Tapahtumakalenteri 2014 Teemana lasten ja nuorten hyvä elämä

Transkriptio

1 Tapahtumakalenteri 2014 Teemana lasten ja nuorten hyvä elämä tilapäishoitoa tapahtumia kursseja leirejä koulutuksia

2 Sisältö Johdanto Tapahtumakalenteri Johdanto 4 Mikä on? 6 Kohti itsenäistä elämää 8 Huippukeksintö, joka pelasti perheemme 10 Kultturellia! Vähän erilainen kulttuuritapahtuma Tampereella 11 Luota muhun! Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan konferenssi 11 Hyvän elämän illat 12 Rakennutamme uusia asuntoja 13 Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään 13 Tuemme asumisen onnistumista 14 Kuinka omaan kotiin? 15 a tilaustoimintana Elina Leinonen Julkaisun toimitus Jaakko Bashmakov Ulkoasu Mika Ahonen Kansikuva Leipomisen riemua ryhmälomitusjaksolla Kemin vanhalla Leipätehtaalla. Piparkakkuja paistoivat Joona Kiuttu, Maarit Hast ja Aleksi Torvinen. Anna-Liisa Nikus Takakannen kuva Elämä kahden erityislapsen äitinä vaatii voimia. Ryhmälomitukset merkitsevät Tiina Etuaholle Tapahtumakalenterimme 2014 teemana on kehitysvammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvä elämä. Anita Franklin ja Nicky Selwyn (s. 6 7) kertovat, kuinka kehitysvammaisen nuoren itsenäistyminen onnistuu häntä yksilöllisesti tukemalla, hänen tarpeitaan ja toiveitaan kunnioittamalla ja kuuntelemalla. Virpi Ahonen (s. 8 9) kirjoittaa, kuinka tilapäishoitopalvelut ovat auttaneet jaksamaan ja pelastaneet hänen perheensä arjen. Tapahtumakalenteri antaa yleiskuvan n toiminnasta; palveluistamme ja kehittämishankkeistamme. Kalenteriin on koottu järjestämiämme tapahtumia, tilapäishoitojaksoja, leirejä, seminaareja ja koulutuksia. Kaiken toimintamme perusta on visiomme mukaisesti Kehitysvammaisen tai muuten erityistä tukea tarvitsevan ihmisen hyvä elämä, osallisuus ja läheisten luottamus. Tervetuloa mukaan toimintaamme ja tapahtumiimme! Unelmat tauluiksi. Tyttöjen ja poikien erilaisia haaveita kokosivat Cha Mah Lui, Milka Nevalainen, Aleksi Torvinen ja Joona Kiuttu yhdessä Sinikka Kallion ja Maarit Hastin kanssa. Tapahtumakalenteri Perhelomitus 17 Perhehoito 18 Teema- ja harrastekurssit hengähdyshetkeä, Essille ja Elmolle mukavaa tekemistä toisten lasten kanssa. Paino Forssa Print Rock n Roll -musiikkileiri 23 Maksusitoumuksen hakulomake 25 Ryhmälomitukset 29 palveluiden hinnasto Henkilökohtainen avustajatoiminta 32 Elämänmuutostoiminta 34 Henkilökunnan koulutus 36 Kehittämishankkeet 38 Intti tutuksi -leirit 39 Kannattaa kokeilla uusia haasteita! 40 Seminaarit ja koulutukset 41 Uusimmat julkaisut 42 n yhteystiedot 43 löytyy sosiaalisesta mediasta! Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. Kuva: Mika Ahonen 2 3

3 Mikä on? tukee kehitysvammaisia ihmisiä ja auttaa heidän perheitään. Tavoitteenamme on luoda kaikille edellytyksiä hyvään elämään. Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti n kehittämään ja tuottamaan palveluita. Kehitysvammaisten ja heidän läheistensä mielipiteet ovat meille tärkeitä. Toimistomme on Tulppaanitalossa Tampereella, mutta järjestämme toimintaa eri puolilla Suomea. Ostamme ja rakennamme asuntoja Uskomme, että kehitysvammaisten ihmisten tulisi asua samanlaisissa asunnoissa ja samoilla asuinalueilla kuin muutkin. Kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. tarjoaa kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille mahdollisuuden itsenäistyä ja muuttaa omaan kotiin. ostaa asuntoja tavallisilta asuinalueilta ja vuokraa niitä kehitysvammaisille ihmisille. Lisäksi rakennamme uusia asuntoja. On tärkeää, että kotisi on sinun valitsemasi. Kodin tulee olla omien toiveittesi mukainen. Autamme sinua kodin löytämisessä ja tuemme itsenäisen elämän aloittamisessa. Toivomme, että tulevaisuudessa kukaan ei enää asu laitoksessa. Annika Olo ja Klaus Muller elävät aktiivista arkea omassa lähiyhteisössään Espoossa. He päättävät itse asioistaan ja tekevät omat valintansa niin kirjastossa kuin kaupassakin. Kuvat: Johannes Romppanen ja Risto Törrö / Duotone Oy Järjestämme tilapäishoitoa ja leirejä järjestää tilapäishoitoa lapsuudenkodissaan asuville kehitysvammaisille perheenjäsenille: perhelomitusta, -hoitoa ja ryhmälomitusta. Näin myös heidän vanhempansa voivat hengähtää hoitotyöstä. Lisäksi Palvelusäätiö järjestää kesäisin erilaisia teema- ja harrastekursseja lapsille, nuorille ja aikuisille. Kurssit ovat leiritoimintaa, joka tarjoaa monenlaista tekemistä ja vapaa-ajan ohjelmaa. Kehitämme ja vaikutamme Kehitämme uusia tapoja tukea kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään. Pyrimme löytämään ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Palveluita ja toimintaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon kehitysvammaisten ihmisten näkemykset. Asiantuntijaryhmämme koostuu kehitysvammaisista nuorista ja aikuisista. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasavertaisina ja aktiivisina kansalaisina osana omaa lähiyhteisöään. Tämän toteuttamiseksi kunnan täytyy järjestää muun muassa henkilökohtaista apua kaikille sitä tarvitseville. Myös henkilökohtainen budjetti tukee tasavertaisuutta. Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka kunta myöntää palveluihisi. Sinä itse päätät, mihin raha käytetään ja millaisia palveluita haluat. Tavoitteenamme on edistää yksilölähtöistä ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen saa päättää itse asioistaan ja elämästään. Haluamme turvata jokaiselle mahdollisuuden tehdä itse omaa elämäänsä koskevia valintoja. Järjestämme koulutuspäiviä kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille sekä alan työntekijöille. Teksti: Elina Leinonen 4 5

4 Kohti itsenäistä elämää Vammaisen nuoren itsenäistyminen onnistuu hyvän suunnittelun ja riittävän pitkäkestoisen tuen avulla, Anita Franklin ja Nicky Selwyn Isosta-Britanniasta sanovat. Kehitysvammaisten nuorten itsenäistyminen on helpottunut Britanniassa merkittävästi 20 viime vuoden aikana, mutta heille tarjotussa tuessa on edelleen paljon parannettavaa. Tällaisia terveisiä toi tutkija Anita Franklin Aikuisuuden kynnyksellä -työpajapäivän osallistujille. Franklin on lasten ja nuorten osallisuuden arvostettu asiantuntija ja edistäjä. Olen itse tutkinut palveluita ja prosesseja, joiden avulla vammaisten nuorten itsenäistymistä pyritään kotimaassani tukemaan. Eräs merkittävä tulos oli, ettei sosiaalityöntekijöiden muun työn ohessa tarjoama tuki riitä. Heillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa. Anita Franklinin mukaan nuoret tarvitsevat rinnalleen moniammatillisia tiimejä, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän kysymyksiin. Valmistelu on myös aloitettava riittävän varhain mielellään jo nuoren täyttäessä 14 vuotta. Eikä tuki saa yhtäkkiä kadota kriittisessä vaiheessa nuoren tullessa täysiikäiseksi. Ihanteellista olisi, jos samat tutut työntekijät voisivat pysyä mukana mahdollisimman pitkään. Anita Franklin korostaa niin ikään kirjallisen siirtymissuunnitelman merkitystä. Sen avulla tiedot eivät katoa, vaikka asiantuntijat ja organisaatiot nuoren ympärillä vaihtuisivatkin. Meillä pilotoidaan parhaillaan niin kutsuttua EHC-suunnitelmaa. Tämä yksi dokumentti pitäisi sisällään kaikki ne palvelut, joita kehitysvammainen henkilö käyttää syntymästään aina 25 vuoden ikään saakka. Henkilökohtainen budjetti tulisi osaksi suunnitelmaa, Anita Franklin kertoo. Kohti sosiaalista mallia Ison-Britannian vammaispalvelut ovat Anita Franklinin mukaan käyneet läpi ison aatteellisen muutoksen. Lääketieteellisestä ajattelusta on vähitellen siirrytty sosiaaliseen malliin. Ennen keskityttiin pohtimaan ja mittamaan, mihin kaikkeen vammainen henkilö ei pysty. Nykyään sen sijaan kysytään, millaisia esteitä hänellä on voitettavanaan ja millaista tukea hän tarvitsee ollakseen yhteiskunnan tasaveroinen jäsen, Anita Franklin kuvailee. Hän kertoo Suomen-vierailullaan yllättyneensä siitä, miten vahvana vanha lääketieteellinen malli täällä edelleen elää. Kuulin, että esimerkiksi vakuutusyhtiöt voivat vaatia lääkärintodistuksia vammaisten henkilöiden toimintakyvystä ja kieltäytyä tällä perusteella myöntämästä vakuutuksia. Kotimaassani sellainen on kielletty laissa syrjintänä. Anita Franklinin mukaan myös koulumaailman inkluusio on Britanniassa pidemmällä kuin Suomessa. Vammaiset lapset ja nuoret tottuvat jo koulussa siihen, että heille kuuluvat samat asiat kuin kaikille ikätovereille. He eivät tyydy vähempään, minkä vuoksi yhteiskunnan on myös vastattava heidän tarpeisiinsa. Henkilökohtainen budjetointi on ollut tärkeä uudistus. Anita Franklin kertoo, ettei vammaisten henkilöiden määräysvallan kasvaminen ole automaattisesti tarkoittanut kulujen kasvamista. Kun ihmiset päättävät itse rahoistaan, he hankkivat vain todella haluamiaan asioita ja tekevät sen usein hyvin luovasti. On esimerkiksi halvempaa kustantaa kausikortti toiselle futisfanille ja käydä häneen kanssaan peleissä kuin palkata otteluihin henkilökohtainen avustaja. Riskejä pitää ottaa Työpajapäivän toinen britannialainen vieras Nicky Selwyn puolestaan on kahden autismin kirjoon kuuluvan nuoren äiti ja yksilökeskeisen suunnittelun vahva kehittäjä. Jokaisen ihmisen elämä on siirtymistä tilanteesta ja vaiheesta toiseen. Toisinaan tarvitsemme tähän muiden apua. Itsekin vaihdan juuri kotia, enkä todellakaan selviä muuttamisesta yksin. Aivan samalla tavoin kehitysvammaiset nuoret tarvitsevat tukea itsenäistymisessään, Nicky Selwyn sanoo. Anita Franklin (vas.) ja Nicky Selwyn (oik.) uskovat, että nuoren itsenäistymistä tuettaessa on olennaista kuunnella ja kunnioittaa hänen omia tarpeitaan ja toiveitaan. Hänen mukaansa oikeanlainen tuki on jatkuvaa ja johdonmukaista. On ammattilaisten vastuulla huolehtia siitä, että tieto nuoren tarpeista kulkee työntekijältä toiselle. Kommunikaation merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tässä keskustelussa myös nuoren itsensä äänen on kuuluttava. Kun ammattilaiset, itsenäistyvä nuori ja hänen perheensä kunnioittavat toisiaan, lopputulos on hyvä. Nicky Selwyn korostaa positiivisen riskinoton merkitystä. Vammaisilla henkilöillä on oikeus ottaa itse valitsemiaan riskejä aivan kuten kaikilla muillakin. Totta kai kaikki me vanhemmat mielellämme kietoisimme oman nuoremme pumpuliin ja suojelisimme häntä pahalta maailmalta, mutta sellainen on väärin. Itsekin olen vain joutunut tottumaan siihen, että Michael-poikani haluaa mennä ja liikkua yksin. Olennainen yhdelle sivulle Nicky Selwyn kertoo, että Britanniassa henkilökohtaisella budjetilla saa periaatteessa tehdä mitä tahansa, mikä on laillista. Tahallinen vaaralle altistuminen on tietysti eri asia. Vaikka vahinkoja joskus sattuisi, niistä on vain yritettävä ottaa opiksi ja jatkettava eteenpäin. Sydämeni on ollut murtua, kun olen kuullut Michaelin kohdanneen kulkiessaan ennakkoluuloisia ja töykeitä ihmisiä. Se ei kuitenkaan ole syy lukita häntä kotiin. Työpajapäivään kokoontuneille ammattilaisille Nicky Selwyn esitteli menetelmiä, jotka auttavat nuoren toiveiden ja tarpeiden tunnistamisessa. Niin kutsuttu yhden sivun profiili on erittäin käyttökelpoinen. Tämän hyvin lyhyen dokumentin luettuaan tietää tärkeimmän ihmisestä. Profiili keskittyy henkilön kykyihin, vahvuuksiin ja siihen, mikä hänelle on merkityksellistä ja mieleistä. Nicky Selwyn tähdentää, että kommunikoinnin esteet ovat voitettavissa. Erilaiset oppimislokit ja kommunikaatiokartat auttavat ammattilaisia kuulemaan kehitysvammaisen henkilön näkemyksiä. Nämä työkalut ovat merkinneet monelle suoranaista vallankumousta. Teksti: Mari Vehmanen Kuvat: Tiiu Kaitalo 6 7

5 Huippukeksintö, joka pelasti perheemme Olemme saaneet pojallemme Samulille tilapäishoitoa lähes kymmenen vuotta. Hän on käynyt alusta asti Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ryhmälomituksessa Leipätehtaalla Kemissä. Ensimmäiset hoitojaksot olivat kerran kuukaudessa viikonlopun ajan. Nyt hän on tilapäishoidossa kolmen viikon välein. Samulilla on diagnosoitu keskivaikea kehitysvammaisuus, jonka taustalla on vaikeahoitoinen epilepsia. Samulin epilepsia kuuluu harvinaisiin epilepsioihin. Samulin ja vanhempien lisäksi nelihenkiseen perheeseemme kuuluu 12-vuotias Julius. Hän on kaksi vuotta nuorempi kuin Samuli. Julius on ymmärtänyt Samulia aina aika hyvin, mutta myös hän on joutunut valvomaan öitä, kun Samuli huutaa. Pienenä Samuli raapi Juliusta, mutta nyt on paljon helpompaa. Julius on nähnyt niin paljon monenlaista, sairaalaa ja palvelukotia, ettei hän hätkähdä enää juuri mistään. Samuli on vaatinut aina aikuisten huomion ja tehnyt asioita aikuisten kanssa. Kun hänellä lisäksi on aina ollut omat juttunsa, veljekset eivät ole leikkineet keskenään, kuten muut pojat. on mahdollistanut sen, että olemme voineet olla myös Juliuksen kanssa ja tehdä tavallisten perheiden tavallisia asioita. Tilapäishoidon ansiosta Julius on saanut elää tavallisen lapsen arkea. Kun Samuli on kotona, meidän arkemme ei ole tavallista, vaikka sitä kuinka yrittäisimme. Perhe- ja ryhmälomitus arjen tukena Jos tarvitsemme pitkää tilapäishoitojaksoa, käytämme n perhelomitusta. Viimeksi käytimme sitä Kuuban-matkan ajaksi. Samuli ja Julius olivat ensimmäiset kymmenen vuorokautta kotona perhelomittajan kanssa. Sen jälkeen Julius meni mummolaan ja Samuli Kivikankaan palvelukotiin. Olemme käyttäneet perhelomitusta myös Juliuksen kanssa tehtäviin yhteisiin mummolamatkoihin. Kysymme aina tiettyä lomittajaa, koska meitä helpottaa, että työntekijää ei tarvitse opettaa talon tavoille. Perhelomitus on mielestäni huippukeksintö, ja olemme käyttäneet sitä niin kauan kuin tilapäishoitoa. Kukaan ei koskaan kertonut meille perhelomituksesta, vaan kuulimme siitä sattumalta puskaradion kautta. Mielestäni meille olisi pitänyt kertoa, että voimme hakea myös perhelomitusta. Miksi vanhempien pitää ensin itse tietää asioista? Onko niin, että jos kukaan ei osaa kysyä palvelusta, kaupungilta säästyy rahaa? Perheille on kovaa joutua selvittämään itse, mitä palveluja heille kuuluu ja miten niitä haetaan. Monet joutuvat lisäksi valittamaan saadakseen jonkin itselleen kuuluvan palvelun. Kunnat väsyttävät vammaisten lasten vanhemmat sillä, että tiedon ja palvelujen saaminen on tehty niin vaikeaksi. Olemme olleet tyytyväisiä sekä perheettä ryhmälomitukseen. Ryhmälomituksessa Samulilla on ympärillään samat kaverit, joiden kanssa hän on pienestä pitäen ollut myös koulussa. Jos hoidosta on joskus ollut jotain sanottavaa, se on ollut aika pientä ja siitä on päästy eteenpäin keskustelemalla. Kokonaisuutena hoito on sujunut hyvin. Samulilla on huonoja kausia ja parempia kausia, ja se, kumpi on meneillään, vaikuttaa myös siihen, millaista tilapäishoidossa on. Meillä on kuitenkin ollut se etu, että yksi ohjaajista tuntee Samulin koko hänen elämänsä ajalta. Hän osaa nähdä, onko Samulilla kaikki kuten pitääkin, vai onko jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. On tärkeää, että ohjaajat tietävät, mikä kuuluu asiaan ja mikä ei. Siksi jokaisessa hoitopaikassa pitäisi olla ainakin yksi pitkän linjan työntekijä, joka tuntee lapset. auttoi jaksamaan Olen ollut omaishoitaja vuodesta 2003, mutta nyt tilanne on avoinna. Olemme aloittaneet järjestelyn, jonka mukaan Samuli asuu kolme viikkoa Kivikankaan palvelukodissa ja viikon kotona. Joskus hän menee ryhmälomitukseen suoraan Kivikankaalta, ja sieltä hän käy myös koulussa. Nyt meidän perheellämme asiat ovat hyvin. Voi sanoa, että tilapäishoito on pelastanut perheemme, koska se on auttanut jaksamaan. Kun on valvonut yön toisensa perään Samulin takia, arjen pyörittäminen on vaatinut paljon. On pitänyt jaksaa käydä töissä, hoitaa Samulin pikkuveljeä ja tehdä Ahosen perhe potretissa: Veljekset Julius ja Samuli, isä Mika ja äiti Virpi. kaikkea muutakin. Välillä se on tuntunut liian isolta paletilta. on merkinnyt, että on voinut elää ainakin yhden viikonlopun kuukaudessa tavallista elämää. On voinut mennä vaikka Oulun Edeniin tai olla kotona valvomatta ja miettimättä öitä läpeensä. Olemme kiitollisia tilapäishoidosta. Se on ollut meille tärkein palvelu, ja uskon, että se on sitä myös monille muille vammaisten lasten perheille. Toivon, että tilapäishoitoa kehitetään eikä supisteta. Tilapäishoidon avulla vanhemmat jaksavat hoitaa lastaan pitempään. Teksti: Virpi Ahonen Kuva: Mika Ahonen 8 9

6 Kultturellia! Vähän erilainen kulttuuritapahtuma Luota muhun! Hyvän elämän illat Tampereella Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät järjestetään vuonna 2014 kesäkuun alussa Tampereella. Kulttuuripäivät on tänä vuonna saanut nimekseen Kultturellia! vähän erilainen kulttuuritapahtuma. Kävijöillä on tilaisuus nähdä taiteen ja kulttuurin kiinnostavimmat tekijät, esitykset ja ilmiöt samassa tapahtumassa. Tarjolla on runsaasti erilaisia taitopajoja, konsertti, seminaari, taidenäyttely, liikuntaa, tanssia ja ennen kaikkea hauskaa yhdessäoloa. Kaksipäiväisen tapahtuman vieraille tarjotaan mahdollisuus osallistua tapahtumaan sekä tekijänä että katselijana ja kuuntelijana. Samalla halutaan lisätä tietoisuutta kehitysvammaisen ihmisen mahdollisuuksista toimia kulttuuripalvelujen sisällöntuottajana. Tässä tapahtumassa jokainen on pääosassa! Kultturellia! -tapahtuma järjestetään aivan Tampereen ydinkeskustassa. Tapahtumapaikkana toimii Tullintorin alue ja sen lähiympäristö, mukaan lukien Tullikamarin Pakkahuone. Lähialueelta löytyy muun muassa n ja Tampereen yliopiston toimitiloja, ravintoloita, hotelleja ja rautatieasema. Tapahtumavieraiden ei kannata myöskään unohtaa lukuisia Tampereelta löytyviä esteettömiä kulttuurikohteita. Kultturellia! -tapahtuman järjestelyistä vastaa. Tervetuloa Tampereelle! Julkaisemme tammikuussa 2014 verkkosivumme: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan vuotuinen konferenssi. Aika: Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Helsinki Kuinka oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen toteutuu? Konferenssissa käsitellään vammaisten lasten ihmisoikeuksien toteutumista sekä nuoren aikuistumisen ja identiteetin rakentumista. Konferenssissa kuullaan ajantasaista tietoa ja hyviä käytäntöjä Suomesta ja maailmalta. 1. päivä: Oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen 2. päivä: Esimerkkejä arjesta järjestää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa keskustelutilaisuuksia kehitysvammaisille henkilöille, heidän läheisilleen, työntekijöille ja kuntapäättäjille. Hyvän elämän illoissa Jaamme tietoa valtakunnallisista suunnitelmista ja palvelurakenteen muutoksista. Mietimme yhdessä palveluiden alueellisia kehittämistarpeita. Keskustelemme kehitysvammaisten ihmisten asumisesta tulevaisuudessa ja palvelurakenteen kehittämisen suunnasta. Hyvän elämän iltojen teemat tarkentuvat alueellisten tarpeiden mukaan. Hyvän elämän illat klo Turku Kuva: Laura Vesa Syksyllä 2014 Hyvän elämän illat Jyväskylässä ja Mikkelissä Katri Hänninen puh katri.hanninen@kvps.fi Jukka-Pekka Johansson aloitti nuoren miehen elämän uudessa kodissaan Kangasalla. Hänen mielestään moni laitoksessa asuva pärjäisi itsenäisesti omassa kodissa

7 Rakennutamme uusia asuntoja Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään Tuemme asumisen onnistumista Asunnot ja rakentaminen Omassa kodissa on hyvä asua. llä on yli 20 vakituiseen asumiseen tarkoitettua asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Asukkaat tarvitsevat paljon apua ja tukea arjessaan. Palveluntuottajana toimii useimmiten KVPS Tukena Oy. Joissain asumisyksiköissä on vakituisten asuntojen lisäksi huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten. Joidenkin yhteydessä on myös päivätoiminnan tilat. kodit sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. rakennuttaa uusia asuntoja yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeen perustana on paikkakunnalla tai lähikunnissa tiedostettu asumispalveluiden tarve. Asumisyksikkö asuntoineen Esko Kähärä nauttii rumpujen soittamisesta omassa kodissaan Tampereen Vuoreksessa. suunnitellaan ottaen huomioon paikalliset ja yksilölliset tarpeet. Toteutuksessa noudatetaan erityisryhmien avustuslakia. Vuonna 2014 valmistuu Fransunpuiston koti Kauhavalle. Kaikki uusien asuntojen rakentamista koskevat aloitteet ovat tervetulleita. Yhteydenotto on hyvä tehdä yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, paikallisen tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kanssa. Arto Mäkinen kiinteistötoimen johtaja puh Kuva: Anna-Liisa Nikus Oman kodin hankinnan valmistelu alkaa muuttajan halusta itsenäistyä. Aluksi on tärkeää kartoittaa itsenäisen asumisen mahdollisuudet, arjessa tarvittava apu ja tuki sekä kodin sijainti suhteessa työpaikkaan, harrastuksiin ja läheisiin. Lisäksi asunnon varusteet ja esteettömyys ovat yksilöllisesti harkittavia asioita. Sopiva asunto löytyy läheisten, tukihenkilön tai sosiaalityöntekijän tuella. Kodin voi perustaa yksin tai yhdessä ystävän tai kumppanin kanssa. ostaa asunnon ja vuokraa sen kehitysvammaiselle asunnonhakijalle. Vuokraa määrittäessämme otamme huomioon Kansaneläkelaitoksen esittämät asumismenojen enimmäismäärät. Kotikunta tekee päätöksen järjestettävistä asumisen tukipalveluista. Annamme mielellämme lisätietoa asunnon hankinnasta kiinnostuneille tuleville asukkaille, läheisille, kunnille, paikallisyhdistyksille ja oppilaitoksille. Pasi Hakala tukiasumisen hankintapäällikkö puh Kuva: Anna-Liisa Nikus Asunnot ja rakentaminen Kerro kokemuksesi asumispalvelujen kilpailuttamisesta! Kansallisen hankintalain kokonaisuudistuksen valmistelu on alkanut. Suomen sosiaali ja terveys ry on nimennyt Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Markku Virkamäen uudistusta valmistelevan ohjausryhmän jäseneksi. Toivomme tietoa vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kokemuksista kuntien tekemistä asumispalvelujen hankintojen kilpailutuksista. Kaikki näkökohdat ovat arvokkaita ja tervetulleita. Markku Virkamäki puh Aarne Rajalahti puh Katja Kauppisen ja Sami Naumasen unelma yhteisestä kodista toteutui vihdoin jouluna, jolloin nuoripari muutti ensimmäiseen omaan kotiinsa Tampereen Hervantaan. on vuokranantajana turvallinen ja joustava. Vuokrasopimusta tehtäessä sovimme yhdessä muuttajan kanssa vuokrasuhteeseen liittyvistä yksityiskohdista yksilölliset tarpeet huomioiden. Asumisen aikana teemme aktiivista yhteistyötä vuokralaisen, hänen läheistensä ja asumista tukevien henkilöiden sekä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kanssa. Korostamme tuen jatkuvuutta sekä yhteistyön avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Vuokranantajana haluamme tukea asumisen onnistumista. Marjukka Hapuoja asukasisännöitsijä puh

8 Kuinka omaan kotiin? a tilaustoimintana Asunnot ja rakentaminen hankkii ja vuokraa asuntoja sellaisille kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille, jotka pystyvät asumaan itsenäisesti avun ja tuen turvin. Haluamme tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuuden asua omassa kodissa. On tärkeää, että koti on asunnonhakijan itsensä valitsema ja hänen omien toiveittensa mukainen. Kodissa on hyvä aloittaa itsenäinen elämä kotikunnan asumisen tukipalveluiden tuella. 1. Sinulla on toive omasta kodista. 2. Sinä ja läheisesi otatte yhteyttä tukiasumisen hankintapäällikköön. 3. Mietimme yhdessä asumiseen liittyviä tarpeitasi ja toiveitasi. 4. Pohdit kotikuntasi kanssa tarvitsemiasi asumisen palveluita. Kuva: Anna-Liisa Nikus Palveluita kuntien ja perheiden tarpeisiin Joona Kiuttu rauhoittuu ryhmälomitusjaksolla lempipaikassaan ja nauttii Kemin vanhan kaupungin kauniista maisemista. kehittää ja tuottaa erilaisia tilapäishoitopalveluita ja tarjoaa niitä tilaustoiminnan periaattein ensisijaisesti kunnille. Tavoitteenamme on tuottaa alueelliseen ja paikalliseen tarpeeseen vastaavia, taloudellisesti tarkoituksenmukaisia ja asiakaslähtöisiä tilapäishoitopalveluita yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Toteutamme tilaustoimintana muun muassa Leirejä ja kursseja ryhmille Vakinaisen henkilökunnan sijaistamista erityiskouluille, päiväkodeille tai asumisyksiköille, esimerkiksi koulutuspäivien ajaksi Perhelomitusta asiakasperheiden loma-asunnoilla. Olemme avoimia palveluntilaajien ajatuksille ja toiveille toimintaa käynnistäessämme. Tulemme mielellämme esittelemään tilapäishoidon palveluitamme. Anni Häme tilapäishoidon johtaja puh anni.hame@kvps.fi Ryhmälomitusta uusille paikkakunnille llä on mahdollisuus aloittaa ryhmälomitus uusilla paikkakunnilla vuoden 2014 aikana. Ryhmälomitus voidaan toteuttaa myös kokeilutoiminnan periaattein. Tavoitteena on tuottaa yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa paikalliseen tarpeeseen vastaavaa tilapäishoitopalvelua. Tulemme mielellämme esittelemään ryhmälomituksen toimintamallia. Herään vapaammin, hengitän helpommin Tilapäishoidon tarinakirja Olemme keränneet vuoden 2013 aikana tilapäishoidon tarinoita perheiltä ja muilta toimijoilta. Kiitos kaikille kirjoittajille ja haastatelluille! Tarinat on saatu julkaisukuntoon, ja teos on tilattavissa maaliskuussa 2014 kotisivuiltamme: 5. Autamme sinua ja läheisiäsi sopivan asunnon löytämisessä. 6. Ostamme asunnon ja vuokraamme sen sinulle. 7. Teet vuokrasopimuksen ja maksat vuokran kuukausittain. 8. Voit asua kodissasi niin kauan kuin haluat. Kuva: Mika Ahonen 14 15

9 Perhelomitus Perhehoito Kotiin tuotavaa tilapäishoidon palvelua Ilari ja Tuukka Uusimäki pelaavat mielellään jääkiekkoa perhelomittaja Ville Kyröläisen kanssa. Kotiin tuotava perhelomitus on tilapäishoidon palvelua niille vanhemmille tai muille huoltajille, joiden vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi, nuori tai aikuinen hoidettava asuu kotona. Perhelomittaja hoitaa erityistä tukea tarvitsevan perheenjäsenen lisäksi kotona olevat sisarukset. Perhelomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Perhelomituksen tavoitteena on auttaa huoltajia jaksamaan tarjoamalla heille mahdollisuus levähtää päivittäisistä tehtävistään lähtemällä lomitusjakson ajaksi lomalle tai vapaalle kodin ulkopuolelle. Perhelomitus on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille, ja sitä on saatavilla kaikkialla Suomessa. Lomitusta on mahdollista saada kahdeksasta tunnista useaan vuorokauteen. Perhelomitus saa toimintaansa Rahaautomaattiyhdistyksen toiminta-avustusta. Avustusta voidaan käyttää harkinnanvaraiseen tilapäishoitoon, mutta ei lakisääteisten palveluiden, kuten omaishoitajan vapaiden lomituksiin. Räätälöimme kotiin tuotavaa palvelua myös perheiden ja kuntien toivei- den mukaan, esimerkiksi yöajan hoidon ja päivähoidon tarpeisiin. Varaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin joko puhelimitse tai sähköpostitse perhelomituksen suunnittelijalle, jotta lomituksen saa haluamanaan ajankohtana. Lomitusajankohdat täytetään varausjärjestyksessä. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan vastaamaan myös perheiden äkillisiin tarpeisiin. Ennen jakson alkamista perheen tulee hakea kotikunnaltaan maksusitoumus, jonka hakemisessa neuvomme tarvittaessa. Kuntaosuuden varmistuttua perheelle lähetetään vahvistuskirje ja lomakkeet täytettäväksi. Perheeseen tuleva työntekijä ottaa yhteyttä vanhempiin noin viikkoa ennen lomituksen alkua. Perhelomittaja voi tarvittaessa käydä etukäteen tutustumassa perheeseen. Anni Häme tilapäishoidon johtaja puh Perhelomituksen varaukset Helena Markus ts. perhelomituksen suunnittelija puh Kuvat: Antti Ekola a tai asumista perhehoitajan kodissa Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon ja huolenpidon järjestämistä yksityiskodeissa. n perhehoitajat on valmennettu kehitysvammaisten perhehoitoon. Toiminta on ostopalvelua kunnille ja perustuu perhehoitajalain mukaisiin toimeksiantosopimuksiin. Lyhytaikainen perhehoito mahdollistaa vanhempien loman tai vapaan ajalle tarvittavan hoitoavun, esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajaksi, vammaispalvelulain tai lastensuojelulain nojalla. Lyhytaikainen Legoleikit ovat Tuukka Uusimäelle mieluisia. perhehoito voi kestää yhtäjaksoisesti muutamasta tunnista kahteen viikkoon. Pidemmistä hoitojaksoista neuvotellaan erikseen. Lyhytaikaisen perhehoidon palvelua tuotamme Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kuopion ja Rovaniemen seuduilla. Toimintaa laajennetaan uusille alueille asiakastarpeiden mukaan. Tavoitteena on tuottaa yhteistyössä kunnan ja perheiden kanssa niiden tarpeisiin vastaavaa ja asiakaslähtöistä perhehoitoa. Tulemme mielellämme esittelemään lyhytaikaista perhehoitoa ja keskustelemaan sen mahdollisuuksista osana kunnan tilapäishoidon palveluvalikoimaa. Tuotamme yksilöllisten tarpeiden mukaan myös pitkäaikaista perhehoitoa kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Palvelumme sisältää perhehoidon lisäksi perhehoitajan tarvitseman valmennuksen ja lisäkoulutuksen sekä toiminnan aikaisen tuen ja mahdolliset vapaapäivät. Anni Raunio perhehoidon johtaja puh anni.raunio@kvps.fi Haluatko perhehoitajaksi? Tarvitsemme perhehoitajia koko ajan lisää eri puolille Suomea. Tällä hetkellä perhehoitajien kysyntä on suurin Pirkanmaan, Uudenmaan ja Pohjanmaan alueilla. Valmennamme perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneet ja huolehdimme heidän lisäkoulutuksestaan ja tukemisestaan. Perhehoitajaksi ryhtyminen on koko perheen yhteinen päätös ja edellyttää halua sitoutua toimintaan. Perheen oman elämäntilanteen tulee olla vakaa ja ihmissuhteiden kunnossa. Perhehoitajan kanssa solmitaan toimeksiantosopimus. Tehtävästä maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Perhehoitajaksi voi hakea lomakkeella, joka löytyy kotisivuiltamme:

10 Teema- ja harrastekurssit Kesällä järjestettäviä teemallisia leiriviikkoja Teema- ja harrastekursseja järjestetään kesällä leirimuotoisina Kainuussa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Toiminta on valtakunnallista, ja kursseille voivat hakea eri puolilla Suomea asuvat. Kurssit ohjaavat kehitysvammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin ja mahdollistavat irtioton arjesta. Toiminnan tarkoituksena on virkistää mieltä, mahdollistaa itsensä toteuttaminen ja antaa onnistumisen kokemuksia. Keskeistä on ohjelmallisuus ja ryhmämuotoisuus. Kurssit toimivat osaltaan sopeutumisvalmennuksena, koska niiden tavoitteena on edistää osallistujien tasavertaisuutta, elämänlaatua ja hyvää, täysipainoista elämää. Kurssit tukevat osallistujien yhteistyötaitoja, itsenäistymistä, itsensä kehittämistä, kommunikointia ja luovuutta. Ne sisältävät teemansa mukaisen toiminnan lisäksi monipuolista ohjattua vapaa-ajantoimintaa. Tärkeimpiä syitä osallistua ovat ystävät, vertaistoiminta, mukava tekeminen, virkistäytyminen ja vaihtelu arjen rutiineihin. Kurssilta voi löytää uuden harrastuksen ja saada monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä. Toiminta mahdollistaa myös vanhemmille ja läheisille loman sekä omais- ja perhehoitajille lakisääteisen vapaan. Kurssit ovat ensisijaisesti ostopalvelutoimintaa kunnille ja kuntayhtymille. Osallistuja voi hakea kustannuksiin tukea myös seurakunnan diakoniatyöltä tai maksaa ne itse. Hintaan sisältyvät täysihoito, ryhmävakuutus, ohjattu toiminta, materiaalit ja ympärivuorokautinen huolenpito. Maksu laskutetaan jälkikäteen kahden viikon kuluessa kurssin päättymisestä. Maksusitoumuksen hakeminen Kustannuksiin voi hakea maksusitoumusta kotikunnalta tai kuntayhtymältä. Maksusitoumus voi perustua kehitysvamma-, vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolakiin tai omaishoidon tuesta tai toimeentulotuesta annettuun lakiin. Kustannuksia voi hakea myös omais- tai perhehoitajan vapaiden pitämiseksi tai harkinnanvaraiseksi perheen jaksamista tukevaksi palveluksi. Maksusitoumuksella kunta voi mahdollistaa osallistujalle sopeutumisvalmennusta, virkistys- ja lomapalvelua sekä perheille tilapäishoitoa tai omaishoidon vapaita. Kunta voi periä kurssilaiselta omavastuuosuuden asiakasmaksuna. Maksusitoumuksen hakemiseen voi käyttää Palvelusäätiön laatimaa lomaketta, joka on tämän kalenterin sivuilla Sen voi myös tulostaa Palvelusäätiön kotisivuilta tai tilata toimistosta. Maksusitoumusta tulee hakea hyvissä ajoin ennen kurssia, ja kurssin tarve kannattaa perustella huolellisesti. Perusteluissa on hyvä kertoa omasta elämäntilanteesta ja kurssin tärkeydestä. Hakemukseen voi liittää halutessaan esimerkiksi lääkärin, opettajan tai muun tahon lausunnon. Jos kurssilainen tarvitsee mukaansa oman henkilökohtaisen avustajansa, hänen ylläpitokuluinaan peritään 53 /vrk tai 24 /pv. Avustajasta aiheutuvia palkka- ja Tulin kurssille liikunnan takia, liikuntaa pitää olla. Olen pelannut sählyä, saunonut ja katsonut muiden kanssa leffan, Risto Räppääjän, kertoi Kuntoa ja iloa liikunnasta -kurssille osallistunut Aleksi Holma. ylläpitokuluja voi anoa kunnalta kurssikustannuksina maksusitoumusta haettaessa. Teema- ja harrastekurssille ilmoittautuminen Kurssille ilmoittaudutaan lomakkeella, joka on tämän kalenterin keskiaukeamalla. Sen voi myös tulostaa Palvelusäätiön kotisivuilta tai tilata toimistosta. Ilmoittautumislomake palvelee kurssien valmistelua ja toteutusta. Kursseille tulee ilmoittautua mennessä. Ilmoittautua voi, vaikka kunnan maksusitoumuspäätöstä ei olisi vielä tehty. Kurssit toteutuvat, jos niihin on ilmoittautunut riittävä määrä osallistujia. Kursseille voivat hakea myös tiedoissa mainitun kohderyhmän ulkopuoliset hakijat. Ikärajat eivät Kuva Tuula Puranen Kesätyöntekijäksi teema- ja harrastekursseille hakee kesäkursseille vastaavia ohjaajia, ohjaajia ja avustajia. Työ sopii alan ammattilaisille ja sosiaali-, terveys-, kulttuuri- tai muun soveltuvan alan opiskelijoille. Kesän kursseille palkataan noin 40 työntekijää. Työntekijöiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia kehitysvammaisten ihmisten omaehtoiselle tekemiselle sekä tukea ja avustaa kurssilaisia heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Työtä ohjaavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön arvot, joiden perustana on kehitysvammaisen ihmisen ja hänen läheistensä kunnioitus. Hakuaika on asti. Kesätyötä haetaan lomakkeella, joka löytyy kotisivuiltamme. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. Alustavista valinnoista ilmoitetaan viikolla kotisivuillamme: ole ehdottomia. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella hakuajan jälkeen. Kursseja, lomajaksoja ja leirejä järjestetään kysynnän mukaan myös tilaustoiminnan periaattein valmiille ryhmille. Markku Vellas ryhmäpalveluiden johtaja puh

11 Teema- ja harrastekurssit Pirkanmaa Hinta 745 / 900 (ma-pe, klo 13-13) Hakuaika mennessä Aitoon koulutuskeskus, Tulikalliontie 54, Aitoo Aitoon koulutuskeskus sijaitsee kauniin hämäläisen järvimaiseman ympäröimänä Pälkäneen Aitoossa, Kaakkois-Pirkanmaalla. Koulutuskeskuksen uimahalli, liikuntasali ja piha-alue tarjoavat hyvän toimintaympäristön kurssien toteutukselle. Matka Tampereelta 48 ja Hämeenlinnasta 56 kilometriä. Kesän sävelet laulun ja tanssin pyörteissä Aika (vko 27, ma pe) Sisältö Perehdytään suomalaiseen kansanperinteeseen leikkien, laulaen ja tanssien Osallistujat Nuoret ja aikuiset, omana ryhmänä alle 16-vuotiaat lapset Uusimaa Hinta 745 / 900 (ma-pe, klo 13-13) Hakuaika mennessä Leirikeskus Leiriniemi, Kalarannantie 3, Ohkola Leiriniemi sijaitsee Keravanjärven rannalla, Mäntsälän kunnan Ohkolan kylässä, luonnonkauniilla alueella keskellä Uuttamaata. Matka Helsingistä 61 kilometriä, Järvenpäästä 23 kilometriä, Hyvinkäältä 15 kilometriä ja Mäntsälästä 12 kilometriä. Listahitit rytmiä ja elämän sykettä Aika (vko 27, ma pe) Sisältö Perehdytään musiikinmaailmaan ja tehdään koreografioita listahitteihin Osallistujat Nuoret ja aikuiset Suomipop laulaen, soittaen ja tanssien Aika (vko 28, ma pe) Sisältö Perehdytään eri ilmaisumenetelmin esiintymistaitoihin. Osallistujat Nuoret ja aikuiset Kainuu Hinta 745 / 900 (ma-pe, klo 13-13) Hakuaika mennessä Luonnosta voimaa kesän värit, äänet ja tuoksut Aika (vko 29, ma pe) Sisältö Perehdytään luontoon ja kesämaiseman aistielämyksiin Osallistujat Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset Kainuun Opisto, Tahvintie 4, Mieslahti Kainuun Opisto on monien mahdollisuuksien kurssikeskus, joka sijaitsee kainuulaisen luonnon ja kulttuurin keskellä Paltamon Mieslahdessa. Matka Kajaanista 35 ja Oulusta 140 kilometriä. Tartu mikkiin musiikki soi ja laulu raikaa Aika (vko 30, ma pe) Sisältö Perehdytään musiikin, soittamisen ja laulun maailmaan Osallistujat Nuoret ja aikuiset Tähtiä arkeen sukellus aistien ja tuntemuksien maailmaan Aika (vko 31, ma pe) Sisältö Eri ilmaisukeinoin haetaan ja koetaan monenlaisia aistielämyksiä Osallistujat Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset Varalan Urheiluopisto, Varalankatu 36, Tampere Varalan Urheiluopisto sijaitsee keskellä kaupunkia, upeissa Pyhäjärven ja Pyynikinharjun maisemissa. Matka Tampereen keskustasta 4 kilometriä. Liikutaan yhdessä kuntoa ja iloa liikunnasta Aika (vko 31, ma pe) Sisältö Perehdytään eri liikuntalajeihin ja terveellisiin elämäntapoihin Osallistujat Nuoret ja aikuiset Kesän sävelet laulun ja tanssin pyörteissä Aika (vko 27, ma pe) Sisältö Perehdytään suomalaiseen kansanperinteeseen leikkien, laulaen ja tanssien Osallistujat Nuoret ja aikuiset, omana ryhmänä alle 16-vuotiaat lapset Luonnosta voimaa kesän värit, äänet ja tuoksut Aika (vko 28, ma pe) Sisältö Perehdytään luontoon ja kesämaiseman aistielämyksiin Osallistujat Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset Suomipop laulaen, soittaen ja tanssien Aika (vko 29, ma pe) Sisältö Perehdytään eri ilmaisumenetelmin esiintymistaitoihin. Osallistujat Nuoret ja aikuiset Liikutaan yhdessä kuntoa ja iloa liikunnasta Aika (vko 30, ma pe) Sisältö Perehdytään eri liikuntalajeihin ja terveellisiin elämäntapoihin Osallistujat Nuoret ja aikuiset Tartu mikkiin musiikki soi ja laulu raikaa Aika (vko 31, ma pe) Sisältö Perehdytään musiikin, soittamisen ja laulun maailmaan Osallistujat Nuoret ja aikuiset pidättää itsellään oikeuden muutoksiin

12 Rock n Roll -musiikkileiri Maksusitoumuksen hakulomake >>>>>> Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää musiikkileirin yhteistyössä Vimmart yhdenvertaisen taiteen oppilaitoksen ja Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin kanssa. Rock 'n' Roll -musiikkileiri Tampereella Leirillä harjoitellaan bändisoittoa ja rytmiikkaa pienryhmissä. Treenatut biisit esitetään julkisesti livekeikalla leirin lopuksi. Iltaohjelman kohokohtia ovat Vimmart -musiikkikoulun konsertti ja Stay up late -tapahtuma Tullikamarin Pakkahuoneella osana valtakunnallisten Kultturellia! -kulttuuripäivien ohjelmaa. Musiikinopettajina toimivat Karoliina Lehtinen ja Marko Niittymäki Vimmartista sekä kaksi opettajaa Resonaarista. Musiikin opetusta on noin 6 x 45 min päivässä. Leirille osallistuminen ei edellytä aiempaa soittotaitoa. Tule mukaan rokkaamaan! Leirimaksu 800 sisältää opetuksen, ruokailut, majoituksen ja konserttiliput. Majoitusta varten tulee olla omat liinavaatteet tai makuupussi. Leirille voi osallistua myös päiväsaikaan 8-10 h/pv. Päiväleiriläisen maksu 600 sisältää opetuksen, ruokailut ja konserttiliput. Kunnalta tai kuntayhtymältä haettava Hakijan henkilötiedot Haen maksusitoumusta n teema- ja harrastekurssien (leirien) kustannuksiin. Maksusitoumus voi perustua kehitysvamma-, vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolakiin tai omaishoidon tuesta tai toimeentulotuesta annettuun lakiin. Nimi Henkilötunnus Puhelin Hakuaika mennessä. Leirille haetaan teema- ja harrastekurssin ilmoittautumislomakkeella, jossa on hyvä mainita mahdollinen osallistumisesi päiväleiriläisenä. Lomakkeella voit myös kertoa, osaatko soittaa jotain soitinta ja oletko käynyt soittotunneilla. Leirille valituista osallistujista tiedotetaan hakijoille. Kotikunta Katuosoite Markku Vellas ryhmäpalveluiden johtaja puh markku.vellas@kvps.fi Kuvat: Aarne Rajalahti Hakijan yhteyshenkilön tiedot Teema- ja harrastekurssin tai leirin tiedot Postinumero Nimi Katuosoite Postinumero Puhelin (koti) Sähköposti Kurssin nimi Kurssipaikka Kurssiaika Postitoimipaikka Postitoimipaikka Puhelin (työ) 22 23

13 >>>>>> Maksusitoumuksen hakulomake Ryhmälomitukset Kustannukset Muut mahdolliset kustannukset Hakijan perustelut hakemukselle Osallistumismaksu Matkakustannukset Kustannukset yhteensä Mielekästä tekemistä ja yhdessäoloa Ryhmälomitus on leiritoiminnan periaattein järjestettävää tilapäishoitoa, joka suunnitellaan yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Kunta osoittaa ryhmälomitukselle soveltuvan tilan, joka voi olla esimerkiksi viikonloppuisin tyhjillään oleva päivätoiminnan, iltapäivähoidon tai päiväkodin tila. Kunta ja Palvelusäätiö määrittelevät yhteistyössä palvelun ajankohdat sekä ruokahuolto-, ilmoittautumis- ja tiedotuskäytänteet. Ryhmälomituksen toteutuksesta vastaavat Palvelusäätiön työntekijät. Ryhmälomitus toteutetaan viikonloppuisin 1-2 kertaa kuukaudessa, esimerkiksi perjantaista klo 18 sunnuntaihin klo 18. Jaksolle voi tarpeen mukaan osallistua yhdeksi tai kahdeksi päiväksi. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti alle 16-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille. Ryhmät voidaan myös rajata alle kouluikäisille lapsille tai yli 16-vuotiaille nuorille. Ryhmäkoko on 4-8 lasta tai nuorta. Tavoitteena on antaa vanhemmille hengähdystauko ja järjestää lapsille mielekästä toimintaa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja hoito sekä ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä ja sosiaalisia taitoja. Toiminta tarjoaa myös uusia elämyksiä ja kokemuksia. Ryhmälomitus mahdollistaa vanhemmille ja läheisille hengähdystauon hoitotyöstä sekä omaishoitajille vapaan. Ryhmälomituksesta kiinnostuneiden perheiden tulee olla yhteydessä palvelun ja maksusitoumuksen saamiseksi kotikuntansa kehitysvamma-, vammais- tai omaishoidon palveluista vastaavaan tahoon. Markku Vellas ryhmäpalveluiden johtaja puh Kuvat: Mika Ahonen Päiväys Hakijan allekirjoitus Yhteyshenkilön allekirjoitus Maksusitoumuksen hakulomake toimitetaan kotikuntaan tai kuntayhtymään Markku Vellas, ryhmäpalveluiden johtaja puh Fanni Leppänoro ja Ada Rahikainen keskittyivät joulupipareiden paistoon ryhmälomitusjaksolla Kemin vanhalla leipätehtaalla

14 Ryhmälomitukset >>>>>> Ryhmälomitukseen ilmoittautumiset tulee tehdä kuukautta ja peruutukset kahta viikkoa etukäteen. Mahdollisia vapaita paikkoja voi äkillisissä tilanteissa tiedustella ilmoittautumisajan jälkeen. Alavus Päiväkoti Tervanalle Kellokorventie 4, Alavus Jaksot pe klo 18 su klo ja ilmoittautumiset Terhi Sippola vastaava ohjaaja puh Haukipudas Simppulankartanon päiväkoti Simpuntie 11, Haukipudas Ryhmälomitus on seutukunnallisena palveluna tarkoitettu uuden Oulun alueella asuville. Jaksot pe klo 18 su klo ja ilmoittautumiset Irja Jokela perhelomittaja puh Hämeenkyrö Pähkinäpolun päivätoiminta Kivimäentie 12, Kyröskoski Ryhmälomitus on seutukunnallisena palveluna tarkoitettu Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Parkanossa asuville. Jaksot pe klo 18 su klo ja ilmoittautumiset Marianne Johnhem- Niemistö vastaava ohjaaja puh Kemi Leipätehtaan toimintakeskus Sankarikatu 7, Kemi Ryhmälomitus on seutukunnallisena palveluna tarkoitettu Meri-Lapin alueella asuville. Jaksot pe klo 18 su klo * *jakso (ma klo 14 pe klo 14) ja ilmoittautumiset Katjaana Järvinen vastaava ohjaaja puh päivystysaika arkitiistaisin klo Loimaa Kitkonpuisto / Päivätoiminnan tila Telkäntie 2, Loimaa Jaksot pe klo 18 su klo * *jakso (pe klo 16 ti klo 16) ja ilmoittautumiset Seppo Hyrynkangas perhelomittaja puh seppo.hyrynkangas@ kvps.fi Pirkkala Pereen päiväkoti Isomäentie 3, Pirkkala Jaksot pe klo 18 su klo ja ilmoittautumiset Saara Laukkanen perhelomittaja puh saara.laukkanen@kvps.fi Rovaniemi Kolpeneen palvelukeskus / Touhutupa Myllärintie 35, Rovaniemi Vauhtiviikonloput palvelevat koko Lapin aluetta. Jaksot pe klo 18 su klo ja ilmoittautumiset Sirpa Kinnunen vastaava ohjaaja puh sirpa.kinnunen@kvps.fi päivystysaika arkitorstaisin klo Seinäjoki Huhtalan päiväkoti Koskenalantie 5, Seinäjoki Jaksot pe klo 18 su klo ja ilmoittautumiset Toini Anttila perhelomittaja puh toini.anttila@kvps.fi Tornio Torintienoon palvelukeskus Portahaninkatu 4 C, Tornio Ryhmälomitus on seutukunnallisena palveluna tarkoitettu Meri-Lapin alueella asuville. Jaksot pe klo 18 su klo ja ilmoittautumiset Katjaana Järvinen vastaava ohjaaja puh katjaana.jarvinen@kvps.fi päivystysaika arkitiistaisin klo Valkeakoski Päiväkeskus Mielikki Kirkkotie 6, Valkeakoski Kuukauden ensimmäiset jaksot ensisijaisesti ovat alle kouluikäisille lapsille. Kuukauden jälkimmäiset jaksot ensisijaisesti ovat kouluikäisille lapsille. Jaksot la klo 10 su klo

15 >>>>>> Ryhmälomitukset palveluiden >>>>>> hinnasto * * *jakso (pe klo 14 su klo 14) ja ilmoittautumiset Eila Toppinen perhelomittaja puh Ylöjärvi Nummikoti / Huiskeen päivätoimintatila Koivumäentie 1, Ylöjärvi Jaksot la klo 16 su klo * * *jakso (pe klo 18 su klo 18) ja ilmoittautumiset Eine Hirvilahti perhelomittaja puh eine.hirvilahti@kvps.fi Kuvat: Mika Ahonen Kotiin vietävä perhelomitus Perhehoito Palvelumuoto Lakisääteiset palvelut, kuten omaishoitajan vapaa Muu kuin lakisääteinen tilapäishoito kotiin Perhehoitajan vapaan lomitus Lyhytaikainen perhehoito Kevyesti resursoitu hoito Raskaasti resursoitu hoito Lastensuojelun asiakkaat Pitkäaikainen perhehoito Kevyesti resursoitu hoito Raskaasti resursoitu hoito Lastensuojelun asiakkaat Kuntahinta 714 / 24 tuntia 235 / 8 tuntia 306 / päivä 1 hoidettava / 306 / päivä 2 hoidettavaa / 333 / päivä 3 hoidettavaa / 376 / päivä 4-7 hoidettavaa / 422 / päivä Kuntahinta 112 / päivä 131 / päivä 145 / päivä Kuntahinta 100 / päivä 119 / päivä 158 / päivä Asiakasmaksun perinnästä päättää kunta. Päivä on klo välinen aika. Hintamäärite perustuu toimintakykyyn ja hoidon sitovuuteen. Asiakasmaksu Asiakasmaksun perinnästä päättää kunta 31 / päivä Perhe ja kunta voivat sopia kunnan osallistumisesta asiakasmaksuun 31 / päivä Perhe ja kunta voivat sopia kunnan osallistumisesta asiakasmaksuun 28 29

16 >>>>>> palveluiden hinnasto 2014 Henkilökohtainen avustajatoiminta Ryhmämuotoiset palvelut Ryhmälomitus Kevyesti resursoitu hoito Säätiö järjestää riittävän määrän työntekijöitä Raskaasti resursoitu hoito Säätiö järjestää riittävän määrän työntekijöitä Säätiö järjestää yhden työntekijän ympärivuorokautisesti ja kunta järjestää riittävän määrän lisähenkilöstöä Teema- ja harrastekurssit / leirit Kevyesti resursoitu hoito Raskaasti resursoitu hoito ja alle 16-vuotiaat Kuntahinta 225 / päivä, 97 / osapäivä 547 / jakso (pe klo 18 - su klo 18) 388 / päivä, 136 / osapäivä 912 / jakso (pe klo 18 - su klo 18) 128 / päivä, 64 / osapäivä 320 / jakso (pe klo 18 - su klo 18) Ryhmälomituksissa kunta kustantaa tilat, asiakasruokailut ja tarvittavat toimintavälineet. Kunta- tai asiakashinta 149 / päivä, 745 / jakso (ma-pe) 180 / päivä, 900 / jakso (ma-pe) Asiakasmaksun perinnästä päättää kunta. Päivä on klo välinen yli 8 tunnin aika, osapäivä enintään 8 tunnin aika. Hintamäärite perustuu toimintakykyyn ja hoidon sitovuuteen. pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Kuva: Elina Leinonen Tukea kansalaisuuteen ja osallisuuteen Henkilökohtainen avustaja voi olla apuna myös työssä. Arja Laukkanen avustaa Pekka Kinnusta maatilan töissä Lundstenin hevostilalla. Kaikilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus itsenäiseen elämään, omien päätösten tekemiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja täysivaltaiseen osallisuuteen. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on avustamista niissä toimissa, jotka ihminen tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen päivittäisissä toimissa kodissa ja kodin ulkopuolella, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. tuottaa henkilökohtaiseen apuun liittyvää materiaalia ja käynnistää alueellista toimintaa. Se kouluttaa kehitysvammaisia ihmisiä, heidän läheisiään ja ammattihenkilöstöä sekä mahdollistaa vertaistuen toiminnassa mukana oleville. Yhteistyö kuntien ja muiden järjestöjen kanssa on tärkeä osa toimintaa. Varsinaisen avustajatoiminnan kustannuksista vastaa kunta. Elämän eväitä -kurssit kevät 2014 Vaajakoski syksy 2014 Tampere Elämän eväitä -kursseilla teemoina ovat päämiehisyys, tuen tarve, sosiaaliset suhteet, asuminen ja vapaa-aika. Ulos talosta, pois pihasta -koulutus Tampere Ulos talosta, pois pihasta -koulutus tuo uutta näkökulmaa tukea tarvitsevien ihmisten kanssa työskentelyyn erilaisia toimintavälineitä hyödyntämällä. Koulutus järjestetään yhteistyössä AikuisMalike:n kanssa. Petra Tiihonen projektipäällikkö puh petra.tiihonen@kvps.fi Kehittämistoiminta 30 31

17 Elämänmuutostoiminta Kehittämistoiminta Tukea päämiehille, perheille ja läheisille elämän eri vaiheissa Elämänmuutostoiminta suunnittelee ja kehittää valtakunnallisesti erilaisia tuen muotoja kuntien, kuntayhtymien ja palveluntuottajien kanssa sekä tekee tiivistä yhteistyötä kehitysvammaisten ihmisten lähiverkostojen kanssa. Aikuisuuden kynnyksellä Nuoren itsenäistyessä on tärkeää tukea ja kannustaa häntä elämään mahdollisimman omannäköistään elämää. Yhtä tärkeää on ottaa koko perhe mukaan muutosprosessiin, jotta se pystyisi tukemaan nuorta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällainen elämän muu- tosvaihe voi olla muun muassa peruskoulun päättäminen, ammattikoulusta valmistuminen ja aikuisuuden alkaminen. Kehitysvammaisen nuoren itsenäistyminen on iso asia koko perheelle, ja se herättää perheenjäsenissä monenlaisia tunteita. Tunteiden tiedostaminen ja käsittely on tärkeää, jotta itsenäistymisprosessi sujuisi onnistuneesti. Toiminnan lähtökohtana on tukea kehitysvammaisia henkilöitä aikuisuuden kynnyksellä ja mahdollistaa heidän oma voimaantumisensa itsenäisen ja omannäköisen elämän rakentamisessa. Yhteistyötä tehdään perheiden, kuntien, oppilaitosten ja eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö voi olla esimerkiksi keskusteluilta Itsenäistyminen tuntuu tärkeältä. Se on minun elämääni, Anna Valkama sanoo. Muuttovalmennuskurssilla vahvistettiin luottamuksen tunteita draaman keinoin. Kuva: Laura Vesa tai kurssi hyvän elämän avaimista, nuoren itsenäistymisestä tai tulevaisuuden suunnittelusta. Satu Koivurinne projektipäällikkö puh Muuttovalmennus Kehitysvammaisen ihmisen muuttaessa uuteen kotiin muuttuvat useimmiten ihmissuhteet, päivittäiset toiminnot ja ympäristö. Hänen elämänhistoriansa, voimavarojensa, tuentarpeidensa ja toiveidensa tunteminen edistää kotiutumista. Vanhemmille ja läheisille kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto lapsuudenkodista voi merkitä suurta elämänmuutosta. Heidän myötämielinen asenteensa muuttoa kohtaan auttaa muuttajaa elämänmuutokseen sopeutumisessa. Muuttovalmennuksen tarkoituksena on muuttajan ja hänen läheistensä tukeminen elämänmuutoksessa ja muuttoon valmistautumisessa. Toiminta vahvistaa muuttajan itsetuntemusta ja voimavaroja, mikä tukee muuton onnistumista ja kotiutumista uuteen kotiin. Tavoitteena on vahvistaa myös läheisten voimavaroja ja heidän muuttajalle antamaansa tukea. Muuttovalmennusta toteutetaan yhteistyössä kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on tukea alueellisia toimintamalleja. Muuttovalmennuksen asiantuntijuutta ja toimintatapoja jaetaan koulutusten ja seminaarien avulla. Toimintaa kehitetään yhteistyössä kehitysvammaisten ihmisten, heidän läheistensä ja alan muiden toimijoiden kanssa. Katja Marjamäki elämänmuutostoiminnan päällikkö puh Taija Kolehmainen suunnittelija puh Muuttovalmennuksen työntekijäkoulutus Syksy 2014 kevät 2015, Tampere Koulutuksesta työntekijät saavat uusia näkökulmia, työvälineitä ja yhteistyöverkostoja. Koulutus sisältää kuusi lähipäivää Tampereella. Taija Kolehmainen Katja Marjamäki Ikäperhetoiminta Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa kehitysvammainen tai erityistä tukea tarvitseva aikuinen asuu yhdessä ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tukea perhettä nykyisessä elämäntilanteessa ja pohtia tulevaisuutta sekä tarjota tietoa ikääntyvien perheiden elämää helpottavista tukitoimista ja palveluista. Toimintamuotoina ovat perhetapaamiset, seminaarit ja erilaiset perheiden elämänhallintaan liittyvät teemakurssit. Ikäperhetoiminta keskittyy vuonna 2014 Varsinais-Suomen alueelle, missä pidämme perhetapaamisen Ruissalon kylpylässä. Kolmen päivän aloitustapaaminen käynnistää vuoden kestävän prosessin perheiden kanssa. Mukaan lähtevät perheet kohdataan kolmena yksittäisenä päivänä vuoden mittaan. Marraskuussa 2014 Lappeenrannassa järjestettävä Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari käynnistää toiminnan Etelä- Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. Marjo Rikkinen projektipäällikkö puh Kehittämistoiminta 32 33

18 Henkilökunnan koulutus Kehittämistoiminta Koulutusta kehittämistyön tueksi Kehittyvä työyhteisö kehitysvammaisen ihmisen tukena Kehittyvä työyhteisö kehitysvammaisen ihmisen tukena -koulutushankkeet aktivoivat asumisen ja päivätoiminnan työyhteisöjä pohtimaan oman työnsä arvolähtökohtia ja työtapojensa kehittämistä. Työyhteisöille tarjotaan mahdollisuus olla mukana pitkässä kehittämisprosessissa. Koulutukset antavat valmiuksia oman työn arviointiin, arvokeskusteluun ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen. Hankkeet vahvistavat henkilöstön osaamista ja taitoa tukea kehitysvammaisten ihmisten osallistumista oman elämänsä suunnitteluun. Tavoitteena on edistää aktiivisen tuen toimintamalleja, joilla kehitysvammaiset henkilöt pääsevät osallistumaan oman lähiyhteisönsä toimintaan ja hyödyntämään vahvuuksiaan lähiyhteisönsä hyväksi. Koulutushankkeet tukevat yhteistoimintaa ja pyrkivät luomaan alueellisia verkostoja eri toimijoiden välille. Koulutushankkeisiin voivat osallistua esimerkiksi kunnalliset ja yksityiset palveluntuottajat sekä kuntayhtymät. Päivätoimintahenkilöstön koulutusprosessi jatkuu vuonna 2014 Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Tilauskoulutukset Toteutamme tilauksesta koulutuksia alan ajankohtaisista aiheista. Erityisosaamistamme ovat kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämiseen ja osallisuuteen liittyvät teemat. Meillä on vahvaa osaamista myös läheisyhteistyöstä ja työyhteisöjen kehittämisestä. Hyödynnämme kehitysvammaisten kokemusasiantuntijoiden osaamista koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva: Elina Leinonen Avaimet kansalaisuuteen Ihmisoikeusnäkökulma ja aktiivinen tuki palvelujen järjestämisen lähtökohtana Kehitysvammainen ihminen oman elämänsä päämiehenä Yksilökeskeinen suunnittelu kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisen tukena Voimaa elämänmuutokseen muuttovalmennuksella Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja lähiyhteisöllisyys Intensiivinen vuorovaikutus Nina Kautonen osallistui Tarinatyöpajaan, jossa suunniteltiin ja valmisteltiin koulutusmateriaalia yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Toimiva työyhteisö kansalaisuuden tukijana Läheisyhteistyö kehitysvammaisen henkilön hyvän elämän tukena Työkaluja laadukkaaseen palveluun Toimivan työyhteisön rakennuspalikat Työyhteisön vuorovaikutusta rakentamassa Kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja palveluiden muotoilu Kehitysvammapalveluiden rakenteet ovat murroksessa. Tarjoamme kunnille ja kuntayhtymille koordinointi- ja konsultointiapua strategiseen suunnittelutyöhön niiden tarpeiden mukaisesti. Teemme myös kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä palvelutarpeiden kartoituksia, jotka tukevat palveluiden ja tukitoimien ennakointia ja kannattavuutta. Näin voimme edistää kehitysvammaisen henkilön edellytyksiä elää yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa Teemme yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Etsimme oppilaitoskumppaneita, joiden kanssa kehittää nykyaikaisia, innovatiivisia, työelämälähtöisiä ja asiakaskeskeisiä opintokokonaisuuksia. Tarjoamme uusinta tietoa kehitysvamma-alan ajankohtaisista tuulista ja tulevaisuuden näkymistä. Erityisosaamistamme ovat kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämiseen ja osallisuuteen liittyvät teemat. Käytämme koulutuksissamme kehitysvammaisia henkilöitä kokemusasiantuntijoina. Lähihoitajaopiskelijoiden pilottikoulutus yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ja järjestökumppaneidemme Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Me Itse ry:n kanssa oli onnistunut avaus, jolle haemme nyt jatkoa uusien yhteistyökumppaneiden myötä. Sanna Kekki koulutuspäällikkö puh Kehittämistoiminta 34 35

19 Kehittämishankkeet Rauno Tervonen, Sirpa Kröger, Petri Manninen ja Sari Vanttaja haluavat vaikuttaa ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Kipinöitä! -hanke järjestää vuonna 2014 aktiivista kansalaisuutta tukevaa valmennusta Oulussa. Kehittämistoiminta Yksi naapureista Laitosasumisen lakkautus Suomessa Yksi naapureista -laitosasumisen lakkautus Suomessa -hankkeen ( ) lähtökohtana on ajatus, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen lakkauttaminen sekä ottaa kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ihmisarvon kunnioittamiseen, yksilölliseen elämään ja osallisuuteen lähiyhteisössään. Valtioneuvoston julkaisema periaatepäätös kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta (2012) sekä Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön ( ) asettavat tavoitteeksi kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen lähiyhteisössä. Yksi naapureista -hanke pyrkii osaltaan tukemaan niiden toimeenpanoa: Tuemme kuntia palvelurakenteen kehittämisessä. Luomme alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteisiä periaatteita. Kehitämme toimintamalleja ja -välineitä muuton tukemiseen. Vaikutamme läheisten ja henkilökunnan asenteisiin. Yksi naapureista -hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien ja kuntayhtymien, erityishuolto- ja sairaanhoitopiirien sekä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa. Hankkeessa toimivaan muutosagenttien verkostoon voivat liittyä sellaiset kunnissa ja laitoksissa työskentelevät henkilöt, jotka haluavat olla muutoksessa kehitysvammaisten ihmisten, heidän läheistensä sekä laitoksen ja uusien palvelujen työntekijöiden tukena. Vuonna 2014 kootaan vastaavanlainen verkosto lähiyhteisöjen palveluita kehittäville henkilöille. Yksi naapureista -hankkeen raportit ja julkaisut löytyvät kotisivuiltamme: Hankkeesta kiinnostuneet perheet, kunnat, laitosten edustajat ja muutosagenttien verkostosta kiinnostuneet työntekijät voivat ottaa yhteyttä projektipäällikköön. Katri Hänninen projektipäällikkö puh Olemme myös Facebookissa Kipinöitä! Aktiivista osallisuutta lähiyhteisössä Kipinöitä!-hanke ( ) ideoi ja etsii kehitysvammaisille ihmisille aitoja mahdollisuuksia osallistua lähiyhteisöjensä toimintaan sekä edistää heidän ja muun yhteisön yhteistoimintaa ja luonnollisten suhteiden syntymistä: Tuemme kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan aktiivisina kansalaisina osana lähiyhteisöään ja käyttämään sen palveluita. Kehitämme uusia, innovatiivisia tapoja lisätä kehitysvammaisten ihmisten kontakteja ja oman panoksensa antamista lähiyhteisöissä. Toimintatapojamme ovat kampanjat, verkostot sekä päämies- ja yhteisövalmennus, joiden avulla saatamme yhteen erilaisia toimijoita edistämään osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumista. Kipinöitä! hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat lähiyhteisöissä asuvat kehitysvammaiset ihmiset lähiverkostoineen. Petteri Kukkaniemi projektipäällikkö puh Kuva: Marko Aho Kehittämistoiminta 36 37

20 Intti tutuksi -leirit Kannattaa kokeilla uusia haasteita! Kehittämistoiminta Leireillä mahdollisuus tutustua varusmiehen arkeen. Intti tutuksi -leirit vuonna 2014 Rovaniemi Taivalkoski Intti tutuksi -leirit tarjoavat mahdollisuuden tutustua varusmiehen arkeen ja varuskunnan toimintaan. Leirit kestävät kaksi tai kolme päivää. Niitä järjestetään eri puolilla Suomea yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Kehitysvammaisten Tukiliiton aluetoimijoiden kanssa. Leirit on tarkoitettu tukea tarvitseville naisille ja miehille. Osallistujat yöpyvät maastossa tai kasarmilla. Osallistumismaksu on 70 /2pv ja 95 /3pv. Maksuun sisältyvät ruokailut ja yöpyminen. Leirille voit tarvittaessa osallistua yhdessä henkilökohtaisen avustajan kanssa. Avustajilta ei peritä osallistumismaksua. Hakemuslomakkeen ja ajantasaisen tiedon Intti tutuksi -leireistä löydät kotisivuiltamme: -leirit Sanna Sepponen osallistui Intti tutuksi -leireille Komppania, herätys! vääpeli Pekka Koura herätti aamuisin Intti tutuksi -leirin osallistujat. Päivällä pihalla kuului komento: Asento, lepo, rivi! Näin Sanna Sepponen muistelee käymiään Intti tutuksi -leirejä. Hän on osallistunut jo kaksi kertaa n järjestämille leireille Santahaminassa. Leirillä oli hauskaa ja rento meininki. Sain siellä paljon uusia kokemuksia, Sanna Sepponen kertoo. Leirillä tutustutaan armeijan arkeen Intti tutuksi leireillä tutustutaan varusmiehen arkipäivään ja varuskunnan toimintaan. Osallistujat yöpyvät yleensä puolijoukkueteltoissa maastossa. Teltan pystyttäminen sujui hienosti. Nukuimme molemmat yöt teltassa. Jokainen oli vuorollaan kipinämikkona eli vahti kamiinaa ja lisäsi puita, Sanna Sepponen muistelee. Metsässä myös ruoka maistui hyvältä. Söimme pakeista hernerokkaa, spagettia ja makaronilaatikkoa. Pakkiin kuului lusikka-haarukka ja kuppi. Astiat pestiin ulkona maastossa. Marssiminen metsässä oli mahtavaa. Kapteeni huusi askelsarjan 1, 2, 3. Marssin aikana ei saanut puhua lainkaan. Hiljaa oleminen oli välillä vaikeaa. Pasi-panssarivaunun kyydissä oli hurjaa ja hauskaa, muttei pelottavaa! Kuljettaja taisi vähän hurjastella, Sanna Sepponen sanoo. Kehittämistoiminta Turku Lohtaja Kauhava Hämeenlinna Helsinki Suonenjoki Outokumpu Lahti Mikkeli Lappeenranta Kuvat: Mauri Väänänen Sannan mielestä oli hyödyllistä harjoitella yhdessä ensiaputaitoja. Opin sammuttamaan pienen tulipalon ja käyttämään sammutuspeitettä. Intti tutuksi -leirejä järjestetään eri puolilla Suomea järjestää ensi kesänä ja syksynä Intti tutuksi -leirejä eri puolilla Suomea. Sanna Sepponen haluaa rohkaista kaikkia lähtemään mukaan leireille. Sannan mukaan Intti tutuksi leirit sopivat sekä miehille että naisille. Toivotan myös naisille rohkeutta ja uskallusta ilmoittautua mukaan. Kannattaa kokeilla uusia haasteita! On tärkeää, että myös naisilla on oikeus osallistua armeijaan, hän vakuuttaa. Teksti: Elina Leinonen 38 39