Pe klo 13 Pe klo 19 Sibeliustalo OPERETTIKONSERTTI

Transkriptio

1 Pe klo 13 Pe klo 19 Sibeliustalo OPERETTIKONSERTTI Ralf Kircher, kapellimestari Mari Palo, sopraano Jaakko Kortekangas, baritoni Franz Suppé Emmerich Kalman Johann Strauss II Franz Lehar Richard Heuberger Julius Fucik Aamu, päivä ja ilta Wienissä -alkusoitto Muistathan kai (operetista Mustalaisruhtinatar) Etelän ruusuja -valssi (operetista Das Spitzentuch der Königin) Volga-laulu (operetista Perintöruhtinas) Komm mit mir ins Chambre separee (Intermezzo operetista Der Opernball) Gladiaattorien tulo väliaika Franz Lehar Richard Strauss Richard Strauss Johann Strauss II Paul Abraham Robert Stolz Josef Strauss Ballsirenen-valssi (operetista Iloinen leski) Und du wirst mein Gebieter sein (oopperasta Arabella) Mondscheinmusik (oopperasta Capriccio) Tritsch Tratsch -polkka Nur ein Mädel gibt es auf der Welt (operetista Viktoria ja hänen husaarinsa) Mein Liebeslied muss ein Walzer sein (operetista Im Weißen Rößl) Friedens-Palmen -valssi Konsertin kesto on noin kaksi tuntia. Sinfonisesti yhdessä:

2 JOHDANTONA KONSERTTIIN Operetti on yleisimmän määritelmänsä mukaisesti kevyt ooppera, joka sisältää puhuttua dialogia, lauluja ja tansseja. Lajityypin musiikki on melodista ja perustuu 1800-luvun oopperatyyleihin. Operetin kukoistuskausi kesti 1850-luvulta 1900-luvun puoliväliin, jolloin se oli jo sulautunut musikaaliin ja paljolti syrjäytynyt sen tieltä. Termi operetti tarkoitti alun perin lyhyttä tai muuten vähemmän kunnianhimoista oopperan johdannaista. Operetti nykymielessä on peräisin Pariisista 1850-luvulta. Teostyypin taustalla vaikutti halu muodostaa keskitie yhä vakavammaksi ja kunnianhimoiseksi käyvän opéra comiquen ja toisaalta banaalin vaudevillen väliin. Operetin ensimmäinen suuri nimi Jacques Offenbach ( ) menestyi esittämällä ohjelmia, jotka koostuivat 2 3 satiirisesta sketsistä, jotka myöhemmin liitettiin toisiinsa kokoillan esityksiksi. Nimitys oli alun perin opera bouffé. Offenbachin teokset menestyivät myös ulkomailla, ja kansallisia koulukuntia syntyi tämän myötä mm. Wienissä (Operette) ja Lontoossa (comic opera, comedy opera). Termi operetti on jälkikäteen liitetty yleisnimityksenä kaikkiin kansallisiin tyyleihin. Operetti heijasteli aikakautensa virtauksia aihevalinnoissaan, juonikehittelyissään ja moraalisissa asenteissaan. Musiikkiteatterin suosituimpana ja kaupallisesti menestyneimpänä muotona operetti houkutteli suurta joukkoa säveltäjiä, libretistejä, esiintyjiä, tuottajia ja lavastajia; puhutun dialogin keskeinen asema teki operetista entistäkin riippuvaisemman vahvasta libretosta. Parhaiten menestyneet operetit olivat useimmiten huomattavien näytelmäkirjailijoiden kirjoittamia. Esiintyjät erikoistuivat operettiin, heiltä vaadittiin laulutaidon lisäksi näyttelijän- ja usein myös tanssijan taitoja. Myös säveltäjät erikoistuivat. Konserttimusiikin säveltäjinä paremmin tunnetut Bizet, Chabrier ja Delibes yrittelivät hekin operetin alalla, mutta vaatimattomalla menestyksellä. Varietee-elementtien mukaantulo erityisesti Lontoossa johti painopisteen siirtymiseen juonen kehittelystä kohti naiskauneuden, pukuloiston ja näyttävien lavaefektien esille tuontiin. Ainakin I maailmansotaan saakka operetti säilytti 1800-luvun kevyisiin oopperatyyleihin perustuvan luonteensa. Aistikkaan wieniläisoperetin voimakas renessanssi koettiin Franz Lehárin Iloisen lesken (1905) ansiosta. Teos saavutti kaikista opereteista suurimman kansainvälisen menestyksen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen (1918) klassisten standardien mukainen operetti alkoi jäädä vaudevilleen ja ajankohtaiseen tanssimusiikkiin perustuvan musikaalin jalkoihin; musiikin lisäksi operettien aihepiiri herttuoineen ja prinsessoineen koettiin eskapistisena ja vanhentuneena. Operetin kulta-aika päättyi viimeistään toiseen maailmansotaan. Nykypäivänä operetti kuuluu enää harvemmin kaupallisten teattereiden ohjelmistoon. Operetteja kuuntelee lähinnä niihin erikoistunut yleisö kenties lukuun ottamatta teoksia, jotka luetaan oopperaohjelmistoon. Lajityypin uusi tuleminen edellyttäisi librettojen modernisointia ja niissä usein esiintyvien oman ajan viittausten päivittämistä. Keski-Euroopassa, lähinnä Saksassa ja Itävallassa operetit kuuluvat ajoittain vakiintuneiden oopperatalojen ohjelmistoon. Niiden ajatellaan hieman keventävän oopperaohjelmistoa. Wienin Volksoper esittää säännöllisesti operettia, samoin kesäfestivaalit kylpyläkaupungeissa. Ranskassa järjeste-

3 tään usein viikonloppuisin operettiesityksiä ja -festivaaleja eri paikkakunnilla. Angloamerikkalaisissa maissa musikaalit ovat ajaneet operetin ohi, vaikkakin on muistettava, että musikaalin ja operetin välinen raja on jokseenkin epämääräinen. Musikaalit South Pacific, My Fair Lady, West Side Story, Viulunsoittaja katolla ja Sweeney Todd voitaisiin nähdä operetin modernina jatkumona, joskin tuotantotapa, rakenne ja kohdeyleisö eroavat melkoisesti klassisesta operetista. Pekka Miettinen Ralf Kircher Chivas Baton -kapellimestaripalkinnon myötä Kircher osallistui Skotlannin kamariorkesterin vuoden 2004 kiertueeseen. Häntä nähdään nykyään myös säännöllisesti johtamassa Euroopan ulkopuolella, joista mainittakoon Qingdao Symphony Orchestra, Guangxi Symphony Orchestra ja Hebei Symphony Orchestra. Oopperan saralla Kircher on osallistunut teoksiin mm. Prahan kansallisoopperassa, Tukholman oopperatalossa sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Suomen Kansallisoopperassa. Viimeiset 2 vuotta hän toimii kapellimestarina Malmön oopperassa. Viimeiset viisitoista vuotta Suomessa asunut itävaltalaissyntyinen kapellimestari Ralf Kircher on johtanut mm. Radion sinfoniaorkesteria, Helsingin, Turun ja Oulun kaupunginorkestereita. Ulkomailla Kircher on johtanut mm. Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, Norjan radion sinfoniaorkesteria, Helsingborg Sinfoniaa, Malmön sinfoniaorkesteria, Brucknerorchesteria Linzissä, Itävallassa sekä Maribor Filharmoniaa Sloveniassa. Tällä hetkellä hän toimii Sarajevon filharmonikkojen päävierailijana. Kiinnostus uuteen musiikkiin on ollut aina suuri inspiraation lähde Kircherille: yksi kohokohta sillä saralla oli Leif Segerstamin sinfonian nro 101 maailmankantaesitys Taipeissa Taiwanin filharmonisen orkesterin kanssa vuonna hän johti Skandinavian 1. esityksen L. Francesconin oopperasta Quartett Malmön oopperassa Kircher tunnetaan myös lyömäsoittajana. Solistina hän on konsertoinut mm. Wienin Musikvereinin suuressa salissa, orkesterimuusikkona hän on soittanut yli 10 vuotta Wienin filharmonikkojen orkesterissa ja Wienin kansallisoopperan orkesterissa. Ralf Kircher opiskeli sävellystä, orkesterinjohtoa, kuoronjohtoa, pianoa ja lyömäsoittimia Wienin musiikkiyliopistossa. Hän jatkoi kapellimestariopintojaan Sibelius-Akatemiassa ja suoritti kapellimestaridiplominsa Leif Segerstamin johdolla erinomaisin arvosanoin.

4 Mari Palo Mari Palo on opiskellut laulua Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Sirkka Haaviston johdolla ja vuodesta 1996 Marjut Hannulan oppilaana Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla, jolta hän valmistui musiikin maisteriksi Opintojen jälkeen hän on työskennellyt Hannulan lisäksi Tim Richardsin kanssa. Liedopintoja Palo on harjoittanut mm. Elisabeth Schwarzkopfin, Hartmut Höllin, Mitsuko Shirain ja Ilmo Rannan johdolla. Lappeenrannan laulukilpailussa 1999 Palo sai kolmannen palkinnon sekä Yleisradion erikoispalkinnon ja vuonna 2001 hän tuli toiseksi Merikanto -laulukilpailussa. Mari Palo on konsertoinut useimpien suomalaisorkestereiden solistina mm. Esa-Pekka Salosen, Leif Segerstamin, Mikko Franckin ja Juha Kankaan johdolla. Kotimaan lisäksi Palo on konsertoinut Tanskassa, Ranskassa, Belgiassa, Japanissa, Unkarissa, Englannissa, Yhdysvalloissa sekä orkesterin solistina että liedlaulajana. Suomen Kansallisoopperassa Palo on vieraillut säännöllisesti vuodesta Hänen roolejaan ovat mm. Taikahuilun Pamina, Figaron Häiden Kreivitär ja Barbarina (Mozart), Carmenin Micae la ja Frasquita (Bizet), La Bohe men Musetta, La Rondinen Bianca (Puccini), Adriana Materin Refka (Saariaho), Isän Tytön Vera (Kortekangas), Robin Hoodin Marian (Linkola), Ovelan Ketun Kettu (Janácek), The Rake s Progressin Anne Trulove (Stravinsky), Indigon Myrna (Kivilaakso ja Toppinen). Palo on vieraillut myös useissa suomalaisissa alueoopperoissa, pienemmissä oopperaseurueissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla seuraavissa rooleissa: Anna Karenina : nimirooli (Uspenski), La Traviata: Violetta (Verdi), Alvilda in Abo: Alvilda (Badia), Kuninkaan Sormus: Regina von Emmeritz (I.Kuusisto), Taipaleenjoki: Kirsti (I.Kuusisto), Eukko -Pidättekö vainajista?: Tyttö (Koskinen), Madame de Sade: Anne (Koskinen), Voi Vietävä!: Orava (Lintinen), Fitness-kevytooppera: Barbi (Lintinen), Koirien Kalevala: Tytti (J.Kuusisto), Hui Kauhistus!: Neiti Sipsu (Linkola), Seitsemän Koiraveljestä: Venla (Fagerudd), Abelard ja Heloi se: Heloi se (Sive n), Iloinen leski: Hanna Glavari (Lehár) Hannu ja Kerttu: Hannu (Humperdinck), Carmen: Micae la (Bizet) Palo on vieraillut myös Den Norske Operassa Oslossa ja Leipzigin oopperassa. Kaudella Palo vierailee Suomen Kansallisoopperan lavalla Kreivittären ja Micae lan rooleissa. Mari Palo on kantaesittänyt ja levyttänyt Aulis Sallisen teoksen Barabbas dialogeja, hän laulaa myös Helsingin kaupunginorkesterin levytyksellä Sallisen oopperasta Kuningas lähtee Ranskaan. Palo on tullut tutuksi myös Finlandia Recordsin julkaisemilla soololevyilla Illan varjoon himmeään (2003) sekä Mari Palo (2005).Mari Palo vierailee myös Vantaan Viihdeorkesterin joululevyllä Joulun Hohde (2006 Ondine).

5 Jaakko Kortekangas Oopperalaulaja Jaakko Kortekangas lähti 23-vuotiaana Zürichin oopperan kansainväliseen oopperastudioon opiskeltuaan Sibelius-Akatemiassa professori Matti Lehtisen johdolla. Tätä lähtöä edelsi kiinnitys Lahden kaupunginteatterin operettiin Viktoria ja hänen husaarinsa, jossa Kortekangas esitti ratsu-upseeri Stefan Koltay n roolin. Sittemmin hän on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa, mm. Zürichin, Kööpenhaminan, Tukholman, Genovan ja Pariisin oopperoissa sekä konsertoinut mm. New Yorkissa ja Tokiossa. Ennen paluutaan Suomeen vuonna 1999 hän kuului 10 vuotta Freiburgin oopperan taiteilijakuntaan Saksassa. Jaakko Kortekangas on laulanut yli 90 näyttämöroolia, joiden joukossa ovat John Adamsin viime vuosisadan historian tapahtumiin liittyvät teokset Doctor Atomic, Nixon Kiinassa ja Klinghofferin Kuolema. Kaija Saariahon menestysteoksen L amour de loin miespääosaa hän on esittänyt useissa produktioissa ainoana suomalaisbaritonina, jonka ohjelmistoon rooli kuuluu. Kevään 2016 rooleja ovat olleet Dr. Hackertin Suomen Kansallisoopperan uutuustuotannossa Indigo sekä Nick Shadow Stravinskyn oopperassa Hulttion tie. Voitettuaan Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 1989, Kortekangas on esiintynyt säännöllisesti myös Suomessa, mm. Kansallisoopperassa, Yleisradiossa sekä useiden orkestereiden solistina. Hän on tehnyt lukuisia radionauhoituksia, levytyksiä ja televisiooopperoita. Hänen uusimmat levytyksensä ovat Rautavaaran ooppera Kaivos (pappi/ Ondine) ja Schumannin suurteos Faust- Szenen (nimiosa/naxos). Teatterityön ohella Kortekangas on tunnettu ääni laulumusiikin esittäjänä konserteissa ja radiossa. Hän on kantaesittänyt suomalaisten säveltäjien (Aho, Hakola, Kaipainen, Linkola, Linjama, Rautavaara, Rechberger, Tuomela) näyttämöteoksia sekä yksinlaulumusiikkia.

6 VIIHDEKONSERTTEJA PÄIVÄÄN JA ILTAAN! TULE KONSERTTIIN. Pe klo 13 Pe klo 19 Sibeliustalo Elokuvamusiikin mestari John Barry Nicholas Dodd, kapellimestari Jake Nyman, juontaja Toiminnan ja tunnelman musiikkia! Yli sataan elokuvaan musiikin tehnyt Barry tunnetaan 007-tunnareistaan ja henkeäsalpaavan kauniista melodioista mm. sellaisissa ylistetyissä ja palkituissa elokuvissa kuin Elsa vapaana syntynyt, Minun Afrikkani ja Tanssii susien kanssa. Pe klo 13 Pe klo 19 Sibeliustalo Sata vuotta suomalaista viihdettä Markku Johansson, kapellimestari Arja Koriseva, laulu Hannu Lehtonen, laulu Ikimuistoinen aikamatka suomalaisen viihdemusiikin satavuotiseen historiaan. Tarjolla on monipuolinen kattaus kotimaisen elokuvan rakkaimpia lauluja, sotaajan merkittäviä iskelmiä, sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen lauluja kulkien aina 2000-luvulle suomalaisille rakkaiden iskelmien myötä. Lauluja linkittävät pienet tarinat ajasta ja laulujen tekijöistä. Pe klo 13 Pe klo 19 Sibeliustalo Ella Fitzgerald 100 vuotta Timothy Henty, kapellimestari Claire Martin, laulu I Got Rhythm, S Wonderful, and The Lady is a Tramp Kuplivan svengaava ilta, jolloin juhlitaan Ella Jane Fitzgeraldia, joka oli 1900-luvun merkittävimpiä jazzmuusikoita ja ehkä kaikkien aikojen tunnetuin naispuolinen jazzlaulaja. Liput: e aik. / e eläk. / Päiväkonsertti e aik. ja eläk.

7 Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana toimi Okko Kamu syksystä 2011 kevätkauden 2016 loppuun, ja syyskauden 2016 alusta lähtien näissä toimissa kautensa aloitti Dima Slobodeniouk. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Anne e 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003, 2006 ja Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sinfonia Lahden levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä. Levytyksiä on tehty lähinnä BIS-levy-yhtiölle ja kokoelma kattaa jo yli 80 äänitettä. Syksyllä 2016 orkesterin levyjä on myyty kansainvälisesti lähes 1,3 miljoonaa kappaletta.

8 Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Stala-Yhtiöt on suomalainen perheyritys, jolla on juuret syvällä suomalaisen työn, toimivan designin, kestävän materiaalin ja tinkimättömän laadun arvostamisessa. Näitä arvoja kunnioittaen Stala valmistaa pesupöytiä, altaita, jätelajitteluvaunuja, postilaatikoita ja pihamoduleja, jotka kestävät aikaa ja tuottavat iloa jokaisella käyttökerralla. Samalla tinkimättömyydellä syntyvät myös Stalatuben rakenneputket ja komponentit, joiden laatu tunnetaan ympäri maailman. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät-Hämeessä, 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 3000 kanta- ja päijäthämäläistä. Osuuskaupan omistavat sen asiakkaat, ja Hämeenmaalla omistajia on jo yli Edullisten ja luotettavien kauppapalvelujen lisäksi omistajuus palkitsee muun muassa kuukausittaisena Bonuksena. Tuloksensa osuuskauppa käyttää verkostonsa kehittämiseen ja omistajiensa palvelujen parantamiseen. Digiajan markkinointi rakentuu kirkkaan vision varaan. Mainostoimisto MBE auttaa asiakkaitaan löytämään uusia ajatuksia liiketoimintaansa, viestimään tuloksellisesti ja myymään tehokkaasti. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.