Kestävä ilmasto-ohjelma KIO*
|
|
- Auvo Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* Kestävän ilmastopolitiikan mukainen vertaileva skenaario hallituksen ilmastostrategiaan. Skenaario perustuu hallituksen ilmastostrategian taustatutkimuksiin.
2 KIO* 2 Hallituksen ilmastostrategia koostuu kahdesta vaihtoehdosta: maakaasuvaihtoehdosta (KIO 1) ja ydinvoimavaihtoehdosta (KIO 2). Molempien lähtökohtana ovat hallituksen aiemmat ohjelmat energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisestä. Energiansäästöohjelmassa (KTM 2) ja Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (KTM 1999) taustaselvityksessä esiteltiin useita vaihtoehtoisia mahdollisuuksia näiden kestävän energiatalouden elementtien edistämiseen. Ilmastostrategiassaan hallitus kuitenkin rajasi näissä ohjelmissa esitettyjä lisäämismahdollisuuksia ja keskittyi vertailemaan vain kahta sähköntuotantovaihtoehtoa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei rajoitu vain Kioton pöytäkirjan tavoitteisiin vaan se edellyttää jatkossa yhä voimakkaampia päästöjenvähennystoimenpiteitä. Siksi on välttämätöntä jo nyt esittää vaihtoehto, joka lisää uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä voimakkaammin vuoteen 21 mennessä ja vertailla tätä vaihtoehtoa esitettyihin maakaasu- ja ydinvoimaskenaarioihin. Seuraavassa esitellään ympäristöjärjestöjen laatima Kestävä ilmasto-ohjelma (KIO*). Se perustuu hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksissä esitettyihin toimenpiteisiin, joita ei ole huomioitu itse ilmastostrategiassa. Näitä taustaselvityksiä ovat esimerkiksi Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaraportti, Energiansäästöohjelma sekä VTT:n kauppa- ja teollisuusministeriölle laatima taustaselvitys Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen (KTM 21). KIO*:ssä käytetään osa selvitysten esittämistä mahdollisuuksista, ja se on vain yksi mahdollinen vaihtoehto KIO1- ja KIO2-skenaarioille. Taustaraportit antavat mahdollisuuksia useisiin vaihtoehtoihin. KIO* verrattuna maakaasu- (KIO1) ja ydinvoimaskenaarioihin (KIO2) 1 TWh KIO1 KIO2 KIO* Sähkön säästö 5 TWh Sähkön lisäsäästöä 2,6 TWh -sähkön kokonaiskulutus 85,3 TWh - energiansäästöohjelman voimakkaammat toimet lisäävät sähkön säästöä 2,2 TWh - VTT:n taustatyön esittämät säästötoimet teollisuudessa, asumisessa ja palveluissa lisäävät säästöä,4 TWh. Muut kuten puuperäiset 17 TWh Puusähköä lisää 4,6 TWh - lisäys koostuu enimmäkseen hakkuutähteiden sekä ensiharvennus- ja taimikonhoitopuun käytön lisäämisestä. Lisäksi biokaasulla tuotetaan 1 TWh sähköä. Näiden lisäksi vuoteen 21 mennessä voidaan ottaa käyttöön peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä ja olkea. Maakaasu 19,7 TWh Maakaasuvaihtoehtoon verrattuna vähennystä 9,2 TWh. - maakaasun lisätarve pienenee maltillisemman sähkönkulutuksen, puusähkön ja tuulivoiman lisääntymisen avulla Hiili,5 TWh - sama kuin maakaasuvaihtoehdossa Ydinvoima 21,8 TWh - sama kuin maakaasuvaihtoehdossa Tuulivoimaa 2,2 TWh - uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tuulivoimatavoite 1,1 TWh kaksinkertaistetaan. Turve 3, TWh Turpeen osuus laskee vuodesta ,8 TWh Öljy 1,7 TWh Vesivoima 13,4 TWh Nettotuonti 6 TWh
3 1. Energiansäästöä voidaan lisätä huomattavasti 3 Hallituksen voimassaolevan vuoden 1997 energiastrategian tavoite on pysäyttää energian kokonaiskulutuksen kasvu vuoteen 21 mennessä. Tähän ei tunnuta pääsevän osittain siksi, että hallituksen ilmastostrategiassa sähkönsäästön mahdollisuudet on aliarvioitu. Ilmastostrategia rajoittaa sähkönsäästötoimenpiteet Energiansäästöohjelman niin kutsuttuihin perustoimiin. Ohjelman esittelemät voimakkaammat toimenpiteet kuitenkin lähes kaksinkertaistaisivat säästömahdollisuudet. (Kuva 2) Lisäksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ilmastostrategiaa varten laatiman taustaselvityksen mukaan teollisuudessa, asumisessa ja palveluissa voitaisiin säästää vielä lisää. Esimerkiksi pelkästään kodin viihdelaitteiden valmiustilojen kulutuksessa on mahdollista säästää,4 TWh. (KTM 21) Yhteensä KIO*- mallissa säästetään sähköä 2,6 TWh enemmän kuin hallituksen ilmastostrategiassa. Sähkön kulutus kasvaa kuitenkin maltillisesti. Energiansäästö eri ohjelmien mukaan Kuva KIO 1 ja KIO 2 KIO 2+ TWh Hallituksen ilmastostrategia Energiansäästöohjelman voimakkaat toimenpiteet Hallituksen periaatepäätöksessä sähköä 2. säästetään enemmän kuin ilmastostrategiassa Ilmastostrategian käsittelyn ajan kauppa- ja teollisuusministeriö on johdonmukaisesti esittänyt, ettei Energiansäästöohjelman voimakkaampia toimenpiteitä voitaisiin vuoteen 21 mennessä toteuttaa. (Kuva 2) Kuitenkin periaatepäätöksen yhteydessä antamassaan lausunnossa hallitus ilmoitti toteuttavansa lisäydinvoiman ohella sähkönsäästötoimenpiteitä niin, että ydinvoimavaihtoehdossa (KIO 2) voimakkaammin kasvava sähkönkulutus saadaan hillittyä maakaasuvaihtoehdon (KIO 1) tasolle. Täten lähes kaikki Energiansäästöohjelman voimakkaammista toimenpiteistä katsotaan tässä esityksessä toteuttamiskelpoisiksi, mutta ne halutaan toteuttaa vain ydinvoimaskenaariossa (KIO 2+). Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* havainnollistaa, miten Energiansäästöohjelman voimakkaammat toimenpiteet voidaan toteuttaa ilman lisäydinvoimaa. Nämä säästötoimenpiteet vuorostaan vähentävät tarvetta lisätä uutta sähköntuotantokapasiteettia, esimerkiksi maakaasua. Mikäli vastaavasti myös uusiutuvien energialähteiden tutkimuksissa esiin tulleet mahdollisuudet hyödynnetään voimakkaammin, vähenee maakaasun lisäämisen tarve entisestään.
4 Puun energiakäyttö voidaan 3. lähes kaksinkertaistaa. 4 VTT:n laatiman Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaselvityksen mukaan biopolttoaineiden käyttöä voidaan lisätä lähes kaksi kertaa voimakkaammin kuin hallituksen ilmastostrategiassa. Erityisesti hakkuutähteiden, ensiharvennus- ja taimikonhoitopuun käyttöä voidaan lisätä nykyistä ohjelmaa enemmän. (Kuva 3) Puun energiakäytön lisäys mahtuu kansallisen metsäohjelman rajauksiin ja ottaa huomioon paperiteollisuuden raaka-ainetarpeen ja metsien ekologisen tasapainon. VTT:n tutkimusten mukaan näiden raakaaineiden kilpailukyky suhteessa muihin polttoaineisiin paranee jatkuvasti uusien keruumenetelmien yleistyessä. KIO*-mallissa bioenergialla korvataan kivihiilellä tuotettua sähköä ja vähennetään tarvetta lisätä maakaasun käyttöä. Laskelmat perustuvat nykyteknologiaan. Uusien teknologioiden käyttöönotto merkitsee kasvavia mahdollisuuksia sähkön tuottamiselle yhteistuotannossa. Muun muassa biomassan kaasutusteknologiat ovat jo nyt hyvin lähellä kannattavuutta. Jos nämä teknologiat pyritään kaupallistamaan vuoteen 21 mennessä, niiden avulla voidaan tuottaa sama sähkömäärä nykyistä pienemmällä polttoainemäärällä. Puulla tuotettu sähkö vuonna 21 Kuva TWh 1999 puusähkö 9,1 TWh 21 hallituksen ilmasto-ohjelma 12,4 TWh 21 KIO* lisäys 4,6 TWh Tuulivoiman kustannukset 4. laskevat nopeasti Ilmastostrategiassa esitetty 5 MW tuulivoimakapasiteetti vuoteen 21 mennessä on yksi Euroopan vaatimattomimpia. Saksassa rakennetaan joka vuosi yli kolme kertaa tämän verran tuulivoimaa. Suomessa on Saksaa paremmat tuulipotentiaalit, rannikolla ja merellä, jossa VTT:n mukaan voitaisiin 12 tuulipuistossa tuottaa 1 % Suomen sähköstä. (VTT 2) Merituulivoima onkin useissa maissa etenemässä voimakkaasti, Ruotsi suunnittelee ilmastostrategiassaan tuottavansa 1 TWh sähköä tuulivoimalla 21. voimateollisuudelle, jonka vientitulojen odotetaan kasvavan 1,5 miljardiin euroon vuoteen 21 mennessä. (Electrowatt-Ekono 21) KIO*- mallissa Suomen tavoite kaksinkertaistuu hallituksen ilmastostrategiaan verrattuna ja saavuttaa tason 2,2 TWh vuoteen 21 mennessä. Tämä vastaa 1 MW tuulivoimalakapasiteettia eli vain puolta Electrowatt-Ekonon esittelemistä mahdollisuuksista. (Kuva 4) Electrowatt-Ekonon mukaan tuulivoiman kustannustaso Suomessa laskee edullisissa sijoituskohteissa perinteisten sähköntuotantomuotojen tasolle vuosien välillä. Tutkimuksen mukaan Suomeen voidaan rakentaa vuoteen 21 mennessä tuulivoimaa 2-6 kertaa hallituksen ilmastostrategian tavoitteita enemmän. Kuvassa 4 esitetään yksi mahdollinen tapa lisätä 2 MW vuoteen 21 mennessä. Tällaisella kehityksellä olisi suuri merkitys jo nykyisinkin huomattavalle tuuli- Tuulivoiman lisääntyminen Suomessa Kuva 4 2 MW Lähde: Electrowatt-Ekono 21 Kapasiteetin lisäys Kokonaiskapasiteetti
5 Ydinvoiman lisääminen hidastaa uusiutuvien energia- 5. lähteiden ja energiansäästön käyttöönottoa 5 Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää jatkossa yhä voimakkaampia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tärkeintä tällöin on yhteiskunnan kokonaisenergiankulutuksen kasvun katkaiseminen ja tähän soveltuvien uusien teknologioiden nopea kehittäminen ja käyttöönotto. Ydinvoimavaihtoehto ruokkii edelleen energiankulutuksen kasvua eikä siis voi edesauttaa kestävää kehitystä. Ydinvoima ei myöskään voi toimia väliaikaisena apukeinona energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. Kestävän ilmastostrategian kannalta ratkaisevaa nimittäin on se, kuinka paljon sähkönkulutus kasvaa ja kuinka paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan. On tärkeää huomata, että mitä hitaampaa sähkönkulutuksen kasvuvauhti on, sitä vähemmän uutta kapasiteettia tarvitaan. Myöskin mitä enemmän säästetään energiaa, sitä vähemmän uutta tuotantokapasiteettia tarvitsee rakentaa. Tämän tulisi olla kestävän energia- ja ilmastopolitiikan perusajatus. Uusi ydinvoimalayksikkö ja uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve Kuva KIO2? MW KIO2+lisäsäästötuonti KIO2+lisä- n. 5 TWh Puu Tuuli Maakaasu Vesivoima Ydinvoima Sähkön yhteistuotannon kehitys Kuva Loviisa 1 Olkiluoto 1 Loviisa Olkiluoto GWh Eduskunnan kielteinen ydinvoimapäätös 2 Kaukolämpö Teollisuus Tämä ajatus ei kuitenkaan voi toteutua ydinvoimavaihtoehtoon sitoutuvassa ilmastostrategiassa, jossa ydinvoimaa rakennetaan joka tapauksessa 1-16 MW. Vastoin usein esitettyjä väitteitä, puusähkö ja ydinsähkö kilpailevat samoilla sähkömarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että investoinnit puusähköön ja muuhunkin uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteettiin saattavat jäädä ydinvoiman jalkoihin, varsinkin jos kapasiteettitarve jää pienemmäksi, vaikkapa sähkönkulutuksen pienemmän kasvun tai tuontisähkön oletettua paremman saatavuuden takia. Vaikka uusiutuvien energialähteiden tukia lisättäisiin, tarvitaan silti investoijia, jotka maksavat pääosan hankkeesta. Jos sähköntuotantokapasiteettia ei tarvita lisää, suuretkaan tuet eivät innosta sähköntuottajia investoimaan puusähkön tuotantoon (Kuva 5). Tilastot kertovat, että ydinvoima vaikuttaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitykseen. Paitsi että ydinvoima lähes pysäytti yhteistuotantokapasiteetin rakentamisen teollisuudessa vajaaksi vuosikymmeneksi, se vähensi vuosiksi jo olemassa olevan kapasiteetin käyttöä (Kuva 6). Kokonaisuuden kannalta on tärkeää myös tarkastella, mitä tapahtuu uusiutuvien energialähteiden edistämistoimille, jos tuontisähköä onkin tarjolla pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Hallituksen ilmastostrategiassa oletetaan, että sähkön tuonti muista Pohjoismaista loppuu kaikissa skenaarioissa. Vaikka Suomen ilmastostrategia ei voi perustua tuontisähköön, on ilmastostrategiaa varten teetetyn taustaselvityksen (PWC, 2) mukaan mahdollista, että myös pohjoismaista tuontisähköä on saatavilla. Tutkimuksen tulokset on hallituksen ilmastostrategiassa kuitenkin ohitettu. Jos mahdollisen tuonnin vaikutusta ei arvioida, seurauksena on liian optimistinen kuva kotimaisen puusähkön mahdollisuuksista lisäydinvoiman rinnalla. Nykyisten avoimien sähkömarkkinoiden aikaan hallitus ei voi estää sähköyhtiöitä ostamasta halpaa sähköä, jos sitä on tarjolla. Tämä tuontimahdollisuus vähentäisi uusiutuviin energialähteisiin investoimista vaikka niitä luvattaisiinkin tukea. Näin uusiutuvat energialähteet jäävät toisaalta ydinvoiman ja toisaalta tuontisähkön väliin.
6 Uusiutuvat energia- 6. lähteet työllistävät 6 Viennin työllistävyys Kuva Lähteet: KTM 1999, VTT 21, Electrowatt-Econo 21, Solpros 21, alan yritykset 21 Bioenergia Tuulivoima Aurinkoenergia Energiansäästö Muut htv 2 21 Useat tutkimukset ovat todenneet uusiutuvien energialähteiden työllistävän 3-5 kertaa paremmin kuin ydinvoima. Hallituksen ilmastostrategiassa esitetty puuenergian lisääminen työllistäisi suoraan 9 henkilöä vuosittain. Jos puuenergiaa lisätään nopeammin, kuten KIO*-mallissa esitetään, työllistäisi puuenergia noin 1 henkeä lisää. Vientiteollisuudessa bioenergiateknologioiden työllistävyys voisi olla noin 1 henkilötyövuotta. Näiden puuenergiantuotannosta ja puuenergiateknologian viennistä syntyvien suorien noin 3 työpaikan lisäksi tulevat välilliset työpaikat, joita arvioidaan syntyvän suunnilleen saman verran. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaraportin mukaan tuulivoimankin arvioidaan vuonna 21 työllistävän suoraan jo 21 henkilötyövuoden verran. Electrowatt-Ekono arvioi, että kokonaisuudessaan tuulivoima synnyttäisi 1 vuoden kuluessa suuruusluokaltaan 1 pysyvää työpaikkaa suomalaiseen teollisuuteen. Kotimarkkinoiden merkitys energiateknologiatuotteiden viennille on huomattava. Uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästöteknologioiden viennin on arvioitu työllistävän vuonna 21 yhteensä jo noin 25 henkeä. (Kuva 7) Yhteensä uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästöteknologioiden työllistämisvaikutus sekä kotimaisen tuotannon että vientiteollisuuden osalta on KIO*-mallin mukaan noin 4 5 henkilötyövuotta vuonna 21. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että metsäteollisuus ja sähkötekninen elektroniikka-ala työllistävät tällä hetkellä kumpikin reilut 6 henkeä. Uusiutuvien energialähteiden voimakkaampi lisääminen vaatii aluksi yhteiskunnan tukea. Toisaalta se nopeuttaa myös sarjatuotantoon pääsemistä, joka useiden teknologioiden kohdalla laskee nopeammin kustannuksia. Yhteiskunta myös hyötyy uusiutuvien energialähteiden työllistävyyden, viennin ja aluepoliittisen kehittämisen kautta. Tällä hetkellä esimerkiksi tuulivoimateknologian viennin arvo on monikymmenkertainen tuulivoiman julkiseen tukeen verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Lähteet: Electrowatt-Ekono 21, Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa, Synoptia Oy. KTM 1999, Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaraportti, VTT Energia, KTM. KTM 2, Ehdotus energiansäästöohjelmaksi, Kauppa ja teollisuusministeriö. KTM 21, Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen, Taustyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten, Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 1/21. PWC 2, Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden skenaariot, Price Waterhouse Coopers, Kauppa- ja teollisuusministeriö. Solpros 21, Kansallinen aurinkoenergiaohjelma vuonna 22, Solpros Oy. VTT 2, Holttinen Hannele, "Laajamittainen tuulivoimatuotanto Suomen sähköjärjestelmässä", esitelmä Energia2-messuilla VTT 21, Helynen Satu, Uudet bioenergiateknologiat- kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja teknologian vienti, VTT energia, Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelman kevätseminaari
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä
Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
LisätiedotTalousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä
Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä Lisätiedot: energiavastaava Lauri Myllyvirta, 050 3625 981 reenpeace kiittää lausuntopyynnöstä, ja vetoaa talousvaliokuntaan, jotta se ei puoltaisi
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotEnergiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotKeinot pääp. Kolme skenaariota
Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotVähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus 2013
Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
Lisätiedot