SUOMI TOISENA KIELENÄ

Transkriptio

1 SUOMI TOISENA KIELENÄ Kuva: Milka Alanen YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

2 1 T E H T Ä V Ä T I TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Ia Avoimet kysymykset Lue sivuilla 7 9 oleva artikkelikokonaisuus Mitä syöpä opetti? ja vastaa sen perusteella omin sanoin suomeksi kysymyksiin a e. Vastausten tulee olla sanan pituisia. Kirjoita vastaukset selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille (ei kielikokeen vastauslomakkeeseen eikä samalle paperille kuin jokin kokeen muista osista). a) Mitä tekstissä kerrotaan syövän tulevaisuudesta? Mainitse vähintään kolme asiaa. b) Millä eri tavoilla syöpää voidaan havaita ja hoitaa? c) Miten syöpään suhtautumista voitaisiin muuttaa? d) Mitkä asiat muuttuivat Elina Palviaisen elämässä sairauden aikana ja sen jälkeen? e) Miten Sanna-Marja Hyytiäisen syöpä huomattiin, ja mitä seurauksia sairaudesta oli?

3 2 Ib Lyhyt viestinnällinen tehtävä Olet ollut onnettomuudessa ja sen vuoksi poissa koulusta pari päivää. Tapaat sattumalta opettajasi terveyskeskuksessa. Täydennä hänen kanssaan käymäsi dialogin puuttuvat vuorosanat sujuvalla suomen kielellä enintään muutamalla lauseella siten, että niistä muodostuu selkeä ja viestinnällinen kokonaisuus yhdessä valmiiksi annettujen dialoginosien kanssa. Jokaisen puheenvuoron tulee olla sanan pituinen. Kirjoita vastauksesi erilliselle konseptipaperille (ei kielikokeen vastauslomakkeeseen eikä samalle paperille kuin jokin kokeen muista osista). Keskustelu terveyskeskuksessa Opettaja: Hei! Mitä sinulle on oikein tapahtunut? Mistä tuo kipsi on tullut? Sinä: 1. (Kerro, millaisessa onnettomuudessa olit ja mitä siitä seurasi.) Opettaja: No voi hurja! Kaikkea sitä voikin tapahtua. Miten voit nyt? Sinä: 2. (Kerro, miten olet voinut.) Opettaja: No, onneksi pahin on jo ohi. Milloin pystyt palaamaan kouluun? Sinä: 3. (Kerro, mitä mieltä lääkäri on ollut asiasta ja mitä itse ajattelet siitä.) Opettaja: Mutta kyllä sinun täytyy olla edelleen tosi varovainen. Ei sinun kannata tulla kouluun, ennen kuin kaikki on varmasti kunnossa. Voin laittaa sinulle tehtävät tiedoksi. Sinä: 4. (Kiitä opettajaa ja kommentoi hänen ehdotustaan.) Opettaja: Eihän siitä suurta vaivaa ole. Ollaan yhteydessä. Minun täytyy nyt lähteä takaisin koululle. Heippa ja hyvää vointia! Sinä: 5. (Vastaa opettajalle ja pyydä häntä välittämään terveiset luokkakavereillesi.) II PRODUKTIIVINEN AUKKOTEHTÄVÄ Ratkaise sivuilla 4 6 oleva produktiivinen aukkotehtävä ohjeiden mukaan.

4 3 III KIRJOITELMA Laadi sanan pituinen kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Tehtävät 1 2 ja 4 7 ovat aineistotehtäviä, joissa aineistoa tulee käyttää tehtävänannon ohjeen mukaan. Laadi kirjoitelma selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille. Valmiit otsikot tai otsikkoehdotukset on lihavoitu. 1. Millainen on nuorten terveys Suomessa? Voit halutessasi käyttää lähteenäsi Kouluterveyskyselyn tilastoa sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten terveystutkimuksen tietoja (s ). Otsikoi itse. 2. Miksi lääkärin ammatti on niin monen toiveammatti? Pohdi kysymystä hyödyntäen kuvausta lääkärin työpäivästä (s. 12). Otsikoi itse. 3. Harrastus, joka tuottaa hyvinvointia ja mielihyvää Kirjoita jostakin harrastuksesta ja pohdi, miten harrastaminen vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. 4. Miten suomalainen sosiaaliturva mielestäsi toimii? Voit hyödyntää s olevaa aineistoa suomalaiseen sosiaaliturvaan sisältyvistä palveluista. Voit myös halutessasi verrata suomalaista sosiaaliturvaa jonkin muun maan järjestelmään. Otsikoi itse. 5. Millainen on suomalainen sauna, ja mitä sauna merkitsee suomalaisille? Käytä lähteenäsi etu- ja takakannen valokuvia sekä sivulla 15 olevia tilastotietoja. Otsikoi itse. 6. Elämässä voi tulla eteen tilanteita, jolloin menetät terveyden, läheisen ihmisen, kotimaan tai muun itselle tärkeän asian. Menetys tuottaa surua ja tuskaa, mutta muistot elävät ja antavat myös lohtua. Analysoi ja tulkitse runoja (s ). Millaisia muistoja runot välittävät menetetystä ihmisestä tai asiasta? Vertaile runojen ajatuksia omiin kokemuksiisi. Otsikoi itse. 7. Ollin pakinahahmo Mustapartainen mies menee Laakarilla-pakinassa lääkärin vastaanotolle. Lue pakina (s ) ja pohdi, mihin sen huumori perustuu. Otsikko: Mikä Ollin Laakarilla-pakinassa naurattaa? Huom.! Tekstien kieliasu on pääosin alkuperäisen julkaisun mukainen.

5 4 II PRODUKTIIVINEN AUKKOTEHTÄVÄ Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Vihjeen puuttuessa päättele sana tekstiyhteyden perusteella. Kirjoita ratkaisut allekkain selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille samassa järjestyksessä kuin tehtävässä ja numeroi ne. Mitä jos ei rokoteta? Se lähti liikkeelle yhdestä yskäisystä. 1 osallistunut poika oli aamulla valittanut äidilleen 2, mutta kuitannut sen 1. Kouluruokailu 2. huonovointisuus matkaväsymykseksi. Takana oli hauska, joskin rankka hiihtoloma Ranskan Alpeilla. Ruokatunnilla pojan nuha vain pahentui, ja kohta ensimmäiset pärskeet levisivät ryöppynä ympäri ruokalaa. Lopputulos: pojalla 3 tuhkarokko, 4 hän ehti levittää 22 kaveriinsa ja nämä edelleen kotijoukkoihinsa. Yhteensä 50 ihmistä sairastui, ja pari oli kuolla. Tarkemmassa tutkinnassa virus osoittautui 5. Syy ärhäkkään epidemiaan oli sen 6 kotoperäinen: valtaosalta 3. todeta 4. joka 5. lomatuliainen 6. sairastuneista puuttui rokotus. Tarina on kuvitteellinen, mutta mahdollinen, jos rokotusinto Suomessa laskee 7. Monin paikoin Euroopassa lasten 8 suhtaudutaan vältellen, ja tuhkarokkoepidemiat ovat 9 riesa. 7. nykyinen 8. rokottaminen 9. pysyä Tuhkarokkoon voi kuolla Suomalaislapsista noin 95 prosenttia saa yhä kaikki kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat seitsemän rokotetta Ne ansiosta meillä sairastutaan harvoin kurkkumätään, hinkuyskään, sikotautiin, tuhkarokkoon tai muihin 11 lähes poistettuihin tauteihin. Suomessa 12 tuhkarokko tulee yleen- 11. rokotteet 12. tavata

6 5 sä ulkomailta, mutta viime vuosina on todettu myös joitakin kotimaassa saatuja tartuntoja. Runsaat 30 vuotta sitten oli toisin. Pahimpina epidemiavuosina kotoperäinen tuhkarokko kaatoi lasta ja aikuista. Tuhkarokko olisi sairauksista 14, koska sitä on hankala saada kuriin. Se leviää paitsi 15 myös ilmateitse ihmisestä toiseen 16 kuin pelätty influessa. Yksi sairastunut voi helposti tartuttaa parissa päivässä 20 muuta. Influenssassa 13. vuode 14. paha 15. kosketus 16. tehokas luku on kaksi. Eikä tuhkarokko ole mikään harmiton lastentauti. 17 osa saa jälkitautina keuhkokuumeen, jotkut vielä 18 aivotulehduksen. Siihen kuoltiin Suomessakin, ennen kuin tuhka- ja vihurirokolta ja sikotaudilta 19 MPR-rokote otettiin käyttöön Pistos suositellaan annettavaksi vuoden iässä ja uudestaan Sairastuneet 18. vaarallisempi 19. suojata vuotias Tuhkarokko olisi periaatteessa hävitettävissä, koska ihminen on viruksen ainoa isäntä. Puutteellinen rokottaminen ja vilkkaat yhteydet maiden välillä pitävät huolen siitä, että viruksia on jatkuvasti liike Lauma antaa suojaa Riittävän kattava rokottaminen varjelee taudilta niitä, jotka syystä tai toisesta jäävät rokottamatta, ja niitä, joihin rokote ei tehoa täydellisesti. Laumasuoja estää viruksia kiertämästä ja iskemästä 22. Joka vuosi tuhatkunta lasta jää ilman riittävää suojausta. Näin taudille alttiita kertyy väestöön hiljalleen. 22. suojattomat Suomessa varsinainen 23 kieltäytyminen on edelleen suhteellisen harvinaista. Rokotuksia välttelee joka 20. perhe, 23. rokotukset

7 6 ja täyskieltäytyjiä on 1 5 tuhannesta. Lauman suojaan jättäytyminen on houkutteleva mutta kestämätön valinta niin yksilölle 24 yhteisöllekin. Yksikin 25 väestössä aiheuttaa vaaran muille rokottaa Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja alkaa murentua ja taudit palaavat. Tuhkarokossa laumaimmuniteetin teho on tavallista 26, koska virus leviää niin 26. vähäinen nopeasti. Ei varaa lipsua 27. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion 27 laumaimmuniteetti pitää tuhkarokon Suomesta kaukana, kunhan rokottaminen säilyy nykyisellään. Kauhuskenaario voi toteutua, jos yli viisi prosenttia lapsista jää rokottamatta. Silloin taudille alttiita olisi riittävästi epidemian käynnistyä Vielä siihen on matkaa, mutta lipsumiseen ei ole varaa. Nykyinen 95 prosentin rokotuskattavuus katkaisee taudin siementen leviämisen Suomessa alkuunsa, mutta muurin murentuessa tuhkarokko löytää helposti heikot kohdat. Se iskisi niihin, jotka ovat pelkän laumasuojan varassa: rokottamattomiin sekä niihin lapsiin ja aikuisiin, joiden immuniteetti ei ole pystynyt vastaamaan 29. Tuhkarokosta tulisi taas 29. rokote jokavuotinen kuolonuhreja vaativa vitsaus. Isoimmat epidemiat alkaisivat todennäköisesti niistä alueista ja kaupungeista, 30 suojaus rakoilee. 30. jotka Jukka Ruukki, Tiede 1/2014 (muokattu)

8 7 TEKSTINYMMÄRTÄMISTEHTÄVÄ I a Lähde: Kauneus ja terveys 2/2014

9 8 Lähde: Kauneus ja terveys 2/2014

10 9 Lähde: Kauneus ja terveys 2/2014

11 10 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 1 Peruskoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevat nuoret, jotka kokevat terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi Rajaa tulosta? Sukupuoli Sukupuoli X Yhteensä Ammattioppilaitos, Yhteensä Lukio, Yhteensä Peruskoulu, Yhteensä 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % / / / / / / 2001 Terveydentilansa hyväksi kokee 84 % peruskoulun luokkalaisista, 83 % lukiolaisista ja 78 % ammattioppilaitosten opiskelijoista. Osuus on hieman noussut 2000-luvun alusta. Kaikissa vastaajaryhmissä pojat kokivat terveytensä hyväksi tyttöjä useammin. Terveydentilaa voidaan selvittää monella mittarilla arvioimalla esimerkiksi päihteiden käyttöä, sairastavuutta tai ruokailutottumuksia. Yhtä lailla mielenkiintoinen mittari on yksilön oma kokemus terveydentilastaan. Koettu terveys on yleinen mittari terveydentilan kuvaamisessa, joka kertoo yleisarvion yksilön fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta. Omakohtaiseen arvioon vaikuttavat yksilön tavoitteet ja se, millaisessa ympäristössä hän elää. Oma koettu terveys saattaa poiketa paljonkin lääkärin tai muiden ihmisten arviosta. Lähde: THL > Kouluterveyskysely Päivitetty: syksy 2013 Seuraava päivitys: syksy 2015

12 11 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 1 Lähde: Helsingin Sanomat

13 12 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 2 Lähde: Helsingin Sanomat

14 13 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 4 Förstasidan Home Hakemisto Sivukartta Palaute Yhteystiedot Hae Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus Etusivu > Tilastot > Sosiaaliturva Tilastot Tilastojen julkistamiskalenteri Tilastotietokannat Artikkelit Suomen virallinen tilasto (SVT) Uutisviestipalvelu Sosiaaliturva På svenska In English Tulostusversio Tilastot aakkosittain Aihealue sisältää tilastoja Suomen sosiaaliturvasta, jota toteutetaan maksamalla eläkkeitä ja muita Tilastot aihealueittain Tilastot asiasanoittain toimeentuloturvaetuuksia sekä tarjoamalla sosiaali- ja terveyspalveluja. Tilastot sisältävät tietoja Tilastot tuottajittain sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ja rahoituksesta, sosiaaliturvaetuuksia saaneista henkilöistä Suhdannetilastotja etuuksien käyttömääristä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista ja palveluiden tuottajista. Asuminen Elinolot Energia Tilastot Tuoreimmat tilastojulkistukset (vain Tilastokeskuksen tilastot) Hinnat ja kustannukset Tilastokeskus ei tuota tilastoja tällä aihealueella. Julkinen talous Elatustuki Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen Tulevat elatus, Kansantalous tilastojulkistukset jos lapsi ei Kauppa saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta. (vain Tilastokeskuksen tilastot) Koulutus Eläkkeensaajan asumistuki Kulttuuri ja viestintä Tältä aihealueelta ei vuonna 2014 ilmesty Liikenne ja matkailu Tilasto eläkkeensaajan asumistuesta kuvaa Kelan maksamia suomenkielisiä eläkkeensaajan asumistukia. tilastojulkistuksia. Maa-, metsä- ja Julkistamiskalenteri >>> kalatalous Kelan eläkkeet Oikeus Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta Uusimmat lakisääteisestä artikkelit Palkat ja eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. työvoimakustannukset Perhevapaista eniten epäsuoria kustannuksia yrityksille Palvelut Kelan kuntoutus Rahoitus ja vakuutus Tilasto Kelan kuntoutuksesta antaa kokonaiskuvan Kelan valtakunnallisesti Rakentaminen Avustusten leikkaukset vaarantavat perheiden toteuttamasta kuntoutuksesta. Sosiaaliturva lastenhoitoavun Teollisuus Kelan työttömyysturva Terveys Tilasto Kelan työttömyysturvasta antaa kokonaiskuvan Kelan maksamasta Kaikki artikkelit >>> Tiede, teknologia ja työttömien perusturvasta. tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Kelan vammaisetuudet ja -palvelut Uusimmat tiedotteet Työmarkkinat Vaalit Tilasto Kelan vammaisetuuksista ja -palveluista käsittelee Tilastokuvia Kelan Suomesta vammaisille ja suomalaisista maksamia etuuksia: alle 16-vuotiaan eli lapsen vammaistukea, vuotta Väestö täyttäneen eli aikuisen vammaistukea, eläkettä saavan Tilastokeskus eli eläkkeensaajan helpottaa tilastotiedon jatkokäyttöä Ympäristö ja hoitotukea ja ruokavaliokorvausta sekä vammaisten tulkkauspalveluja luonnonvarat Yritykset Korvatut reseptit Vuorokausi suomalaista elämää Lisätietoja Muualla palvelussa Tilasto lääkekustannuksista ja niiden korvauksista sisältää reseptilääkkeiden korvaustiedot tilastoituna ostoajan mukaan. Kaikki tiedotteet >>> Koulumatkatuki Koulumatkatuki on yksi koulunkäynnin ja opiskelun tukimuodoista. Lapsen elatus ja huolto Tilasto perustuu kuntien Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ilmoittamiin lapsen elatusta ja huoltoa koskeviin yhteenvetotietoihin. Lapsilisä Lapsilisä on yksi lakisääteisistä etuuksista, joilla yhteiskunta pyrkii tasaamaan lapsen perheille aiheuttamia kustannuksia. Lastenhoidon tuet Lakisääteiset lastenhoidon tuet ovat kuukausittain perheelle maksettavia tukia, jolla yhteiskunta pyrkii rahallisesti tukemaan alle kouluikäisen ja koulunkäyntinsä aloittavan lapsen päivähoidon järjestämistä. Lastensuojelu Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastensuojelurekisterissä oleviin tietoihin kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain kunnille tekemään yhteenvetokyselyyn lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleista lapsista ja nuorista. Lääkkeiden korvausoikeudet Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään.

15 14 Opintotuki Kelan opintoetuustilastot tarjoavat tietoa siitä, miten yhteiskunta tukee opiskelunaikaista toimeentuloa. Sairaanhoitokorvaukset Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Sairauspäiväraha Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut -tilasto perustuu sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisterin tietoihin. Sosiaalimenot Sosiaalimenolaskelman perusteena olevat tiedot kerätään useista tilastoista, toimintakertomuksista, tilinpäätöksistä ja muista vastaavista lähteistä. Sotilasavustus Sotilasavustuksen tarkoituksena on turvata asevelvollisen tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan naisen sekä hänen omaistensa toimeentulo asetai siviilipalveluksen aikana. Suomen kokonaiseläkemenot Suomen eläkejärjestelmä on hajautettu. Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä. Suomen työttömyysturva Tilasto Suomen työttömyysturvasta antaa kokonaiskuvan Suomessa työttömyysajalta maksetusta toimeentuloturvasta. Säännöllinen kotihoito Säännöllisen kotihoidon asiakkaista on kerätty joka toinen vuosi asiakaskohtaisia tietoja osana sosiaalihuollon hoitoilmoitusjärjestelmää (vuodesta 2007 lähtien tiedot kerätään joka vuodelta). Tilasto Suomen eläkkeensaajista Tilasto Suomen eläkkeensaajista antaa kattavan kokonaiskuvan Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmien maksamista eläkkeistä. Toimeentulotuen menot Kunnilta kerätään kerran vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Toimeentulotuki Toimeentulotuen vuositilaston tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteriin, johon kerätään kunnilta tietoja toimeentulotukea saaneista kotitalouksista, tuen kestosta ja määrästä sekä kotitalouden koosta ja rakenteesta. Työterveyshuolto Työterveyshuoltotilasto antaa tietoa maassamme toteutetusta Kelan korvaamasta työterveyshuollosta. Vanhempainpäiväraha Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Yksityiset sosiaalipalvelut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää vuosittain yksityisiltä sosiaalipalveluntuottajilta tietoja niiden toiminnasta ja henkilökunnasta. Yleinen asumistuki Tilasto yleisestä asumistuesta kuvaa Kelan maksamaa yleistä asumistukea. Äitiysavustus Äitiysavustus on yksi niistä lakisääteisistä etuuksista, joilla yhteiskunta tasaa lapsista perheille aiheutuneita kustannuksia. Lähde: Luettu

16 15 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 5 Faktaa suomalaisten saunomistottumuksista Yhteishyvä-lehti toteutti kesä elokuussa 2013 kyselyn suomalaisten saunomiseen liittyvistä tottumuksista. Kyselyyn vastasi noin lehden lukijaa. Tuloksista selvisi muun muassa seuraavaa: - Suomalainen saunoo keskimäärin ensimmäisen kerran vauvana ja jatkaa saunomista vanhuuteen saakka % saunoo kerran viikossa, 38 % monta kertaa viikossa ja 4 % päivittäin. - Saunomisen tärkein tehtävä on rentoutuminen, jonka merkitystä ei pidä väheksyä kiireisessä arjessa % saunoo juhannuksena ja 91 % jouluna % saunoo useimmiten kotonaan. Muita suosittuja paikkoja ovat mökki, taloyhtiön sauna ja ystävien tai sukulaisten koti % saunoo perheen tai puolison kanssa. 34 % kertoo saunovansa myös yksin. Tiedot on koottu Yhteishyvä-lehden artikkelista Saunaperinteen säilyttäjät, Yhteishyvä lokakuu 2013.

17 16 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 6 Lähde: Bo Carpelan: Yötä vasten, 2013 (suom. Caj Westerberg).

18 17 Lähde: Bo Carpelan: Yötä vasten, 2013 (suom. Caj Westerberg).

19 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 7 18

20 19

21 14 20 Lähde: Olli, Hyviä tuloksia vähällä vaivalla Sata parasta pakinaa, 1989

22 21

23 KOKEEN PISTEITYS Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Ia 5 x 5 0 p. x 2 50 p. 1 Ib 1 x 10 0 p. x 3 30 p. 2 II 30 x 1 0 p. x 1 30 p. 3 III 99 p. 7 Yht. 209 p. * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Huom. Opettaja merkitsee arvostelulomakkeeseen kunkin tehtävän painottamattoman pistemäärän. Tarkemmat pisteitysohjeet ja arvostelukriteerit ovat suomi toisena kielenä -koetta koskevissa ohjeissa.

24 23 Kuva: Museovirasto, Helsinki Kuva: Marketta Forsell