Esteettömyyden huomioiminen ympäristöviraston toiminnassa

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Esteettömyyden huomioiminen ympäristöviraston toiminnassa TEKLA 71 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Teknisen lautakunnan jäsen Mika Ratilainen otti esille teknisen lautakunnan kokouksessa esteettömyysasiat. Keskustelun yhteydessä sovittiin, että ympäristövirasto laatii asiasta yhteenvedon, josta ilmenevät ympäristöviraston käytännöt esteettömyysasioissa. Asiaa on tarkasteltu ensin rakentamisen valvonnan kannalta rakennustarkastaja Jari Koskisen toimesta seuraavasti: Esteetöntä rakentamista koskevilla määräyksillä pyritään luomaan kaikille tasa-arvoisesti ja itsenäisesti saavutettavissa, ja käytettävissä olevat elinympäristö ja palvelut. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on kirjattu vaatimus liikkumisesteettömästä rakentamisesta. Julkiset ja yksityiset hallinto-, palveluja liiketilat, työtilat, asuinkerrostalot ja kevyen liikenteen väylät on tehtävä esteettömiksi ja pidettävä esteettöminä. Esteetön ympäristö on kaikille käyttäjille turvallinen toimia ja helposti saavutettavissa. Rakennusten esteettömyydessä tarkastellaan ensisijaisesti tilojen ja toimintojen saavutettavuutta ja käyttöturvallisuutta. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen esteettömyys perustuu maankäyttöja rakennuslainsäädännössä (MRL) asetetuille tavoitteille. Rakentamisessa noudatettavia esteettömyyteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita: Suomen perustuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa (RakMk) F1 Esteetön rakennus F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus G1 Asuinrakennus Rakennusvalvonta valvoo määräysten noudattamista rakennuslupavaiheessa suunnitelmien ennakko-ohjauksen ja rakentamisen aikana katselmusten avulla. Kiinteistön omistajalla ja toiminnan-harjoittajalla on velvollisuus huolehtia liikkumisesteettömyyden ylläpidosta. Esteettömyyden tulee olla osa kokonaissuunnitelmaa. Rakennuksen suunnittelussa huomioidaan toimintaympäristön soveltuminen toiminta- ja liikuntaesteisille. Kotitapaturmien ennaltaehkäisemisessä rakennusten käyttöturvallisuudella ja esteettömyydellä on merkittävä rooli. Väestön ikä-rakenteen muuttuessa erityisesti asumisen esteettömyyden merkitys korostuu: helposti saavutettava ja hahmotettava, kynnyksetön vähintään 850 mm pää sisäänkäynti leveä kulkuaukko (enintään 20 mm kynnys salli-

2 taan), suo si tellaan automaattiovia, kallistus/luiska enintään 1:20. liikkumisesteettömät autopaikat tulee sijaita esteettömästi si säänkäynnin lä heisyydessä wc-tilat sijoitetaan keskeisesti ja osan niistä tulee olla esteettö miä käyttöturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota (por taat, kaiteet, hissi, valaistus) Hallinto- ja palvelurakennusten tulee olla esteettömästi saavutettavissa (MRa 53 ). Kokoontumistilat ja katsomot suunnitellaan myös esteettömiksi (RakMk F ). Ravintolat ja kahvilat tulee myös suunnitella liikkumisesteettömyys huomioiden. Työtilat suunnitellaan esteettömiksi työn luonne huomioon ottaen (MRa mom). Pientalotontin autopaikalta asuntoon johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan myös liikkumisesteiselle soveltuvaksi, jos se maaston muodon ja korkeuserot huomioiden on mahdollista (RakMk G1 4.2). Tapaturmainen loukkaantuminen tai väliaikainen toimintakyvyn heikkeneminen ei saa estää asumista ja asunnon tulee olla vähäisin kustannuksin muutettavissa liikuntaesteiselle soveltuvaksi. Kulkuaukkojen vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm. Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttilan mukaan asemakaavoituksella luodaan puitteet rakennetun ympäristön ja julkisten ulkotilojen suunnittelulle ja toteutukselle. Kaupunkitilojen selkeä hahmotettavuus ja tilojen tunnistettavuus helpottavat yleisesti orientoitumista ja liikkumista ympäristössä. Asemakaavoituksessa esteettömyyden edistäminen edellyttää kaavoituksen, liikennesuunnittelun ja toteutussuunnittelun yhteistyötä. Asuntoalueiden, keskusta-alueiden, työpaikka-alueiden ja näihin liittyvien päivittäisten palvelujen sijainti edellyttää tiivistä ja yhtenäistä kaupunkirakennetta, jossa toimintojen etäisyydet ja maastollinen sijainti tukevat esteettömyyttä. Joukkoliikenteen helppo saavutettavuus ja luontevat, jatkuvat kevyen liikenteen yhteydet tukevat esteettömyyttä. Virkistysalueilla isojen kokonaisuuksien muodostaminen ja jatkuvat yhteydet alueiden välillä sekä ulkoilureittien sijainti maastollisesti edullisesti tukevat lähiliikkumisen lisäämisen tavoitetta. Asuinrakennuksissa edistetään rakennetuilla alueilla mahdollisuutta rakentaa hissittömiin taloihin hissi. Jalankulkuyhteydet kadulta tontille ja esteettömien pysäköintipaikkojen varaaminen sekä maantasoon että rakenteisiin sijoittuvaan pysäköintitilaan tulee mahdollistaa kaavassa. Kokoojakaduilla ja tonttikaduilla liittyminen pihalta kadulle tasaisella tai

3 tietyn kaltevuusprosentin mahdollistavalla sijainnilla on varmistettava. Kevyen liikenteen reittien mitoitus, vaadittavat kaltevuusprosentit sekä erotuskaistat jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen välille mahdollistavat esteettömän liikkumisen. Väylien riittävä mitoitus tulee huomioida koneellisen puhtaanapidon mahdollistamiseksi. Kaupunkikeskustassa tuetaan arkiliikuntaa ja esteettömyyttä lisäämällä keskustan vetovoimaisuutta kaupunkisuunnittelun keinoin. Tätä edistää myös palvelujen ja liiketilojen sijoittaminen katutasoon lähelle jalankulkijan liikkumisympäristöä. Erityisesti Naantalissa matkailutoimintoihin liittyvässä asemakaavoituksessa esteettömään liikkumiseen tulee varata mahdollisuus, vaikka erityisesti matkailukohteissa maasto usein on haasteellinen. Yhdyskuntateknisellä osastolla katualueiden, torien, viheralueiden ja liikuntapaikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä on suoritettu vuosittain sekä investointeina että käyttötalouden kunnossapitotoimenpitein. Yleisten alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa pyritään käyttämään esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortteja (SuRa- Ku-projekti 2004/2008). Kaikessa rakentamisessa pyritään esteettömiin ratkaisuihin vallitsevien olosuhteiden puitteissa, esimerkiksi maasto-olosuhteet saattavat heikentää esteettömyyden toteutumista ilman kohtuuttomia kustannuksia. Erityisesti keskustakohteiden suunnittelussa pyritään huomioimaan esteettömyysasiat. Liikenneturvallisuuteen ja esteettömyyden parantamiseen on kohdistettu euroa vuosittain. Määrärahalla on lähivuosina parannettu mm. kevyen liikenteen väylien päällysteitä, madallettu reunatukia, parannettu valaistusta ja parannettu jalankulkijoiden havaittavuutta liikenneympäristössä. Kaupungin kiinteistöjen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa otetaan rakennustarkastajan esille tuomat esteettömyysasiat huomioon järjestelmällisesti. Viimeksi toteutetut haastavat kohteet olivat vanhainkodin laajennus ja terveyskeskuksen saneerauskohteet. Näissä kohteissa esteettömyyttä tarkasteltiin rakennusinsinööri Kari Simolan mukaan seuraavasti: Vanhainkodin peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä otettiin esteettömyysasiat huomioon myös näkövammaisten ja kuulovammaisten osalta. Jo suunnittelun luonnosvaiheessa esteettömyysasioissa oltiin yhteydessä Naantalin-Rymättylän-Merimaskun vammaisneuvostoon ja vammaisneuvoston jäsenille esiteltiin suunnitelmat sekä pyydettiin erillinen lausunto esteettömyysasioiden huomioonottamisis ta suunnittelussa ja varsinaisessa rakentamisessa. Suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota mm. valaistuksen vaiheistuk siin, joilla voitiin vaikuttaa ympäristön havaittavuuteen, asukkaiden toimin takyvyn säilymiseen. Valaistuksen säädettävyydellä pystyttiin tukemaan asukkaiden vuorokausirytmin säilymistä. Ulkovalaistus on myös vaiheistet tu ja lähiympäristön valaistus toimii liiketunnistimin.

4 Muistisairaiden asukkaiden liikkumisen ja turvallisuuden varmistamiseksi lattia- ja seinäpinnoissa käytettiin selkeästi havaittavia materiaaleja ja kaikki tasoerot toteutettiin eri väreillä. Porrashuoneiden valaistus toimii liiketunnistimin ja porrasmerkinnät sekä käsijohteet on kontrastoitu taustoistaan. Peseytymistilat, saunat sekä kuntosali on toteutettu siten, että kaikilla asukkailla on turvallinen pääsy em. tiloihin. Kuntosalilaitteet toimivat siten, että siirtyminen pyörätuolista laitteeseen onnistuu ja laitteet toimivat paineilmalla, jolla ehkäistään käyttäjien loukkaantumisriskit. Vanhat hissit vaihdettiin uusiin, jotka mitoitettiin siten, että niihin mahtuvat myös asukassängyt. Lisäksi rakennuksen akustiikkaan ja materiaalien paloturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota asukkaiden viihtyvyyden turvaamiseksi, periaatteella paloturvalliset materiaalit. Henkilökunta osallistui aktiivisesti kokouksiin, katselmuksiin ja eri osapuolten palavereihin sekä suunnittelun että rakentamisen aikana. Terveyskeskuksen neuvolasiiven peruskorjauksen ja laajennuksen lähtökohtana oli ensimmäisen kerroksen sisäilmassa havaitut ongelmat. Peruskorjauksessa neuvolasiipiosassa uusittiin kaikki alapohjarakenteet, väliseinät sekä kaikki LVV-järjestelmät. Rakennuksen ulkovaipasta uusittiin kaikki ikkunat. Suunnittelussa korostettiin tilojen ilmastointijärjestelmän kokonaisvaltaista hallittavuutta, jolloin päädyttiin oman ilmastointikonehuoneen rakentamiseen neuvolasiiven osalle. Samalla neuvolasiipeen toteutettiin erillinen viilennysjärjestelmä, josta käyttäjien antama palaute on ollut positiivista. Ensimmäisen kerroksen neuvolatiloissa on pintojen materiaaleissa, valaistuksessa, ovien automatiikassa ja muissa esteettömyysasioissa erityisesti otettu huomioon pienet lapset vanhempineen. Myös neuvolasiiven peruskorjaus- ja laajennushankkeessa henkilökunta oli tärkeänä osallisena kaikissa vaiheissa heti luonnosvaiheen suunnittelusta alkaen. Kaupunginhallitus on päättänyt suhtautua myönteisesti Turun seudulliseen esteettömyysasiamiesprojektiin yhdessä seitsemän kunnan, Turun, Liedon, Maskun, Paimion, Raision, Ruskon ja Sauvon kanssa. Ympäristövirasto on kutsunut esteettömyysasiamiehen yhteistyöpalaveriin viraston johtoryhmään , jossa tiivistetään yhteistyötä ympäristöviraston ja esteettömyysasiamiehen välillä. TEKNINEN JOHTAJA Tekninen lautakunta merkitsee yhteenvedon ympäristöviraston käytännöistä esteettömyysasioissa tietoonsa saatetuksi. TEKNINEN LAUTAKUNTA:

5 Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.