METSXTEHON TIEDOITUKSIA. 12 METSITEHO REPORT
|
|
- Inkeri Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSXTEHON TIEDOITUKSIA. 12 METSITEHO REPORT HELSINKI 1956 Aulis E,Hakkarainen H A K K U U M I E S T E N M E T S Ä T Y Ö A J A N K Ä Y T T Ö T A L V I K A U T E N A Metsätehon jäsenten työmailta kerättiin vv, marras- maaliskuussa tilastoa hakkuumiesten metsätyöajan käytöstä. Tilaston keruu tapahtui samanlaisin menetelmin ja perustein kuin vastaavan, hankintavuosina 1946/ /52 kerätyn tilaston, jota on selostettu Metsätehon julkaisussa n: o 35. Aineisto Aineiston keruuseen osallistui 22 Metsätehon jäsentä. Kohdetyömaiden määrä selviää seuraavasta..maan p hjoispuolisk " eteläpuolisk Koko maa Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik. Maalisk. Yht Kohdetyömaita Maan etelä- ja pohjoispu lisk n rajana n Iijoen ja Kainuun palkkausalueiden eteläraja, joka vastaa likimain Oulujoen vesistöalueen etelärajaa. Kohdetyömaita oli eniten Päijänteen ja Lounais- Suomen palkkausalueilla ( 18 ja 19 t yömaata), vähiten Pohjanmaan (Etelä- ja Keski- Pohjanmaa), Eteläisen rannikon ja Lapin (Lappi ja Perä-Pohjola) palkkausalueilla ( 1-4 työmaata). Pääosa (n. 90 %) kohdetyömaista oli kämppätyömaita. Aineistoa kerättiin kullakin työmaalla keskimäärin 7 tai 8 hakkuumiehestä.
2 i ~. : :: -~.
3 - 2- Tilastossa eri kuukausina olleiden hakkuumiesten määrä ilmenee seuraavasta asetelmasta. Marrask.Jouluk.Tammik. Helmik.Maalisk. Tilastossa työntekijöitä Maan lkotimiehet pohjois- Kämppämiehet puolisko Kaikki Maan JKotimiehet etelä- Kämppämiehet puolisko (Kaikki Koko (Kotimiehet maa (Kämppämiehet Kaikki Miesten keski- ikä nähdään seuraavassa. Kotimiehet Kämppämiehet Kaikki Keski-ikä, V Maan pnhjoispuolisk II eteläpuolisko Kokc maa Vertailun vuoksi mainittakoon, että aikaisemmassa tilastossa kaikkien kotoaan käsin työskennelleiden miesten keski- ikä keskimäärin loka- huhtikuussa on ollut v, kämpältä käsin työskennelleiden v ja kaikkien miesten (koti- ja kämppämiehet yht. ) 31.2 v. Talvikautena 1952/54 tilastossa olleet miehet jakautuvat iän perusteella 1 seuraavasti. Ikä,v yli 60 Y ht. Työntekijöitä, % Kotimiehet KämEEämiehet 1 o. 1 ~2. 0 2~. ~ Kaikki Seuraavassa asetelmassa nähdään, monestako päivästä tilastoa kerättiin eri kuukausina ja kaikkiaan.
4 .. 1.:..... '
5 - 3 - Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik.Maalisk. Yht. Tarkkailupäiviä Maan (Kotimiehet pohjois- ~ Kämppämiehet puolisko \ Kaikki Maan jkotimiehet etelä-, Kämppämiehet Euolisko lkaikki Koko j Kotimiehet maa { Kämppämi ehet Kaikki Tarkkailupäiviin sisältyvät kaikki tilaston keruuajan arkipäivät riippumatta siitä, onko työntekijä ollut työssä vai työstä poissa. Sunnuntaipäivistä (sunnuntait ja pyhäpäivät) ovat mukana vain ne, joina työntekijä suoritti palkallista työtä kohdetyömaalla. Eri palkkausalueiden osalle tarkkailupäivien kokonaismäärä jakautuu seuraavasti. Palkkausalue Lappi (Lappi ja Perä- Pohjola) Ii joki Kainuu Maan pohjoispuolisko yht. Pohjanmaa (Etelä- ja Keski- Pohjanmaa) Lounais-Suomi Päijänne Kallavesi Pielisjärvi Suur- Saimaa Eteläinen rannikko Maan eteläpuolisko yht. Koko maa Tarkkailupäiviä, % Pohjanmaan alueella aineistoa kerättiin vain helmi- maaliskuussa ja Lapin alueella vain tammi- maaliskuussa. Kutakin tilastossa ollutta miestä seurattiin keskimäärin 33 päivän aikana. Pääosa aineistosta on maan eteläpuoliskolta, lähinnä Lounais-Suomen ja Päijänteen palkkausalueilta. Muilta palkkausalueilta aineistoa on vähän. Tämän vuoksi seuraavassa rajoitutaan vain joko koko maata tai maan etelä- ja pohjoispuoliskoa kohden laskettujen tuloksien esittämiseen. Huomattava enemmistö tarkkailun k ~hteena olleista miehistä työskenteli kämpältä käsin. Ko-
6 ..;.. ~
7 - 4 - toaan käsin työskennelleistä aineistoa on niin vähän, että koti- ja kämppämiesten metsätyöajan käytön välistä eroa arvosteltaessa tämän tilaston tuloksia ei ole syytä yleistää. Aineisto on käsitelty samanlaisin menetel min ja perustein kuin aikaisempikin aineisto. Kaikki kuukausittain esitettävät keskiarvot on siten laskettu joko päivien tai miesten lukumäärällä painotettuina. Sen sijaan keskimäärin koko tilaston keruuaikaa, marras- maaliskuuta, k~hti lasketut tulokset on määritetty suoraan kuukausittain lasketuista keskiarvoista. Työpäivän pituus Tässä esitettäviin työpäivän pituuksiin, jotka on laskettu hakkuu- urakan suorittamiseen käytetyistä päivistä, ei sisälly ruekailuun eikä majapaikalta työpaikalle ja takaisin kulkemiseen kulunutta aikaa. Työpäivän pituus keskimäärin ~uina kuin lauantaipäivinä käy ilmi seuraavasta asetelmasta. Näistä päivistä käytetään myös nimitystä "muut päivät". Marrask. Jouluk.Tammik. Helmik. Maalisk. Työpäivä muina kuin lauantaipäivinä, t, min Maan pohjoispuolisko " eteläeuolisko Koko maa Työpäivä on siis ollut l yhin joulukuussa ja pisin helmi- maaliskuussa. Maan pohjois puo lisk~lla se on ollut kaikkina kuukausina pitempi kuin eteläpuoliskolla. Tammi- ja helmikuussa ero on n. 20 min, mutta muin~ kuukausina vain muutamia minuutteja. Lauantaisin (lauantai- ja aattopäivät) työpäivän pituus on ollut keskimäärin seuraava. Marrask. J.uluk. Tammik. Helmik.Maalisk. Maan pohjoispuolisk " eteläpuolisko Koko maa Työpäivä lauantai- t, min ja aatt päivinä,
8 r. -
9 - 5 - Koko maata kohden laskettujen tuloksien mukaan myös lauantaityöpäivät ovat olleet lyhimpiä joulukuussa ja pisimpiä helmi- maaliskuussa. Maan eri puoliskojen välillä ei lauantaityöpäivän keskipituuksissa ole havaittavissa säännöllistä eroa. Verrattaessa asetelman lukuja edellisessä asetelmassa esitettyihin todetaan, että lauantaisin on työskennelty lyhyemmän aikaa kuin keskimäärin muina viikonpäivinä. Eron suuruus selviää seuraavasta asetelmasta. Marrask.Jouluk. Tammik. Helmik.Maalisk. Muiden ja lauantaityöpäivien pituuksien ero, min Maan pl"'hjoispuolisko II eteläpuolisko Koke maa Maanantaisin työpäivä on tavallisesti jäänyt hieman lyhyemmäksi kuin keskimäärin tiistaisin-perjantaisin. Eroa valaisee seuraava asetelma. Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Maanantai Keskimäärin tiistaiperjantai Työpäivä, t, min Näiden koko maata kohde~ laskettujen tuloksien mukaan maanantaisin, joihin on luettu kuuluvaksi myös pyhäpäivän jälkeinen päivä, työpäivä on ollut min lyhyempi kuin keskimäärin tiistaisin- perjantaisin. Maan etelä- ja pohjoispuoliskon osalla ko, ero on ollut likimain samansuuruinen. Edellä esitettyjä muiden kuin lauantaityöpäivien ja tiistai- perjantaityöpäivien keskipituuksia laskettaessa ovat olleet mukana myös sunnuntaityöpäivät. Seuraavassa asetelmassa nähdään työpäivän pituus sunnuntaisin ja missä määrin niiden mukaan ottaminen on vaikuttanut muiden kuin lauantaityöpäivien keskipituuteen.
10 ~ ' 4 ~ ; : f _;:... -~ : : :-i,. ;...
11 - 6 - Marraskuu J oulukuu Tammi kuu He l mikuu Maaliskuu Sunnuntai Muut kuin lauantaipäi vät Sunnuntaityöpäivät mukana Työpäivä, t, min eivät mukana Verrattaessa sunnuntaityöpäivän keskipituuksia edellä esitettyihin työpäivän pituuksiin havaitaan, että sunnuntai- ja pyhäpäivinä on työskennelty lyhyempään kuin muina viikonpäivinä. Sunnuntaityöpäivien määrä on ollut niin vähäi nen, ettei niiden mukaan ottaminen ole sanottavasti vaikuttanut muiden kuin l auantaipäivien keskipituuteen, joka on laskettu työpäivien lukumäärällä painotettuna. Sama koskee myös niiden vaikutusta tiistai- perjantaityöpäivien keskipituuteen. Edellä esitetyissä, työpäivän pituuden vaihteluita kuvaavissa yhdistelmissä kotoaan ja kämpältä käsin työskennelleet miehet on käsitelty yhdessä. Koko maata ja maan eri puoliskoja kohden laskettujen tuloksien mukaan kotimiesten työpäivä on muina kuin lauantaipäivinä samoin kuin myös maanantaisin ja tiistaisin- perjantaisin ollut yleensä hieman pitempi kuin kämppämiesten. Sen sijaan lauantai- ja sunnuntaipäivien pituuksissa näiden työntekijäryhmien välillä ei ole ollut säännöllistä eroa. Seuraavasta asetelmasta käy ilmi kaikkien koti- ja kämppämiesten työpäivän pituus muina kuin lauantaipäivinä. KC'ltimiehet Kämppämiehet Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik. aalisk. Työpäivä muina kuin lauantaipäivinä, t, min Työpäivän pituuden ja päivittäisen majapaikalta työpaikalle kulkumatkan pituuden välillä tässä aineistossa ei, kuten seuraavasta asetelmasta käy ilmi, ole ollut havaittavissa säännöllistä ja selvää riippuvuutta.
12
13 - 7 - Kulkumatka, km yli 6. 0 Työpäivä muina kuin lauantaipäivinä, t, min Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Mainittakoon, että osa tilastossa olleista miehistä ei pitänyt päivällä lainkaan ruokataukoa. Esillä olevan samoin kuin aikaisemmankin tilaston mukaan näiden miesten ja niiden, jotka tavallisesti pitivät päivällä ruokatauon, työpäivän keskipituuksien välillä ei ole ollut mainittavaa eroa. Päivien käyttö Päivien käytöllä tarkoitetaan tarkkailupäivien jakautumista työpäiviin ja työstä poissaol opäiviin. Työpäivien suhteellista osuutta tarkkailupäivistä kuvaava sadannes, ns. työpäiväsadannes, on ollut maan eri puoliskoilla ja keskimäärin k oko maassa seuraava. Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik. Maalisk. Työpäiväsadannes Maan pohjoispuolisko " eteläpuolisko Koko maa Työpäiväsadannes on siis ollut pienin joulukuussa, ts. työstä poissaoloja on tällöin ollut suhteellisesti enemmän kuin muina kuukausina. Poissaoloja on ollut vähiten tammi- helmikuussa. Maan pohjoispuoliskolla työpäiväsadannes on ollut kaikkina kuukausina suurempi kuin eteläpuoliskolla. Ero on kuitenkin niin vähäinen, ettei sitä voida pitää tässä aineistossa todistusvoimaisena. Koti- ja kämppämiesten välillä ei päivien jakautumisessa työ- ja työstä poissaolopäiviin ollut havaittavissa säännöllistä ja selvää eroa. Seuraava asetelma valaisee työpäiväsadanneksen vaihteluita eri viikonpäivinä.
14
15 - 8 - Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Lauantai Maanantai Keskimäärin muut arkipäivät Työpäiväsadannes Työstä poissaoloja on ollut suhteellisesti eniten lauantaisin, MYös maanantaisin niitä on ollut enemmän kuin keskimäärin tiistaisin- perjantaisin. Koti- ja kämppämiesten välillä ei työssä käynnin säännöllisyyden vaihteluissa eri viikonpäivinä ollut havaittavissa mainittavaa eroa. Edellä esitettyjä työpäiväsadanneksia laskettaessa työpäiviksi on katsottu sekä hakkuu- urakan suorittamiseen että muihin palkallisiin töihin jokö kohdetyömaalla tai sen ulkopuolella käytetyt päivät. Viimeksi mainittujen työpäivien määrä on, kuten seuraavassa asetelmassa nähdään, ollut vähäinen. Maan pohjoispuolisko 11 eteläpuolisko Koko maa Marrask.Jouluk.Tammik.Helmik.Maalisk. Muihin palkallisiin töihin käytettyjen päivien osuus kaikista työpäivistä, % Muiden palkallisten töiden pääosan ovat muodostaneet erilaiset kohdetyömaalla aikapalkalla suoritetut työt. Päivien jakautumista kuvaavia sadanneksia laskettaassahan ovat olleet mukana myös kohdetyömaalla palkalliseen työhön käytetyt sunnuntait. - Poikkeuksen muodostavat eri viikonpäivien osalle l asketut sadannekset, jotka on määritetty vain arkipäivistä. - Sen sijaan muita sunnuntaita ei päivien käyttöä selvitettäessä ole otettu lainkaan huomioon. Sunnuntaityöpäivien osuus tarkkailupäivistä käy ilmi seuraavasta. Marrask. Jouluk.Tammik, Helmik.Maalisk, Sunnuntaityöpäivien osuus, % Maan pohjoispuolisko II etelä;euolisko : 1 1: Koko maa
16 ... J: 1 '
17 - 9 - Seuraava asetelma valaisee, missä määrin sunnuntait yöpäivien mukaan ottaminen on vai kuttanut työpäiväsadanneksen suuruuteen. Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Sunnuntaityöpäivät mukana Työpäiväsadannes Sunnuntaityöpäivät eivät mukana Yllä esi t ettyjen,koko maat a koskevien samoin kuin myös maan eri puoliskoja kohti laskettujen tuloksien mukaan sunnuntai työpäivien mukaan ottaminen ei ole sanottavasti va i kuttanut työpäiväsadanneks een, j oten tilaston tuloksien voidaan kats~a hyvin kuvaavan met sätyöhön käyt et yn ajan arkipäivien suhteellista jakautumist a t yö- j a työstä poissaolopäi viin. Läheskään kaikki t arkka i lun koht eena olleet mi ehet eivät t yöskennelleet sunnuntaisin. Kaikki en pal kallista työt ä sunnuntaisin suorittaneiden miesten osuus mi est en kokonaismäärästä on ollut %. Kämpältä käsin t yöskennelleiden joukossa t ällaisia miehiä on ollut suhteel lisest i hieman runsaammin kuin kotoaan käsin työskennellei den joukossa. Huomattavin osa näistä miehistä työskent eli sunnuntaisin vain t i l a päi sesti. Ni iden miesten määrä, j otka ovat jatkuvasti oll eet työssä sunnuntaisin, oli vähäinen. Työstä poissaolopäivien suht eellinen jakautuminen eri sy iden osalle sel viää seuraavasta. Huolto Marraskuu Joulukuu Tammi kuu Hel mikuu 9. 5 Maaliskuu 8. 2 Kotityöt Sää Sairaus Työnjohto Muut syyt Työstä poissaolopäiviä, % Yht Kotityöt ovat olleet t a valli s i n syy työstä poissaoloihin. - Mainittakoon, että k otityöpäiviin on sisällyt ett y myös kotimatkoihin käytetyt päivät. - Seuraavall a tilall a ovat olleet ns. muut syyt, ts. poissaolopäivät, joiden syitä ei ole voitu er i tel lä t a rkemmin. Vähit en poissaoloja on aiheutunut säästä j a t yö nj ohd ~ s ta. Vi i mek s i mainittuun r yhmään on viety t yömit taan,
18
19 työpalkan nostamiseen ja uuden palstan cttamiseen käytetyt päivät. Maan etelä- ja pohjoispuolisk ~ n välillä ei ollut havaitt avissa säännöllistä ja selvää erea. Kotitöiden merkitys poissaolojen syynä on kotoaan käsin työskennelleillä ymmär rettävästi ollut suurempi kuin kämpältä käsin työskennelleillä. Koko maata kohti laskettujen t uloksien mukaan 52 74% (keskimäärin 64 %) kotimiesten ja 26 43% (keskimäärin 36 %) kämppämiesten poissaoloista on aiheutunut kotitöistä. Sen sijaan ns. muiden syiden ja huollon merkitys poissaolojen syynä on kämppämiehillä ollut suurempi kuin kotimiehillä. Muiden poissaolojen syiden suhteellista osuutta kuvaavissa sadanneksissa näiden työntekijäryhmien välillä ei ollut havaittavissa mainittavaa eroa. Työviikon pituus Työviikon keskipituus, jota laskettaessa on otettu huomioon vain hakkuuurakan suorittamiseen käytetty a ika, käy ilmi seuraavasta. Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik. Maalisk. Työviikko, t, min Maan pohjoispuolisko " eteläeuolisko Koko maa Työviikko on ollut lyhin joulukuussa ja pisin helmikuussa. Maan pohjoispuoliskolla se on ollut - marraskuuta lukuun ottamatta - hieman pitempi kuin eteläpuoliskolla. Kotoaan ja kämpältä käsin työskennelleiden miesten työviikon pituuksien välinen suhde on vaihdellut eri kuukausina. Aminittakoon, että koko maata kohden laskettujen tuloksien mukaan kotimiesten työviikko on useimmiten ollut hieman pitempi kuin kämppämiesten. Ruoka- aika Ruoka- ajan keskipituus on määritetty erikseen kaikkien työpäivien ja erikseen niiden työpäivien, jolloi n pidettiin ruokatauko, lukumääräll ä painotettuna. Ensiksi mainitulla tavalla lasketuista keskiarvoista käytetään nimitystä päivittäisen ruoka- ajan pit uus ja viimeksi mainitulla tavalla lasketuista ruokataukojen pituus.
20 . :. i. ~- -.J_j.,.
21 Päivittäisen ruoka- ajan pituus nähdään seuraavassa asetelmassa. Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik. Maalisk. Päivittäinen ruoka- aika, min Maan pohjoispuolisko " et elä:euol isko Koko maa Ruokataukojan pituus on ollut keskimäärin seuraava. Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik. Maalisk. Ruoka tauko, min Maan pohjoispuolisko " etelä:euolisko ~3 Koko maa Työmaalla ruokailleiden miesten ruokatauot ovat olleet keskimäärin min lyhyempiä kuin niiden, jotka kävivät ruokailemassa työmaan ulkopuolella, ts. kotona, kämpäs~ä tai läheisessä talossa. Mainittakoon, että % kaikista niistä miehistä, jotka yleensä pitivät päivällä ruokatauon, ruokaili työmaalla, muut työmaan ulkopuolella. Osa tilastossa olleista miehistä ei pitänyt päivällä lainkaan ruokataukoa. Koko maata kohti laskettujen tuloksien mukaan näiden miesten osuus miesten kokonaismäärästä on ollut 7 23 %. Kämpältä käsin työskennelleissä tällaisia miehiä on ollut suhteellisesti enemmän kuin kot aan käsin työskennelleissä. Kulkumatka ja - aika Koska kulkumatkan ja - ajan pituuden vaihteluissa eri kuukausina ei ole ollut havaittavissa säännönmukaisuutta ja eri kuukausien väliset erot ovat yleensä olleet vähäisiä, seuraavassa rajoitutaan vain keskimäärin marrasmaaliskuuta kohden laskettujen tuloksien esittämiseen. Päivittäisen majapaikalta työpaikalle kulkumatkan pituus ilmenee seuraa- vasta.
22 . -
23 Kotimiehet Kämppämiehet Kaikki Maan p ~ hjoispuolisko " eteläpuolisko Koko maa Päivi ttäinen kulkumatka, km Työmatkoihin päivittäin kuluneen ajan, ns. kulkuajan, pituus on ollut seuraava. Kotimiehet Kämppämiehet Kaikki Maan pohjoispuoliskr " eteläpuolisko Koko maa Päivitt~ inen kulkuaika, min Talvella 1953/54 ja ha~~intavuosina 1946/ /52 kerätyn tilaston tuloksien vertailu Verrattaessa keskenään esillä olevan ja aikaisemman tilaston tuloksia maan eri puoliskoja ja kok ~ maata kohti laskettujen keskiarvojen pohjalla havaitaan, että työpäivän pituuden vaihtelut eri kuukausina ovat molemmissa tilastoissa olleet samansuuntaiset. Uudessa tilastossa keskimääräiset työpäivät ovat yleensä olleet lyhyempiä kuin aikaisemmassa. Ero on kylläkin vähäinen, sillä esim. koko maan kohdalla vanhan tilaston muut kuin lauantaityöpäivät ovat olleet 1 19 min ja lauantaityöpäivät 1 11 minuuden tilaston vastaavia työpäiviä pitempiä. Maan eri puoliskojen kohdalla ko. suhde en eräinä kuukausina päinvastainen. Maan eri puoliskojen työpäivän pituuksien välillä ei aikaisemmassa tilastossa ole ollut mainittavaa eroa ja esillä ~ levassa tilastossa ~ n päädytty käytännöllisesti katsoen samaan tulekseen. Molempien tilastojen mukaan hakkuumiehet ovat työskennelleet lauantaisin lyhyempään kuin keskimäärin muina viikonpäivinä. Maanantaisin työpäivä on ollut muutamia minuutteja lyhyempi kuin tiistaisin- perjantaisin. Mainittakoon, että kummassakaan tilastossa majapaikalta työpaikalle kulkumatkan pituuden ja työpäivän pituuden välillä ei le ollut todettavissa säännöllistä ja selvää riippuvuutta. Päivien käytön vaihtelut eri kuukausina ovat olleet sikäli samanlaiset, että marras- joulukuussa työpäiviä on ollut suhteellisesti vähemmän kuin tammi- maaliskuussa. Aikaisemmassa tilastossa työstä poissaolopäiviä on yleensä ollut enemmän kuin esillä olevassa. Ero on kuitenkin niin vähäinen, että
24 ~..... ~ -,- ' ;...
25 - 13 sitä ei voida pitää todistusvoimaisena. Molempien tilastojen mukaan maan pohjoispuoliskon hakkuumiehet ovat yleensä käyneet työssä hieman säännöllisemmin kuin eteläpuoliskon hakkuumiehet, Työstä poissaoloja on tavallisesti ollut eniten lauantaisin. Myös maanantaisin niitä on ollut enemmän kuin kes kimäärin tiistaisin-perjantaisin, Hakkuutyön ohella muihin palkallisiin töihin käytet t yjen päivien, joita on ollut vähän, osuus kaikista työpäivistä on kummassakin tilastossa ollut likimain samansuuruinen. Sekä,vanhan että uuden tilaston mukaan työstä poissaoloja on aiheutunut eniten kotitöistä ja vähiten t y ömitasta, työpalkan nostamisesta ja uuden palstan ottamisesta. Eri p nissaolojen syiden suhteellista osuutta kaikista poissaolopäivistä kuvaavat sadanneks et vat näissä tilastoissa oll e et jossain määrin erilaiset, mutta mit ä än huomattavaa eroa niiden välil l ä ei ole ollut todett a vissa. Maan eteläpuoliskoa ja koko maata kohti lasketuissa työviikon pituuksissa ko. tilastojen välillä ei ole ollut säännöllistä eroa. Sen sijaan maan pohjoispuoliskolla nyt sa a tu keskimääräinen t yöviikko on ollut n, 1 2 t aikais emmin saat ua p it empi. Molempien tilastoj en mukaan t yövi i kko on yleensä ollut eteläpuoliskolla hieman lyhyempi kuin poh joispuoliskolla, Ruoka- ajan k eskipituudessa näiden tila s tojen välillä ei ole ollut merkit tävää eroa, Uudes sa tilastossa on kylläkin päädyt ty hi eman pitempiin ruokaaikoihin ku in va nhassa, mut ta ero ~n ol lut vain muutami a mi nuutteja, Esillä oleva s sa tilastossa kotimiesten k eskimääräinen päivittäinen kulkumatka ja - aika ovat olleet pit empiä kuin aika i s emma s sa tila stos sa, Sen sijaan kämppämi est en >s alla k o, keskiarvot ovat oll eet likimain samansuuruiset. Vaikka t a lvel la 1953/54 ja hankintavuosina 1946/ /52 keräty n til a ston tul okset j oi s sakin yk s ity iskohdissa er oavat tois i s taan, nämä tila stot a nt avat pääpiir tein samanlaiset t u l okset, joten näyt tää siltä, et tei suurehkojen Met sät ehon jäsent en työmailla työskennellei den hakkuumiesten metsätyöajan käyt ön r ak ent e e s s a ol e tapahtunut vv mit ään ti ettyyn suuntaa n käyviä muutoks i a. Yhdist elmä Y hdistelmä~ä töä k~skevan etsätehon toime s ta kerätyn, hakkuumiesten metsätyöajan käyt- t i laston tulok s ista e sit et ään seuraavas sa kaikkien vv tarkkailun kohteena olle i den mi esten t yöpäivän keskipituus, työpä ivien suhteel l ista osuutta metsätyöajan päivistä kuvaava työpäiväsadannes ja
26 -.
27 työviikon, ruoka- ajan, kulkuajan sekä kulkumatkan keskipituus marras- maalis kuussa. Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik.Maalisk. Nov. Dee. Jan. Feb. March Työpäi vä, t, min - Working day, hours, min. Muut kuin lauantaipäivät - Other days than Saturdays Lauantai t - Saturdays Työpäiväsadannes - Working day percentage Työviikko, t, min - Working week, hours, min Päivi ttäinen ruoka- aika - Daily meal time Ruokatauko - Meal break Kotimiehet - Home men Kämppämiehet - Camp men Kaikki - Total Kotimiehet - Home men Kämppämiehet - Camp men Kaikki - Total. Ruoka- aika, min - Meal time, min Kulkuai ka, mi n - Travelling time, min Kulkumatka, km Travelling , distånce, km.
28
29 T H E E X P E N D I T U R E 0 F F 0 R E S T T I M E B Y L 0 G G E R S I N T H E /54 W 0 R K I N G W I N T E R S U M M A R Y The report disousses the results ef statistios, o~llected in the winter ~f 1953/54 at the i nstance ~ f Metsäteho, ~n the expenditure of f~rest working time by l eggers. The statistical data were ~~llected and treated acc~rding to the same methods and bases as the statistics f~r the logging years 1946/ /52 reported on in Metsätehe's publicati~n No. 35. The results ef the statistics are similar in their main outlines and seem to shew no changes in any direction in in the expenditure of forest working time by loggers employed at the working sites nf fairly large member establishments of Metsäteho. The average length of the loggers' wnrking nay, the working day percentage, illustrating the r elativ~ rr~p ~rti ~n 0f ~rking days i n the days of forest working time, and the average length of the werking week, the meal break, the travell ing time and the travelling distance in November- March are shown in the table on the preceding page.
30 .... : e
Hakkuumiesten metsätyöaion käyttö talvella 1965
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Hakkuumiesten metsätyöaion käyttö talvella 1965 UTILISATION OF FOREST WORKING TIME BY LOGGERS IN WINTER 1965 RAIMO SAVOLAINEN HELSINKI 1965 243 Metsätehon tiedotus
LisätiedotHakkuumiesten metsätyöaion käyttö talvikautena 1963/64
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 232 Hakkuumiesten metsätyöaion käyttö talvikautena 1963/64 UTILISATION OF FOREST WORKING TIME BY LOGGERS IN THE WINTER SEASON 1963/64 A U LI S E. H A K K A RA 1 N E
LisätiedotMoottorisahamiesten päivien käyttö ia päiväansio talvella 1966
METSÄTEHON TIEDOTUS 258 METSÄTEHO REPORT SÄILYTYS: 1 Moottorisahamiesten päivien käyttö ia päiväansio talvella 1966 UTILISATION OF WORKING TIME BY POWER SAWYERS AND THEIR DAILY EARNINGS IN THE WINTER 1966
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 13 kuukaudelta v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54614 54685
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot
Nuorisotakuun seuranta en ELY-keskuksessa joulukuu Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden osuus kaikista
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572
LisätiedotTEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen
---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2009 www.tek.fi TEK/tutkimus TYÖLLISYYSKATSAUS IV/2009 Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työmarkkinatilanteessa ei muutosta
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys
Lisätiedoti lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto
i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a
LisätiedotSELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.
losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot
Nuorisotakuun seuranta en ELY-keskuksessa tammikuu Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden osuus kaikista
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 24.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus/PP KESÄKUU 2004 Rakennusalalla tilanne edelleen paranee, muilla aloilla ei Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
LisätiedotLiikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä
Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005 Tutkimus/JS TOUKOKUU 2005 Vastavalmistuneet työllistyivät parhaiten kahteen vuoteen Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2007 www.tek.fi Tutkimus/js Työttömyysaste laskee edelleen Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä loka-joulukuussa
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2004 Tutkimus/JS TAMMIKUU 2005 Työttömistä diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä kaksi viidesosaa yli 50- vuotiaita Työttömien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta en ELY-keskuksessa Päivitetty 23.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu Päivitetty 25.10./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti)
ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) 1. Yrityksemme päätoimiala on Fotokauppa 8,7 % Huonekalukauppa 3,7 % Kirjakauppa 9,5 % Kulta ja kellokauppa
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003
TEK Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003 Tutkimus/HT 05.08.2003 Työttömyydessä tyypillistä kasvua keväästä kesään Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotLiukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen
Yhteistyötoimikunta 15 28.09.2016 Yhdistymishallitus 102 05.10.2016 Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa 1.1.2017 alkaen 280/01.01.03/2016 Yhttmk 15
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2/2013
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Maaliskuu 2019
Työttömät insinöörit Maaliskuu 2019 Työttömyystilanne maaliskuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4367 Määrä laski kuukauden aikana 155 henkilöllä (-3 %) Vuoden aikana laskua 583 henkilöä (-12 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu Päivitetty 20.10./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2
LisätiedotKiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016
Kunnanhallitus 308 09.11.2015 Valtuusto 71 16.11.2015 Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 804/02.03.01/2015 KHALL 308 9.11.2015 Kuntalain 66 :n mukaan valtuusto
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 25.08./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Huhtikuu 2019
Työttömät insinöörit Huhtikuu 2019 Työttömyystilanne huhtikuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4194 Määrä laski kuukauden aikana 173 henkilöllä (-4 %) Vuoden aikana laskua 590 henkilöä (-12 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotTyöttömiä ja lomautettuja Etelä-Savossa yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9:00
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä ja lomautettuja Etelä-Savossa yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2012 21.12.2012 klo 9:00 Työttömien määrä on kasvanut
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Tammikuu 2019
Työttömät insinöörit Tammikuu 2019 Työttömyystilanne tammikuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4607 Määrä laski kuukauden aikana 59 henkilöllä (-1,3 %) Vuoden aikana laskua 718 henkilöä (-13 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 27.05./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotTutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS IV/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä edelleen
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Marraskuu 2018
Työttömät insinöörit Marraskuu 2018 Työttömyystilanne marraskuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4325 Määrä laski kuukauden aikana 28 henkilöllä (-0,6 %) ja vuoden aikana 909 henkilöllä (-17 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Joulukuu 2018
Työttömät insinöörit Joulukuu 2018 Työttömyystilanne joulukuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4666 Määrä kasvoi kuukauden aikana 341 henkilöllä (8 %) tyypillistä kausivaihtelua, kasvu kuitenkin hieman edellisvuosien
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä pienentynyt hieman vuodenvaihteesta,
LisätiedotLomautukset heikensivät vuodenvaihteen työllisyystilannetta Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset heikensivät vuodenvaihteen työllisyystilannetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, joulukuu 2012 22.1.2013 klo 9:00 Työttömien määrä oli Etelä-Savossa
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 26.8./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotAluejaossa Lappi tarkoittaa Lapin lääniä, Oulu osapuilleen Oulun lääniä ja Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi vastaavien puuyhtymien toiminta-alueita.
MDSATIHD Rauhankatu HELSINKI Puhelin - 8 SELOSTE /.. PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa tilastoa Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen puutavarankuljetuksissa
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 23.7./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 3. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 3. vuosineljännes 2009 www.tek.fi TEK/tutkimus 30.10.2009 TYÖLLISYYSKATSAUSIII/2009 Sivu1(1) Diplomi-insinöörienjaarkkitehtientyömarkkinatilanneheikentynyt
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 23.08./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Kesäkuu 2019
Työttömät insinöörit Kesäkuu 2019 Työttömyystilanne kesäkuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4462 Määrä nousi kuukauden aikana 282 henkilöllä (7 %) Vuoden aikana laskua 340 henkilöä (-7 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotLapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen
Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
LisätiedotPalkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta Työllisyyskatsaus, marraskuu 2015 22.12.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat
Lisätiedot( ,5 1 1,5 2 km
Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km
LisätiedotYksityisteiden hoidon järjestäminen
Tekninen lautakunta 68 04.12.2018 Kaupunginhallitus 8 14.01.2019 Kaupunginvaltuusto 3 04.02.2019 Tekninen lautakunta 16 26.03.2019 Kaupunginhallitus 64 15.04.2019 Kaupunginvaltuusto 22 27.05.2019 Yksityisteiden
LisätiedotSosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016
Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2009 www.tek.fi TEK/tutkimus/PirkkaJalasjoki 08.05.2009 Diplomi insinöörienjaarkkitehtientyömarkkinatilanneheikentynytvuoden
LisätiedotTyöttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Paula Pesonen 4.5.2018 Työttömien insinöörien määrä laski alle viidentuhannen Insinöörien työttömyystietoja maaliskuussa 2018 * kuun 2018 lopussa työttömien insinöörien määrä oli
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Lokakuu 2018
Työttömät insinöörit Lokakuu 2018 Työttömyystilanne lokakuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4353 Määrä laski kuukauden aikana 121 henkilöllä (-3 %) ja vuoden aikana 928 henkilöllä (-18 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Päivitetty 26.04./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS II/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä vuoden takaisella tasolla,
LisätiedotViikko 13 23.3.2015-29.3.2015
Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Maanantai 23.3. Tiistai 24.3. Keskiviikko 25.3. Torstai 26.3. Perjantai 27.3. Lauantai 28.3. Sunnuntai 29.3. Radio Channels, Luento 08:15 - TS127 Communication signal processing
LisätiedotWindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result
SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579
LisätiedotTyöttömyys sama kuin vuodenvaihteessa
Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana
LisätiedotKausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän. Työllisyyskatsaus, maaliskuu klo 9.00
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2015 23.4.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli
Lisätiedot56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018
Työttömät insinöörit Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Työttömyystilanne syyskuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4474 Määrä laski kuukauden aikana 98 henkilöllä (-2 %) ja vuoden aikana 913 henkilöllä (-17 %)
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu 2017
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Päivitetty 21.2./Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018
Työttömät insinöörit Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Työttömyystilanne elokuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4572 Määrä laski kuukauden aikana 367 henkilöllä (-7 %) ja vuoden aikana 1038 henkilöllä (-19 %)
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Päivitetty 24.05./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
Lisätiedot1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)
olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.8. klo 9.00 Työttömyys kasvaa, mutta hitaasti Naisten työttömyys kasvaa, miesten vähenee Työttömyyden kasvu jatkui myös kuussa,
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 11/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa toukokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa toukokuu Päivitetty 21.06./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden
LisätiedotPk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 2019
Pk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 019..019 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämän Yrittäjägallupin tarkoituksena on selvittää PK-yrittäjien mielipiteitä
LisätiedotEtelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa
LisätiedotTAMMIKUU 2016 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12
LisätiedotStatistics 07.02.2011
Statistics.. Tilastot Statistics.... Application status.. Status of the applications.. 6.... Application status.. Status of the applications.. 6.... Total Applications and by Month - Total January Feruary
LisätiedotTM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG
SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 5.11.2013 16:44 / 1 Minimum
Lisätiedot