Akseli 2/2012. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄ E S TÖ T YÖ S S Ä K ÄYNTI JA YRIT YKSE T. S e u t u y hteistyö

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ S S Ä K ÄYNTI JA YRIT YKSE T A S U M I N E N HY V I N V O I N T I TA LO U S O R I G O S S A : S e u t u y hteistyö Akseli 2/212 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 2/212 Väestö 1 Työllisyys 6 Työssäkäynti ja yritykset 8 Asuminen 9 Hyvinvointi 13 Talous 15 Origossa: Seutuyhteistyö 2 Ajankohtaista 24 Julkaisuja ja tutkimuksia 26 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen tueksi ja osoittaa kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Akselin sähköinen julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tarkasteltavia aiheita ovat väestö, väestön muutokset, työllisyys, työssäkäynti ja yritykset, asuminen, hyvinvointi ja talous. Tämän julkaisun origossa tarkastellaan Orivesi Tampere sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamista ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien seutuyhteistyön tuloksia ja tulevaisuuden haasteita. Julkaisuissa ja tutkimuksissa esitellään Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalon MBA tutkimus Ateriapalvelujen toimintamallin kehittäminen ja Päivähoidon ja perusopetuksen kehityspäällikkö Leena Viitasaaren MBA tutkimus Asiakaslähtöisyys lasten ja nuorten palveluprosesseissa. Ajankohtaisia asioita ovat mm. Vuoreksen asuntomessut. Kannen kuva: Kuvat: Suihkukaivoveistos Kevät, Pyynikin kirkkopuisto Risto Latva Ari Järvelä, Aino Järventausta ISSN-L ISSN Tampere

3 AKSELI 2/212 Väestö Muuttoliike 2-luvulla kotimainen ja ulkomainen muuttoliike Väestönkasvu neljännesvuosittain IV nelj. III nelj. II nelj. I nelj. Kokonaismuutos Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 212* VÄESTÖ Vuoden 211 väestönkasvu edellisvuotta suurempaa Tampereen virallinen väkiluku oli Väkiluku kasvoi edellisestä vuodesta henkilöä eli,9 prosenttia. Väestönlisäys oli suurempaa kuin edellisenä vuonna ja suurempaa kuin keskimäärin vuosina Vuoden 211 väestönlisäys perustui lähes yhtä paljon luonnolliseen väestönlisäykseen, kotimaiseen nettomuuttoon sekä ulkomailta tulleiden muuttovoittoon. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 646 henkilöä, kotimainen nettomuutto oli 735 henkilöä ja ulkomainen nettomuutto 618 henkilöä. Uusia tamperelaisia syntyi vuoden 211 aikana henkilöä, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta enemmän kuin aiemmin 2-luvulla. Korkean syntyvyyden lisäksi myös Tampereelle muista kunnista muuttaneiden määrä oli suurta. Tulomuuttajia oli henkilöä eli enemmän kuin koskaan 2-luvulla. Toisaalta myös Tampereelta muihin kuntiin muuttaneiden määrä oli aiempaa suurempaa, heitä oli Kuntien välinen nettomuutto (735) jäi näin ollen reilusti 2-luvun alun vuosien luvuista, jolloin Tampereelle muuttaneita oli noin 1 5 henkilöä enemmän kuin Tampereelta muihin kuntiin muuttaneita. Tammi-maaliskuussa 212 tamperelaisten määrä kasvoi ennakkotietojen mukaan 164 asukkaalla. Ennakkoväkiluku oli maaliskuun lopussa Väestönkasvu oli hieman suurempaa kuin edellisen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Väkiluku kasvoi lähinnä luonnollisen väestönmuutoksen seurauksena sillä syntyneitä oli 16 henkilöä enemmän kuin kuolleita. Myös ulkomainen nettomuutto lisäsi asukkaiden määrää, kun taas Tampereelta muutettiin enemmän muihin kuntiin kuin muista kunnista Tampereelle. Tampereelta muutetaan Helsinkiin ja kaupunkiseudulle Tampere menettää edelleen väestöä erityisesti Helsinkiin ja Tampereen kehyskuntiin, joista varsinkin Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Tampereen muuttotappio kaupunkiseudun kehyskuntiin oli vuonna 211 yhteensä henkilöä, mikä oli 295 vähemmän kuin vuonna 21. Viimeksi Tampere on menettänyt asukkaita näin vähän kaupunkiseudulle vuonna 2. Muualta Pirkanmaalta muutti Tampereelle 27 henkilöä enemmän kuin Tampereelta muualle Pirkanmaalle. Tampereelle muutettiin eniten Hämeenlinnasta, Jyväskylästä, Lahdesta ja Oulusta.

4 2 AKSELI 2/212 Väestö Nettomuutto iän mukaan 211 Yli 64-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Alle 15-vuotiaat Opiskelijoita ja työttömiä muuttaa Tampereelle, lapsiperheitä pois Vuonna 211 Tampereelle muutti yhteensä henkilöä enemmän kuin sieltä pois. Suurin osa Tampereelle muuttaneista henkilöistä oli opiskelijoita ja sen vuoksi iältään nuoria vuotiaiden nettomuutto oli henkilöä, mikä oli kuitenkin viime vuosia hieman vähemmän. Toisaalta myös ikääntyviä ihmisiä ja työttömiä muuttaa Tampereelle. Tampereelta muuttaa edelleen pois erityisesti lapsiperheitä, mutta kuitenkin vähemmän kuin viime vuosina. Vuonna 211 alle 15-vuotiaiden muuttotappio oli 484 henkilöä, kun vielä vuonna 28 määrä oli 739 henkilöä. Keskiasteen koulutettuja muuttaa Tampereelle Vuonna 29 Tampereelle muutti eniten keskiasteen koulutuksen saaneita. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lähtömuutto on sen sijaan tulomuuttoa suurempaa. Kaupunkiseudun kehyskunnissa korkea-asteen koulutuksen saaneiden nettomuutto on kuitenkin positiivista, joten korkeakoulutettua työvoimaa jää asumaan Tampereen työssäkäyntialueelle. Tulot, /vuosi yli Ei tuloja Kotimainen muuttoliike tulojen mukaan 211 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Henkilöä Tampereelta pois muuttavilla tulot suuremmat kuin tulomuuttajilla Tampereelta pois muuttavien työllisten keskimääräiset tulot ( euroa) olivat vuonna 29 edelleen suuremmat kuin Tampereelle muuttavien työllisten tulot (24 21 euroa). Tampere menetti verotettavina tuloina yhteensä 28,3 miljoonaa euroa. Menetys oli 6,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 28. Kaupunkiseudun kehyskuntien yhteenlaskettu tulokertymä oli sen sijaan positiivinen 33,9 miljoonalla eurolla. Myös kehyskuntien tulokertymä pienentyi vuodesta 28, menetys oli yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. Ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti Vuonna 211 alle 7-vuotiaita lapsia oli Tampereen väestöstä 7 prosenttia. Alle kouluikäisten lasten määrä on ollut kasvussa viime vuodet ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 231 henkilöä. Samalla kouluikäisten eli 7 15-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt. Vuodessa heidän määränsä vähentyi 181 henkilöllä.

5 AKSELI 2/212 Väestö 3 Väestö ikäryhmittäin miehet naiset Ruotsinkielinen ja vieraskielinen väestö suurissa kaupungeissa 211 Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Koulutusaste 2-luvulla, % Tampereen ikärakenne vanhenee. Vuodessa 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi henkilöllä, mikä on huomattavasti enemmän kuin viime vuosina. 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä oli vuoden lopussa 16,8 prosenttia, kasvua edellisestä vuodesta oli,5 prosenttiyksikköä. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja 1 vuotta täyttäneitä tamperelaisia oli vuonna 211 ennätysmäärä, 24 henkilöä. Vuonna 211 sataa työikäistä kohden Tampereella oli 43 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Koko maassa väestöllinen huoltosuhde oli 53. Tampereen huoltosuhde oli Suomen kunnista toiseksi alhaisin Helsingin (41) jälkeen, mutta sen ennakoidaan kasvavan lähitulevaisuudessa ikäihmisten määrän kasvaessa. Venäjä yleisin vieras kieli, persia ja viro yleistyivät eniten Vuoden 211 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli Tampereella 12 henkilöä eli 5,6 prosenttia koko väestöstä. Kuudesta suurimmasta kaupungista Tampereen vieraskielisten osuus koko väestöstä on toiseksi pienin Oulun (3,2 %) jälkeen. Helsingissä vieraskielisiä oli eniten, 11,5 prosenttia. Tampereella yleisin vieras kieli oli venäjä, jota puhui äidinkielenään henkilöä. Ruotsia puhui henkilöä, arabiaa 1 21, viroa ja englantia 758, persiaa 756 ja kiinaa 518 henkilöä. Vuodessa eniten kasvoi persiaa ja viroa äidinkielenään puhuvien määrä. Tampereella asui vuoden 211 lopussa ulkomaan kansalaista, mikä oli 644 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaan kansalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut 2-luvulla. Yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä, Viro, Irak, Intia, Afganistan ja Kiina. Vuodessa eniten yleistyneet kansalaisuudet olivat suuruusjärjestyksessä Viro, Afganistan, Iran, Irak ja Somalia. 8 7 Tutkinnon suorittaneita Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita Tamperelaisten koulutusaste kasvaa Vuonna vuotta täyttäneistä tamperelaisista 72,9 prosenttia oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon, mikä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin (67, %) ja hieman enemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin (71,3 %). Kasvua edelliseen vuoteen oli,6 prosenttiyksikköä. Ylemmän korkea-asteen koulutuksen saaneita oli sen sijaan vähemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin, 1,6 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Osuus on kuitenkin kasvanut koko 2-luvun, ja kasvua edellisestä vuodesta oli,4 prosenttiyksikköä.

6 4 AKSELI 2/212 Väestö Kaupunkiseudun kuntien kasvu vuonna 211 Kangasala Väestönkasvu vuonna 211 Väestönkasvu keskim. vuodessa Kasvuprosentti 211, asteikko oikealla Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-maaliskuussa 212 % 5, 4, 3, 2, 1,, -1, Kaupunkisedun kasvu hieman edellisvuotta suurempaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 211 lopussa Väkiluku kasvoi edellisen vuoden lopusta henkilöä eli 1,1 prosenttia. Kasvu oli hieman suurempaa kuin vuotta aiemmin mutta pienempää kuin keskimäärin 2-luvulla. Kaupunkiseudun kunnista suhteellisesti suurinta väestönkasvu oli edelleen Pirkkalassa, 3,1 prosenttia. Pirkkalan kasvu oli kuitenkin pienempää kuin vuonna 21. Myös Lempäälän kasvutahti hidastui, mutta väestönlisäys oli silti 1,5 prosenttia. Ylöjärvellä ja Nokialla kasvutahti kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna ja vuonna 211 molemmissa suhteellinen väestönmuutos oli yli 1 prosenttia. Myös Kangasalan, Tampereen ja Vesilahden suhteellinen väestönkasvu oli suurempaa kuin edellisenä vuonna, mutta kasvu jäi alle 1 prosentin. Vain Orivedellä väkiluku pieneni. Ylöjärvi +174 Tampere +164 Pirkkala +16 Lempäälä +156 Nokia +55 Kangasala +5 Vesilahti +34 lkm % 7 Muutos vuonna Orivesi -8 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Suurten kaupunkien kasvu vuonna 211 Muutos keskimäärin vuodessa Muutos 211,%, asteikko oikealla Vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä kaupunkiseudun väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 785 henkilöllä. Kasvu oli 116 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden tammi-maaliskuussa. Syntyneitä oli 316 henkilöä enemmän kuin kuolleita, ja seudulle muuttaneita 469 henkilöä enemmän kuin pois muuttaneita. Määrällisesti eniten kasvoi Ylöjärvi, 174 henkilöllä. Lähes yhtä paljon kasvoi myös Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän väkiluku. Suhteellisesti suurinta väestönkasvu oli alkuvuonna kuitenkin Pirkkalassa (,9 %) ja Vesilahdella (,8 %). Suurten kaupunkien kasvu edellisvuotta suurempaa Väestönkasvu keskittyy edelleen suurimpiin kaupunkeihin. Vuonna 211 kymmenen suurinta kaupunkia jatkoivat kasvuaan Kouvolaa lukuun ottamatta. Vuoden 211 väestönkasvu oli vuosien keskimääräistä muutosta suurempaa lähes kaikissa suurissa kaupungeissa Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola Suhteellisesti eniten kasvoi Espoon väkiluku, 1,8 prosenttia. Seuraavaksi eniten kasvaneen Oulun suhteellinen kasvu oli 1,6 prosenttia ja Vantaan 1,5 prosenttia. Vaasassa väkiluku kasvoi 1,4 prosenttia. Myös Helsingissä kasvu oli yli yhden prosentin ja Jyväskylässäkin 1, prosenttia. Tampereen suhteellinen kasvu (,9 %) oli Suomen suurimmista kaupungeista vasta seitsemänneksi suurinta yhdessä Rovaniemen kanssa.

7 AKSELI 2/212 Väestö 5 Helsinki Espoo +66 Vantaa +619 Oulu +325 Jyväskylä +195 Kuopio +18 Tampere +164 Turku +151 Lahti +83 Kouvola -76 Suurten kaupunkien kasvu tammi-maaliskuu 212 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Määrällisesti eniten väestön määrä kasvoi Helsingissä, henkilöllä. Espoossa väkiluku kasvoi ja Vantaalla henkilöllä. Myös Oulussa (2 238) väestön määrä kasvoi Tamperetta (1 951) enemmän. Vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä suurista kaupungeista kasvoivat eniten pääkaupunkiseudun suuret kaupungit. Myös Oulun, Jyväskylän ja Kuopion väestömäärät kasvoivat Tamperetta enemmän. Helsingin, Kuopion, Turun ja Lahden väestönkasvu johtui lähtömuuttoa suuremmasta tulomuutosta, kun taas Espoossa, Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella korkea syntyvyys oli suurin syy väestönkasvuun. Tampereen seutukunnan suhteellinen kasvu kolmanneksi suurinta Vuonna 211 suurista seutukunnista kasvoi määrällisesti selvästi eniten Helsingin seutukunta, jossa väestönlisäys oli henkilöä. Tampereen seutukunnan väestönkasvu oli seuraavaksi suurin, henkilöä. Oulun seutukunnan määrällinen kasvu oli kolmanneksi suurinta. Suhteellinen väestönkasvu oli sen sijaan Oulun seudulla (1,4 %) kaikkein suurinta. Tampereen seutukunnan kasvu oli suhteellisesti kolmanneksi suurinta yhdessä Jyväskylän kanssa. Vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä väestönkasvu jatkui vuoden 211 tapaisesti: suurinta kasvu oli Helsingin seutukunnassa (3 419 henkilöä), toiseksi suurinta Tampereen seutukunnassa (754) ja kolmanneksi suurinta Oulun seutukunnassa (552). Suhteellinen kasvu oli niissä kaikissa,2 prosenttia. Väestön määrä väheni hieman Porin ja Lahden seutukunnissa. Tilastotietoja aihealueittain toimintaympäristödiasarjoissa Loorassa ja osoitteessa: tilastotjatutkimukset/tiedotteetaihealueittain.html Väestö ja väestönmuutokset Muuttoliike ja muuttajien taustatiedot Kielet ja kansallisuudet Koulutus ja tutkimus

8 6 AKSELI 2/212 Työllisyys % Työttömyysaste, nelj. vuosi Tampere Koko maa Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyys vähentyy edelleen Työttömyys vähentyi selvästi vuonna 211. Vuoden lopussa Tampereen työttömyysaste oli 12,8 prosenttia, joka oli 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin joulukuussa 21. Työttömyyden vähentyminen ei ollut kuitenkaan enää yhtä voimakasta kuin vuotta aiemmin. Tampereen työttömyysaste laski silti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Työllisyys on kehittynyt myönteisesti myös vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä. Maaliskuun 212 lopussa Tampereella oli lomautetut mukaan lukien yhteensä työtöntä työnhakijaa ja työttömyysprosentti oli 12,. Työttömien määrä vähentyi alkuvuoden aikana lähes 8 henkilöllä. Työttömien osuus työvoimasta laski edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 1, prosenttiyksikköä. Työttömyys vähentyi myös huhtikuussa, jolloin työttömyysaste oli 11,8 prosenttia. Pirkanmaalla työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 1,1 prosenttia eli,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin samaan ajankohtaan. Alhaisin työttömyysaste oli Vesilahdessa, jossa työttömiä oli 5,9 prosenttia työvoimasta. Korkein työttömyysaste, 12,1 prosenttia, oli Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Koko maassa työttömänä oli maaliskuussa 9,3 prosenttia työvoimasta, joka oli vain,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, maaliskuu 15 % Tampere Orivesi 4 Nokia Ylöjärvi 3 Kangasala 2 1 Pirkkala Lempäälä Vesilahti Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Maaliskuun lopussa Tampereen kaupunkiseudun työttömyysaste oli 1,6 prosenttia. Tampereen työttömyysaste oli edelleen kaupunkiseudun korkein. Oriveden työttömyysaste oli toiseksi korkein, 1,8 prosenttia. Lempäälän työttömyysaste on laskenut edellisen vuoden maaliskuusta kaikkein eniten, 1,1 prosenttiyksikköä. Myös Tampereella ja Vesilahdessa työttömyys vähentyi lähes yhtä paljon. Pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työttömien määrät vähentyneet Vuonna 211 nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä yli 5-vuotiaiden työttömyys vähenivät Tampereella kuudesta suurimmasta kaupungista määrällisesti kaikkein eniten. Työllisyyden myönteinen kehitys jatkui myös alkuvuonna 212 muiden paitsi nuorisotyöttömyyden osalta. Nuorisotyöttömyyden väheneminen jatkui vielä ensimmäisen neljänneksen ajan, mutta huhtikuussa tilanne muuttui. Silloin alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Tampereella henkilöä, joka oli 16 enemmän kuin vuotta aiemmin samaan ajankohtaan.

9 AKSELI 2/212 Työllisyys Alle 25-vuotiaat, yli 5-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, maaliskuu yli 5-vuotiaat yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat Suurten kaupunkien työttömyysaste, maaliskuu % Oulu Turku Tampere Vantaa Helsinki Espoo Suurten seutukuntien työttömyysaste, maaliskuu % Lahden seutukunta Oulun seutukunta Jyväskylän seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta 1 Koko maa Helsingin seutukunta Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Yli 5-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vuoden 212 maaliskuussa henkilöä. Heitä oli 16 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli ensimmäisellä neljänneksellä lähes saman verran kuin ikääntyneitä työttömiä, henkilöä. Heidän määräänsä vähentyi kuitenkin vuoden takaisesta enemmän, 41 henkilöä. Maaliskuussa Tampereen työttömistä oli miehiä noin 57 prosenttia. Myös koko maassa miesten työttömyys on naisia suurempaa, sillä työttömistä työnhakijoista oli jopa 6 prosenttia miehiä. Tampereella työttömyys vähenee muita suuria kaupunkeja nopeammin Maaliskuussa Tampereen työttömyysaste oli kuuden suurimman kaupungin kolmanneksi korkein. Korkein se oli Oulussa, 13, prosenttia. Selvästi voimakkainta työttömyyden väheneminen on ollut edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna Tampereella, jossa työttömyysaste laski 1, prosenttiyksikköä. Seuraavaksi eniten eli,2 prosenttiyksikköä työttömyysaste pienentyi Turussa. Vantaalla työttömyysaste pysyi samana ja Oulussa se nousi,4 prosenttiyksikköä. Tampereen seutukunnan työttömyysaste neljänneksi korkein Suurista seutukunnista työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli suurin Lahden seutukunnassa, jossa työttömyysaste oli maaliskuussa 12,2 prosenttia. Tampereen seutukunnassa oli neljänneksi suurin työttömyysaste (1,5 %) ja siellä myös työttömyys vähentyi nopeimmin vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien osuus työvoimasta oli tavalliseen tapaan pienin Helsingin seutukunnassa, 6,7 prosenttia. Työttömyys vähentyi edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna muissa suurissa seutukunnissa paitsi Oulun ja Jyväskylän seutukunnissa. Tilastotietoja aihealueittain toimintaympäristödiasarjoissa Loorassa ja osoitteessa: tilastotjatutkimukset/tiedotteetaihealueittain.html Työllisyys

10 8 AKSELI 2/212 Työssäkäynti ja yritykset Tampereen työssäkäyntialue 29 Virrat Kihniö 2,9 2, Parkano 3,5 Mänttä-Vilppula 2,3 Ruovesi 6,2 Jämsä Ikaalinen Ylöjärvi 2,1 7,6 45,6 Juupajoki 11,1 Orivesi Lavia Hämeenkyrö Tampere 21,3 3, 22,1 81,3 Kiikoinen Sastamala 3,7 Nokia Kangasala Pirkkala 9,3 37,9 47,6 58,1 2 km Lempäälä Pälkäne Vesilahti 47,9 16,8 38,1 Valkeakoski 5 km Akaa 14,4 Punkalaidun 21,5 2,3 Urjala Hattula 7,4 Hämeenlinna 2,7 2,1 Tampereella työssäkäyvät 29 Osuus työllisistä, % 3-1 4, 1-29,9 kilometri TYÖSSÄKÄYNTI JA YRITYKSET Työssäkäynti yli kuntarajojen vähentynyt taantuman seurauksena Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti vähentyi taantuman seurauksena. Tampereella oli vuoden 29 lopussa työpaikkaa, joista Tampereen ulkopuolella asuvat työmatkalaiset täyttivät 34,5 prosenttia. Tampereella työssäkäyviä ulkopaikkakuntalaisia oli yhteensä Vastaavasti Tampereella asuvista työllisistä 15 prosenttia eli kävi töissä toisessa kunnassa. Tampereen työpaikkaomavaraisuus nousi työllisten määrän laskiessa ja oli 124,2 prosenttia. Suhteellisesti eniten Tampereella käydään töissä Pirkkalasta, jonka työllisistä yli puolet eli 58,1 prosenttia suuntaa työmatkallaan Tampereelle. Myös Lempäälästä (4 33 henkilöä, 47,9 % työllisistä), Kangasalta (6 172, 47,6 %) ja Ylöjärveltä (6 22, 45,6 %) lähes puolet työllisistä käy Tampereella töissä. Aloittaneet/lopettaneet yritysket Yrityskanta, asteikko oikealla 7 Q1 8 Q1 9 Q1 1 Q1 11 Q1 toimipaikat Yrityskanta Aloittaneita Lopettaneita Yritystoimipaikat 26 Toimipaikkojen lukumäärä, asteikko vasemmalla Liikevaihto henkilöä kohti, asteikko oikealla Yrityskanta liikevaihto/hlö, 1 3 Tampereelle tullaan töihin myös Pirkanmaan ulkopuolelta. Helsingistä Tampereella työssäkäyviä oli 825 ja koko pääkaupunkiseudulta yhteensä henkilöä. Hämeenlinnasta Tampereella käy töissä 59 henkilöä ja Jyväskylästä 288. Tamperelaisten työmatkalaisten työssäkäynti suuntautuu lähikuntiin, mutta myös pääkaupunkiseudulle, jossa töissä kävi tamperelaista. Kaupunkiseudun kehyskunnissa työssä käy tamperelaista ja koko Tampereen ulkopuolisen Pirkanmaan kunnissa yhteensä Yrityskanta kasvussa Yritystoimipaikkojen määrä Tampereella kääntyi laskuun ja toimipaikkoja oli vuoden 21 lopussa Yritystoimipaikkojen henkilöstön määrä nousi toimipaikkojen määrän hienoisesta laskusta huolimatta henkilöön. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 16 henkilöä. Myös syntynyt liikevaihto nousi, 5,1 prosenttia vuodesta 29. Aloittaneiden yritysten määrä vuonna 21 jatkoi nousuaan ja uusia yrityksiä perustettiin Lopettaneita yrityksiä oli 956, mikä on 178 vähemmän kuin vuonna 29. Yrityskanta vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa oli yritystä.

11 AKSELI 2/212 Työssäkäynti ja yritykset yritystä Yritystä Henkilöä, asteikko oikealla Konkurssit henkilöä Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q Konkurssien määrä väheni Vuonna 211 konkurssiin hakeutui 11 tamperelaista yritystä. Konkurssien määrä laski 9:llä vuodesta 21. Konkurssiin hakeutuneista yrityksistä 36 oli toimialalta Muut palvelut (Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta) ja näissä yrityksissä työskenteli yhteensä 19 henkilöä. Rakentamisalalta konkurssiin hakeutui 24 yritystä (15 henkilöä), teollisuudesta, kaivostoiminnasta sekä energia- ja vesihuollosta 13 yritystä (187 henkilöä), kaupan alalta 22 yritystä (77 henkilöä) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta 15 yritystä (77 henkilöä). Konkurssiin hakeutuneissa yrityksissä työskenteli yhteensä 641 henkilöä. Tilastotietoja aihealueittain toimintaympäristödiasarjoissa Loorassa ja osoitteessa: tilastotjatutkimukset/tiedotteetaihealueittain.html Työpaikat Yritykset Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj.vuosi ASUMINEN milj. m 3 2,5 Asuntokanta muuttuu hitaasti 2, 1,5 1,,5, myönnetyt aloitetut valmistuneet Lähde: Rakennusvalvonta Tampereella oli vuoden 211 lopussa yhteensä asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Omistusasuntojen osuus pysyi vuoden 21 tavoin 49 prosentissa. Vuokra-asuntoja oli yhteensä eli 41 prosenttia koko asuntokannasta. Asunnoista 92 prosenttia oli vakituisessa käytössä. Kaikkiaan 1 26 asuntoa ei ollut vakituisesti asuttuja. Tampereella oli ahtaasti asuttua asuntoa eli asunnossa asui enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Varustetasoltaan puutteellisesti varustettuja asuntojen määrä oli Puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttui yksi seuraavista: vesijohto, viemäri, lämmin vesi, WC, peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys. Asuntotuotanto kiihtynyt hitaan alkuvuoden jälkeen Vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä valmistui 32 asuntoa, kun vuotta aiemmin määrä oli 395. Huhtikuussa asuntotuotanto kiihtyi reippaasti, sillä huhtikuun loppuun mennessä valmistuneita asuntoja oli jo 639, kun vuonna

12 1 AKSELI 2/212 Asuminen Valmistuneet asunnot II-IV nelj. I nelj * Lähde: Rakennusvalvonta 211 vastaavana ajankohtana niitä oli 495. Vuoden 212 huhtikuussa valmistui yli kolminkertainen määrä asuntoja vuoden 211 huhtikuuhun verrattuna. Vuoden 212 ensimmäisen neljänneksen aikana valmistuneista asunnoista 251 (78 %) oli vuokra-asuntoja ja tämän vuoden aikana valmistuneista asunnoista 726 (38 %) arvioidaan olevan vuokra-asuntoja. Vuoden alussa arvioitiin omistusasuntoja valmistuvan 1 53 ja tämä tavoite tullaan jopa hieman ylittämään ensimmäisen neljänneksen toteutumasta huolimatta. Valmistuneista vuokra-asunnoista 5 valmistui opiskelija-asuntoyhteisöille. Tänä vuonna opiskelija-asuntoja ei valmistu enempää. Sen sijaan vuosina opiskelija-asuntoyhteisöille valmistuu yhteensä noin 39 uutta vuokra-asuntoa Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan aso-as. vuokra-as. omistusas * 213* 214* Lähde: Rakennusvalvonta Aloitettujen asuntojen määrä vuoden 212 huhtikuun loppuun mennessä oli 282. Vuonna 211 vastaavana ajankohtana aloitettuja asuntoja oli jo 53. Rakennuslupia on myönnetty vuoden 212 huhtikuun loppuun mennessä sen sijaan 631 asunnolle eli runsaasti enemmän kuin vuotta aiemmin (286 as.). Kaikkiaan rakennuslupia on myönnetty noin 1 8 asunnolle, jotka valmistuvat vuonna 213 tai myöhemmin. Ratkaisevaa onkin asuntotuotantoa ajatellen mihin suuntaan finanssikriisi kehittyy tämän kesän aikana. Epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttaa asuntotuotannon käynnistymiseen. Vuonna 211 valmistuneiden asuntojen määrä kasvoi jo normaaliksi luonnehdittavalle tasolle 184 asuntoon kahden vuoden asuntorakentamisen taantuman jälkeen. Vuosina asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin 1 8 asuntoa vuodessa ja vuonna 212 valmistunee 1 9 asuntoa. Kerrostaloasuntoja arvioidaan valmistuvan vuonna 212 keskimäärin ja niiden osuus koko tuotannosta on 78 prosenttia. Tuotanto on jatkossakin yhtä kerrostalovaltaista kuin aiempina vuosina. Vuonna 212 rivitaloasuntoja arvioidaan valmistuvan 143 asuntoa ja niiden osuus koko tuotannosta on 8 prosenttia. Erillispientalotuotanto on keskimäärin 24 asuntoa vuodessa. Niiden osuus kokonaistuotannosta on 12 prosenttia. Vuonna 211 eniten kerros- ja rivitaloasuntoja valmistui Härmälään, Kaukajärvelle ja Ratinaan. Vuonna 212 eniten asuntoja valmistuu Kaukajärvelle (243), Vuorekseen (2) ja Ratinaan (196). Vuokra-asuntoja valmistuu vuonna 212 arviolta noin 726 ja niiden osuus on 41 prosenttia koko asuntotuotannosta. Asumisoikeusasuntoja arvioidaan valmistuvan noin 121 asuntoa, ja niiden osuus kokonaistuotannosta on 4 prosenttia. Omistusasuntoja valmistuu noin 1 53 asuntoa ja niiden osuus kokonaistuotannosta on 55 prosenttia.

13 AKSELI 2/212 Asuminen 11 Tampereella pienet asuntokunnat Tampereella oli yhteensä asuntokuntaa. Tamperelaiset asuntokunnat ovat keskimääräistä pienempiä; 48 prosentissa tamperelaisista asuinkunnissa asui vain yksi henkilö. Koko maassa yhden hengen asuntokuntien osuus oli 41,2 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko on pienentynyt vuoden 199 2,9 henkilöstä vuoden 211 1,9 henkilöön. Asuntokunnan henkilöä kohti laskettu asuinhuoneiston keskipinta-ala eli asumisväljyys oli Tampereella 36,7 neliömetriä. Asumisväljyyttä vertaillessa kuuden suurimman kaupungin kesken ahtainta oli Helsingissä 34,2 m2 ja Vantaalla 34,9 m2, väljintä Turussa 38,1 m2 ja Oulussa 37,8 m2. Suurissa kaupungeissa asuntokuntien keskikoko vaihteli, sillä pienimmät asuntokunnat sijaitsivat Turussa (1,8 hlö.), Tampereella (1,9 hlö.) ja Helsingissä (1,9 hlö.), suurimmat Espoossa (2,3 hlö.), Vantaalla (2,2 hlö.) ja Oulussa (2, hlö.) Asuntojen hinnat Asuntojen hinnat nousivat hieman Indeksi 25= Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Vuoden 212 ensimmäisellä vuosineljänneksellä asuntojen hinnat nousivat koko maassa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 1,6 prosenttia ja muualla maassa,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna asuntojen hinnat nousivat Tampereella koko maan keskiarvoa enemmän, 2,1 prosenttia. Vuoden 211 vastaavaan ajankohtaan verrattuna asuntojen hinnat nousivat koko maassa,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,8 prosenttia ja muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Tarkasteltaessa vuosinousua Tampereella asuntojen hinnat laskivat (-1,5 %). Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 1,9 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,2 prosenttia ja muualla maassa 1,7 prosenttia. Tampereella kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 3, prosenttia. Vuoden 211 vastaavaan neljännekseen nähden kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 1,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,4 prosenttia ja muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Tampereella kerrostaloasuntojen hinnat laskivat -1,7 prosenttia. Kerrostaloissa Tampereen osalta niin yksiöiden, kaksioiden kuin kolmioidenkin hinnat laskivat vuoden 211 alkuun verrattuna. Vanhojen rivitaloasuntojen hinnat nousivat edellisestä neljänneksestä keskimäärin,3 prosenttia koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousua oli,6 prosenttia ja muu-

14 12 AKSELI 2/212 Asuminen alla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Tampereella hintojen nousua rivitaloasuntojen osalta oli,4 prosenttia. Vuoden 211 vastaavaan ajankohtaan verrattuna vanhojen rivitalojen hinnat nousivat,4 prosenttia koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat,8 prosenttia ja muualla Suomessa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Tampereella sen sijaan rivitaloasuntojen hinnat laskivat vuoden takaisesta (-1,2 %). Asuntojen vuokrat Vuokrien vuosinousu 3,7 prosenttia Indeksi 25= Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Koko maa pl. PKS Vuokrien vuosinousu Tampereella oli vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä 3,7 prosenttia ja koko maassa 3,3 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,3 prosenttia ja muualla Suomessa 3,7 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat Tampereella vuoden aikana 4, prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,4 prosenttia ja Tampereella 3,2 prosenttia. Koko maassa muutosta vuokrien hinnoissa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna on tapahtunut 1,2 prosenttia ja Tampereella lähes prosentin verran. Vuoden 211 viimeiseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa,9 prosenttia ja arava-asuntojen vuokrat 1,5 prosenttia. Tampereella vastaavan ajankohdan muutos vapaarahoitteisten asuntojen osalta oli,6 prosenttia ja arava-asuntojen osalta nousua oli 1,4 prosenttia. Vuoden 211 viimeiseen vuosineljännekseen nähden suurista kaupungeista ainoastaan Turussa vuokrat ovat laskeneet (-,8 %). Tampereella vuokrat nousivat vuoden aikana erityisesti vähintään kolme huonetta käsittävissä asunnoissa (1,5 %) sekä yksiöissä (3,5 %). Kaksioiden vuokrat sen sijaan laskivat (-,7 %). Tampereella kaikkien asuntojen keskivuokra vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 11,34 /m2 ja vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen vuokra oli 12,5 /m2. Tilastotietoja aihealueittain toimintaympäristö diasarjoissa Loorassa ja osoitteessa: tilastotjatutkimukset/tiedotteetaihealueittain.html Asuntotuotanto Asuntokanta Asuntojen hinnat ja vuokrat

15 AKSELI 2/212 Hyvinvointi 13 Euroa/vuosi yli Väestö tuloluokittain Tulonsaajien %-osuus Tulonsaajien veronalaiset keskitulot Euroa/vuosi Henkilöä Pienituloisuus Pienituloiset Pienituloiset alle 18-vuotiaat Turku Tampere Oulu Vantaa Helsinki Espoo HYVINVOINTI Veronalaiset keskitulot vuonna 21 Suurin osa tamperelaisista sijoittui tuloluokkaan (13,5 %). Seuraavaksi yleisin tuloluokka oli 2 25 (1,5 %). Korkeimmiksi keskitulot nousivat Tahmelassa, Ylä-Pispalassa, Pyynikinrinteellä, Ratinassa, Kaarilassa, Villilässä, Kaupissa, Niihamassa, ja Vuoreksessa. Asuntokuntien tulot ovat keskimääräistä alhaisemmat Vuonna 21 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat euroa, ja ne nousivat edellisestä vuodesta 673 euroa, eli 2,7 prosenttiyksikköä. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa veronalaiset keskitulot olivat Tampereella toiseksi pienimmät Turun jälkeen. Helsingissä keskitulot olivat euroa ja korkeimmat keskitulot ovat Espoossa euroa vuonna 21. Alhaisempaan tulotasoon Tampereella vaikuttaa suuri opiskelijoiden määrä. Vuonna 21 tuloerot kasvoivat kahden vuoden supistumisen jälkeen. Tampereella tuloerot kasvoivat 2, prosenttia, Tampereen seutukunnassa 2,5 prosenttia ja koko maassa 2,1 prosenttia. Pienituloisten tamperelaisten määrä kasvaa edelleen Tampereella oli pienituloisia henkilöitä vuonna 21, eli lähes 19 prosenttia tamperelaisista. Vuodessa pienituloisten määrä kasvoi 5 prosenttia. Pienituloissa perheissä asui alle 18-vuotiasta lasta. Lapsia pienituloissa perheissä on yli 5 enemmän kuin vuonna 29. Suomessa pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Vuonna 21 esimerkiksi yhden aikuisen kotitalouden pienituloisuusraja vuodessa oli euroa ja perheen (2 aikuista ja 2 alle 14-vuotiasta lasta) euroa. Köyhyysriski liittyy myös perhetyyppiin, sillä se on suurempi yksinhuoltajatalouksiin kuuluvilla lapsilla kuin kahden aikuisen talouteen kuuluvilla lapsilla. Pienituloisuus on yleisintä työelämän ulkopuolella olevissa ryhmissä, pienituloisiin kuuluu paljon opiskelijoita ja työttömiä. Myös pienituloisten eläkeläisten määrä kasvaa. Naiset ovat miehiä useammin pienituloisia elinvaihesyistä: ensinäkin ikääntyneessä väestössä on suuri naisenemmistö ja toiseksi naisten yksinhuoltajuus on yleisempää kuin miehillä.

16 14 AKSELI 2/212 Hyvinvointi Asumistukea saaneet ruokakunnat Ruokakunnat Ruokakunnat yhteensä Muutos, % (Asteikko oikealla) % 25, 2, 15, 1, 5,, -5, -1, -15, -2, -25, Lähde: Kela Yksin asuvat saavat eniten asumistukea Yleisellä asumistuella on merkittävä osuus työikäisten pienituloisten ruokakuntien asumismenojen tasaajana. Yleistä asumistukea saa tyypillisesti ruokakunta, joka elää yhden henkilön tulojen varassa. Vuonna 211 yleistä asumistukea sai Tampereella ruokakuntaa, joista yksin asuvien osuus oli 61,3 prosenttia. Lapsiperheiden osuus oli 29,9 prosenttia ruokakunnista. Yksinasuvien osuus yleisen asumistuen saajista lisääntyy vuosittain ja lapsiperheiden osuus tuen saajista hieman vähenee. Vuonna 29 yleistä asumistukea saavien määrä kasvoi jyrkästi, 22,4 prosenttia, vuoteen 28 verrattuna. Vuoden 21 aikana tilanne tasaantui. Viime vuonna tuen saajien määrä kasvoi 1,9 prosenttia. Kela maksoi Tampereella vuonna 211 yhteensä 41,1 miljoonaa euroa yleistä asumistukea. Keskimääräinen asumistuki oli 274,6 euroa kuukaudessa. Muita asumistuen muotoja ovat eläkkeensaajan asumistuki, jonka tarkoituksena on alentaa pienituloisten 65 vuotta täyttäneiden tai eläkkeellä olevien asumismenoja. Opiskelijoille maksettavaan opintotukeen kuuluu lisänä asumislisä Toimeentulotuen saajat Huhti-joulu Tammi-maalis Tilastotietoja aihealueittain toimintaympäristö diasarjoissa Loorassa ja osoitteessa: sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/ tiedotteetaihealueittain.html Tulot ja varallisuus Hyvinvointi Turvallisuus Lähde: Tietula Toimeentulotuen saajia vähemmän Tammi-maaliskuussa 212 toimeentulotuen asiakkaita oli , mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tukea saavien ruokakuntien määrä on pysynyt lähes ennallaan, toimeentulotukea sai ruokakuntaa tammi-maaliskuussa. Alkuvuonna uusia asiakkaita toimeentuloturvan piiriin tuli Uusien tukea hakevien asiakkaiden määrä on laskenut vuodesta 21 lähtien. Toimeentulotukimenot kasvoivat alkuvuoden aikana yli 12 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tammi-maaliskuussa 212 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 8,6 miljoonaa euroa. Suurin osa toimeentulotukeen turvautuneista oli työttömänä tai lomautettuna. Opiskelijat voivat joutua turvautumaan toimeentulotukeen, jos opintojen ohelle ei löydy töitä. Tuen saajista suurin osa on yksinasuvia. Lapsiperheistä eniten tukea saavat yksinhuoltajaperheet. Osa tarvitsee tukea elämäntilanteensa takia lyhytaikaisesti varsinkin yksinhuoltajuuden alussa.

17 AKSELI 2/212 Talous 15 Bruttokansantuotteen kasvu TALOUS Maailmantalous hakee suuntaa Lähde: Maiden tilastoviranomaiset, EuroStat, Suomen Pankki Maailmantalouden kasvu hidastui viime vuoden lopulla. Kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin kuluvan vuoden alkupuolen ajan. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuonna 212 vähän yli 3 prosentin vauhtia mutta palaa 4 prosentin vauhtiin vuonna 213. Yhdysvaltojen talous toipui lamasta varsin nopeasti, mutta euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt. PIGS-maiden (Portugali, Italia, Kreikka ja Espanja) kriisi syvenee Espanjan ja Kreikan ongelmien myötä. Huomioitavaa on, että öljyn hintaa on nostanut huoli sen saatavuudesta ja öljykriisi uhkaisi maailmantalouden elpymistä. BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) merkitys maailmantaloudessa sen sijaan kasvaa vakaasti ja nopeasti. Merkittävää on BRICS-maiden kasvava poliittinen ja taloudellinen painoarvo sekä kansainvälisen taloudellisen vallan siirtyminen asteittain BRICS-maille. BRICS-maat haluavat muutoksia IMF:n ja Maailmanpankin pelisääntöihin sekä maailmankauppaan kokonaisuudessaan. On arvioitu, että BRICS-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote ohittaa Euroopan Unionin vuoteen 215 mennessä. Keskeiset BKT:n kasvuennusteet maailmantaloudelle E 213E 214E Yhdysvallat 3, 1,8 2,2 2,8 3, Euroalue 1,8 1,6,,8 2, Saksa 3,7 3,,8 2, 2,5 Iso-Britannia 2,1,8, 1,2 1,8 Japani 4,, 2,5 1,5 1, Venäjä 4, 5, 4, 3,5 3, Kiina 1,4 9, 8, 8,5 8,5 Intia 8,5 7,1 5,5 6, 7, Brasilia 7,6 2,8 3,4 4,7 3,8 Eurostat, Kansalliset tilastoviranomaiset, IMF, VM Euroopan taloustilanne suuri huolenaihe Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet erityisesti kuluvana ja ensi vuonna. EU:ssa myös korkealla pysyttelevä työttömyys hidastaa kasvua. Talous euroalueella ei kasvanut lainkaan alkuvuonna, sillä kasvua vuoden takaiseen oli tasan, prosenttia ja ensi vuonna kasvua on,8 prosenttia. Euroopassa kehitys on kuitenkin varsin kaksijakoista. Kun Keski- ja Pohjois-Eu-

18 16 AKSELI 2/212 Talous roopan maissa talouskasvu on selvästi keskimääräistä parempaa, ovat finanssipolitiikkaansa voimakkaasti kiristäneet etelän kriisimaat taantumassa ainakin vielä tänä vuonna. Euroaluetta varjostavat erityisesti Kreikan tukeminen, mutta myös Espanjan pankkikriisi. Kuitenkin Suomen viennin suhteellisen vähäinen riippuvuus näistä kriisimaista tekee mahdolliseksi sen, että kokonaistuotantomme kasvaa vuosina 212 ja 213 muuta Eurooppaa nopeammin. Suomen talousympäristön lähiaikojen kehitys riippuu olennaisesti siitä, miten euroalueen valtioiden velkakriisin leviäminen kyetään hillitsemään. Velkakriisin pitkittyminen ja sen myötä Euroopan rahoitusmarkkinoiden toiminnan heikkeneminen merkitsevät toteutuessaan Suomen talouskasvun hidastumista entisestään. Jos velkakriisi johtaa Euroopassa pankkikriisiin, niin Suomen talous supistuu tänä vuonna selvästi ulkomaisen kysynnän heikentyessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että velkakriisi ollaan saamassa hallintaan. Etelä-Euroopan valtioiden talouskasvuun ja velanhoitokykyyn kohdistuvien haasteiden vuoksi on kuitenkin myös varauduttava velkakriisin jatkumiseen, jopa pankkikriisin mahdollisuuteen. Ilmeistä on joka tapauksessa, että talouskehitys on euroalueella tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa vaimeata, jopa heikkoa. Bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 8, 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, -1, * 212* 214* Lähde: Valtiovarainministeriö Suomen talous kasvanut Suomen talous pärjää hyvin muuhun euroalueeseen nähden. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 211 2,9 prosenttia. Vuoden aikana kasvu oli vaihtelevaa. Maailmantalouden näkymät heikentyivät kesän jälkeen merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät muuttuivat keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain viennin kehitys vaihteli, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palveluiden viennin määrä supistui vuonna 211 lähes prosentin viime vuodesta. Kansantuotteen kasvu olikin vuoden loppupuolella hyvin vaatimatonta ja vuoden lopulla kasvu lähes pysähtyi. Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Epävarmuuden lisääntyminen hidastaa työllisyyden kasvua ja kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen vaimean kasvun takia. On kuitenkin huomattava, että kriisin perusta on ensisijaisesti rahan saatavuudessa ja hinnassa, luottolamassa eikä kotimaisissa tekijöissä. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia ke-

19 AKSELI 2/212 Talous 17 hityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Jos finanssikriisin torjunnassa onnistutaan, niin taloudellinen notkahdus jäänee lyhytaikaiseksi, lähinnä vuotta 212 koskevaksi. Taloudellinen kasvu on kuitenkin Suomessa tänä vuonna hidasta ja taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat talouspoliittiset toimenpiteet. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta on parin prosentin luokkaa. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 212 keskimäärin 2,8 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 211 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa, eikä ohjauskoron lisäalentaminen ole poissuljettu. Likviditeetin lisääminen markkinoille on alentanut markkinakorkoja. Öljyn hinnan kohoaminen on kuitenkin keskeinen uhkakuva maailmantalouden kehityksessä. Suomessa arvonlisäveron korottaminen osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin,6,7 prosenttia. Vuonna 213 kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 2,6 prosenttia. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,3 prosenttia. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 213 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 prosenttia. Vuonna 212 työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8 prosenttia, mikä merkitsee että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Vuonna 211 työllisyysaste kasvoi 1,1 prosenttia ja työttömyysaste laski 7,8 prosenttiin. Työvoiman kysynnän vähentyessä työttömien määrä kääntyy nousuun tänä vuonna. Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna kuluttajahinnat kohosivat viime vuonna keskimäärin 3,4 prosenttia. Huhtikuussa inflaatio oli 3,1 prosenttia. Vaisu talouskehitys hidastaa inflaatiota tänä vuonna jonkin verran. Veronkiristysten vaikutus suurenee edellisestä vuodesta. Ennuste vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi on 2,8 prosenttia. Vuonna 213 inflaatio hidastuu vain vähän, sillä talousnäkymät kohenevat ja välillistä verotusta kiristetään edelleen. Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi viime vuonna 3,3 prosenttia huolimatta siitä, että viime kesänä kuluttajien odotukset kääntyivät jyrkkään laskuun.

20 18 AKSELI 2/212 Talous Kuluttajien luottamus Kuluttajien luottamus talouteen vahvistuu Saldoluku Luottamus omaan talouteen 12 kk Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua Työttömyys Kuluttajien luottamus sekä omaan että Suomen talouteen on palautumassa. Tilastokeskus arvioi, että luottamusta ovat vahvistaneet pitkään alhaisena pysytelleet korot ja eurokriisin rauhoittuminen. Usko Suomen talouden kehitykseen on muuttunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä heikosta keskivahvaksi. Suomalaiset luottavat nyt aiempaa enemmän myös omaan talouteensa. Matalat korot ja kohentunut luottamus talouteen vahvistavat kotimaista kysyntää. Toukokuussa kuluttajien luottamus talouteen oli jo lähes pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Toukokuussa 212 kuluttajista 32 prosenttia uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 25 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän. Osuudet olivat suunnilleen samat kuukautta ja vuotta aiemmin. Oman taloutensa kohentumiseen luotti toukokuussa 24 prosenttia kuluttajista ja 12 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Vuosi sitten osuudet olivat 29 ja 13 prosenttia. Kuntien verot, valtionosuudet, kulutusmenot ja investoinnit Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 211 Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 211, kun kuntien menot kasvoivat edellisvuotta nopeammin ja verotulojen kasvu puolestaan hidastui. Kuntatalouden alijäämä kasvoi,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja kuntatalouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä myös lähivuosina. Tänä vuonna kuntien verotulojen kasvun ennakoidaan edelleen hidastuvan veropohjan kasvun hidastumisen ja veroperustemuutosten takia. Verotulot kasvavat yhteensä 2,5 prosenttia. Kunnallisverotuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvu heikkenee 2,6 prosenttiin työttömyyden ja lomautusten kasvaessa. Lähde: VM, Tilastokeskus Kuntatalouden arvioidaan pysyvän kireänä lähivuodet. Kuntien bruttovelka on tasoltaan noin kolminkertaistunut vuodesta 2 lähtien. Vastaavasti velan suhde bruttokansantuotteeseen on kaksinkertaistunut samalla ajanjaksolla. Yleiseen taloustilanteeseen liittyvät epävarmuudet ja valtiontalouden sopeutustoimet pakottavat kunnat jatkamaan varovaista menopolitiikkaa. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan arvioitua nopeampaan kasvuun ovat suuret. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia.

21 AKSELI 2/212 Talous 19 Lähde: VM, Tilastokeskus Kuntien velka Investointeihin kunnat käyttivät vuonna 211 vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 211 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuntatalouden tasapainottamiseksi Kuntaliitto on valmistellut ohjelman Kuntatalouden vakauttaminen. Julkaisussa esitetään laaja joukko toimenpiteitä kuntien talouden kuntoon saattamiseksi. Niistä merkittävimmät kohdistuvat kuntien veropohjan vahvistamiseen valtionosuusmenetysten vastapainona, valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vauhdittamiseen sekä kuntien koulu- sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennusten peruskorjausten tukemiseen. Kuntien talouskehitystä varjostaa keskipitkällä aikavälillä erityisesti ikääntymisen myötä kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä. Julkisen talouden rahoitusaseman parantuminen viimeisen vuoden aikana ei ole poistanut väestön ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita julkisen talouden kestävyydelle pitkällä aikavälillä. Ikärakenteen muutoksesta johtuvan julkisen talouden menojen kasvun ja samanaikaisen kokonaistuotannon kasvun hidastumisen takia julkisen talouden rahoituksen arvioidaan olevan pitkällä aikavälillä kestämättömällä uralla. Julkisen talouden kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 3,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 216. Menojen kasvua pyritään hillitsemään kuntauudistuksella, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla sekä tietojärjestelmien yhtenäistämishankkeilla. Talousennusteet vuodelle 212 ja 213 Ennusteen laatija Julkaisuaika BKT, muutos, % Inflaatio,% Työttömyysaste,% VM ,8 1,5 2,8 2,6 8, 7,9 PT ,9 2,6 2,9 3,2 7,2 7,8 Nordea ,5 2, 3, 2,5 8, 8, PTT ,9 2,3 2,9 2,6 8, 8,1 ETLA ,9 2,6 2,7 1,8 7,7 7,3 Sampo ,2 2, 2,8 2,3 7,9 8, OP-Pohjola , 2. 2,4 2, 7,8 7,6 Aktia ,3 1,7 2,6 2,1 8, 7,8 Suomen Pankki ,4 1,8 2,6 1,9 7,9 7,9 Tilastotietoja aihealueittain toimintaympäristödiasarjoissa Loorassa ja osoitteessa: tilastotjatutkimukset/tiedotteetaihealueittain.html Talous

22 2 AKSELI 2/212 Seutuyhteistyö ORIGOSSA Tampereen kaupunkiseutu Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Kangasala Pirkkala Lempäälä Vesilahti SEUTUYHTEISTYÖ Orivesi - Tampere sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleisenä palveluita koskevana tavoitteena on ollut toteuttaa siirtymä kohti aikaisempaa suurempia palveluiden järjestämisyksiköitä niin, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut järjestetään vähintään 2 asukkaan väestöpohjalla: Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 2 asukasta. (169/27, 5 ). Yhteistoiminta-alueen tulee olla hallinnolliselta rakenteeltaan joko kuntayhtymä tai perustua ns. isäntäkuntamalliin, jossa yksi kunta vastaa mallin yhteisorganisaatioon kuuluvien kuntien puolesta palveluiden järjestämisestä. Demokraattinen ohjaus ja valvonta toteutuvat kummassakin mallissa kuntien yhteisten hallintoelinten kautta. Tampereen ja Oriveden kaupunginvaltuustot sopivat alkusyksystä 211 yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen järjestämiseksi siten, että Tampereen kaupunki toimii jatkossa yhteistoimintaalueen isäntäkuntana. Toiminta alkaa vaiheittain vuosina Ensimmäisessä vaiheessa Tampereen järjestämisvastuulle siirtyvät Oriveden sosiaalityön palvelut ensi vuoden alusta. Tällöin myös Oriveden sosiaalityönpalvelujen henkilöstö siirtyy Tampereen kaupungin palvelukseen. Kehitysvammaisten avopalvelut, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, terveydenhuollon palvelut sekä vanhusten palvelut siirtyvät Tampereen vastuulle vuotta myöhemmin. Palvelujen yhdistämisen myötä Tampereen kaupungin palvelukseen siirtyy kaikkiaan noin 24 henkilöä. Tampereen kaupunkiseudulla kyseessä on ensimmäinen laaja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskeva yhteistoiminta-alue, jossa Tampereen kaupunki toimii isäntäkuntana. Yhteistoiminta-alueen rakentamisen yksi suurimmista haasteista on luoda toimintamalli, jolla suuren kaupungin tilaaja tuottaja toimintatavan mukaisesti järjestetty sosiaali- ja terveydenhuolto ja suhteessa 2 kertaa pienemmän kehyskunnan vastaavat toiminnot yhdistetään kummankin kunnan näkökulmasta toimivalla tavalla. Olennaiseksi kysymykseksi tässä kokonaisuudessa nousee orivesiläisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja takaaminen. Tähän mennessä maahamme syntyneillä yhteistoiminta-alueilla ei asiaa ole juuri mietitty, vaan ainoaksi vaikuttamiskanavaksi on jäänyt yhteislautakunta, joka on toiminut kiinteänä osana isäntäkunnan kunnallishallinnossa.

23 AKSELI 2/212 Seutuyhteistyö 21 Kenkälintu, Oriveden kaupungintalon edessä Aimo Tukiainen Kunnat, joiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on siirtynyt yhteistoiminta-alueen palvelukseen, ja joilta oma sosiaali- ja terveyslautakunta on poistunut organisaatiosta, ovat täysin uudenlaisessa tilanteessa suhteessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Kysymys on suuresta muutoksesta myös asukkaiden ja luottamushenkilöiden roolin ja kunnan identiteetin kannalta. Oriveden siirtäessä sekä sosiaali- että terveydenhuollonpalvelut yhteistoiminta-alueelle on arvioitu, että lähes puolet kunnan vuosibudjetista siirtyisi Tampereen kaupungin hallinnoitavaksi. Itsenäisen Oriveden näkökulmasta tällä on keskeinen merkitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen näkökulmasta kysymys on myös osaamis- ja tietoperustasta. Yhteistoiminta-alueille siirtyvän henkilöstön myötä asiantuntemus Oriveden kaupungin organisaatiossa tulee vähenemään, samoin lautakunnan myötä asiaan perehtyneiden luottamushenkilöiden osuus. Pahimmassa skenaariossa vuorovaikutus voisi jäädä muutaman edustuksellisen luottamishenkilöpaikan varaan. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä demokraattinen edustuksellisuus tarvitseekin uudenlaisissa rakenteissa uudet viestintä-, vaikuttamis- ja toimintaväylät. Tulemme tarvitsemaan uudenlaisia toimintamuotoja, joilla Oriveden asukkaiden palvelutarpeen arviointi perusteluineen etenee asiantuntijanorganisaationa toimivan yhteistoiminta-alueen ja omat olosuhteensa tuntevan kunnan välillä. Erityisen tärkeää on varmistaa kuntalaiselle toimivat palveluihin vaikuttamisen kanavat tilanteessa, jossa palveluiden hallinto ei toimikaan entiseen tapaan oman kunnan lautakunnan kautta. Kuntien yhteistyössä tekemän valmistelun tuloksena syntyykin uusi toimintamalli Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueelle, jolla varmistetaan Oriveden kaupungin luottamushenkilöiden ja kuntalaisten osallisuus, vaikutusmahdollisuudet ja tiedon saanti palveluntarpeen kehittymisen, palvelujärjestelmän muutostarpeiden ja tavoitteiden osalta. Tällä mallilla haetaan ratkaisu myös siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyttä Oriveden kaupungin muiden toimintasektorien kanssa voidaan edelleen kehittää ja tukea. Lisätietoja: Tuukka Salkoaho, projektipäällikkö Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi

24 22 AKSELI 2/212 Seutuyhteistyö ORIGOSSA Seutuyhteistyön arviointi valmistunut Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyön tuloksista ja tulevaisuudesta tehty arviointi on valmistunut ja arvioinnin tulokset julkistettiin Seutufoorumissa 2. toukokuuta. Arvioinnin mukaan tähänastinen yhteistyö on vahvistanut kuntien keskinäistä luottamusta. Sijoitetuille voimavaroille odotetaan kuitenkin yhä enemmän tuloksia. Arviointityöryhmä esittikin, että kuntayhtymän toimesta käynnistetään selvitys kootun seutuhallinnon ja kuntaliitoksen hyödyistä ja haitoista. Seutuyhteistyön tavoitteena on palvelujen, maankäytön ja elinkeinoelämän kehittäminen niin, että kuntalaisten arki on sujuvaa ja että seutu on kilpailukykyinen ja vetovoimainen. Arvioinnin perustehtävänä oli analysoida näiden tavoitteiden saavuttamista ja saavuttamisen tehokkuutta. Olennaista seutuyhteistyön jatkon kannalta on myös se ovatko seutuyhteistyön tulokset oikeassa suhteessa yhteistyöhön sijoitettujen voimavarojen kanssa. Arvioinnissa huomioitiin myös seutuyhteistyön johtamisen, demokratian ja päätöksenteon prosessi. Arviointi perustuu seutuyhteistyön avainhenkilöiden haastatteluihin, luottamushenkilöille kohdistettuun kyselyyn sekä avainhenkilöiden kanssa käytyihin tarkentaviin keskusteluihin ja haastatteluihin. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin valittujen yhteistyökohteiden valmistelu- ja päätöksentekomateriaalia ja muuta raportointimateriaalia. Arvioinnin mukaan Tampereen seutu on yhteistyössään edennyt erittäin pitkälle. Seutuyhteistyö toimii kuitenkin kuntien päätöksenteon ehdoilla, mikä pitkittää päätöksentekoprosesseja ja saattaa aiheuttaa tavoitteiden muuttumista kehittämishankkeiden lähestyessä päätöstään. Toisaalta kuntayhteistyö koetaan toimivaksi kuntien näkökulmasta ja sen on koettu vahvistaneen kuntien välistä luottamusta ja luoneen pohjaa tulevalle yhteistyölle. Arvioinnissa kuitenkin todetaan, että yhteistyöhön tehtävän investoinnin on aika alkaa tuottaa lisääntyvässä määrin tuloksia. Arvioinnin yhteydessä esitellään erilaisia malleja seutuyhteistyön tiivistämiseen, joista arviointiryhmä päätyi kannattamaan koottuun seutuhallintoon ja kuntaliitokseen perustuvia malleja. Kootun seutuhallinnon mallilla tarkoitetaan kaksiportaista hallintomallia. Vaaleilla valittu seutuhallinto vastaisi esimer-

25 AKSELI 2/212 Seutuyhteistyö 23 kiksi palvelutuotannon ohjauksesta, maankäytön suunnittelusta sekä yhteisestä elinkeinopolitiikasta. Mallin vahvuutena on, että se toteuttaa kokonaisuuden näkökulmaa ja turvaa lähidemokratiaa nykyisten kuntien päätöksenteon säilyessä osassa asioita. Heikkoutena kaksiportaisessa demokratiassa on, että toinen porras voi jäädä näennäiseksi. Lisäksi syntyvä hallinto- ja johtamisjärjestelmä olisi nykyiseen verrattuna monimutkainen. Uuden kunnan perustaminen nähdään selvityksessä selkeimmäksi yhteistyön tiivistämisen tavaksi. Kuntaliitosvaihtoehdossa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota lähidemokratian toteutumiseen ja kuntalaisten osallistumisen mahdollistamiseen. Kuntaliitosvaihtoehdon vahvuutena on, että se toteuttaa kokonaisuuden näkökulmaa, on selkeä ja mahdollistaa kilpailukyvyn kehittämisen, kun voimavaroja voidaan keskittää strategisesti. Uusi kunta olisi myös vahva toimija ja sopimuskumppani kansallisesti ja kansainvälisesti. Heikkoutena on uhka lähidemokratian hiipumisesta, yksipuolisesta kehittämisestä ja reuna-alueiden unohtamisesta, mikä johtaisi kunnanosien eriarvoistumiseen. Uhkana kuntaliitosmallissa on myös hallinnon ja kuntalaisten välisen yhteyden heikkeneminen. Kuntaliitosvaihtoehdossa tulisi omaksua seudun nykyisistä käytännöistä kuhunkin tehtävään parhaat. On myös ymmärrettävä, että kuntien henkilöstö tuntee epävarmuutta asemastaan ja pelkää hyvänä pitämiensä käytäntöjen puolesta. Muutoksen yhteydessä tulisi korostaa, että kyse on uuden kunnan rakentamisesta. Arvioinnin toteutti kaupunki- ja seutuyhteistyöasiantuntijoista koostuva arviointiryhmä. Vastuullisena arvioijana ja arviointiryhmän puheenjohtajana toimi kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen Suomen kuntaliitosta. Arvioinnin reflektoijina olivat professorit Ari Hynynen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Seutuyhteistyön jatkoa koskevat linjaukset tehdään kaupunkiseudulla todennäköisesti vuoden 213 aikana. Lisätietoja: Matias Ansaharju, strategiasuunnittelija Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi

26 24 AKSELI 2/212 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA Kaupunkien paremmuusjärjestys asuinpaikkana yleisaarvosanan perusteella (1 parasta) 1. Tampere 7,8 2. Turku 7,5 3. Jyväskylä 7,4 4. Helsinki 7,3 5. Oulu 7,2 6. Kuopio 7,2 7. Espoo 7,1 8. Hämeenlinna 7, 9. Lahti 7, 1. Naantali 6,9 Kaikkien tutkittujen kaupunkien keskiarvo 6,6 Tampere arvioitiin jälleen parhaaksi asuinpaikaksi Tampere arviointiin jälleen parhaaksi asuinpaikaksi Taloustutkimuksen Kaupungit: Muuttohalukkuus 212 tutkimuksessa selvällä erolla seuraavaksi tulevaan Turkuun. Tampereella on kaupungeista paras imago sijainnin ja kunnallisten palvelujen suhteen. Myös vuoden 21 Muuttohalukkuus tutkimuksessa Tampere oli ensimmäisellä sijalla. Kolmanneksi paras kokonaisimago asuinpaikkana on Jyväskylällä, jota pidetään kaikkein viihtyisimpänä asuinympäristönä. Kuopiota pidetään parhaana kasvuympäristönä lapsille. Muuttohalukkuus -tutkimus on Taloustutkimuksen omaa tuotantoa ja se toteutetaan joka toinen vuosi osana Suomi Tänään -kirjekyselyä. Helmikuussa 212 tutkimukseen vastasi yli 4 3 iältään vuotiasta suomalaista. Kaupungit: Muuttohalukkuus -tutkimus 212 Lähde: Taloustutkimus Havainnekuva Vuoreksen keskuspuistosta Puutarhakaupunki Vuores rakentuu Vuoreksen kaupunginosan ja asuntomessualueen lähtökohtana on alunperin Englannissa syntynyt, mutta nykyaikaan päivitetty puutarhakaupunkimalli. Havainnekuva Vuoreksen asuntomessualueen Kirjailijanpuistosta Kaupunginosan suunnittelussa ja toteutuksessa yhdistyvät pikkukaupunkimaisuus, laadukas arkkitehtuuri, luonnonläheisyys, ekologisuus, huipputekniikka ja luovuus. Kaupunginosa rakennetaan viheralueiden ja vesistöjen keskelle, hyvien liikenneyhteyksien päähän. Kaupunginosan sydän on Vuoreskeskus. Asuntojen lisäksi keskukseen tulee kaupallisia ja julkisia palveluja, kirkko ja seurakuntakeskus sekä kouluja liikekeskus. Lisäksi kauppoja sijoitetaan talojen kivijalkoihin, kuten pikkukaupungeissa. Vuoreksen Virolaistenpuistoon on suunnitteilla asukkaiden viljeltäviksi monipuolinen palstaviljelyalue. Puistot ja kadut valaistaan energiaa säästävällä led-tekniikalla. Kaupunginosaan tulee laadukas pyöräily- ja kävelyreitistö sekä toimiva joukkoliikenne. Vuoreksessa on helppoa liikkua ilman omaa autoa. Myös katuraitiotien rakentamiseen varaudutaan. MA-arkkitehdit Valmistuessaan vuoden 22 paikkeilla Vuoreksessa on yli 13 asukasta ja se on tuhansien työssäkäyntialue.

27 AKSELI 2/212 Ajankohtaista 25 Havainnekuva Vuoreksen asuntomessualueesta Vuoreksen kaupunginosan ensimmäisiä asuinalueita on asuntomessualue Asuntomessut järjestetään Tampereen Vuoreksessa Asuntomessutapahtuman pääteemaksi on valittu moderni puutarhakaupunki ja alateemaksi keittiöt. Alueella esitellään 39 kohdetta kerrostaloyksiöistä isoon omakotitaloon. Näytteillä on matala-, passiivi- ja nollaenergiataloja, joiden lämmön- ja sähköntuotannossa käytetään uusiutuvia energialähteitä. Messualueen kerros- ja rivitalot rakennetaan Vuoreksen puistokadun varrelle. Kytkettyjen pientalojen alue sijaitsee alueen halkaisevan Kirjailijanpuiston ja kaarevan Frans Emilin kadun välissä. Kerros-, rivi- ja paritalokorttelit ovat värikkäitä ja moni-ilmeisiä, ja niissä on edustettuina kaikki asumismuodot: omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuminen. Alueelle tulee myös kehitysvammaisten palvelutalo. Omakotitalot sijoittuvat ryhmiksi Frans Emilin kadun ja siihen liittyvän neljän lyhyen kujan varteen. Taloryhmiä sitovat yhteen muutamat keskeiset ominaisuudet kuten rakennusten sijoitus tontilla, rakennuksen muoto, julkisivumateriaali ja väritys. Tampereen kaupunki tuo taidetta julkisille paikoille, silloille ja aukioille. Tampereen taidemuseo toteuttaa Pala taivasta kaupunkitaidehankeen, joka tuo Tampereen ydinkeskustaan ja Vuoreksen asuntomessualueelle 1 leikkimökkikokoluokan taidetaloa. Hankkeen tavoitteena on tuoda taidetta Tampereen kaupunkikuvaan ja vahvistaa kuvaa elävästä kaupungista. Hanke on osa Luova Tampere ohjelmaa. Suomalaisia kiinnostaa asuminen puutalossa Vuoreksen puukaupunkialue on Isokuusi. Moderni puukaupunkialue Isokuusi nousee Vuoreksen asuntomessualueen kupeeseen. Isokuusi on tällä hetkellä Suomen suurin suunnitteilla oleva puukaupunkialue. Puukerrostalo -212 tutkimuksen mukaan puukerrostalojen asukkaat ovat tyytyväisiä asuntoonsa. Suomalaisiin vetoavat puupintojen miellyttävyys, puun kodikkuus ja terveellisyys sekä tunnelma. Ylöspäin kasvaa puu verkkosivuilta saa tietoa Isokuusen puukerrostaloalueen suunnittelusta. Lisäksi sivulla kerrotaan puukerrostalojen turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä.