Pohjois-Savon. Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 Maakuntaohjelma vuosille
|
|
- Toivo Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Savon Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 Maakuntaohjelma vuosille
2 2 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:79 Kuopio 2014 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 7010 Kuopio Puh. (017) Sähköposti: ISBN ISBN (pdf) ISSN
3 Sisällys Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 Johdanto Maakuntasuunnitelman toimintalinjat Väestö- ja työpaikkatavoitteet Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet Koneteknologia Energiateknologia Puunjalostus ja biojalostus Elintarvikkeet Terveysklusteri Vesi ja ilma Maakuntaohjelma vuosille Toimintalinja 1: Talouden uudistuminen Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Kone ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Elintarviketuotanto Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen Toimintalinja 2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina Työurien pidentäminen Maakuntaan muuton edistäminen Toimintalinja 3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Toimintalinja 4: Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Liikennejärjestelmän toimivuus Skenaariotarkastelu tavoitteiden toteutumisesta Liitteet
4 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN
5 5 Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030
6 6 Maakuntasuunnitelma pitkä aikaväli visio, strategia ja kehittämistavoitteet toiminta ja alueidenkäyttö Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ALK Maakuntaohjelma keskipitkä aikaväli toiminnallinen kehittämisohjelma keskeiset hankkeet Maakuntakaava pitkä aikaväli alueidenkäytön periaatteet aluevaraukset ja yhteystarpeet Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet MRL Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma lyhyt aikaväli, valmistellaan vuosittain lähiajan kehittämisen painopisteet maakunnan esitykset valtion budjettiin Maasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehitysohjelmia. Asiakirjat laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa toteutetaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmalla, millä kohdennetaan rahoitukset toimijoittain. Nämä tehdään vuoden tai kahden välein. Viranomaisten tulee lain mukaan ottaa maakuntaohjelmat toiminnassaan huomioon ja edistää niiden toteutumista.
7 Johdanto Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 ja Pohjois-Savon maakuntaohjelma vuosille on koottu samaan asiakirjaan. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt suunnitelman ja ohjelman Maakuntasuunnitelmassa käsitellään Pohjois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteet sekä kehittämisen tärkeimmät strategiset valinnat, innovaatiokärjet. Suunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelmaosan toimintalinjoilla esitellään kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia. Innovaatiokärjet ovat vastaus Euroopan komission ja työ- ja elinkeinoministeriön maakunnille esittämiin toiveisiin nimetä alueiden älykkään erikoistumisen alat pohjaksi rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimien suuntaamiseen. Maakuntaohjelman kaudella valittujen innovaatiokärkien kehittämistä aktivoidaan erillisillä teemaohjelmilla, mistä päättää maakunnan yhteistyöryhmä. Lue lisää sivulta 13. Maakuntaohjelmassa esitetään linjaukset ja toimintakokonaisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi neljällä toimintalinjalla (TL1 4). Liitteissä ovat ohjelman valmisteluprosessin kuvaus, tavoitteiden ja seurannan indikaattorit, maakunnan nykytilan kuvaus, yhteenveto arvioidusta rahoituksesta sekä tiivistelmä maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista. 7 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savon maakuntaohjelma Strategiset valinnat = toimintalinjat Väestö- ja työpaikkatavoitteet TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 Aluetalouden uudistuminen Työvoiman riittävyys ja osaaminen Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus Innovaatiokärjet = älykäs erikoistuminen Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja seurantaindikaattorit
8 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030 Kuva: Mauri Leivo Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman toimintalinjat Aluetalouden uudistuminen 8 TL 1 Sisäinen paine Niukkeneva työvoiman tarjonta Vanheneva ikärakenne Julkisen talouden kestävyysvaje Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL 2 Ulkoiset paineet Kansainvälinen kilpailu EU:n taloudellinen epävakaus Suhdannejaksot Kustannus- ja osaamispaineet Keskittyvä ja hidastuva kasvu Talouden rakennemuutokset Energia- ja raaka-aineet Ilmastonmuutos Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus TL 4
9 Maakuntasuunnitelman toimintalinjat Toimintalinja 1 Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyttämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsäteollisuudessa on uhattuna. Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia, uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat. Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitä, että valmistavassa teollisuudessa ja sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella pärjätä myös Kauko-Idän kilpailun kanssa. Teollisuuden kilpailukykyä nostetaan tuottavuutta lisäämällä sekä uusia tuotteita, palveluja ja tuotantomenetelmiä nopeasti innovoimalla. Toimintalinjat 2 ja 3 Sisäiset paineet Pohjois-Savossa, kuten koko Itä-Suomessa, kohdistuvat työvoiman määrään ja osaamiseen, koulutusresurssien riittävyyteen sekä ihmisten nyt puutteellisen hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata väestön ikääntymisen myötä kasvaviin määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vähenemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä, mm. työperusteisellä maahanmuutolla. Yksi tärkeimmistä keinoista on väestön hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen. Hyvinvoinnin nosto on tärkeä osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Pohjois-Savossa työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeä keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiskelemaan ja työhön. Toimintalinjat Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi syksyllä 2009 maakuntasuunnitelman toimintalinjoiksi : 1. Aluetalouden uudistuminen 2. Työvoiman riittävyys ja osaaminen 3. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi 4. Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus 9
10 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030 Toimintalinja 4 Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä. Liikenteellistä saavutettavuutta parantavat Savon radan kunnostus ja nopeutus, maakunnan pitkittäis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9), kilpailun säilyttäminen lentoliikenteessä sekä logististen kustannusten alentaminen. Maito- ja metsätalouden sekä matkailun tarvitsemat tieyhteydet ovat maaseudun kehitykselle merkittäviä. Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttää usean maakunnan keskinäistä yhteistyötä, työssäkäyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmän maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista. Energian kallistuessa ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen, missä yritysten, asukkaiden ja palvelujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen. Energiatehokas ja hyvin saavutettavissa oleva aluerakenne ei vähennä viihtyisän asuinympäristön merkitystä. 10 Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan t&k:n ja väestön veturina, maakunnan kansainvälistyminen sekä Itä-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessä tarvittavia resursseja. Maakunnan kehittämistavoitteilla edistetään laajasti kestävää kehitystä. Väestö- ja työpaikkatavoitteet Pohjois-Savon uusi väestötavoite vuoteen 2030 on asukasta. Edellisen maakuntaohjelman tavoite vuodelta 2009 oli asukasta. Tavoitetasoa on nostettu, koska tällä hetkellä maakunta on aikaisemmalla tavoiteuralla ja Kuopion kaupungin viime vuosien väestönkasvu on yltänyt tavoitetason ylätasolle. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu asukkaan määrä vuonna Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolisenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. Keskiura vastaa Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen asukkaan tasoa. Katastrofiuraksi on nimetty epäonnistuminen tavoitellussa kehittämisessä ja aluetaloudessa. Tästä seurauksena olisi asukkaan määrä maakunnassa. Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoiteuran toteutuminen edellyttää talouden rakenteiden uudistumista. Maakunnan teollisuuden avaintoimialojen tulee kehittää kilpailukykyä, jotta tavoitteiksi asetetut työpaikkatavoitteet saavutetaan. Teknologiateollisuuden vuoden 2030 tavoite työpaikkaa on vain 200 alhaisempi kuin nykytaso. Muun teollisuuden työpaikat tulisivat kasvamaan hieman. Alkutuotannon työpaikkakehitys tulee heikkenemään valtakunnallisesti rakenteellisen muutoksia kautta. Kokonaistyöpaikkatavoite vuodelle 2030 on työpaikkaa, joka vastaa lähes nykytasoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden volyymi kasvaa palveluiden
11 rahoituskyvyn mukaisesti. Kyseinen työpaikkamäärä edellyttää noin väestömäärää, joka on asetettu tavoitteeksi. Valmisteltava kaupan kaavalla tuetaan kaupan kasvun tavoitteita. Ikärakenteesta johtuva kuolleisuus tulee säilymään korkealla tasolla, joten väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 500 henkilön muuttovoittoa koko maakunnassa vuosittain vuoteen Yli puolet tästä muuttovoitosta olisi maahanmuuttoa, mutta myös maan sisäisen muuttoliikkeen tulee olla muuttovoittoista. Tavoiteuralla työvoimaa olisi käytettävissä noin henkeä, mikä on noin vähemmän kuin vuonna Työvoimaosuuden nousee samalla 74 %:iin. Tavoiteurassa oleva 500 asukkaan vuotuinen muuttovoitto ei yksin riitä nostamaan työvoiman tarjontaa riittävän suureksi. Työvoiman tarjontaa on nostettu kaikissa ikäluokissa lähelle Pirkanmaan nykyistä tasoa. Tämä lisää työvoiman tarjontaa Pohjois-Savossa noin hengellä. Työttömyysaste laskee tavoiteuralla alle puoleen nykyisestä 12 %:sta, jolloin työllisyysaste nousisi 71,1 %:iin. Tavoiteuran väestömäärä muut talouden luvut pitäisivät taloudellisen huoltosuhteen varsin siedettävällä nykytasolla, eli 1,6 huollettavaa jokaista työllistä kohti. Maakuntaohjelman keskiura on varsin lähellä tavoiteuraa. Keskiuralle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ei olisi vielä maakunnan taloudelle ja elinvoimalle katastrofi. Keskiurassa työpaikkoja olisi eli noin nykyistä vähemmän. Suurin muutos suhteessa tavoiteuran työpaikkoihin olisi teknologiateollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa, sillä keskiuralla em. toimialat menettäisivät työpaikkaa. Keskiuran väestötavoitteena on asukasta. Kyseinen väestömäärä on lähellä tilastokeskuksen ennustetta. Tilastokeskuksen ennusteessa kaikki Pohjois-Savon kunnat muuttuisivat muuttovoittoisiksi vuoteen 2030 mennessä. Keskiuralla muuttovoitoksi vuositasolla on asetettu 300 henkeä, mikä muodostuu pelkästään maahanmuutosta. Keskiuran toteutumisessa säilytetään nykyiset rakenteet ja alueella on heikko riskinottokyky. Lisäksi talouden uudistuminen onnistuu vain osittainen eivätkä työmarkkinat toimi tehokkaasti. Palvelut eivät vastaa kysyntää ja ne ovat keskittyneet. Katastrofiuran toteutuminen ajaisi maakunnan vakavaan kriisiin ja pysähtyneisyyden tilaan. Työpaikat romahtaisivat noin :een ja talouden uudistuminen epäonnistuu. Perus- 11 Pohjois-Savon väestötavoitteet vuoteen Uusi väestötavoite Väestötavoite Tilastokeskuksen ennuste (keskiura) Katastrofiura
12 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030 tuotanto on menettänyt kilpailukykynsä ja tuotanto siirtynyt ulkomaille. Maakuntaa vaivaa yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula. Lisäksi palvelujärjestelmä on kriisissä, hyvinvointierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee. Kuntien toimintakyky ja alueen vetovoima on heikko sekä väestökato olisi runsasta. Väestömäärä olisi laskenut :een. Tämänkin väestömäärän saavuttaminen edellyttää pientä muuttovoittoa, koska väestön ikärakenne johtaa luontaiseen väestön vähenemiseen. Maakunnan kehittämistavoitteissa on onnistuttava. Maakunnan väestötavoitteiden toteutumista on verrattu kehittämisstrategian onnistumiseen (ks. sivulla 44). Pohjois-Savon väestötavoitteet vuoteen Muuttoero kes uosi (ml.siirtolaisuus) Maassamuuttoero keskim./vuosi Nettosiirtolaisuus keskim./vuosi Syntyneet-kuolleet keskim./vuosi Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) Työvoimaosuus (% vuotiaista) Työpaikat Työttömät (henkeä) Työttömyysaste (%) Työllisyysaste (työlliset % vuotiaista) Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät/työlliset) Toteuma Tavoiteura Keskiura Katastrofiura * ,7 68,6 69,5 69,4 * 71,1 74,0 70,7 73,0 69,7 70, * ,0 13,5 12,3 10,7 7,0 4,7 7,3 5,2 9,6 7,1 57,1 59,5 61,3 61,4 * 66,6 71,1 66,1 69,8 63,6 65,7 1,7 1,6 1,5 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,7 1,8 * arvio 2012 Pohjois-Savon työpaikkatavoitteet elinkeinoittain vuoteen 2030 Toteuma Tavoiteura Keskiura Katastrofiura Alkutuotanto Metsäteollisuus Teknologiateollisuus Muu teollinen toiminta Rakentaminen ja rakennusaineteollisuus Kauppa ja majoitus Liik.+rah.+liike-el.palv. Julkiset palvelut Muut Työpaikat yhteensä ero% ero% ero%
13 Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet nykyiset vahvat alat innovaatiokärki Kone- ja energiateknologia Puun- ja biojalostus Elintarvikkeet kehittämistavoitteet Tuottavuutta nostavat teknologiat, energiatehokkuus Uusi puutiede, puun uudet käyttömuodot Maitotalouden tuottavuus ja tuotantomäärän nostaminen Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja projektiosaaminen Uudet puutuotteet, tuottavuus, puurakentaminen PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua Tuoteinnovaatiot, yksilölliset tuotteet ja time to profit Biopolttoaineet ja biojalostus Terveyttä edistävät elintarvikkeet uudet nousevat alat Terveysklusteri Vesi ja ilma Terveyden teknologia Energian tuotannon ja liikenteen hiukkaspäästöt 2014 Terveyden palvelukonseptit, palveluvienti Terveyden edistäminen, ruokavalio Kaivosten, teollisuuden ja maatalouden vesiprosessit ja suljetut kierrot Innovatiiviset lääkkeet ja henkilökohtainen lääketiede Vesiprosessien ja ilman teknologiakeskittymä Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista innovoinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurssien kohdentamisalat ovat puunjalostus ja biojalostus, kone- ja energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit. Maakunnan aluetalous on tällä hetkellä kone- ja energiateknologian, puunjalostuksen ja elintarviketuotannon varassa. Näiden nykyisten vahvojen alojen pärjääminen on maakunnalle elintärkeää ja näiden alojen osaamiseen, uudistumiseen ja työvoiman saatavuuteen panostetaan. Palvelujen ja rakentamisen toimintaedellytykset ovat suurelta osin seurausta aluetalouden avainalojen ja viennin kehityksestä. Terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit ovat uusia nousevia aloja, joita kehittämällä Pohjois-Savo haluaa myös riskiä ottamalla nostaa uusia kasvualoja. Kuviossa (yllä) esitetään viisi innovaatiokärkeä ja niiden tärkeimmät kehittämistavoitteet sekä kuvitteellinen arvio tavoitteiden toteutumisen aikahorisontista. Koneteknologia Nykyinen vahva ala Kone- ja energiateknologiateollisuus on kasvanut taloudelliselta merkitykseltään suurimmaksi teollisuuden alaksi Pohjois-Savossa. Alan yritysten liikevaihto on ilman palvelujen ostoa ja kerrannaisvaikutuksia 1,4 Mrd. Suomessa (mm. VATT) ja Euroopassa kone- ja konepajateollisuus on tuomittu monissa arvioissa elektroniikkateollisuuden tavoin siirtymään halvempien tuotantokustannusten ja kasvavien markkinoiden maihin.
14 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030 Koneteollisuuden kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa 14 Pohjois-Savossa koneteollisuuden kärkiyritykset näkevät jatkossakin hyviä menestys- ja kasvumahdollisuuksia, mikäli yritysten perusresurssit (työvoima, infrastruktuuri ja yhteydet) pidetään kunnossa ja yritykset itse parantavat jatkuvasti tuottavuuttaan ja innovointia. Kyseistä uudistuvaa ja tuottavaa tuotannon strategiaa nimitetään Pohjois-Savossa vastavirtastrategiaksi. Vastavirtastrategian toteuttaminen tarvitsee työkaluja ja toimintatapoja innovoinnin, tuottavuuden ja palvelun parantamiseen. Valmistuksen tehokkuutta lisätään automaatiolla. Hitsausta, koneistusta, pinnoitusta ja kokoonpanoa pitää automatisoida. Suunnittelun ja valmistusprosessien digitalisointi on automatisoinnin ja tehokkaan verkostossa tehtävän suunnittelun ja valmistuksen edellytys. Tuotetiedon hallinta (PDM), tehtaan ja toimitusverkon toiminnanohjauksen (ERP), asiakastiedon hallinta (CRM) ja elinkaarihallinnan tietojärjestelmät (PLM) ovat edellytys tehokkaalle tuoteräätälöinnille, konseptoinnille ja palveluliiketoiminnalle. Yhä suurempi osa konepajayritysten liikevaihdosta ja tuloksesta saadaan asiakkaille tarjotuista palveluista (palveluliiketoiminta), koulutuksesta ja laitteiden huollosta. Tehokkaasti reagoiva palveluliiketoiminta auttaa myös nopeuttamaan tuote- ja palveluinnovointia, mihin tulee kytkeä mukaan tuotantoprosessien kehittäminen. Tulevaisuus tuo tullessaan yllätyksiä. Yksi alue, mistä niitä voi ehkä odottaa ovat uudet pikavalmistusteknologiat. Pohjois-Savosta puuttuu yliopiston tekninen tiedekunta, mutta se ei ole este edellä kuvatussa kehittämisessä. Oheisessa kuviossa esitellään eri organisaatioiden osaamista, minkä varassa yritysten kehittämishankkeet ja teknologian siirto voidaan toteuttaa. Kehittämistyön veturi ja verkostojen koordinaattori on Savonia ammattikorkeakoulu, minkä lisäksi se erikoistuu hitsausautomaatioon ja digitaaliseen tuotantoon. Savonian ympärillä on erikoistunutta osaamista ja tutkimusta useista yliopistoista ja toisista ammattikorkeakouluista. Osa tietokanavista on kansainvälistä yhteistyötä. Ammatilliset oppilaitokset ja alueelliset kehittämisyhtiöt ovat mukana yritysten kehittämishankkeissa. Energiateknologia Nykyinen vahva ala Varkaudessa toimii kaksi maailman kolmesta johtavasta polttoon perustuvasta energialaitosten valmistajista. Energiateknologian osuus viennistä on merkittävä. Viimeisten vuosikymmenten aikana teknologia on laajentunut maalämpöön, jätteenpolttoon, biokaasuun ja akkuteknologiaan.
15 Energia-alan kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa Kärkiyritykset ovat nykyisin keskittyneet suunnitteluun, markkinointiin, projektitoimituksiin ja huoltoon. Ympärillä on valmistusta ja tukipalveluja tarjoavia yrityksiä. Valmistuksesta yhä suurempi osa on siirtynyt kasvavien energiamarkkinoiden maihin, mm. Kauko-Itään. Kärkiyritykset ovat kehittäneet teknologiaa biopohjaisten energialähteiden polttoon. Energiamarkkinat ovat jälleen epäselvän tulevaisuuden edessä uusien löydettyjen energiavarojen ja erilaisen uusiutuvan energian sekä monissa maissa halvan kivihiilen, maakaasun ja ydinvoiman kilpaillessa keskenään. Kuitenkin Suomen kaltaisessa runsaiden bioenergiavarojen maassa uusiutuvalla bioenergialla uskotaan olevan kasvava kysyntä. Pohjois-Savo on hyvä kehitysympäristö energiatekniikalle ja bioenergialle. Energiatekniikassa kärkiyritykset ovat teknologian vetureita ja ne käyttävät maailman johtavia tutkimuslaitoksia kumppaneinaan. Pohjois-Savossa on osaamista palamisen hiukkas- ja ympäristövaikutusten tutkimuksessa, materiaaleissa ja korroosiossa, mittaus- ja säätötekniikassa, automaation kehittämisessä sekä konesuunnittelussa ja konepajatyössä. Savonia ammattikorkeakoulu kouluttaa energiatekniikan energiainsinöörejä sekä kone-, laite- ja automaatiosuunnittelijoita. Näiden alojen yritysten kasvua ja markkinoiden monipuolistumista tulee edistää. Varkaudessa rakennetaan energia-alan tutkimuslaboratoriota Savonian yhteyteen ja mukana toiminnassa ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), UEF ja Navitas Kehitys Oy sekä yritykset. Leppävirralle rakennettava, jätteitä polttava ekovoimalaitos on myös teollisen mittaluokan tutkimusympäristö. Puunjalostus ja biojalostus Nykyinen vahva ala Mekaanisen puunjalostuksen ja sellun ja paperin liikevaihtotasot vaihtelevat vuosittain melko paljon suhdanteiden mukaan. Vuonna 2010 Pohjois-Savossa saha- ja puusepäntuotteiden liikevaihtotaso ylitti kemiallisen puunjalostuksen tason. Euroopassa tämä muutos tapahtui jo aikaisemmin. Vuonna 2012 sahatavaran, puutuotteiden ja puusepäntuotteiden liikevaihto oli Pohjois-Savossa 530 M ja sellun ja paperin 381 M. Mekaaninen puunjalostus on kyennyt löytämään uusia markkinoita ja kehittämään myös uusia tuotteita sekä nostamaan jalostusastetta. Sekä kemiallinen että mekaaninen puunjalostus voivat tarjota hyvän kasvualustan myös puupohjaiselle 15
16 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN Puunjalostuksen ja biojalostuksen kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa biojalostukselle. Puuta Pohjois-Savon metsissä riittää, hakkuumahdollisuuksista ja puun uusista käyttömahdollisuuksista käytetään vain osa. Metsien kestävä kasvu huomioiden ainespuun hakkuita voidaan Pohjois-Savossa lisätä 38 % ja energiapuun korjuuta 163 %. vuoden kuluttua. Yksi mahdollinen tapa edetä biojalostuksen kehittämisessä on käynnistää biojalostuksen kehittämishankkeita kannattavissa puuta jalostavissa yrityksissä, missä on tarjolla sopivaa raaka-ainetta ja kykyä kantaa taloudellisesti useiden vuosien mittaisia kehittämishankkeita. Biojalostus tarkoittaa useita uusia mahdollisuuksia hyödyntää bioraaka-aineita, joista ehkä merkittävin on puu. Pyrolyysillä voidaan tuottaa nopeassa korkean lämpötilan prosessissa energiaöljyä. Hitaassa ja säädetyssä alhaisen lämpötilan pyrolyysiprosessissa haetaan lukuisia puun molekyylejä. Niistä voidaan tehdä useita tuotteita, kuten pinnoitteita, lääkeaineita, torjunta-aineita ja myrkkyjä ja elintarvikkeiden lisäaineita. Pyrolyysissä saadaan samalla hiiltä, mitä voidaan käyttää sellaisenaan tai jalostaa esimerkiksi kaasuttamalla synteesikaasuksi. Kolmas pyrolyysin tuote on kaasu, mitä voidaan käyttää mm. lämmön tuotannossa. Yksi mahdollinen biojalostamo on sellutehdas, mikä voidaan muuttaa valmistamaan sellun sijaan myös muita tuotteita. Biojalostuksen ja uusien biotuotteiden kehittäminen on vuosien mittainen, monitieteinen projekti. Ilmeisesti ensimmäisiä tuotteita (polttoaineet ja pinnoitteet) voidaan odottaa parin Itä-Suomen yliopiston (UEF) Kuopion toimipaikan eri fysiikan ja kemian tutkimusalat antavat hyvän perustan puuhun pohjautuvien molekyylien tuotantotekniikoiden kehittämiseen. Mikrobiologia, toksikologia, lääkekemia ja farmasia sekä ravitsemustiede ovat hyödyllisiä tutkimusaloja, kun haetaan biojalostuksella tuotetuille molekyyleille sovellusaloja. Pohjois-Savon muilla tiedeyhteisöllä (THL, VTT, MTT, Metla ja Savonia) on annettavaa biojalostuksen kehittämiselle. Yhteistyötä on tarve tehdä myös muiden yliopistojen kanssa. Elintarvikkeet Nykyinen vahva ala Pohjois-Savo on Suomen vahvimpia maidontuotannon ja maito-osaamisen alueita. Maidontuotantoon ja -jalostukseen liittyvän osaamisen lisäksi maakunta on profiloitunut
17 Elintarviketeollisuuden kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa marja- ja erikoiskasvituotantoon, juomien valmistukseen ja melko uutena avauksena kalanjalostukseen. Pohjois-Savossa elintarvikeklusterin kehittämisestä tukee monipuolinen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioverkosto. Ammatilliset oppilaitokset tarjoat perustan vahvalle maatilayrittäjyydelle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Opetus- ja kehittämistoiminnassa korostetaan tuottavuuden nostamista myös panostamalla eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Savonia-AMK vastaa kokonaisvaltaisesti maitoalan kehittämisestä ja tarjoaa osaamista myös koko elintarvikeketjun kehittämiseen. Ympäristö- ja energiakysymykset ja niiden kokonaisvaltainen hallinta ovat nousseet uusiksi mahdollisuuksiksi. Edellä mainituissa asiakokonaisuuksissa verkostoituminen ja tiivis yhteistyö MTT:n, VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa luo innovatiivisen toimintaympäristön. Maidon valkuaisaineet, marjat, kasvikset ja kalat ovat terveellisen ravinnon lähteitä. Niiden terveysvaikutuksista hyödynnetään vasta osa ja ravitsemus-, elintarvike- ja lääketieteen tutkimuksella on vielä paljon annettavaa elintarvikkeiden kehittämiseen. UEF:n vahvuudet elintarvikepuolella liittyvät ravitsemustieteeseen ja elintarvikekehitykseen. UEF:n roolia alan kehittämisessä tulee vahvistaa ja erityisesti tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa. Tämä koskee myös muita tutkimuslaitoksia. Elintarviketuotannossa ja -jalostuksessa veden käyttö ja valumat vesistöihin ovat runsaita, mikä edellyttää eri tutkimuslaitosten (VTT, GTK, UEF, THL ja amk) vesiosaamisen ja -teknologioiden hyödyntämistä. Tulevaisuudessa kasvava merkitys elintarvikejalostuksen kilpailukyvyn nostosta tulee eri alojen välisistä teknologia- ja osaamisvirroista. Niiden avulla voidaan mm. tehostaa veden, energian ja ravinteiden käyttöä, parantaa prosessien mittausta ja ohjausta, lisätä terveysvaikutuksia ja ruokaturvallisuutta ja saada uusia ideoita tuotekehitykseen. Seudullisilla kehittämisyhtiöillä on omat profiilinsa alueiden vahvojen elintarviketuotteiden ja jalostuksen kehittämisessä ja osaamisen vahvistamisessa. Ylä-Savossa vahvuus on maidontuotanto, Sisä-Savossa marjat ja Varkaudessa kalanjalostus. 17
18 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN Terveysklusterin kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa Terveysklusteri Uusi nouseva ala Lääketiede on Kuopion vahvimpia tieteenaloja, jolla on tunnistettu profiili. Kuopion lääketieteen kansainväliset kärkialat ovat keskushermostotaudit, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syöpä sekä tuki- ja liikuntaelinten taudit. Alan teknologian vahvuuksia ovat kuvantaminen, ihmisen mittaaminen ja terveydenhuollon informaatioteknologia. Yritystoiminnassa kasvuala on ollut tutkimus- ja lääkekehityspalvelujen sekä lupaprosessien palvelujen myynti. Kuopio on vahva myös ravitsemuksen terveysvaikutusten arvioinnissa ja terveellisen ravitsemuksen ja elintarvikkeiden kehittämisessä. Näillä aloilla hoitojen ja lääkkeiden sekä terveysvaikutteisten ja turvallisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinat kasvavat nopeasti. Lisäksi Kuopiossa tehdään merkittävää ympäristön terveysvaikutusten arviointi- ja torjuntatyötä. Ympäristöterveysongelmien havaitsemiseen ja torjumiseen tähtäävät laitteistot ja menetelmät on maailmanlaajuisesti kasvava ala. Terveysklusterissa Kuopiossa on koko lääkealan tutkimus- ja kehitysketju: lääketieteen ja farmasian perusopetus, hoitoteknologia, hoitotiede, biotieteet, geeniteknologia ja kemia, lääketutkimus, eläinkokeet, hoitokokeet yliopistollisessa sairaalassa, lääketuotanto myös biolääkkeiden vaatimissa puhdastiloissa sekä lääkevalvonnan ja lupien viranomaistoimet ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkimus. Terveysklusteri ja sen kehitysresursseja Kuopiossa kuvataan oheisessa kuviossa. Esitettyjen resurssien lisäksi osaamista haetaan lukuisista kotimaisista ja ulkomaisista tutkimusyhteyksistä ja -hankkeista. Vesi ja ilma Uusi nouseva ala Pohjois-Savossa, pääosin Kuopiossa, on monipuolinen, monitieteinen ja usean organisaation ja yritysten muodostama vesiosaamisen ja ilmaosaamisen keskittymä. Vesi- ja ilmaosaamisessa keskitytään prosessien riskienhallintaan, tehokkuuteen ja puhtauden kehittämiseen, ympäristöturvallisuuteen ja ihmiseen kohdistuviin terveysvaikutuksiin. Ilmansuojelun kriittisimmät kohteet ovat nopeasti teollistuvat maat sekä kasvavan energiantuotannon ja liikenteen pääs-
19 Vesialan kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa töjen hallinta. Vesiteknologian tarve kasvaa niin Suomessa kuin globaalisti. Teollisuudessa suljettu vesikierto tulee lisääntymään, mikä vaatii uusia vesiprosesseja. Ajankohtainen ongelma ovat kaivosvedet ja mineraalien jalostuksen vedet. Teollisuuden tarpeiden lisäksi maailma on ajautumassa pulaan puhtaasta juomavedestä. Oheisessa kuviossa esitetään vesialan osaajat Kuopiossa. Vesialan perinteiset vahvuudet ovat vesihygieninen turvallisuus eli vesimikrobiologia (THL ja UEF), vesikemia (UEF), pohjavesi- ja kaivosvesiosaaminen (GTK) ja vedenpuhdistustekniikat ja sekä monitorointiosaaminen (Savonia). Puutteena vesialalla on edelleen vedenjakelun reaaliaikaisen mittauksen kehittymättömyys. Tähän haetaan Kuopiossa ratkaisuja uutta mittaus- ja analyysitekniikkaa kehittämällä sekä yhdis- 19 Ilmaosaamisen kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa
20 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN telemällä teollisuudessa käytettäviä sovelluksia vesialan tarpeisiin. Kuopiolla on vahva osaamispohja yleisen vesiturvallisuuden parantamisessa. Kuopion erityinen vesialan vahvuus on mineraalialan vesiosaaminen eli mineraalien louhinnan ja jalostuksen vesi- ja ympäristöriskien tutkimus sekä ymmärrys mineraalien liukenemisesta luonnonvesiin. Kaivosten ympäristöturvallisuus, prosessikierto ja vedenpuhdistusteknologiat ovat vesiteknologian kehittämisen ydinalueet. Monitieteinen tiedeyhteisö tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä analyysi-, mittaus- että puhdistustekniikan kehittämiseen. Mittaamisessa, mallintamisessa, prosessien säädössä ja puhdistustekniikoissa on mahdollista päästä suuriin harppauksiin uusien menetelmien avulla. Lisäksi kemiantutkimuksen alalta (vesikemia ja farmasian tutkimuksen sivutuotteena syntyneet uudet vedenpuhdistuskemikaalit yms.) on löydettävissä uusia sovelluksia mm. raskasmetallien parempaan hallintaan teollisuudessa, erityisesti kaivosten vesipäästöissä. Kuopiossa sijaitsevalla GTK:n Itä-Suomen yksiköllä on vastuu ympäristö- ja vesikysymyksistä GTK:ssa (kaivosympäristötutkimusryhmä), mitä yksikön alainen Outokummun MINTEK kaivos- ja mineraalilaboratorio tukee. Itä-Suomen yliopisto panostaa lisää vesialan biokemialliseen tutkimukseen ja yhdessä THL:n kanssa sillä on vahva pohja arvioida myös veteen liittyviä terveys- ja ympäristöriskejä. Lisäksi yliopistolla aloittaa vuoden 2014 alusta uusi vesiprofessuuri, jonka aihepiirinä on vesikemian tutkimus mm. kaivosteollisuudessa. Yliopiston farmasian laitoksen tutkimuksesta on löydetty uusia avauksia kaivosvesien, erityisesti raskasmetallien puhdistukseen tehokkailla uusilla vedenpuhdistuskemikaaleilla. Yliopiston fysiikan laitoksen ja VTT:n uudet mittaus- ja mallintamismenetelmät, uudet kemikaalit sekä ammattikorkeakoulun puhdistustekniikat ja valmius pilotoida uusia innovaatioita tulevat parantamaan vesiteknologiaa kaivos- ja mineraalialalla, teollisuudessa sekä kunnallisissa vesi- ja jätevesilaitoksissa. Mittaus- ja säätöteknologiaa kehitetään myös yrityksissä kaupallisina tuotteina. Yksi mittaus- ja kuvantamistekniikan sovellusalue on vesi. Vesitutkimuksessakin on useita laboratorioita, suurimpia ovat ammattikorkeakoulun, GTK:n ja THL:n puhtaan veden ja jäteveden laboratoriot sekä siirrettävät tutkimus- ja puhdistuskontit, THL:n ja ylipiston mikrobiologian, kemian ja farmasian laboratoriot, yritysten tutkimuspalvelulaboratoriot ja MINTECin mineraalilaboratorio. Vesitutkimusta tekee näissä yksiköissä jo nyt yli 40 tutkijaa ja asiantuntijaa ja määrä on kasvussa. Vastaavaa osaamiskeskittymää ei löydy muualta Suomesta ja se antaakin alueen toimijoille ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittää uusia innovaatioita, uusia sovelluksia ja uutta yritystoimintaa vesialalle sekä kaivosturvallisuuteen. Osaamista on mahdollista soveltaa lisäksi muillekin vesi-intensiivisille teollisuuden aloille, kuten sellu- ja paperiteollisuuteen sekä kemianteollisuuteen. Ilmatutkimuksessa on vesitutkimuksen ja -teknologian kaltainen monitieteinen toimintaympäristö Kuopiossa: Itä-Suomen yliopiston monet tieteenalat, Ilmatieteenlaitos, VTT, THL ja yritykset. Tutkimuksessa keskitytään energiantuotannon hiukkaspäästöihin, erityisalueena bioenergian ja uusien energialähteiden päästöt sekä energiantuotannossa syntyvien nanohiukkasten terveysvaikutusten tutkimukseen. Ilman päästöjen terveysvaikutusten tutkimuksessa Kuopion tutkimusryhmä on Suomen vahvin ja vahva myös kansainvälisesti. THL:n sisäilmatutkimusryhmä on kosteusvaurioiden ja niiden terveysvaikutusten tutkimuksessa Suomen vahvin ja merkittävä myös kansainvälisesti. Ilmatutkimuksen tieteellisesti vahvimmat alat ovat aerosoli- ja pienhiukkastutkimus, ympäristötoksikologia, aerosolifysiikka, ympäristöepidemiologia ja ympäristömikrobiologia. Ilmatutkimusta tekee Kuopiossa useita suurehkoja tutkimusryhmiä. Tekesin rahoittamissa hankkeissa on mukana parikymmentä yritystä. Tärkeä osa tutkimusta on energian- ja lämmöntuotannon päästöjen sekä kosteusvauriorakennusten tutkimus sekä terveysvaikutusten arviointi. Tutkijat ovat mukana mm. polttoprosessinen kehittämisessä sekä ilmansuodatus- ja mikrobivaurioiden toteamistekniikoiden kehittämisessä.
21 21
22 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA
23 23 Maakuntaohjelma
24 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA Pohjois-Savon kehittämisen painopisteet esitetään neljällä toimintalinjalla (TL) Talouden uudistuminen Työvoiman riittävyys ja osaaminen 24 Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Elintarviketuotanto Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Työurien pidentäminen Maakuntaan muuton edistäminen Läpileikkaavat teemat Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Toimiva ja taloudellinen palveluja kuntarakenne + saavutettavuus Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Liikennejärjestelmän toimivuus
25 Toimintalinja 1 Talouden uudistuminen TL1 Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Mekaaninen puunjalostus Puurakentaminen, puutuotteiden käyttö ja markkinointi pilot-alueiden avulla Kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet, tuottavuus ja vienti Puuenergian käytön lisääminen ja kustannustehokkuus Puun saatavuus, harvennus ja energiapuu Luonnonvarakeskus (mm. Metla) hyödyntäminen Puualalla kehitetään mekaanista puunjalostusta, biopolttoaineiden tutkimusta ja tuotantoa sekä biojalostusta sekä muuta puun uutta käyttöä. Puun uusien käyttömuotojen, kuten biojalostuksen, kehittäminen perustuu suurelta osin olemassa olevan teollisuuden kannattavan teollisuuden pääomiin ja sivutuotteiden raaka-aineisiin, mutta myös uutta yrittäjyyttä tarvitaan. Tuotannon uudistamiseen tarvitaan uusia pääomia. Mekaanisen puunjalostuksen kehittämishaasteita ovat uusi kasvuyrittäjyys, uusien tuotteiden kehittäminen, tuottavuuden nosto (mm. kone- ja osaamisinvestoinnit, yrityskohtainen kehittäminen), tuotantomäärien lisääminen ja pääoman käytön tehostaminen, viennin lisääminen sekä puutuotetekniikan koulutusosaamisen nosto. Kehittämishaasteisiin vaikutetaan yrityskohtaisella investointi- ja kehittämisrahoituksella. Tuotteiden ja tuotannon laadun kokonaisvaltainen parantaminen on yritysten sisäinen kysymys. Rahoitus suunnataan pääosin yritysten kehittämishankkeisiin. Puulle on löydettävissä uusia tuotemahdollisuuksia mm. rakentamisesta, puuelementeistä ja komposiiteista, sahateollisuudesta ja energiajakeista. Puun ekologisuus raaka-aineena tulee hyödyntää. Puuta on mahdollista käsitellä puusta saaduilla uusilla biotuotteilla entistä kestävämmäksi ja helppohoitoisemmaksi. Oppilaitokset ja tiedeyhteisöt osallistuvat teknologian kehittämiseen. Kuopio suunnittelee puukerrostalokorttelia uudelle Savilahden tiedeyritys-asuinalueelle. Pienpuutalojen pilot-alueita voi tulla muitakin. Sahojen toiminnassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) merkitys kasvaa osana Suomen bioenergiaohjelmaa. Puun jalostuksen sivutuotteille voi löytyä energian ohella muitakin uusia käyttökohteita. Metsätalouden kannattavuuden edellytyksenä on metsänhoidon oikea-aikaisuus ja liiketaloudellisen ajattelun ymmärtäminen. Metsänhoito monipuolistuu, luonnonmukaisuus ja energiapuun rooli lisääntyy. Nuoren puuston ensiharvennusta ( vuotiaat puut) on tarve lisätä pelkästään metsän kasvun turvaamiseksi, samalla saadaan merkittävästi lisää energiapuuta ja myöhemmin parantuneen metsänkasvun ansiosta lisää tukkeja. Sahapuun vakaa saatavuus on varmistettava osapuolten yhteistyönä. Metsänomistajien, metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten ja puuta ostavien yritysten on yhdessä varmistettava puumarkkinoiden toiminta sekä tehtävä markkinoiden toimivuutta parantavia esityksiä niin veropolitiikkaan kuin kilpailun edistämiseen liittyen. Metlan Suonenjoen yksikön osaamisalat ovat metsänuudistamisen biologia ja teknologia sekä metsänhoidon teknologia ja logistiikka. Suonenjoen tutkimusasema kehittää mm. uutta puun biojalostus- ja energiakäyttöä tukevaa metsänhoitoa. Metla tuottaa valtakunnallisesti maakuntatason tietoa metsävaroista. Metsäkeskus tuottaa tietoa maakunnan yksityismetsien hoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista metsänomistajille ja metsäalan toimijoille, kasvavassa määrin sähköisten palvelujen kautta. Metsävaratieto parantaa puuraaka-aineen saatavuutta. 25
26 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA Pohjois-Savossa ainespuuta on hakattu vuosina keskimäärin 4,8 milj m 3, kestävästi on hakattavissa 1,8 milj m 3 enemmän (+ 38 %). Energiapuuta on samaan aikaan käytetty 0,8 milj m 3 vuodessa, kestävästi olisi käytettävissä 1,3 milj m 3 enemmän (+ 163 %). Metsiin kertynyt hakkuu- ja harvennusreservi huomioiden voitaisiin Metsäkeskuksen mukaan metsäenergian käyttö Pohjois-Savossa moninkertaistaa (ja metsähakkeen käyttö jopa kymmenkertaistaa). Myös puuta jalostavilla tehtailla on käytettävissä tuotannossa syntyviä sivuvirtoja. Mahdollisuuksia bioenergian käytön lisäämiseen ainakin puuraaka-aineen riittävyyden näkökulmasta on runsaasti. Bioenergian ohella kasvaa hajautettu aluelämpö- ja kylmätekniikka. Molemmissa voidaan hyödyntää maalämpöä ja maakylmää. Metsäenergian käytön lisääminen työllistää korjuu- ja kuljetusyrityksiä ja vähentää tuontienergian tarvetta. Puuenergian kustannustehokkuutta ja saatavuutta lisätään kehittämällä energiapuun korjuuketjuja yhdessä harvennuksen kanssa, halpaa kuivausta, puukuormien energiamäärää ja urakoitsijoiden yhteenliittymiä, myös erillään selluteollisuudesta. Puu-energian tärkeimmät lähteet ovat ensimmäiset harvennushakkuut, päätehakkuut, sahojen sivutuotteet ja kemiallisen metsäteollisuuden sivuvirrat. Savon koulutuskuntayhtymälle tulee myöntää metsäkoneen kuljettajan tutkinnonanto-oikeus, joka sisältyy kuntayhtymän koulutuksen järjestämislupaan. Koulutusta annetaan Toivalan kampuksella. Suomessa metsäpolitiikka on pidettävä kansallisena politiikan alana eikä annettava siinä päätäntävaltaa ylikansallisille toimielimille. Biojalostus Biopolttoainetuotannon lisääminen Uudet biotuotteet ja bioöljyn jatkojalostus (pinnoitteet, lisäaineet elintarvikkeisiin, lääkeaihiot, biomateriaalit, torjunta-aineet jne.) Biojalostuksen t&k:n markkinalähtöinen lisääminen Maatilojen biokaasu- ja muu energiayrittäjyys laitoskeskittymillä Puusta voidaan erottaa suuri määrä erilaisia molekyylejä, joista osa on erittäin vaikeaa ja kallista tuottaa synteettisellä kemialla. Puun molekyyleille on löydettävissä käyttökohteita energian lisäksi esimerkiksi pinnoituksesta, torjunta-aineista, elintarvikkeiden lisäaineista, lääkeaineista ja vedenpuhdistuksesta. Biojalostuksessa tarvitaan monitieteistä osaamista. Kuopion tiedeyhteisöt tarjoavat monipuolisen osaamisen biojalostuksen kehittämiseen. Eri pyrolyysitekniikoilla ja kaasutuksella tuotettuja yhdisteitä erotellaan ja niiden ominaisuuksia määritellään suhteessa asetettuihin tarpeisiin (karakterisointi). Erilaisissa käyttötarpeissa toivottujen molekyylien löytyminen ja ominaisuuksien tutkiminen sekä erityisesti käytön hyväksyttävyyden saaminen vie eripituisia aikoja. Pisimmät ajat tarvitaan elintarvikkeissa ja lääkeaineissa. Maatilojen lietteiden ja muiden jätteiden käyttö biokaasuksi, lämmöksi ja sähköksi on yksi erityiskysymys, millä yritetään ratkaista maatalouden ympäristön kuormitusta. Biokaasua tutkitaan mm. Savoniassa yhteistyössä MTT:n Maaningan yksikön biokaasulaitoksen kanssa. Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät Tuottavuuden, innovatiivisuuden ja laadun nosto = vastavirtastrategia ja usko menestymiseen Metalliteollisuuden osaamiskeskittymä: automaatio, hitsaus, koneistus, pinnoitus, digitaalinen valmistus, tuote- ja asiakastieto, tuotantoverkoston hallinta Uudet tuotteet ja tuotekehityksen nopeuttaminen Materiaalitehokkuus ja energiatehokkaat innovaatiot Palveluliiketoiminnan yrityskohtainen kehittäminen: tuotteistaminen, moniosaajat sekä tehdasta ja huoltoa palveleva yritysyhteistyö Koneteollisuuden kansainvälisessä kilpailukyvyssä ratkaisevia tekijöitä ovat tuottavuus ja sen jatkuva korottaminen, jatkuva tuoteinnovointi sekä asiakkaiden tarpeita vastaava palveluliiketoiminta. Hyvä tuottavuus voi ratkaista sen, kuinka paljon teknologiateollisuutta Suomessa jatkossa on ja
27 osaltaan myös sen, pärjätäänkö niukkenevalla työvoimalla. Tähän kärkiyritykset uskovat ja kutsuvat tätä strategiaa vastavirtastrategiaksi. Alan teknisten asiantuntijoiden ja yritysten näkemysten mukaan tuottavuutta voidaan huomattavasti korottaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uutta tietotekniikkaa ja siihen liitettyä valmistustekniikkaa. Nopea ja kustannustehokas tuoteinnovointi parantaa samalla valmistettavuutta ja tuotantoprosesseja, mitkä yhdessä nopeuttavat uusien tuotteiden kannattavuuden saavuttamista. Teknologiateollisuuden tuottavuutta nostavien välineiden kehittämiseen rakennetaan vahva osaamiskeskittymä. Ydinalat ovat 1) teknologiateollisuuden kehittämisen koordinointi, 2) hitsausautomaatio, 3) pintakäsittely, 4) digitaalinen tuotanto, automaatio, 5) toimitusverkon hallinta ja hajautettu T&K&I, 6) massaräätälöinti, 7) erp, 8) lean ja muut toiminnanohjausmenetelmät, 9) palveluliiketoiminnan ja elinkaarihallinnan kehittäminen. Uusia digitaalisia, teknisiä ja organisatorisia työkaluja kehitetään osaamiskeskittymän ja alan tuotantoverkostojen kärkiyritysten ja niiden tuotantoverkostojen tarpeisiin. Uudet työvälineet otetaan käyttöön kärkiyritysten lisäksi niiden tuotanto- ja palveluverkoissa. Ammattikorkeakoulu vastaa tutkimusverkoston koordinoinnista ja yhteisten tavoitteiden asettamisesta. Nopea tuotekehitys ja samanaikainen tuotantoprosessin kehittäminen (ns. time to profit) on keskeinen valmistavan teollisuuden kilpailutekijä. Palveluliiketoiminnan perusta on hyvä tuotetieto ja asiakastieto, niiden varaan voidaan rakentaa globaalisti toimivat jälkimarkkinapalvelut. Palveluita kehitetään yritys- ja tuotekohtaisesti tuotebrändin omistajan vetämänä. Alihankkijoiden rooli on palvella tehokkaasti kärkiyritystä ja sen palveluketjua. Julkisten toimijoiden rooliksi on tunnistettu ainakin vaativaan palveluun soveltuvien moniosaajien kouluttaminen tai kouluttamisessa mukana oleminen sekä valmistavaa tehdasta ja sen huoltoa tukevan yritysyhteistyön kehittäminen. Kehittämistyössä tähdätään tuottavuuden lisäksi ympäristöystävälliseen valmistukseen ja tuotteiden korkeaan laatuun sekä tuotantoprosessien että valmistettavien koneiden ja laitteiden energiankulutuksen vähentämiseen ja hybridi-ratkaisuihin. Energiatehokkuuden merkitys kilpailutekijänä kasvaa. Sensoritekniikkaa hyödynnetään mm. liikkuvissa koneissa. Osaamiskeskittymän ydin on Savonia-ammattikorkeakoulussa, joka verkottuu yritysten, yliopistojen ja muiden korkeatasoisten osaajien kanssa. Yritysten tarpeisiin luodaan yliopistojen, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen yhteinen tutkimusohjelma. Se painottuu materiaali- ja pinnoitustekniikkaan, digitaaliseen koneenrakennukseen ja painelaitteisiin. Laatu- ja innovaatiojohtamista kehitetään osana insinööriopintoja ja taloustieteen perusopetusta. Ammatilliset oppilaitokset osallistuvat käytännön kehittämishankkeisiin ja yliopistot erityisesti tutkimukseen ja teknologian siirtoon. Savonia ja ammatilliset oppilaitokset suunnittelevat opetus- ja kehitystyön ja konekannan kokoamista toiminnallisesti yhteen, tavoitetta kutsutaan koulutuskonepajaksi. Yksi viime vuosien harvoista kasvuyrityshankkeista on litium-ioni-akkutehdas Varkaudessa. Se on osa sähkö- ja bioenergian kehittämisen kokonaisuutta. Akkutehdas on tätä kirjoitettaessa vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Akkuteknologialle on haettava uusia sovelluskohteita ja kysynnän mukaan kehitettävä sähköverkkojen ohjattavuutta ja hajautettua energiantuotantoa. Energiateknologia Projektiosaaminen ja painelaiteteknologia Pk-yritysten kasvu markkinointia vahvistamalla Aluelämpö- ja aluekylmätekniikka Uusiutuva energia ja jätteenpoltto Amk:n energiatekniikan koulutusohjelma ja T&K-kehitysympäristö yhdessä LUTin ja UEF:n kanssa Energiateknologian kärkiyritysten osaamisaloja ovat kattilaja laitossuunnittelu, paineenalaiset laitteet, laitosautomaatio, projektitoimitukset ja erilaisten polttoaineiden soveltuvuus sekä korroosion kestävyys. Monet koneteollisuuden kehittämistoimet ovat sovellettavissa myös energiateknologiassa. Teknologiaosaaminen ohjelmisto-, elektroniikka- ja automaatioyrityksissä ja konepajajoissa on vahvaa. Pk-yritysten kasvua ja markkinointia on erityisesti tarve vahvistaa tuotteistuksen, kaupallistamisen ja markkinoinnin avulla. Ammattikorkeakoulun Varkauden toimipaikassa on vuodesta 2010 alkaen koulutettu energiatekniikan insinöörejä. Yritykset tarvitsevat jatkuvasti uusia energiainsinöörejä sekä kone- ja tuotantotekniikan ja sähkötekniikan insinöörejä, jotta alue säilyy yrityksille vetovoimaisena sijaintipaikkana. Energia-, 27
28 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA kone- ja ympäristötekniikan koulutuksen ja kehittämisen välistä vuorovaikutusta tiivistetään. Varkauden energiatekniikan koulutusalan vetovoima ei ole riittävä. Vetovoimaa lisätään markkinoinnin ja yritysyhteistyön lisäksi energia-alan kehitys- ja tutkimuslaboratorion kehittämisellä yhdessä UEF:n, LUTin ja Navitaksen kanssa. Laboratorio mm. testaa jätteenpolton, pyrolyysiöljyn ja korroosion torjunnan vaihtoehtoja ja tekee kehitysprojekteja pk-yritysten kanssa. Laboratoriota on tuettu rakennemuutosrahoituksella. Varkauden ja Leppävirran rajan lähelle rakennettava jätettä polttava energialaitos tulee toimimaan myös jäte-energian käytön tutkimusympäristönä. Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan bioenergian käyttöä. Pohjois-Savossa uusiutuvan energian osuus on nyt 38 %, mutta koko Itä-Suomessa se on 56 %. Esimerkiksi Keski-Suomessa metsähaketta käytettiin vuonna 2012 lämpölaitoksissa m 3 vuodessa ja Pohjois-Savossa m 3. Koko maassa metsän vuotuisesta kestävästä hakkuumahdollisuudesta hyödynnetään vain 74 % (kasvu vielä suurempi) ja erityisesti vajausta on metsän kasvulle tärkeiden ensiharvennusten määrässä ja niistä saatavan puuenergian käytössä. Sovellukset yritys-oppilaitosverkoissa Yritysverkostojen ja tuotantojärjestelmien kehittäminen Oppilaitosten, korkeakoulujen, kehitysyhtiöiden ja yritysten kehitysympäristö sekä koulutuskonepajat Digitaalisten verkostotyökalujen hyödyntäminen Tuottavuuden nostamisen ensimmäinen vaihe on ottaa käyttöön teollisuuden kärkiyritysten vetämänä edellä kuvattuja työkaluja. Tuottavuus nousee uudelle tasolle, kun nämä uudet työkalut otetaan käyttöön koko tuotanto- ja palveluverkoissa. Tuotantoverkostoon sovellettuna koko verkoston tuote- ja tuotantosuunnittelun, tuotannon ja palvelun tehokkuus ja tuottavuus kasvavat oleellisesti. Tämä vähentää ulkomaisen halpakilpailun kielteisiä vaikutuksia myös alihankinnassa. Yritysverkostojen kehittämisessä painotetaan digitaalisten tuoteprosessien ja tuotannon tietojärjestelmien kehittämistä amk:n vetämänä ja yhteistyössä yliopiston sekä ammatillisen II-asteen kanssa. Matalan byrokratian verkostoja edistetään päähankkijoiden vetämänä. Tuotannon simulointipalvelujen oppimisympäristöjä kehitetään amk:ssa. Liiketalouden ja tekniikan yhteistyötä tiivistetään. Teknologiateollisuuden kehittämisen osaamisverkostoa kuvattiin aiemmin innovaatiokärkien esittelyn yhteydessä. Vahvistuva terveysklusteri Lääkekehitys Palveluliiketoiminnan kehittäminen T&K-ympäristöjen vahvistaminen Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys Elintarvikealan sovellukset Bio-osaamisen uudet mahdollisuudet Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen ympärille on muodostunut merkittävä lääkealan ja terveyden osaamiskeskittymä. Itä-Suomen yliopisto on Kuopiossa profiloitunut terveys- ja luonnontieteisiin. Lääketutkimuksella on pitkät perinteet, molekyylilääketiede, biotekniikka ja lääketutkimus muodostavat vahvan monitieteisen tutkimuskeskittymän yliopistossa. Tiedeyhteisö kattaa koko lääkekehityskaaren: uusien lääkeaineiden kehittämisen, synteesin, formuloinnin, kliiniset kokeet, toksisuuskokeet, laadunvarmistuksen ja lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin. Viime vuosina on nopeimmin kasvanut lääketutkimuksen, lääkekehityksen, väestökokeiden, lääkelupien ym. palvelututkimus ja asiantuntijapalvelut. Kuopion lääkekehityksen erikoistumisala on biolääkkeet. Perimän ohella lääkkeiden yhteisvaikutukset ja potilaiden ikä vaikuttavat lääkkeiden vaikutuksiin yksilötasolla ja antavat samalla mahdollisuuksia aikaisempaa paremmin eri potilasryhmissä toimivien lääkkeiden kehittämiseen. Iäkkäiden lääkehoidon optimointiin keskitytään Geriatrisen lääkehoidon keskuksessa (Gerho). Lääkealan kehittämisen painoalueet ovat 1) lääkekehitys, erityisesti neurologia (muisti ja keskushermosto), sydäntaudit, syöpätaudit ja diabetes odotukset kohdistuvat varsinkin geenihoitolääkkeisiin, 2) biolääkkeet ja geeniperimän perusteella personoitu lääkehoito, 3) bio-osaamisen ja biojalostuksen uudet mahdollisuudet sekä lääketieteen osaamisen soveltaminen elintarvikekehitykseen, 4) tutkimuspuitteiden vahvistaminen, 5) yritystoiminnan kehittäminen tutkimuksessa, palveluliiketoiminnassa ja lääkevalmistuksessa.
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on
LisätiedotPOHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 LUONNOS
Sivu 0 / 57 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Maakuntahallitukselle 28.10.2013 huomioitu lausunnot ja muut korjaukset Sivu 1 / 57 Sisällys 1. Maakuntasuunnitelma
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotKone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja
Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotHYVINVOINNIN JA TERVEYDEN KEHITTÄMINEN
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVON maakuntasuunnitelma 2030 POHJOIS-SAVON maakuntaohjelma 2014 2017 Satu Vehreävesa aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto 13.5.2014 - Sisäinen paine:
LisätiedotJussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011
Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotSatu Vehreävesa
Satu Vehreävesa 27.3.2014 2 Maakunnan suunnittelujärjestelmä 3 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2020 toimintalinjat Väestötavoitteet vuoteen 2030 Väestötavoite nostettu
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotPohjois-Savon kehittämispolku Aloittamista vaille valmis aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Pohjois-Savon kehittämispolku 20.11.2014 Aloittamista vaille valmis aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 2 Maakunnan suunnittelujärjestelmä 3 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2020
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
LisätiedotVipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen
Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen Kehittämisjohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Seurantakomitea 12.6.2017 Metsäbiotalouden kehittämisen lähtökohtia Itä- Suomessa Luontainen
LisätiedotSavoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä
Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotHAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT
HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotKainuun bioenergiaohjelma
Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotMetsäala nyt ja tulevaisuudessa
Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotEAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotPohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:
Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotMetropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus
LisätiedotVTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL
VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotBio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely
Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely 1 Keskeinen sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla Nokia ja Pirkanmaa Pirkanmaalla asuu yli 505 000 henkeä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotHankkeet luonnonvaratalouden kehittämisessä. Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren
Hankkeet luonnonvaratalouden kehittämisessä Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Katsaus rakennerahastokauden 2007 2014 luonnonvarahankkeisiin Pohjois Savon liitto
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotKasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille
Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka
LisätiedotTKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotRahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto Maaliskuu 2014 EAKR-rahoituksen
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotMistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen
Mistä kasvu tulee Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen Marko Korhonen Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 hyv.11.11.2013 Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotPOHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JA MAAKUNTAOHJELMA LUONNOS
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Maakuntahallitus hyväksynyt 30.8.2013 lausunnoille ja nähtäville 4.9-3.10.2013 Sisällys 1 Maakuntasuunnitelma...2 1.1 Suunnittelujärjestelmä
Lisätiedot