Ilmastonmuutos aika kääriä hihat

Transkriptio

1 Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle Ilmastonmuutos aika kääriä hihat Kahden asteen tavoite edellyttää teollisuusmailta yli 30 % päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä kotimaisin toimin ja lisäksi mittavaa rahoitusta kehitysmaiden päästövähennystoimille. Tämän on oltava Suomen neuvottelukantojen ja ilmastostrategian perusta. Ilman erittäin kunnianhimoista energiatehokkuuspolitiikkaa ilmastotavoitteet jäävät saavuttamatta. Energian käyttöä voidaan päättäväisellä ohjauksella tehostaa kaikilla sektoreilla. Suomessa uusiutuvan energian osuus voidaan nostaa 40 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää sekä energiatehokkuuden parantamista että eri uusiutuvien päättäväistä edistämistä. Ilmastostrategia ei voi olla yksi kiveen hakattu kehityskulku, vaan on tarkasteltava eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Yhtenä vaihtoehtona tulee olla 30 % päästövähennys ilman ydinvoimaa. Palmuöljystä valmistettu biopolttoaine kiihdyttää metsien hävitystä ja ilmastonmuutosta. Sen käyttöä ei tule edistää. -30 % v.2020 mennessä kotimaisin toimin Ilmastopäästöjen vähentämisessä on aika kääriä hihat. Ympäristöministeriön EcoFys-konsulttiyrityksellä teettämän tutkimuksen mukaan Suomen päästövähennystavoite neljällä eri taakanjakomallilla arvioituna olisi korkeintaan viisi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin EU:n kokonaistavoite vuoteen 2020 mennessä. Wienin ilmastokokouksessa teollisuusmaiden päästövähennyksiä koskevien jatkoneuvotteluiden lähtökohdaksi otettiin % päästövähennykset vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Luvut on johdettu 450 ppm:n pitoisuustavoitteesta, joka johtaisi IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan 2,0 2,4 asteen lämpenemiseen. Teollisuusmaiden täytyykin vähentää päästöjään 40 % tai enemmän, mikäli EU:n ajama kahden asteen tavoite hyväksytään jatkosopimuksen yleistavoitteeksi. Ilmastostrategian lähtökohdaksi on otettava, että kansainvälinen sopimus saadaan aikaan ja Suomen päästövähennystavoite vuonna 2020 on vähintään 30 % vuoden 1990 tasosta kotimaisin toimin. Muuten Suomi menee Kioton sopimuksen seuraavalle kaudelle housut kintuissa. Suomen tulee osana EU:ta pitää ilmastoneuvotteluissa yllä tarvetta laatia alle 450 ppm:n pitoisuustavoitteisiin tähtääviä skenaarioita. 40 % uusiutuvia v mennessä Suomessa on mittavat uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet ja ainoana esteenä nopeammalle ja monipuolisemmalle kasvulle on ollut poliittisen tahdon puute. Euroopan komission mukaan esim. tuulivoiman ja biokaasun alhainen tuki Suomessa estää niiden merkittävän kasvun. 1 Konsulttiyhtiö Ernst&Young on 1 Euroopan komissio 2005: The support of electricity from renewable energy sources, COM(2005) 627 Final.

2 toistuvasti sijoittanut Suomen kolmen uusiutuvan energian investoinneille vähiten houkuttelevan maan joukkoon 25 maan vertailussa. Arviot, joissa uusiutuvan energian osuuden lisääminen todetaan hyvin vaikeaksi, perustuvat paitsi haluttomuuteen tukea uusiutuvia, myös energiatehokkuuden täydelliseen sivuuttamiseen. Esim. Energiateollisuuden teettämässä selvityksessä oli unohtunut sekä edellinen ilmastostrategia että EU:ssa jo hyväksytty tavoite tehostaa energiankulutusta 20 %:lla 2. Esim. seuraavilla toimilla päästään yli 40 % uusiutuvien osuuteen: 1) Kysyntäpuolen tehostamistoimilla palautetaan energiankulutus vuoden 2004 tasolle vuoteen 2020 mennessä WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -raportin7 mukaisesti. Tärkeimpiä toimia ovat tehokkaammat sähkömoottorit ja pumput teollisuudessa, tehokkaammat laitteet kotitalouksissa ja palveluissa; matalaenergiarakentaminen ja lämmönsäästö; sekä vähemmän polttoainetta kuluttavat henkilöautot. 2) Tuotantopuolen tehostamistoimilla saadaan lisäsäästöä TWh. Tarvittavia toimia ovat kaukolämmön yhteistuotannon suosiminen, rakennusasteiden kasvattaminen ja lauhdevoimaloiden hyötysuhteiden parantaminen. 3) Uusiutuvan bioenergian käyttö kasvaa 40 TWh:a Rintalan työryhmän esityksen 3 mukaisesti. 4) Tuulivoimakapasiteetti kasvaa 3000 MW:iin KTM:n tilannekatsauksen 4 ylärajan mukaisesti. 5) Lämpöpumppujen käyttö nousee samalle tasolle kuin Ruotsissa nyt eli 15 TWh:iin. Rakennussektorille kunnianhimoiset energiatehokkuustavoitteet Energiatehokkuuden parantaminen on kaikkein tärkein päästövähennystoimi. Esim. IPCC:n 5, IEA:n 6, WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -raportin 7 ja Euroopan uusiutuvan energian tuottajien yhdessä Greenpeacen kanssa teettämän Energy [R]evolution -skenaarion 8 mukaan energiatehokkuustoimilla saadaan aikaan yli puolet päästövähennyksistä. Suomen energiastrategia vuodelta 1997 asetti tavoitteeksi energiankulutuksen kasvun pysäyttämisen vuosiin mennessä, mikä ei onnistu ilman uusia toimia. Kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaan Suomi ei saavuta myöskään vuoden 2002 energiansäästöohjelman tavoitteita. Vuosina kotitalouksien ja palvelujen sähkönkulutus kasvoi Suomessa peräti 27,9 %, kun se Tanskassa kasvoi 5,8 %, Norjassa 4,7 % ja Ruotsissa vain 0,5 %. Sektorin kulutus henkeä kohden on meillä kolmanneksi korkein Euroopassa. Energiatehokkuustoimia kaipaa kipeimmin rakennussektori. Tulevan ilmastostrategian tulee ottaa tavoitteeksi energiaa tuhlaavan rakentamisen lopettaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksen suitsiminen. 2 GreenStream Network Oy 2007: Selvitys uusiutuvan energian lisäämisen kustannuksista ja edistämiskeinoista. 3 Rintala ym. 2007: Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdolisuuksista Suomessa. 4 Pöyry Energy Oy 2007: Tuulivoimatavoitteiden toteutumisnäkymät Suomessa - Päivitetty tilannekatsaus IPCC:n neljännen arviointiraportin kolmas osaraportti Mitigation (2007), 6 World Energy Outlook WWF 2007: Virtaa tulevaisuuteen. Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia. 8

3 Rakentamismääräyksiä tulee kiristää vuoteen 2012 mennessä niin, että uudet rakennukset kuluttavat 70 % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo. Rakennusten energiatodistuksen energiatehokkuusluokittelua tulee uudistaa niin, että A-luokkaan pääsevät vain nollapäästöiset talot. Pien- ja kerrostaloille myönnettävien energia-avustusten määrä tulee nostaa 100 miljoonaan euroon vuodessa. Korjausrakentamiselle myönnettävän tuen ehtona olisi tietyn energiatehokkuudelle asetetun tavoitteen (esim. 100 kwh/m2) saavuttaminen. Syöttötariffi käyttöön Syöttötariffit ovat johtaneet uusiutuvan energian käytön merkittävään kasvuun lähes kaikissa maissa, joissa ne on otettu käyttöön 9. Syöttötariffi on osoittautunut tuloksekkaimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi tavaksi edistää tuulivoimaa avoimilla sähkömarkkinoilla.1 Tuulivoimaa tarvitaan jatkossa Suomessakin tavoitteeksi tulee ottaa vähintään 3000 MW vuoteen 2015 mennessä. Tuulivoiman edistämiseksi on laadittava yhteistyössä maakuntien ja alan teollisuuden kanssa laajapohjainen ohjelma, johon sisältyy tuuliatlaksen päivitys sekä ohjelman tarpeiden mukaiset syöttötariffit. Tuulisähkö korvaa muuttuvilta kustannuksiltaan kallista ja päästökaupan myötä kallistuvaa hiililauhdetta. Tämä laskee sähkön hintaa saman verran kuin Pöyryn selvitys4 arvioi syöttötariffin sitä nostavan. 10 Lisäksi syöttötariffien käyttö alentaa hankkeiden pääomakustannuksia ja laskee siten kuluttajahintaa.9 Ohjauskeinot, jotka edistävät ainoastaan kypsimpiä ja halvimpia teknologioita, voivat tulla yhteiskunnalle kalliiksi siinä vaiheessa, kun näiden teknologioiden edullinen potentiaali on käytetty ja uusien teknologioiden kaupallistaminen on laiminlyöty. Syöttötariffi mahdollistaa eri kehitysvaiheissa olevien teknologioiden edistämisen samaan aikaan ja lisää energiapolitiikan kustannustehokkuutta. 11 Syöttötariffit voidaan toteuttaa monella eri tavalla, joista Suomessa on keskitytty lähes pelkästään Saksan mallin mukaisiin kiinteisiin tariffeihin. Kuitenkin markkinahinnan päälle maksettava lisähinta voisi soveltua paremmin pienille avoimille sähkömarkkinoille.9 Soiden hiilivarastot ja luontoarvot säilytettävä Ympäristöjärjestöt vaativat turpeen energiakäytön vähentämistä sekä ilmastovaikutuksen että paikallisten ympäristöhaittojen takia. Sekä VTT:n 12 että ruotsalaisen IVL:n 13 tuoreet tutkimukset vahvistavat, että turpeen elinkaaripäästöt ovat vähintään samalla tasolla kuin hiilen. 9 Ragwitz ym. 2006: On the Success of Policy Strategies for the Promotion of Electricity from Renewable Energy Sources in the EU. Energy & Environment 17, 6, , (2006). 10 VTT/Hannele Holttinen 2004: The impact of large scale wind power production on the Nordic electricity system Hubera ym. 2007: Economic modelling of price support mechanisms for renewable energy. Energy Policy 35 (2007) Midttun ym. 2006: Feed in or certificates, competition or complementarity? Energy Policy 35 (2007) VTT 2007: Turvemaan energiakäytön ilmastovaikutus maankäyttöskenaario IVL 2006: The climate impact of energy peat utilization.

4 Turvetuotannon lisäämispaineet kohdistuvat erityisesti luonnontilaisille soille, mm. Pohjanmaalla. Niillä turpeennoston vaikutukset ilmastoon sekä luonnon monimuotoisuuteen ovat kaikkein rajuimmat. Luonnontilaisten soiden käyttö turvetuotantoon tulee lopettaa. Turpeen energiakäytön tukeminen heikentää metsä- ja peltoenergian asemaa ja siten hidastaa uusiutuvan energian kehitystä. Turpeen tuen sijasta tulisi energiaverotuksella ja maakuntakaavoituksella ohjata uusiutuvan energian lisäämiseen. (Polttoteknologia mahdollistaa yleensä turpeen korvaamisen uusiutuvilla polttoaineilla lyhyelläkin aikavälillä.) Olkiluodon opit mukaan ydinvoimakeskusteluun Suomessa on vireillä kolme eri ydinvoimahanketta. Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla vuosina teettämien kyselyiden mukaan suomalaiset kannattavat kuitenkin tuuli- ja bioenergian lisäämistä selvästi ydinvoimaa enemmän 14. Ennen mitään uusia ydinvoimaloita koskevia päätöksiä tuleekin selvittää, onko nyt rakenteilla oleva Olkiluoto 3 -hanke ollut yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Viidennen ydinvoimalan oli määrä toteuttaa puolet Suomen Kioto-tavoitteesta, tuoda Suomeen (pääosin suomalaisille) henkilötyövuotta sekä tuottaa halpaa sähköä ilman julkisia tukia. Mikään näistä lupauksista ei tule toteutumaan. tarkistaa sähkönkulutuksen kasvuennusteita ja huomioida energiansäästö. Nykyisessä ilmastostrategiassa käytettyä ennustetta kritisoitiin eduskuntakäsittelyssä (ks. valtiovarain- ja ympäristövaliokuntien lausunnot) epärealistisen korkeaksi. selvittää, kenen tarpeisiin ydinvoimaa rakennettaisiin. Todellinen syy rakentaa ydinvoimaa Suomeen voi hyvin olla sähkön myynti Keski- Eurooppaan. arvioida, minkä verran ydinvoimalla todellisuudessa voitaisiin vähentää päästöjä. Koska ydinvoima tuottaa pelkkää lauhdesähköä, ei se pysty korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, liikenteessä tai teollisuuden vastapainelaitoksissa. Tarkasteltaessa Suomen energiantuotantoa ja päästölähteitä vuoteen 2020 saakka näyttääkin siltä, ettei ydinvoimalla voi enää vähentää päästöjä. Ydinmateriaalin tuotantoa ydinvoimaloihin ja sotilaskäyttöön ei voi erottaa toisistaan. IAEA:n pääjohtajan Mohammed El Baradein mukaan ydinsodan vaara on nyt suurempi kuin koskaan. 15 Myös säteilyturvakeskuksen asiantuntija Tero Varjorannan mukaan on vain ajan kysymys, milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen aseen (nk. likaisen pommin) tai ydinaseen, kun ydinmateriaalin määrä maailmalla kasvaa, eikä ydinalan kauppaa pystytä valvomaan. 16 IAEA:n arvion mukaan jopa 30 maalla (olemassa olevien ydinasevaltioiden lisäksi) on nykyään mahdollisuus valmistaa ydinase. 17 On tärkeä kysymys, millaisiin teknologioihin Suomi panostaa ilmastonmuutoksen torjumisessa, ja millaisia signaalivaikutuksia sillä on muiden maiden valintoihin. 14 Helsingin Sanomat Haastattelu Der Spiegelissä , Keeping the World Safe from the Bomb Tekniikka & Talous, IAEA predicts more nuclear states, BBC ,

5 Ei verotukea palmuöljylle Neste Oil on avannut maailman suurimman biodieselin jalostamon Porvooseen, ja aikoo laajentaa tuotantoa edelleen nopeasti tavoitteenaan johtoasema maailman palmuöljypohjaisen biodieselin tuotannossa. Nesteen biodieselin raaka-aineena käytetään 90-prosenttisesti Kaakkois-Aasian sademetsäalueilla kasvatettua palmuöljyä, joka on ympäristölle tuhoisaa kolmella tavalla: Palmuöljyn tuotanto on ylivoimaisesti suurin syy metsien hävitykseen Kaakkois-Aasiassa. Tuotanto aiheuttaa kaksinkertaiset ilmastopäästöt koko EU:n liikennesektoriin verrattuna. Ottaen huomioon, että 80 % Indonesian ja Malesian päästöistä aiheutuu metsien raivaamisesta palmuöljyplantaaseja varten, voidaan karkeasti arvioida, että palmuöljylitraa kohden päästöjä syntyy yli 15-kertaisesti tavalliseen diesel-litran päästöihin nähden. Metsien raivaus uhkaa tuhansia sademetsien kasvi- ja eläinlajeja, kuten uhanalaista orankia. Nesteen biodieselin kaltaiset näennäisratkaisut uhkaavat syrjäyttää tieltään todelliset ratkaisut liikenteen päästöjen vähentämiseen: energiatehokkaammat kulkuneuvot ja paremman julkisen liikenteen. Neste vetoaa siihen, että se pyrkii tulevaisuudessa ostamaan palmuöljynsä sertifioiduilta tuottajilta. Sertifiointi ei poista perusongelmaa, joka on palmuöljyn kysynnän kestämätön kasvu, jos sitä aletaan käyttää liikennepolttoaineena. Kysynnän kasvu kasvattaa väistämättä painetta raivata sademetsiä ja kestämättömästi tuotetulle palmuöljylle löytyy aina ostajia. Autojen polttoaineenkulutukselle tulee asettaa tiukat standardit ja satsata voimakkaasti liikennetarpeen vähentämiseen. Palmuöljylle ja muille kestämättömille biopolttoaineille ei tule myöntää verotukea. Palmuöljydieselille myönnetty tuki on Suomessa polttoainelitraa kohti maailman toiseksi korkein Ruotsin jälkeen. Biopolttoaineiden käyttöä tulee lisätä ainoastaan siinä määrin, kuin se on mahdollista tehdä kotimaisia ja kestäviä polttoaineita, kuten biokaasua, käyttäen. Lisätiedot Lauri Myllyvirta, Greenpeace: Karoliina Auvinen, WWF: Leo Stranius, Suomen luonnonsuojeluliitto: Meri Pukarinen, Maan ystävät: