POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JA MAAKUNTAOHJELMA LUONNOS

Transkriptio

1 Sivu 0 / 57 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JA MAAKUNTAOHJELMA LUONNOS Maakuntahallitukselle huomioitu lausunnot ja muut korjaukset

2 Sivu 1 / 57 Sisällys 1. Maakuntasuunnitelma Asiakirjan rakenne ja suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman toimintalinjat Väestö- ja työpaikkatavoitteet Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet Maakuntaohjelma Toimintalinja 1: Talouden uudistuminen Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Kone ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Elintarviketuotanto Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen TOIMINTALINJA 2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina Työurien pidentäminen Maakuntaan muuton edistäminen TOIMINTALINJA 3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet TOIMINTALINJA 4: Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Liikennejärjestelmän toimivuus Skenaariotarkastelu tavoitteiden toteutumisesta Liitteet... 41

3 Sivu 2 / Maakuntasuunnitelma Asiakirjan rakenne ja suunnittelujärjestelmä Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma on koottu samaan asiakirjaan. Maakuntasuunnitelmassa (luku 1) käsitellään Pohjois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteet sekä kehittämisen tärkeimmät strategiset valinnat, innovaatiokärjet. Maakuntasuunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamisja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelma-osan toimintalinjoilla esitellään kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia. Innovaatiokärjet ovat myös vastaus Euroopan komission ja työ- ja elinkeinoministeriön maakunnille esittämiin toiveisiin nimetä alueiden älykkään erikoistumisen alat pohjaksi rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimien suuntaamiseen. Maakuntaohjelmassa (luku 2) esitetään linjaukset ja toimintakokonaisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi neljällä toimintalinjalla. Liitteissä ovat tavoitteiden ja seurannan indikaattorit, maakunnan nykytilan kuvaus, yhteenveto arvioidusta rahoituksesta sekä tiivistelmä maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista. Maakuntaohjelman kaudella valittujen innovaatiokärkien kehittämistä voidaan aktivoida myös teemaohjelmilla, mistä päättää maakunnan yhteistyöryhmä. Suunnittelujärjestelmä Maasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehitysohjelmia. Asiakirjat laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa toteutetaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmalla, millä kohdennetaan rahoitukset toimijoittain. Nämä tehdään vuoden tai kahden välein. Viranomaisten tulee lain mukaan ottaa maakuntaohjelmat toiminnassaan huomioon ja edistää niiden toteutumista.

4 Sivu 3 / Maakuntasuunnitelman toimintalinjat Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi syksyllä 2009 maakuntasuunnitelman toimintalinjoiksi (1) aluetalouden uudistuminen, (2) työvoiman riittävyys ja osaaminen, (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä (4) toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muuttaa, mutta niiden toteuttaminen on tässä uudessa ohjelmassa päivitetty. Lisäksi strategiaosassa määritellään Pohjois-Savon innovaatiokärjet. Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyttämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsäteollisuudessa on uhattuna. Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia, uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat.

5 Sivu 4 / 57 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman toimintalinjat Sisäinen paine: Niukkeneva työvoiman tarjonta, vanheneva ikärakenne, julkisen talouden kestävyysvaje 1)Talouden uudistuminen (toimintalinja 1) Ihmisten hyvinvointi ja yritysten menestys Ulkoiset paineet: Kansainvälinen kilpailu, EU:n epävakaus, suhdannejaksot, kustannus- ja osaamispaineet, keskittyvä ja hidastuva kasvu, talouden rakennemuutokset, energia ja raaka-aineet, ilmaston muutos 2)Työvoiman riittävyys ja osaaminen (toimintalinja 2) 3)Hyvinvointi-palvelut ja hyvinvointi (toimintalinja 3) 4)Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus (toimintalinja 4) Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitä, että valmistavassa teollisuudessa ja sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella pärjätä myös Kauko-Idän kilpailun kanssa. Teollisuuden kilpailukykyä nostetaan tuottavuutta lisäämällä sekä uusia tuotteita, palveluja ja tuotantomenetelmiä nopeasti innovoimalla. Sisäiset paineet Pohjois-Savossa, kuten koko Itä- Suomessa, kohdistuvat (2) työvoiman määrään ja osaamiseen, koulutusresurssien riittävyyteen sekä ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata väestön ikääntymisen myötä kasvaviin määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vähenemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä, mm. työperusteisellä maahanmuutolla. Yksi tärkeimmistä keinoista on väestön hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen. Hyvinvoinnin nosto on tärkeä osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Pohjois- Savossa työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeä keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiskelemaan ja työhön. (4) Aluerakenne 1 ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä. Liikenteellis- 1 Aluerakenteella (engl. spatial structure) tarkoitetaan maakuntasuunnittelussa kaupunkiseutua laajemman alueen fyysistä ja toiminnallista verkostorakennetta. Mm. liikenneväylien yhteydessä aluerakenne on myös ylimaakunnallinen ja toisaalta työssäkäynnin ja asumisen yhteydessä se voi olla myös maakuntaa pienempi alue ja lähestyä yhdyskuntarakenteen (engl. urban structure) käsitettä. Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäytialueen, kaupungin, kaupunginosan tai taajaman rakennetta. Käsite sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman fyysisen ja toiminnallisen kokonaisuuden.

6 Sivu 5 / 57 tä saavutettavuutta parantavat Savon radan kunnostus ja nopeutus, maakunnan pitkittäis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9), kilpailun säilyttäminen lentoliikenteessä sekä logististen kustannusten alentaminen. Maito- ja metsätalouden sekä matkailun tarvitsemat tieyhteydet ovat maaseudun kehitykselle merkittäviä. Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttää usean maakunnan keskinäistä yhteistyötä, työssäkäyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmän maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista. Energian kallistuessa ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen, missä yritysten, asukkaiden ja palvelujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen. Energiatehokas ja hyvin saavutettavissa oleva aluerakenne ei vähennä viihtyisän asuinympäristön merkitystä. Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan t&k:n ja väestön veturina, maakunnan kansainvälistyminen sekä Itä-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessä tarvittavia resursseja. Maakunnan kehittämistavoitteilla edistetään laajasti kestävää kehitystä. 1.3 Väestö- ja työpaikkatavoitteet Pohjois-Savon uusi väestötavoite vuoteen 2030 on asukasta. Edellisen maakuntaohjelman tavoite vuodelta 2009 oli asukasta. Tavoitetasoa on nostettu, koska tällä hetkellä maakunta on aikaisemmalla tavoiteuralla ja Kuopion kaupungin viime vuosien väestönkasvu on yltänyt tavoitetason ylätasolle. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu asukkaan määrä vuonna Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. Keskiura vastaa Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen asukkaan tasoa. Katastrofiuraksi on nimetty epäonnistuminen tavoitellussa kehittämisessä ja aluetaloudessa. Tästä seurauksena olisi asukkaan määrä maakunnassa. Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoiteuran toteutuminen edellyttää talouden rakenteiden uudistumista. Maakunnan teollisuuden avaintoimialojen tulee kehittää kilpailukykyä, jotta tavoitteiksi asetetut työpaikkatavoitteet saavutetaan. Teknologiateollisuuden vuoden 2030 tavoite työpaikkaa on vain 200 alhaisempi kuin nykytaso. Muun teollisuuden työpaikat tulisivat kasvamaan hieman. Alkutuotannon työpaikkakehitys tulee heikkenemään valtakunnallisesti rakenteellisen muutoksia kautta. Kokonaistyöpaikkatavoite vuodelle 2030 on työpaikkaa, joka vastaa lähes nykytasoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden volyymi kasvaa palveluiden rahoituskyvyn mukaisesti. Kyseinen työpaikkamäärä edellyttää noin väestömäärää, joka on asetettu tavoitteeksi. Valmisteltava kaupan kaavalla tuetaan kaupan kasvun tavoitteitta. Ikärakenteesta johtuva kuolleisuus tulee säilymään korkealla, joten väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 500 henkilön muuttovoittoa koko maakunnassa vuosittain vuoteen Yli puolet tästä muuttovoitosta olisi maahanmuuttoa, mutta myös maan sisäisen muuttoliikkeen tulee olla muuttovoittoista. Tavoiteuralla työvoimaa olisi käytettävissä noin henkeä, mikä on noin 7000 vähemmän kuin vuonna Työvoimaosuuden nousee samalla 74 %:iin. Tavoiteurassa oleva 500 asukkaan vuotuinen muuttovoitto ei yksin riitä nostamaan työvoiman tarjontaa riittävän suureksi. Työvoiman tarjontaa on nostettu kaikissa ikäluokissa lähelle Pirkanmaan nykyistä tasoa. Tämä lisää työvoiman tarjontaa Pohjois-Savossa noin hengellä. Työttömyysaste laskee tavoiteuralla alle puoleen nykyisestä 12 %:sta, jolloin työllisyysaste nousisi 71,1 %:iin.

7 Sivu 6 / 57 Tavoiteuran väestömäärä muut talouden luvut pitäisivät taloudellisen huoltosuhteen varsin siedettävällä nykytasolla, eli 1,6 huollettavaa / työllinen. Maakuntaohjelman keskiura on varsin lähellä tavoiteuraa. Keskiuralle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ei olisi vielä maakunnan taloudelle ja elinvoimalle katastrofi. Keskiurassa työpaikkoja olisi eli noin 3000 nykyistä vähemmän. Suurin muutos suhteessa tavoiteuran työpaikkoihin olisi teknologiateollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa, sillä keskiuralla em. toimialat menettäisivät työpaikkaa. Keskiuran väestötavoitteena on asukasta. Kyseinen väestömäärä on lähellä tilastokeskuksen ennustetta. Tilastokeskuksen ennusteessa kaikki Pohjois-Savon kunnat muuttuisivat muuttovoittoisiksi vuoteen 2030 mennessä. Keskiuralla muuttovoitoksi vuositasolla on asetettu 300 henkeä, mikä muodostuu pelkästään maahanmuutosta. Keskiuran toteutumisessa säilytetään nykyiset rakenteet ja alueella on heikko riskinottokyky. Lisäksi talouden uudistuminen onnistuu vain osittainen eivätkä työmarkkinat toimi tehokkaasti. Palvelut eivät vastaa kysyntää ja ne ovat keskittyneet. Katastrofiuran toteutuminen ajaisi maakunnan vakavaan kriisiin ja pysähtyneisyyden tilaan. Työpaikat romahtaisivat noin :een ja talouden uudistuminen epäonnistuu. Perustuotanto on menettänyt kilpailukykynsä ja tuotanto siirtynyt ulkomaille. Maakuntaa vaivaa yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula. Lisäksi palvelujärjestelmä on kriisissä, hyvinvointierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee. Kuntien toimintakyky ja alueen vetovoima on heikko sekä väestökato olisi runsasta. Väestömäärä olisi laskenut :een. Tämänkin väestömäärän saavuttaminen edellyttää pientä muuttovoittoa, koska väestön ikärakenne johtaa luontaiseen väestön vähenemiseen. Maakunnan kehittämistavoitteissa on onnistuttava.

8 Sivu 7 / 57 Väestö Toteuma Arvio Tavoiteura Keskiura Katastrofiura Muuttoero keskim./vuosi (ml.siirtolaisuus) Maassamuuttoero keskim./vuosi Nettosiirtolaisuus keskim./vuosi Syntyneet-kuolleet keskim./vuosi Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) Työvoimaosuus (% vuotiaista) 68,7 68,6 69,5 69,4 71,1 74,0 70,7 73,0 69,7 70,1 Työpaikat Työttömät (henkeä) Työttömyysaste (%) 17,0 13,5 12,3 12,0 7,0 4,7 7,3 5,2 9,6 7,1 Työllisyysaste (työlliset %15-64 vuotiaista) 57,1 59,5 61,3 61,4 66,6 71,1 66,1 69,8 63,6 65,7 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät/työlliset) 1,7 1,6 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,7 1,8 Työpaikkatavoite elinkeinoittain Pohjois-Savossa vuoteen 2030 TAVOITEURA KESKIURA KATASTROFIURA Työpaikat toimialoittain Toteuma Tavoitteet Ero % Toteuma Tavoitteet Ero % Toteuma Tavoitteet Ero % Pohjois-Savossa Alkutuotanto Metsäteollisuus Teknologiateollisuus Muu teollinen toiminta Rakent.+rak.aineteoll Kauppa+majoitus Liik.+rah.+liike-el.palv Julkiset palvelut Muut Yhteensä Muu teollisuus = Kaivostoiminta, elintarv. valm., tekstiili, kemianteoll., huonekal.valm., koneiden ym. korjaus, energiahuolto;vesi- ja jätehuolto

9 Sivu 8 / Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista innovoinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurssien kohdentamisalat ovat: puunjalostus ja biojalostus, kone- ja energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit. Maakunnan aluetalous on tällä hetkellä kone- ja energiateknologian, puunjalostuksen ja elintarviketuotannon varassa. Näiden alojen pärjääminen on maakunnalle elintärkeää ja näiden alojen osaamiseen, uudistumiseen ja työvoiman saatavuuteen panostetaan. Palvelujen ja rakentamisen toimintaedellytykset ovat suurelta osin seurausta aluetalouden avainalojen ja viennin kehityksestä. Terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit ovat uusia nousevia aloja, joita kehittämällä Pohjois- Savo haluaa myös riskiä ottamalla nostaa uusia kasvualoja. Oheisessa kuviossa esitetään viisi innovaatiokärkeä ja niiden tärkeimmät kehittämistavoitteet sekä kuvitteellinen arvio tavoitteiden toteutumisen aikahorisontista. Tässä maakuntasuunnitelman luvussa kuvataan innovaatiokärjet lyhyesti ja osoitetaan niiden osaamis- ja kehittämisresurssit.

10 Sivu 9 / 57 Innovaatiokärkien nykyiset vahvat alat Puunjalostus ja biojalostus Mekaanisen puunjalostuksen ja sellun ja paperin liikevaihtotasot vaihtelevat vuosittain melko paljon suhdanteiden mukaan. Vuonna 2010 Pohjois- Savossa saha- ja puusepäntuotteiden liikevaihtotaso ylitti pysyvästi kemiallisen puunjalostuksen tason. Euroopassa tämä muutos tapahtui jo aikaisemmin. Vuonna 2012 sahatavaran, puutuotteiden ja puusepäntuotteiden liikevaihto oli Pohjois- Savossa 530 M ja sellun ja paperin 381 M. Mekaaninen puunjalostus on kyennyt löytämään uusia markkinoita ja kehittämään myös uusia tuotteita sekä nostamaan jalostusastetta. Sekä kemiallinen että mekaaninen puunjalostus voivat tarjota hyvän kasvualustan myös puupohjaiselle biojalostukselle. Puuta Pohjois-Savon metsissä riittää, hakkuumahdollisuuksista ja puun uusista käyttömahdollisuuksista käytetään vain osa. Metsien kestävä kasvu huomioiden ainespuun hakkuita voidaan Pohjois-Savossa lisätä 38 % ja energiapuun korjuuta 163 %. Biojalostus tarkoittaa useita uusia mahdollisuuksia hyödyntää bioraaka-aineita, joista ehkä merkittävin on puu. Pyrolyysillä voidaan tuottaa nopeassa korkean lämpötilan prosessissa energiaöljyä. Hitaassa ja säädetyssä alhaisen lämpötilan pyrolyysiprosessissa haetaan lukuisia puun molekyylejä. Niistä voidaan tehdä useita tuotteita, kuten pinnoitteita, lääkeaineita, torjunta-aineita ja myrkkyjä ja elintarvikkeiden lisäaineita. Pyrolyysissä saadaan samalla hiiltä, mitä voidaan käyttää sellaisenaan tai jalostaa esimerkiksi kaasuttamalla synteesikaasuksi. Kolmas pyrolyysin tuote on kaasu, mitä voidaan käyttää mm. lämmön tuotannossa. Yksi mahdollinen biojalostamo on sellutehdas, mikä voidaan muuttaa valmistamaan sellun sijaan myös muita tuotteita. Biojalostuksen ja uusien biotuotteiden kehittäminen on vuosien mittainen, monitieteinen projekti. Ilmeisesti ensimmäisiä tuotteita (polttoaineet ja pinnoitteet) voidaan odottaa parin vuoden kuluttua. Yksi mahdollinen tapa edetä biojalostuksen kehittämisessä on käynnistää biojalostuksen kehittämishankkeita kannattavissa puuta jalostavissa yrityksissä, missä on tarjolla sopivaa raaka-ainetta ja kykyä kantaa taloudellisesti useiden vuosien mittaisia kehittämishankkeita. Itä-Suomen yliopiston (UEF) Kuopion toimipaikan eri fysiikan ja kemian tutkimusalat antavat hyvän perustan puuhun pohjautuvien molekyylien tuotantotekniikoiden kehittämiseen. Mikrobiologia, toksikologia, lääkekemia ja farmasia sekä ravitsemustiede ovat hyödyllisiä tutkimusaloja, kun haetaan biojalostuksella tuotetuille molekyyleille sovellusaloja. Pohjois-Savon muilla tiedeyhteisöllä (THL, VTT, MTT, Metla ja Savonia) on annettavaa biojalostuksen kehittämiselle. Yhteistyötä on tarve tehdä myös muiden yliopistojen kanssa.

11 Sivu 10 / 57 Koneteollisuus Kone ja energiateknologiateollisuus on kasvanut taloudelliselta merkitykseltään suurimmaksi teollisuuden alaksi Pohjois-Savossa. Alan yritysten liikevaihto on ilman palvelujen ostoa ja kerrannaisvaikutuksia 1,4 Mrd. Suomessa (mm. VATT) ja Euroopassa kone- ja konepajateollisuus on tuomittu monissa arvioissa elektroniikkateollisuuden tavoin siirtymään halvempien tuotantokustannusten ja kasvavien markkinoiden maihin. Pohjois-Savossa koneteollisuuden kärkiyritykset näkevät jatkossakin hyviä menestys- ja kasvumahdollisuuksia, mikäli yritysten perusresurssit (työvoima, infrastruktuuri ja yhteydet) pidetään kunnossa ja yritykset itse parantavat jatkuvasti tuottavuuttaan ja innovointia. Kyseistä uudistuvaa ja tuottavaa tuotannon strategiaa nimitetään Pohjois-Savossa vastavirtastrategiaksi. Vastavirtastrategian toteuttaminen tarvitsee työkaluja ja toimintatapoja innovoinnin, tuottavuuden ja palvelun parantamiseen. Valmistuksen tehokkuutta lisätään automaatiolla. Hitsausta, koneistusta, pinnoitusta ja kokoonpanoa pitää automatisoida. Suunnittelun ja valmistusprosessien digitalisointi on automatisoinnin ja tehokkaan verkostossa tehtävän suunnittelun ja valmistuksen edellytys. Tuotetiedon hallinta (PDM), tehtaan ja toimitusverkon toiminnanohjauksen (ERP), asiakastiedon hallinta (CRM) ja elinkaarihallinnan tietojärjestelmät (PLM) ovat edellytys tehokkaalle tuoteräätälöinnille, konseptoinnille ja palveluliiketoiminnalle. Yhä suurempi osa konepajayritysten liikevaihdosta ja tuloksesta saadaan asiakkaille tarjotuista palveluista (palveluliiketoiminta), koulutuksesta ja laitteiden huollosta. Tehokkaasti reagoiva palveluliiketoiminta auttaa myös nopeuttamaan tuote- ja palveluinnovointia, mihin tulee kytkeä mukaan tuotantoprosessien kehittäminen. Tulevaisuus tuo tullessaan yllätyksiä. Yksi alue, mistä niitä voi ehkä odottaa ovat uudet pikavalmistusteknologiat.

12 Sivu 11 / 57 Pohjois-Savosta puuttuu yliopiston tekninen tiedekunta, mutta se ei ole este edellä kuvatussa kehittämisessä. Oheisessa kuviossa esitellään eri organisaatioiden osaamista, minkä varassa yritysten kehittämishankkeet ja teknologian siirto voidaan toteuttaa. Kehittämistyön veturi ja verkostojen koordinaattori on Savonia ammattikorkeakoulu, minkä lisäksi se erikoistuu hitsausautomaatioon ja digitaaliseen tuotantoon. Savonian ympärillä on erikoistunutta osaamista ja tutkimusta useista yliopistoista ja toisista ammattikorkeakouluista. Osa tietokanavista on kansainvälistä yhteistyötä. Ammatilliset oppilaitokset ja alueelliset kehittämisyhtiöt ovat mukana yritysten kehittämishankkeissa. Energiateknologia Varkaudessa toimii kaksi maailman kolmesta johtavasta polttoon perustuvasta energialaitosten valmistajista. Energiateknologian osuus viennistä on merkittävä. Viimeisten vuosikymmenten aikana teknologia on laajentunut maalämpöön, jätteenpolttoon, biokaasuun ja akkuteknologiaan. Kärkiyritykset ovat nykyisin keskittyneet suunnitteluun, markkinointiin, projektitoimituksiin ja huoltoon. Ympärillä on valmistusta ja tukipalveluja tarjoavia yrityksiä. Valmistuksesta yhä suurempi osa on siirtynyt kasvavien energiamarkkinoiden maihin, mm. Kauko-Itään.

13 Sivu 12 / 57 Kärkiyritykset ovat kehittäneet teknologiaa biopohjaisten energialähteiden polttoon. Energiamarkkinat ovat jälleen epäselvän tulevaisuuden edessä uusien löydettyjen energiavarojen ja erilaisen uusiutuvan energian sekä monissa maissa halvan kivihiilen, maakaasun ja ydinvoiman kilpaillessa keskenään. Kuitenkin Suomen kaltaisessa runsaiden bioenergiavarojen maassa uusiutuvalla bioenergialla uskotaan olevan kasvava kysyntä. Pohjois-Savo on hyvä kehitysympäristö energiatekniikalle ja bioenergialle. Energiatekniikassa kärkiyritykset ovat teknologian vetureita ja ne käyttävät maailman johtavia tutkimuslaitoksia kumppaneinaan. Pohjois-Savossa on osaamista palamisen hiukkas- ja ympäristövaikutusten tutkimuksessa, materiaaleissa ja korroosiossa, mittaus- ja säätötekniikassa, automaation kehittämisessä sekä konesuunnittelussa ja konepajatyössä. Savonia ammattikorkeakoulu kouluttaa energiatekniikan energiainsinöörejä sekä kone-, laite- ja automaatiosuunnittelijoita. Näiden alojen yritysten kasvua ja markkinoiden monipuolistumista tulee edistää. Varkaudessa rakennetaan energiaalan tutkimuslaboratoriota Savonian yhteyteen ja mukana toiminnassa ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), UEF ja Navitas Kehitys Oy sekä yritykset. Leppävirralle rakennettava, jätteitä polttava ekovoimalaitos on myös teollisen mittaluokan tutkimusympäristö. Elintarvikkeet Pohjois-Savo on Suomen vahvimpia maidontuotannon ja maito-osaamisen alueita. Maidontuotantoon ja -jalostukseen liittyvän osaamisen lisäksi maakunta on profiloitunut marja- ja erikoiskasvituotantoon, juomien valmistukseen ja melko uutena avauksena kalanjalostukseen. Pohjois- Savossa elintarvikeklusterin kehittämisestä tukee monipuolinen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioverkosto.

14 Sivu 13 / 57 Ammatilliset oppilaitokset tarjoat perustan vahvalle maatilayrittäjyydelle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Opetus- ja kehittämistoiminnassa korostetaan tuottavuuden nostamista myös panostamalla eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Savonia-AMK vastaa kokonaisvaltaisesti maitoalan kehittämisestä ja tarjoaa osaamista myös koko elintarvikeketjun kehittämiseen. Ympäristö- ja energiakysymykset ja niiden kokonaisvaltainen hallinta ovat nousseet uusiksi mahdollisuuksiksi. Edellä mainituissa asiakokonaisuuksissa verkostoituminen ja tiivis yhteistyö MTT:n, VTT:n ja Itä- Suomen yliopiston (UEF) kanssa luo innovatiivisen toimintaympäristön. Maidon valkuaisaineet, marjat, kasvikset ja kalat ovat terveellisen ravinnon lähteitä. Niiden terveysvaikutuksista hyödynnetään vasta osa ja ravitsemus-, elintarvike- ja lääketieteen tutkimuksella on vielä paljon annettavaa elintarvikkeiden kehittämiseen. UEF:n vahvuudet elintarvikepuolella liittyvät ravitsemustieteeseen ja elintarvikekehitykseen. UEF:n roolia alan kehittämisessä tulee vahvistaa ja erityisesti tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa. Tämä koskee myös muita tutkimuslaitoksia. Elintarviketuotannossa ja -jalostuksessa veden käyttö ja valumat vesistöihin ovat runsaita, mikä edellyttää eri tutkimuslaitosten (VTT, GTK, UEF, THL ja amk) vesiosaamisen ja -teknologioiden hyödyntämistä. Tulevaisuudessa kasvava merkitys elintarvikejalostuksen kilpailukyvyn nostosta tulee eri alojen välisistä teknologia- ja osaamisvirroista. Niiden avulla voidaan mm. tehostaa veden, energian ja ravinteiden käyttöä, parantaa prosessien mittausta ja ohjausta, lisätä terveysvaikutuksia ja ruokaturvallisuutta ja saada uusia ideoita tuotekehitykseen. Seudullisilla kehittämisyhtiöillä on oman omat profiilinsa alueiden vahvojen elintarviketuotteiden- ja jalostuksen kehittämisessä ja osaamisen vahvistamisessa. Ylä-Savossa vahvuus on maidontuotanto, Sisä-Savossa marjat ja Varkaudessa kalanjalostus. Uudet nousevat alat

15 Sivu 14 / 57 Terveysklusteri Lääketiede on Kuopion vahvimpia tieteenaloja, jolla on tunnistettu profiili. Kuopion lääketieteen kansainväliset kärkialat ovat keskushermostotaudit, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syöpä sekä tuki- ja liikuntaelinten taudit. Alan teknologian vahvuuksia ovat kuvantaminen, ihmisen mittaaminen ja terveydenhuollon informaatioteknologia. Yritystoiminnassa kasvuala on ollut tutkimus- ja lääkekehityspalvelujen sekä lupaprosessien palvelujen myynti. Kuopio on vahva myös ravitsemuksen terveysvaikutusten arvioinnissa ja terveellisen ravitsemuksen ja elintarvikkeiden kehittämisessä. Näillä aloilla hoitojen ja lääkkeiden sekä terveysvaikutteisten ja turvallisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinat kasvavat nopeasti. Lisäksi Kuopiossa tehdään merkittävää ympäristön terveysvaikutusten arviointi- ja torjuntatyötä. Ympäristöterveysongelmien havaitsemiseen ja torjumiseen tähtäävät laitteistot ja menetelmät on maailmanlaajuisesti kasvava ala. Terveysklusterissa Kuopiossa on koko lääkealan tutkimus- ja kehitysketju: lääketieteen ja farmasian perusopetus, hoitoteknologia, hoitotiede, biotieteet, geeniteknologia ja kemia, lääketutkimus, eläinkokeet, hoitokokeet yliopistollisessa sairaalassa, lääketuotanto myös biolääkkeiden vaatimissa puhdastiloissa sekä lääkevalvonnan ja lupien viranomaistoimet ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkimus. Terveysklusteri ja sen kehitysresursseja Kuopiossa kuvataan oheisessa kuviossa. Esitettyjen resurssien lisäksi osaamista haetaan lukuisista kotimaisista ja ulkomaisista tutkimusyhteyksistä ja - hankkeista.

16 Sivu 15 / 57 Vesi ja ilma Pohjois-Savossa, pääosin Kuopiossa, on monipuolinen, monitieteinen ja usean organisaation ja yritysten muodostama vesiosaamisen ja ilmaosaamisen keskittymä. Vesi- ja ilmaosaamisessa keskitytään prosessien riskienhallintaan, tehokkuuteen ja puhtauden kehittämiseen, ympäristöturvallisuuteen ja ihmiseen kohdistuviin terveysvaikutuksiin. Ilmansuojelun kriittisimmät kohteet ovat nopeasti teollistuvat maat sekä kasvavan energiantuotannon ja liikenteen päästöjen hallinta. Vesiteknologian tarve kasvaa niin Suomessa kuin globaalisti. Teollisuudessa suljettu vesikierto tulee lisääntymään, mikä vaatii uusia vesiprosesseja. Ajankohtainen ongelma ovat kaivosvedet ja mineraalien jalostuksen vedet. Teollisuuden tarpeiden lisäksi maailma on ajautumassa pulaan puhtaasta juomavedestä. Oheisessa kuviossa esitetään vesialan osaajat Kuopiossa. Vesialan perinteiset vahvuudet ovat vesihygieninen turvallisuus eli vesimikrobiologia (THL ja UEF), vesikemia (UEF), pohjavesi- ja kaivosvesiosaaminen (GTK) ja vedenpuhdistutekniikat ja sekä monitorointiosaaminen (Savonia). Puutteena vesialalla on edelleen vedenjakelun reaaliaikaisen mittauksen kehittymättömyys. Tähän haetaan Kuopiossa ratkaisuja uutta mittaus- ja analyysitekniikkaa kehittämällä sekä yhdistelemällä teollisuudessa käytettäviä sovelluksia vesialan tarpeisiin. Kuopiolla on vahva osaamispohja yleisen vesiturvallisuuden parantamisessa. Kuopion erityinen vesialan vahvuus on mineraalialan vesiosaaminen eli mineraalien louhinnan ja jalostuksen vesi- ja ympäristöriskien tutkimus sekä ymmärrys mineraalien liukenemisesta luonnonvesiin. Kaivosten ympäristöturvallisuus, prosessikierto ja vedenpuhdistusteknologiat ovat vesiteknologian kehittämisen ydinalueet. Vesitutkimuksessakin on useita laboratorioita, suurimpia ovat ammattikorkeakoulun, GTK:n ja THL:n puhtaan veden ja jäteveden laboratoriot

17 Sivu 16 / 57 sekä siirrettävät tutkimus- ja puhdistuskontit, THL:n ja yliopiston mikrobiologian, kemian ja farmasian laboratoriot, yritysten tutkimuspalvelulaboratoriot ja MINTECin mineraalilaboratorio. Vesitutkimusta tekee näissä yksiköissä jo nyt yli 40 tutkijaa ja asiantuntijaa ja määrä on kasvussa. Vastaavaa osaamiskeskittymää ei löydy muualta Suomesta ja se antaakin alueen toimijoille ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittää uusia innovaatioita, uusia sovelluksia ja uutta yritystoimintaa vesialalle sekä kaivosturvallisuuteen. Osaamista on mahdollista soveltaa lisäksi muillekin vesiintensiivisille teollisuuden aloille, kuten sellu- ja paperiteollisuuteen sekä kemianteollisuuteen. Ilmatutkimuksessa on vesitutkimuksen ja -teknologian kaltainen monitieteinen toimintaympäristö Kuopiossa: Itä-Suomen yliopiston monet tieteenalat, Ilmatieteenlaitos, VTT, THL ja yritykset. Tutkimuksessa keskitytään energiantuotannon hiukkaspäästöihin, erityisalueena bioenergian ja uusien energialähteiden päästöt sekä energiantuotannossa syntyvien nanohiukkasten terveysvaikutusten tutkimukseen. Ilman päästöjen terveysvaikutusten tutkimuksessa Kuopion tutkimusryhmä on Suomen vahvin ja vahva myös kansainvälisesti. THL:n sisäilmatutkimusryhmä on kosteusvaurioiden ja niiden terveysvaikutusten tutkimuksessa Suomen vahvin ja merkittävä myös kansainvälisesti. Ilmatutkimuksen tieteellisesti vahvimmat alat ovat aerosoli- ja pienhiukkastutkimus, ympäristötoksikologia, aerosolifysiikka, ympäristöepidemiologia ja ympäristömikrobiologia. Ilmatutkimusta tekee Kuopiossa useita suurehkoja tutkimusryhmiä. Tekesin rahoittamissa hankkeissa on mukana parikymmentä yritystä. Tärkeä osa tutkimusta on energian- ja lämmöntuotannon päästöjen sekä kosteusvauriorakennusten tutkimus sekä terveysvaikutusten arviointi. Tutkijat ovat mukana mm. polttoprosessinen kehittämisessä sekä ilmansuodatus- ja mikrobivaurioiden toteamistekniikoiden kehittämisessä.

18 Sivu 17 / Maakuntaohjelma Pohjois-Savon kehittämisen painopisteet esitetään neljällä toimintalinjalla.

19 Sivu 18 / Toimintalinja 1: Talouden uudistuminen

20 Sivu 19 / Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö A1 Puualalla kehitetään mekaanista puunjalostusta, biopolttoaineiden tutkimusta ja tuotantoa sekä biojalostusta sekä muuta puun uutta käyttöä. Puun uusien käyttömuotojen, kuten biojalostuksen, kehittäminen perustuu suurelta osin olemassa olevan teollisuuden kannattavan teollisuuden pääomiin ja sivutuotteiden raaka-aineisiin, mutta myös uutta yrittäjyyttä tarvitaan. Tuotannon uudistamiseen tarvitaan uusia pääomia. Metsätalouden kannattavuuden edellytyksenä on metsänhoidon oikea-aikaisuus ja liiketaloudellisen ajattelun ymmärtäminen. Metsänhoito monipuolistuu, luonnonmukaisuus ja energiapuun rooli lisääntyy. Nuoren puuston ensiharvennusta (25-30 vuotiaat puut) on tarve lisätä pelkästään metsän kasvun turvaamiseksi, samalla saadaan merkittävästi lisää energiapuuta ja myöhemmin parantuneen metsänkasvun ansiosta lisää tukkeja. Mekaanisen puunjalostuksen kehittämishaasteita ovat uusi kasvuyrittäjyys, uusien tuotteiden kehittäminen, tuottavuuden nosto (mm. kone- ja osaamisinvestoinnit, yrityskohtainen kehittäminen), tuotantomäärien lisääminen ja pääoman käytön tehostaminen, viennin lisääminen sekä puutuotetekniikan koulutusosaamisen nosto. Kehittämishaasteisiin vaikutetaan yrityskohtaisella investointi- ja kehittämisrahoituksella. Tuotteiden ja tuotannon laadun kokonaisvaltainen parantaminen on yritysten sisäinen kysymys. Rahoitus suunnataan pääosin yritysten kehittämishankkeisiin. Puulle on löydettävissä uusia tuotemahdollisuuksia mm. rakentamisesta, puuelementeistä ja komposiiteista, sahateollisuudesta ja energiajakeista. Puun ekologisuus raaka-aineena tulee hyödyntää. Puuta on mahdollista käsitellä puusta saaduilla uusilla biotuotteilla entistä kestävämmäksi ja helppohoitoisemmaksi. Oppilaitokset ja tiedeyhteisöt osallistuvat teknologian kehittämiseen. Kuopio suunnittelee puukerrostalokorttelia uudelle Savilahden tiede-yritysasuinalueelle. Pienpuutalojen pilot-alueita voi tulla muitakin. Sahojen toiminnassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) merkitys kasvaa osana Suomen bioenergiaohjelmaa. Puun jalostuksen sivutuotteille voi löytyä energian ohella muitakin uusia käyttökohteita. Sahapuun vakaa saatavuus on varmistettava osapuolten yhteistyönä. Metsänomistajien, metsäkieskuksen, metsänhoitoyhdistysten ja puuta ostavien yritysten on yhdessä varmistettava puumarkkinoiden toiminta sekä tehtävä markkinoiden toimivuutta parantavia esityksiä niin veropolitiikkaan kuin kilpailun edistämiseen liittyen. Metlan Suonenjoen yksikön osaamisalat ovat metsänuudistamisen biologia ja teknologia sekä metsänhoidon teknologia ja logistiikka. Suonenjoen tutkimusasema kehittää mm. uutta puun biojalostus- ja energiakäyttöä tukevaa metsänhoitoa. Metla tuottaa valtakunnallisesti maakuntatason tietoa metsävaroista. Metsäkeskus tuottaa tietoa maakunnan yksityismetsien hoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista metsänomistajille ja metsäalan toimijoille, kasvavassa määrin sähköisten palvelujen kautta. Metsävaratieto parantaa puuraakaaineen saatavuutta. Pohjois-Savossa ainespuuta on hakattu vuosina keskimäärin 4,8 milj m 3, kestävästi on hakattavissa 1,8 milj m 3 enemmän (+ 38 %). Energiapuuta on samaan aikaan käytetty 0,8 milj m 3 vuodessa, kestävästi olisi käytettävissä 1.3 milj m 3 enemmän (+163 %). Metsiin kertynyt hakkuu- ja harvennusreservi huomioiden voitaisiin Metsäkeskuksen mukaan metsäenergian käyttö Pohjois-Savossa moninkertaistaa (ja metsähakkeen käyttö jopa kymmenkertaistaa). Myös puuta jalostavilla tehtailla on käytettävissä tuotannossa syntyviä sivuvirtoja.

21 Mahdollisuuksia bioenergian käytön lisäämiseen ainakin puuraaka-aineen riittävyyden näkökulmasta on runsaasti. Bioenergian ohella kasvaa hajautettu alue-lämpö- ja kylmätekniikka. Molemmissa voidaan hyödyntää maalämpöä ja maakylmää. Metsäenergian käytön lisääminen työllistää korjuu- ja kuljetusyrityksiä ja vähentää tuontienergian tarvetta. Puuenergian kustannustehokkuutta ja saatavuutta lisätään kehittämällä energiapuun korjuuketjuja yhdessä harvennuksen kanssa, halpaa kuivausta, puukuormien energiamäärää ja urakoitsijoiden yhteenliittymiä, myös erillään selluteollisuudesta. Puuenergian tärkeimmät lähteet ovat ensimmäiset harvennushakkuut, päätehakkuut, sahojen sivutuotteet ja kemiallisen metsäteollisuuden sivuvirrat. Savon koulutuskuntayhtymälle tulee myöntää metsäkoneen kuljettajan tutkinnonanto-oikeus, joka sisältyy kuntayhtymän koulutuksen järjestämislupaan. Koulusta annetaan Toivalan kampuksella. Suomessa metsäpolitiikka on pidettävä kansallisena politiikan alana eikä annettava siinä päätäntävaltaa ylikansallisille toimielimille. Sivu 20 / 57 A2 Puusta voidaan erottaa suuri määrä erilaisia molekyylejä, joista osa on erittäin vaikeaa ja kallista tuottaa synteettisellä kemialla. Puun molekyyleille on löydettävissä käyttökohteita energian lisäksi esimerkiksi pinnoituksesta, torjunta-aineista, torjunta-aineista, elintarvikkeiden lisäaineista, lääkeaineista ja vedenpuhdistuksesta. Biojalostuksessa tarvitaan monitieteistä osaamista. Kuopion tiedeyhteisöt tarjoavat monipuolisen osaamisen biojalostuksen kehittämiseen. Eri pyrolyysitekniikoilla ja kaasutuksella tuotettuja yhdisteitä erotellaan ja niiden ominaisuuksia määritellään suhteessa asetettuihin tarpeisiin (karakterisointi). Erilaisissa käyttötarpeissa toivottujen molekyylien löytyminen ja ominaisuuksien tutkiminen sekä erityisesti käytön hyväksyttävyyden saaminen vie eripituisia aikoja. Pisimmät ajat tarvitaan elintarvikkeissa ja lääkeaineissa. Maatilojen lietteiden ja muiden jätteiden käyttö biokaasuksi, lämmöksi ja sähköksi on yksi erityiskysymys, millä yritetään ratkaista maatalouden ympäristön kuormitusta. Biokaasua tutkitaan mm. Savoniassa yhteistyössä MTT:n Maaningan yksikön biokaasulaitoksen kanssa. Toteuttajat / toimijat: Stora Enso, UPM, Foster Wheeler, Andritz, GFN, Keitele Forest, Lunawood ja muut alan yritykset (myös energia, lääke, konetekniikan ja kemian alan), UEF ja muut yliopistot, Savonia-amk, ammatillinen II aste, Sakky metsäopetuksen Toivalan toimipiste, VTT, GTK, METLA, MTT, LUT, THL, Metsäkeskus, Metsän- Rahoitusvälineet: EAKR, ESR, EU:n maaseutuohjelma, riskipääoma, ELY:n kansallinen rahoitus ml. Tekes, EU:n erillisohjelmat ja muut kv-rahoituslähteet, Suomen Akatemian ja Sitran rahoitus, OKM:n rahoitus, Finnveran lainat ja takaukset, yksityinen ja kuntarahoitus, muu valtionrahoitus Rahoittajat: ELY (ml. Tekes), Finnvera, riskisijoittajat, Pohjois-Savon liitto, Suomen Akatemia, OKM, EU:n komissio, yritykset ja kunnat

22 Sivu 21 / Kone ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla B1 Koneteollisuuden kansainvälisessä kilpailukyvyssä ratkaisevia tekijöitä ovat tuottavuus ja sen jatkuva korottaminen, jatkuva tuoteinnovointi sekä asiakkaiden tarpeita vastaava palveluliiketoiminta. Hyvä tuottavuus voi ratkaista sen, kuinka paljon teknologiateollisuutta Suomessa jatkossa on ja osaltaan myös sen, pärjätäänkö niukkenevalla työvoimalla. Tähän kärkiyritykset uskovat ja kutsuvat tätä strategiaa vastavirtastrategiaksi. Alan teknisten asiantuntijoiden ja yritysten näkemysten mukaan tuottavuutta voidaan huomattavasti korottaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uutta tietotekniikkaa ja siihen liitettyä valmistustekniikkaa. Nopea ja kustannustehokas tuoteinnovointi parantaa samalla valmistettavuutta ja tuotantoprosesseja, mitkä yhdessä nopeuttavat uusien tuotteiden kannattavuuden saavuttamista. Teknologiateollisuuden tuottavuutta nostavien välineiden kehittämiseen rakennetaan vahva osaamiskeskittymä. Sen ydinalat ovat: - teknologiateollisuuden kehittämisen koordinointi, hitsausautomaatio, pintakäsittely, digitaalinen tuotanto, automaatio, toimitusverkon hallinta ja hajautettu T&K&I, massaräätälöinti, erp, lean ja muut toiminnanohjausmenetelmät sekä palveluliiketoiminnan ja elinkaarihallinnan kehittäminen Uusia digitaalisia, teknisiä ja organisatorisia työkaluja kehitetään osaamiskeskittymän ja alan tuotantoverkostojen kärkiyritysten ja niiden tuotantoverkostojen tarpeisiin. Uudet työvälineet otetaan käyttöön kärkiyritysten lisäksi niiden tuotanto- ja palveluverkoissa. Ammattikorkeakoulu vastaa tutkimusverkoston koordinoinnista ja yhteisten tavoitteiden asettamisesta. Nopea tuotekehitys ja samanaikainen tuotantoprosessin kehittäminen (ns. time to profit) on keskeinen valmistavan teollisuuden kilpailutekija. Palveluliiketoiminnan perusta on hyvä tuotetieto ja asiakastieto, niiden varaan voidaan rakentaa globaalisti toimivat jälkimarkkinapalvelut. Palveluita kehitetään yritys- ja tuotekohtaisesti tuotebrändin omistajan vetämänä. Alihankkijoiden rooli on palvella tehokkaasti kärkiyritystä ja sen palveluketjua. Julkisten toimijoiden rooliksi on tunnistettu ainakin vaativaan palveluun soveltuvien moniosaajien kouluttaminen tai kouluttamisessa mukana oleminen sekä valmistavaa tehdasta ja sen huoltoa tukevan yritysyhteistyön kehittäminen. Kehittämistyössä tähdätään tuottavuuden lisäksi ympäristöystävälliseen valmistukseen ja tuotteiden korkeaan laatuun sekä tuotantoprosessien että valmistettavien koneiden ja laitteiden energiankulutuksen vähentämiseen ja hybridiratkaisuihin. Energiatehokkuuden merkitys kilpailutekijänä kasvaa. Sensoritekniikkaa hyödynnetään mm. liikkuvissa koneissa. Osaamiskeskittymän ydin on Savonia-ammattikorkeakoulussa, joka verkottuu yritysten, yliopistojen ja muiden korkeatasoisten osaajien kanssa. Yritysten tarpeisiin luodaan yliopistojen, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen yhteinen tutkimusohjelma. Se painottuu materiaali- ja pinnoitustekniikkaan, digitaaliseen koneenrakennukseen ja painelaitteisiin. Laatu- ja innovaatiojohtamista kehitetään osana insinööriopintoja ja taloustieteen perusopetusta. Ammatilliset oppilaitokset osallistuvat käytännön kehittämishankkeisiin ja yliopistot erityisesti tutkimukseen ja teknologian siirtoon. Savonia ja ammatilliset oppilaitokset suunnittelevat opetus- ja kehitystyön ja konekannan kokoamista toiminnallisesti yhteen, tavoitetta kutsutaan koulutuskonepajaksi. Yksi viime vuosien harvoista kasvuyrityshankkeista on litium-ioni-akkutehdas Varkaudessa. Se on osa sähkö- ja bioenergian kehittämisen kokonaisuutta. Akkutehdas on tätä kirjoitettaessa vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Akkuteknologialle on haettava uusia sovelluskohteita ja kysynnän mukaan kehitettävä sähköverkkojen ohjattavuutta ja hajautettua energiantuotantoa. B2 Energiateknologian kärkiyritysten osaamisaloja ovat kattila- ja laitossuunnittelu, paineenalaiset laitteet, laitosautomaatio, projektitoimitukset ja erilaisten polttoaineiden soveltuvuus sekä korroosion kestävyys. Monet koneteollisuuden kehittämistoimet ovat sovellettavissa myös energiateknologiassa.

23 Sivu 22 / 57 Teknologiaosaaminen ohjelmisto-, elektroniikkaja automaatioyrityksissä ja konepajajoissa on vahvaa. Pk-yritysten kasvua ja markkinointia on erityisesti tarve vahvistaa tuotteistuksen, kaupallistamisen ja markkinoinnin avulla. Ammattikorkeakoulun Varkauden toimipaikassa on vuodesta 2010 alkaen koulutettu energiatekniikan insinöörejä. Yritykset tarvitsevat jatkuvasti uusia energia-insinöörejä sekä kone- ja tuotantotekniikan ja sähkötekniikan insinöörejä, jotta alue säilyy yrityksille vetovoimaisena sijaintipaikkana. Energia-, kone- ja ympäristötekniikan koulutuksen ja kehittämisen välistä vuorovaikutusta tiivistetään. Varkauden energiatekniikan koulutusalan vetovoima ei ole riittävä. Vetovoimaa lisätään markkinoinnin ja yritysyhteistyön lisäksi energia-alan kehitys- ja tutkimuslaboratorion kehittämisellä yhdessä UEF:n, LUTin ja Navitaksen kanssa. Laboratorio mm. testaa jätteenpolton, pyrolyysiöljyn ja korroosion torjunnan vaihtoehtoja ja tekee kehitysprojekteja pk-yritysten kanssa. Laboratoriota on tuettu rakennemuutosrahoituksella. Varkauden ja Leppävirran rajan lähelle rakennettava jätettä polttava energialaitos tulee toimimaan myös jäte-energian käytön tutkimusympäristönä. Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan bioenergian käyttöä. Pohjois-Savossa uusiutuvan energian osuus on nyt 38 %, mutta koko Itä- Suomessa se on 56 %. Esimerkiksi Keski- Suomessa metsähaketta käytettiin vuonna 2012 lämpölaitoksissa m 3 vuodessa ja Pohjois-Savossa m 3. Koko maassa metsän vuotuisesta kestävästä hakkuumahdollisuudesta hyödynnetään vain 74 % (kasvu vielä suurempi) ja erityisesti vajausta on metsän kasvulle tärkeiden ensiharvennusten määrässä ja niistä saatavan puuenergian käytössä. B3 Tuottavuuden nostamisen ensimmäinen vaihe on ottaa käyttöön teollisuuden kärkiyritysten vetämänä edellä kuvattuja työkaluja. Tuottavuus nousee uudelle tasolle, kun nämä uudet työkalut otetaan käyttöön koko tuotanto- ja palveluverkoissa. Tuotantoverkostoon sovellettuna koko verkoston tuoteja tuotantosuunnittelun, tuotannon ja palvelun tehokkuus ja tuottavuus kasvavat oleellisesti. Tämä vähentää ulkomaisen halpakilpailun kielteisiä vaikutuksia myös alihankinnassa. Yritysverkostojen kehittämisessä painotetaan digitaalisten tuoteprosessien ja tuotannon tietojärjestelmien kehittämistä amk:n vetämänä ja yhteistyössä yliopiston sekä ammatillisen IIasteen kanssa. Matalan byrokratian verkostoja edistetään päähankkijoiden vetämänä. Tuotannon simulointipalvelujen oppimisympäristöjä kehitetään amk:ssa. Liiketalouden ja tekniikan yhteistyötä tiivistetään. Teknologiateollisuuden kehittämisen osaamisverkostoa kuvattiin aiemmin innovaatiokärkien esittelyn yhteydessä. Toteuttajat / toimijat: Savonia-amk, ammatillinen II aste, VTT, UEF, LUT, TTY, muut yliopistot, yritykset, kehittämisyhtiöt Rahoitusvälineet: EAKR, ESR, ELY:n kansallinen rahoitus ml. Tekes, EU:n erillisohjelmat ja muut kvrahoituslähteet, Sitran rahoitus, Finnveran lainat ja takaukset, yksityinen ja kuntarahoitus, muu valtionrahoitus Rahoittajat: ELY (ml. Tekes), Finnvera, Pohjois-Savon liitto, OKM, EU:n komissio, yritykset, yksityinen rahoitus ja kunnat.

24 Sivu 23 / Vahvistuva terveysklusteri C1 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen ympärille on muodostunut merkittävä lääkealan ja terveyden osaamiskeskittymä. Itä-Suomen yliopisto on Kuopiossa profiloitunut terveys- ja luonnontieteisiin. Lääketutkimuksella on pitkät perinteet, molekyylilääketiede, biotekniikka ja lääketutkimus muodostavat vahvan monitieteisen tutkimuskeskittymän yliopistossa. Tiedeyhteisö kattaa koko lääkekehityskaaren: uusien lääkeaineiden kehittämisen, synteesin, formuloinnin, kliiniset kokeet, toksisuuskokeet, laadunvarmistuksen ja lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin. Viime vuosina on nopeimmin kasvanut lääketutkimuksen, lääkekehityksen, väestökokeiden, lääkelupien ym. palvelututkimus ja asiantuntijapalvelut. Kuopion lääkekehityksen erikoistumisala on biolääkkeet. Perimän ohella lääkkeiden yhteisvaikutukset ja potilaiden ikä vaikuttavat lääkkeiden vaikutuksiin yksilötasolla ja antavat samalla mahdollisuuksia aikaisempaa paremmin eri potilasryhmissä toimivien lääkkeiden kehittämiseen. Iäkkäiden lääkehoidon optimointiin keskitytään Geriatrisen lääkehoidon keskuksessa (Gerho). Lääkealan kehittämisen painoalueet ovat Lääkekehitys, erityisesti neurologia (muisti ja keskushermosto), sydäntaudit, syöpätaudit ja diabetes - odotukset kohdistuvat varsinkin geenihoitolääkkeisiin Biolääkkeet ja geeniperimän perusteella personoitu lääkehoito. Bio-osaamisen ja biojalostuksen uudet mahdollisuudet sekä lääketieteen osaamisen soveltaminen elintarvikekehitykseen. Tutkimuspuitteiden vahvistaminen. Yritystoiminnan kehittäminen tutkimuksessa, palveluliiketoiminnassa ja lääkevalmistuksessa. Kuopiossa toimii useita lääkealan organisaatiota. Valtakunnallisen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean perustamisen myötä toiminta kattaa myös kaikki lääkevalvonnan osa-alueet, mukaan lukien lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin. Monipuolista lääkealan toimintaympäristöä ml. viranomaistoiminnot käytetään hyväksi lääkealan volyymin lisäämisessä. Viranomaisvalvontaa ja -yhteistyötä käytetään mm. lääketurvallisuuden ja lääkkeiden vaikuttavuuden kehittämisessä. KYSissä ja yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä lääketutkimuksia faasi 1-3 kokeissa sekä suomalaisten että ulkomaisten lääkeyritysten (Eurooppa ja USA) ja tutkimusryhmien kanssa. Yksi kasvava mahdollisuus on yhteistyö ja tutkimuspalvelujen myynti tukemaan venäläistä lääkekehitystä, lääkehuoltoa ja lääkkeiden valmistusta. Lääkekehitykseen sisältyy omat riskinsä, tuotekehitys vaatii aikaa ja pääomia. Kuopio on jo osoittanut olevansa vetovoimainen lääkekehityksen yritystoiminnan alue. Kuitenkin Kuopiota voitaisiin alan yritysten mielestä markkinoida nykyistä tehokkaammin lääkekehityksen sijaintipaikkana. Tavoitteena on kehittää edelleen lääkevalmistuksen palveluliiketoimintaa, prosesseja sekä analytiikkaa. Lääkekehityksen yritystoiminnan tutkimus- ja toimintapuitteita vahvistetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Yrityksiä, tutkimusryhmiä ja yliopistosairaalaa tuetaan pääomahuollossa ja kehitysympäristön varustamisessa. C2 Tutkimuksen ja julkisen lääkealan kehityksen lisäksi Kuopion alueella on n. 30 lääke- ja bioalan yritystä, joissa on yhteensä vajaa 400 työntekijää. Lääketieteellisessä teknologiassa, ohjelmistotekniikassa ja mittaustekniikassa yritystoiminta on varsinaista lääkekehitystä suurempaa. Kuopio on terveydenhuollon ohjelmistojen ja tietojärjestelmien vahva keskittymä. Kuvantamistekniikat ja ihmisten mittaustekniikat ja niihin perustuva yritystoiminta ovat uusia kasvualoja. Näiden alojen teknologiat ovat suurelta osin geneerisiä eli niitä voidaan soveltaa lääketieteen lisäksi monilla muilla asiakasaloilla. Vastaavasti lääkevalmistuksen prosessien tehostamiseen tuodaan tekniikkaa muiden tuotantoprosessien aloilta.

25 Sivu 24 / 57 Yliopistollinen sairaala on merkittävä innovaatioiden ja teknologian siirron mahdollisuus yhdessä yliopiston, tutkimussuuntautuneiden yritysten ja muun tiedeyhteisön kanssa. Osa teknologiayrityksistä tarvitsee yliopistosairaalaa ja muita terveysteknologian käyttäjiä kumppaniksi tai ensimmäiseksi asiakkaaksi kehittämishankkeilleen. Sairaaloiden mahdollisuudet osallistua kehitystyöhön ovat tiukentuneen julkisen talouden aikana heikentyneet. Osa yrityksistä tekee kehittämistyötä suoraan vapaasti kilpailtujen ja ulkomaisten asiakkaiden projekteissa. C3 Ravitsemusosaaminen ja ravitsemuksen terveysvaikutusten tutkimus on yksi Itä- Suomen yliopiston Kuopion kampuksen vahvuusaloja. Alan tutkimus ja palveluliiketoiminta on jatkuvasti kasvanut myös alan yrityksissä. Ihmisten ravitsemuksen parantaminen ja henkilökohtainen ravitsemuksen suunnittelu ovat tärkeitä osia ihmisten terveyden yleistä kohentamista. Ravitsemustieto sekä elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden terveysvaikutusten tutkimus ovat kansanterveyden lisäksi kasvava mahdollisuus elintarvikejalostukselle. Biojalostus tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia perinteiselle lääketieteelliselle osaamiselle ja uusille sovelluksille mm. elintarvikkeiden kehittämisessä. Sovellusmahdollisuuksia on mm. uusiin puuperäisten aineiden lääkekäytössä, elintarvikkeiden lisäaineina ja elintarvikkeiden älykkäissä ja säilyttävissä pakkauksissa. Toteuttajat / toimijat: UEF, KYS, THL, FIMEA, AIVinstituutti, HY, VTT, Savonia, SAKKY, Kuopio, ELY, Pohjois- Savon liitto, terveysalan yhdistykset, yritykset. Rahoitusvälineet: EAKR, ESR, riskipääoma, ELY:n kansallinen rahoitus ml. Tekes, EU:n erillisohjelmat ja muut kv-rahoituslähteet, Suomen Akatemian ja Sitran rahoitus, Finnveran lainat ja takaukset, yksityinen ja kuntarahoitus, muu valtionrahoitus Rahoittajat: ELY (ml. Tekes), Finnvera, riskisijoittajat, Pohjois-Savon liitto, Sitra, Suomen Akatemia, EU:n komissio, yritykset ja kunnat Elintarviketuotanto D1 Pohjois-Savosta kehitetään Suomen vahvin maitotalousalue tuotantoa ja prosesseja uudistamalla sekä investointeja ja kehittämisosaamista lisäämällä. Maidontuotannon, jalostuksen ja maitotalouden osaamisen kehittämisen ydinalue on Ylä-Savo. Maidontuotanto tukee myös lihantuotantoa. Maitotilojen tilakoko kasvaa nopeasti investointien ja tuottavuusvaateiden myötä. Ympäristövaatimusten ratkaisu, mm. lietteen järkevä käsittely, tilaenergian tarjoamat mahdollisuudet ja suurten eläinmäärien terveydestä huolehtiminen tuovat uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä vaatii uudistuvaa osaamista maitotalouden kehittämisessä. Osaavin maitotalouden kehittämisen vetäjä on Savonia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-ala Iisalmessa yhdessä Ylä-Savon ammattiopiston, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, MTT:n ja Työtehoseuran sekä elinkeinojen kehittämisyhtiöiden kanssa. Oppilaitos hallitsee myös ympäristö- ja energia-alojen osaamisen. Savonian Iisalmen toimipisteen säilyminen Pohjois- Savon, keskisen Suomen ja Itä-Suomen maitotalouden kehittäjänä on erittäin tärkeää. Maidontuotannon tason säilyttäminen nykyisessä 310 miljoonassa litrassa edellyttää jatkuvia investointeja. Maaseutuohjelmassa tavoitteena on nostaa vuosituotanto 340 miljoonaan litraan, mikä vaatii tilainvestointien lisäämistä. Maitotalouden kehittämiskohteet: (1) Maitotilojen tuotantoprosessien hallinta ja kustannustehokkuus tilakoon kasvaessa. (2) Maitoketjun uudet, energiatehokkuutta ja ympäristöä huomioivat teknologiat, maitotilojen energia- ja ympäristöratkaisut, ict, teknologian siirto tiloille. (3) Elintarvikejalostuksen kehittäminen.