Mistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen

Transkriptio

1 Mistä kasvu tulee Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen Marko Korhonen

2 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 hyv Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet

3 Talouden peruslukuja

4 Rikas etelä ja länsi Köyhempi itä ja keskinen Suomi Bruttokansantuotetta nostavat korkea tulotaso (= korkeatuloisten ammatteja ja korkea työhön osallistuvuus) sekä puunjalostuksen ja metalliteollisuuden suurteollisuuden keskittymät

5 Maakuntien arvonlisäys v (milj. ), käypiin hintoihin TOIMIALAT Maa-, metsä- ja Maakunta YHTEENSÄ kalatalous (A) Jalostus (B-F) Palvelut (G-T) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Ulkoalue Palvelut keskittyneet Uudellemaalle ja Pirkanmaalle Jalostus erityisen vahvaa Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois- ja Keski- Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Keski-Suomessa Pääkonttorit ylikorostavat Uudenmaan teollisuutta Maa- ja metsätalous merkittäviä Etelä- Savossa, Pohjois- Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito (ennakkotieto)

6 Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi POHJOIS-SAVO Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Arvonlisäys, brutto perushintaan (käypiin hintoihin) v ja 2015 (milj. ) Uusimaa Satakunta Lappi Kainuu Ulkoalue V V Milj. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito (v ennakkotieto) Koko maa: v ,2 Mrd v ,4 Mrd Kasvu on keskittynyt suurimpiin keskuksiin maassa Työlliset, henkeä v ja 2015 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi POHJOIS-SAVO Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Ulkoalue Koko maa: v henk. v henk. v v Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito (v. 2015) ennakkotieto) henk. Viime vuosina Itä- ja Keski-Suomen vienti on kasvanut koko maata paremmin

7 , 1.puoliv , 1.puoliv , 1.puoliv , 1.puoliv. vuosimuutos % Teollisuuden viennin vuosimuutos (%) / Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja koko maa vuosimuutos % Teollisuuden viennin vuosimuutos (%)/ Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu Pohjois-Savo Keski-Suomi KOKO MAA Lähde: Toimiala Online (syksy 2016) Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu vuosimuutos % 30 Teollisuuden viennin vuosimuutos (%)/ Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa vuosimuutos (%) 30 Teollisuuden viennin vuosimuutos (%)/ Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois- Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa

8 Kasvun kiihdyttäjiä

9 Suuret teolliset investoinnit luovat uutta kasvua Itä- ja Keski- Suomessa Äänekoski 1,2 Mrd valmistumassa Finnpulpin puubiotehdashanke Kuopioon 1,4 Mrd Varkauteen toteutettu 300 M investoinnit selluun, kartonkiin, lvllevylinjaan ja bioenergiaan Ponssen teollisuuskylä kasvaa kohisten, Ponssen oma tehdaslaajennus 1,3 ha -> 4 ha:n tuotantotilat Valion kuivamaidon jatkojalostuksen investoinnit Lapinlahdella Biopolttoainehankkeet Kainuussa, Ylä-Karjalassa sekä Keitele Groupilla Nämä investoinnit lisäävät maaseutualueiden elinvoimaa raakaainehankinnan ja työllisyyden kautta

10 Äänekosken uuden sellutehtaan aluevaikutukset / ETLA Investointi 1,2 Mrd Rakennusaikana Suomessa toimiville yrityksille 2,4 Mrd liikevaihdon kasvu ja arvonlisää lähes 1 Mrd vuosina Työllisyyden lisäys lähes 4000 henkeä vuosina Tehtaan tuotannon aikainen lisäys vanhaan tehtaaseen Liikevaihtovaikutus M + kulutuksesta 160 M lisäys Työllisyyden kasvu 1500 henkilötyövuotta + kulutuksesta tuleva työllisyys Vuoteen 2047 saakka arvonlisää Suomeen 12 Mrd ja kumulatiivinen työllisyyden kasvu yli henkilötyövuotta

11 RAMBOL L

12 RAMBOL L

13 Kasvun logiikka ja riippuvuudet eri toimialoilla

14 Yksinkertainen talouden perusteiden luokitus 1) Raaka-ainepohjainen talous, mistä osa on vientiä Puutuotteet, elintarvikkeet, mineraalituotteet Viennin ostopanokset pääosin kotimaisia 2) Investointituotteet ja kuluttajatuotteet ja palvelut (pl. raaka-ainelähtöiset) Suomessa investointituotteet, metalli- ja koneteollisuus dominoi Pääosa vientiä, käyttää paljon ostopanoksia 3) Perusrakenteet Rakentaminen, asuminen, kuljetus, energia, tietoliikenne 4) Osaamisen ylläpito ja kulttuuri, tutkimus, hallintopalvelut, turvallisuus 5) Hyvinvoinnin tukipalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut 6) Kauppa, rahoitus, viihde, media Toimiva ja uudistuva talous tarvitsee kaikkia näitä. Alueet ovat osin erikoistuneet

15 Vielä vähän aikaa sitten julkisesti uskottiin teollisuuden katoavan Suomesta ja koko talouden ja väestön keskittyvän suurimpiin yliopistokaupunkeihin Koneteollisuuden kasvuvaikutukset Suuri osa suomalaisista tuotteista on investointituotteita, vähemmän (kännykän jälkeen) kuluttajatuotteita ja palveluja -> maailmantalouden investointikasvu heijastuu suoraan tänne yritysten toimintaan ja työllisyyteen Suuri osa kohdistuu teollisille alueille ja osaamiskeskittymiin Tuotantopanoksista suuri osa ostetaan ulkomailta ja Suomesta monista maakunnista Verkostokytkennät ovat laajoja alihankinnan, komponenttien ja palvelujen oston kautta Koneteollisuus vahvistaa kauppatasetta vähemmän kuin puunjalostus Koneteollisuudelle on ominaista laaja jälkimarkkinoinnin mahdollisuus ja työllisyysvaikutus, palvelut paikallisesti ulos tai ulkomailla Ominaista jatkuva uudistuminen tuotteissa, tuotannossa ja palveluissa 15 vuotta kasvanut Kiina-ilmiö teollisen tuotannon keskittymisestä Kauko- Itään on kääntymässä takaisin Eurooppaan. Myös uudet automaatiotekniikat ja nouseva paikallinen valmistus mahdollistavat kannattavan tuotannon innovaatioiden ja osaamisen lähellä

16 Metsäteollisuuden kasvuvaikutukset Suuri osa kohdistuu maaseutualueille puun hankintaketjuun: puunmyyntitulot, hakkuutulot ja kuljetus Puunjalostus vahvistaa kauppatasetta ja keskusten ulkopuolisten alueiden taloutta Puuteollisuuden jalostusarvosta suuri osa jää metsätalouteen (arvo kasvaa metsästä tehtaalle) Tehtaan sijaintipaikalle kohdistuvat: tehtaan oma työllisyys (Finnpulpilla 6-12 % koko työllisyydestä), osa rakentamisesta, huollosta, kuljetuksesta, laitehankinnoista Tehtaan lähialueille osa metsäkoneiden hankinnoista Investoinneissa Suomeen osa työllisyydestä ja laitehankinnoista Kallistuvat hiili- ja öljypohjaiset materiaalit ja energiat lisäävät puupohjaisen energian ja materiaalien tarvetta ja mahdollisuutta

17 Elintarviketeollisuuden kasvuvaikutukset Suuri osa kohdistuu maaseutualueille elintarvike hankintaketjuun: maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotanto sekä kuljetus Kotimainen maatalous ja elintarviketuotanto vahvistavat kauppatasetta ja keskusten ulkopuolisten alueiden taloutta Elintarviketeollisuuden jalostusarvo on yllättävän alhainen, kauppa vie voitot Tehtaan sijaintipaikalle kohdistuvat: tehtaan oma työllisyys (pieni), osa rakentamisesta, huollosta, kuljetuksesta, laitehankinnoista Tehtaan lähialueille osa hankinnoista Investoinneissa Suomeen pieni osa työllisyydestä ja laitehankinnoista, automaatio kasvaa (laitteista suuri osa ulkomailta, säiliöitä ja putkia kotimaasta, suunnittelu ja prosessien pyörittäminen kotimaasta) Case Valio

18 Terveysteknologian kasvuvaikutukset Koko maassa terveysteknologian kasvu on ollut nopeaa, Pohjois-Savossa aika hidasta Koko maassa terveysteknologian liikevaihto on kasvanut suuremmaksi kuin polttoon perustuvan energiateknologian tuotanto (ei energian tuotanto) Näyttää sille, että terveysteknologian tuotteiden ja palvelujen kehittäminen ja markkinoille pääsy edellyttää monialaista osaamista Väestön ikääntyminen, terveyspalvelujen säästövaatimukset, kotona selviytymisen tukeminen, terveyden omaseuranta ym. lisäävät terveysteknologian kysyntää ja markkinoita

19 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (milj. ) ja henkilöstö v Lähde: Tilastokeskus T&k-menot Muutos Osuus v koko 2014 milj. maasta (%) T&khenkilöstö Maakunta 2015 milj Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanamaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa

20 Kiitos