LASKENNALLISTEN TIETEIDEN TUTKIMUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASKENNALLISTEN TIETEIDEN TUTKIMUSOHJELMA"

Transkriptio

1 1 LASKENNALLISTEN TIETEIDEN TUTKIMUSOHJELMA - malleja ja sovelluksia yhteiskuntatieteistä luonnontieteisiin LASTU Suomen Akatemia Ohjelmamuistio

2 2 Sisällysluettelo 1 ESIPUHE TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA LASKENNALLINEN TIEDE YHTEYDET MUIHIN TUTKIMUSOHJELMIIN VIITTEET TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET... 7 Laskennallisten menetelmien käytön edistäminen... 7 Metodologisten valmiuksien parantaminen... 7 Tieteiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen... 7 Hyvien työkäytäntöjen edistäminen... 7 Kansainvälinen verkottuminen OHJELMAN AIHEALUEET TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTUS OHJELMAN RAHOITUS KANSALLINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ AIKATAULU JOHTORYHMÄ OHJELMAN KOORDINOINTI LOPPUARVIOINTI HAKUMENETTELY JA HANKKEIDEN ARVIOINTIKRITEERIT AIEHAKEMUKSET Yksittäisen tutkimusryhmän aiehakemus Konsortion aiehakemus VARSINAISET HAKEMUKSET Yksittäisen tutkimusryhmän varsinainen hakemus Konsortion johtajan varsinainen hakemus Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus ARVIOINTIKRITEERIT LISÄTIETOJA...15

3 3 1 Esipuhe Suomen Akatemian hallitus päätti kokouksessaan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä myöntää neuvotteluoikeuden Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelman valmistelemiseksi. Tutkimusohjelman valmistelemiseen nimettiin valmisteluryhmä maaliskuussa Valmisteluryhmään kuuluivat Akatemian tieteellisten toimikuntien edustajina prof. Jaakko Astola (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta; TTY, puheenjohtaja), prof. Jaana Bamford (biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta; JY), prof. Pia Vuorela (terveyden tutkimuksen toimikunta; ÅA) ja prof. Jaakko Pehkonen (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta; JY). Lisäksi kutsuttuina asiantuntijoina työhön osallistuivat prof. Christer Carlsson (ÅA), prof. Mats Gyllenberg (HY), akatemiaprof. Risto Nieminen (TKK), prof. Pekka Neittaanmäki (JY) sekä prof. Marjo Yliperttula (HY). Valmisteluryhmän tieteellisenä asiantuntijasihteerinä toimi TkT Juha Fagerholm (CSC). Lisäksi valmisteluryhmän työskentelyyn osallistuivat Suomen Akatemiasta tiedeasiantuntija Tiina Forsman, johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen sekä ohjelmapäälliköt Anssi Mälkki ja Merja Kärkkäinen. Pyöreän pöydän keskustelu pidettiin CSC:n tiloissa keskiviikkona Edellisten lisäksi keskustelussa kuultiin asiantuntijoina: prof. Raimo Hämäläinen (TKK), teknologia-asiantuntija Arto Kotipelto (Tekes), akatemiaprof. Hannu Oja (TaY), prof. Kari Rummukainen (OY), prof. Keijo Ruotsalainen (OY), prof. Outi Savolainen (OY) ja prof. Arto Urtti (HY). Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelman tutkiva työpaja pidettiin torstaina Hotelli Presidentin kokoustiloissa Helsingissä. Työryhmien puheenjohtajina toimivat prof. Risto Nieminen, prof. Pia Vuorela, prof. Jaana Bamford ja prof. Christer Carlsson. Tilaisuuteen oli ennakkoon ilmoittautunut 110 osanottajaa. Suomen Akatemiasta ohjelmaan osallistuvat biotieteiden ja ympäristön, kulttuurin ja yhteiskunnan, luonnontieteiden ja tekniikan sekä terveyden tutkimuksen toimikunnat ja ohjelma on suunniteltu viisivuotiseksi.

4 4 2 Tutkimusohjelman tausta Informaatioteknologian vallankumous on muuttanut ratkaisevasti tapaa, jolla tiedettä maailmassa tehdään. Laskennallinen tiede on noussut kolmanneksi tukipilariksi kokeellisen ja teoreettisen tieteen rinnalle. Laskennallisten menetelmien ja välineiden kehitys on voimakasta kaikilla tieteenaloilla. Laskennallisessa tieteessä ilmiöitä tutkitaan laskennallisten mallien avulla suorien kokeellisten mittausten tai matemaattis-teoreettisen analyysin sijaan tai tukena. Erona perinteiseen tietokoneavusteiseen tutkimukseen on laskennan intensiivisyys, suuret datamäärät ja usein laskennan interaktiivinen luonne. Laskennallisella lähestymistavalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, kun kalliita ja aikaa vieviä kokeita voidaan korvata tietokonesimulaatioilla. Yhä monimutkaisempien ilmiöiden tutkimuksessa laskennallisen tieteen käyttö on ainoa mahdollisuus ongelmien ratkaisemiseksi, esimerkkinä ihmisen genomin selvittäminen, sään ennustaminen tai yhteiskunnan monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen. Tieteen kehitys on mahdollistanut yhä kompleksisempien järjestelmien tilan mittaamisen ja siihen vaikuttamisen. Laskennallisen tieteen avulla voidaan käsiksi itse järjestelmän lainalaisuuksiin silloinkin kun sen kompleksisuus tekee perinteisen mallinnuksen mahdottomaksi. Näin ehkä voidaan paremmin vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin kuten ilmaston säätely, terveyden edistäminen, sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen jne. Laskennallisen tieteen avulla ratkotaan jo nyt haastavia tutkimusongelmia hyvin monilla tieteenaloilla. Laskennallisten menetelmien soveltamisessa tarvitaankin paitsi menetelmäosaamista, myös syvällistä sovellusalueen ymmärrystä. Näin ollen laskennalliselle tieteelle on tyypillistä eri alojen asiantuntijoiden tiivis yhteistyö ja tutkimuksen moni- ja poikkitieteellisyys. Samoin tyypillistä on se, että tutkimusalue ja sen laskennalliset menetelmät kehittyvät yhtäaikaisesti kiinteässä vuorovaikutuksessa. Avaintekijöinä laskennallisen tieteen läpimurrolle ovat tietotekniikan nopea kehitys, erityisesti tietokoneiden laskenta- ja tiedonhallintakapasiteetin erittäin voimakas kasvu, menetelmäosaamisen kehittyminen ja laajeneminen eri tutkimusalueilla, sekä yhä nopeampien ja tarkempien mittalaitteiden tuottamien datamäärien valtava kasvu. Laskennallinen tiede ja tekniikka ovatkin menossa kohti yhä kompleksisempia systeemejä, joissa yhdistyvät monet perinteiset tieteenalat ja joita leimaavat usein epälineaarisuus, monimittakaavaisuus, monitavoitteisuus ja dataintensiivisyys. Opetusministeriössä toimi talvella työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus laskennallisen tieteen kansalliseksi kehittämiseksi. Työryhmä esittää mietinnössään (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:23), että opetusministeriö ja muu julkinen sektori rahoittavat poikkitieteellisiä laskennallisen tieteen hankkeita sekä menetelmätieteissä että sovellusalueilla vuosina Tekesin ja Suomen Akatemian tulisi vahvistaa laskennallisen tieteen tutkimusrahoitusta ja kehittää asiantuntemustaan laskennallisessa tieteessä. Samoin Suomen grid-strategiaa laatimaan asetettu työryhmä esittää raportissaan (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:7), että Suomeen on perustettava escience-ohjelma. Osana sitä ehdotetaan, että Suomen Akatemia ja Tekes valmistelevat ja rahoittavat laskennallisen tieteen tutkimusohjelman vuosille , jossa kehitetään ja hyödynnetään laskennallisen tieteen menetelmiä uusilla tieteenaloilla ja vahvistetaan laskennallisen tieteen osaamista. Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma on konkreettinen askel Suomen escience-ohjelman toteuttamiseen.

5 5 2.1 Laskennallinen tiede Laskennalliset tieteet on eri lähteissä määritelty eri tavoin. Yhdysvalloissa laskennallista tiedettä katsotaan ehkä hieman tiukkarajaisemmin kuin perinteisesti Euroopassa. Merkittävässä PITAC-raportissa [1] on esitetty seuraava määritelmä. Laskennallinen tiede on kasvava monitieteinen ala, joka käyttää kehittyneitä laskentamahdollisuuksia monimutkaisten ongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen. Laskennallinen tiede yhdistää kolme eri osa-aluetta: 1. Algoritmit (numeeriset ja ei-numeeriset) ja mallinnus- sekä simulointiohjelmistot, jotka on kehitetty ratkomaan (esim. Biologisia, fysikaalisia ja sosiaalisia) luonnontieteen, tekniikan ja yhteiskuntatieteiden tehtäviä. 2. Tietotekniikka ja informaatiotiede, jotka kehittävät ja optimoivat kehittyneitä laitteistoja, ohjelmistoja ja tietoliikennettä sekä tiedonhallintakomponentteja, joita tarvitaan laskennallisesti vaativien, usein dataintensiivisten tehtävien ratkaisemiseen. 3. Laskentainfrastruktuuri, joka tukee sekä tieteellistä että teknistä ongelmanratkaisua ja sitä tukevaa tietotekniikkaa ja informaatiotiedettä. Määritelmässä on vahva paino kolmen osa-alueen yhdistämisellä ja vuorovaikutuksella. Erityisesti ensimmäisen ja toisen osa-alueen läheinen vuorovaikutus on oleellinen menestystekijä parasta ratkaisua etsittäessä. Paljon käytetty läheinen termi escience käsitetään usein laskennallisen tieteen synonyymiksi. Esimerkiksi Norjan evita-ohjelman toimintasuunnitelmassa (Action plan) [2] esitetty esciencen määritelmä on lähellä tässä esitettyä. 2.2 Yhteydet muihin tutkimusohjelmiin Tekesissä on menossa aihepiiriin liittyvä Mallinnus ja simulointi (MASI)-tavoitetutkimusohjelma vuosina MASIn painopisteitä ovat ilmiömallit ja niiden yhdistäminen, mallinnuksen menetelmät ja työkalut, palveluiden ja liiketoimintaprosessien kehittäminen sekä mallinnuksen käyttö ja hyödyntäminen. Edeltävänä aktiviteettina voidaan myös pitää Akatemian vuosina toteuttamaa Matemaattisten menetelmien ja mallien kehittäminen eri tieteenaloille (MADAME)tutkimusohjelmaa. Laskennallinen tutkimus, mallinnus ja simulaatio esiintyvät teemoina kaikissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK), joko erityisesti mainittuina tai yleisinä poikkileikkaavina aktiviteetteina. Täten tutkimusohjelmalla on hankkeiden kautta mahdollisuus merkittävästi tukea keskittymien aloilla tehtävää tutkimustyötä. Laskennallisen tieteen kehittäminen on kansainvälisesti todettu strategisesti tärkeäksi tekijäksi kilpailukyvyn kannalta, mm. Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian, Japanin ja Euroopan Unionin innovaatiojärjestelmissä. EU:ssa siihen on voimakkaasti panostettu useimmissa jäsenmaissa, mutta

6 6 erityisesti Britanniassa, Saksassa ja viimeksi myös Ranskassa. Pohjoismaisella tasolla on myös käynnistynyt merkittäviä yhteishankkeita. Alan laaja-alaisia ja monitieteisiä tutkimusohjelmia on käynnissä mm. Yhdysvalloissa, Kiinassa, Englannissa ja Norjassa, jotka ovat potentiaalisia ohjelmayhteistyökumppaneita. Laskennallisen tieteen tutkimusohjelmalla on useita yhtymäkohtia EU:n 7. Puiteohjelman Capacities-osioon, jossa tuetaan erityisesti olemassa olevien eurooppalaisten infrastruktuurien optimaalista käyttöä ja uusien infrastruktuurien kehittämistä. Tutkimusohjelma helpottaa osaltaan suomalaisten ryhmien osallistumista näihin eurooppalaisiin hankkeisiin, vaikka sen painopiste onkin aivan muualla kuin infrastruktuurissa. Tutkimusohjelmalla on kytkentä pohjoismaiseen Nordforsk NORIA-net-ohjelmaan ( ) sekä Akatemian Nanotieteen tutkimusohjelmaan (finnano), samanaikaisesti käynnistyväksi suunniteltuun Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät -tutkimusohjelmaan sekä erasysbio ERA-NET-ohjelmaan. 2.3 Viitteet 1. Computational Science: Ensuring America s Competitiveness, Report to the President, President s Information Technology Advisory Committee, June Escience Infrastructure, Theory and Application (evita), Action Plan, The Research Council of Norway, January 2007.

7 7 3 Tutkimusohjelman tavoitteet Tutkimusohjelman tavoitteet voidaan lyhyesti tiivistää seuraavasti. Laskennallisten menetelmien käytön edistäminen Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelman keskeisenä tavoitteena on laskennallisten menetelmien käytön parempi hyödyntäminen tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Tämän tavoitteen mukaista on kehittää laskennallisia menetelmiä sekä niiden vaatimia tilastollisia, matemaattisia ja tietoteknisiä ratkaisuja, edistää infrastruktuurien tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä sekä tukea laskennallisten tieteiden tutkimusta sekä soveltaa laskennallisia menetelmiä laajasti eri tieteenalojen ja yhteiskunnan ongelmien ja ilmiöiden poikkitieteelliseen tutkimukseen. Metodologisten valmiuksien parantaminen Tähän tavoitteeseen liittyy matemaattisen ja tietoteknisen sivistystason nostaminen tutkimusyhteisössä sekä metodologisten valmiuksien parantaminen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja laskentaa soveltavien tieteiden vuorovaikutuksen edistäminen. Ongelmien monialaisuuden kautta ohjelma liittyy Akatemian kaikkien tutkimusalojen tutkimustoimintaan. Tieteiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen Kahden yllä esitetyn tavoitteen kautta ohjelma pyrkii eri tutkimusryhmien ja tieteiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Laskennallisen tieteen luonteeseen kuuluu poikkitieteellisyys ja yhteistyö substanssitieteiden sekä algoritmien ja menetelmien kehityksen välillä. Hyvien tieteellisten tuloksien saavuttamisen edellytyksenä on tällöin hyvä tiedonkulku. Hankkeissa tulisi mahdollisuuksien mukaan osapuolina olla eri tieteenalojen tai menetelmien tuntijoita. Yksittäisten fokusoitujen projektien merkitys voi olla suuri. Tutkimustyössä pyritään ratkaisuihin, jotka edustavat alansa kansainvälistä huippua ja näyttävät suuntaa tulevaisuuden tutkimuskäytännöille. Tutkimusyhteisöjen ja -ryhmien vuorovaikutusta lisäämällä voidaan luoda uusia yhteenliittymiä, jotka ylittävät kansainvälisen huipputason edellyttämän kriittisen massan. Tutkimusohjelma voi olla tekijä, joka aktivoi idea-asteella olleen yhteistyöhalun konkreettiseksi yhteistyöksi. Hyvien työkäytäntöjen edistäminen Ohjelman tavoitteena on myös edistää hyviä työkäytäntöjä laskennallisilla menetelmillä tehdyssä tutkimuksessa. Hyvä työkäytäntö tarkoittaa esimerkiksi tietoa data-aineistojen alkuperästä ja käyttökelpoisuudesta sekä huolellista dokumentointia. Ohjelmassa edellytetään lisäksi tiedonhallintasuunnitelman tekoa. Kansainvälinen verkottuminen Ohjelman yhtenä tavoitteena on myös tutkijoiden kansainvälinen verkottuminen. Verkottumista pyritään edistämään sekä tutkimusohjelman koordinaation että tutkijoiden omien kansainvälisten kontaktien kautta. Suunnitelmia pohjoismaisesta ja kansainvälisestä rahoittajayhteistyöstä on esitetty jäljempänä muistiossa.

8 8 4 Ohjelman aihealueet Tutkimusohjelman tieteellisen laaja-alaisuuden vuoksi ohjelman aihealueista ei ole tässä kattavaa luetteloa vaan lähinnä esimerkkejä mahdollisia tutkimusaiheista. Tyypillisesti monet tutkimusohjelman aihealueet ovat tieteidenvälisiä ja monitieteisiä. Tutkimusohjelman kohteena on ongelmalähtöinen laskennallinen tutkimus, joka pyrkii ratkaisuun laskennallisia menetelmiä käyttäen. Ohjelman piiriin kuuluvat sekä laskenta- että datapainotteiset tutkimusalueet kaikilla tieteenaloilla, mm. Biologiassa, fysiikassa, kemiassa, kielentutkimuksessa, terveyden tutkimuksessa, taloustieteissä, tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä. Tärkeitä kriteereitä ovat tutkimuskohteen ainutlaatuisuus, merkittävyys, menetelmäkehitys ja datan kantavuus. Esimerkkinä ovat tietotekniikan kehityksen mukanaan tuomat uudet avautuvat mahdollisuudet monilla tieteenaloilla. Tärkeänä aihealueena ovat ns. Suuret haasteet ( Grand challenges ), joissa tutkitaan laskennallisesti hyvin vaativia ja tieteellisesti erittäin merkittäviä kysymyksiä, ajankohtaisina esimerkkeinä ilmastonmuutos, energiakysymykset, terveys ja hyvinvointi, globaalien tietoverkkojen turvallisuus sekä globaalin talouden hallinta. Näitä ongelmia kuvaavat mallit sisältävät useita toisiinsa liittyviä elementtejä ja niiden ratkaiseminen, verifiointi ja tulkinta ovat sekä yhteiskunnan kannalta tärkeää että tieteellisesti haastavaa. Muita tyypillisiä esimerkkejä ovat tautimekanismien sekä lääkkeen kulkeutumisen ja vaikutuksen mallintaminen, ultratehokkaan sekvensoinnin hyödyntäminen, luonnollisen kielen mallintaminen, logististen verkostojen hallinta, geneettisen säätelyn ymmärtäminen jne. Biologiassa ja yhteiskuntatieteissä on keskeistä uusien ja entistä huomattavasti laajempien aineistojen käyttö tutkimuksessa. Monet modernin fysiikan ja kemian perusongelmat ovat intensiivisen laskennallisen tieteen piiriin kuuluvan tutkimuksen kohteina. Koska tutkimusohjelman yhtenä tavoitteena on metodologisten valmiuksien parantaminen, laskennallisten menetelmien kehitys on olennaista. Tutkimusohjelmaan kuuluvat keskeisesti laskennallisen tieteen ongelmalähtöiset algoritmit ja menetelmät sekä simuloinnin ja mallinnuksen menetelmät. Yleisimpiä laskennallisen tieteen eri menetelmiin liittyviä teemoja on moniskaalamallinnus. Esimerkkejä laskennallisessa tieteessä käytetyistä menetelmistä ovat diskreetin matematiikan menetelmät, stokastisten ja determinististen menetelmien yhdistäminen, stokastisen, laajan skaalan ja kompleksin optimoinnin menetelmät, metaheuristiikat, adaptiiviset menetelmät, fysikaalisesti tai biologisesti inspiroidut algoritmit ja datalle perustuvat menetelmät. Monia muitakin algoritmeja ja menetelmiä sovelletaan laajalti. Algoritmisen ja tilastollisen data-analyysin sekä dataintensiivisen laskennan tueksi tarvitaan tiedonlouhinnan menetelmiä. Ongelman ratkaiseminen saattaa edellyttää mahdollistavien tekniikoiden ja työkalujen kehitystä, esimerkkeinä ohjelmien rinnakkaistaminen teraskaalalaskentaa varten, laajojen data-aineistojen ja tutkimustulosten visualisointi sekä suurten ja mahdollisesti rakenteisten data-aineistojen hallinta ja tallennus. Tutkimusohjelman painopiste on kuitenkin ratkaistavassa tieteellisessä ongelmassa, ei sen mahdollistavassa tekniikassa. Työkalujen ja tekniikan kehittäminen voi sisältyä hankkeeseen siinä määrin kuin se tukee tai on edellytyksenä valitun tieteellisen kysymyksen ratkaisemiseksi.

9 9 Infrastruktuurin kehitys ei ole tutkimusohjelman painopiste. Tieteellisiä laskentaresursseja myöntävän opetusministeriön omistaman Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tutkimusohjelman hankkeet ovat erityisasemassa resurssien myönnössä. Sellaisilla aloilla, joilla ei ole olemassa valmista tietoteknistä infrastruktuuria, tutkimusta tukemaan voidaan tarvita esimerkiksi tietotekniikan palveluja, ohjelmistoja tai tietokantoja, ja niiden rahoittaminen voi olla perusteltua. Ohjelmassa pyritään tukemaan erityisesti sellaisia hankkeita, jotka tukevat kansallisesti merkittävien tutkimusyhteisöjen muodostumista ja joiden hakijoilla on laajan kansainvälisen yhteistyön tuoman tietotaidon avulla mahdollisuus kehittää uusia läpimurtoja. Myös Akatemian toimikuntien rajat ylittäviä tutkimushankkeita kannustetaan.

10 10 5 Tutkimusohjelman toteutus 5.1 Ohjelman rahoitus Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma on Suomen Akatemian rahoittama tutkimusohjelma. Ohjelmaa koordinoi Akatemiassa ohjelmapäällikkö. Tutkimusohjelma on suunniteltu viisivuotiseksi siten, että siitä rahoitettaisiin vuosina 2010 ja 2011 alkavia nelivuotisia tutkimushankkeita vuosina Suomen Akatemian hallitus on myöntänyt ohjelman ensimmäiseen hakuun 8,5 M. 5.2 Kansallinen yhteistyö Tutkimusohjelma sivuaa aihepiiriltään Tekesin Mallinnus ja simulaatio (MASI)-tutkimusohjelmaa sekä Suomen Akatemian käynnissä olevaa nanotieteen tutkimusohjelmaa (finnano, ) ja valmisteilla olevaa Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät-tutkimusohjelmaa. 5.3 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisellä rahoitusyhteistyöllä pyritään edistämään ja tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomen Akatemian keskeisiä yhteistyömaita ovat lähivuosina Intia, Japani, Kiina ja Venäjä sekä Kanada, Yhdysvallat, Brasilia ja Chile, joiden kanssa vahvistetaan tutkimuksen rahoittajien välistä yhteistyötä. Tieteellisten toimikuntien kautta on ehdotettu laskennallisen tieteen aloihin liittyvää yhteistyötä Brasilian, Intian, Japanin, Kiinan ja Venäjän kanssa. Alustavasti on keskusteltu tutkimusohjelmayhteistyöstä NSF:n (Yhdysvallat) kanssa. Yhteistyössä Fotoniikka ja modernit kuvantamismentelmät-tutkimusohjelman kanssa avataan yhteishaku Kiinan NSFC:n kanssa vuonna Mahdollisten kahdenvälisten hakujen lisäksi vuoden 2008 ERA-NET (ERA-sysbio) haussa valitut suomalaishankkeet liitetään tutkimusohjelmaan. Norjan evita-ohjelman sekä yhteispohjoismaisen enoriahankkeen kanssa on keskusteltu yhteistyöstä esimerkiksi yhteisesti koordinoitujen tutkijaseminaarien muodossa. 5.4 Aikataulu Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita vuosina Vuonna 2009 valittavien hankkeiden rahoituskausi alkaa viimeistään ja vuonna 2010 valittavien Hankkeet päättyvät vastaavasti viimeistään ja Tutkimusohjelma arvioidaan vuonna Ohjelmassa järjestetään kaksi kaksivaiheista hakua, vuosina 2009 ja Vuoden 2010 haun tutkimuskohteiden mahdollisesta suuntaamisesta päättää ohjelmalle asetettu ohjelmaryhmä vuoden 2009 aikana. Ensimmäisen vaiheen hakuun (tammikuu 2009, päättyy 30.1.; v päivä vahvistetaan myöhemmin) toimitettavat hakemukset ovat lyhyehköjä aiesuunnitelmia. Ohjelmaryhmä tekee jaostolle esityksen

11 11 hakemuksista, jotka parhaiten täyttävät ohjelman aihealueet ja tavoitteet. Jatkoon valitut osallistuvat varsinaiseen hakuun ( ), johon laaditaan täydelliset tutkimussuunnitelmat. Hakemusten tieteelliseen arviointiin perustuen ja ohjelman tavoitteet huomioon ottaen ohjelmaryhmä valmistelee ehdotuksen rahoitettavista hankkeista ohjelmajaostolle, joka tekee rahoituspäätökset. Ohjelman kansainvälisten yhteishakujen lopullinen aikataulu ja aiheet täsmentyvät myöhemmin ja niistä tiedotetaan ohjelman www-sivuilla. 5.5 Johtoryhmä Tutkimusohjelmaa johtaa johtoryhmä, joka koostuu Akatemian toimikuntien jäsenistä, ohjelmaan liittyvien muiden organisaatioiden edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Johtoryhmään voidaan lisäksi kutsua muita asiantuntijoita. Johtoryhmän kokoonpano löytyy ohjelman kotisivuilta tieteet. Johtoryhmän tehtävänä on: Johtaa ja valvoa ohjelmaa, Valmistella hakemusten arviointiprosessi, Tehdä vastuullisille rahoittajaorganisaatioille esitys rahoitettavista hankkeista, Tarvittaessa ehdottaa tieteellisille toimikunnille ja muille rahoittajille ohjelmaa täydentäviä hakuja ja/tai lisärahoitusta, Tehdä esityksiä ohjelmaan myöhemmin liitettävistä hankkeista, Suunnitella ja organisoida ohjelman loppuarviointi, Ohjata ja tukea ohjelman koordinaatiota sekä Edistää tutkimustulosten hyödyntämistä 5.6 Ohjelman koordinointi Ohjelman pyrkimyksenä on kaikin tavoin edistää tutkimushankkeiden kehittymistä ohjelmakokonaisuudeksi aktiivisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta. Tämä edellyttää ohjelman koordinointia, joka pyrkii hankkeiden kanssa yhteistyössä edistämään ohjelman tavoitteiden toteutumista. Hankkeiden toivotaan näin vahvistavan toisiaan ja ohjelman synnyttävän uudenlaista monitieteellistä tutkimustietoa. Siksi ohjelmaan valittavien hankkeiden johtajilta edellytetään, että he sitoutuvat ohjelman tavoitteisiin ja toimimaan aktiivisesti yhteistyössä ohjelman aikana ja arvioitaessa ohjelman tuloksia sen päätyttyä. Ohjelmaan valittujen hankkeiden vastuullisten johtajien tulee: Vastata ja raportoida hankkeen tieteellisestä edistymisestä ja rahoituksen käytöstä ohjelmapäällikön ja rahoittajien ohjeiden mukaisesti Varmistaa oma ja tutkimusryhmän jäsenten osallistuminen ohjelman koordinaation järjestämiin tapaamisiin, seminaareihin ja työpajoihin sekä edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä ohjelman tutkimusryhmien välillä, Osallistua tutkimusohjelman katsausten, synteesien ja tiedotusmateriaalin tuottamiseen, Jakaa aktiivisesti tietoa ohjelman edistymisestä ja tuloksista julkisilla ja tieteellisillä foorumeilla. Tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö pyrkii yhteistyössä hankkeiden kanssa edistämään ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ohjelmapäällikkö koordinoi tiedonkulkua, edistää tutkijoiden

12 12 yhteistyötä hankkeiden välillä ja luo kontakteja yhteiskuntaan, teollisuuteen ja ulkomaisiin tutkimustahoihin. Yhteiset seminaarit, työpajat, tutkijankoulutustilaisuudet ja sähköiset viestintävälineet ovat keskeisiä kommunikointikeinoja. Tutkimusohjelman ohjelmakoordinaatiosta vastaa Suomen Akatemia ja ohjelmapäällikkö Merja Kärkkäinen. 5.7 Loppuarviointi Tutkimusohjelman toteutus ja tuloksellisuus arvioidaan ohjelman päätyttyä. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. Seuraavat asiat: Ohjelman tavoitteiden toteutuminen Tutkimusohjelman toteutus (koordinaatio, ohjelmaryhmän rooli, osallistuminen ohjelmaan) Ohjelmassa saavutettujen tulosten tieteellinen laatu, Tulokset ja vaikutukset, tulosten integrointi ja synteesin tekeminen ohjelmatasolla Ohjelman tieteellisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden toteutuminen, Tutkijankoulutus ja tutkijanuran edistäminen, Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, Ohjelman tiedotustoiminta. Rahoitettavien tutkimusryhmien tulee raportoida hankkeensa edistymisestä vuosittain tai ohjelman johtoryhmän päättämällä tavalla sekä toimittaa hankkeen päätyttyä loppuraportti Suomen Akatemiaan. Raporteista tulee ilmetä mm. hankkeessa tuotetut tieteelliset julkaisut ja ohjelman puitteissa suoritetut opinnäytetyöt.

13 13 6 Hakumenettely ja hankkeiden arviointikriteerit Tutkimusohjelman haku on kaksivaiheinen. Hakuajat ovat ehdottomia. Hakemus liitteineen laaditaan englanniksi ja tehdään osoitteessa > Tutkijalle > Kirjaudu sähköiseen asiointiin. Valitse Uusi hakemus > Haun nimi Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Tutkimusohjelmasta voivat hakea rahoitusta sekä yksittäiset tutkimusryhmät että useamman tutkimusryhmän muodostamat konsortiot. Haettaessa rahoitusta Akatemialta tulee noudattaa: 1. Akatemian tammikuun 2009 hakuilmoituksessa olevia kaikkia hakuja koskevia ohjeita 2. Yksityiskohtaisia hakemuksen jättämistä koskevia ohjeita > Tutkijalle > Hakeminen > Hakuohjeet 3. Yksityiskohtaisia hakemuksen liitteiden muotoa ja pituutta koskevia ohjeita > Tutkijalle > Hakeminen > Hakemuksen liitteet 4. Tätä tutkimusohjelmamuistiota 6.1 Aiehakemukset Aiehakemukset on jätettävä sähköisen asioinnin kautta viimeistään klo Hakuaika on ehdoton. Hakemukseen liitetään vain pyydetyt liitteet ja niiden on oltava Akatemian ohjeiden mukaisia. Aievaiheen hakemusten arvioinnin kriteereinä ovat hankeen sopivuus tutkimusohjelman aiheeseen, ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä hanke-esityksen uutuusarvo ja hyödynnettävyys. Akatemia tekee päätökset maaliskuun 2009 aikana varsinaiseen hakuun pyydettävistä hakemuksista. Akatemia tiedottaa tästä nettisivuillaan ja ilmoittaa päätöksestä kirjallisesti hakijoille Yksittäisen tutkimusryhmän aiehakemus Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: Aiesuunnitelma, enintään neljä sivua Vastuullisen johtajan ansioluettelo, enintään neljä sivua Hakijan julkaisuluettelo, jonka pituutta ei rajoiteta. Hakijaa pyydetään korostamaan tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua Konsortion aiehakemus Vain konsortion johtaja jättää aiehakemuksen. Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: Konsortion aiesuunnitelma, enintään kuusi sivua Konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija

14 14 Konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osahankkeen johtajan 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua 6.2 Varsinaiset hakemukset Varsinaiseen hakuun kutsuttavat hankkeet valitaan aiesuunnitelmien perusteella maaliskuun 2009 aikana. Sähköinen asiointi toiseen hakuvaiheeseen kutsutuille hankkeille avautuu noin kuukautta ennen hakuajan päättymistä. Hakuaika päättyy klo Hakuaika on ehdoton. Hakemukseen liitetään vain pyydetyt liitteet ja niiden on oltava Akatemian ohjeiden mukaisia Yksittäisen tutkimusryhmän varsinainen hakemus Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: Abstrakti, enintään yksi sivu Tutkimussuunnitelma, enintään 12 sivua Vastuullisen johtajan ansioluettelo, enintään neljä sivua/tutkija Vastuullisen johtajan julkaisuluettelo, jossa korostettuna tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua Eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa Edistymisraportti vastuullisen johtajan Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia Jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu Konsortion johtajan varsinainen hakemus Sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain konsortion johtajan oman tutkimusryhmän osalta. Hakemuksen liitteet: Konsortio-ohjeen mukainen abstrakti, enintään yksi sivu Konsortio-ohjeen mukainen tutkimussuunnitelma, enintään 15 sivua Konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija Konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osahankkeen johtajan 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua Eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa Edistymisraportti konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi Jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus Sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain osahankkeen vastuullisen johtajan oman tutkimusryhmän osalta

15 15 Osahankkeen hakemukseen ei sisällytetä mitään liitteitä. Konsortion johtaja kerää konsortion kaikki liitteet osaksi hakemustaan 6.3 Arviointikriteerit Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi hakemusten tieteellisen tason. Arviointikriteerejä ovat: Hankkeen soveltuvuus tutkimusohjelmaan, Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus, Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, Hakijan/tutkimusryhmän/konsortion kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, Tutkijankoulutus ja tutkimusympäristön kehittäminen, Hakijan/tutkimusryhmän/konsortion pätevyys ja soveltuvuus sekä Konsortiohankkeen tapauksessa konsortion tuottama lisäarvo tutkimukselle. Asiantuntijoille annettavat yksityiskohtaiset hakemusten arviointiohjeet löytyvät Akatemian www-sivuilta osoitteesta > Tutkijalle > Arvioitko hakemuksia? Näihin tutustuminen on hyödyllistä. 7 Lisätietoja Lisätietoja on saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteesta tieteet Yhteyshenkilöt Ohjelmapäällikkö Merja Kärkkäinen puhelin: (09) Ohjelmapäällikkö Anssi Mälkki puhelin: (09) Projektisihteeri Ritva Helle puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti:

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

1 (8) BioFuture2025. Akatemiaohjelma Ohjelmamuistio

1 (8) BioFuture2025. Akatemiaohjelma Ohjelmamuistio 1 (8) 29.2.2016 BioFuture2025 Akatemiaohjelma 2017-2020 Ohjelmamuistio 2 (8) 1. TAUSTA Fossiilisiin varantoihin perustuvan talouden rinnalle on vahvistumassa biopohjaisiin ratkaisuihin perustuva talous,

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Säännökset hallintoelimen koollekutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston johtosäännön 41 ja 42 :ssa.

Säännökset hallintoelimen koollekutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston johtosäännön 41 ja 42 :ssa. PÖYTÄKIRJA 1/2011 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Säännökset hallintoelimen koollekutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston johtosäännön 41 ja 42 :ssa. Kokousaika on ilmoitettu

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. 26.9.2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku on auki verkkoasioinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahoitus toteutuu edellyttäen,

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija

Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013 Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset - tavoite Tavoitteena edelläkävijäprojekteja,

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

SOVELLETUN MATEMATIIKAN MAISTERIKOULUTUS

SOVELLETUN MATEMATIIKAN MAISTERIKOULUTUS SOVELLETUN MATEMATIIKAN MAISTERIKOULUTUS 18.3.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2014 1. AJANKOHTAISUUS Tieto- ja viestintäteknologia ovat muuttaneet ratkaisevasti tapaa, jolla

Lisätiedot

Datan haastavuus CSC:n näkökulmasta. Mitä tarttis tehdä?

Datan haastavuus CSC:n näkökulmasta. Mitä tarttis tehdä? Datan haastavuus CSC:n näkökulmasta Mitä tarttis tehdä? Juha Haataja Paljon tarpeita, vähän selkeitä vastauksia... Ohjelma 09:00-09:30 Aamukahvi 09:30-10:00 Heikki Mannila: Datasta tietämystä - mutta mitä

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS VAIKUTUKSET JA HALLINTA -tutkimusohjelma (FICCA, )

ILMASTONMUUTOS VAIKUTUKSET JA HALLINTA -tutkimusohjelma (FICCA, ) SUOMEN AKATEMIA ILMASTONMUUTOS VAIKUTUKSET JA HALLINTA -tutkimusohjelma (FICCA, 2011 2014) Ohjelmamuistio FICCA-ohjelmamuistio 11.1.2010 2 (16) SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 ESIPUHE... 3 1. TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA...

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

KYT seminaari

KYT seminaari Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2014 Alkava ohjelmakausi 2011 2014 KYT seminaari 18.3.2011 Kaisa Leena Hutri, STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta KYT2014 ohjelman lähtökohdat

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Hakeminen Challenge Finland vaiheeseen 2.

Hakeminen Challenge Finland vaiheeseen 2. Hakeminen Challenge Finland vaiheeseen 2. Tärkeät päivämäärät: Haku avautuu 3.10.2016 1.11.2016 klo 16.00 mennessä julkisen tutkimuksen suunnitelma ja pyydetyt tiedot Suomen Akatemiaan 14.11.2016 klo 23.59

Lisätiedot

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista

Lisätiedot

Kehitystutkimus 23.5.2012

Kehitystutkimus 23.5.2012 Kehitystutkimus 23.5.2012 Kehitystutkimuksen rahoitus Akatemian ja UM:n rahoitusyhteistyö lisäarvoa tutkimuksen ja kehityspoliittisten tavoitteiden yhdistämisestä Kehityspoliittinen ohjelma ja tutkimuslinjaukset

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2015 ja 2016 STN-ohjelmahauista

Tilastokatsaus 2015 ja 2016 STN-ohjelmahauista Tilastokatsaus 2015 ja 2016 STN-ohjelmahauista 20.6.2016 1 Mitä yleiskuvaus kartoittaa Strategisen tutkimuksen neuvostolla on tiettyjä yhteisesti jaettuja tiedepoliittisia tavoitteita, jotka raamittavat

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tutkimusohjelmat, Tekesin rahoituksen hakeminen, raportointi ja kustannustilitykset Sisältö 1. Tekesin rahoituksen hakeminen tutkimusohjelman alku jaksohakemus ohjelman

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden hallinnointi: vanhat kiemurat ja uudet tuulet. Tutkimuspalvelupäivät 2015, Tampere Työpaja 4

Tutkimushankkeiden hallinnointi: vanhat kiemurat ja uudet tuulet. Tutkimuspalvelupäivät 2015, Tampere Työpaja 4 Tutkimushankkeiden hallinnointi: vanhat kiemurat ja uudet tuulet Tutkimuspalvelupäivät 2015, Tampere Työpaja 4 Työpaja 4 ryhmät 1-3 Tekes toivoo näkemyksiä Missä asioissa me rahoittajat voimme parantaa

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Kliinisten lääketutkimusten EUasetuksen. täytäntöönpano

Kliinisten lääketutkimusten EUasetuksen. täytäntöönpano Kliinisten lääketutkimusten EUasetuksen täytäntöönpano Perustiedot asetuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 536/2014 ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta. teki rahoituspäätöksiä 28 miljoonalla eurolla

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta. teki rahoituspäätöksiä 28 miljoonalla eurolla 1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta teki rahoituspäätöksiä 28 miljoonalla eurolla Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta päätti kokouksissaan 20.3., 10.4. ja 14.5.2014 rahoittaa

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Marraskuun haku

Marraskuun haku SUOMEN AKATEMIA MARRASKUUN 2005 HAKUJULISTE 1(8) Marraskuun haku 14.10.-15.11.2005 Sisällys: 1 Yleiset hakuohjeet...2 1.1 Sähköinen asiointi...3 1.2 Hakulomakeasiointi...3 2 Akatemiatutkijan virat...4

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot