisi sisältää tieto siitä, miten voidaan sahata, ja sen mukaan rajoittaa tiettyjä ratkaisuja. Tukin sisään optimoitavien tuotteiden mitoissa on yleensä myös eroja riippuen sahalaitoksesta ja sen käyttämästä sahakoneesta sekä sen sahaustarkkuudesta. Tutkimuksen mukaan tuotevariaatioiden pienentäminen 0,5 mm:llä mahdollistaa sahausraon pienentämisen 0,8 mm:llä, mikä lisää saantoa 1,3 % (Lundahl 2007).

27 27 9 TUTKITTAVAT LAITTEISTOT Kummatkin tukkimittarit perustuvat samaan 3d-skannaus tapaan. Kameralla kuvataan tukin pintaan piirrettyä laserviivaa joka koostuu pisteistä. Tästä viivasta muodostetaan joko kolmesta tai neljästä kulmasta kuvaavilla kameroilla mittauspisteistä koostuva kuva. 9.1 Limab Tutkittava laitteisto on Limabin uusin tukinmittausjärjestelmä, johon on yhdistetty tukinsuuntauksen korjaus ennen pyöritystä. Tukki mitataan uudelleen ennen pyöritystä ja tukin geometriaa verrataan varsinaisessa mittauksessa saatuun. Tämän perusteella pyöritystä korjataan. Tukinmittauslaitteistossa käytetään neljää 4 Mb ja 500 Hz -kameroita. Jokaisella kameralla on oma PC. Kamerat ja tietokoneet viestivät keskenään ethernet- verkossa. Kameroilla saadaan neljä kuvattua pistettä millimetriltä. Laitteistolla voidaan tunnistaa tukin asento tarkasti. Limabin teknisten tietojen mukaan halkaisijan mittaustarkkuus on ±1 mm, pituuden mittaustarkkuus ±1 cm, tilavuuden mittaustarkkuus ±1 % ja mittausalue mm (Limab 2014) 9.2 Prologic Tutkittava laitteisto on Prolocigin yleisin mittauslaitteisto. Kahdeksan kameraa kuvaa neljästä kulmasta tukin pintaan piirrettyä laserviivaa. Kameroilla voidaan kuvata 500 Hz:n taajuudella. Prologicin teknisten tietojen mukaan mittarin halkaisijan mittaustarkkuus on ±1,3 mm, pituuden mittaustarkkuus ±1 cm, resoluutio 3 mm, mittausväli 2,54 cm ja mittausalue 600 mm. (Prologic+ 2014)

28 10 OPTIMOINNIN JA ASETTEEN VALINNAN VERTAILU 28 Työssä käytetään mittausarvoja, jotka ovat osaltaan aiemman tutkimuksen tuloksia ja samalla toimintamallilla mitattuja toisen mittarin tuloksia. Tässä työssä käytetään samaa tukkia kuin Nikumatin (2012) aikaisemmassa tutkimuksessa. Todelliset mitat ovat peräisin tukin valmistaneelta yhtiöltä. Optimoinnin ja asetteenvalinnan vertailua vertaillaan optimointituloksen osalta erilaisilla asetevaihtoehdoilla. Eri tuotteet arvotetaan ja annetaan ohjelman valita asetteista sellainen tukin sahausasete, joka tuottaa parhaan arvosaannon. Optimointiin ohjelma käyttää tukkimittarilla saatuja tietoja, joista se on laskenut tukille tunnusluvut ja mallin. Vertailussa otetaan huomioon mahdolliset vajaasärmäsäännöt, tuotteiden laadutukset, suodatettavien mittauspisteiden määrä ja muut mahdolliset ohjelmasta riippuvat optimoinnin reunaehdot. Vertailtaessa eri ohjelmia ovat optimointiasetukset saatava mahdollisimman yhdenmukaisiksi, jotta ne eivät lisää virhettä tutkimuksessa. Erojen oletetaan tulevan mittauksesta eli tukin tunnusluvuista ja tukin matemaattisesta mallintamisesta. Tässä vaiheessa ei voida olla varmoja, millaisia eroja optimoinnin osalta saadaan. Vertailussa käytettävät tuotteet valitaan asetteisiin niin, että ne tekevät optimointitehtävästä mahdollisimman haastavan, jotta saadaan aikaan mahdollista vertailumateriaalia. Tuotevalikoimaan lisätään tuotteita, niin että osa niistä on täysin käyttökelvottomia arvotuksen ja kokonsa puolesta. Näin voidaan todeta, että optimointi toimii oikein. Mallitukin tunnusluvut tiedetään tarkasti, joten niitä hyödyntäen voidaan etsiä sopivat optimointituotteet. Tuotteina käytetään yleisiä täyssärmäisiä sahatavara-dimensioita. Vertailussa tarkastellaan tukista saatavaa kokonaisarvoa eli arvosaantoa. Siihen lasketaan sahatavaran ja sivutuotteiden arvo. Vertailussa voidaan testata myös tuotantoasetuksien vaikutusta. Muuttamalla kussakin ohjelmassa tuotannon suodatus- ja optimointiasetuksia saadaan näkemys siitä, kuinka paljon optimointi paranee tai huononee tuotanto-olosuhteissa verrattuna parhaaseen mahdolliseen tilanteeseen.

29 29 Parhaalla mahdollisella tilanteella tarkoitetaan olosuhdetta, jossa ohjelmalla on niin pitkä aika suorittaa optimointi ja luoda malli tukista kuin siihen tarvitaan. Tuotannossa tukinmittauslaitteiston täytyy saada ratkaisu aikaan erittäin nopeasti, jotta se ehtii lähettää sen kaikille toimilaitteille. Tätä ei kuitenkaan käsitellä tuloksissa. Vertailussa käytettävän tukin todelliset mitat ovat tukin valmistajalta. Tässä vertailussa niitä arvoja pidetään todellisina, joihin Prologicin ja Limabin tuloksia vertaillaan. Tukin asetteet on suunniteltu Veisto Oy:n SL sahalinjalle. Sahalinjan eri vaiheet on esitelty kuvassa 5. Kuva 5. Veiston SL sahalinja ja eri sahausvaiheet. (Veisto Oy 2013)

30 30 11 TULOKSIA Molemmilla mittareilla tehtiin täysin sama mittaustesti. Testissä kappale, asennot ja nopeudet olivat kummallakin mittarilla samat. Tuloksien sahatavaran arvot on saatu kuuden eri sahatavarakauppiaan keskiarvohinnoista. (Liite IV) 11.1 Tukinmittaus Tukin latva-, keski- ja tyvihalkaisijoiden mittaustulokset eroavat huomattavasti, todennäköisesti johtuen mittauskohdan laitekohtaisesta erosta tukin pituus-suunnassa. Limabin mittarin mittausten keskihajonta on toisaalta huomattavasti pienempi kuin Prologicin. Jos pelkästään otetaan huomioon latvahalkaisijan mittaustulos ja sen vaikutus optimointiin, niin 1 mm:n mittauserolla keskikokoinen sahalaitos säästää vuodessa (Varhimo 2001). Tässä tapauksessa mittausero on 5 mm latvahalkaisijassa, kuten taulukossa 2. Prologic mittaa tukille huomattavasti isomman kartiokkuuden, mikä kompensoi paljon optimoinnissa, jos vajaasärmäsäännöt on asetettu oikein salliviksi latvalta. Kartiokkuusarvo on Prologicilla suurempi, tyven mittaustuloksen vuoksi. Prologicin mittarilla mittausten prosentuaaliseksi virheeksi saadaan 3,86 % ja Limabille 3,51 %. Virheen määrä on samansuuntainen kummallakin mittarilla. Tukkien pituusero johtuu luultavasti mittauskuljettimen pulssianturista, joka mittaa tukin paikan kuljettimella 5 cm:n tarkkuudella. Tosin mittariohjelmalla voidaan laskea tarkempi pituuden arvo, kun tiedetään pulssien määrä ja mittauskuljettimen todellinen nopeus. Taulukko 2. Mitattujen keskiarvojen vertailu todelliseen tukin kokoon. Halkaisija [mm] Latva Tyvi Pituus [m] Kartiokkuus [mm/m] Tilavuus [m 3 ] Lenkous [mm/m] Prologic 187,8 240,8 2,700 19,68 0,0900 8,01 Limab 192,9 213,3 2,660 10,10 0,0884 9,00 Tukki 191,5 227,6 2,687 13,44 0,0878 Taulukosta 3 voidaan todeta että mittausten perusteella todellisen ja mitatun sahaan syötetyn puutavaran määrän ero Prologicilla on 43 m 3 ja Limabilla on 24 m 3 yhden 8 tunnin vuoron aikana keskikokoisella sahalla. Ojan, Grundbergin ja Grönlundin tekemän tutkimuksen mukaan 3dskannerilla saavutettiin tukin halkaisijan mittauksessa virheen keskihajonta 0,8 mm, minkä alle

31 31 Prologicin mittarilla päästään, vaikkakin virheen keskiarvo on suuri. Virheen keskihajonnan perusteella voidaan todeta, että Prologicin mittarin mittaustarkkuus on ± 0,84 mm ja Limabin ± 1,65 mm. Prologicin virheen keskihajonta on 3,5 litraa ja Limabin 8,6 litraa. Kumpikin mittari antaa tilavuuden keskiarvon suuremmaksi kuin se todellisuudessa on; Prologic 2,2 litraa ja Limab 0,6 litraa suuremmaksi. Limab mittasi tilavuuden 1,6 litraa pienemmäksi kuin Prologic, mutta suuremmalla keskihajonnalla. Prologilla s=3 eli 99,7 % mittauksista osuu 10,56 litran sisään, kun vastaavasti Limabilla s=3 mittauksista osuu 25,80 litran sisään. Ero on huomattava, koska tukin tilavuus on 87,8 litraa, joten 15,6 litran ero tarkoittaa 17 % koko tilavuudesta. Tässä tapauksessa tukin liian pieneksi mittaaminen johtaa huonompaan saantoon, koska optimointi sovittaa pienempiä kappaleita tukin sisään kuin isommassa mittaustuloksessa. Kun tukin koko mitataan liian isoksi, syntyy siitä enemmän vajaasärmää ja vähemmän avattua pintaa pelkkavaiheessa. Vajaasärmäisten kappaleiden arvo riippuu markkinoista ja asiakkaista, jolloin sahaajalle voi olla kannattavampaa sahata kappaleita, joissa ei ole vajaata ja myydä särmäyksestä saatava hake. Taulukko 3. Mitattujen keskiarvojen virheet verrattuna tukin todellisiin mittoihin. Virhe Virhe [%] Latva [mm] Virheen keskihajonta [mm] Tyvi [mm] Virheen keskihajonta [mm] Pituus [m] Tilavuus [m 3 ] Virheen keskihajonta [m 3 ] Prologic 3,7 0,56 13,2 4,55 0,012 0,0017 0,0035 Limab 1,4 1,10 14,3 2,68 0,025 0,0006 0,0086 Prologic 1,93 % 5,79 % 0,46 % 1,93 % Limab 0,73 % 6,28 % 0,93 % 0,68 % 11.2 Pyörityskulman mittaus Mittauksista saatiin tuloksiksi tukin pyöritys optimaaliseen sahausasemaan. Testitukki mitattiin kolmessa eri asennossa toimintasuunnitelman mukaisesti. Taulukosta 4 voidaan nähdä, että kulmat eroavat toisistaan 4,8 astetta ja Prologicin keskihajonta on 2,9 astetta pienempi kuin Limabilla. Tukin pyöritystulos on asennosta riippumatta Prologicilla 13,47 asteen ja Limabilla 22,17 asteen sisällä. Testitukille ei ole olemassa optimaalista pyörityskulmaa, koska se vaatisi tukin tarkan mallintamisen ja sen muotojen analysoinnin.

32 32 Taulukko 4. Yhtenäistetyt pyörityskulmat optimoinnista. Yhtenäistetyt pyörityskulmat keskiarvo [astetta] keskihajonta [astetta] Prologic 30,06 4,49 Limab 25,26 7,39 Mittaustulosten perusteella (Liite II) Limabin mittari antaa asennossa 24 täysin eri pyörityskulman kuin kahdessa muussa asennossa. Jos otetaan huomioon ainoastaan kaksi muuta asentoa, niin Limabin yhtenäistetty pyörityskulma on 30,66 astetta. Tällöin ero kahden mittarin välillä on vain 0,6 astetta. Kuvan 6 referenssipisteestä optimaalinen pyörityskulma tukille on noin 30 astetta myötäpäivään. Kuva 6. Testitukin eri mittausasennot ja kiinnityssuunnat sekä referenssipiste.

33 Sahausasetteen optimointi Mittarien mittaustulosten perusteella tukki optimoitiin arvosaantoperiaatteella. Optimointi tehtiin mahduttamalla tukin latvahalkaisijan sisään täyssärmäisiä kappaleita. Hintatietojen ja tilavuuksien perusteella laskentataulukko antoi tukin kokonaisarvon, esimerkkinä liite V. Sahatavarakappaleiden arvoina käytettiin hintatietoja kuudelta eri kauppiaalta syyskuussa Optimoinnin tuloksena saatiin kuvan 7 mukaiset asetteet Prologicille ja Limabille. Limabin asete vastaa tukin todellisten mittojen mukaan optimoitua sahausasetetta. Prologicin mittausten perusteella tukin kokonaisarvoksi saatiin 22,21 ja Limabin 22,67. Tukin todellisen koon perusteella tehdyn optimoinnin arvoksi tuli 22,88. Kokonaisarvossa otettiin huomioon sahauksen sivutuotteet eli sahanpuru ja hake. Sivutuotteiden arvo asetteissa on noin 4 % kokonaisarvosta. Saanto on kaikissa tapauksissa noin 56 %, kuten taulukosta 5 ilmenee. Kuva 7. Optimoidut sahausasetteet Taulukko 5. Asetteet, arvot ja saanto eri mittareilta sekä todellisesta tukista Asete Kok. arvo [ ] Saanto Prologic 4x25x125 2x22x75 2x19x75 22,21 55,89 % Limab 4x25x150 2x22x75 22,67 55,95 % Tukki 4x25x150 2x22x75 22,88 56,79 % Prologicin ratkaisusta sahatavaran määrä per tukki on 0,001 m 3 enemmän kuin Limabin ratkaisussa. Jos keskikokoinen sahalaitos sahaisi yhden vuoron aikana tukkia, olisi tulonmenetys Prologicin valitsemalla asetteella /vuoro verrattuna optimiasetteeseen.

34 34 Toisaalta sahatavaran kappalemäärän ero olisi Prologicin asetteella lautaa sahatavaraa enemmän kuin optimiasetteella. Limabin asete on optimiasete, joka tukista voidaan sahata. Tällöin häviö tapahtuisi sahauksen saannon ja kokonaisarvon laskennassa. Yhden vuoron aikana sahanpurua ja haketta tuotettaisiin edestä enemmän kuin Limabin mittausten mukaan. Taulukosta 6 nähdään miten asetevalinta vaikuttaisi tuotantoon kun keskiarvona käytetään tutkimuksessa mitatun tukin todellisia mittoja. Sahausmäärän ollessa tukkia eli 702,4 m 3 pyöreää puuta. Prologicin valitsemalla sahausasetteella tuotettaisiin 7,6 m 3 enemmän valmista sahatavaraa kuin optimiasetteella. Toisaalta tuotannon kokonaisarvo olisi vähemmän kuin optimiasetteella. Saanto samalla asetteella olisi 1 % verran parempi kuin Limabin mittausten mukaan valitulla asetteella ja optimiasetteella. Näillä luvuilla pyritään kuvaamaan mittauksen vaikutusta tuotantoon, kun tiedetään tukin todellinen koko. Taulukko 6. Todellinen tukki sahattu valituilla asetteilla ja sen vaikutus tukin tuotannossa Arvo tukista Saanto tukista Valmis sahatavara [m 3 ] Kokonaisarvo ProLogic 22,11 57,08 % 400, ,00 Limab 22,88 56,00 % 393, ,00 Tukki 22,88 56,00 % 393, ,00

35 35 12 JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen aikana kerättiin suuri määrä dataa, jonka pilkkominen hyödylliseen ja hyödyttömään osoittautui hankalaksi. Datan muuntaminen samoihin yksiköihin ja vertailukelpoiseksi oli työlästä. Tutkimuksessa käytettiin edellisessä työssä tekemääni toimintamallia tukkimittarin tarkkuuden todentamiseksi. Tässä työssä samaa dataa käytettiin tarkkuuksien ja optimointituloksien vertailuun. Tukinmittaustulokset osoittavat, ettei kumpikaan mittari mitannut testitukkia täysin oikein. Mittaustarkkuuden virheen keskihajonnat ovat molemmilla mittareilla pienempiä kuin vastaavissa tutkimuksissa on aiemmin saatu. Tutkimuksen perusteella Prologicin mittari mittaa kaksi kertaa Limabin mittaria tarkemmin. Virheen keskihajonta kertoo suoraan mittaustarkkuudesta kun taas virheen keskiarvo voi johtua tukista saatujen mittapisteiden mallinnuksesta halkaisijaksi. Tukin tilavuus lasketaan mallinnetusta tukista, joten tilavuuden mittausvirheen keskihajonta ei suoraan kerro mittarin mittaustarkkuudesta, vaan tukin mallintamiseen käytettävien algoritmien toimivuudesta. Tulosten perusteella mittarien mittaustarkkuus on riittävä niiden käyttötarkoituksessa. Yleisesti voidaan todeta, että testattujen mittareiden tarkkuus täyttää sahalaitosten tarpeet. Prosessissa on niin paljon muuttujia, että alle 0,8 mm:n virhettä mittauksessa ei tarvitse ottaa huomioon. Tukin latvahalkaisija on määräävässä asemassa optimoitaessa tukin sahausasetetta, joten tukin tyvipään mittausvirhe vaikuttaa paljon vähemmän optimointitulokseen. Koska tukit ovat aina kartion muotoisia ja mittaustarkkuuden ollessa tyvipäässä alle 10 mm, on se riittävän tarkka. Tyvipään mittausvirhe johtuu tukin asennosta mittauskuljettimella, koska tyvestä jää helposti osa piiloon kuljettimen kolien taakse. Puu on raaka-aineena elävä materiaali, joka käyttäytyy sahauksen jälkeen arvaamattomasti riippuen sen rakenteesta ja puulajista. Pelkästään sahatavaran kuivausvaiheessa sahatavarakappaleet kutistuvat epätasaisesti. 3d-skannaus ei mahdollista puun sisäisten vikojen ja oksien ottamista huomioon sahausasetteen valinnassa, mikä parantaisi raaka-aineen käyttäytymisen ennakointia sahausprosessissa ja kuivauksessa. Lisäksi puun sisäiset jännitykset vaikuttavat lautojen suoruuteen. Pyöritystulokset ovat hyvin samansuuntaiset, jos ei oteta huomioon Limabin mittarilla mitattua yhtä asentoa. Ilmeisesti tässä asennossa tukkimittarilta jäi jokin osa tukista piiloon tukinmittauskuljettimen kolien tai johteiden takia. Asento ei vaikuttanut muihin mittaustuloksiin.

36 36 Tukkimittareille ei yleensä tehdä vastaavia asennosta riippuvia pyörityskulman analysointitestejä, joten vertailukelpoista tutkimusta ei ollut saatavilla. Pyöritystulokset ovat kuitenkin hyvin samanlaiset, todennäköisesti tukin optimaalinen suuntaus pelkkahakkuriin on noin 30 astetta myötäpäivään referenssipisteestä. Tuloksista voidaan todeta, että ne ovat samansuuntaisia asetteiden kokonaisarvon osalta, mutta eroa on kappale määrässä. Tuotteiden arvoa muuttamalla myös Limabin ratkaisu olisi sama kuin Prologicin. Toisaalta Prologicin mittausten perusteella ei voida sahata samaa arvokkaampaa asetetta kuin Limabin mittausten mukaan. Mittausvirhe voi aiheuttaa suuria euromääräisiä tappioita, jos sahalla on paljon tukkiluokkia ja ne ovat lajiteltu tarkasti. Yleensä jokaiselle tukkiluokalle on suunniteltu asete etukäteen ja mittaus- ja optimointitulos muokkaa sitä. Yleisesti sydäntavara-dimensio pysyy samana ja määrä voi vaihdella, mutta riippuen tukkiluokkien lajittelusta voi olla, että sydäntavaralle on annettu vain yksi ratkaisumahdollisuus ja sivulaudat optimoidaan. Tässä tapauksessa suunniteltu asete ei välttämättä mahtuisi tukkiluokan tukkeihin lainkaan, mikä aiheuttaisi isoja ongelmia tuotannonsuunnittelussa. Saannollisesti Prologicin ratkaisu on parempi verrattuna Limabin ratkaisuun. Sahojen todelliset tuotehinnat määräytyvät tilausten mukaan, joten tutkimuksessa tehdyt optimointitulokset eivät välttämättä vastaa todellista tilannetta sahalla. Prologicin latvahalkaisijan mittausvirhe aiheuttaisi Varhimon (2001) mukaan jopa euron tappiot vuodessa keskikokoiselle sahalaitokselle. Raaka-aineen hinnan ollessa korkea sahauksen kannattavuus on heikkoa ja jo pelkästään hakkeen hinnan vaihtelu voi vaikuttaa sahauksen kannattavuuteen. Tutkimuksen tuloksien mukaan arvosaannon ja tilavuussaannon laskeminen kaavojen 1 ja 2 mukaan on mahdotonta. Optimituloksen kappaleiden tilavuus on pienempi kuin huonomman tuloksen kappaleiden tilavuus ja optimitulos on sama kuin toinen mittaustulos. Tutkimuksessa ei otettu huomioon teräpaksuuksien vaikutusta optimointituloksiin. 3,7 mm:n virhe optimointituloksessa tarkoittaisi käytännössä 0,925 mm ohuempia teriä jakosahavaiheeseen, mikä on mahdollista ko. tukkiluokassa Veiston SL sahalinjassa. Työssä käytetty toimintamalli voitaisiin ottaa sahoilla käyttöön auttamaan asetteiden suunnittelussa ja terävalinnoissa. Samalla voitaisiin seurata tukinmittauslaitteiden kuntoa ja tarkkuutta. Tukinmittauslaitteistot eivät ole

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU)

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Nelisahauksen ja läpisahauksen vertailu Tukin pyörityksen optimointi Arto Usenius, Antti Heikkilä ja Timo Usenius Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tukinmittauslaitteistoissa käytettävien mittauslaitteiden mittaustarkkuus

Tukinmittauslaitteistoissa käytettävien mittauslaitteiden mittaustarkkuus LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari Kandidaatintyö Tukinmittauslaitteistoissa käytettävien mittauslaitteiden mittaustarkkuus Lappeenranta

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu

Lisätiedot

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi. Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -

Lisätiedot

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009 Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 7. toukokuuta 009 Tukkien lajittelun optimointi Arto Usenius ja Antti Heikkilä Laatu Latvaläpimitta Pituus

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

sahalinjat HEINOLA 250 HEINOLA 400 pyörösahalinjat FIN

sahalinjat HEINOLA 250 HEINOLA 400 pyörösahalinjat FIN sahalinjat HEINOLA 250 HEINOLA 400 pyörösahalinjat FIN HEINOLA 250 ja HEINOLA 400 VIIME vuosina HEINOLA on esitellyt menestyksekkäästi täysin uusia pyörösahalinjoja. Kaikissa sahalinjatyypeissä on HEINOLAn

Lisätiedot

TIMBERLOG OHJEET 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2

TIMBERLOG OHJEET 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2 TimberVision 01.12.2017 2 (12) 1. Yleistä TimberLOG-sahaussimulaattori simuloi joko yhden tukin tai tukkiläpimittaluokan sahausta. Simulointi voidaan suorittaa

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Sahauksen kustannuslaskenta

Sahauksen kustannuslaskenta Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

Viitasalo Mikko TUKINPYÖRITTÄJÄN TARKKUUDEN MITTAAMINEN JUNNIKKALA OY:N KALAJOEN SAHALLE

Viitasalo Mikko TUKINPYÖRITTÄJÄN TARKKUUDEN MITTAAMINEN JUNNIKKALA OY:N KALAJOEN SAHALLE Viitasalo Mikko TUKINPYÖRITTÄJÄN TARKKUUDEN MITTAAMINEN JUNNIKKALA OY:N KALAJOEN SAHALLE Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikka TAMMIKUU 2011 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö

Lisätiedot

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007

Lisätiedot

FIN. Sahalinjat HEINOLA SYNCRO CUTTING SYSTEM

FIN. Sahalinjat HEINOLA SYNCRO CUTTING SYSTEM FIN Sahalinjat HEINOLA SYNCRO CUTTING SYSTEM HEINOLA Sahalinjat Kari Kiiskinen HEINOLAN SAHAKONEET OY on kehittänyt pyörösahaukseen uuden sahausmenetelmän. Kutsumme tätä ratkaisua nimellä HEINOLA Syncro

Lisätiedot

Tulevaisuuden Saha seminaari. SisuPUUN tavoitteet 27.05.2009 Jouko Silen

Tulevaisuuden Saha seminaari. SisuPUUN tavoitteet 27.05.2009 Jouko Silen Tulevaisuuden Saha seminaari SisuPUUN tavoitteet 27.05.2009 Jouko Silen SisuPUU, miksi? Lähtökohtana projektissa: 2004 2005 vuosien tappiolliset tulokset Sahateollisuuden kehitysvaihtoehdot 1. Keskittyminen

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset

Lisätiedot

Diplomi-insinööri Lauri Linkosalmi Diplomi-insinööri Heikki Ruohonen

Diplomi-insinööri Lauri Linkosalmi Diplomi-insinööri Heikki Ruohonen Kemian tekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma Anna Vilkko TUKIN PYÖRITYSMITTAREIDEN OPTIMAALINEN HYÖDYNTÄMINEN MAKSIMAALLISEN SAANNON TAKAAMISEKSI Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

VA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 ) VA K 0 LA 4A' Helsinki Rukkila 2 Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 371 Tehonmittauskoe 1

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Lapin metsätalouspäivät Ilkka Kylävainio. Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa

Lapin metsätalouspäivät Ilkka Kylävainio. Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa Lapin metsätalouspäivät 15.-16.2.2018 Ilkka Kylävainio Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa Kilpailukykyä on rakennettava pitkällä, pitkällä tähtäimellä, se on kaikkien

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op)

Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) Teknillinen korkeakoulu AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) 19.9.2008 14.01.2009 Työn ohjaaja: DI Matti Öhman Mikko Seppälä 1 Työn esittely

Lisätiedot

Outi Konttinen. Tukkiluokkien optimointi turbulentissä. liiketoimintaympäristössä

Outi Konttinen. Tukkiluokkien optimointi turbulentissä. liiketoimintaympäristössä Outi Konttinen Tukkiluokkien optimointi turbulentissä liiketoimintaympäristössä Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ähtäri Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma SEINÄJOEN

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 PERUSMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

HEINOLAN SAHAKONEET OY:LLÄ

HEINOLAN SAHAKONEET OY:LLÄ sahalinjat FIN HEINOLA SAHALINJAT kehittyvän teollisuuden tarpeisiin HEINOLA pelkkahakkuri HEINOLA profilointiyksikkö HEINOLA syncro pyörösaha HEINOLA sahalinjojen ratkaisut sisältävät elementtejä useisiin

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kehittyneiden optimointimenetelmien sovellus sahan tuotannonsuunnittelussa

Kehittyneiden optimointimenetelmien sovellus sahan tuotannonsuunnittelussa Teoksessa: Ketonen, M. (toim.). Automaatio XVIII Seminaari 17.-18.3.2009 Helsinki [CD-ROM]. SAS julkaisusarja nro 36. Helsinki: Suomen Automaatioseura ry., 2009. ISBN 978-952-5183-35-1. Kehittyneiden optimointimenetelmien

Lisätiedot

Tarkista puunrunko lian, kivien ja vanhojen ruuvien varalta estääksesi sahan ketjua rikkoutumasta.

Tarkista puunrunko lian, kivien ja vanhojen ruuvien varalta estääksesi sahan ketjua rikkoutumasta. LUE SEURAAVAT OHJEET HUOLELLISESTI ENNEN KUIN KÄYTÄT UUTTA GRANBERG-SAHALAITOSTA. SÄHKÖTYÖKALUJEN, KUTEN MOOTTORISAHOJEN, KÄYTTÖ VOI OLLA VAARALLISTA JA TUO MUKANAAN LOUKKAANTUMISEN TAI KUOLEMAN VAARAN.

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä

Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä 1 Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä Mikko Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY3-Projektityö 12..2002 Arvosana: K+ (10) 2 1. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tehdä oppikirjan tutkimustehtävä

Lisätiedot

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016 1 76111P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1 Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 016 JOHDANTO Fysiikassa pyritään löytämään luonnosta lainalaisuuksia, joita voidaan mitata kokeellisesti ja kuvata

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus Automaattinen betonin ilmamäärämittaus 1.11.2017 DI, Projektityöntekijä Aalto-yliopisto Teemu Ojala Betonitutkimusseminaari 2017 Messukeskus, Kokoustamo Esitelmän sisältö 1. Tausta ja tutkimustarve 2.

Lisätiedot

1 TYÖNTÖMITTA. sisä mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi. 1.1 Yleistä työntömitasta

1 TYÖNTÖMITTA. sisä mittakärjet tuuma-nonio lukitusruuvi. 1.1 Yleistä työntömitasta MITTAVAUNU MATERIAALIA 1( 35) 1 TYÖNTÖMITTA 1.1 Yleistä työntömitasta Työntömitta ( tönäri, mauseri ) kuuluu tekniikan alan perustyökaluihin, joten sen oikeaoppinen käyttö on jokaisen ammattilaisen osattava.

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

sawmill solutions FIN yleisesite

sawmill solutions FIN yleisesite sawmill solutions FIN yleisesite sahaus ja särmäys N sahalinjaosaaminen on kehittynyt jo yli 50 vuoden toimitusten perinteistä. n toimitusohjelma kattaa sahauksen linjaratkaisut ja niiden edellyttämät

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinointi / Saha- ja levytuotteet

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinointi / Saha- ja levytuotteet KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsä- ja puutalouden markkinointi / Saha- ja levytuotteet Rauli Ratasvuori SAHAN ASETTEIDEN VAIKUTUS TUKIN ARVOSAANTOON OY KAUSALA WOOD LTD:SSÄ Opinnäytetyö 2012 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen

Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen Alkuprosessointi - Vaiheet 1. Ajoradan jälkilaskenta 2. Havaintodatan korjaus 3. RGB-värjäys 4. Tukipisteiden käyttö Ajoradan jälkilaskenta Korjataan

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus

Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun

Lisätiedot

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

UVB-säteilyn käyttäytymisestä

UVB-säteilyn käyttäytymisestä UVB-säteilyn käyttäytymisestä 2013 Sammakkolampi.net / J. Gustafsson Seuraavassa esityksessä esitetään mittaustuloksia UVB-säteilyn käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa muutamalla matelijakäyttöön

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista

Lisätiedot

PALAX KLAPIKONEMALLISTO

PALAX KLAPIKONEMALLISTO COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Differentiaali- ja integraalilaskenta Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona

Lisätiedot

Kombinatorinen optimointi

Kombinatorinen optimointi Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein

Lisätiedot

Wood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla

Wood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla Bintec Oy Bintec Oy 2014 Wood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla Tukin laaduttaminen, Katkaisun ja sahaamisen optimointi 2009 Tavoitteet sahoilla Oikea materiaali oikeaan paikkaan Tuotelaatu

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

Aritmeettinen summa Laske. a) b) 23 + ( 24) + ( 25) + ( 26) + ( 27) + ( 28) Ratkaisu.

Aritmeettinen summa Laske. a) b) 23 + ( 24) + ( 25) + ( 26) + ( 27) + ( 28) Ratkaisu. Aritmeettinen summa 403. Laske. a) 101 + 103 + 105 + 107 + 109 + 111 b) 3 + ( 4) + ( 5) + ( 6) + ( 7) + ( 8) a) 636 b) 153 404. ijoita ensimmäinen yhteenlaskettava a1, viimeinen yhteenlaskettava an sekä

Lisätiedot

Avaruuslävistäjää etsimässä

Avaruuslävistäjää etsimässä Avaruuslävistäjää etsimässä Avainsanat: avaruusgeometria, mittaaminen Luokkataso: 6.-9. lk, lukio Välineet: lankaa, särmiön muotoisia kartonkisia pakkauksia(esim. maitotölkki tms.), sakset, piirtokolmio,

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

TUKIN PYÖRITTÄJÄ- JA KESKITYSLAITTEISTON INVESTOINTI SEKÄ PYÖRITYSTULOSTEN ANALYSOIMINEN

TUKIN PYÖRITTÄJÄ- JA KESKITYSLAITTEISTON INVESTOINTI SEKÄ PYÖRITYSTULOSTEN ANALYSOIMINEN KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikankoulutusohjelma Kimmo Korhonen TUKIN PYÖRITTÄJÄ- JA KESKITYSLAITTEISTON INVESTOINTI SEKÄ PYÖRITYSTULOSTEN ANALYSOIMINEN Opinnäytetyö 5.2015 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot