WEB-VARAUSKALENTERIN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN HÄIRIÖTILANTEISSA

Transkriptio

1 Jukka Papinkivi WEB-VARAUSKALENTERIN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN HÄIRIÖTILANTEISSA Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jukka Papinkivi Tietotekniikan koulutusohjelma, tietokone- ja ohjelmistotekniikka Nimeke Web-varauskalenterin toiminnan kehittäminen häiriötilanteissa Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö on tehty ohjelmistotalo Smart Time Oy:lle. Yrityksen päätuote on Haircut.fi sivusto. Sivusto on tarkoitettu partureiden ja kampaamoiden ajanvarauspalveluksi. Sivustosta on erikseen oma osio kuluttajille osoitteessa ja yrityksille osoitteessa Kuluttajat voivat varata suoraan Internetistä ajan haluamalleen yritykselle, työntekijälle ja palvelulle. Yritykset näkevät vastaavasti kuluttajien tekemät varaukset. Työntekijä voi myös varata kuluttajille ajan tietylle palvelulle. Palveluilla on oletuskesto, jonka mukaan aikaa varataan riittävästi ja sitä voidaan myös muuttaa varauskohtaisesti. Työntekijä voi vaihtoehtoisesti tehdä varauksen omien menojen mukaan kalenteriin, jolloin kuluttajat eivät pääse varaamaan kyseistä aikaa itselleen. Yrityspuolella on myös paljon muita toiminnallisuuksia: Asiakasrekisteri, Markkinointi, Työvuorosuunnittelu, Raportointi ja kaikki edellisiin toimintoihin liittyvien asetuksien muokkaaminen. Web-selaimilla toimivien ohjelmien ongelma on Internet-yhteyden epävarma toiminta. Opinnäytetyöni aihe liittyykin tämän ongelman ratkaisemiseen. Smart Time Oy on jo kehittänyt ongelmaan ratkaisun, mutta se on osoittautunut työlääksi asentaa ja ylläpitää. Ratkaisu toimii niin, että erillinen palvin luo yrityskohtaisesti raportin tulevista varauksista ja lähettää sen PDF-muodossa yrityksen sähköpostiin. Tätä toistetaan puolen tunnin välein. Yleisin ongelma on kuitenkin se, että työntekijät eivät muista poistaa vanhoja sähköpostejaan, jolloin postilaatikot täyttyvät ja järjestelmä lakkaa toimimasta. Pohdin työssäni eri vaihtoehtoja ongelmaan ja päädyn kehittämään kokonaan uuden järjestelmän. Se koostuu palvelin- ja asiakasohjelmasta, jossa asiakasohjelma pyytää palvelimelta varaukset XML-tiedostona. Palvelinohjelman ohjelmoin PHP:llä ja asiakasohjelman Javalla. Asiakasohjelma käynnistyy Java Web Start -tekniikkaa käyttäen, jolloin sen asentamisen ja ylläpidon tulisi olla helppoa. Asiasanat (avainsanat) Java, kalenteri, PHP, varmuuskopio, Web, XML Sivumäärä Kieli URN 30 s. + liit. 1 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Jukka Selin Smart Time Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 4/24/2008 Author(s) Degree programme and option Jukka Papinkivi Information Technology, computer and software engineering Name of the bachelor's thesis Improving the function of Web reservation schedule software in faulty environment Abstract I made this bachelor's thesis for Smart Time LLC. The company's main product is a Haircut.fi site. The site is designed for making reservations to barbers and hairdressing saloons. There is separated sections for customers ( and companies ( in the site. Customers can make a desired reservation to company, employee and service straight from the Internet. Companies will see corresponding reservations made by customers. An employee could also make a reservation for the customer that contains a service. The service has a default duration and it could be overridden in every reservation. The employee can optionally reserve time for himself. So customers can not reserve that time. Companies have also other features in their section which include Customer register, Marketing, Work shift planning, Reporting and all the settings related to the features. Web based software have a problem concerning the instability of Internet connections. The subject of this thesis is concentrated around this problem. Smart Time LLC has solved the problem, but the solution is troublesome to install and maintain. The solution works so that a dedicated server creates a report, saves it to PDF and sends it to the company's . The server repeat this routine in every half hours. A common problem is that the employee does not remember to remove old messages from inbox. So the inbox gets filled up and the system does not work any more. I considered different options of solving the problem and I ended up to develop a whole new system. It consist of server and client software. The client requests reservations from server in XML form. I will program the software using PHP language in the server side and Java in the client side. I use the Java Web Start technology for starting up the client software, so the installation and the maintaining should be easy. Subject headings, (keywords) backup, Java, PHP, schedule, Web, XML Pages Language URN 30 p. + app. 1 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Jukka Selin Smart Time LLC

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SMART TIME OY Haircut.fi Kuluttajapuoli Yrityspuoli Varajärjestelmä VARAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Vaatimusanalyysi Järjestelmien kartoittaminen Valinta UUDEN JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU Toimintojen määrittely Tekninen määrittely XML-tiedoston määrittely Oliosuunnittelu SMARTSYNCIN TOTEUTUS Kehitysympäristön valinta Ohjelmointi Palvelinohjelman ohjelmointi PHP:llä Asiakasohjelman ohjelmoiminen Javalla Testaus Julkaisu POHDINTA...28

5 1 1 JOHDANTO Tein tämän opinnäytetyön työskennellessäni Smart Time Oy:ssä. Yrityksen toimiala on ohjelmistokehitys, ja sen ensimmäinen ohjelma on Internetissä toimiva Haircut.fipalvelu. Nykyisin yrityksen toiminta on laajentunut myös mm. kansainvälisen Epicor Software Corporationin ratkaisuiden myynti- ja konsultointipalveluihin. Tärkeimmät myytävät ja konsultoitavat ohjelmat ovat toiminnanohjausjärjestelmät E4SE (Epicor for Service Enterprises) ja Epicor iscala. Haircut.fi palvelu on kehitetty kuluttajien ja parturi-kampaamoyrityksien yhteiseksi ajanvarauskalenteriksi. Kuluttajat voivat varata haluamiaan yrityksien vapaita aikoja suoraan Internetistä. Yritykset käyttävät palvelusta omaa osiotaan kalenteritietojen katselemiseen ja muokkaamiseen. Palvelun yrityspuolella on lisäksi myös toiminnot mm. työvuorosuunnittelu- ja markkinointikäyttöön. Palvelu on oikeastaan Web-selaimella käytettävä ohjelmisto, joka edellyttää jatkuvasti toimivaa Internet-yhteyttä. Minulle annettiin opinnäytetyön aiheeksi Web-varauskalenterin toiminnan kehittäminen häiriötilanteissa. Yritykset edellyttävät varauskalenterilta häiriötöntä toimintaa, koska niiden liiketoiminta on pitkälti ohjelman toiminnan varassa. Työntekijöiden pitää tietää, milloin asiakkaita on tulossa ja milloin on tilaa uusille asiakkaille. Web-selaimella toimivien ohjelmien yleisin häiriötilanne on se, että selain ei saa palvelimeen yhteyttä. Häiriön syitä voi olla useita, mutta yleensä sen aiheuttaa asiakaskoneen tai joskus jopa palvelimen ongelma verkkoyhteydessä. Etenkin yhteyksissä Internetiin saattaa esiintyä helposti katkoksia. Smart Time on jo kehittänyt ongelmaan ratkaisun. Ratkaisussa on kuitenkin omat ongelmakohdat, joita tulisi kehittää, tai joille pitäisi löytää kokonaan uusi ratkaisu. Seuraavassa luvussa kerron Smart Time:n lyhyen historian ja enemmän sen päätuotteesta. Tuote jakaantuu yritys- ja kuluttajapuoleen. Yritysasiakkaille on kehitetty varajärjestelmä, jota minun on tarkoitus kehittää. Kolmas luku kertoo kehittämisen eri vaihtoehdoista ja valinnasta niiden välillä. Neljännessä luvussa paneudutaan järjestelmän suunnitteluun ja viidennessä sen toteuttamiseen. Kertoessani asiakkaasta katson sitä oman yrityksemme näkökulmasta eli tarkoitan sillä yritysasiakasta. Kuluttajalla tarkoitan vastaavasti palvelun lopullista käyttäjää.

6 2 2 SMART TIME OY Kaksi entistä työkaveria ja kolme muuta sijoittajaa päättivät perustaa Smart Time Oy:n vuonna Silloin yrityksessä työskenteli kaksi kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Itse aloitin osa-aikaisena työntekijänä vuoden 2006 loppupuolella. Siirryin kokoaikaiseksi työntekijäksi kesällä 2007, jolloin aloitin myös opinnäytetyöni tekemisen. Yrityksen päätoimiala oli aluksi ohjelmistokehitys. Kaikkien työntekijöiden toiminta keskittyi Haircut.fi-ohjelmiston suunnitteluun, toteuttamiseen ja myyntiin. Ainoastaan toimitusjohtaja teki noin puolet ajastaan konsultointia ja koulutuksia alihankintana Epicorille. Tavoitteena yrityksellä on kasvaa mahdollisimman nopeasti ilman lainaa, ja se on mielestäni onnistunut siinä hyvin. Jos kasvumittarina käytetään esimerkiksi liikevaihtoa, se on lähes kaksinkertaistunut vuosittain. Vuoden 2008 alussa yritys solmi Epicorin kanssa Channel Partner -sopimuksen, jonka odotetaan edelleen kasvattavan liikevaihtoa kaksinkertaisesti tulevina vuosina. Sen johdosta yritykseen palkattiin kuusi uutta kokoaikaista työntekijää. Työvoimaa on myös tarkoitus palkata sitä mukaa lisää kun kassassa olevat varat sen sallivat. Channel Partner -sopimuksen johdosta Smart Time voi myydä ja konsultoida osaa Epicorin tuotteista. 2.1 Haircut.fi Haircut.fi on Internetissä toimiva partureiden ja kampaamoiden ajanvarauspalvelu. Palvelusta on oma osio kuluttajille ja yrityksille. Rekisteröityneitä kuluttajia palvelulla on yli , ja järjestelmään lisättyjä yrityksiä on yli 50. Kuukausittain sivustolla käy noin kuluttajaa Kuluttajapuoli Palvelun kuluttajapuoli löytyy osoitteesta Kuluttajapuolen etusivulla on yritykset lajiteltuna kaupungeittain. Jokaisesta yrityksestä kuluttaja voi lukea erillisen esittelysivun, varata ajan jollekin palvelulle ja katsoa kartasta yrityksen

7 3 sijainnin. Sijaintiominaisuudessa on käytetty hyväksi Google Maps API:a (Application Programming Interface). Seuraavassa kuvassa 1 kuluttaja on avannut Kuopion kaupungin palveluntarjoajat näkyville ja tarkastelee Parturi-kampaamo Helin sijaintia kartalla. Kuva 1. Haircut.fi sivuston kuluttajapuolen etusivu. Jotkut yritykset eivät pidä palvelun portaalityyppisestä ratkaisusta, jossa palveluyritys on kuluttajan vapaasti valittavissa. Niitä yrityksiä varten palvelussa on erillinen tila osoitteessa jossa yritystä ei voi valita. Toimintoa on käytetty paljon tilanteessa, jossa yrityksellä on jo olemassa omat kotisivut ja sieltä halutaan linkittää Haircut.fi ajanvarausjärjestelmään. Esittelysivulla on yleensä esitelty yrityksen liikeideaa tai muita myyntilauseita. Sivulle mahtuu muutama kuva yrityksestä ja sen työntekijöistä. Työntekijöistä on lisäksi oma taulukkonsa, jossa on työntekijän kuva, nimi, ammatti ja mahdollisesti työtehtävä. Sivu sisältää myös yrityksen aukioloajat. Työntekijätaulukko ja aukioloajat ovat automaattisesti luotuja lohkoja, jotka perustuvat tietokannassa oleviin yrityksen tietoihin. Ajanvarauskalenteriin voi siirtyä yrityksen valinnan jälkeen. Kun palvelu on valittu, voidaan kalenterista katsoa vapaita aikoja (kuva 2).

8 4 Kuva 2. Ajan varaaminen kuluttajapuolelta. Varattujen aikojen tietoja ei näytetä yksityisyyssuojan vuoksi. Kalenteria voi katsella viikko- tai päivänäkymän avulla. Päivänäkymässä taulukon sarakkeina ovat eri työntekijät ja riveinä kellonajat. Viikkonäkymässä sarakkeina ovat valittujen työntekijöiden yhdistetty varaustilanne eri viikonpäiville. Päivästä ja viikosta voi siirtyä toiseen pienen kuukausikalenterin linkeistä. Vapaan ajan valitsemalla pääsee varaamaan aikaa, mikäli kuluttaja on jo kirjautunut sisään. Kuluttajilta siis edellytetään rekisteröitymistä, ennen kuin he voivat tehdä varauksia. Mikäli kuluttaja ei ole vielä rekisteröitynyt, hän voi tehdä sen lähettämällä tekstiviestin maksulliseen palvelunumeroon. Tämä menetelmä vähentää virheellisiä rekisteröintejä ja pilavarauksien määrää. Puhelinnumero toimii tunnuksena palveluun. Salasana lähetetään vastauksena tekstiviestiin palvelunumerosta. Varauksen luomisen yhteydessä kuluttajalla on mahdollisuus kirjoittaa viesti työntekijälle, jossa hän voi kertoa tarkemmin palveluun liittyvistä toiveista. Jos esimerkiksi palvelun nimi on hiusten värjääminen, voi kuluttaja kirjoittaa kenttään haluamansa värin, jolloin työntekijä osaa jo varata väriä valmiiksi. Jos kuluttaja on valinnut kalenterin päivänäkymästä tietyn työntekijän, niin varauksessa on myös kohta, johon voi merkitä, että työntekijää ei saa vaihtaa. Lopuksi kuluttaja voi vielä haluta varaukselleen

9 5 tekstiviestimuistutuksen tiettyyn aikaan ennen varauksen alkamista. Yritys, johon varaus on tehty, maksaa lähetetyt tekstiviestimuistutukset Yrityspuoli Yrityspuolella on toimintoja paljon enemmän kuin kuluttajapuolella. Tärkeimpiä toimintoja ovat varauskalenterin lisäksi asiakaskortisto, markkinointiosio, asiakkaiden rekisteröinti, työntekijöiden määrittäminen, asetuksien muokkaaminen, työvuorosuunnittelu ja raporttien luominen (kuva 3). Kuva 3. Yrityspuolen varauskalenterin päivänäkymä. Yrityspuolen varauskalenterissa näkyvät oleelliset tiedot varauksista. Varauksia voi tarkastella myös yksitellen. Silloin kaikki varaukseen liittyvä tieto on näkyvillä, jolloin sitä voi muokata, tai sen voi siirtää toiselle työntekijälle tai toiseen ajankohtaan. Varauksista voi myös muuttaa tilaa sen mukaan, onko varaus tekemättä, tehty vai eikö kuluttaja saapunutkaan paikalle. Varaukseen voi myös liittää tiedon palvelun ja tuotteen myyntihinnoista. Kalenterissa näkyvät eri värit voivat tarkoittaa myös, että liike on suljettu, työntekijä ei ole töissä, varaus on vain sisäiseen käyttöön, valittu palvelu ei mahdu kyseiseen ajankohtaan tai varaus on vain hetkellinen esivaraus. Muutoin ajankohta on vapaa varattavaksi.

10 6 Varaukseen merkitystä kuluttajasta voi luoda kortin asiakaskortistoon. Jos kuluttaja varaa liikkeestä uudelleen ajan, voidaan uusi varaus liittää suoraan kyseiseen kuluttajaan. Asiakaskortistossa kuluttajaan voidaan liittää myös muuta informaatiota, esimerkiksi sähköpostiosoite. Markkinointi -toiminnossa työntekijä voi hakea asiakaskortistosta ja tehdyistä varauksista kuluttajia haluamillaan ehdoilla. Sen jälkeen valituille kuluttajille voidaan lähettää yhteinen tekstiviesti tai sähköposti. Kuluttajat ovat itse merkinneet rekisteröityessään luvan tekstiviestimainoksien, sähköpostimainoksien, molempien tai ei kummankaan vastaanottamiseen. Jos sähköpostiosoitetta ei ole kirjoitettu asiakasrekisteriin, mutta kuluttaja on itse kirjoittanut sen omiin rekisteröitymistietoihinsa, yritys pystyy lähettämään kuluttajalle sähköpostia, mutta se ei kuitenkaan näe kuluttajan sähköpostiosoitetta. Sähköisen viestinnän tietosuojalain 11. :ssä on määritelty varsin yksityiskohtaisesti, miten kuluttajan yhteystietoja saa käyttää markkinointiin. Esimerkiksi kun kuluttajalta kysytään lomakkeella, saako hänelle lähettää mainoksia, oletuksena kyseinen kohta ei saa olla valittuna. Lisäksi kuluttajalle pitää ilmoittaa, kuinka kauan tietoja käytetään. Kuluttajalla tulee myös olla mahdollisuus peruuttaa antamansa suostumus. (Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 516/2004.) Jos kuluttajalla on puhelinliittymässään palvelutekstiviestiesto, ei rekisteröinti onnistu kyseisestä liittymästä. Näitä tapauksia varten yrityksillä on oma osio palvelussaan, jossa työntekijät voivat tehdä rekisteröitymisen kuluttajan puolesta. Kuluttaja pystyy kuitenkin vastaanottamaan palvelusta tekstiviestejä, vaikka hänen liittymässään olisikin kyseinen esto. Toinen tilanne, jossa rekisteröintiosiota tarvitaan, on kuluttajan unohtaessa salasanansa. Tällöin yritys lähettää kuluttajalle uuden salasanan tekstiviestinä ja vanha salasana poistuu käytöstä. Yritys joutuu aina maksamaan kaikki tekstiviestit, mitä palvelun kautta lähetetään kuluttajalle. Työntekijät -toiminnossa yrityksen johto voi muokata työntekijöiden tietoja. Niitä ovat työntekijän etunimi, kutsumanimi, sukunimi, kuvaus ja se, onko työntekijä vain sisäinen ja näytetäänkö työntekijä esittelysivulla. Lisäksi työntekijälle määritellään työajat, poissaolot ja palvelut. Työajat merkitään joka viikonpäivälle erikseen, mutta

11 7 ne voi myös kumota työvuorosuunnittelulla. Poissaoloilla tarkoitetaan pidempiä poissaolojaksoja, esimerkiksi lomia. Työntekijän palvelut -kohdassa valitaan, mitä ennalta määriteltyjä palveluja työntekijä tekee ja kuinka kauan häneltä menee palvelun suorittamiseen. Asetukset -osiossa määritellään yrityksen yleiset asetukset ja ominaisuudet. Ominaisuuksiin kuuluvat yrityksen yhteystiedot, karttakoordinaatit ja kuvaus. Asetuksia ovat liikkeen aukioloajat, varauksen aukioloajat, palvelut ja noin 20 päälle/pois -asetusta. Palveluiden määrittämisessä kerrotaan palvelun nimi, oletuskesto, ryhmä, ja se onko palvelu vain sisäiseen käyttöön ja onko se käytössä. Palvelut ryhmitellään kolmessa eri tasossa. Ylin taso näkyy välilehtenä, ja se voi olla nimeltään esimerkiksi Kosmetologipalvelut. Sen alla voisi olla Karvanpoisto -ryhmä, jonka alla voisi olla palvelut Vahaamalla, Sokeroimalla tai Laserilla. Työlista -toiminnolla voi suunnitella työntekijöiden työvuoroja, asettaa tietylle työntekijälle tietyt työvuorot kuukausittain ja lopuksi tulostaa paperille lopullisen työvuorolistan. Jos työntekijälle ei määritetä mitään työvuoroa, ottaa ohjelma silloin käyttöön työntekijän määrittelemät työajat. Raportit -toiminnolla voi tulostaa seuraavat raportit haluamalleen aikavälille: Ajanvarausten kehitys, Asiakaslista, Palvelumyyntiraportti ja Myyntiraportti. Ajanvarausten kehitys -raportti kertoo kuluttajien ja työntekijöiden tekemien varausten määrän ja niiden suhteen keskenään. Raporttia voidaan katsella vuosittain, kuukausittain tai viikoittain. Siinä näkyvät tiedot lukuina ja graafisena käyrädiagrammeina. Asiakaslista -raportissa voi tutkia tiettyjen palveluiden kuluttajia. Sen avulla voi löytää suosittuja tai turhia palveluja sekä tutkia, mikä on yhteistä tietyn palvelun tilaajille. Myyntiraporteissa voi tehdä yhteenvetoja palveluiden ja tuotteiden myyntisummista esimerkiksi kirjanpitäjää tai verotusta varten Varajärjestelmä Internet-yhteyksien epävarman luonteen vuoksi Smart Time on kehittänyt Haircut.fi:n yritysasiakkaille varajärjestelmän. Se auttaa tilapäisesti varaustilanteen seuraamista Internet-yhteyden ollessa poikki. Järjestelmä koostuu Smart Timen raporttipalvelimesta,

12 8 yritysasiakkaan sähköpostiohjelmasta ja Internet-yhteydestä niiden välillä. Raporttipalvelimella on MySQL-tietokanta ja Epicor iscala -raportointiohjelma. Haircut.fi-palvelun tietokanta toistetaan tuotantopalvelimelta raporttipalvelimelle reaaliajassa. Puolen tunnin välein iscala luo raportin yrityksen varauskalenterista, muuntaa sen PDF-muotoon ja lähettää sen yritykselle sähköpostin liitetiedostona. Yrityksen sähköpostiohjelma on asetettu hakemaan postit puolen tunnin välein. Jos yrityksen Internetyhteydessä on häiriöitä, voi työntekijä katsoa viimeisimmästä sähköpostistaan, kuka kuluttaja hänelle on seuraavaksi tulossa. 3 VARAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Suurin ongelma nykyisessä järjestelmässä on sen käyttöönotto ja ylläpito. Varajärjestelmän käyttöönotto suoritetaan Smart Timen toimesta samassa yhteydessä, kun yritys koulutetaan Haircut.fi-palvelun yrityspuolen käyttäjäksi. Sähköpostiohjelma laitetaan käynnistymään aina tietokoneen käynnistymisen yhteydessä ja ohjelma hakee automaattisesti saapuneet postit puolen tunnin välein. Joillain yrityksillä sähköpostiohjelma ei myöhemmin käynnisty automaattisesti, jolloin yrityksen sähköpostilaatikko täyttyy nopeasti, eikä uusin varaustieto ole enää saatavilla. Toinen ongelma liittyy järjestelmän yksisuuntaisuuteen. Kun varauskalenteri ei toimi, ei kuluttaja voi varata aikaa puhelimitse. Ongelma on kuitenkin lievä, koska työntekijä voi kertoa tilanteesta ja opastaa kuluttajaa varaamaan ajan Internetistä. 3.1 Vaatimusanalyysi Tehtävän tavoitteena on kehittää yritysasiakkaille vaihtoehtoinen menetelmä varauskalenterin katselemiseen. Menetelmän tulee olla käytettävissä myös Internet-yhteyden ollessa poikki. Kalenteritietojen ei tarvitse olla reaaliajassa tahdistettuja. Kalenterista tulisi kuitenkin pystyä katsomaan vähintään kuluvan päivän varaukset. Varauksissa tulisi olla seuraavat tiedot: varauksen alkamis- ja päättymisaika, varatun palvelun nimi, varattu työntekijä sekä asiakkaan nimi ja puhelinnumero.

13 9 Menetelmän käyttöönotto yritysasiakkaalle tulisi olla mahdollisimman helppo, mieluimmin niin, että asiakas voisi suoriutua käyttöönotosta itse. Käyttöönoton pitäisi onnistua yleisimmillä käyttöjärjestelmillä. Menetelmän kustannuksien tulisi olla asiakkaalle mahdollisimman vähäiset. Ylläpitoon sopivat samat vaatimukset kuin käyttöönottoon. Palvelinpuolen ylläpito saisi myös olla mahdollisimman helppoa ja vähäistä. Vaihtoehtoiselta menetelmältä odotetaan noin 90 prosentin toimintavarmuutta. Täydelliseen toimintavarmuuteen on turha pyrkiä, koska kyseessä on vain varajärjestelmä. 3.2 Järjestelmien kartoittaminen Nykyisen järjestelmän käyttöönottoa voisi helpottaa tekemällä valmiin asennuspaketin. Uuden yritysasiakkaan asennuspaketti luotaisiin automaattisesti sopimuksen pohjalta. Kun asiakas käydään kouluttamassa ohjelmaa varten, allekirjoitetaan samalla palveluun tarvittava sopimus. Kouluttajan pitäisi myös asentaa asennuspaketti koulutuksen yhteydessä. Tällöin asennuspaketti kysyy käyttäjältä mahdollisimman vähän kysymyksiä. Se asentaisi uusimman Internet-selaimen ja sähköpostiohjelman sekä suorittaisi komentojonon, joka laittaa sähköpostiohjelmaan räätälöidyt asetukset paikalleen ja asettaa sen käynnistymään koneen käynnistyksen yhteydessä. Toinen vaihtoehto olisi luopua sähköpostijärjestelmästä ja rakentaa kokonaan räätälöity järjestelmä. Se koostuisi palvelin- ja asiakasohjelmasta. Tällöin asiakasohjelma hakee uudet varaustiedot säännöllisin väliajoin palvelimelta ja poistaa vanhat tiedot. Jos asiakasohjelman ohjelmoisi Javalla, voisi se hyödyntää Java Web Start -teknologiaa, jolloin ohjelman voisi asentaa ja käynnistää suoraan WWW-linkistä. Myös ylläpito olisi helppoa, koska ohjelman saisi päivittymään aina uusimpaan versioon käynnistyksen yhteydessä. Kolmas vaihtoehto olisi tehdä erillinen WWW-sivusto, jossa varaustieto näkyisi niin pienessä koossa, että se olisi helppokäyttöinen kämmenlaitteilla, esimerkiksi kännykällä. Jos yrityksen Internet-yhteys katkeaa, työntekijä voisi tarkistaa varaustilanteen kämmenlaitteensa WWW-selaimella. Menetelmä edellyttää työntekijältä kämmenlaitetta, jossa on tarvittavat Internet-asetukset kunnossa.

14 Valinta Nykyisen järjestelmän heikkous on se, että vanhojen viestien poistaminen jää käyttäjän vastuulle. Mahdollinen asennuspaketin päivitys aiheuttaisi ylimääräisen käynnin asiakkaan luona, joten sen toteuttaminen vaikuttaa vaihtoehtona huonoimmalta. Päädyin kehittämään toista ratkaisua, koska siinä asennus ja ylläpito ovat helppoja. Myös uuden ohjelman kehittäminen on nopeampaa kuin vanhan päivittäminen. Ohjelman automaattiseen käynnistämiseen en ole keksinyt ratkaisua. Uuden järjestelmän etu on se, että sitä voi käyttää rinnakkain vanhan järjestelmän kanssa. Kolmas vaihtoehto ei onnistuisi siksi, että langattomien Internet-yhteyksien siirto- ja kuukausimaksut ovat niin korkeat. Suurin osa pienyrittäjistä ei suostuisi maksamaan niitä ja sivuston käyttöön hyvin soveltuva kämmenlaite maksaa liikaa. 4 UUDEN JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU Suunnittelin uuden järjestelmän työnjakoa Dia-kaavioeditorilla. Editori on avoin, ja sen saa ladattua osoitteesta Uutta järjestelmää varten oli budjetoitu rahaa yhtä uutta palvelinta varten. Se on tarpeellinen, koska tuotantopalvelimet ovat täysin työllistettyjä ja vanhaa raporttipalvelintakaan ei voida ottaa pois käytöstä, ennen kuin uusi järjestelmä on toiminnassa. Uusi järjestelmä koostuu kolmesta eri osapuolesta, joiden väliset suhteet on kuvattu seuraavassa kuvassa 4.

15 11 Kuva 4. Järjestelmän työnjako Helsingissä on tuotantoympäristö, joka huolehtii nykyisen Haircut.fi -sivuston toiminnasta. Siellä on kaksi palvelinta nimeltään www1 ja www2. Palvelimet ovat laitteistoiltaan ja ohjelmistoiltaan identtisiä keskenään. Www1 on pääpalvelin, joka huolehtii koko asiakasliikenteestä ja tietokannasta. Www2 on orjapalvelin, johon tietokanta toistetaan. Orjapalvelin seuraa koko ajan pääpalvelimen vasteaikoja. Jos vasteaika kasvaa liian suureksi, tulkitsee orjapalvelin pääpalvelimen vikaantuneen. Silloin orjapalvelin ottaa automaattisesti pääpalvelimen IP-osoitteen ja jatkaa sen tehtävää. Tilanteesta lähtee heti ylläpitäjälle tekstiviesti. Ylläpitäjä tarkistaa toiminnan ja palauttaa tilanteen ennalleen yöllä, mikäli vika on saatu korjattua siihen mennessä. Mikkelin haarakonttorissa on uusi varatuotantoympäristö. Se sisältää replikoidun tietokannan ja samat ohjelmat kuin tuotantoympäristö Helsingissä. Jos Helsingin tuotantoympäristön molemmat palvelimet menevät epäkuntoon samanaikaisesti, voidaan WWW-liikenne ohjata Mikkelin varatuotantoympäristöön. Koska varatuotantoympä-

16 12 ristöllä on harvoin kuormaa, voi se huolehtia kalenteritietojen varmuuskopioiden lähettämisestä asiakkaan koneelle. Yritysasiakkaan tietokoneeseen on asennettu ohjelma, joka pyytää varatuotantoympäristöltä säännöllisesti kopion kalenteritiedoista. Ohjelma tallentaa tiedon johonkin tiedostoon, jotta tieto ei ole pelkästään keskusmuistin varassa. Yritysasiakas käyttää tuotantoympäristön WWW-ohjelmaa aina kun se on toiminnassa. Vikatilanteen ilmaantuessa tuotantoympäristöissä tai Internet-yhteyksissä, voi yritysasiakas katsoa kalenterin varaukset asennetusta ohjelmasta. Mitään muutoksia varauksiin ei kuitenkaan pystytä tekemään, koska muutoin ne pitäisi saada siirrettyä tuotantoympäristöön. Muutoksien tekeminen saattaisi olla teknisesti mahdollista, mutta sen haasteellisuuden takia se suljetaan pois vaihtoehdoista. Kysyin Smart Timen myyjiltä, mikä olisi hyvä nimi järjestelmälle. Toimitusjohtaja keksi nimeksi SmartSync. Smart viittaa toimitusjohtajan keksimään uuteen Smartkonseptiin. Sync tarkoittaa suomeksi tahdistamista. Tahdistamisella tarkoitetaan yleensä tiedon jakamista kaikista kohteista kaikkiin kohteisiin siten, että kaikki kohteet sisältävät yhtenevän tiedon. Vaikka järjestelmä siirtää tietoa pääasiassa vain toiseen suuntaan, päätettiin siitä käyttää myyvää nimitystä Sync. Smart-konseptiin suunniteltiin samalla myös SmartService ja SmartMarketing osat. SmartService on uusi palvelurakenne, johon on mahdollista liittää muita palveluja ja resursseja osaksi pääpalvelua. Resurssi voi olla esimerkiksi laite, huone tai toinen työntekijä. SmartMarketingosasta on taas suunniteltu kehittyneempää versiota korvaamaan aikaisempi markkinointiosio. Siinä markkinointia voisi seurata enemmän, ja siitä saataisiin tuloksia. Esimerkiksi jos joillekin kuluttajille lähetetään tekstiviesti, millä he ovat oikeutettuja 20 prosentin alennukseen jostakin palvelusta, merkitsee kuluttaja palvelua varatessaan tarjouskoodinsa varauksen yhteyteen, jolloin tarjous astuu voimaan, ja se pystytään tilastoissa yhdistämään oikeaan kuluttajaan. Päätin ohjelmoida asiakasohjelman Javalla, koska se on käyttöjärjestelmäriippumaton ja itse pidän siitä eniten. Java ohjelmointikielen vahvuus on käyttöjärjestelmäriippumattomuus sekä vahva tyyppimäärittely, joka vähentää virheiden todennäköisyyksiä (Horton 2000, 34). Palvelinpuolella teen ohjelmoinnin PHP:llä, koska koko Haircut.fi-

17 13 sivusto on toteutettu sillä. Lisäksi se on helppo ohjelmointikieli, jolla saa nopeasti tuloksia aikaan. 4.1 Toimintojen määrittely Käyttöliittymän toteutus on sitä helpompi tehdä, mitä tarkemmin eri toiminnot on suunniteltu. Aluksi listasin kaikki eri toiminnot, joita käyttäjän täytyy päästä käyttämään. Sitten hahmottelin paperille, miten eri toiminnot pitäisi sijoitella ikkunoihin. Olen hukannut alkuperäisen paperin, johon hahmotelmat on tehty. Alla on kerrottu eri toimintoja, joita ohjelmaan piti tehdä. Asiakasohjelman tulee olla toimiessaan huomaamaton. Ohjelmasta näkyy vain pieni kuvake järjestelmän tarjottimella, joka osoittaa, että ohjelma on käynnissä. Kuvakkeesta saa auki valikon, jossa on seuraavat toiminnot: Kirjaudu, Avaa kalenteri, Tietoja ja Lopeta. Kirjaudu -toiminto avaa uuden ikkunan, jossa on Haircut.fi:n logo ja kentät tunnuksen ja salasanan syöttämistä varten. Ikkunassa on myös Kirjaudu -painike, joka kertoo painettaessa, menivätkö tunnus ja salasana oikein. Mikäli tunnus ja salasana olivat oikein aloittaa ohjelma heti kalenteritietojen lataamisen varatuotantoympäristöstä. Lataus alkaa muutaman minuutin päästä uudelleen, jos edellinen lataus on jo loppunut. Jos lataus ei onnistu, ohjelma yrittää latausta hetken kuluttua uudelleen ilman virheilmoitusta. Avaa kalenteri -toiminto avaa ikkunan joka koostuu varauspuusta ja -taulusta. Varauspuussa varaukset on jaettu vuosi-kuukausi-päivä-työntekijä hierarkian mukaan. Varaustaulu näyttää kaikki varaukset varauspuusta valitun päivän tai työntekijän mukaisesti. Varaustaulun sarakkeina ovat työntekijä (mikäli varauspuusta on päivä valittuna), aika, asiakkaan nimi, asiakkaan puhelin, palvelu, muistiinpanot sekä mahdollisesti muita varaustietoja. Tietoja -toiminto kertoo pienessä ikkunassa yleistietoa ohjelmasta. Siinä kerrotaan ohjelman nimi, versio, käyttötarkoitus, valmistaja ja yhteystiedot tukipalveluihin. Ohjelmassa voisi olla myös mahdollisuus asiakastuen etäyhteyden muodostamiseen. Yri-

18 14 tysasiakkaat ovat usein palomuurien takana, joten yhteys on muodostettava sieltä. Toiminto jätetään kuitenkin vielä tämän projektin ulkopuolelle. Lopeta -toiminto sulkee ohjelman kokonaan, mutta ei poista tiedostoon tallennettuja varaustietoja. 4.2 Tekninen määrittely Varaustietojen hakeminen tapahtuu seuraavasti. Ohjelma lisää salasanaan ennalta tiedetyn suolan, eli muutaman merkin. Sen jälkeen salasanasta otetaan yksisuuntainen MD5-tarkiste (Message-Digest algorithm 5), joka voidaan lähettää palvelimelle. Yhteys palvelimeen on salaamaton ja siksi salasanaa ei voida lähettää sellaisenaan. Ohjelma tekee palvelimelle HTTP-pyynnön, jossa se ilmoittaa tunnuksen ja salasanan tarkisteen. Palvelin tekee salasanalle samat operaatiot kuin asiakasohjelma, eli salasanaan lisätään suola, ja siitä otetaan tarkiste. Tunnuksia ja tarkisteita verrataan keskenään, ja mikäli ne ovat samat, on pyyntö hyväksytty. Palvelin vastaa hyväksyttyyn pyyntöön XML-tiedostolla, jonka se on luonut varaustiedoista. Mikäli pyyntöä ei hyväksytty, tulee vastauksena tyhjä tiedosto (ks. liite). Asiakasohjelma tallentaa XML-tiedoston sellaisenaan ja jäsentää tiedon keskusmuistiin valmiiksi näytettäväksi varauspuussa ja -taulussa XML-tiedoston määrittely XML-tiedostot määritellään perinteisesti DTD-määrittelyllä (Document Type Definition). Modernimpi tapa olisi käyttää tarkempaa XML Schema -määrittelyä, joka kirjoitetaan erilliseen XSD-tiedostoon. Hallitsen paremmin perinteisen määrittelytavan, joten tyydyn käyttämään sitä. Tyyppimäärittelyllä toistuva tieto on pyritty poistamaan. Itse tyyppimäärittelyä ei sisällytetä XML-tiedostoon, koska se on tiedossa sekä palvelimella että asiakasohjelmalla. Elementtien ja niiden ominaisuuksien nimet ovat yksimerkkisiä. Tällä kaikella pyritään pitämään XML-tiedoston koko mahdollisimman pienenä, koska tiedosto tullaan lataamaan palvelimelta suhteellisen usein. DTD-määrittely näkyy kokonaisuudessaan

19 15 seuraavassa kuvassa 5. Määrittelyyn on lisätty kommentit kuvaamaan elementin nimilyhennettä. Kuva 5. XML tiedoston tyyppimäärittely Aikaleimaelementti sisältää tekstinä hetken milloin tiedosto on noudettu ja varauksien päivämäärät elementteinä. Päivämäärät ovat aikaleiman jälkeen tulevia päiviä. Päivämääräelementtejä on vain yksi jokaiselle päivälle mille on tehty varaus. Päiväelementti sisältää päivämäärän tekstinä ja työntekijät elementteinä. Työntekijäelementti toimii vastaavasti kuin päiväelementti, mutta varauksien suhteen. Varauselementti on ensimmäinen elementti millä on enemmän ominaisuuksia. Ylemmillä elementeillä ei ole kuin yksi ominaisuus kullakin ja siksi se tilansäästön kannalta kirjoitetaan suoraan tekstinä. Varauselementillä on pakollisina ominaisuuksina vain aloitus- ja lopetusaika. Varauksella on kaksi totuusarvomuuttujaa: Onko varaus kuluttajan tekemä? ja Saako varauksen siirtää toiselle työntekijälle?. Totuusarvot määritellään lisäämällä tietty kirjain totuusarvo-ominaisuuteen, kun arvo on tosi. Tässä vaiheessa XML-tiedoston koon optimointi tuntui menneen jo liian pitkälle ja aloin miettiä siitä saatavaa todellista hyötyä. Toisaalta ei tarvitse ainakaan myöhemmin pohtia, onko XML-tiedostossa liikaa toistoa, tai hidastavatko pitkät elementtien nimet tiedoston siirtoa ja jäsentämistä. Onhan esimerkiksi XHTML:ssäkin paljon muutaman merkin nimisiä elementtejä. Nyt optimoinnin seuraava askel olisi siirrettävän tiedon vähentäminen tahdistamalla tietokanta ja asiakasohjelma niin, että molemmat muistaisivat aiemmin siirretyn tiedon ja tekisivät siihen vain muutoksia ja lisäyksiä. Kunnollisen tahdistamisen toteutus olisi niin iso projekti, että jätän sen suosiolla toteuttamatta.

20 Oliosuunnittelu Oliosuunnittelussa käytän apuna UML-kieltä (Unified Modeling Language), josta on myöhemmin helppo muodostaa Java-lähdekoodin runko. Suunnittelussa tulisi määritellä ensiksi rajapinnat. Ne helpottavat olioiden suunnittelua, periyttämistä, päivitystä ja laajentamista. En suunnittele ohjelmaan rajapintoja, koska ohjelmasta tulee kuitenkin niin pieni, että siinä ei esiinny samasta oliosta useampaa toteutusta. Mikäli rajapintoja käytettäisiin, olisivat ne osittain samoja mitä palvelinpuolellakin. Palvelimen PHP-koodissa ei kuitenkaan ole määritelty rajapintoja, joten rajapintojen suunnittelu ei ole mielekästä. Ainoa rajapinta mitä käytetään useampaan kertaan on TreeNode (kuva 6). Se kuuluu Javan peruskirjastoihin ja sitä tarvitaan, jotta tietoa pystytään lukemaan puurakenteessa. Kuva 6. Käytettävä rajapinta Puurakenteeseen tulee kolme TreeNode-rajapinnan toteuttavaa oliota jotka on kuvattu kuvassa 7. Oliot periytetään DefaultMutableTreeNode-luokasta, jossa on valmis toteutus puumallille.

21 17 Kuva 7. Tietosäilöoliot Puun juuri pohjautuu XML-tiedoston aikaleimaelementtiin. Työntekijäolio sisältää varauksien tiedot taulukkona. Päiväolio kysyy työntekijäolioilta varaukset ja luo niistä oman taulukon, missä varaukset on ryhmitelty työntekijöittäin. Eli päiväolion taulukossa on yksi sarake enemmän. Työntekijä- ja päiväolioiden taulukot on järjestetty myös aikajärjestykseen. Päädyin myös tekemään muistiinpano-olion, koska sitä ei pysty näyttämään taulukossa yhdessä solussa, vaan sille pitää kehittää poikkeava esitystapa. Poikkeuksia on helpompi käsitellä, jos ne ovat omia olioitaan. Olioita tulee paljon enemmän, mitä edellä on kuvattu. Edellä kuvatut oliot ovat rakenteellisia olioita. Tarvitaan vielä toiminnallisia olioita, mm. XML-tiedoston kyselijä ja jäsentäjä. Graafisia elementtiolioita tulee paljon. Ne ovat kuitenkin yksinkertaisia peruselementeistä periytettyjä olioita, jotka ovat monesti vain valmiiksi alustettuja. Suunnittelun tulisi olla ohjelmistokehityksen suurin työvaihe. En kuitenkaan malta olla siirtymättä koodiin, joten jätän suunnittelun suosiolla vähemmälle ja palaan siihen sitten tarvittaessa uudelleen. 5 SMARTSYNCIN TOTEUTUS Ohjelmistokehityksessä toteutuksen osuuden tulisi kestää prosenttia koko kehitysajasta (Wikipedia 2008, Ohjelmistosuunnittelu). Jos suunnittelu on tehty hyvin,

22 18 on toteutuskin silloin helppoa. Luulen kuitenkin, että tässä projektissa toteutukseen varattu aika kannattaa samantien kaksinkertaistaa. 5.1 Kehitysympäristön valinta Tässä projektissa kehitysympäristöni valinta perustuu seuraavaan periaatteeseen. Kaikkien ohjelmien tulee olla ilmaisia ja toimia Ubuntu Linuksissa, koska en halua maksaa ohjelmista tai käyttöjärjestelmästä. Jos ohjelmat ovat vapaita, on se myös eduksi. PHP-koodin kirjoittamiseen on monia vaihtoehtoja. Ubuntusta löytyy vakiona GNOME-projektin (GNU Network Object Model Environment) graafinen gedit sekä konsoliohjelmat NANO (Nano's ANOther editor) ja VIM (Vi IMproved). Päädyin kuitenkin kirjoittamaan PHP-koodini EMACS:lla (Editor MACroS). EMACS on yksinkertaisen näköinen, mutta monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu tekstieditori. Ohjelmasta on olemassa konsoli ja graafinen versio. Käytän työssäni pelkästään konsoliversiota. Ohjelman ominaisuuksista kertoo paljon seuraava vitsi: EMACS on hyvä käyttöjärjestelmä, mutta siinä on huono tekstieditori. (Linux.fi-wiki, Emacs). Valintani editorin suhteen oli helppo, koska esimieheni sanoi leikkimielisesti: Yrityksemme politiikkaan kuuluu käyttää EMACS:ia. Se on ainoa oikea gurujen työkalu. EMACS:issa ei todellakaan ole pulaa ominaisuuksista. Sen mukana tulee mm. sähköpostiohjelma, monipuolinen kalenteri, laskin, pelejä ja siihen on saatavilla jopa videoeditointilisäosa (Linux.fi-wiki, Emacs). Java-koodin kirjoittamiseen on olemassa kaksi suosittua kehitysympäristöä: Eclipse ja NetBeans. Molemmat ovat ilmaisia, mutta vain Eclipse on vapaa. NetBeans muuttui vapaammaksi version 5.5 myötä, kun se siirtyi SPL-lisenssin (Sun Public License) alta CDDL- (Common Development and Distribution License) ja GPLv2-lisenssien (General Public License) alle, jättäen GPL-lisenssiin kuitenkin Classpath-poikkeuksen (NetBeans 2007, CDDL and GPLv.2 w/classpath Exception). Opinnoissa käytimme NetBeansia ja kotona olen jonkin verran kokeillut Eclipseä. Kokeilujeni perusteella en löytänyt ohjelmien ominaisuuksista paljoa eroavaisuuksia. Valitsin käyttööni NetBeansin, koska siinä on monet toiminnot helpompi tehdä. Esimerkiksi ohjelman ensimmäinen kääntäminen ja ajaminen vaatii Eclipsessä hankalahkon ajoprofiilin luomisen, mutta NetBeans:issä sitä ei tarvitse tehdä ollenkaan.

23 19 Java-kääntäjässä ja luokkakirjastossa on myös kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa. Avointa vaihtoehtoa edustaa GCJ (GNU Compiler for Java) ja siihen kuuluvat kirjastot. Sunin virallinen Javac ja sen kirjastot on Java-ohjelmointialan de facto -standardi, mutta se ei ole avoin. Vuonna 2006 Sun ilmoitti julkaisevansa Javan GPL-lisenssin alaisuudessa sitä mukaa, kun saa tehtyä siihen tarvittavat muutokset (Computerworld Inc 2007, JAVAONE: Sun - The bulk of Java is open sourced). Osa koodista on jo julkaistu. GNU-projektin kirjastoissa on vielä puutteita AWT (Abstract Window Toolkit), Swing ja System Tray -osioissa. Tarvitsen edellä mainittuja osioita, joten minun on pakko valita Sunin ajonaikainen ympäristö. System Tray -ominaisuudet tulivat vasta Javan versiossa 6, joten versiokin rajoittuu uusimpaan. Käytän projektissa myös versionhallintaohjelmaa. Se mahdollistaa ohjelman aikaisempaan versioon palaamisen, jos kehitys menee väärään suuntaan. Versionhallinta on myös kätevä tilanteessa, jossa tuotantoon pitää tehdä virhekorjaus. Jos kehitysversio ei ole toimintakunnossa, ei sitä tarvitse saattaa loppuun, vaan versiohallintaohjelmasta voi ottaa tuotantoversion ulos ja tehdä korjauksen siihen. Myöhemmin korjauksen voi yhdistää kehitysversion kanssa. Versionhallintaohjelmissa on taas käytännössä kaksi vaihtoehtoa: CVS (Concurrent Versions System) ja SVN (SubVersioN). SVN on kehitetty CVS:n pohjalta ja on lähes kaikin puolin parempi. CVS on ehkä helpompi ottaa käyttöön, koska se on yksinkertainen ja toimii yleisimmillä tiedostojärjestelmillä. SVN sisältää oman kolmiulotteisen tiedostojärjestelmän. Siinä ulottuvuudet ovat tiedostoversio kehityshaara säilö. Työpaikallamme on valmiina CVS-palvelin ja kokemusta sen käytöstä, joten päädyin kuitenkin sen käyttöön. 5.2 Ohjelmointi Aloitin ohjelmoinnin PHP-koodin kirjoittamisella. Pyrin ohjelmoimaan mahdollisimman virheetöntä koodia. Varmaan kaikki ohjelmoijat pyrkivät virheettömyyteen, mutta tarkoitan tässä sitä, että en jätä havaitsemiani virheitä testausvaiheeseen, vaan pyrin korjaamaan ne samantien. PHP-koodia kirjoitettaessa pitää huomioida sen heikko tyypitys, ettei se aiheuta virheitä (Zandstra 2001, 50 51).

24 20 Ohjelmoinnin ulkoasussa on melkein yhtä monta tapaa kuin on ohjelmoijiakin. Koodin ulkoasun ei pitäisi vaikuttaa mitenkään käännettävään ohjelmaan, mutta selkeä ulkoasu auttaa ymmärtämään koodia helpommin. Smart Timella on omat Coding Standards ohjeet PHP:n suhteen, joita pyrin noudattamaan Palvelinohjelman ohjelmointi PHP:llä Ensiksi muodostan yhteyden tietokantaan. Tietokanta on samalla koneella kuin Webpalvelinkin. Kirjoitin kaikki asetukset yhteen erilliseen tiedostoon (config.inc). Jos asetuksia halutaan muuttaa, niin riittää, että muutetaan niitä yhdestä tiedostosta, eikä tarvitse kahlata koko ohjelmakoodia läpi. Toiseen tiedostoon (smartsync.php) tulee varsinainen logiikka. Se jaettaisiin normaalisti eri tiedostoihin ja vain tarvittava logiikka liitettäisiin sivulle, joka vastaanotti pyynnön. Logiikkaa on vähän ja lähes kaikkea tarvitaan jokaisessa sivulatauksessa, joten kirjoitan kaiken logiikan samaan tiedostoon. Palvelimen prosessi on kuvattu liitteessä ja se alkaa itseasiassa jo palomuurista. Palomuuri tarkistaa, onko pyytäjän IP-osoite sulkulistalla. Jos on, pudotetaan kaikki samasta osoitteesta tulevat paketit. Mikäli pyyntö on jotain muuta tyyppiä kuin HTTP GET tai jos parametreja puuttuu, oletetaan että kyseessä on murtautumisyritys ja pyytäjän IP-osoite lisätään sulkulistalle. Palvelimella on erillinen ajastettu prosessi, joka ajaa sulkulistan sisällön palomuurin sääntöihin. Jos pyyntö on päässyt todentamiseen asti, tarkistetaan siitä tunnus ja salasana. Todentamisesta kirjoitetaan aina merkintä lokiin. Loki koostuu kahdesta taulusta, synclogista ja syncdetailista. SyncDetailissa on kentät id, ip, username, loggedin, clientver, javaver, osname, osver ja osusername. SyncLogissa on vain detailid ja timestamp -kentät. Kahden taulun idea on siinä, että kun kyselyitä tulee monta samoilla tiedoilla, tallennetaan pyytäjän tiedot vain kerran ja eri pyynnöistä säilytetään erikseen vain aikaleima. Lokista on tarkoitus seurata, millä asiakkailla kalenterin varmuuskopiointi toimii, ja millä on ollut ongelmia toimintakuntoon saamisessa. Ongelmatilanteissa on myös helppo tarkistaa, missä käyttöjärjestelmän ja Javan ajonaikaisen ympäristön versiossa ongelma ilmenee.

25 21 Seuraavaksi alkaa varakalenterin muodostaminen. Tarvittavat varauksien tiedot sijaitsevat tietokannassa kaikkiaan seitsemässä taulussa. Sain muodostettua yhden SQLlauseen, jolla tietyn asiakkaan kaikki tulevat varaukset saa haettua kerralla (kuva 8). Kuva 8. SQL-lause varaustietojen hakemiseen. Varauskyselyä rakennettaessa oli huomioitava, että perutut varaukset ja esivaraukset jäävät haun ulkopuolelle. Esivaraus on viiden minuutin pituinen varaus, joka luodaan varauksen tekovaiheessa ennen varsinaisen varauksen hyväksymistä. Esivarauksella estetään se, ettei toinen käyttäjä pääse varaamaan aikaa sille ajalle jota toinen on juuri varaamassa. Kyselystä olisi voinut tehdä yksinkertaisemmankin, mutta tavoitteena on hakea mahdollisimman valmista tietoa. Tällä vähennetään tiedon siirto- ja jälkikäsittelytarvetta. Tiedon siirtämisen vähyys korostuu, jos tietokanta siirretään esimerkiksi eri tietokoneelle. Lopuksi saatu vastaus muutetaan XML muotoiseksi vastaukseksi ja lähetetään edelleen asiakaskoneelle. XML-tiedoston muodostamisessa on ainakin samat menetelmät kuin sen jäsentämisessäkin, eli DOM (Document Object Model) ja SAX (Simple API

26 22 for XML). DOM-mallissa jokaisesta elementistä tehdään olio. Olio on puumallinen ja sitä voidaan muokata missä vaiheessa tahansa. SAX-mallissa elementit luodaan siinä järjestyksessä, kuin ne esiintyvät asiakirjassa. Muodostan XML-tiedoston SAX-mallin mukaisesti, koska se tarvitsee vähemmän muistia ja on nopeampi. SAX-malli soveltuu paremmin myös sen takia, että XML vastausta ei tarvitse muokata palvelimessa Asiakasohjelman ohjelmoiminen Javalla Asiakasohjelmasta pitää näkyä heti käynnistyksen jälkeen vain kuvake järjestelmän tarjottimella. Javan järjestelmän tarjotin tunnetaan samalla nimellä vain KDE-työpöydällä (K Desktop Environment). GNOME-työpöytä käyttää ilmoitusalue -nimeä ja Windows tuntee sen tehtäväpalkin tila-alueena. [ Aloitin ohjelman tekemisen PNG-kuvan (Portable Network Graphics) luomisella GIMP (GNU Image Manipulation Program) kuvankäsittelyohjelmalla. Ongelmaksi muodostui kuvan koko. Tutkin kuvien kokoa ottamalla kuvakaappauksia muiden ohjelmien kuvakkeista Ubuntussa ja Windows XP:ssä. Ubuntussa kuvakkeiden leveys ja korkeus on oletuksena 25 pikseliä, kun taas Windowsissa se on 16 pikseliä. Tein kuvakkeen Windowsin oletuskoon mukaisesti, koska Windows-käyttäjiä on todennäköisesti enemmän. Ohjelmassa kuvakkeen liittäminen tarjottimelle onnistui helposti. Ohjelmaan piti lisätä testiä varten pieni viive, jotta kuvakkeen ehti nähdä. Testattaessa koodia Ubuntussa kuvake venyi samaan mittaan kuin muutkin kuvakkeet. Seuraavaksi kuvake tarvitsi ponnahdusvalikon, joka sisältää kohdat: Kirjaudu, Avaa kalenteri, Tietoja ja Lopeta. Ponnahdusvalikkoa lisätessäni huomasin, että tarjotinolioon ei pystynytkään lisäämään Swing-luokan valikkoa, vaan AWT-valikon. Lopputuloksena valikon ulkoasu on hieman karu, eikä se ole yhdennäköinen muiden tulevien elementtien kanssa. Kirjaudu -valinnalle loin oman ikkunan Swing-kirjaston elementeistä. Kirjaudu painikkeen tehtävä on muodostaa ensimmäinen HTTP-pyyntö palvelimelle. Mikäli pyyntö onnistuu, sulkeutuu ikkuna ja ohjelma jatkaa toimintaansa taustalla. Mikäli se epäonnistuu, näytetään virheikkuna ja aloitetaan alusta (kuva 9).

27 23 Kuva 9. Kirjautumisikkuna HTTP-pyyntöä varten tein Poller-olion. Poller lisää salasanaan suolan ja muodostaa siitä tarkisteen. Tarkiste lisätään HTTP-pyyntöön käyttäjätunnuksen ja asiakaskoneen muiden tietojen lisäksi. Mikäli pyyntö onnistuu, tallentaa ohjelma tunnuksen ja salasanan Javan virtuaalikoneen (JVM) rekisteriin ja käynnistää erillisen säikeen, joka käy tekemässä pyynnön palvelimelle kahden minuutin välein. Säie käynnistetään myös silloin, kun JVM:n rekisteristä löytyy tunnus ja salasana ohjelmaa käynnistettäessä. Kirjautumistietoja ei näin ollen tarvitse kirjoittaa joka käynnistyksen yhteydessä. Poller tallentaa vastauksen smartsync.xml tiedostoon käyttäjän kotihakemistoon. Jos varausikkuna on avoinna, ilmoittaa Poller sille, että uusi XML-tiedosto on tallennettu. Varausikkuna kutsuu Parser-oliota jäsentämään XML-tiedoston puumallin mukaisiksi varausolioiksi. Varauspuun sisältö jaetaan varausikkunassa kolmeen osaan. Alhaalla tilapalkissa kerrotaan viimeisimmän pyynnön aikaleima. Vasemmalla näkyvät varauksien päivämäärät ja työntekijät puuelementissä. Oikealla varauksien loput tiedot taulukkoelementissä. Taulukon mallin luominen oli haasteellista, koska siinä sarakkeiden määrä vaihteli riippuen siitä, oliko puuelementistä valittuna päivämäärä vai työntekijä. Lisätieto- ja muistiinpanosoluille tein omat esitys- ja muokkausoliot. Esitysolio näyttää painonapin, jota painamalla muokkausolio luo uuden ikkunan, jonka sisältönä on solun teksti. Ikkunan sulkeminen ei tee muuta kuin piilottaa ikkunan. Ohjelma toimii taustalla normaalisti, oli ikkuna sitten näkyvissä tai piilossa. Seuraavassa kuvassa 10 on erään asiakkaan varausikkuna avoinna taustalla, ja yhden kuluttajan muistiinpanot näkyvillä erillisessä ikkunassa.

28 24 Kuva 10. Varausikkuna sekä yhden varauksen muistiinpanot avattuna. Lopuksi ohjelman ponnahdusvalikkoon piti lisätä vielä Tietoja ja Lopeta -valinnat. Tietoja -valinta avaa pienen ikkunan johon tiedot on kirjoitettu HTML-tekstinä (kuva 11). Tekstissä oleva linkki avaa oletussähköpostiohjelman, joka aloittaa uuden viestin luomisen ja lisää vastaanottajaksi Lopeta -valinta keskeyttää Poller-olion toiminnan ja lopettaa ohjelman. Kuva 11. Tietoja ohjelmasta ja tekijän yhteystiedot. Kun ohjelma oli valmis, piti se saada käynnistymään Java Web Start -teknologialla suoraan Internetistä. Siinä ohjelmaa varten pitää luoda JNLP-tiedosto (Java Network Load Protocol), joka on kuvattu seuraavassa kuvassa 12.

29 25 Kuva 12. XML-muotoinen JNLP-tiedosto. JNLP-tiedostossa on tietoja ohjelman valmistajasta, sijainnista, kohdekoneelta edellytettävästä Java virtuaalikoneesta sekä siihen tarvittavista oikeuksista ja päivitystavasta. Ennen kuin Java Web Start käynnistää ohjelmaa, tarkistaa se onko kohdekoneessa asennettuna riittävän uusi Java virtuaalikone. Jos se on liian vanha, kehottaa Java Web Start asentamaan uudemman ennen ohjelman käynnistystä. Ohjelmaa varten piti luoda sertifikaatti ja ohjelman JAR-tiedosto (Java ARchive) piti allekirjoittaa sillä. Java Web Start vaatii allekirjoitetun JAR-paketin ja käyttäjän hyväksymään sen, ennen kuin se antaa ohjelmalle täydet oikeudet käyttää kohdekoneen kaikkia laitteita. Java Web Start varoittaa varmentamattomasta sertifikaatista, koska luomani sertifikaatti ei ole minkään tunnetun tahon varmentama. Varmennettuja sertifikaatteja myöntää vain muutama yritys maailmassa ja siksi niiden hinnat ovat tuhansia euroja. Smart Timella on tarkoitus ostaa sellainen jossain vaiheessa, mutta vielä sitä ei nähdä kannattavaksi. Seuraavassa kuvassa 13 on näytetty varoitusikkuna, mikä johtuu kyseisestä varmentamattomasta sertifikaatista.

30 26 Kuva 13. Java Web Start kysyy käyttäjältä luottamusta sertifikaattiin. JAR ja GIF -tiedostot piti sijoittaa JNLP-tiedostossa ilmoitetuille paikoille palvelimella. Seuraavaksi palvelimelle lisättiin WWW-sivu, jossa oli linkki JNLP-tiedostoon. Kun kaikki tiedostot olivat paikallaan, pystyi ohjelman käynnistämään suoraan linkistä. 5.3 Testaus Testasin palvelinkoodin toiminnan ennen kuin olin edes aloittanut asiakasohjelman tekemistä. Muodostin WWW-selaimella sopivan HTTP GET -pyynnön käsin kirjoittamalla. Vastaus tuli ilman sisennystä ja tyhjiä merkkejä, eli yhtenä rivinä. Käyttämäni Mozilla Firefox -selain osaa kuitenkin sisentää vastauksen helposti luettavaan muotoon. Sisennystä on siis turha lisätä vastaukseen, koska kukaan ei testaamisen jälkeen vastausta silmämääräisesti tarkistele ja se lisäisi vain turhaan vastauksen pituutta. Asiakasohjelmaa testasin aina kun sain jonkun olion tehtyä. Etenkin graafisia olioita sai testata useasti, koska niiden näkyminen ei aina ollut oletetunlainen. Moniin Swingolioihin pystyy suoraan kirjoittamaan HTML-koodia. Oli kuitenkin yllätys, etteivät oliot ymmärrä lainkaan XHTML-koodia. Kun sain ohjelman perusominaisuuden toimimaan, tein siitä alpha-version. Sitä testasivat Smart Timen omat työntekijät. Testaamista varten Haircut.fi:ssä on kuvitteellinen Esittelykampaamo, johon omat työntekijät tekivät varauksia. Testauksesta saamani palautteen mukaan korjasin ja kehittelin olemassa olevia ominaisuuksia sekä lisäsin muutaman lisää. Kaikki korjaukset ja kehitykset liittyivät graafiseen käyttöliittymään