EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 LOPULLINEN A6-0036/ MIETINTÖ ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa (2006/2130(INI)) Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä: Ivo Belet RR\ doc PE v02-00

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PERUSTELUT TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO ASIAN KÄSITTELY PE v /45 RR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa (2006/2130(INI)) Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon Helsingissä kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle annetun urheilua koskevan selvityksen sekä Nizzan julistuksen urheilun erityispiirteistä ja sen sosiaalisesta merkityksestä Euroopassa, ottaa huomioon Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen (perustuslakisopimus) 16 ja III-182 artiklan, - ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudellaan tekemän Euroopan jalkapalloilua koskevan aloitteen, jonka seurauksena laadittiin riippumaton arvio urheilusta Euroopassa vuonna 2006 (Independent European Sport Review 2006), - ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja urheiluun liittyvistä asioista tehtyjen komission päätösten muodostaman oikeuskäytännön, ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0036/2007), A. ottaa huomioon, että Helsingin Eurooppa-neuvostolle annetussa urheilua koskevassa selvityksessä komissio korosti tarvetta luoda jalkapallon hallintoelinten ja julkisten viranomaisten välinen kumppanuus lajin hyvän hallinnon varmistamiseksi, B. katsoo, että eurooppalainen urheilu ja varsinkin jalkapalloilu on erottamaton osa eurooppalaista identiteettiä, eurooppalaista kulttuuria ja Euroopan kansalaisuutta ja että pitkäaikaisen demokraattisen perinteen ja laajemman yhteiskunnan antaman ruohonjuuritason tuen myötä on syntynyt eurooppalainen jalkapalloilun malli, jolle ovat ominaisia avoimet urheilukilpailut ja pyramidirakenne, jossa useat sadattuhannet amatööriseurat ja miljoonat vapaaehtoiset ja pelaajat muodostavat huipputason ammattilaisseurojen perustan, C. katsoo, että jalkapalloilulla on merkittävä sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä ja että se edistää sosiaalista osallisuutta ja monikulttuurista vuoropuhelua tehokkaasti ja voi olla keino vastustaa syrjintää, suvaitsemattomuutta, rasismia ja väkivaltaa, ja katsoo, että ammattilaisjalkapalloseurat ja -liigat toimivat myös tärkeässä sosiaalisessa ja kulttuurisessa roolissa paikallisissa ja kansallisissa yhteisöissään, RR\ doc 3/45 PE v02-00

4 D. ottaa huomioon, että ammattilaisjalkapalloilulla on sekä taloudellinen että eitaloudellinen ulottuvuus, E. katsoo, että nuorten pelaajien hyväksikäyttö, korruptio ja se, että puhtaasti liiketoiminnalliset vaikuttimet ohjaavat seurojen toimintaa, usein seuran ostetuksi tulemisen seurauksena, vaarantavat jalkapallon sosiaalisen tarkoituksen, F. ottaa huomioon, että ammattilaisjalkapalloilun taloudellisiin näkökohtiin sovelletaan yhteisön oikeutta ja että oikeuskäytännössä urheilun erityisasema ja jalkapallon sosiaalinen ja kasvatuksellinen merkitys Euroopassa on tunnustettu, G. katsoo, että on siten kansallisten ja eurooppalaisten poliittisten ja urheilun hallintoelinten vastuulla varmistaa, että kun yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan ammattilaisjalkapalloiluun, lajin sosiaaliset ja kulttuuriset tarkoitukset turvataan kehittämällä asianmukainen oikeudellinen kehys, H. katsoo, että urheilun merkityksen kasvaessa Euroopan unionin eri politiikoissa (liikkumisen vapaus, tutkintojen tunnustaminen, kilpailu, terveyspolitiikka ja audiovisuaalisen alan politiikka), urheilu on päätetty sisällyttää perustuslakisopimukseen alana, jolla EU:lla on toimivaltaa (16 artikla, III-182 artikla); ottaa lisäksi huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole hyväksyneet perustuslakisopimusta ja että Nizzan sopimus urheilusta unionissa ei yksin riitä ratkaisemaan nykyisiä ongelmia, jotka ylittävät kansalliset rajat ja edellyttävät sen vuoksi Euroopan tason ratkaisuja, I. katsoo, että yleisesti ottaen urheilun ja etenkin jalkapallon suurempi ammattilaistuminen ja kaupallistuminen ovat johtaneet siihen, että yhteisön oikeudella on entistä enemmän vaikutuksia tällä alalla, minkä osoituksena Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa ja komissiossa vireillä olevien tapausten määrä kasvaa jatkuvasti, toteaa, että oikeudellisen epävarmuuden ongelma on näin ollen huomattavasti korostunut ja pelkästään yksittäistapauksiin perustuva lähestymistapa koetaan kyseisillä aloilla yhä enemmän riittämättömänä, mikä käy ilmi myös joidenkin jäsenvaltioiden urheiluministerien teettämästä ja hiljattain julkaistusta Independent European Sport Review tutkimuksesta; on epäselvää, esimerkiksi, kestäisikö junioritoiminnalle erittäin tärkeä UEFA-sääntö oman seuran kasvattien (home-grown players) vähimmäiskiintiöstä yhteisöjen tuomioistuimen tutkinnan siitä, onko se perustamissopimuksen 12 artiklan mukainen, J. katsoo, että oikeudellisen epävarmuuden ongelmaa on siten pahennettu ja pelkästään yksittäistapauksiin perustuva lähestymistapa koetaan alalla yhä enemmän riittämättömänä, K. ottaa huomioon, että tämän oikeudellisen epävarmuuden vuoksi ei ole selvää, kuinka itsenäisiä UEFA:n ja kansallisten liittojen kaltaiset itsesääntelyä harjoittavat elimet ovat ja missä määrin vapaan liikkuvuuden, syrjimättömyyden ja kilpailusääntöjen noudattamisen kaltaiset yhteisöoikeuden periaatteet sitovat niitä niiden käyttäessä oikeuttaan itsesääntelyyn ja hoitaessa sääntelytehtäviään, PE v /45 RR\ doc

5 L. katsoo, että tämä oikeudellinen epävarmuus ei ole ongelmallista ainoastaan taloudellisesti vaan varsinkin myös jalkapalloilun sosiaalisen, kulttuurisen ja kasvatuksellisen merkityksen kannalta ja että se vähentää samanaikaisesti kannattajien mielenkiintoa ja heikentää urheilun laadunparannusta ja "reilun pelin" periaatetta, M. ottaa huomioon, että on tehty päätös urheilun sisällyttämisestä perustuslakisopimukseen alana, jolla EU:lla on toimivaltaa (16 artikla, III-182 artikla), jotta EU saa valtuudet kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta, N. katsoo, että ammattilaisjalkapalloilu ei toimi kuin tyypillinen talouden ala ja että ammattilaisjalkapalloseurat eivät voi toimia samoin markkinaehdoin kuin muut talouselämän osa-alueet, koska urheilussa kilpailevat osapuolet ovat toisistaan riippuvaisia ja koska kilpailun tasapaino on säilytettävä tulosten ennalta-arvaamattomuuden säilyttämiseksi, ja että sen monet toimijat, mukaan luettuna kannattajat, pelaajat, seurat, liigat ja liitot, eivät toimi kuin normaalit kuluttajat tai yritykset, O. katsoo, että ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuutta Euroopassa uhkaa taloudellisen varallisuuden ja urheiluun liittyvän vallan kasvava keskittyminen, P. ottaa huomioon, että radio- ja tv-lähetyksistä saatavien tulojen osuuden kasvaminen seurojen kaikista tulosta murentaa eri maita edustavien seurojen keskinäisen kilpailun tasapainoa, koska kyseisten tulojen määrä on pitkälti kytköksissä kansallisten radio- ja tvlähetysmarkkinoiden kokoon, Q. ottaa huomioon, että lähetysoikeuksien myynnistä saatavien tulojen kasvava merkitys saattaa horjuttaa eri maiden seurojen välistä kilpailutasapainoa, koska näiden tulojen koko määräytyy paljolti kansallisten radio- ja televisiolähetysmarkkinoiden koon mukaan; ottaa huomioon, että lähetysoikeuksien yksittäismyynnin käytäntö tietyissä liigoissa on solidaarisuuden periaatteen vastaista ja uhkaa tuhota täysin kilpailun tasapainon, R. ottaa huomioon, että vuosikymmenien ajan ammattilaisjalkapalloilulle on ollut ominaista kansainvälinen ulottuvuus ja siihen ovat vaikuttaneet erilaiset kansainväliset sääntely- ja lainsäädäntöjärjestelmät, S. katsoo, että erilaiset kansalliset lainsäädännöt ja lisenssien myöntämisperusteet Euroopassa johtavat taloudellisesti ja oikeudellisesti epäyhtenäisiin toimintaedellytyksiin ja että tämä tilanne vakavalla tavalla estää rehelliset urheilukilpailut joukkueiden välillä eurooppalaisissa liigoissa ja näin ollen myös maajoukkueiden välillä, T. ottaa huomioon, että naisten osallistuminen urheiluun on yhä paljon vähäisempää kuin miesten ja että naiset ovat yhä aliedustettuja urheilun päätöksentekoelimissä ja että yhä esiintyy tapauksia, joissa ammattiurheilijoiden palkkauksessa tapahtuu syrjintää sukupuolen perusteella, U. ottaa huomioon, että vaikka vuonna 1995 annettu Bosman-tuomio vaikutti myönteisesti pelaajien sopimuksiin ja liikkuvuuteen joskin monia työhön liittyviä kysymyksiä ja sosiaalisia ongelmia on yhä ratkaisematta sillä oli myös lukuisia kielteisiä seurauksia lajille, kuten se, että rikkaimmat seurat voivat entistä helpommin pestata parhaimmat pelaajat, taloudellisten voimavarojen runsauden ja urheilumenestyksen välinen yhteys on RR\ doc 5/45 PE v02-00

6 entistä vahvempi, pelaajien palkkakehitys on ollut huiman nopeaa ja paikallisesti valmennettujen pelaajien mahdollisuudet osoittaa taitojaan korkeimmalla tasolla sekä ammatti- ja amatööriurheilun välinen solidaarisuus ovat vähentyneet, V. katsoo, että monet rikolliset toimintatavat (sopupelit, korruptio jne.) ovat seurausta kierteestä, joka muodostuu kuluttamisesta, palkkainflaatiosta ja monien seurojen myöhemmin kokemista rahoituskriiseistä, X. ottaa huomioon, että komissio on virallisissa päätöksissään vahvistanut mediaoikeuksien kollektiivisen myynnin sopivan yhteen EY:n kilpailuoikeuden kanssa, Yleinen tausta 1. korostaa sitoutuneisuuttaan eurooppalaiseen jalkapalloilun malliin, jolle on ominaista amatööri- ja ammattilaisjalkapalloilun välinen symbioottinen suhde; 2. kiinnittää huomiota merkitykseen, joka Euroopan jalkapalloilun toisiinsa liittyvillä kansallisilla pyramidirakenteilla on, koska ne tukevat ruohonjuuritason lahjakkuutta ja kilpailua ja koska kansalliset liigat ja kilpailut ovat myös keino päästä eurooppalaisiin kilpailuihin ja koska pelin kansallisen perustan ja Euroopan tason välille on luotava oikea tasapaino, jotta jalkapalloliigat ja -seurat voivat tehdä yhteistyötä tehokkaasti; 3. tunnustaa tarpeen toteuttaa jalkapallon hallintoelimien sekä poliittisten viranomaisten yhteisiä ponnisteluja useilla eri tasoilla tietynlaisen kielteisen kehityksen kuten liiallisen kaupallistumisen ja epäreilun kilpailun torjumiseksi, jotta varmistetaan ammattilaisjalkapalloilun myönteinen tulevaisuus, johon kuuluu jännittäviä kilpailuja, kannattajien voimakas samastuminen seuroihinsa ja kansalaisten kattavat mahdollisuudet seurata kilpailuja, muun muassa sellaisin keinoin kuten nuorille ja perheille tarkoitetut erikoishintaiset liput, varsinkin tärkeisiin kansainvälisiin otteluihin; 4. suhtautuu myönteisesti urheilusta Euroopassa vuonna 2006 laaditussa riippumattomassa arviossa (Independent European Sport Review 2006) annettuihin suosituksiin ja kehottaa jäsenvaltioita, jalkapallon hallintoelimiä ja komissiota sen tulevassa, urheilua koskevassa valkoisessa kirjassa jatkamaan Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudellaan alulle panemia ponnisteluja korjaavien toimien tarpeen tyydyttämiseksi harkitsemalla kyseisessä arviossa esitettyjä periaatteita ja tärkeimpiä suosituksia; 5. ilmaisee haluavansa välttyä siltä, että ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuus Euroopassa määritellään tuomioistuinten päätöksillä, ja parantaa oikeusvarmuutta; 6. on samaa mieltä perusperiaatteesta, jonka mukaan ammattilaisurheilun taloudelliset näkökohdat kuuluvat EY:n perussopimusten soveltamisalaan, kun otetaan huomioon Nizzan julistuksessa esille tuodut urheilun erityispiirteet; katsoo, että taloudellista ahdinkoa aiheuttavaan urheilupäätökseen liittyvät rajoittavat vaikutukset ovat sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa, edellyttäen, että ne ovat oikeasuhteisia ja että ne sisältyvät erottamattomasti pyrkimykseen suojella asianomaisen lajin luonnetta ja tarkoitusta; PE v /45 RR\ doc

7 7. pyytää komissiota laatimaan tämän periaatteen soveltamista koskevia ohjeita ja käynnistämään kuulemisprosessin Euroopan jalkapalloviranomaisten kanssa, tavoitteena EU:n ja jalkapallon hallintoelinten välisen virallisen puitesopimuksen laatiminen; 8. katsoo, että vaikka EY:n perustamissopimuksessa ei säädetä erityisiä lainsäädäntövaltuuksia urheilun alalla, siihen sisältyy kuitenkin suuri joukko erilaisia välineitä, joita voitaisiin käyttää osana toimintasuunnitelmaa, esimerkiksi: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit kolmansien maiden pelaajien hyväksymisestä, nuorten pelaajien suojelusta ja pelaajien agenteista, ryhmäpoikkeukset koskien erilaisia kilpailuoikeudellisia näkökohtia, esimerkiksi markkinointisopimukset tai tuet, perustamissopimuksen 211 artiklan mukaiset komission direktiivit kilpailuoikeuden soveltamisesta; tässä yhteydessä olisi toteutettava toimia sen määrittämiseksi, tarjoavatko urheilujärjestöt perustamissopimuksen 86 artiklassa tarkoitettuja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun välineet, erityisesti mitä tulee pelaajien oikeuksiin, suositukset jäsenvaltioille toisistaan eriävien kansallisten järjestelmien korvaamiseksi esimerkiksi keskitetyllä markkinointijärjestelmällä, neuvoston puitepäätökset esimerkiksi tiettyjen rikollisten ilmiöiden torjumiseksi, 9. pyytää komissiota yhdessä Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansallisten jalkapallon hallintoelinten ja muiden sidosryhmien kanssa sisällyttämään tähän päätöslauselmaan sisältyvät periaatteet ja suositukset tulevaan valkoiseen kirjaan, ja laatimaan eurooppalaista urheilua yleisesti ja erityisesti jalkapalloilua koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitetään komission tarkasteltavaksi tulevat kysymykset ja käytettävät oikeudelliset välineet (direktiivit, suuntaviivat, ryhmäpoikkeukset, suositukset), joilla luodaan oikeusvarmuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset; 10. pyytää komissiota jatkamaan jäsenneltyä vuoropuhelua jalkapallon hallintoelinten ja muiden sidosryhmien kanssa oikeudelliseen epävarmuuteen liittyvien ongelmien voittamiseksi; 11. panee iloiten merkille naisjalkapallon menestyksen ja sen herättämän laajan kiinnostuksen Euroopassa ja korostaa sen kasvavaa yhteiskunnallista merkitystä; Hallinto 12. kehottaa jalkapallon kaikkia hallintoelimiä määrittelemään ja sovittamaan yhteen toimivaltuutensa, velvollisuutensa, tehtävänsä ja päätöksentekomenettelynsä nykyistä paremmin lisätäkseen demokraattisuuttaan, avoimuuttaan ja legitiimiyttään koko jalkapalloilun hyödyksi; kehottaa komissiota määrittelemään edellytykset, joiden täyttyessä legitiimiä ja riittävää itsesääntelyä tuetaan, ottaen asianmukaisesti huomioon RR\ doc 7/45 PE v02-00

8 kansallisen lainsäädännön ja liitoille ja järjestöille suunnattavan taloudellisen tuen, jonka tarkoituksena on kehittää ja koulia nuoria pelaajia ja maajoukkuetta; 13. pyytää UEFAa sisällyttämään päätöksentekoprosessin yhteydessä kuultavien asianosaisten sidosryhmien joukkoon FPron, European Club Forum- järjestön ja EPFL:n (Euroopan jalkapallon ammattilaisliigojen yhdistyksen) kaltaiset etujärjestöt; 14. katsoo, että hallinnon parantaminen, joka johtaa nykyistä yhdenmukaisempaan itsesääntelyyn kansallisella ja Euroopan tasolla, vähentää taipumusta turvautua komissioon ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen; 15. katsoo, että vaikka urheilun hallintoelimet oikeutetusti haluaisivat puolustaa omia urheilumenettelyitään, siviilituomioistuimiin valittaminen, myös silloin kuin se ei ole urheilullisesti perusteltua, ei voi olla rangaistavaa kurinalaisuutta koskevien määräysten perusteella; tuomitsee FA:n tekemät omavaltaiset päätökset tässä suhteessa; 16. kehottaa tämän vuoksi FA:a yhteistyössä komission ja kansallisten hallintoelinten kanssa tarkastelemaan uudelleen perussääntöään, tavoitellakseen asianmukaista tasapainoa yhtäältä kaikkien urheilualan toimijoiden siivilituomioistuimiin vetoamista koskevan legitiimin oikeuden ja toisaalta kilpailujen normaalin toiminnan välillä; 17. vaatii, että suhteellisuusperiaate on kaikkien jalkapallon hallintoelinten kannalta keskeisessä asemassa niiden käyttäessä itsesääntelyvaltaansa; pyytää komissiota varmistamaan, että tätä periaatetta sovelletaan urheilua koskeviin oikeustpauksiin; 18. kehottaa FA:a lisäämään sisäistä demokratiaa ja rakenteidensa avoimuutta; 19. katsoo, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa parhaillaan käsiteltävänä oleva asia Charleroi voi heikentää vakavasti pienten ja keskisuurten kansallisten jalkapalloliittojen kykyä osallistua kansainvälisiin kisoihin ja uhkaa kansallisten liittojen ruohonjuuritason jalkapalloiluun tekemiä elintärkeitä investointeja; katsoo tältä osin, että seurojen olisi päästettävä pelaajansa pelaamaan maajoukkueessa ilman oikeutta korvaukseen; kannustaa UEFA:a ja FA:a yhdessä eurooppalaisten seurojen kanssa tekemään sopimuksen ryhmävakuutusjärjestelmän käyttöönotosta; 20. kannattaa UEFA:n seuralisenssijärjestelmää, jolla pyritään varmistamaan seurojen tasapuoliset toimintaedellytykset ja edistämään niiden rahoituksen vakautta, ja kehottaa UEFA:a kehittämään kyseistä järjestelmää edelleen varainhoidon avoimuuden ja hyvän hallinnon varmistamiseksi; 21. suosittelee riippumattoman valvontaelimen perustamista, jonka päätarkoituksena on seurata eurooppalaisten seurojen rahoitustoimia ja kaupallisia toimia sekä varmistaa, että seurat täyttävät varainhoidon avoimuutta ja hyvää hallintoa koskevat kriteerit; katsoo, että tämän elimen olisi raportoitava toiminnastaan julkaisemalla vuosikertomuksia; 22. kehottaa kansallisia ja eurooppalaisia politiikan ja urheilun hallintoelimiä käynnistämään tehokkaita kampanjoita avoimuuden ja hyvän hallintotavan lisäämiseksi Euroopan ammattilaisjalkapalloilussa; PE v /45 RR\ doc

9 23. tukee pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on suojella lajin koskemattomuutta eliminoimalla tärkeiden sidosryhmien väliset eturistiriidat seuroissa tai hallintoelimissä; 24. kehottaa komissiota harkitsemaan eurooppalaisen oikeudellisen statuksen ottamista käyttöön urheiluyhtiöille, jotta voidaan ottaa huomioon tärkeimpien jalkapalloseurojen taloudellinen toiminta, mutta samalla säilyttää niiden erityiset urheiluun liittyvät piirteet; katsoo, että tällainen status antaisi mahdollisuuden vahvistaa säännöt kyseisten yritysten taloudellisen ja rahoituksellisen toiminnan seurantaa varten; 25. pyytää jäsenvaltioita ja jalkapallon hallintoelimiä edistämään aktiivisesti jalkapallon kannattajien sosiaalista ja demokraattista roolia esimerkiksi saamalla kannattajat osallistumaan seurojen omistukseen ja niiden johtamiseen tai nimittämällä jalkapalloasiamiehen; 26. katsoo, että ammattilaisjalkapalloilijoiden ja heidän ammattiyhdistysedustajiensa on oltava läheisemmin mukana jalkapalloilun hallinnossa paremman sosiaalisen vuoropuhelun kautta; Rikollisten toimintatapojen torjunta 27. tukee jalkapallon Euroopan ja kansallisten hallintoelinten pyrkimyksiä seurojen omistusrakenteiden avoimuuden lisäämiseksi ja pyytää neuvostoa kehittämään ja toteuttamaan toimenpiteitä ammattilaisjalkapalloilua vaivaavien rikollisten toimintatapojen torjumiseksi, rahanpesu, laiton vedonlyönti, doping ja sopupelit sekä suurten jalkapallotapahtumien yhteydessä esiintyvä pakkoprostituutio mukaan luettuina; 28. korostaa, että jalkapalloalan toimijoiden on varmistettava, että avoimuutta ja rahanpesua koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan täysipainoisesti; 29. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla vahvistetaan seurojen, poliisin ja kannattajajärjestöjen yhteistyötä, ja vastustamaan siten väkivaltaa ja huliganismia sekä muita rikollisen käyttäytymisen muotoja jalkapallo-ottelujen aikana; Jalkapalloilun sosiaalinen, kulttuurinen ja kasvatuksellinen asema 30. korostaa urheilun kautta annettavan kasvatuksen merkitystä ja jalkapalloilun mahdollisuuksia auttaa sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevia nuoria saamaan elämänsä takaisin oikeille raiteille ja pyytää jäsenvaltioita, kansallisia jalkapalloliittoja, liigoja ja seuroja vaihtamaan tietoja tätä koskevista parhaista käytännöistä; 31. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan myös jalkapalloseurojen käynnistämiä sosiaalista osallisuutta edistäviä hankkeita; 32. ilmaisee selkeästi kannattavansa UEFA:n toimenpiteitä nuorten pelaajien kasvatuksen edistämiseksi vaatimalla, että ammattilaisseuran joukkueessa pelaa vähintään tietty määrä seuran omia kasvatteja, ja rajoittamalla joukkueiden kokoa; katsoo, että nämä kannustavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia ja kehottaa ammattilaisseuroja panemaan tämän säännön tiukasti täytäntöön; RR\ doc 9/45 PE v02-00

10 33. on vakuuttunut siitä, että tarvitaan lisäjärjestelyjä sen varmistamiseksi, että seuran omia kasvatteja koskeva aloite ei johda lapsikauppaan, kun jotkut seurat tekevät sopimuksia hyvin nuorten lasten (alle 16-vuotiaiden) kanssa; 34. vaatii, että maahanmuuttolainsäädäntöä on aina noudatettava nuorten ulkomaisten lahjakkuuksien värväämisen yhteydessä ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin lapsikaupan ongelman suhteen ihmiskaupan torjunnasta 19. heinäkuuta 2002 annetun neuvoston puitepäätöksen 1 yhteydessä ja/tai nuorten työntekijöiden suojelusta annetun neuvoston direktiivin 94/33/EY 2 täytäntöönpanon yhteydessä; huomauttaa, että nuorille pelaajille on annettava tilaisuus yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen; samanaikaisesti heidän seuroissa toimimisensa ja valmennettavana olemisensa kanssa, jotta he eivät ole täysin riippuvaisia seuroista; kehottaa ryhtymään toimiin niiden nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jotka lopulta eivät tule valituiksi; 35. korostaa valmennuskeskusten tärkeää sosiaalista ja kasvatuksellista asemaa ja niiden keskeistä merkitystä sekä seurojen hyvinvoinnin että lahjakkaiden jalkapalloilijoiden tulevan kehittymisen kannalta ja tukee taloudellisia kannustimia sellaisille seuroille, joilla on oma valmennuskeskus, edellyttäen, että kyseiset kannustimet ovat perustamissopimuksessa määritettyjen valtiontukea koskevien sääntöjen mukaiset, ja pyytää komissiota tunnustamaan tämän keskeisen merkityksen laatiessaan valtiontukien suuntaviivoja; 36. painottaa, että olisi luotava ympäristö, jossa nuoret pelaajat voivat kehittyä ja kasvaa rehellisyyden ja reilun pelin hengessä; 37. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan sukupuolinäkökulman käyttöön urheilupolitiikan kaikissa näkökohdissa pyrkien supistamaan edelleen yhä olemassa olevia eroja miesten ja naisten välillä sekä urheilujärjestöjen edustuksessa että palkkauksessa ja tosiasiallisessa osallistumisessa urheiluun ja siten tekemään verrannollisiksi urheilusta saadut henkilökohtaiset ja sosiaaliset edut; Työhön liittyvät ja sosiaaliset kysymykset 38. pitää valitettavana sosiaali- ja verolainsäädännössä ilmeneviä eroja jäsenvaltioiden välillä, mistä aiheutuu epätasapaino seurojen välillä, ja jäsenvaltioiden haluttomuutta ratkaista asia Euroopan tasolla; 39. korostaa toisessa jäsenvaltiossa suoritettujen ammatillisten tutkintojen keskinäisen tunnustamisen merkitystä, jotta työntekijät voivat liikkua vapaasti; 40. uskoo, että pelaajien agentteja koskevat nykyiset taloudelliset realiteetit edellyttävät, että jalkapallon hallintoelimet eri tasoilla parantavat komissiota kuullen pelaajien agentteja koskevia määräyksiä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan UEFA:n pyrkimyksiä säännellä pelaajien agentteja, esittäen tarvittaessa pelaajien agentteja 1 EYVL L 203, , s EYVL L 216, , s. 12. PE v /45 RR\ doc

11 koskevan direktiiviehdotuksen, jossa käsitellään seuraavia aiheita: tiukat standardit ja tutkintovaatimukset edellytyksenä jalkapallopelaajan agenttina toimimiselle, agenttien toimintaa koskeva avoimuus, agenttien sopimuksia koskevat yhdenmukaistetut vähimmäisvaatimukset, Euroopan hallintoelinten tehokas seuranta- ja kurinpitojärjestelmä, agenttien lupajärjestelmän ja agenttirekisterin käyttöön ottaminen sekä kaksoisedustuksen ja pelaajien agentille maksamien palkkioiden lopettaminen; 41. kehottaa UEFA:a ja komissiota tehostamaan pyrkimyksiään vahvistaa Euroopan tasolla käytävää sosiaalista vuoropuhelua sellaisissa kysymyksissä kuten sopimusten kesto, siirtoajanjakson määrittely, mahdollisuudet sopimuksen aikaiseen lopettamiseen ja korvausten maksaminen valmennusseuroille, koska se voi ehkäistä ja poistaa pelaajien ja työnantajien välisiä jännitteitä; 42. pitää myönteisenä FPron (Fédération Internationale des Footballeurs Professionels), UEFA:n ja Euroopan jalkapallon ammattilaisliigojen yhdistyksen (EPFL) päätöstä edistää pelaajien oikeuksia varmistamalla, että pelaajat saavat aina kirjalliset sopimukset, joihin liittyy tiettyjä vähimmäisvaatimuksia; 43. ottaa huomioon tarpeen panna työlainsäädäntö tehokkaammin täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa sen varmistamiseksi, että ammattilaispelaajat saavat heille kuuluvat oikeudet ja täyttävät heille työntekijöinä kuuluvat velvollisuudet; 44. pyytää komissiota tukemaan aktiivisesti aloitteita ja kampanjoita lapsityön torjumiseksi jalkapalloon liittyvillä aloilla ja tarkastelemaan kaikkia poliittisia ja oikeudellisia keinoja varmistaa kaikkien työntekijöiden, myös lasten, oikeuksien kunnioittaminen; Rasismin torjunta 45. pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja kaikkia ammattilaisjalkapalloiluun osallistuvia tahoja, ottaen huomioon, että lakisääteinen oikeus rasismista vapaaseen työpaikkaan koskee myös jalkapalloilijoita, hyväksymään vastuunsa rasismin ja muukalaisvihan torjunnan jatkamisesta ja tehostamisesta tuomitsemalla kaikenlainen rasismi stadioneissa ja niiden ulkopuolella; pyytää määräämään nykyistä ankarampia rangaistuksia kaikenlaisista jalkapalloiluun liittyvistä rasistisista ja muukalaisvihaa ilmaisevista teoista; pyytää UEFA:a ja kansallisia jalkapalloliittoja ja -liigoja soveltamaan kurinpitosääntöjä johdonmukaisesti, päättäväisesti ja koordinoidusti, laiminlyömättä seurojen taloudellisen tilanteen huomioon ottamista; 46. kehottaa tässä yhteydessä myös komissiota, UEFA:a ja muita asianomaisia panemaan täytäntöön Euroopan parlamentin 14. maaliskuuta 2006 antaman kirjallisen kannanoton 1 rasismin kitkemiseen jalkapallosta; panee ilolla merkille UEFA:n ja FA:n säännöissään käyttöön ottamat ankarammat seuraamukset ja niiden toteuttamat muut toimet ja odottaa kiinnostuneena kaikkien jalkapallotahojen toteuttamia lisätoimia; 47. kehottaa komissiota, UEFA:a ja muita asianomaisia toimimaan sen puolesta, että muutkaan syrjinnän muodot, kuten sukupuoleen, alkuperään, sukupuoliseen 1 Ei vielä julkaistu EUVL:ssä. RR\ doc 11/45 PE v02-00

12 suuntautumiseen tai muuhun perustuva syrjintä, eivät jää vaille seuraamuksia stadioneissa ja niiden ulkopuolella; Kilpailuoikeus ja sisämarkkinat 48. on vakuuttunut siitä, että ottamalla käyttöön mukautettu kustannusseurantajärjestelmä voitaisiin parantaa rahoituksen vakautta ja joukkueiden välistä kilpailutasapainoa esimerkiksi liittämällä se osaksi ajantasaistettua seuralisenssijärjestelmää; kehottaa UEFA:a yhdessä seurojen ja pelaajien edustajien sekä komission kanssa kehittämään itsesääntelyyn perustuvan kustannusseurantajärjestelmän, joka olisi yhteensopiva eurooppalaisen jalkapalloilun mallin ja yhteisön lainsäädännön kanssa; 49. katsoo, että jalkapalloilussa on varmistettava kilpailijoiden riippuvuus toisistaan ja taattava ottelutulosten epävarmuus, millä urheilujärjestöt voisivat perustella käyttämiään erityisjärjestelyjä urheilutapahtumien tuotannossa ja myynnissä; katsoo kuitenkin, että nämä erityispiirteet eivät takaa automaattista poikkeusta yhteisön kilpailusäännöksistä ammattijalkapalloiluun liittyvän taloudellisen toiminnan osalta, kun otetaan huomioon tällaisen toiminnan lisääntyvä taloudellinen painoarvo; 50. kehottaa komissiota laatimaan selkeät ohjeet valtiontukia koskevien sääntöjen soveltamisesta ja ilmoittamaan, millainen tuki on sallittua ja oikeutettua jalkapallon yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja koulutuksellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi julkisten viranomaisten myöntämä rahoitustuki tai muu tuki jalkapallostadioneiden tai muiden tilojen varustamista tai ajan tasalle saattamista varten; 51. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan tiivistä yhteistyötä jalkapallon kansainvälisten, eurooppalaisten ja kansallisten hallintoelinten kanssa tehden vedonlyöntimarkkinoiden mahdollisen vapauttamisen seurauksia ja tarkastelemaan järjestelmiä, joilla voidaan varmistaa rahoitus urheilulle yleensä ja jalkapalloilulle erityisesti, sekä harkitsemaan toimenpiteitä kansallisten ja eurooppalaisten jalkapallokilpailujen koskemattomuuden turvaamiseksi; 52. tunnustaa tuotemerkkien merkityksen urheiluteollisuudessa, jollei niitä käytetä tavaroiden vapaan liikkumisen estämiseen; 53. toteaa, että suurien jalkapallotapahtumien lippujen kysyntä ja tarjonta eivät useinkaan vastaa toisiaan, mikä on hyödyllistä sponsoreille mutta haitallista kuluttajille; korostaa, että kuluttajien etu olisi otettava täysin huomioon lippujen jakelussa ja että syrjimätön ja reilu lipunmyynti olisi taattava kaikilla tasoilla; hyväksyy kuitenkin, että lippujen jakelu voidaan tarvittaessa rajoittaa henkilöihin, jotka ovat jäseniä kannattajayhdistyksessä, matkailukerhossa tai vastaavassa järjestelmässä, jonka jäsenyys on saatavilla syrjimättömältä pohjalta; Televisiointioikeuksien myynti ja kilpailuoikeus 54. pitää kiinni siitä että yhteismyyni kaikissa kilpailuissa on olennainen asia Euroopan jalkapalloilun taloudellisen yhteisvastuumallin suojelemisen kannalta; pitää myönteisenä julkista keskustelua ja komission lisätutkimuksia koskien sitä, pitäisikö tämä malli ottaa PE v /45 RR\ doc

13 käyttöön kaikkialla Euroopassa sekä paneurooppalaisissa että kansallisissa kilpailuissa kuten riippumattomassa arviossa Independent European Sport Review 2006 ehdotettiin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan perinpohjaisen arvioinnin mediaoikeuksia koskevien päätöstensä taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista urheiluun sekä siitä, missä määrin nämä päätökset ovat täyttäneet tehtävänsä tai eivät ole sitä tehneet; 55. korostaa, että Euroopan kansallisille jalkapalloliigoille uskotussa mediaoikeuksien myynnissä pitäisi aina noudattaa EY:n kilpailulainsäädäntöä samalla lajin erityispiirteet huomioon ottaen, ja niistä on neuvoteltava ja ne on pantava täytäntöön avoimella tavalla; tällä varauksella katsoo kuitenkin, että jalkapallolähetysten olisi oltava mahdollisimman laajan yleisön seurattavissa, myös maksuttomilla televisiokanavilla; 56. korostaa, että nykyisen Televisio ilman rajoja -direktiivin 3 a artiklan ansioita voi tuskin yliarvioida; 57. huomauttaa, että ammattilaisjalkapalloilun kannalta on välttämätöntä jakaa televisiointioikeuksista saadut tulot oikeudenmukaisella tavalla niin, että varmistetaan solidaarisuus ammatti- ja amatööripelien sekä kilpailevien seurojen välillä kaikissa kilpailuissa; toteaa, että UEFA:n Mestareiden liigan televisiointioikeuksista saatavien tulojen nykyinen jako kuvastaa merkittävässä määrin seurojen kansallisten televisiomarkkinoiden kokoa; toteaa, että tämä käytäntö suosii suuria maita ja siten vähentää pienempien maiden seurojen valtaa; 58. kehottaa tämän vuoksi UEFA:a yhdessä komission kanssa jatkamaan sellaisten järjestelmien tutkimista, joilla luodaan nykyistä parempi kilpailutasapaino tällä alalla suuremman uudelleenjaon kautta; 59. huomauttaa, että urheilukilpailut lähetetään televisiossa yhä useammin suojatuilla ja maksullisilla kanavilla ja että monet kuluttajat eivät siitä syystä näe kilpailuja; Doping 60. suosittaa, että dopinginkäytön ennaltaehkäisy ja torjunta otettaisiin hyvin vakavasti jäsenvaltioissa; kehottaa harjoittamaan dopingin ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan painottuvaa politiikkaa sekä korostaa tarvetta torjua väärinkäytöksiä tarkastusten, tutkimuksen, testausten sekä riippumattomien lääkäreiden harjoittaman pitkäaikaisseurannan avulla ja koulutuksen sekä samanaikaisesti ennaltaehkäisyn ja valmennuksen kautta; kehottaa ammattilaisseuroja ottamaan käyttöön dopinginkäytön torjumista koskevan lupauksen ja seuraamaan lupauksen pitämistä sisäisin tarkastuksin; 61. kehottaa komissiota luomaan WADA:a vastaavan riippumattoman dopinvalvontaelimen yksinomaan jalkapalloa varten ja vastaavin ehdoin sekä toimintatavoin; katsoo, että komissio, FA, UEFA ja kansalliset hallitukset voivat yhdessä päättää toimintakustannuksista, tämän elimen kotipaikan sijoittamisesta jäsenvaltioon sekä muista yksityiskohdista; RR\ doc 13/45 PE v02-00

14 62. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä UEFA:lle ja FA:lle. PE v /45 RR\ doc

15 PERUSTELUT 1. YLEINEN TAUSTA Saksassa järjestetyt vuoden 2006 jalkapallon MM-kisat onnistuivat erittäin hyvin. Kisaorganisaatio oli täydellinen. Eurooppalaisten maajoukkueiden suurenmoiset tulokset perustuivat tietenkin seurojen hienoihin suorituksiin kansallisissa ja eurooppalaisissa kilpailuissa. Ne asettavat vaatimukset kansainväliselle jalkapalloilulle. Taloudellisesti tarkasteltuna urheilun osuus Euroopan unionin vuotuisesta BKT:stä on 3 4 prosenttia, ja urheilutoiminta yleisesti kasvaa vuosittain keskimäärin 4 prosenttia. Tämä valtava laajentuminen on johtanut televisiointioikeuksien, sponsoritoiminnan, markkinoinnin ja muiden liitännäistoimintojen arvon kasvuun sekä kansainvälisten kilpailujen määrän moninkertaistumiseen, minkä seurauksena alalle on tullut lisää työpaikkoja. Eurooppalaisen jalkapalloilun on kuitenkin vastattava monenlaisiin haasteisiin, joista jalkapalloilua hallinnoivat elimet eivät yksin voi selviytyä. Kun otetaan huomioon EUlainsäädännön vaikutukset peliin, on tärkeää, että EU-toimielimet ja urheilun hallintoelimet käyvät rakentavaa vuoropuhelua. EU:n puheenjohtajana toimineen Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta käynnistettiin jalkapalloilua koskeva riippumaton arviointi, jonka pohjalta laadittu perusteellinen kertomus esitettiin komission puheenjohtaja Barrosolle. Komissio ilmoitti esittävänsä asiasta valkoisen kirjan vuoden 2007 puoliväliin mennessä. Euroopan parlamentti ei voi pysytellä sivussa vaan sen on ilmaistava kantansa selkeästi. Tätä toimintaa on seuraavassa vaiheessa laajennettava käsittämään muut ammattilaisurheilulajit, ja on selvää, että tällöin on käsiteltävä myös naisten ammattilaisurheilua. 2. EU-LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELLETTAVUUS Primaarilainsäädäntö Perussopimuksissa ei anneta Euroopan unionille nimenomaista toimivaltaa urheilun alalla yleensä tai jalkapalloilun alalla erityisesti. Koska urheilua ei toisaalta kuitenkaan ole vapautettu EU:n primaarilainsäädännön velvoitteista, siihen sovelletaan EU-lainsäädäntöä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot ja Euroopan komission päätökset ovat selventäneet, kuinka esimerkiksi EY:n perustamissopimuksen 12, 39, ja artikla vaikuttavat urheiluun ja ammattilaisjalkapalloiluun. Amsterdamin ja Nizzan julistukset Vuonna 1997 ja 2000 annetuissa julistuksissa korostetaan jalkapalloilun yhteiskunnallista roolia, mutta ne eivät muuta sitä tosiseikkaa, että urheilun taloudellisiin näkökohtiin sovelletaan EY:n perustamissopimuksen määräyksiä. RR\ doc 15/45 PE v02-00

16 Sekundaarilainsäädäntö Myöskään sekundaarilainsäädännössä ei järjestelmällisesti oteta huomioon urheilun erityispiirteitä. Tämä koskee muun muassa valmentajien, pelaajien agenttien ja EU:n ulkopuolelta tulevien pelaajien tutkintotodistusten ja lupien tunnustamista. Oireellisena voidaan pitää sitä, että urheilualan toimijat enenevässä määrin turvautuvat viime kädessä yhteisöjen tuomioistuimeen ja komissioon. Tämä tapauskohtainen toimintamalli on lisännyt oikeudellista epävarmuutta. Kansallisten liigojen ja UEFA:n kaltaisten jalkapallojärjestöjen itsesääntelyvalta on asetettu kyseenalaiseksi (ks. hallintoa koskeva 4 kohta). Perustuslakisopimuksen luonnos Perustuslakisopimuksen luonnoksen III-282 artiklaan on kaavailtu urheilua koskevaa oikeusperustaa. Tämä perustuslakiluonnoksen artikla ei kuitenkaan tämänhetkisessä muodossaan takaisi oikeusvarmuutta. 3. ERITYISPIIRTEET Jalkapalloilulla on tärkeitä sosiaalisia tehtäviä, jotka koskevat koulutusta ja integroitumista, kansanterveyttä, kulttuuria ja vapaa-ajan viettoa. Myös pelin perusolemus itsessään on peruste sen erityisyydelle. Vapaan taloudellisen kilpailun lakeja ei voida soveltaa sellaisenaan, koska jalkapalloseura tarvitsee tasaveroisen vastuksen tarjoavia mahdollisia kilpailijoita, jotta saadaan aikaan jännittävä kilpailu. Eurooppalainen jalkapalloilun malli Eurooppalaiselle jalkapalloilun mallille ovat ominaisia avoimet urheilukilpailut, joissa joukkueet putoavat alempaan tai nousevat ylempään sarjaan (tavoitteenaan pelin voittaminen) ja joissa ammattilais- ja amatööritasoa ei ole selkeästi erotettu toisistaan. Näin on saatu aikaan pyramidirakenne, jossa lukuisat amatööriseurat muodostavat perustan kansallisella ja Euroopan tasolla pelaaville huipputason ammattilaisseuroille 1. Nykyinen suuntaus, jossa seurat menevät pörssiin, on askelen lähempänä Yhdysvaltojen mallia. Voidaankin kysyä, onko nämä kaksi tavoitetta (pelin voittaminen ja osakkaiden voittojen maksimointi) mahdollista yhdistää perinteisessä avoimessa eurooppalaisessa mallissa. 1 Yhdysvalloissa ammattilais- ja amatööriliigat on selkeästi erotettu toisistaan. Korkeimman tason suljetuissa liigoissa pelaavat yhdysvaltalaisseurat pyrkivät pikemminkin maksimoimaan tuotot kuin voittamaan mahdollisimman monta peliä. Seuroja ei pudoteta alempaan eikä nosteta ylempään sarjaan. Jotta saadaan aikaan jännittävä kilpailu, seurat ovat avoimia tulojen uudellenjakotoimenpiteille. PE v /45 RR\ doc

17 4. HALLINTO A. Itsesääntely ja monitasoinen hallinto: Nykyään suurimpana haasteena on säilyttää liittojen etuoikeus pelisääntöjen kehittämisessä ja varsinkin urheilukilpailujen järjestämisessä. Liittojen ja niiden päätösten legitiimiys periaatteessa määräytyy sen mukaan, kuinka demokraattisia, edustuksellisia ja vastuuvelvollisia niiden rakenteet ovat ja kuinka avoimia niiden päätöksentekomenettelyt ovat. Euroopan tilanteesta voidaan todeta, että jos edustuksellisten ja demokraattisten jalkapalloilua hallinnoivien elinten itsesääntelyä lisätään Euroopan tasolla, seuroilla ei olisi enää kiusausta pitää komissiota muutoksenhakuelimenä, johon ne voivat turvautua. Hallintoon liittyvistä kysymyksistä voidaan esittää useita muita toteamuksia: 1. Seurat eivät kilpaile ainoastaan kansallisella tasolla vaan myös Euroopan tasolla (UEFA:n seurakilpailujen seurauksena). Seuralisenssijärjestelmien soveltamisessa ilmenevien kansallisten erojen vuoksi ammattilaispalloilun toimintaedellytykset eivät ole tasapuolisia Euroopassa. Näin ollen voidaan kysyä onko tarkoituksenmukaista jatkaa lisenssijärjestelmän käyttöä kansallisella tasolla voiko valta vastedeskin keskittyä kansallisille liitoille voidaanko UEFA:n tasolla toteuttaa lisäjärjestelyjä 2. Hyvin tuore esimerkki UEFA:n ja FA:n itsesääntelyvallan kyseenalaistamisesta on asia Charleroi, jossa seurat ovat kyseenalaistaneet FA:n säännön, jonka mukaan seurojen olisi päästettävä pelaajansa pelaamaan maajoukkueessa ilman oikeutta korvaukseen. Asiassa pyritään löytämään sovitteluratkaisu FA:n ja seurojen välille. 3. Jalkapalloilun alueellisen järjestäytymisen periaate on tunnustettava. B. Hyvä hallintotapa Rahoituksen avoimuus Kaikkiin eurooppalaisiin seuroihin olisi sovellettava samanlaista varainhoidon valvontaa, jotta varmistetaan rahoituksen avoimuus ja estetään ajautuminen taloudellisesti hallitsemattomiin ja eriarvoisiin tilanteisiin, jotka johtavat seurojen taloudelliseen kapasiteettiin liittyviin kilpailun vääristymiin. Tämän vuoksi meidän on tarkasteltava: voidaanko UEFA:n lisenssijärjestelmä ulottaa koskemaan Euroopan kaikkia ammattilaisliigoja; onko kussakin jäsenvaltiossa otettava käyttöön rakenne, jonka avulla valvotaan seurojen johtamista; RR\ doc 17/45 PE v02-00

18 onko meidän kehotettava UEFA:a perustamaan itsenäinen elin, joka valvoo seuralisenssijärjestelmän noudattamista ja joka tekee nykyistä useammin satunnaistarkastuksia. Muut asiat: seurojen omistus seurojen sääntöjen välinen lähentyminen Jotta kannattajien osallistumista voidaan edistää entistä tehokkaammin, on kehitettävä kannustimia kannattajien välittömän liikkumisen edistämiseksi. 5. SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN ASEMA Jalkapalloilu on erinomainen väline, jonka avulla sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevia nuoria voidaan auttaa saamaan elämänsä takaisin oikeille raiteille. UEFA on hyväksynyt seurojen omia kasvatteja koskevan säännön estääkseen nuorten valmennuksen yleistyvän laiminlyönnin, joka on seurausta asiassa Bosman annetusta tuomiosta. Nyt tarvitaan ennen muuta oikeusvarmuus tästä asiasta. Samalla on estettävä se, että seurat tekevät sopimuksia yhä nuorempien (alle 15-vuotiaiden) pelaajien kanssa, mikä vääristäisi seurojen omia kasvatteja koskevan säännön tavoitetta. Tältä osin on myös korostettava valmennuskeskusten tärkeää asemaa. Rahoituksen uudelleenjakojärjestelmän tai verokannustimien avulla on luotava tasapuoliset toimintaedellytykset seuroille, olipa niillä oma valmennuskeskus tai ei. Rasismin torjunta On jatkettava työtä, jonka parlamentti aloitti rasismin torjuntaa koskevalla kirjallisella kannanotollaan. Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja kaikkien ammattilaisjalkapalloiluun osallistuvien tahojen on osallistuttava työhön vaatimalla nykyistä ankarampia rangaistuksia kaikenlaisista jalkapalloiluun liittyvistä rasistisista teoista. UEFA:n ja kansallisten liigojen on sovellettava kurinpitosääntöjä johdonmukaisesti, päättäväisesti ja koordinoidusti. 6. TYÖHÖN LIITTYVÄT JA SOSIAALISET KYSYMYKSET Bosman-tuomio pelaajien asema Vuonna 1995 asiassa Bosman annetulla tuomiolla on ollut pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia siihen, kuinka eurooppalaiset seurat suhtautuvat pelaajien sopimuksiin. Monilla ammattilaispelaajilla Euroopassa (Fifpron mukaan noin 50 prosentilla) ei kuitenkaan vieläkään ole työsopimusta seuransa kanssa, ja monet työ- ja valmennussopimukset ovat juridisesti ongelmallisia. PE v /45 RR\ doc

19 Sosiaaliset ja verotukseen liittyvät erot Sosiaali- ja verolainsäädännössä ilmenevät erot jäsenvaltioiden välillä aiheuttavat epätasapainoa eurooppalaisten seurojen välillä ja voivat olla yksi syy, jonka vuoksi pelaajat jättävät kotimaansa. On ilmeistä, että nämä ongelmat voitaisiin ratkaista yhdenmukaistamalla tai sovittamalla yhteen ammattilaispelaajiin ja -seuroihin sovellettavat oikeudelliset, sosiaaliset ja verotukseen liittyvät asemat. Näin luotaisiin mahdollisuus vahvistaa ammattilaispelaajien sosiaalisia oikeuksia, joita ei ole varmistettu kaikissa jäsenvaltioissa (eläkkeellejäänti, työttömyys, sairauslomat jne.). Näitä kysymyksiä on käsiteltävä sosiaalisessa vuoropuhelussa. Muita käsiteltäviä asioita ovat: eurooppalaisten pelaajien agentteja koskeva direktiivi sosiaalinen vuoropuhelu ammatillisen pätevyyden tunnustaminen pelaajakiintiöt kansainvälisten pelaajasiirtojen asema. 7. KILPAILUOIKEUS JA JALKAPALLO Kuten edellä 3 kohdassa todettiin, vapaan taloudellisen kilpailun lakeja ei voida soveltaa jalkapalloiluun ottamatta huomioon sen erityispiirteitä. Jotta saadaan aikaan mielenkiintoinen jalkapallokilpailu, taloudellisen kilpailun on oltava tasapainoista. Kartellilainsäädäntö ja kustannusten seuranta Ottamalla käyttöön (itsesääntelyyn perustuva) mukautettu kustannusseurantajärjestelmä ammattilaisjalkapalloilun alalla voitaisiin edistää kilpailutasapainoa ja siten seurojen tasapuolisia toimintaedellytyksiä Euroopan tasolla. On kuitenkin tutkittava tarkemmin kustannusseurantajärjestelmän etuja ja haittoja. Valtiontuki Eritasoiset (paikalliset/alueelliset/kansalliset) viranomaiset osallistuvat jalkapalloilun rahoittamiseen. Koska säännöissä on eroja, seurat eivät pelaa peliä samoin välinein. Jotta toimintaedellytykset olisivat tasapuolisia, tarvitaan selkeät valtiontukisäännöt. Olennainen kysymys kuuluukin seuraavasti: minkä tyyppinen julkinen tuki on hyväksyttävää ja perusteltua selkeiden yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi valmennustiloja koskeviin investointeihin) ja millaiset toimenpiteet johtavat kilpailun vääristymiseen? RR\ doc 19/45 PE v02-00

20 8. JALKAPALLOILUUN LIITTYVÄT SISÄMARKKINANÄKÖKOHDAT Jäsenvaltioiden rajat ylittävien sponsoripalvelujen rajoittaminen (alkoholijuomien ja uhkapelien kaltaisten arkaluonteisten tuotteiden osalta) Jäsenvaltioiden rajat ylittävien vedonlyöntipalvelujen tarjoamista ja mainontaa koskevat rajatylittävät rajoitukset (komissio on äskettäin aloittanut näitä palveluja koskevat menettelyt seitsemää jäsenvaltiota vastaan) Urheilulähetysten vastaanottamista muissa jäsenvaltioissa koskevat rajoitukset radioja tv-lähetysoikeuksien alueellisen myynnin vuoksi Kuluttajien etu: lippujen jakelu 9. TIEDOTUSVÄLINEET JA KILPAILUSÄÄNNÖT Mediaoikeuksien yhteismyynti on ensiarvoisen tärkeää Euroopan jalkapalloilun taloudellisen yhteisvastuumallin suojelemiseksi. Euroopan komissio on tehnyt jalkapallo-otteluja koskevista mediaoikeuksista kolme periaatepäätöstä 1, joissa sallitaan mediaoikeuksien yhteismyynti. Euroopan komissiota pyydetään tutkimaan, kuinka tämä malli voidaan ottaa käyttöön kaikkialla Euroopassa. Ennen tätä on arvioitava yksityiskohtaisesti näitä mediaoikeuksia koskevia päätöksiä (niiden vaikutuksia ja tehokkuutta). Arviointiin on sisällytettävä uusmedian taloudelliset vaikutukset. On pelin edun mukaista jakaa näistä oikeuksista saadut voitot oikeudenmukaisella ja tulonjakoperiaatteen mukaisella tavalla. UEFA:n Mestareiden liigan televisiointioikeuksien nykyinen jako (joka perustuu suurelta osin osuuksiin televisiointimarkkinoista) suosii suuria maita ja sitä on syytä tarkastella uudelleen. Maksuton televisio Nykyisen Televisio ilman rajoja -direktiivin ansioita voi tuskin yliarvioida. Se antaa kansallisille viranomaisille mahdollisuuden määritellä tietty määrä tapahtumia, jotka on voitava televisioida maksutta. Tämä periaate on säilytettävä tarkistetussa Televisio ilman rajoja -direktiivissä. 1 UEFA:n Mestarien liigan kaupallisten oikeuksien yhteismyyntiä koskevasta poikkeuksesta tehty Euroopan komission virallinen päätös; EY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjen mukaisesti tehty Euroopan komission päätös, jonka mukaan sitoumukset, jotka koskevat Englannin valioliigan mediaoikeuksien myymistä valioliigan järjestämälle jalkapallokilpailulle, ovat oikeudellisesti sitovia. Asia koski Englannin valioliigan kilpailuun osallistuvien seurojen välistä sopimusta mediaoikeuksien yhteismyynnistä kyseiselle kilpailulle Englannin valioliigan kautta; direktiivi 89/552/ETY eli Televisio ilman rajoja -direktiivi. PE v /45 RR\ doc

21 Muita selvennettäviä asioita: ottelujen oikeudenhaltijat (seurat tai liitot) jalkapalloseurojen toimenpiteet tv- ja radiolähetysoikeuksien rekisteröimiseksi seurojen hyväksi, silloinkin kun oikeuksia hallinnoidaan kollektiivisesti radio-/tv-lähetysyrityksen valintojen häiritsevä vaikutus jalkapallo-ottelukalenteriin radion ja lehdistön yksinoikeudet ja vapaa pääsy jalkapallo-ottelujen katsomoihin ottelujen tv-/radiolähetysten tilapäinen kieltäminen amatööriottelujen ja niitä stadioneilla seuraavien kannattajien mukanaolon tukemiseksi 10. DOPING Dopingin torjunnan onnistuminen riippuu siitä, kuinka voimakasta kansainvälinen dopingin ehkäiseminen ja tukahduttaminen on. 11. OIKEUDELLISET TOIMENPITEET: LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN KEHYS, TOIMINTASUUNNITELMA, SUUNTAVIIVAT, DIREKTIIVI Kuultuaan kaikkia sidosryhmiä Euroopan parlamentti voi valita eri välineitä (tai niiden yhdistelmän): kehottaa luomaan lainsäädännöllisen kehyksen, jossa tunnustetaan urheilun erityispiirteet ja otetaan käyttöön yhdenmukaistetut säännöt, joilla varmistetaan terve kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset. On kuitenkin myönnettävä, että tämä on vaikeaa ilman perussopimuksiin sisältyvää asianmukaista oikeusperustaa. kehottaa laatimaan toimintasuunnitelman, jossa esitetään komission tarkasteltavaksi tulevat kysymykset ja käytettävät oikeudelliset välineet kuten suuntaviivat, direktiivit, suositukset ja puitepäätökset. kehottaa perustamaan EU:n urheiluviraston? RR\ doc 21/45 PE v02-00

22 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa (2006/2130(INI)) Valmistelija: Eoin Ryan EHDOTUKSET Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. huomauttaa, että komissio on tehnyt neljä periaatepäätöstä jalkapallo-otteluja koskevista mediaoikeuksista: ensinnäkin komissio on antanut seuroille luvan yleisradiointioikeuksien yhteismyyntiin; toiseksi komissio on puuttunut siihen, missä määrin yksi ainoa ostaja voi ostaa tietyn kilpailun kaikki arvokkaat oikeudet; kolmanneksi komissio on myös yrittänyt estää tuotannon rajoittamista vaatimalla, että yleisradiointioikeudet on jaettava ja myytävä erikseen eri ostajille; neljänneksi komissio on päättänyt, että kaikkia oikeuksia ei pitäisi keskittää, vaan osa niistä olisi jätettävä seurojen käyttöön yksittäistä markkinointia varten etenkin uusmedioissa; 2. korostaa, että kaupallisissa sopimuksissa, joissa käsitellään Euroopan kansallisiin jalkapalloliigoihin liittyviä televisiointioikeuksia ja uusmediaoikeuksia, on aina noudatettava täysipainoisesti EY:n kartellilainsäädäntöä, ja niistä on neuvoteltava ja ne on pantava täytäntöön aina avoimella tavalla; katsoo kuitenkin, että jalkapallolähetysten olisi oltava mahdollisimman laajan yleisön seurattavissa ja myös maksuttomilla televisiokanavilla; 3. kiinnittää huomiota merkitykseen, joka Euroopan jalkapalloilun keskinäisillä kansallisilla pyramidirakenteilla on, koska ne tukevat ruohonjuuritason lahjakkuutta ja kilpailua ja koska kansalliset liigat ja kilpailut ovat myös keino päästä eurooppalaisiin kilpailuihin ja koska pelin kansallisen perustan ja Euroopan tason välille on luotava oikea tasapaino, jotta jalkapalloliigat ja -seurat voivat tehdä yhteistyötä tehokkaasti; 4. esittää, että yhteismyynti on ensiarvoisen tärkeää Euroopan jalkapalloilun taloudellisen yhteisvastuumallin suojelemiseksi; suhtautuu myönteisesti julkiseen keskusteluun ja PE v /45 RR\ doc