Ohje YVL E.6, Ydinlaitoksen rakennukset ja rakenteet ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje YVL E.6, Ydinlaitoksen rakennukset ja rakenteet (15.11.2013)"

Transkriptio

1 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (18) Ohje YVL E.6, Ydinlaitoksen rakennukset ja rakenteet ( ) 1 Johdanto Ohje YVL E.6 on edellisten ohjeiden YVL 4.1 Ydinlaitosten betonirakenteet, ja YVL 4.2 Ydinlaitosten teräsrakenteet, päivitys ja yhdistelmä. Päivitystarpeeseen ovat eniten vaikuttaneet: YVL-ohjeiston kotimainen kehitys, standardisointikehitys Euroopan unionissa, kotimaisen rakennuslainsäädännön ja rakentamismääräysten sovittaminen Euroopan Unionin lainsäädäntöön sekä erityisesti kokemukset uuden OL3-ydinvoimalaitosyksikön rakentamisvaiheesta. tulevien uusien ydinvoimalaitosten ennakointi ja rakentamisessa käytettäväksi ehdotetut uudet rakenneratkaisut (liitto- ja moduulirakenteet). Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuus Suomessa ei ole rakennettu ydinvoimalaitoksia 1970-luvun jälkeen, joten rakentamisvaiheen vaatimukset olivat säilyneet edellisissä YVL-ohjeen päivityksissä lähes muuttumattomina. Vaatimuksia rakennustuotteille asettavat myös EU:n rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden tuotehyväksyntälaki (954/2012, tuotehyväksyntälaki). Uuden ohjeen YVL E.6 merkittävimmät erot edellisiin ohjeversioihin YVL 4.1, ja YVL 4.2, verrattuna ovat seuraavat vaatimukset: rakentamisen aikaisen valvonnan vaatimusten painotuksen siirto vaiheeseen ennen rakentamislupaa betoni- ja teräsrakenteiden vaatimusten yhdistäminen yhdeksi ohjeeksi liittorakenteiden ja moduulirakenteiden vaatimusten lisääminen ohjeeseen vaatimukset, jotka ovat seurausta Euroopan unionin lainsäädännöstä ja kotimaisen lainsäädännön ja ohjeiden muutoksista rakentamisen aikaisen valvonnan vaatimusten täsmentäminen vaatimus STUKille toimitettavaan asiakirjaan liitettävästä perusteluyhteenvedosta, jonka luvanhaltija on itse laatinut. 1.1 Kotimaisen rakennuslainsäädännön ja rakentamismääräysten sovittaminen Euroopan Unionin lainsäädäntöön Kotimaisen rakennuslainsäädännön ja rakentamismääräysten sovittaminen Euroopan Unionin lainsäädäntöön on tuonut merkittäviä muutoksia. EU:n rakennustuoteasetus N:o 305/2011 on annettu Sen myötä rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi Mainitun päivän jälkeen CE-merkintä on pakollinen, kun rakennustuote saatetaan markkinoille ja sille on voimassa oleva yhdenmukaistettu EN-tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. Rakennustuoteasetuksen ja CE-merkinnän pakollisuuden takia suomalaista lainsäädäntöä on muutostyön alaisena. Muutokset astuvat pääosin voimaan Tuotehyväksyntälaki on hyväksytty Laki astuu voimaan Tuotehyväksyntälakiin on otettu EU:n rakennustuotedirektiivin periaatteet.

2 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 2 (18) Hyväksyntämenettelyjä on viisi CE-merkintä, tyyppihyväksyntä, varmennustodistus, valmistuksen laadunvalvonta ja rakennuspaikkakohtainen menettely. Ensisijainen hyväksyntämenettely on CE- merkintä. Se perustuu joko eurooppalaiseen harmonisoituun standardiin tai eurooppalaiseen teknilliseen arviointiin (ETA). Tuotehyväksyntälain mukaisia menettelyjä sovelletaan rakennustuotteen hyväksyntään silloin, kun rakennustuote ei kuulu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan eikä valmistaja ole hankkinut tuotteelleen eurooppalaista teknistä arviointia. Tuotteita, jotka voidaan CE- merkitä, ei voi tyyppihyväksyä eikä niiltä voi vaatia varmennustodistusta (entinen nimi varmennettu käyttöseloste). Tuotehyväksyntälain muut hyväksymismenettelyt ovat ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen valvonta (valmistuksen laadunvalvonta) tai rakennuspaikkakohtainen valvonta ja hyväksyntä. YVL-ohje E.6 on laadittu siten, että kaikki edellä mainitut hyväksyntämenettelyt käyvät. Hyväksyntämenettelyjen lisäksi edellytetään E.6 mukainen valvonta ja rakennuspaikkakohtaisia laadunvalvontakokeita. 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (955/2012) on samoin hyväksytty ja se astuu voimaan Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) sisältävät säännöksiä muun muassa kaavoituksesta, kuntien rakennusjärjestyksestä, ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta, tonttijaosta, yhdyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta, rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. Kunnissa maankäyttöä ja rakentamista ohjataan kaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä. Rakentamista koskevia, maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta täydentäviä tarkempia määräyksiä ja ohjeita annetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. On huomattava, että maankäyttö- ja rakennuslain 13 pykälän 2 ja 3 momentti rakentamismääräyskokoelman määräysten velvoittavuudesta on poistettu lailla 955/2012. Määräykset tullaan antamaan tulevaisuudessa asetuksina (maankäyttö- ja rakennuslain uusi 117 pykälä) viiden vuoden sisällä. Muutos johtuu perustuslain muutoksesta. 1.3 Rakentamismääräyskokoelman muutos Ympäristöministeriössä on ollut meneillään Rakentamismääräyskokoelman (RakMK) B-sarjan uudistustyö. B-sarjasta tehdään eurokoodiyhteensopiva ja työnsuoritukseen liittyvät ohjeet korvautuvat pitkälti eurooppalaisilla toteutusstandardeilla. RakMK B-sarjasta on ollut käytössä E.6 kirjoitettaessa v ohjeluonnokset. Rakentamismääräyskokoelman B-sarjan uudistamistyö on vielä kesken ja eurokoodien ja rakentamismääräyskokoelman rinnakkaiskäyttö jatkuu asti, jolloin uuden kantavia rakenteita koskevan asetus astuu voimaan. Vanhat B-sarjan ohjeet kumotaan. YVL E.6 kirjoittamista on vaikeuttanut se, että emme tiedä tarkkaan minkälaisiksi uudet Ympäristöministeriön B-sarjan ohjeet muodostuvat. Nykyinen E.6 teksti on laadittu yhteensopivaksi RakMK B-osien v ehdotusten kanssa. Kaikki RakMK määräykset ja ohjeet muutetaan siten, että määräykset julkaistaan ympäristöministeriön asetuksina ja ohjeet erikseen ympäristöministeriön ohjeina. Aikataulu on tuo mainittu 5 vuotta. Tämä vaatinee jossain vaiheessa E.6 revisiointia.

3 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 3 (18) Koska on epäselvää julkaiseeko ympäristöministeriö B-sarjan ohjeita lähiaikoina, vaatimukset on kirjoitettu osin viittaamalla B-sarjan sijasta EN-standardeihin. 1.4 Eurokoodit Eurokoodien käyttö on Suomessa astunut voimaan vaiheittain ( ). Eurokoodeihin kuuluvat standardit SFS-EN 1990, SFS-EN 1991, SFS-EN 1992, SFS-EN 1993, SFS-EN 1994, SFS-EN 1995, SFS-EN 1996, SFS-EN 1997, SFS-EN 1998 ja SFS-EN 1999 kaikkine osineen. Betonirakenteita koskevat tärkeimmät rakentamismääräykset ja standardit ovat: RakMK B2 Betonirakenteet, ohjeet 2013, SFS-EN1992 kansallisine liitteineen, SFS-EN ja SFS-EN kansallisine standardeineen SFS7022 ja SFS Teräsrakenteita koskevat tärkeimmät rakentamismääräykset ja standardit ovat: RakMK B3 Teräsrakenteet, ohjeet 2013,SFS- EN1993,SFS-EN ja SFS-EN kansallisine liitteineen. Liittorakenteita koskevat tärkeimmät rakentamismääräykset ja standardit ovat RakMK B4, Betoni-teräsliittorakenteet, ohjeet 2013, SFS-EN 1994 kansallisine liitteineen. Esimerkiksi RakMK B-sarjan uudistustyöhön liittyen Betoniyhdistys perusti tammikuussa 2010 normitoimikunnan NT-114 valmistelemaan betonin säilyvyysohjeiden uusimista. Työryhmän työn tuloksena syntyivät uudet betonin säilyvyysohjeet, jotka julkaistiin standardin SFS-EN kansallisena soveltamisstandardina SFS Koska em. soveltamisstandardin asema jäi epämääräiseksi mm. RakMK B-sarjan uudistamistyön viivästymisen johdosta, säilyvyysohjeet on Betoniyhdistyksen toimesta saatettu käyttöön sisällyttämällä ne Betoninormeihin 2012 (BY50). Koska soveltamisstandardin asema on epäselvä, jos B-sarjaa ei julkaista, on ohjeessa YVL E.6 edellytetty soveltamisstandardin SFS 7022 ja Betoninormien 2012 (BY50) noudattamista. 2 Soveltamisala STUK valvoo ohjeen YVL E.6 mukaisesti ydinlaitosten ydin- ja säteilyturvallisuudelle tärkeiden rakennusten ja teräs-, betoni- ja liittorakenteiden suunnittelua, valmistusta ja käyttöä. STUKin valvonta ei vaikuta maankäyttö- ja rakennuslain ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen edellyttämiin valvontatoimiin, ellei viranomaisten kesken muuta sovita. Ohjeessa esitetään ydinlaitosten turvallisuusluokiteltujen rakennusten betoni-, teräs- ja liittorakenteiden suunnittelua, toteutusta ja käytön aikana tehtäviin tarkastuksia koskevat vaatimukset. Ohje ei edellytä muutoksia nykyisten laitosten rakenteisiin. 3 Vaatimusten perustelut Ohje argumentoidaan tässä luvussa. Argumentin osat ovat väite, perustelu ja taustaoletukset. Ohjeen vaatimukset ovat väitteitä. Taustaoletuksia pidetään yleisesti tunnettuina ja hyväksyttyinä, joten niitä ei lausuta julki. Ohjeen YVL E.6 vaatimusten perustelut voidaan ryhmitellä seuraavasti: Ydinenergialainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja maankäyttö- ja rakennusasetus muutoksineen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011 Eurokoodit Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMK) Muiden maiden ydinturvallisuusviranomaisten ohjeet ja vaatimukset, NRWG, U.S. NRC Tutkimus ja kehitys Suomessa ja ulkomailla Kokemukset Suomessa ja ulkomailla

4 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 4 (18) o Käyvät laitokset o Rakenteilla olevat laitokset Odotukset suunnitteilla olevista laitoksista, uhkakuvat ja mahdollisuudet Vakiintunut hyväksi todettu suomalainen käytäntö; toimivaksi osoittautunut vaatimus on jo esitetty ohjeissa YVL 4.1, ja YVL 4.2, STUKin viralliset visiot o Säteily- ja ydinturvallisuus on Suomessa korkealla tasolla ja näyttää suuntaa alan kansainväliselle kehittämiselle. Muut perustelut Ohjeen YVL E.6 vaatimusten perustelut esitetään seuraavaksi ohjeen luvuittain ja vaatimuksittain. 3.1 Vaatimusten perustelut aihealueittain Luku 1 Johdanto Johdannossa esitetään ohjeen lailliset perusteet. Vaatimukset , 109, 112 perustuvat ydinenergiaa ja rakentamista koskevaan lainsäädäntöön Vaatimukset 107, 108 ja 110 on muokattu ohjeen YVL 4.1, vaatimuksista. Vaatimukset edellyttävät maankäyttö- ja rakennuslain ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen, rakennustuoteasetuksen, tuotehyväksyntälain ja muun rakentamista koskevan lainsäädännön ja ohjeiden noudattamista. Tässä Suomessa voimassa olevien rakentamismääräysten vaatimustaso tarkoittaa sekä RakMK määräyksiä ja ohjeita sekä normistoa (Eurokoodit, EN-standardit), joihin RakMK viittaa. Vaatimus 111 mahdollisuudesta käyttää myös muita kuin Suomessa voimassa olevia määräyksiä, ohjeita ja standardeja vastaa vanhan ohjeen YVL 4.1 kohtaa 3.3 ja on ydinenergialain (990/1987) 7r kolmannen momentin sovellus. Vaatimuksessa 112 täsmennetään rakennustuoteasetuksen ja tuotehyväksyntälain soveltamisrajoja. Luku 2 Soveltamisala Vaatimus 201 rajaa STUKin toimintaa suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain ja maankäyttöja rakennusasetuksen edellyttämiin valvontatoimiin ja toimijoihin eli rakennusvalvontaviranomaisiin. Vaatimus 201 perustuu ohjeen YVL 4.1, luvun 5 kappaleen vaatimukseen, jota on täydennetty koskemaan myös teräs- ja liittorakenteita. Vaatimuksessa 202 täsmennetään ohjeen E.6 soveltamisala nimenomaan ydinlaitoksiin. Vaatimuksessa 203 esitetään käytettävät turvallisuusluokat viittaamalla ohjeeseen YVL B.2 ja se on samantyyppinen kuin ohjeen YVL 4.2 luvun 1 kolmannessa kappaleessa esitetty vaatimus. Vaatimuksessa 204 liittorakenteille ja vaatimuksessa 205 moduulirakenteille noudatetaan samaa periaatetta kuin päivätyssä ehdotuksessa ohjeeksi RakMK B4 Betoniteräsliittorakenteet. Vaatimuksessa 204 on lisäksi laiteosia sisältävien järjestelmämoduulirakenteita koskeva täsmennys E-sarjan laiteohjeiden soveltamisesta laiteosien hyväksyntään. Tulevissa laitoksissa on ehdotettu käytettäväksi tämän tyyppisiä liitto- ja teräsrakenteita. Vaatimus 206 on samantyyppinen kuin ohjeessa YVL 4.2 annetun vaatimuksen kanssa. Se koskee ohjeen E.6 soveltamista muihin metallirakenteisiin kuin teräsrakenteisiin. Lisäksi ohjetta E.6 voidaan soveltaa vaatimuksen 206 mukaan myös ei-metallirakenteisiin esim. muovi- ja lyijyrakenteisiin. Tämä lisäys perustuu OL3-käytäntöön, jossa mm. muoviset salaojakaivot, sätei-

5 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 5 (18) lysuojelussa käytetyt lyijyrakenteet, ei-metalliset läpiviennit ja myös muuratut reaktorikuilun rakenteet on hyväksytetty soveltaen ohjetta YVL 4.2. Vaatimuksissa 207 on määritelty mitä organisaatioita ohje koskee. Vaatimuksessa 208 esitetään tarpeelliset viittaukset muihin YVL-ohjeisiin ja niiden soveltamiseen rakennusteknisiin rakenteisiin. Luku 3 Rakenteellinen vaatimusmäärittely Vaatimus 301 rakenteellisesta vaatimusmäärittelystä suunnitteluohjeineen perustuu OL3 projektista saatuun kokemukseen. Vaatimus on samankaltainen kaikissa E-sarjan laiteryhmäkohtaisissa ohjeissa. Vaatimusmäärittelyn sisältövaatimuksissa on käytetty soveltuvin osin YVL 4.1 vaatimuksia. Maanjäristyskestävyyssuunnittelun perusteet ja sovellettavat standardit tulee esittää. Suunnittelustandardeja, kuten EN 1998, ASCE 4-98 ja ASCE käytettäessä on niiden soveltuvuus arvioitava ennen yksityiskohtaista suunnittelua. Käytettäessä muuta kuin Suomessa hyväksyttyä normikokonaisuutta tehdään varmuustarkastelu suomalaisten normien (RakMK, eurokoodit) ja ulkomaisten normien kesken (kokonaisvarmuus/murtovarmuus/stabiliteetti/käyttörajatilat). Suojarakennuksen kohdalla tehdään vertailu ASME III Div.2 suhteen. Suunnitelmat esitetään SI-järjestelmässä ja piirustukset soveltuvin osin RIL:n voimassa olevien rakennuspiirustusohjeiden ja rakennesuunnittelun asiakirjaohjeiden (RIL & RIL ) mukaisesti. Mikäli suunnittelussa tai valmistuksessa käytetään ulkomaisia määräyksiä, ohjeita tai standardeja, selvitetään, mitä standardeja käytetään rakennustuotteiden ja materiaalien (betoni, raudoitteet ja jänneteräkset) valmistuksessa ja laadunvalvonnassa ja miten valmistus ja laadunvalvonta vastaavat suomalaisia vaatimuksia. Betonin valmistuksessa ja valvonnassa noudatetaan Suomessa voimassa olevia määräyksiä, ohjeita ja standardeja. Mikäli käytetään betonirakenteita tai liittorakenteita, joita Eurokoodit eivät kata, niiden suunnittelusta on esitettävä sovellettava standardi(perhe) ja standardin sovellusohje esimerkkeineen. Standardissa tai ohjeessa käytettävien kaavojen on oltava kokein varmennettuja. Ohjeen E.3 mukaisia rakenneosakohtaisia vaatimusmäärittelyjä edellytetään vaatimuksessa 302 tiivistelevystä, suojarakennuksen henkilö- ja materiaaliluukuista. Suojarakennuksen jännejärjestelmästä voidaan esittää myös erillinen vaatimusmäärittely. Vaatimuksessa 303 edellytetään luvanhaltijan yleistarkastussuunnitelmia (General Inspection Plan) OL3-projektin tapaan. Luku 4 Rakennustöiden ja rakenteiden toteutuksen valvontaa ja toteuttajia koskevat vaatimukset Luku 4.1 Luvanhaltijan suorittama rakentamisen valvonta Vaatimukset koskevat luvanhaltijan velvollisuuksia rakentamisen valvonnassa ja ne perustuvat OL3-projektin käytäntöihin ja ydinenergialakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin.

6 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 6 (18) Vaatimukset on muokattu YVL 4.1 kohdan vaatimuksista vastaamaan nykymääräyksiä. Vaatimus 408 on uusi ja muokattu RakMK B3 (versio 2010) mukaiseksi. Vaatimusten termistö voi muuttua, kun Ympäristöministeriö julkaisee B- sarjan ohjeet. Termistössä on käytetty RakMK B-sarjan v ehdotusten nimistöä: esim. 1- luokan betonityönjohtaja on RakMK B2, Betonirakenteet 2010 mukaan toteutusluokan 3 rakenteiden betonityönjohtaja. Toisaalta työmaan betonityönjohtajan pätevyysvaatimukset on ehdotettu lisättäväksi RakMK A1:een nimikkeellä kantavien rakenteiden erityisalan vastuullisen työnjohtajan pätevyys. Vaatimus 408 perustuu RakMK B3, Teräsrakenteet luonnoksessa 2010 esitettyihin vaatimuksiin. RakMK B3 Teräsrakenteet, ohjeet 2010 (ehdotus ) antaa em. pätevyysvaatimukset. Ympäristöministeriö ei ole vielä RakMK B3 Teräsrakenteet, ohjetta julkaissut. Luonnoksessa 2010 pätevyysvaatimukset ovat seuraavat: Vaativien teräsrakenteiden valmistustyönjohtajan tulee olla suorittanut rakennusalan ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon. Tutkinnon tulee sisältää perusopinnot rakenteiden mekaniikasta sekä perusopintoja täydentävät opinnot valmistettavien teräsrakenteiden suunnittelusta, toiminnasta ja toteutuksesta. Vaativien teräsrakenteiden valmistustyönjohtajalla tulee olla vähintään neljän vuoden työnjohtokokemus tavanomaisten teräsrakenteiden valmistuksesta ja lisäksi näyttöä osallistumisesta vaativien teräsrakenteiden valmistukseen Tavanomaisten teräsrakenteiden valmistustyönjohtajan tulee olla suorittanut vähintään rakennusalan tuotantojohdon ammattitutkinnon. Tutkinnon tulee sisältää perusopinnot rakenteiden mekaniikasta sekä valmistettavien teräsrakenteiden suunnittelusta, toiminnasta ja toteutuksesta. Tavanomaisten teräsrakenteiden valmistustyönjohtajalla tulee olla vähintään kahden vuoden kokemus tavanomaisten teräsrakenteiden valmistuksesta ja lisäksi näyttöä osallistumisesta teräsrakenteiden valmistustyön johtamiseen. Luku 4.2 Rakennustöiden toteuttajaorganisaatio Luvun 4.2 vaatimukset ovat uusia ja E-sarjan laiteohjeiden (esim. E.3) kanssa samantasoisia. Vaatimukset 412 ja 413 ovat YL 4.1 luvun vaatimuksia. Vaatimukset ovat osin YVL 4.1 vaatimuksia osin RakMK B2 luonnoksen v mukaisia vaatimuksia. Todetulla valmisbetonityönjohtajan pätevyydellä tarkoitetaan Suomessa. 1-luokan valmisbetonityönjohtajan pätevyysvaatimuksia (www.fise.fi). RakMK B2 luonnoksen 2010 mukaan 1. luokan betonityönjohtajan nimike on muuttunut toteutusluokan 3 betonityönjohtajaksi. Pätevyysvaatimuksina sovelletaan FISE:n 1-luokan betonirakenteiden työnjohtajan pätevyysvaatimuksia. Vaatimuksen 417 osalta on huomattava, että standardi SFS-EN mukaan työmaalla betoniteräksiin tehtävät hitsaukset tehdään standardien SFS-EN ISO (voimaliitokset) ja SFS-EN ISO (ei-kantavat kiinnitysliitokset) mukaisesti. Tämä on täsmennetty liitteessä A. SFS 5975 mukaan toteutusluokassa 3 voimaliitosten- laadunvarmistus tulee aina tehdä standardin SFS-EN ISO mukaan. Tällöin toteutusluokassa 3 betoniterästen hitsauskoor-

7 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 7 (18) dinoijalla ja hitsareilla tulee olla sovellettavan standardin SFS-EN ISO mukaiset pätevyydet. Toteutusluokassa 3 voidaan toteutuseritelmässä edellyttää kiinnityshitsausten tarkastus standardin SFS EN ISO mukaan (ei pakollista, jos hitsattavuus on todettu SFS 1202 mukaisesti). Vaatimukset tarkoittavat sitä, että STUK hyväksyy FISE:n myöntämät pätevyydet, mutta ei niitä ei välttämättä vaadi, kunhan henkilöllä on vaadittu koulutus ja kokemus CV:llä osoitettuna. Luku 4.3 Teräs- ja liittorakenteiden toteuttajaorganisaatio Vaatimukset , 425, 426, ovat uusia ja perustuvat muissakin YVL E-sarjan (esim. E.3) ohjeissa oleviin valmistajaa koskeviin yleisiin vaatimuksiin. Vaatimus 421 on yhtäpitävä EN 1090 kanssa. EN suosittaa EN 9001 mukaista laatusuunnitelmaa (quality plan) ja EN vaatii toteutusluokissa EXC3 ja EXC4 EN ISO mukaisia laatuvaatimuksia. EN viittaa lämpökäsittelyn vaatimuksissa standardiin EN ISO Valmistustyöstä vastaavan pätevyysvaatimus 424 ja valmistustyötä valvovan pätevyysvaatimus 427 perustuvat RakMK B3 Teräsrakenteet (versio 2010) asetettuihin pätevyysvaatimuksiin. RakMK B3 Teräsrakenteet luonnoksen 2010 pätevyysvaatimukset on esitetty edellä lukua 4.2 koskevissa perusteluissa. Vaativien teräsrakenteiden valmistuksella tarkoitetaan standardin SFS-EN määrittelemien toteutusluokkien EXC4 ja EXC3 mukaisten teräsrakenteiden valmistusta. Vaatimus 425 koskee hitsauskoordinoijia. Hitsauskoordinoijien pätevyysvaatimukset on esitetty standardin EN taulukossa 14 toteutusluokissa EXC3 ja EXC4 (ks. liite A). Vaatimus 428 vaatii hitsareilta sovellettavan standardin mukaista pätevyyttä. Myös standardin EN mukaan hitsarit on pätevöitävä standardin EN mukaisesti. Vaatimuksissa 429 ja 430 on esitetty NDT-testauslaitoksen hyväksymisvaatimukset. Vaatimuksen linja on sama kuin muissa E-sarjan ohjeissa: TL2 vaaditaan STUKin hyväksyntä, TL3 riittää akkreditointi. Vaatimus 431 vaatii selvitystä RakMK B3 Teräsrakenteet ehdotuksen 2010 mukaisista pätevyyksistä. Luku 5 Betoni- ja teräsrakenteissa käytettävät materiaalit ja tuotteet Luku 5.1 Rakennusmateriaalit ja tuotteet Lukujen 5.1 ja 5.2 vaatimukset on koottu ohjeen YVL 4.1 vaatimuksista ja julkaisemattoman RakMK B2 (Betonirakenteet, 2010-ehdotus) ohjeista. Vaatimus 501 sallii myös muiden kuin Suomessa voimassa olevien vaatimusten käytön hakemuksesta. Betonin ja sen osa-aineiden osalta tämä on kyllä hankalaa. Niissä tapauksissa, joissa suunnittelussa käytetään esim. standardia ASME III Div.2 suositellaan, että valmistus tehdään EN-standardien mukaan ja standardisrajojen (ASTM, EN) vaatimusten vastaavuus hoidetaan betonin lujuusvaatimuksilla ja testauksella. Tarkennuksia teräslaatuja koskevaan vaatimukseen 506:

8 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 8 (18) RakMK B2 ehdotuksessa 2010 ei ole lueteltu hyväksyttyjä betoniteräslaatuja. Niiden tulee kuitenkin vastata suunnittelussa käytettyjä arvoja, olla SFS-standardin mukaisia ja sertifioituja. SFS-EN vaatii, että raudoitusterästen ominaisuudet on testattava standardin EN mukaisesti. Eurokoodimitoituksessa betoniteräksille tulee määritellä SFS-EN liitteen C mukainen sitkeysominaisuuksia kuvaava luokka. Kansallisen liitteen päivityksessä on tarkoitus ottaa kantaa myös SFS 1216 mukaisen A700HW teräslaadun käyttöön muuna kuin paalujen pääteräksinä. Tarkennuksia jännejärjestelmää koskevaan vaatimukseen 507: Standardin SFS-EN mukaan jälkijännitysjärjestelmillä on oltava eurooppalainen tekninen arviointi (European Technical Approval, ETA) ja niiden on oltava toteutuseritelmän vaatimusten mukaisia. Jännemenetelmille ja jännejärjestelmille on olemassa eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ohjeet ETAG 013 (Edition June 2002), joita edellytetään noudatettavan. Ennen ETAG13 voimaantuloa Betoniyhdistys myönsi varmennetun käyttöselosteen jännejärjestelmille. Tuotehyväksyntälain mukaan tämä on vieläkin mahdollista ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen (esim. BY) myöntämällä varmennustodistuksella. Tämä on jätetty vaihtoehtoiseksi tavaksi, jos ETA-hyväksyntää jännejärjestelmällä ole. Standardin SFS-EN mukaan teräsnauhasta valmistettujen suojaputkien on oltava standardin EN 523 mukaisia. Muusta materiaalista kuin teräksestä valmistettujen suojaputkien on oltava jännitysjärjestelmiä koskevan eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaisia. Jänneterästen (langat, punokset, tangot) on oltava standardin EN ja toteutuseritelmän vaatimusten mukaisia. Esijännitysjärjestelmän ankkurointiosien on oltava eurooppalaisen teknisen hyväksynnän määrittelyjen mukaisia. Suojaputkien ja ankkurointien täyttämisessä käytettävän injektointilaastin on oltava standardien EN 446 ja EN 447 mukaista. Tartunnattomien jänteiden suojaputkien ja ankkurointien täyttämisessä käytettävän rasvan tai vahan on oltava eurooppalaisen teknisen hyväksynnän määrittelyjen (ETAG 013) mukaista. Luku 5.3 Teräsrakenteiden ja liittorakenteiden materiaalit ja tuotteet Luvun 5.3 vaatimukset perustuvat YVL 4.2 olleeseen periaatteeseen, että täytetään Suomessa voimassa olevat rakentamismääräykset ja ohjeet materiaalien osalta. Vaatimukset on kirjoitettu julkaisemattoman RakMK B3 Teräsrakenteet (2010 versio) ehdotuksen perusteella. Vaatimuksissa viitataan teräsrakenteiden eurokoodeihin ja toteutusstandardeihin. Vaatimus 510 perustuu periaatteeseen, että käytetään sen saman standardin materiaalivaatimuksia, jota suunnittelussa on käytetty. Vaatimus 511 on vanhasta ohjeesta YVL 4.1 muokattu. Tarkemmat vaatimukset ankkurikiinnikkeille on annettu liitteessä A. Vaatimukset ovat liittorakenteiden vaatimuksia, joiden lähtökohtana on ollut RakMK B4, Betoni-teräsliittorakenteet, ohjeet (versio 2010). Vaatimus 513 perustuu OL3-projektissa omaksuttuun käytäntöön ja saatuun kokemukseen. Luku 5.4 Betoni-, teräs- ja liittorakenteiden pinnoitteet Pinnoitteita koskevat vaatimukset on muokattu YVL ohjeiden 4.1 ja 4.2 vaatimuksista. Vaatimukset on esitetty STUKin julkaisussa STUK-YTO-TR 210.

9 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 9 (18) Vaatimukseen 515 on lisätty palosuojamaalauksen vaatimukset. Syynä on se, että palosuojamaaliyhdistelmiä on käytetty laitoksilla (OL3 turbiinihalli palosuojamaalattiin ja Loviisassa on myös teräsrakenteita palosuojamaalattu). Tässä ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen antamilla palosuojamaalausohjeilla ja laadunvalvontaohjeilla tarkoitetaan Teräsrakenneyhdistyksen palosuojamaalaus 2007 julkaisua. Syyskuun 2007 jälkeen uusien ja uusittavien varmennustodistusten (varmennettujen käyttöselosteiden) mukaisia palosuojamaalausjärjestelmiä saavat maalata vain päteviksi todetut henkilöt alkaen. Teräsrakenneyhdistys ry suosittelee kaikille varmennettujen käyttöselosteiden haltijoille ja töiden tilaajille vain päteviksi todettujen maalareiden käyttöä kaikissa tapauksissa. Teräsrakenneyhdistys ry ylläpitää kotisivuillaan listaa palosuojamaalareista ja palosuojaustarkastajista, joilla on voimassa oleva pätevyystodistus. Luku 6 Suunnittelu Luku 6.1 Suunnittelu- ja toteutusprosessi ja organisaatiot Luvun 6.1 suunnitteluprosessia ja sen valvontaa koskevat vaatimukset. Vaatimukset on muokattu vanhan YVL 4.1 ja uusien E-sarjan ohjeiden vaatimuksista. Sertifioitua johtamisjärjestelmää on edellytetty suunnittelutoimistoilta samaan tapaan kuin valmistajiltakin. Luku 6.2 Rakennesuunnittelijan pätevyys Rakenteiden suunnittelijoiden pätevyyksiä koskevat vaatimukset 606, perustuvat YVL 4.1 luvun vaatimuksiin ja asettavat vaatimuksia RakMK A2 määräyksien lisäksi. YVL 4.1 vaatimuksia on muokattu maankäyttö- ja rakennuslain ja RakMK A2 muutosten takia. Vaatimus 607 on RakMK A2 vaatimusten sovellutus, jota on noudatettu OL3-projektissa. Vaatimus löytyy myös RakMK:sta. Esimerkiksi YVL ohjeen 4.1 vaatima 1-luokan betonirakenteiden suunnittelijan pätevyysvaatimus on muutettu AA-luokan betonirakenteen suunnittelijan pätevyydeksi (vaatimus 606). Teräsrakenteiden pätevyysvaatimukseksi on lisätty AA- tai A-luokan teräsrakenteen suunnittelija. Tätä vaatimusta ei ohjeessa YVL 4.2 esitetä, tämä pätevyys on kuitenkin vaadittu OL3- projektissa vastaavilta teräsrakennesuunnittelijoilta ja RakMK A2 mukaan nämä pätevyydet tulee vaatia. RakMK mukaiset rakennesuunnittelijan pätevyysvaatimukset esitetään toistaiseksi RakMK A2, kohdassa rakennuksen kantavan rakenteen (betoni tai teräs) mukaan. Maankäyttöja rakennuslain voimaan astuvan muutoksen jälkeen suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset tullaan antamaan ympäristöministeriön asetuksina viimeistään viiden vuoden kuluttua. Tällöin joudutaan YVL E.6 revisioimaan. Vaatimus 610 perustuu OL3-projektin käytäntöön: STUK on hyväksynyt pätevyydet hakemuksesta ottaen huomioon ulkomailla suoritetut tutkinnot ja työkokemuksen. Rakennesuunnittelijan edustajan on allekirjoituksellaan hyväksyttävä mahdolliset työn toteutuksesta johtuvat suunnitelmamuutokset (esim. OL3:n FCR- menettely). Luku 6.3 Suunnitelmien tarkastaminen ja tarkastajien pätevyydet Vaatimus 612 perustuu ydinenergialakiin (luvanhaltijan vastuu) ja OL3 käytäntöön. Ydinenergialain 9 :n mukaan luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia ydinenergian käytön turvallisuudesta. Tätä velvollisuutta ei voida siirtää toiselle.

10 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 10 (18) Vaatimusten perustana on vanhat YVL 4.1 vaatimukset suunnittelijoiden pätevyydelle asetetut vaatimukset ja periaate, että suunnitelmien tarkastajalla on oltava sama pätevyys kuin suunnittelijalla. FISE (www.fise.fi) myöntää Suomessa A- ja AA-luokan suunnittelijan ja ulkopuolisen tarkastajan pätevyyksiä. Nämä hyväksytään, mutta eivät ole välttämättömiä. RakMK A2 mukaiset pätevyys- ja kokemusvaatimukset täyttävä voidaan hyväksyä esitettyjen asiakirjojen perusteella. Luku 6.4 Suunnittelumenetelmät Vaatimus 615 on uusi. Se perustuu osin YVL 4.1 vaatimuksiin, suunnitteluparametrien osoittamisvaatimus OL3-projektissa saatuihin kokemuksiin ja eurokoodivaatimus kantavia rakenteita koskevaan ympäristöministeriön asetukseen. Seuraavassa on esitetty esimerkkejä suunnitteluparametrien osoittamisesta: Suojarakennuksen tiivistelevyn mitoitukseen on hyväksytty standardin ASME III Div. 2 vaatimukset. Tiivistelevyn mitoituksessa käytetyt kiinnikkeiden (L-jäykisteiden ja kiinnitystappien) leikkaus-liukumakäyrät ja vetovoima-siirtymäkäyrät on OL3- projektissa vaadittu osoitettavaksi kokeellisesti. Näitä parametreja on tarvittu geometrisesti epälineaarisissa laskelmissa, joilla osoitettiin, että tiivistelevyn linerin venymät pysyvät sallituissa rajoissa rakentamisessa aiheutuneista alkuhäiriöistä huolimatta. Laskettaessa tiivistelevyn kiinnikkeiden siirtymiä on pitänyt osoittaa, että siirtymät pysyvät ASME III Div. 2 taulukon CC sallittujen arvojen alapuolella. Tähänkin on tarvittu testein osoitettuja murtoliukumia ja-siirtymiä. Dynaamisissa analyyseissä on hyväksytty käytettäväksi ASCE 4-98 esitettyjä laskentamenetelmiä. Suhteellisen vaimennuskertoimen valinnassa on otettava huomioon rakenteen saavuttama jännitystaso (kts. ASCE 4-98 taulukko Esimerkkinä moduulirakenteiden parametreista on teräs-betoni-teräs (SCS) seinien jäykkyys (EI) ja lämpötilan vaikutus jäykkyyteen liittorakenteisten maanjäristyksissä silloin, kun niihin on ennen maanjäristystä tai sen aikana kohdistunut onnettomuuslämpötilakuormitus. Lämpötilagradientin vaikutusta on tutkittu kokeellisesti ja teoreettisesti US-APWR ydinvoimalaitostyypin lisensioinnin yhteydessä USAssa ja todettu, että sillä on jäykkyyttä pienentävä vaikutus, jota japanilaisessa JEAC standardissa ei ole otettu huomioon. Tämän asian korjaamiseksi laitostoimittaja Mitsubishi Heavy Industries on tehnyt erilliset suunnitteluohjeet. Mainittu SCS-rakenne on tyypiltään sellainen, jota Suomessa voimassa oleva liittorakenteiden Eurocode 4 ei tunne. Rakenteen käyttö Suomessa ydinvoimalaitoksissa edellyttää STUKin hyväksyntää liittorakenteen suunnitteluohjeille ja suunnittelussa käytettävälle standardille ja evidenssejä em. mainitun tyyppisten parametrien kokeellisesta selvittämisestä (tutkimusraportteja, tieteellisiä artikkeleita etc). Vaatimuksissa edellytetään numeeristen laskentamenetelmien verifiointia, laskentatulosten varmentamista ja ohjelmien käyttäjiltä riittävää kokemusta. Vaatimuksia voidaan perustella valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 3 :llä. Suunnittelun verifiointiin kuuluu myös bench-markkaus tyyppinen laskenta (vaatimus 616), esimerkkinä törmäyskokeiden sokkolaskenta SAFIR/IMPACT- projektista valituille tapauksille. Vastaavan tyyppinen vaatimus laskentaohjelmien verifioinnista on ollut ohjeessa YVL 4.1. Tarkempina ohjeina voidaan soveltaa E.4 luvun 8 vaatimuksia, jonka mukaan suunnittelevan organisaation laadunhallinta auditoidaan.

11 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 11 (18) FE-ohjelmien käyttö vaatii riittävää osaamista ja menetelmän ymmärrystä (vaatimus 617). Suunnittelumenetelmien ja niiden taustalla olevien teorioiden käyttöalueiden tunteminen varmistetaan riittävällä asiantuntemuksella. Vaatimus 618 perustuu yleisesti käytettyyn FE-ohjelmien tulosten varmentamiskäytäntöön (käsinlaskentamenetelmin tehdyt tarkistukset, tasapainoehtojen ja yhteensopivuusehtojen toteutuminen). Yksinkertaisemmat menetelmät voivat olla yksinkertaistettujen laskentamallien käyttöä tai käsinlaskentaa. Luku 6.5 Yleiset suunnitteluvaatimukset Käyttöikävaatimukset perustuvat rakennusten kantavien rakenteiden yleisiin vaatimuksiin (RakMK B1 Kantavat rakenteet 2010) sekä valtioneuvoston asetukseen (733/2008), joka 5 :n mukaisesti vaatii, että ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on varauduttava turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden ikääntymiseen. Rakenteiden suunnittelu- ja käyttöiät pitää määritellä. Käyttöiässä on huomioitava vaikeasti uusittavat rakenteet, rakentamisen ja purkamisen vaatima aika, kunnossapitosuunnittelu sekä suunnitellut laitosmuutokset. Huom! Mikäli rakennuksen tai rakennekokonaisuuden suunniteltu käyttöikä on suurempi kuin 50 vuotta, käyttöiän vaikutus ilmastosta johtuvien kuormien ominaisarvoon on aina otettava huomioon riippumatta valitusta suunnitteluohjejärjestelmästä. Vaatimuksessa 621 on esitetty käyttöikäsuunnittelussa vaaditut rasitusluokat sekä betonin koostumus- ja säilyvyysvaatimukset. Suunnitellun käyttöiän saavuttamiseksi määritetään käytettävät materiaalit, kuten teräslaatu, betonilaatu sekä betonia ja toteuttamista koskevat vaatimukset RakMK määräysten mukaisesti Vaatimusta 621 vastaavat ohjeet tullaan ehkä esittämään myös tulevassa RakMK B2 (versio 2010). Koska ei ole varmaa, että Ympäristöministeriö uutta B-sarjaa lähiaikoina julkaisee, vaatimukset on kirjoitettu yksiselitteisesti YVL E.6 vaatimuksiksi. Vaatimus 622 murtokestävyydestä perustuu rakennusten kantavien rakenteiden yleisiin vaatimuksiin (esim. RakMK B1 Kantavat rakenteet 2010). Vaatimus 623 perustuu ohjeen YVL 4.1 luvun 3.5 vaatimuksiin. Vaatimus 624 on uusi. Se perustuu rakennusten kantavien rakenteiden yleisiin vaatimuksiin (esim. RakMK B1 Kantavat rakenteet 2010). RakMK E1 mukaan Eurooppalaisten (EN) ja kansainvälisten (ISO) standardien mukaisten laskenta- ja koemenetelmien voidaan olettaa täyttävän kelpoisuusvaatimukset. Muut laskenta- ja testimenetelmät on hyväksytettävä STUKissa, tarvittaessa asiantuntijalausunnon (esim. VTT) perusteella. Vaatimuksissa sidotaan turvallisuusluokiteltujen rakenteiden mitoitus Eurokoodien ja RakMK vaatimuksiin määrittelemällä seuraamusluokat (EN1990 liitteen B) ja suunnittelun vaativuusluokat (RakMK A2). EN1990:2002 liitteen B seuraamusluokkataulukko on otettu kansallisessa liitteessä (julkaistaan ympäristöministeriön asetuksena) Suomessa käyttöön. Seuraamusluokan CC3 rakenteiden suunnittelu tapahtuu vaativuusluokan AA mukaisesti. Seuraamusluokan CC2 rakenteiden suunnittelu tapahtuu vähintään vaativuusluokan A mukaisesti. Poikkeamat käsitellään luvanhaltijoiden hakemuksesta. Tässä on huomattava, että RakMK määräykset A2 asettavat tiettyjä reunaehtoja vaativuusluokille, joita on noudatettava (esim. jos rakennus on yli 30 m suunnittelu tehdään AA-luokan mukaan).

12 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 12 (18) Vaatimus 628 vaati analyysin reunaehtojen ja rakenteiden toiminnan yhdenmukaisuutta. Liitosten nivelellinen toiminta, rakenteellinen vaimennus, liukuminen/kitka, jäykkyys on otettava huomioon. Tyypillisiä rakennevalintoja ovat mm. liikuntasaumat sekä muhvijatkokset / betoniraudoituksen jatkospituuksien / ankkuroinnin valinta. Vaatimukset ovat uusia. Haurasmurtomekanismi ja halkeilun vaikutus voi olla mitoittava esim. raudoittamattomalla betonirakenteella tai liittorakenteella (mm. raudoittamattomat SCS-liittorakenneseinät). Luku 6.6 Rakenteiden dynaaminen analyysi Vaatimuksissa edellytetään dynaamisia analyysejä rakennuksille tehtävissä värähtelyanalyyseissä. Soveltuvia dynaamisia rakenneanalyysimenetelmiä on esitetty standardissa ASCE 4-98 Seismic Analysis of Safety-Related Nuclear Structures and Commentary. Standardin mukaan staattinen korvausvoimamenetelmä on eräissä yksinkertaisissa tapauksissa sallittu. Vaatimuksen 633 mukaan vaimennusparametrien valinnassa on otettava huomioon Suomen maanjäristysten suhteellisen pienet magnitudit, jotka vastaavat muissa maissa useasti toistuvia maanjäristyksiä. US NRC Regulatory Guide 1.61 mukaan betonirakenteiden vaimennus OBE-maanjäristykselle on 4 % ja SSE-järistykselle 7 %. Suosituksissa uusiksi Reg. Guide 1.61 vaimennusarvoiksi [NU- REG/CR-6919] on esitetty, että mikäli rakenteen jännitykset jäävät alle 80 % sallituista tulee käyttää OBE-maanjäristystä vastaavaa vaimennusta. Ylikonservatiivinen oletus rakennuksen rungon rikkoutumisesta ja vastaavien vaimennusparametrien käyttäminen analyyseissa johtaa laitteiden värähtelykestävyyden varmistamisessa helposti kiihtyvyyksien aliarviointiin. Luku 6.7 Suojarakennus Vaatimuksessa 634 toistetaan suojarakennuksen suunnitteluohjeen B.6 vaatimus betonirakenteisen suojarakennuksen tiivistelevystä ja annetaan suositeltu sovellettava standardi. Suojarakennuksen läpivientien mitoituksessa käytetään sekä ASME III Div 1 että ASME III Div.2. Katso tarkemmin ASME III Div.2 vaatimus CC Vaatimuksessa 635 annetaan ohjeita teräsrakenteisen suojarakennuksen suunnitteluun. Vaatimukset ovat samat kuin betonirakenteisen suojarakennuksen luukuille. Käytettävä standardi on ASME III Div.1 Subsection NE ja vaatimuksessa viitataan myös painesäiliövaatimuksiin YVL E.3 ja lujuusanalyysien vaatimuksiin YVL E.4. Vaatimuksessa 636 annetaan mahdollisuus vaihtoehtoisiin suunnittelustandardeihin esim KTA3401, jota käytettiin OL3 materiaali- ja henkilöluukkujen mitoitukseen. Vaatimuksessa 637 annetaan vaihtoehdot betonirakenteisen suojarakennuksen sulkujen suunnitteluun. Nämä ovat standardi EN1992 ja ASME III Div.2. Kun käytetään euronormia EN1992, sitä tulee täydentää. Vaatimus 637 perustuu OL3-kokemuksiin ja osin YVL 4.1 vaatimuksiin. Kun käytetään osavarmuuskerroinmenettelyyn (rajatilamitoitukseen) perustuvia rakennusten suunnittelun normijärjestelmää (Eurokoodit) ydinvoimalaitosten suunnitteluun, on määriteltävä suunnitteluun käytettävät kuormitukset ja kuormitusyhdistelmät, kuormaosavarmuuskertoimet ja materiaaliosavarmuuskertoimet. Eurokoodien kuorma-osat (Eurocode 0 ja Eurocode 1) eivät ydinvoimalaitosten kuormayhdistelmiä kerro. Myös kuoren leikkauskestävyys tai kuoren kestävyys voimasuureiden yhdistelmille vaatii lisäohjeita (vrt. OL3 projektispesifikaatio PS4041).

13 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 13 (18) Vaatimus 638 on muokattu vanhasta ohjeen YVL 4.1 vaatimuksesta. Luku 6.8 Radioaktiivisia aineita sisältävien altaiden tiiveys ja vuodonvalvonta Vaatimus 639 viittaa YVL ohjeen B.1 vaatimukseen 424, jonka mukaan suunnittelulla on estettävä käytetyn polttoaineen vakava vaurioituminen. Muut luvun 6.8 vaatimukset ovat eräällä tavalla tämän periaatteen seurannaisvaatimuksia. Näitä ovat vesitiiviysvaatimus 640 ydinturvallisuuden kannalta merkittävien altaiden ja tunnelien betonirakenteille ja vaatimukset vuorauslevystä (641 ja 642). Vesitiiviiden betonirakenteiden raudoituksen mitoituksen osalta RakMK ei aseta erityisvaatimuksia. RakMK:ssa esitettyjen materiaalivaatimusten lisäksi pitää betoniraudoitus mitoittaa siten, että suurimmat sallitut karakteristiset halkeamat ovat läpihalkeamien osalta enintään 0,1 mm ja taivutushalkeamien osalta enintään 0,2 mm. Jos tästä halutaan erikoistilanteissa poiketa perustelut esitetään hyväksyttäväksi toimitettavassa suunnitteluohjeessa. Luku 6.9 Suunnitteluratkaisun varmentaminen Vaatimukset perustuvat OL3 kokemuksiin suojarakennuksen suunnittelun varmentamisesta. Epälineaarisia analyysejä voidaan käyttää osoittamaan vetojännitysten suuruusreunahäiriöalueilla, rakenteen murtokestävyys ja läpivientien ja luukkujen muodonmuutokset ja tiiveys. Lokaalein epälineaarisin analyysein voidaan tarkistaa esim. suojarakennuksen tiivistelevyn jännitystila ottaen huomioon tiivistelevyn alkuhäiriöt (toleranssipoikkeamat). Vaatimukset 645 koekuormituksista on muokattu ohjeen YVL 4.1 vaatimuksista. Luku 7 Rakennesuunnitelma Suunnitteluasiakirjoja koskevan vaatimuksen 701 sisältö on pääasiassa sama kuin vastaava vaatimus ohjeessa YVL 4.1 betonirakenteiden suunnitteluasiakirjoja (rakennesuunnitelmaa) koskeva vaatimus luvussa 3.1. Vaatimus 702 asennuksen rakennesuunnitelman toimittamisesta hyväksyttäväksi on samankaltainen kuin muissa laiteohjeissa (esim. YVL E.3). Vaatimus 703 on lähtöisin RakMK B3, Teräsrakenteet, luonnoksesta On epävarmaa julkaiseeko Ympäristöministeriö B-sarjan ohjeita, siksi vaatimus kirjoitettu YVL-ohjeeseen. Luku 7.1 Organisaatioselvitys Organisaatioselvityksen (luku 7.1) vaatimus 704 on YVL 4.1 luvun 3.2 mukainen. Vaatimukset 705 ja 706 ovat lähtöisin muista uusista E-sarjan YVL-ohjeista. Luvut Lukujen vaatimukset ovat yhdistelmiä ohjeissa YVL 4.1, YVL 4.2 esitetyistä vaatimuksista. Vaatimuksiin on tullut lisäyksiä muista E-sarjan ohjeista ja EN-standardeista. Nimikkeistössä on pyritty noudattamaan E-sarjan ohjeiden sanastoa. Luvun 7.6 vaatimukset toteutuseritelmästä perustuvat uusiin betonitöiden ja teräsrakenteiden toteutusta koskeviin EN-standardeihin SFS-EN ja SFS-EN Luvun 7.7 laatusuunnitelma ja laadunvalvontasuunnitelmaa koskevat vaatimukset ovat yhdistelmä vanhojen YVL-ohjeiden 4.1 ja 4.2 vaatimuksia ja ympäristöministeriön asetuksen kantavista rakenteista asettamista vaatimuksista.

14 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 14 (18) Luvun 7.8 asennuksen rakennesuunnitelmaa koskevat vaatimukset ovat sovellettuja YVL E.3 oleva vaatimuksia, vaatimuksissa on viitattu rakentamisessa sovellettaviin toteutusstandardeihin. Luvun 7.9 vaatimus 730 alakohtineen on lähtöisin ohjeesta YVL 4.1. Tässä on otettu huomioon myös ohjeen IAEA NS-G-1.10 vaatimus Vaatimus 731 kattaa ohjeen IAEA NS-G-1.10 kahden ensimmäisen kohdan vaatimukset (näitä ei ole suojarakennusohjeessa YVL B.6): Appropriate instrumentation should be incorporated inside the containment in order to monitor closely any deformation (radial, vertical or circumferential) or movement of the containment structures or the containment walls. For prestressed concrete walls, means to detect loss of the prestressing should be provided. The concrete compression and rigidity parameters (such as Young s modulus) should be defined, and they should be verified by such means as acoustic measurements. The temperature in concrete singularities should also be measured to aid the interpretation of the results of pressure proofing tests. Appropriate instrumentation for measurements relating to earthquakes should be provided on the basemat of the containment or on a suitable floor. Luvun 7.10 vaatimukset ovat ohjeesta YVL 4.1. Luvun 7.11 perusteluyhteenvetovaatimukset ovat uusia YVL ohjeiden E-sarjassa käyttöön otettuja käytäntöjä. Luku 8 Toteutus Luku 8.1 Betonirakenteiden toteutus Betonin ja betonivalmisosien vaatimuksissa viitataan EN-standardiin EN ja sen kansallisiin soveltamisstandardeihin. Vaatimuksissa on noudatettu v.2010 RakMK B2 ehdotusta, kun uudempaa ei ole ollut käytettävissä. Betonin ominaisuuksien osalta viitataan EN ja sen kansalliseen soveltamisstandardiin. RakMK B2 Betonirakenteet ohjeeseen ei oikein voi viitata, kun ei tiedä milloin se valmistuu ja millaisena. Vaatimuksissa 802 ja 805 edellytetään toteutusluokkaa 3 turvallisuusluokkien TL2 ja TL3 rakenteille. Seuraamusluokista ja toteutusluokista on huomioitava seuraavat asiat: RakMK B2 ehdotuksen 2010 mukaan toteutusluokat kuvataan standardissa SFS-EN Toteutusluokat koskevat työmaalla valmistettavia betonirakenteita ja työmaalla valmistettavia betonielementtejä sekä niitä tehtaassa valmistettavia betonielementtejä, joita ei valmisteta eurooppalaisen tuotestandardin mukaan. Toteutusluokat koskevat betonivalmisosien, eli eurooppalaisen tuotestandardin mukaan valmistettujen betonielementtien osalta vain niiden asentamista työmaalla. RakMK B2 ehdotuksen 2010 mukaan seuraamusluokan CC2 rakenteet kuuluvat vähintään toteutusluokkaan 2 ja seuraamusluokan CC3 rakenteet kuuluvat toteutusluokkaan 3. Korkealujuusbetonista valmistettavat rakenteet kuuluvat toteutusluokkaan 3.

15 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 15 (18) Eurokoodimitoituksessa materiaaliosavarmuuskertoimien perusarvoja 1,5 betonille ja 1,15 raudoitukselle voidaan käyttää kaikissa toteutusluokissa. Poistuvaa rakenneluokkaa 1 vastaavia pienennettyjä osavarmuuslukuja 1,35 betonille ja1,1 raudoitukselle voidaan käyttää toteutusluokassa 3 edellyttäen, että toleranssiluokaksi määritellään toteutusstandardin SFS-EN tiukempi toleranssiluokka 2. Tarkemmat ohjeet toteutuksesta annetaan liitteessä A (vaatimus 803). Luku 8.2 Betonivalmisosat ja betonielementit Vaatimukset perustuvat OL3-projektissa ja KOPLA-projektissa sovellettuihin käytäntöihin. Vaatimuksissa on käytetty elementtirakenteiden EN-standardien sanastoa ja määritelmiä. Lisätietoa: RakMK B2 ehdotuksen 2010 mukaan toteutusluokat koskevat työmaalla valmistettavia betonirakenteita ja työmaalla valmistettavia betonielementtejä sekä niitä tehtaassa valmistettavia betonielementtejä, joita ei valmisteta eurooppalaisen tuotestandardin mukaan. Toteutusluokat koskevat betonivalmisosien, eli eurooppalaisen tuotestandardin mukaan valmistettujen betonielementtien osalta vain niiden asentamista työmaalla. Betonielementtien asennus ja valmistus työmaalla tehdään toteutusluokan 3 mukaisesti. Luku 8.3 Teräs- ja liittorakenteiden toteutus Luvun 8.3 vaatimus 813 vastaa muissa E-sarjan ohjeissa olevia vaatimuksia valmistusmenetelmien pätevöinnistä. Vaatimukset 814, 816 ja 817 sitovat eri ydinlaitoksen turvallisuusluokat EN standardin mukaisiin toteutusluokkiin. Vaatimus 817 on RakMK B4, luonnoksen 2010 ohjeesta muokattu. Vaatimus 815 viittaa tarkempiin ohjeisiin liitteessä B. Luku 9 Rakennustekniset tarkastukset Luvun 9.1 vaatimukset perustuvat osin ohjeiden YVL 4.1 ja YVL 4.2 vaatimuksiin, joita on muokattu OL3-projektin kokemusten ja käytännön perusteella. Vaatimuksiin on tullut lisäyksiä liittorakenteiden osalta, joita YVL 4.1 ja 4.2 eivät tunne. Luvun 9.2 vaatimukset ovat ohjeesta YVL 4.1 ja uudesta ohjeesta E:3 soveltaen muokattu. Vaatimuksella 922 on täsmennetty CE-merkittyjen tai Tuotehyväksyntälain eri vaihtoehtojen mukaan hyväksytyn vakiorakenteen rakennetarkastusvelvoitetta. Huom! Vaikka teräskokoonpano olisi CE-merkitty ta ETA-hyväksytty, rakennetarkastus tehdään, jos kyseessä on turvallisuusluokiteltu rakenne. Esimerkiksi OL3-projektissa TL3 ja TL3 kiinnityslevyt, joiden tartunnoilla on ETA-hyväksyntä, mutta itse kiinnityslevyllä suunnitelmat oli hyväksytty STUKissa, oli rakennetarkastettava. Lukujen 9.3 Toteutuksen seurantatarkastukset ja 9.4 Raportointi tarkastuksista ja testauksista vaatimukset on muokattu ohjeen YVL 4.1 vaatimuksista. Luvun 9.5 Käyttöönottotarkastukset ja koeohjelmat vaatimukset ovat ohjeesta YVL 4.1, joita on täydennetty OL3-projektin kokemuksilla käyttöönottotarkastuksista. Käyttöönottotarkastus on OL3:lla ollut kaksiosainen KOT1 ja KOT2. Rakenteille ja rakennuksille tätä jakoa ei ole noudatettu vaan on suoraan tehty KOT2 sisältäen kaksi alivaihetta doku-

16 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 16 (18) menttien tarkastuksen, rakenteiden ja rakenteisiin liittyvien erityistä kantavuutta edellyttävien laiteasennusten tarkastukset laitoksella. Betonipintojen tarkastukset ennen pinnoitustöitä voidaan korvata myös luvanhaltijan tekemällä tarkastuksella. Käyttöönottotarkastus OL3:ssa on suojarakennukselle ja sen luukuille kaksiosainen, sisältäen vaiheet KOT1 ja KOT2. Tämän takia on ohjeeseen lisätty vaatimukset 939 ja 940. Lukujen 9.6 Määräaikaistarkastukset ja 9.7 Korjaus- ja muutostyöt vaatimukset on muokattu ohjeen YVL 4.1 vaatimuksista. Luku 10 STUKille toimitettavat asiakirjat Luvun 10 vaatimukset perustuvat osin ohjeiden YVL 4.1 ja YVL 4.2 vaatimuksiin, joita on muokattu OL3-projektin kokemusten perusteella. Teräsrakenteiden valmistusta koskevaa vaatimusta (1008) on tiukennettu YVL-ohjeen 4.2 käytännöstä. Ohje YVL 4.2 salli TL3- ja TL2 teräsrakenteiden valmistuksen aloituksen, kun rakennesuunnitelma on STUKiin toimitettu. Nyt TL2 teräsrakenteiden ja ns. järjestelmämoduulirakenteiden rakenteiden valmistus voidaan aloittaa vasta, kun STUK on hyväksynyt rakennesuunnitelmat (huom! muissa E-sarjan laiteohjeissa valmistusta ei aloiteta ennen rakennesuunnitelman hyväksymistä). Tämä on ollut OL3-projektissa käytäntönä. Vaatimuksen 1011 käytönaikaisen rakennevalvonnan suunnitelman toimitusajankohta on tärkeä, koska ensimmäiset paine- ja tiiveyskokeiden tulokset saattavat aiheuttaa muutoksia suunnitelmiin. Luku 11 Säteilyturvakeskuksen valvontamenettelyt Luvun 11 vaatimukseton muokattu muiden E-sarjan laiteohjeiden (lähinnä ohjeen E.3) vaatimuksista soveltuviksi betoni- ja teräsrakenteiden valvontaan. Määritelmät Määritelmät noudattavat lähteitä: RakMK B4, Betonirakenteet, RakMK B2 Betonirakenteet, ehdotus 2010, SFS-EN YVL 4.1 YVL 4.2 B3 Tuotehyväksyntälaki, luonnos Ydinenergialaki Epälineaarisen rakenneanalyysin määritelmä on FE-kirjallisuuden perusteella laadittu. Teräsrakenteen määritelmästä on seuraavat vanhassa YVL 4.2 ohjeen soveltamisalueeseen kuuluneet rakenteet siirretty ohjeeseen YVL E.11: käytetyn polttoaineen käsittelylaitteet nosturiradat. Ohjeen liitteet A-D Liite A Betonirakenteiden toteutuksen yksityiskohtaiset ohjeet

17 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 17 (18) Liitteen A vaatimukset perustuvat vanhan ohjeen YVL 4.1 liitteiden vaatimuksiin., joita on muokattu vastaamaan uusia EN-standardeja. Useassa kohdassa on viitattu RakMK määräyksiin ja ohjeisiin. Ympäristöministeriön RakMK B2 Betonirakenteet ohjeen uudistustyö on pahasti kesken. RakMK sijasta on pyritty viittaamaan suoraan sopivaan EN-standardiin tai BY50, 2012, koska RakMK B2 ei ole julkaistu. Vaatimuksen A103 soveltamisessa on otettava huomioon, että Betonin laadunvalvontatulokset on esitettävä myös graafisessa muodossa ja näiden tulosten on oltava näkyvästi esillä betonilaboratorion tiloissa. Inspectan sertifiointitoiminnasta ja vastaavasta ohjeistuksesta kerrotaan vastaavissa Inspectan ohjeissa. Vaatimuksessa A107 mainitun BY50 ohjeiden lisäksi noudatetaan sertifiointielimen (Inspectan) ohjeita TR , TR15, Vaatimuksen A114g 1000 tunnin relaksaatio voidaan arvioida osin myös 120 h kokeiden tulosten perusteella, mutta ekstrapolointimenetelmän soveltamisen pitää olla STUKin hyväksymä. Liite B Teräsrakenteiden ja liittorakenteiden teräskokoonpanojen toteutuksen yksityiskohtaiset ohjeet Ohjeisiin on valittu teräsrakenteisiin sopivat vaatimukset ohjeessa E.3 ja vanhassa YVL 4.2 esitetyistä vaatimuksista. Hitsausohjeiden menetelmäkokeiden valvonta tehdään TL2 rakenteille toimivaltaisen kolmannen osapuolen valvonnassa. TL3 kokeet voidaan valvoa EN mukaisesti (hitsauskoordinoija valvoo). Toteutusluokissa EXC3 ja EXC4 EN vaatii menetelmäkokeen tai työkokeen. Tämä on tiukennus YVL 4.2 vaatimuksiin, joissa TL3 hitsausmenetelmän hyväksymiseksi riitti, että valmistusmenetelmä on tunnettu ja sovellettavan standardin mukainen. OL3-projektissa menetelmäkokeet on vaadittu sekä TL2 että TL3 rakenteille. Liite C Tarkastusaluejako Liitteessä C on esitetty STUKin ja tarkastuslaitoksen välinen tarkastusalueiden työnjako. Taulukoon on lisätty E.6 tarkastusten lisäksi myös B.8 edellyttämät asiakirja- ja käyttöönottotarkastukset. Liite D Materiaalien ainestodistusvaatimukset Liitteessä D on esitetty teräsrakenteiden materiaalien ja hitsauslisäaineiden ainestodistusvaatimukset turvallisuusluokissa TL2 ja TL3. Taulukon jaottelu noudattaa EN jaottelua. Vaatimuksissa on noudatettu OL3-projektissa käytettyjä ainestodistusvaatimuksia. 4 Ohjeen alaa koskeva kansainvälinen säännöstö Ohjeessa YVL E.6 on turvallisuusluokissa 2 ja 3 asetettu ensisijaiseksi suunnittelustandardeiksi Suomessa voimassa olevat Eurokoodit ja EN-standardit kansallisine liitteineen ja soveltamisstandardeineen. Tämän perustelumuistion alussa on tuotu esille se vaikutus mikä kotimaisen rakennuslainsäädännön ja rakentamismääräysten sovittamisella Euroopan Unionin lainsäädäntöön on ollut. EU:n rakennustuoteasetus N:o 305/2011 on annettu Sen myötä rakennustuottei-

18 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 18 (18) den CE-merkintä tulee pakolliseksi Mainitun päivän jälkeen CE-merkintä on pakollinen, kun rakennustuote saatetaan markkinoille ja sille on voimassa oleva yhdenmukaistettu EN-tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. Koska Eurokoodit eivät sovellu suoraan suojarakennuksen mitoitukseen turvallisuusluokan 2 suojarakennuksen suunnitteluun asetettu ensisijaiseksi ASME Boiler and Pressure Vessel Code, Section III, joka on erityisesti ydinvoimalaitoksen komponenteille tarkoitettu standardi. Myös Eurokoodien soveltaminen on sallittu, kunhan luvanhaltija toimittaa riittävän suunnitteluohjeen, joka kertoo miten Eurokoodeja (EN ) suojarakennuksen eri kuormille sovelletaan. Ohjeessa YVL E.6 asetettuja vaatimuksia on verrattu seuraaviin IAEA:n ja WENRAn vaatimusasiakirjoihin: IAEA:n turvallisuusohjeet Safety of Nuclear Power Plants: Design Safety Requirements, Safety Standards Series No. NS-R-1 Design of Reactor Containment Systems for Nuclear Power Plants, Safety Guide, Series No. NS-G-1.10, September 2004 WENRA Reactor Safety Reference Levels, January 2007 Issue K, Maintenance, In-service Inspection and Functional Testing Issue LM, Emergency Operating Procedures and Severe Accident Management Guidelines IAEA:n suojarakennusohjeesta on lisätty suojarakennuksen monitorointiin liittyviä vaatimuksia. 5 Tepco Fukushima Dai-ichi onnettomuuden vaikutukset Fukushiman onnettomuus on aiheuttanut mm. radioaktiivisia aineita sisältävien altaiden tiiveysvaatimuksien kiristämisen ohjeissa. Myös maanjäristysmitoitukseen on annettu entistä täsmällisempiä ohjeita.

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

YVL E.6 YDINLAITOKSEN RAKENNUKSET JA RAKENTEET

YVL E.6 YDINLAITOKSEN RAKENNUKSET JA RAKENTEET SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 1 (42) 25.4.2012 YVL E.6 YDINLAITOKSEN RAKENNUKSET JA RAKENTEET LIITTEET 3 0. MÄÄRITELMÄT 5 1. JOHDANTO 9 2. SOVELTAMISALA 9 3. SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSPROSESSI SEKÄ ORGANISAATIO

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN RAKENNUKSET JA RAKENTEET

YDINLAITOKSEN RAKENNUKSET JA RAKENTEET YDINLAITOKSEN RAKENNUKSET JA RAKENTEET 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 6 3 Rakenteellinen vaatimusmäärittely 7 4 Rakennustöiden ja rakenteiden toteutuksen valvontaa ja toteuttajia koskevat vaatimukset 8 4.1

Lisätiedot

Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975

Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975 Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975 WORKSHOP BETONIRAKENTAMISEN UUDET MÄÄRÄYKSET JA STANDARDIT Erityisasiantuntija, diplomi-insinööri

Lisätiedot

YVL E.6 Ydinlaitoksen rakennukset ja rakenteet

YVL E.6 Ydinlaitoksen rakennukset ja rakenteet YVL E.6 Ydinlaitoksen rakennukset ja rakenteet 10.6.2013 Jukka Myllymäki, Pekka Välikangas, Jari Louhivirta, Heikki Saarikoski, Pertti Pitkänen Säteilyturvakeskus 2013 Sisällys Valtuutusperusteet... 1

Lisätiedot

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus Ydinenergia alan toimittajat 3.11.2011 Martti Vilpas STUK Esityksen sisältö Tausta Uudet YVL ohjeet valmistelutilanne Laitehankintojen kannalta keskeisten YVL ohjeiden

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset. Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä

NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset. Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet kuuluvat EN 14250 soveltamisalaan yleensä Poikkeuksia käsitellään näillä

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari 11.6.2013 Jani Kemppainen Mikä rakennustuotteiden CE-merkintä on? Rakennustuotedirektiiviin / -asetukseen perustuva vaatimustenmukaisuusmerkintä,

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT EU:n sisämarkkinoiden toimintatapa Kansalliset viranomaiset: Päättävät kansallisesti rakentamiseen käytettäviltä

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012) 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 EUROKOODI 2012 SEMINAARI Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 Koulutus ja käyttöönotto Eurokoodikoulutukset järjestettiin pääosin 2007 Oppilaitoksissa opetus pääosin eurokoodipohjaista

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet 19.12.1996 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Rakennetarkastus 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Rakennetarkastusalueet ja -oikeudet 3 4 Rakennetarkastuksen sisältö ja toteutus 4 4.1 Rakennetarkastuksen

Lisätiedot

Rakennustuotteiden sertifiointi ja tuotehyväksyntä. FinnBuild 2014 / Tuotehyväksyntäklinikka Miko Makkonen VTT Expert Services Oy

Rakennustuotteiden sertifiointi ja tuotehyväksyntä. FinnBuild 2014 / Tuotehyväksyntäklinikka Miko Makkonen VTT Expert Services Oy Rakennustuotteiden sertifiointi ja tuotehyväksyntä FinnBuild 2014 / Tuotehyväksyntäklinikka Miko Makkonen VTT Expert Services Oy Esityksen sisältö Rakennustuotteita koskeva vaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari. Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta. Hemmo Sumkin 11.12.2013

Eurokoodiseminaari. Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta. Hemmo Sumkin 11.12.2013 Eurokoodiseminaari Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta Hemmo Sumkin 11.12.2013 Uusia suunnitteluasiakirjojen sisältöön vaikuttavia asioita YM asetus kantavista rakenteista - Eurokoodien vahva asema

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

VOIMASSA OLEVAN PÄTEVYYDEN SIIRTO MRL 41/2014 UUSIEN VAATIVUUSLUOKKIEN MUKAISEKSI PÄTEVYYDEKSI

VOIMASSA OLEVAN PÄTEVYYDEN SIIRTO MRL 41/2014 UUSIEN VAATIVUUSLUOKKIEN MUKAISEKSI PÄTEVYYDEKSI VOIMASSA OLEVAN PÄTEVYYDEN SIIRTO MRL 41/2014 UUSIEN VAATIVUUSLUOKKIEN MUKAISEKSI PÄTEVYYDEKSI FISE on uudistanut kaikki suoraan maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat suunnittelu- ja työnjohtopätevyytensä.

Lisätiedot

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen RAKENTAMISTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN UUDISTAMINEN Normien perkaaminen Yleisesti sääntely vähenee Tavoitteena sääntelyn

Lisätiedot

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010 hen Help Desk Antti Koponen Rakennusteollisuus RT Rakennussektorin standardisointi Keskeiset standardisointialueet: - rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut

Lisätiedot

EU:n rakennustuoteasetus astuu voimaan 1.7.2013 CEmerkintä ja kansalliset tuotehyväksynnät

EU:n rakennustuoteasetus astuu voimaan 1.7.2013 CEmerkintä ja kansalliset tuotehyväksynnät Ruukin Teräspaalupäivä 2013 EU:n rakennustuoteasetus astuu voimaan 1.7.2013 CEmerkintä ja kansalliset tuotehyväksynnät Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö CE-merkinnän merkitys ja tavoitteet

Lisätiedot

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet D2 uusimistarveseminaari 12.6.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Rakentamismääräysten uudistaminen Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen MRL muutoksen

Lisätiedot

CE merkintä vesihuoltotuotteissa

CE merkintä vesihuoltotuotteissa CE merkintä vesihuoltotuotteissa Vesihuolto 2014 3-4. 6. 2014 EU:n rakennustuoteasetus Rakennustuoteasetus tuli voimaan 1.7.2013 CE merkintä ja suoritustasoilmoitus on pakollinen, jos Tuote kuuluu harmonisoidun

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta

Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta Ydinvoimalaitosseminaari, Lahti 18.2.2011 Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta Martti Vilpas Säteilyturvakeskus (STUK) Ydinvoimalaitosten valvonta Helsinki Lainsäädännön ja viranomaisohjeiden

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Timo Pulkki

CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Timo Pulkki CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Timo Pulkki Mihin CE-merkintä käytännössä perustuu? CE-merkinnän käytön edellytyksenä on eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi tai CPD (1.7.2013 asti): eurooppalainen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä

Ympäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä 1 2 3 Ympäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2002 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti lisätään 5

Lisätiedot

Conformité Européenne.

Conformité Européenne. Conformité Européenne. 11.3.2014 CE-merkintä, harmonisoitu tuotestandardi CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja ilmoittaa viranomaisille, että tuote täyttää Euroopan unionin direktiivien

Lisätiedot

Teräspaalujen CE-merkintä. Tkt Vesa Järvinen

Teräspaalujen CE-merkintä. Tkt Vesa Järvinen Teräspaalujen CE-merkintä Tkt Vesa Järvinen Esityksen sisältö Mikä on CE-merkki? Rakennustuotteen CE-merkintäjärjestelmät CE-merkin sisältö Teräsputkipaalujen CE-merkinnät CE-merkintä Ruukin paalutuotteilla

Lisätiedot

Teräsrakentamisen T&K-päivät 28-29.5.2013. Eurocode-järjestelmä nykytilanne ja lähiajan kehitysnäkymät ajankohtaista. Jouko Kouhi Tekninen johtaja

Teräsrakentamisen T&K-päivät 28-29.5.2013. Eurocode-järjestelmä nykytilanne ja lähiajan kehitysnäkymät ajankohtaista. Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakentamisen T&K-päivät 28-29.5.2013 Eurocode-järjestelmä nykytilanne ja lähiajan kehitysnäkymät ajankohtaista Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakenneyhdistys ry. PL 381 (Unioninkatu 14, 3. krs)

Lisätiedot

NR-suunnittelijoiden ja ohjelmien sertifiointi NR-PÄIVÄ 16.1.2014 Messilän kartano, Lahti

NR-suunnittelijoiden ja ohjelmien sertifiointi NR-PÄIVÄ 16.1.2014 Messilän kartano, Lahti NR-suunnittelijoiden ja ohjelmien sertifiointi NR-PÄIVÄ 16.1.2014 Messilän kartano, Lahti Reijo Ravila 16.1.2014 NR-suunnittelijat EN14250 ja TR22 EN14250: 7.3.3.1 Henkilökunta Henkilöiden, jotka suorittavat

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat,

Tehdasvalmisteiset tulisijat, Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 26.-27.11. Tehdasvalmisteiset tulisijat, savuhormit ja pelastustoimen laitteiden CE CE rakennustuotedirektiivin t ktii i mukaan 2008 CE-merkinnän perusteet CE-merkinnän

Lisätiedot

Teräsosien CE merkintä

Teräsosien CE merkintä 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden liitoksissa käytettävien liitososien CE-merkintätarvetta. Erityisesti käsitellään ns. tilausteräsosia, jotka terästoimittaja valmistaa

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET

YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET OHJE YVL 4.2 / 19.12.2001 YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUOKITUS 3 3 RAKENNESUUNNITELMA 4 3.1 Yleistä 4 3.2 Suunnitteluperusteet 4 3.3 Rakenneaineet 4 3.4 Pinnoitteet 4 3.5 Mitoitus

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN CE-MERKINTÄ ja EUROKOODIT. Tomi Toratti

RAKENNUSTUOTTEIDEN CE-MERKINTÄ ja EUROKOODIT. Tomi Toratti RAKENNUSTUOTTEIDEN CE-MERKINTÄ ja EUROKOODIT Tomi Toratti Laki Asetus Määräykset, ohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Suomen rakentamismäärayskokoelma, määräykset ja ohjeet:

Lisätiedot

Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014)

Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014) 1 Soveltamisala Ohjetta YVL E.10 sovelletaan kaikissa elinkaaren vaiheissa ydinlaitosten varavoimalähteiden

Lisätiedot

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022 Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022 15.5.2012 Betoni Workshop Kim Johansson Kim Johansson 1(12) Taustaa 1. Esistandardi ENV 206-1990 2. SFS-EN 206-1 - 2000 3. Voimaansaattaminen

Lisätiedot

Menettelytapaohje käytettäessä. rakenneosia Suomen rakennusprojekteissa

Menettelytapaohje käytettäessä. rakenneosia Suomen rakennusprojekteissa Menettelytapaohje käytettäessä maahantuotuja CE-merkittyjä kantavia rakenneosia Suomen rakennusprojekteissa 1 CE-merkintä perustuu direktiiviin ja asetukseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu v.

Lisätiedot

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Karoliina Meurman 9.11.2011 Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Käsisammuttimia koskeva lainsäädäntö Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Sisäasiainministeriön asetus käsisammuttimista

Lisätiedot

EU:n Rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Kuntamarkkinat 13.9.2012

EU:n Rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Kuntamarkkinat 13.9.2012 EU:n Rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Kuntamarkkinat 13.9.2012 Rakennustuoteasetus (EU) N:o 305/2011 CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille 1.7.2013

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet. 1 Yleistä 3. 2 Luvanhaltijan velvoitteet 3. 3 Valmistajalle asetetut vaatimukset 4

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet. 1 Yleistä 3. 2 Luvanhaltijan velvoitteet 3. 3 Valmistajalle asetetut vaatimukset 4 OHJE 4.10.1999 YVL 1.14 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Valmistuksen valvonta 1 Yleistä 3 2 Luvanhaltijan velvoitteet 3 3 Valmistajalle asetetut vaatimukset 4 3.1 Yleistä 4 3.2 Rakenneaineet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTON HYVÄKSYMINEN

AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTON HYVÄKSYMINEN AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTON HYVÄKSYMINEN 2009 Finanssialan Keskusliitto Automaattisten sammutuslaitteistojen 2 (10) AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN SUUNNITTELUTOIMISTON

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover@ innover.fi

EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover@ innover.fi EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet Hitsauskoordinoijan ohjekirja innover@ innover.fi Innover Alkusanat Tämän dokumenttikokoelman tarkoitus on opastaa yritystäsi CE- merkintäprojektissa laatimamme FPC järjestelmän

Lisätiedot

Rakennesuunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat, kelpoisuus. Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö 4.3.2015

Rakennesuunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat, kelpoisuus. Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö 4.3.2015 Rakennesuunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat, kelpoisuus Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö 4.3.2015 Missä mennään? MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan 1.9.2014 alkaen kaikkiin tilanteisiin Asetukset

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN MEKAANISET LAITTEET JA RAKENTEET

YDINLAITOSTEN MEKAANISET LAITTEET JA RAKENTEET YDINLAITOSTEN MEKAANISET LAITTEET JA RAKENTEET Testaus- ja tarkastuslaitosten hyväksyminen 1 YLEISTÄ 3 2 RIKKOMATON AINEENKOETUS 4 2.1 Testauslaitos 4 2.2 Testaajat 5 3 RIKKOVA AINEENKOETUS 5 4 MEKAANISTEN

Lisätiedot

SFS-EN 1090 JA CE-MERKKI. Heikki Salkinoja LEKA-hanke

SFS-EN 1090 JA CE-MERKKI. Heikki Salkinoja LEKA-hanke SFS-EN 1090 JA CE-MERKKI Heikki Salkinoja LEKA-hanke Standardin osat SFS-EN 1090-1+A1: Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuden arviointiin

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus. Puista Bisnestä 1.2.2011. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Rakennustuoteasetus. Puista Bisnestä 1.2.2011. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennustuoteasetus t t Puista Bisnestä 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos 1 Rakennustuoteasetus hyväksytty EU:n parlamentti hyväksyi CPR:n 18.1.2011 täysistunnon toisessa käsittelyssä Vuorossa

Lisätiedot

Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan

Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Rakenneluokat RL1 (AA) ja RL2 (A) Teräsrakenteiden toteutus EN 1090:n mukaan 2013-2014 Ajankohta:

Lisätiedot

Rakennustuotteiden kansallinen tuotehyväksyntä tilannekatsaus. Eurokoodi 2014 seminaari 9.12.2014 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Rakennustuotteiden kansallinen tuotehyväksyntä tilannekatsaus. Eurokoodi 2014 seminaari 9.12.2014 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennustuotteiden kansallinen tuotehyväksyntä tilannekatsaus Eurokoodi 2014 seminaari 9.12.2014 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennustuotteista n. 80 % kuuluu CEmerkinnän soveltamisalaan Muutoksia

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä?

CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? CE-merkintä pakolliseksi 1.7.2013, miten muutos näkyy käytännössä? 3.10.2013 Timo Pulkki Muurauslaastin CE-merkintä 13 NB CPR/2345 Yritys ABC, Katu 1, FI-00110, Helsinki CE symboli Merkinnän kiinnittämisvuoden

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ikkunat Tyyppihyväksyntäohjeet 2008 Ympäristöministeriön asetus ikkunoiden tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2008 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen 2013-2017 E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 21.1.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö ja rakennuslain muutos voimaan

Lisätiedot

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Kirjoitettu Ins.tsto Magnus Malmberg Oy:ssä SKOL ry:n toimeksiannosta tammi-kesäkuussa 2010 Ohjausryhmässä toimivat Tapio Aho Matti

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen PKS kunnissa kansallisten vaatimusten osalta ohjeistus ja menettelytavat

Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen PKS kunnissa kansallisten vaatimusten osalta ohjeistus ja menettelytavat Rakennusvalvonta Pvm pp.kk.vvvv Sivu 1(4) Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen PKS kunnissa kansallisten vaatimusten osalta ohjeistus ja menettelytavat 0. Soveltamisala Tässä PKS-menettelyssä vastuuhenkilö

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla

Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaaren Kulttuurikeskus 31.10.2012 1 kuuluu Metsä Groupiin Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, joka keskittyy viiteen

Lisätiedot

Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne. Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö

Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne. Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö Hilton Kalastajatorppa 10.12.2015 MRL I 1.1.2013-> MRL II 1.9.2014-> YMa+VNa

Lisätiedot

Mitä vihervalvojan pitää tietää CE-merkinnästä ja rakennustuotteiden kelpoisuudesta? Vihervalvojapäivä 20.11.2015 Tuuli Kunnas

Mitä vihervalvojan pitää tietää CE-merkinnästä ja rakennustuotteiden kelpoisuudesta? Vihervalvojapäivä 20.11.2015 Tuuli Kunnas Mitä vihervalvojan pitää tietää CE-merkinnästä ja rakennustuotteiden kelpoisuudesta? Vihervalvojapäivä 20.11.2015 Tuuli Kunnas Sisältö Rakennustuotteiden kelpoisuus Rakennustuotteiden CE-merkintä Tietolähde:

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä tilannekatsaus. Antti Koponen

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä tilannekatsaus. Antti Koponen Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä tilannekatsaus Antti Koponen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS HITSATTAVIEN BETONITERÄSTEN JA BETO- NITERÄSVERKKOJEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS HITSATTAVIEN BETONITERÄSTEN JA BETO- NITERÄSVERKKOJEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri Jorma Jantunen 16.12.2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS HITSATTAVIEN BETONITERÄSTEN JA BETO- NITERÄSVERKKOJEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA 1 Yleistä Maankäyttö-

Lisätiedot

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntöjen. tilanne CE-merkintä ja. kansalliset tuotehyväksynnät

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntöjen. tilanne CE-merkintä ja. kansalliset tuotehyväksynnät Rakennustuotteiden tuotehyväksyntöjen tilanne CE-merkintä ja kansalliset tuotehyväksynnät Eurokoodi 2015 seminaari 10.12.2015 Antti Koponen/Rakennustuoteteollisuus RTT ry Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus

Lisätiedot

Ohje YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot (15.11.2013)

Ohje YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1(10) Ohje YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot (15.11.2013) 1 Johdanto Ohje YVL E.3 korvaa ohjeet YVL 3.1, Ydinlaitosten painesäiliöt ja YVL 3.3, Ydinlaitosten

Lisätiedot

PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään. PANK Menetelmäpäivä 24.1.2013 Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy

PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään. PANK Menetelmäpäivä 24.1.2013 Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään PANK Menetelmäpäivä 24.1.2013 Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy Yleistä PANK-hyväksyntä täyttää tänä vuonna 17 vuotta PANK-hyväksyttyjä

Lisätiedot

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä. Jani Kemppainen

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä. Jani Kemppainen Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä Jani Kemppainen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011 ja korvaa rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ilmansuodattimet Tyyppihyväksyntäohjeet 2008 Ympäristöministeriön asetus ilmansuodattimien tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Eurokoodi 2011 Seminaari 8.12.2011. Teräsrakenteiden uudet (ja tulevat) julkaisut

Eurokoodi 2011 Seminaari 8.12.2011. Teräsrakenteiden uudet (ja tulevat) julkaisut Eurokoodi 2011 Seminaari 8.12.2011 Teräsrakenteiden uudet (ja tulevat) julkaisut Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakenneyhdistys ry. PL 381 (Unioninkatu 14, 3. krs) FI-00131 Helsinki Puh: 09-12991 Puh

Lisätiedot

Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010. Teräsrakenteiden uudet julkaisut

Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010. Teräsrakenteiden uudet julkaisut Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010 Teräsrakenteiden uudet julkaisut Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakenneyhdistys ry. PL 381 (Unioninkatu 14, 3. krs) FI-00131 Helsinki Puh: 09-12991 Puh (gsm):050

Lisätiedot

CE-merkintä ja EN 1090-1:n soveltaminen

CE-merkintä ja EN 1090-1:n soveltaminen 21.5.2014 1 (6) CE-merkintä ja EN 1090-1:n soveltaminen EU:n rakennustuoteasetuksen mukainen CE-merkintä tulee pakolliseksi kantaville teräsrakenteille 1.7.2014. Yhdenmukaistetun standardin EN 1090-1 soveltamiseen

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Hakuohje Hitsauskoordinoijat

Hakuohje Hitsauskoordinoijat 1 (6) HAKUOHJE TERÄS- JA ALUMIINIRAKENTEIDEN HITSAUSKOORDINOIJAN SERTIFIOINTIA HAKEVILLE 1. YLEISTÄ Hitsauskoordinoijien sertifioinnin tarkoituksena on mahdollistaa vapaaehtoinen ulkopuolisen sertifiointielimen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024.

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Testiluokat ja soveltaminen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 2013 Kimmo Kaukanen 27.11.2013 2 Sisältö

Lisätiedot

Alavuden Betoni Oy Perdseindjoentie 210 63300 ALAVUS

Alavuden Betoni Oy Perdseindjoentie 210 63300 ALAVUS Sertifikaatti Nro 3269-01 on mydntdnyt tuotesertifikaatin yritykselle Alavuden Betoni Oy Perdseindjoentie 210 63300 ALAVUS osoittamaan, ettdi on todennut yrityksen seuraavien tuotteiden valrnistuksen laadunvarmistuksen

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1/(8) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Ydinlaitosten betonirakenteet

Ydinlaitosten betonirakenteet SÄTEILYTURVAKESKUS Ydinlaitosten betonirakenteet YVL 4.1 22.5.1992 1 Yleistä 2 Turvallisuusseloste, luokitusasiakirja ja laadunvarmistusohjelmat 3 Betonirakenteiden suunnitteluasiakirjat 3.1 Yleistä 3.2

Lisätiedot

SAVUPIIPPUJEN CE-merkintä

SAVUPIIPPUJEN CE-merkintä SAVUPIIPPUJEN CE-merkintä Finnbuild-messut 2012 Kimmo Kaukanen kimmo.kaukanen@vtt.fi Puh. 020 722 4859 VTT Expert Services Oy www.vttexpertservices.fi 16.10.2012 2 Savupiipputuotteiden ominaisuudet osoitetaan

Lisätiedot

Kiviainekset ja niiden CE-merkintä

Kiviainekset ja niiden CE-merkintä 1 Kiviainekset ja niiden CE-merkintä Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet PANK/Asfalttinormikoulutus 31.3.2011 2 Sisältö Rakennustuoteasetus ja harmonisoidut standardit Kiviaineksen CE-merkintä

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit

Lisätiedot

PALOKATKOSUUNNITELMA. Suunitelman laatija: Yritys: Osoite: Puhelin: Päiväys: 1. Rakennuskohde ja yhteyshenkilöt. 1.1.

PALOKATKOSUUNNITELMA. Suunitelman laatija: Yritys: Osoite: Puhelin: Päiväys: 1. Rakennuskohde ja yhteyshenkilöt. 1.1. PALOKATKOSUUNNITELMA Suunitelman laatija: Yritys: Osoite: Puhelin: Päiväys: 1. akennuskohde ja yhteyshenkilöt 1.1. akennuskohde Nimi: Sijainti: Osoite: Tässä suunnitelmassa esitetään yo. kohteen palokatkojen

Lisätiedot