Porvoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porvoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyohjelma 2014 2017. Luonnos"

Transkriptio

1 Porvoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Luonnos

2 Sisältö innehåll 1 Johdanto... 2 Kaupungin strategiasta elinkeino- ja kilpailukykyohjelmaan Ohjelman laadinta... 3 Ohjelma laadittiin yhteistyössä Toimintaympäristön nykytila... 4 Sijainti... 4 Väestö ja asuminen... 4 Kilpailukyky... 5 Elinkeinorakenne, työpaikat ja työvoima... 5 Peruspalvelut... 8 Matkailu... 8 Kaupungin imago... 8 SWOT Tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Kaupungin väkiluku kasvaa Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään Kaupungin ympäristötavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Toimijat ja roolit Asiantuntijat ja kumppanit Sidosryhmät Elinkeino- ja kilpailukykyohjelman seuranta ja ohjaus Seuranta ja raportointi Palvelujen sisältö... 18

3 1 Johdanto Elinvoimainen kaupunki tarvitsee uusia asukkaita ja kilpailukykyisiä yrityksiä, joten yritysten hyvinvointi on elinehto kaupungille. Kilpailukykyiset yritykset luovat työpaikkoja, tuloja ja palveluita sekä verotuloja kaupungille. Ne luovat onnistuessaan hyvää imagoa ja parantavat työpaikkaomavaraisuutta. Kilpailukykyisillä yrityksillä on lisäksi mahdollisuus kehittää toimintaansa ympäristöystävällisellä tavalla. Hyvässä maineessa oleva yritystoiminta houkuttelee myös asukkaita kaupunkiin. Kaupungin strategiasta elinkeino- ja kilpailukykyohjelmaan Porvoon kaupungin uusi strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa Strategia ohjaa kaupungin kehittämistä seuraavan neljän vuoden aikana. Strategia tiivistyi neljään päämäärään: kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu, asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat, asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät ja kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Uusi Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen, huomioiden kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki -päämäärän tavoitteet. Toimintaympäristön analyysin perusteella määritellään kaupungin keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseksi vuosille Kaupungin strategiassa on määritelty kaupungin perustehtävä: Porvoon kaupunki edistää asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan 2

4 2 Ohjelman laadinta Kunnallisen elinkeinopolitiikan tärkein tehtävä on yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen. Uudessa ohjelmassa haluttiin saada näkyviin puhtaasti elinkeino-osuuden lisäksi myös alueen kilpailukyky ja elinvoimaisuus. Näin uusi ohjelma sai nimekseen elinkeino- ja kilpailukykyohjelma. Ohjelma laadittiin yhteistyössä Ohjelman laadintaprosessi kevään 2014 aikana oli hyvin vuorovaikutteinen. Olemme halunneet tämän ohjelman laadinnassa ilmaista uutta tahtotilaa: yhdessä eri osapuolten kanssa voimme rakentaa vielä parempaa kaupunkia asukkaille ja yrityksille. Siksi ohjelmaa valmisteltiin yhdessä yritysten, oppilaitosten ja yrittäjäjärjestöjen edustajien sekä asiasta kiinnostuneiden kanssa. Virkamiehistä ja kehitysyhtiön edustajista koostuva työryhmä valmisteli ohjelmaa ja työsti aineistoa talven ja kevään aikana pidettyihin asiantuntijaraateihin. Työryhmän jäsenet olivat: Fredrick von Schoultz Martin Söderlund Maarit Ståhlberg Outi Leppälä Eero Löytönen Antero Antila Tuija Öberg Päivi Mäkimartti Ulla Poppius Topi Haapanen Christina Sani apulaiskaupunginjohtaja, kaupunkikehitys, työryhmän pj. hallintopäällikkö, kaupunkikehitys kiinteistöpäällikkö, kaupunkikehitys matkailu- ja markkinointipäällikkö, kaupunkikehitys kaupunkisuunnittelupäällikkö, kaupunkikehitys kehityspäällikkö, kaupunkikehitys kehittämispäällikkö, sivistystoimi kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveystoimi toimitusjohtaja, Posintra Oy aluekehitysjohtaja, Posintra Oy ohjelmakoordinaattori, kaupunkikehitys, työryhmän sihteeri Ensimmäinen asiantuntijaraati järjestettiin helmikuussa. Silloin raatilaiset toivat oman näkemyksensä työryhmän SWOT-pohjaan. Maaliskuussa toisessa asiantuntijaraadissa pohdittiin kriittisiä menestystekijöitä, alustavasti toimenpiteitä ja scenejä, joista Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kaupunkikehittämisen dosentti Juha Kostiainen kertoi ensimmäisessä asiantuntijaraadin alustuksessa. Scenet ovat enemmän kuin esimerkiksi asuinalue tai fyysinen rakenne, ne ovat eräänlaisia kuluttamisen tiloja. Scenejä voidaan mahdollisesti käyttää yhtenä työkaluna tämän ohjelmakauden aikana, esim. matkailussa ja markkinoinnissa. 3

5 3 Toimintaympäristön nykytila Sijainti Porvoon maantieteellinen sijainti on erinomainen. Se sijaitsee Etelä-Suomessa, rannikolla, pääkaupunkiseudun läheisyydessä, noin 50 kilometrin päässä Helsingistä itään. Maantieliikenneyhteydet ovat hyvät. Helsinki Pietari -väylä takaa toimivan yhteyden myös Venäjän suuntaan. Porvoossa sijaitsee kaksi satamaa: tonnimäärältään Pohjoismaiden suurin öljysatama, Sköldvikin satama ja Tolkkisten satama. Myös muut rannikon kauppa- ja matkustajasatamat ovat hyvin alueen elinkeinoelämän ulottuvilla. Helsinki-Vantaan lentokenttä on noin puolen tunnin ajomatkan päässä Porvoosta. Työmatkat Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä tehdään yksityisautoilla tai linja-autoilla. Linjaautoliikenteen toimivuus etenkin työmatkailussa nähdään erityisen tärkeänä, koska Porvoosta puuttuu raideliikenne. Työmatkat pääkaupunkiseudulle tai sieltä Porvooseen sujuvat moottoritien ansiosta melko nopeasti. Väestö ja asuminen Porvoon väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Suomen toiseksi vanhin kaupunki on elävästi kaksikielinen, kaupungin asukkaista ruotsinkielisiä on noin 31 %. Porvoossa taloudellinen huoltosuhde (1,17 %) on parempi kuin maassa keskimäärin (1,32 %). (Tilastokeskus, 2012.) Elinvoimainen kaupunki tarvitsee kuitenkin lisää uusia asukkaita. Kaupungin väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti yli hengellä vuoden 1980 jälkeen. Vuosittainen väestönkasvu on ollut 0,3 1,0 prosentin luokkaa, ja väestömäärä on kasvanut keskimäärin 322 henkilöllä vuodessa. Kaupunkiin on muuttanut keskimääräistä enemmän korkeasti koulutettuja, hyvätuloisia ja lapsiperheitä. Tilastokeskuksen mukaan Porvoossa asuukin enemmän korkeakoulutettuja (29,6 %) kuin maassa keskimäärin (28,2 %). Tavoitteena on edelleen houkutella lapsiperheitä asukkaiksi ja siksi Porvooseen pendelöivät työntekijät nähdään mahdollisuutena. Taloustutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Porvooseen voisi ajatella muuttavansa 18 prosenttia suomalaisista. Porvoo on 11. tutkituista 37 kaupungista, kun mitataan kaupunkien kokonaismielikuvaa. Hämeenlinnan ja Naantalin lisäksi Porvoon edellä ovat ainoastaan Suomen suurimmat kaupungit. Tutkimuksen mukaan Porvoon erityisiksi vahvuuksiksi koetaan sijainti ja viihtyisä sekä lapsille sopiva asuin- ja kasvuympäristö. 4

6 Kilpailukyky Porvoon seutukunta on ollut vuosina 2011 ja 2012 Suomen kilpailukykyisin kilpailukykyindeksillä mitattuna. Indeksi perustuu kuuden muuttujan sijalukukeskiarvoon. Muuttujat ovat: työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutusaste, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Porvoossa työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat Suomen korkeimmat. Kärkiluokkaa ovat myös työllisyys- ja koulutusaste. (Satamittari, 2012.) Elinkeinorakenne, työpaikat ja työvoima Kaupunki tarvitsee asukkaiden lisäksi myös kilpailukykyisiä yrityksiä, jotka luovat asukkaille työpaikkoja, tuloja ja palveluita sekä verotuloja kaupungille. Tilastokeskuksen mukaan Porvooseen on viime vuosina perustettu enemmän yrityksiä kuin lopetettu. Viime vuosina yritysten lukumäärä on nettomääräisesti kasvanut n. 140 kpl/vuosi (Posintra). Kuviossa 1 on kuvattu perustettujen ja toimintansa lopettaneiden yritysten määrä vuosina Perustetut ja toimintansa lopettaneet yritykset Perustetut yritykset Toimintansa lopettaneet yritykset KUVIO 1. Perustetut ja toimintansa lopettaneet yritykset Porvoossa Yritysrakenne Porvoossa on yritysten koon näkökulmasta polarisoitunut. Porvoon alueella toimii muutama suuri yritys ja muutamia keskisuuria, mutta suurin osa kaupungissa toimivista yrityksistä (86 %) on enintään neljän hengen yrityksiä. Pääosa Porvoon yrityksistä ja työvoimasta toimii palvelualoilla. Teollisuus tarjoaa Porvoossa kuitenkin enemmän työpaikkoja kuin Suomessa keskimäärin. Teollisuuden näkökulmasta katsottuna Porvoo on merkittävä cleantech eli ympäristöliiketoiminnan keskus. Ympäristöliiketoiminnassa on kyse luonnonvaroja ja energiaa säästävästä liiketoiminnasta. Alueella toimii maan 3. suurin cleantech-yritys Neste Oil. Lisäksi porvoolaisia cleantech-yrityksiä ovat esimerkiksi sähköteknisiä tarvikkeita ja järjestelmiä valmistava Ensto ja öljynkeräysratkaisuja tarjoava Lamor Corporation. 5

7 Kuviossa 2 on kuvattu Porvoon alueella 20 suurinta yritystä henkilömäärän mukaan. Neste Oil tarjoaa alueella eniten työpaikkoja. Vuonna 2012 Neste Oilin henkilöstömäärä Porvoossa oli n , joka sisältää myös Neste Jacobsin henkilöstömäärän. Neste Oil (konserni), 2000 Borealis Polymers, 962 Ensto (konserni), 430 Norpe (konserni), 414 Varuboden-Osla, 300 Bilfinger Industrial Services Finland, 299 Bookwell, 120 Porvoon Kirjakeskus, 110 Eino Korhonen, 110 Porvoon Liikenne, 110 Porvoon Energia (konserni), 102 LähiTapiola Uusimaa, 95 Styrochem Finland, 94 Lamor Corporation (konserni), 90 Ashland Finland, 70 Kulta-ajan Koti / Jarmo M. Mulari Oy, 70 Tom Allen Oy, 69 Uudenmaan Erikoispuhdistus, 67 Porvoon Vaskisepät, 60 Porvoon Osuuspankki, Kuvio 2. Porvoon alueella toimivat henkilömääräisesti suurimmat yritykset (Uusimaa, 2013 ja yritykset, 2014) Vuoden 2011 lopussa työpaikkojen määrä Porvoossa oli Työllisen työvoiman määrä Porvoossa oli samanaikaisesti Työllisten osuus Porvoossa on 64,7 % väestöstä, kun se koko maassa on 60,7 % (Tilastokeskus, 2012). Kuvio 3 näyttää työllisen työvoiman jakaantumisen toimialoittain vuonna 2011 (Tilastokeskuksen uudet tilastot valmistuvat syksyllä 2014). Teollisuus, 3899 Terveys- ja sosiaalipalvelut, 3181 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus, 2902 Rakentaminen, 1800 Koulutus, 1674 Kuljetus ja varastointi, 1347 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, 1290 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, 1180 Julkinen hallinto ja maanpuolustus, 1105 Majoitus- ja ravitsemustoiminta, 884 Informaatio ja viestintä, 689 Muu palvelutoiminta, 680 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, 440 Taiteet, viihde ja virkistys, 353 Maatalous, metsätalous ja kalatalous, 320 Toimiala tuntematon, 247 Kiinteistöalan toiminta, 188 Sähkö-. Kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, 172 Vesi- ja jätehuolto, muu ympäristön puhtaanapito, 112 Kaivostoiminta ja louhinta, 13 Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, 12 Kotitalouksien toiminta työnantajina, Kuvio 3. Työllisen työvoiman jakaantuminen toimialoittain Porvoossa (Tilastokeskus, 2012) 6

8 Pendelöinti Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä on kasvanut tasaisesti (kuvio 4). Vuoden 2011 lopussa Porvoosta pendelöi pääkaupunkiseudulle n työssäkäyvää ja Porvooseen puolestaan pendelöi pääkaupunkiseudulta n työssäkäyvää (HSY). Kaikkiaan Porvoosta käy muissa kunnissa työssä noin henkilöä ja muista kunnista tulee Porvooseen työhön noin henkilöä (kuvio 5). Porvoon työpaikkaomavaraisuus on 90,3 % Henkilöiden pendelöinti Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä Porvoosta pääkaupunkiseudulle Pääkaupunkiseudulta Porvooseen Kuvio 4. Pendelöinti Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä Pendelöijien määrä Porvooseen ja Porvoosta Porvoosta muualle, kaikki Muualta Porvooseen, kaikki Kuvio 5. Pendelöinti Porvooseen ja Porvoosta, kaikki

9 Peruspalvelut Porvoossa peruspalvelut ovat kunnossa. Peruspalveluissa on tehty viime vuosina useita merkittäviä ja pysyviä rakennemuutoksia sekä priorisointeja, joiden ansiosta peruspalveluiden palvelutaso on pystytty säilyttämään hyvänä taloustaantumasta huolimatta. Tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan palveluihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Erityisesti arvostetaan osaavaa ja työhönsä motivoitunutta henkilökuntaa. Henkilöstön saatavuus peruspalveluihin on pystytty turvaamaan hyvin. Joidenkin palveluiden riittävässä saatavuudessa on asukkaiden kokemuksen mukaan kuitenkin alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja. Väestöryhmittäisten erojen kaventamiseen palvelujen saannissa kiinnitetään kuluvalla strategiakaudella erityistä huomiota. Palveluiden saatavuuden ja laadun edelleen parantamiseen liittyviä hankkeita on vireillä runsaasti niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin koulutus-, varhaiskasvatus- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa. Hyvinvoinnin alueellisten erojen kaventamiseen on yhdeksi toimenpiteeksi nostettu työllisyys. Kuntien rooli työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa on viime vuosina kasvanut. Porvoossa on keväällä 2014 aloitettu työllisyysohjelman laadinta yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Matkailu Porvoon matkailun kärkituotteita ovat Vanha Porvoo, valtakunnallisesti vetovoimaiset nähtävyydet ja museot, ravintola- ja kahvilaelämykset, saaristo ja veneily sekä kokous- ja ryhmämatkailu. Vapaa-ajanasutus sekä kokous- ja ryhmämatkailu vaikuttavat laajasti myös saaristossa ja maaseudulla, missä sijaitsee useita yksityisiä alan yrityksiä. Vuonna 2012 avautunut Kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehdas tuo kaupunkiin kokous-, tapahtuma- ja kulttuurimatkailijoita. Taidetehtaan matkailuvetovoiman kehittyminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Merkittäviä matkailijaryhmiä Porvoossa ovat vapaa-ajan päiväkävijät ja majoitusliikkeissä yöpyvät matkailijat, kokous- ja ryhmämatka-asiakkaat, veneilijät, omissa vapaa-ajan asunnoissa sekä tuttujen ja sukulaisten luona yöpyvät matkailijat. Porvoon matkailijamääriin, matkailutuloon sekä matkailijoiden monipuoliseen kansallisuuksien määrään vaikuttaa merkittävästi pääkaupunkiseudun läheisyys. Esimerkiksi aasialaisten ja venäläisten matkailukysyntä sekä luksusristeily Helsingissä vaikuttavat Porvoon kansainväliseen matkailukysyntään. Matkailualan kasvun tulisi jatkossakin perustua monipuolisuteen ja yrittäjälähtöisen liiketoiminnan kehittymiseen ja tehokkaaseen verkottumiseen eri palvelutuottajien välillä. Matkailuelinkeino on Porvoolle tärkeä tulonlähde ja työllistäjä ja matkailun kerrannaisvaikutukset ovat myös merkittäviä. Matkailuelinkeinon alueellisten vaikutusten ja kehittymisen seurantaan tulee kehittää mahdollisimman luotettava ja helposti seurattava mittaristo niin, että se kattaisi paitsi Porvoon myös koko itäisen Uudenmaan alueen. Kaupungin imago Itä-Uudenmaan elinvoimatutkimuksen (Posintra, 2013) mukaan Porvoon imagon arvosana on 3,6 (1 5). Imagoa kysyttiin itäuusmaalaisten kuntien asukkailta, tulo- ja poismuuttajilta ja potentiaalisilta asukkailta. Porvoo sai itäuusmaalaisista kunnista parhaimmat arviot myös yritysalueena, arvosanan 3,3. 8

10 Numeerisilla mittareilla mitattuna Porvoon kaupunki näyttäytyy kilpailukykyisenä alueena. Elinkeinopoliittinen mittaristo -raportin (Suomen Yrittäjät, 2013) mukaan, Porvoo sai parhaimmat arvioit koulutuksesta ja osaamisesta. Heikoimmaksi puolestaan arvioitiin hankinta-asiat ja päätöksenteon yrityslähtöisyys. SWOT Toimintaympäristön analyysi toteutettiin SWOT-analyysilla, jota työstettiin sekä työryhmässä että asiantuntijaraadissa. VAHVUUDET - Sijainti pääkaupunkiseudun markkina-alueella - Sijainti Pietari Helsinki -väylän varrella - Kansainvälinen lentokenttä ja satamat lähellä - Viihtyisä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö - Peruspalvelut kunnossa - Elävä kaksikielisyys - Korkea työpaikkaomavaraisuus ja suotuisa ikärakenne - Kilpilahden klusteri - Ympäristöliiketoiminta (eli cleantech) - Kulttuurialan toimijoiden keskittymä - Positiivinen matkailukaupungin maine - Saaristo ja vapaa-aika-asutus - Vanha Porvoo - Ammattikorkeakoulujen opetus (Laurea ja Haaga-Helia) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - Toisen asteen ammatillinen opetus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi MAHDOLLISUUDET - Edellytykset uudenlaiselle kaupunkiasumiselle ja - kulttuurille: - Länsiranta - Skaftkärr - Hattula ja asemanseutu - Uudenlaiset (etä)työmahdollisuudet - Pendelöivät työntekijät uusina asukkaina ja työvoimareservinä - Asiantuntijatyö - Kansainvälistyminen - Omaleimaisen kaupallisen tarjonnan lisäys - Saariston kehittyvät ja monipuolistuvat elinkeinomahdollisuudet - Tolkkisten satama-alue - Kuninkaanportin laajentaminen - Kilpilahden kehitysmahdollisuudet - Ympäristöliiketoiminnan (eli cleantechin) laajentumismahdollisuudet - Porvoon ja ympäristökuntien yhteistoiminta HEIKKOUDET - Keskisuurten yritysten suhteellisen pieni osuus - Pienten yritysten kasvuhaluttomuus - Kaupungin ja Posintran roolit epäselvät - Positiivisista asioista ja tuloksista viestiminen (eri toimijat tuntevat, että viestintä on negatiivista) - Torin ympäristön ilme ja kaupallinen tilanne - Raideliikenteen puuttuminen - Julkisen liikenteen maksut, reitit ja aikataulut - Erikoisosaamisen puute UHAT - Osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessa - Koulutustarjonnan väheneminen - Toisen asteen koulutuksen tiloista ei synny ratkaisuja - Päätösvallan siirtyminen ulkopuolelle - Jääminen liikenteellisesti eristyksiin - Ostovoiman valuminen pois kaupungista - Palveluiden heikentyminen talouden heikentyessä - Kuppikuntaisuus 9

11 4 Tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Elinkeino- ja kilpailukykyohjelmaan valittiin kaupunkistrategiasta toimintaympäristön analyysin perusteella neljä tavoitetta: 1. Kaupungin väkiluku kasvaa 2. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan 3. Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään 4. Kaupungin ympäristötavoitteilla luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Jokaiselle tavoitteelle on määritelty useita menestystekijöitä. Lisäksi jokaiselle menestystekijälle on määritelty toimenpiteitä, jotka ovat vastuutettu. Kaupungin väkiluku kasvaa Uusia asukkaita, matkailijoita ja myös yrityksiä houkutellaan kaupunkiin aktiivisella kaupunkimarkkinoinnilla. Markkinoinnissa Porvoon mainetta vahvistetaan viihtyisänä, kaksikielisenä ja monipuolisia palveluita tarjoavana kaupunkina. Siksi asuinympäristön viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja vetovoimaisuuteen tullaan edelleen kiinnittämään huomiota. Työikäisen väestön saaminen asumaan Porvooseen vaatii mm. sitä, että heille tulee olla tarjolla hyvät peruspalvelut, erilaisia asumisvaihtoehtoja ja mahdollisuus monipuoliseen vapaa-ajan harrastamiseen. Asukkaat tarvitsevat myös monipuolisia kaupan palveluita, ja siksi niiden sekä kauppojen kasvumahdollisuuksien kehittäminen tulee turvata. Työpaikkatarjonnan monipuolisuuteen voidaan vaikuttaa suurelta osin maanhankinnalla ja kaavoituksella. Tavoite: Kaupungin väkiluku kasvaa Menestystekijä Toimenpide Vastuu Tarjotaan erityyppisiä asumismahdollisuuksia Viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen asuinympäristö Edistetään kohtuuhintaista asuntotuotantoa Lisätään keskusta-asumista ja kehitetään uusia paikoitusmalleja Panostetaan kevyen liikenteen väyliin ja ympäristöön Kuntatekniikka Parannetaan julkisen ympäristön laatua Kuntatekniikka Kehitetään suunnitelmallisesti kyläasumista Toimialat yhdessä 10

12 Kaupalliset ja julkiset palvelut kunnossa Monipuolinen ja kiinnostava työpaikkatarjonta Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Kaupunkimarkkinointi Kehitetään keskustakortteleita yhteistyössä kiinteistön omistajien kanssa Turvataan kaavoituksella kaupalle riittävät kasvumahdollisuudet Kehitetään erityyppisiä kaupan alueita: Keskusta/Länsiranta, Kuninkaanportti ja Tarmola Mahdollistetaan lähikauppapalvelut asuntoalueilla Ylläpidetään ja kehitetään peruspalveluiden toimivuutta ja taloudellisuutta Ylläpidetään ja kehitetään kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita Panostetaan maanhankintaan ja kasvatetaan kaavareserviä Kaavoitetaan monipuolisia työpaikka-alueita Vastataan yritysten uudistustarpeisiin kaavoituksen avulla Kehitetään Kilpilahti-Nybyn aluetta monipuoliseksi teollisuusalueeksi Kehitetään matkailualan yrittäjien tuotteita, markkinointia ja verkostoitumista Houkutellaan uusia asukkaita ja yrityksiä aktiivisella markkinoinnilla Toteutetaan positiivista ja näkyvää kaupunkibrändiä ja viestintää Hyödynnetään Porvoon positiivista matkailuimagoa kaupunkimarkkinoinnissa, kiinteistön omistajat, yritykset Toimialat Maapolitiikka, kaupunkisuunnittelu Maapolitiikka, kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Matkailu ja markkinointi Matkailu ja markkinointi yhdessä viestintäryhmän kanssa Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Työvoiman saamiseksi Porvooseen kiinnitetään huomiota koulutustarjontaan sekä sen ennakointiin ja tarkoituksenmukaisuuteen. Täällä jo opiskelevat pyritään saamaan jäämään asumaan Porvooseen markkinoinnin ja työssäoppimispaikkojen avulla. Osaavaan työvoiman saatavuuden turvaamiseen käy myös edellisen tavoitteen toimenpiteet. Kun varmistamme hyvät ja monipuoliset asumisolosuhteet esimerkiksi lapsiperheille, saamme todennäköisemmin myös osaavaa työvoimaan kaupunkiin. Tavoite: Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Menestystekijä Toimenpide Vastuu Koulutustarjonnan ennakointi, laajuus ja tarkoituksenmukaisuus Lisätään vuoropuhelua yrityselämän, kuntasektorin ja oppilaitosten välillä, tavoitteena, että oppilaitosten koulutustarjonta vastaa yritysten tarpeita Selvitetään kansainvälisen koulun perustamismahdollisuutta Varmistetaan toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen säilyminen kaupungissa Tiivistetään oppilaanohjaajien ja yritysten vuoropuhelua Edistetään yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä Oppilaitokset, Posintra Kaupungin johtoryhmä Kaupungin johtoryhmä Sivistystoimi, yritykset Posintra, oppilaitokset, TEtoimisto, yrittäjäjärjestöt 11

13 Yleis- ja täsmämarkkinointi opiskelijoille Työikäisen väestöpohjan kasvun turvaaminen Markkinoidaan Porvoota hyvänä opiskelu-, asuin- ja työpaikkakaupunkina Tarjotaan työssäoppimispaikkoja (työharjoittelu) kaupungin omissa yksiköissä ja yrityksissä Toimenpiteet kuvattu aiemmin (ks. Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi) Tehdään täsmämarkkinointia työikäisille ja lapsiperheille Matkailu ja markkinointi, oppilaitokset Toimialat, rekrytointiyksikkö, yritykset ja oppilaitokset Matkailu ja markkinointi Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään Toimivan vuoropuhelun ja myönteisen yritysilmapiirin lisäämiseksi järjestetään eri osapuolille yhteisiä tilaisuuksia säännöllisesti. Heitä pyydetään myös mukaan elinkeinoelämään liittyvien töiden valmisteluihin. Kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan edesauttamaan myönteisen ilmapiirin kehittymistä. Ilmapiirin nostamiseen tarvitaan kaikkien kaupungin asukkaiden ja yritysten panosta. Porvoon kaupunki edistää yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukykyä luomalla toimintaympäristön, jossa yritykset voivat kasvaa ja kehittyä. Kaupunki tuottaa erilaisten yritysten tarpeita vastaavia yritystontteja ja luo kaavoituksella monipuolisia asumismahdollisuuksia kaupungin asukkaille, alueen työvoimalle sekä yrityksille. Yritysten syntymistä ja kehittymistä tuetaan erilaisilla neuvontapalveluilla ja kehittämishankkeilla. Tavoite: Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään Menestystekijä Toimenpide Vastuu Toimiva vuoropuhelu ja myönteinen yritysilmapiiri Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta Nykyisten alueiden kehitysmahdollisuudet Järjestetään säännöllisesti yhteisiä tilaisuuksia yrittäjäjärjestöjen edustajien kanssa, 2 krt vuodessa Tarjotaan osallistumismahdollisuuksia valmistelutyöhön Edistetään aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä Lisätään kansallista ja kansainvälistä benchmarking-toimintaa Edistetään yritysten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista Lisätään aktiivista tiedottamista kaavoitusasioista Kaavoitetaan monipuolisia työpaikka-alueita Kehitetään Kilpilahti-Nybyn aluetta monipuoliseksi teollisuusalueeksi Panostetaan maanhankintaan ja kasvatetaan kaavareserviä Vastataan yritysten uudistustarpeisiin kaavoituksen avulla Kehitetään keskustaa kokonaisvaltaisesti kävelypainotteinen keskusta ja keskusta-asumisen lisääminen Kehitetään Länsirantaa keskusta-alueena Kehitetään eri yritysalueita niiden vahvuuksien ja profiilien pohjalta Toimialat, Posintra, yrittäjäjärjestöt, yritykset Toimialat Toimialat, Posintra, yrittäjäjärjestöt, yritykset, oppilaitokset Toimialat, Posintra Posintra, yrittäjäjärjestöt, yritykset Kaupunkisuunnittelu, yrittäjäjärjestöt Kaupunkisuunnittelu Maapolitiikka Kaupunkisuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, yrittäjäjärjestöt, yritykset 12

14 Neuvonta- ja kehittämispalvelut Kehitetään yritysten valmiuksia vastata julkisiin tarjouspyyntöihin Annetaan yrityksille tietoa kaavoitusprosessista ja sen vaikutuksista yritysten kehittämiseen Lisätään yrityksille tarjottavia kehityspalveluita Kootaan yrityksille tarjottavat palvelut yhteen ja tiedotetaan niistä Toteutetaan yritystoimintaa kehittäviä ja lisääviä hankkeita Luodaan verkostoja ja klustereita houkuttelemaan uusia yrityksiä Kehitetään mentorointipalveluita Tarjotaan yrityksille räätälöityä koulutusta Posintra, kaupunki, yrittäjäjärjestöt Kaupunkisuunnittelu Posintra Oppilaitokset Kaupungin ympäristötavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Porvoon kaupunki sitoutuu strategian mukaisesti edistämään ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Kaupunki pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöliiketoiminnan kasvuedellytyksiä kehitetään edelleen osana sähköisen talotekniikan kehittämishanketta. Tavoite: Kaupungin ympäristötavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Menestystekijä Toimenpide Vastuu Yhteinen kokonaisnäkemys ympäristöliiketoiminnan kehittämisestä Edelläkävijyys hiilineutraalin asumisen kaupunkina Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Teollisten symbioosien vahvistaminen Järjestetään säännöllisiä tilaisuuksia yritysten kokemien ympäristöliiketoimintamahdollisuuksien ympärillä (esim. teolliset symbioosit, päästötön liikenne, arktinen meri, energiatehokas asuminen) kaupungin ja yritysten välisen vuorovaikutuksen syntymiseksi Hyödynnetään innovatiivisia hankintoja ja kehitetään tähän liittyvää osto-osaamista Ohjataan uusien alueiden rakentajia tontinluovutusehdoilla toteuttamaan uusia energiatehokkaita asumisen ratkaisuja Kehitetään Skaftkärrin alueesta energiatehokkaan asumisen pilotti- ja kehitysympäristö Kytkeydytään Pohjoisen kasvukäytävän (Oslo Pietari) kehittämiseen Osallistutaan kehittämis- ja yhteistyöfoorumeihin ja -hankkeisiin Haetaan resurssitehokkuutta ja uusia toimintoja täydentämään nykyistä elinkeinorakennetta yhdessä alueen johtavien yritysten kanssa, Posintra Toimialat, Posintra, Posintra Posintra Kaupunki, Posintra, yritykset, Posintra, yritykset 13

15 5 Toimijat ja roolit on osa konsernihallintoa ja kaupunkikehityksestä vastaa apulaiskaupunginjohtaja. jakaantuu neljään yksikköön: elinkeinoasioihin, maapolitiikkaan, kaupunkisuunnitteluun ja kuntatekniikkaan. Matkailu- ja markkinointi kuuluu elinkeinoasioihin. Elinkeinoasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä kehitysyhtiön kanssa, jolta kaupunki ostaa neuvontaja kehittämispalveluita. apulaiskaupunginjohtaja elinkeinoasiat maapolitiikka kaupunkisuunnittelu kuntatekniikka matkailu- ja markkinointi KUVIO 6. Kaupunkikehityksen organisaatio Porvoon kaupungin rooli elinkeino- ja kilpailukykypolitiikassa on strateginen. ei siten aina itse toteuta elinkeino- ja kilpailukykyyn liittyviä kehittämishankkeita. Toteuttamisvastuu voi olla eri toimijoilla. Elinkeinon kehittämisessä toimimme tilaaja tuottaja -mallin pohjalta, jolloin strateginen ohjaus, suunnittelu ja tilaajatehtävät ovat kaupungin käsissä, ja toteutus alan hyvin tuntevilla asiantuntijaorganisaatioilla. Kaupungin rooli on tunnistaa kehityksen kannalta tärkeitä tulevaisuuden trendejä ja kehityskulkuja sekä määritellä niiden avulla elinkeinopolitiikan suunta. Lisäksi kaupunki pitää yllä aktiivista vuoropuhelua yritysten, elinkeinoelämän järjestöjen, oppilaitosten, rahoittajien ja muiden kehittämistyöhön osallistuvien ja vaikuttavien tahojen kanssa. 14

16 Kaupunki vastaa kaavoituksesta, kunnallistekniikan rakentamisesta sekä tonttien luovuttamisesta siten, että tonttitarjonta on yritysten käyttötarkoitusten ja laatuvaatimusten mukaista. Kaupungin eri toimialojen vastuulla on tarjota palvelunsa houkuttelevasti ja kilpailukykyisesti. Tällä varmistetaan asukasmäärän positiivinen kehitys ja vaikutetaan myönteisesti työvoiman saatavuuteen. Kaupunkikehityksen yksiköiden yhteistyönä laaditaan maankäytön toteuttamisohjelma (MATO). Ohjelman tarkoitus on ohjata maankäytön toteuttamisketjua maan hankinnan, kaavoituksen, kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen kautta tonttien luovutukseen. Ohjelmassa käsitellään asuntotuotantoa, siihen liittyvää palvelurakentamista, työpaikkarakentamista sekä kunnallistekniikan rakentamista. Ohjelman avulla turvataan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus sekä arvioidaan asetettujen tavoitteiden taloudelliset toteutumisedellytykset. Maankäytön toteuttamisohjelma laaditaan ensi vaiheessa vuosille Elinkeinoasiat Elinkeinoasiat-yksikkö vastaa elinkeinopolitiikan päätöksentekoa tukevista sisäisistä palveluista ja koordinoi elinkeinoelämän neuvonta-, kehittämis- ja asiantuntijapalvelujen hankintaa. Yksikön tehtäviin kuuluvat myös matkailuasiat, kaupunkimarkkinointi ja asuntoasiat. Neuvonta- ja kehittämispalveluiden osalta laaditaan kehitysyhtiö Posintran kanssa puitesopimus vuosille sekä vuosittainen palvelusopimus. Vuosittainen panos kehitysyhtiölle on euroa. Tämän lisäksi varataan vuosittain kaupunkikehityksen johdon talousarvioon määräraha muiden kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksia varten. Matkailu- ja markkinointi Matkailu- ja markkinointiyksikkö vastaa kaupunki- ja matkailumarkkinoinnista, neuvontapalveluista ja osaltaan matkailuelinkeinon kehittämisestä. Kaupunkimarkkinointi käsittää mm. asumisen, tonttien ja kuntarekrytoinnin markkinoinnin. Lisäksi yksikkö suunnittelee ja toteuttaa Kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehtaan markkinointia. Maapolitiikka Maapolitiikkayksikkö vastaa siitä, että kaupungilla on riittävästi maata omistuksessaan, jotta kaupunkia voidaan kehittää tasapainoisesti. Kaupunki perusti maanhankinnan tueksi v maanhankintarahaston. Talousarviossa on vuosittain 1 miljoona euroa maan hankintaan. Asuintonttien markkinointia tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupunkimarkkinoinnin kanssa. Tähän tarkoitukseen budjetoidaan vuosittain tarvittava määräraha. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnitteluyksikkö huolehtii yleiskaavojen ja yksityiskohtaisten kaavojen laadinnasta kaupungin alueella. Kaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehittymistä, rakentamisen määrää, kaupunkikuvaa sekä katujen ja puistojen tarkkaa sijaintia. Yksikkö tekee suurimman osan asema- ja yleiskaavoista omana työnä. Yksityisten omistamilla alueilla asemakaavat tehdään yhteistyössä maanomistajan palkkaaman konsultin kanssa. Kaavatyöhön liittyy runsaasti erilaisia selvitystarpeita. Selvitykset tehdään suurimmaksi osaksi konsulttityönä, ja niitä varten varataan tarvittava määräraha. 15

17 Kuntatekniikka Kuntatekniikka vastaa katujen ja yleisten alueiden rakentamisesta, rakennuttamisesta sekä kunnossapidosta. Kuntatekniikan tehtäväalueeseen kuuluu kaupungin pysäköinti- ja liikennejärjestelyt, joukkoliikennejärjestelyt, venesatamatoiminta, pilaantuneiden maiden puhdistaminen sekä varikkotoiminnan hoito. Kuntatekniikka tekee kaavoitusprosessissa yhteistyötä kaupunkisuunnittelun kanssa. Kaupungin keskusta-alueen vetovoimaisuuden parantamiseen, elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyttämiseen teollisuusalueilla ja katu- ja viheralueiden kunnossapitoon varataan määräraha. Asiantuntijat ja kumppanit Elinkeinoelämän vaatimukset ovat nykyisin niin erikoistuneet, ettei yksittäisellä kehittämistoimijalla voi olla organisaatiossaan kaikkea tarvittavaa osaamista, vaan se on hankittava verkostoja hyödyntäen sieltä, missä parasta mahdollista osaamista on tarjolla. Erityisasemassa yhteistyökumppaneiden joukossa on kehitysyhtiö, joka palvelutuotannon toimintamallillaan täytyy pystyä tarjoamaan osaamista laajalta yritysneuvonnan alueelta (alkavien ja toimivien yritysten neuvonta, seudullinen yrityspalvelu, tontti- ja toimitilakoordinointi, yritysrekisterit), aluekehityksen osaamista sekä energiatehokkuuden kehittämisen hallintaa. Tämän lisäksi aktiivinen toteuttamisvastuu ja kumppanirooli voi olla hankekohtaisesti muilla tahoilla. Kumppanuuden tunnusmerkkinä pidetään tässä yhteydessä organisaation omaa intressiä panostaa myös omia resursseja kehittämishankkeen tai vastaavan ponnistuksen eteenpäin viemiseksi. Tällaisia tahoja voi esimerkiksi olla: ammattikorkeakoulut ja yliopistot (esimerkiksi Haaga-Helia, Laurea, Arcada, Aaltoyliopisto) toisen asteen oppilaitokset (Amisto, Inveon, Point College, Edupoli, Prakticum) kaupungin toimialat, liikelaitokset ja yhtiöt muut asiantuntijaorganisaatiot ja yritykset. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi: maakunnan muut kunnat maakuntaliitto valtion viranomaiset (esimerkiksi ELY-keskus, lääninhallinto, ministeriöt) rahoittajat (esimerkiksi Finnvera, TEKES, Sitra). Sidosryhmät Kaupungin elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehittämisessä on myös lukuisa joukko muita sidosryhmiä, joiden kanssa ylläpidetään jatkuvaa vuoropuhelua. Se voi olla joko teemakohtaista tai säännönmukaista. Vuoropuhelun avulla kaupunki saa tärkeää tietoa sidosryhmien tarpeista ja tavoitteista. Vuoropuhelulla rakennetaan myös keskinäistä luottamusta. Keskeisiä sidosryhmiä ovat elinkeinoelämän järjestöt (esimerkiksi yrittäjäjärjestöt, Kauppakamari), muut etujärjestöt, oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat sekä yritykset. 16

18 6 Elinkeino- ja kilpailukykyohjelman seuranta ja ohjaus Seuranta ja raportointi Elinkeinoelämän kehittämisen vuosittaisten toimenpiteiden tavoitteenasettelu, suunnittelu, kehittäminen ja päivitys tapahtuvat vuorovaikutteisessa vuosikellotyyppisessä prosessissa, yhteistyöfoorumissa. Yhteistyöfoorumin keskeisiä osapuolia ovat Porvoon kaupunki neuvonta- ja kehittämispalvelujen ostajana, palvelusopimusta toteuttava kehitysyhtiö Posintra sekä yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Siltä osin kun käsitellään seudullisia hankkeita, osapuolina ovat myös Itä- Uudenmaan muut kunnat. Vuosittainen prosessi alkaa kaupungin elinkeinopoliittisista tavoitteista, joita käydään läpi kevään foorumissa. Silloin myös tarkastellaan edellisen vuoden toiminnan tulokset. Tämän jälkeen alkaa tulevan vuoden palvelusopimuksen valmistelu, jonka luonnosta kaupungissa käsitellään elosyyskuussa. Syksyn foorumissa käydään läpi väliraporttia kuluvan vuoden toiminnasta, sekä sovitaan tulevan vuoden palvelusopimuksen sisällöstä ja operatiivisista toimista, niiden mittaamisesta ja seurannasta. Foorumit järjestetään vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa avoimen tiedonkulun turvaamiseksi ja sitoutumisen vahvistamiseksi. Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä kehitysyhtiö Posintra kutsuvat alueen matkailutoimijat ja yhteistyökumppanit koolle. Vuosittain 2 3 kertaa toteutettavien matkailun ammattilaistapaamisten tavoitteen on innovoida uutta, jakaa tietoa ja keskustella alan kehittämisestä. 17

19 Ohjelman toteutus ja seuranta Porvoon kaupunki Kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet Palvelusopimuksen käsittely SYYSKUU Palvelusopimuksen hyväksyntä SYYSKUU Yhteistyöfoorumi FOORUMI Kärkihanketarkastelu, palaute, tilinpäätös ja raportointi HUHTIKUU FOORUMI Väliraportointi, palaute, LOKAKUU Kehitysyhtiö Porvoon kaupungin linjausten käsittely TOUKOKUU Ehdotus palvelusopimukseksi ELOKUU Operatiivinen toiminta Aineistoa maakunnan suunnitteluprosesseihin KESÄKUU Maakunnallinen suunnittelu Uudenmaan liitto / ELY-keskus KUVIO 5. Ohjelman toteutumisen seuranta ja toteutus Palvelujen sisältö Kehitysyhtiöltä ostettavat elinkeinoelämän neuvonta-, asiantuntija- ja kehittämispalvelut jakaantuvat kolmeen ryhmään: Yritysneuvonta alkavien ja toimivien yritysten neuvonta seudulliset yrityspalvelut tontti- ja toimitilakoordinointi yritysrekisteri Aluekehitys kehittämishankkeet yhteistyöfoorumi alueellinen edunvalvonta Energiatehokkuus toimivien yritysten energianeuvonta asumisen energiatehokkuuden kehittäminen kokeilu- ja kehittämisympäristöt Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty palvelujen tuottamisen toimintamalli, jossa on määritelty palvelun aihe, tilaaja, tuottaja ja toimintalogiikka. 18

20 Liite: Yritysneuvonnan, aluekehityksen ja energiatehokkuuden palvelujen tuotannon toimintamalli Yritysneuvonta Tilaaja Tuottaja Toimintamalli Alkavien yrittäjien neuvonta Toimivien yrittäjien neuvonta Seudulliset yrityspalvelut Tontti- ja toimitilakoordinointi Porvoon kaupunki Uudenmaan ELY-keskus Finnvera Oyj Posintra Tuottaja vastaa neuvontapalveluiden tarjoamisesta alkaville yrityksille ja vastaa tilaajakuntien alueella perustettavaksi esitettävien uusien yritysten starttiraha- sekä Finnvera -lausuntojen laadinnasta. Toiminta on ISO laatujärjestelmän mukainen neuvontaprosessi. Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja antaa maksutonta neuvontapalvelua toimialueelleen rekisteröityneille toimiville yrityksille ja ohjaa näitä tarvittaessa tapauskohtaisen harkinnan perusteella parhaan mahdollisen asiantuntijan palveluihin. Toiminnan tavoitteena on löytää ja palvella alueen kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä. Porvoon kaupunki, Loviisan kaupunki, Lapinjärven kunta, Askolan kunta ja Myrskylän kunta sekä työ- ja elinkeinoministeriö Posintra Tuottaja toimii työ- ja elinkeinoministeriön osoittamana seudullisten yrityspalveluiden (SeutuYp) koordinaatio-organisaationa. Alueellisella SeutuYp -toiminnalla taataan neuvontapalveluita tarvitsevien yritysten ja yrittäjäksi aikovien yhden luukun palveluperiaate. SeutuYp -toiminta toteutetaan SeutuYp - sopijaosapuolten muodostaman ohjausryhmän ja tiimin tuella. Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja opastaa asiakkaita toimialueensa yritystontteihin ja toimitiloihin liittyvissä kysymyksissä yritysneuvonnan käytettävissä olevilla resursseilla ja ohjaa tiedustelut eteenpäin oikeille tahoille. Toiminnalle keskeistä on tunnistaa asiakkaan tarpeet ja kuntien palveluprosessit sekä oikean ja riittävän tiedon välittäminen asiakkaalle riittävän nopeasti. Yritysrekisteri Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja ylläpitää ja päivittää tilaajakuntien yritysrekistereitä Aluekehitys Tilaaja Tuottaja Toimintamalli Kehittämishankkeet Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja valmistelee toiminta-alueensa kehittämistarpeita itsensä tai muiden toimijoiden toteutettaviksi kehittämishankkeiksi kulloinkin käytettävissä olevien kansallisten ja/tai kansainvälisten rahoitusinstrumenttien mukaan. Yhteistyöfoorumi Porvoon kaupunki Posintra Kehittämishankkeiden tarvetarkastelu sekä yhteistyöosapuolten tunnistaminen toteutetaan vuosittain keväällä järjestettävässä alueen yhteistyöfoorumissa, jossa säännöllisesti tarkastellaan alueen yhteistä kehittämisen suuntaa. Yhteistyöfoorumiin kutsutaan edustajia mm. alueen kunnista, oppilaitoksista ja yrittäjäjärjestöistä. Tuottaja valmistelee kehittämistarpeita konkreettisiksi hankeehdotuksiksi ja etsii niiden toteutukseen rahoitusta yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Rahoitusesitykset tuodaan kuntiin seuraavan vuoden talousarviokäsittelyyn 19

21 Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Porvoon kaupunki Posintra Yhdessä kuntien kanssa määritetään roolit ja tehtävät seudullisissa, alueellisissa, kansallisissa tai kansainvälisissä yhteistyöryhmissä ja - foorumeissa. Alueellisen edunvalvonnan toimintaympäristötarkastelua tehdään tilaajakuntien kanssa vuosittain. Tilaajakunnat koontuvat säännöllisesti seutuyhteistyöryhmän kokouksiin, joihin myös tuottajan edustaja kutsutaan. Saariston kehittäminen Porvoon kaupunki Posintra, kaupunkikehitys Tuottaja toteuttaa saariston kehittämisyhteistyötä Itä-Uudenmaan saaristotyöryhmän tuella. Saaristotyöryhmä muodostuu tilaajien edustajista ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Tuottaja vastaa saaristotyöryhmän sihteeritoiminnoista. Saaristotyöryhmä edistää ja koordinoi saaristo-ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamista ja järjestää vuosittain saaristoseminaarin. Energiatehokkuus Tilaaja Tuottaja Toimintamalli Toimivien yritysten energianeuvonta Asumisen energiatehokkuuden kehittäminen Kokeilu- ja kehittämisympäristöt Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja antaa henkilöstönsä työpanoksella maksutonta neuvontapalvelua toimialueelleen rekisteröityneille toimiville yrityksille ja ohjaa näitä tarvittaessa tapauskohtaisen harkinnan perusteella parhaan mahdollisen asiantuntijan palveluihin. Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja valmistelee ja toteuttaa verkostoaan hyödyntäen kansallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita, jotka edistävät asumiseen liittyvän energiankäytön tehostamista. Porvoon kaupunki Posintra Energiatehokkaan asumisen kokeilu- ja kehittämisympäristön toimintaa jatketaan ja edelleen kehitetään. Tuottaja toimii living lab - operaattorina, joka motivoi käyttäjiä osallistumaan kokeiluihin ja kehittämistoimintoihin, ylläpitää käyttäjistä ajantasaista tietokantaa ja kehittää palveluprosessejaan. 20

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020

Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 ESITYS / Posintra Oy / 6.5.2015 Posintra Oy:n omistajakunnat: Porvoon ja Loviisan kaupungit Askolan, Myrskylän ja Lapinjärven kunnat Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020 Taustaa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen siten, että toimintaympäristön analyysin

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

YRITYSNEUVONTAPALVELUT POSINTRA /UUSYRITYSKESKUS 2014-2017

YRITYSNEUVONTAPALVELUT POSINTRA /UUSYRITYSKESKUS 2014-2017 YRITYSNEUVONTAPALVELUT POSINTRA /UUSYRITYSKESKUS 2014-2017 Yritysneuvonnan peruspalveluiden esittely Yrityspalvelujohtaja Peter Backman Rahoitusseminaari, Loviisa, 12.3.2014 KEHITYSYHTIÖ POSINTRA OY UUSYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YRITYSNEUVONTAPALVELUT POSINTRA /UUSYRITYSKESKUS 2014-2017

YRITYSNEUVONTAPALVELUT POSINTRA /UUSYRITYSKESKUS 2014-2017 YRITYSNEUVONTAPALVELUT POSINTRA /UUSYRITYSKESKUS 2014-2017 Yritysneuvonnan peruspalveluiden esittely Yrityspalvelujohtaja Peter Backman Kuumat perunat 25.2.2014 KEHITYSYHTIÖ POSINTRA OY UUSYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI

STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI PORVOON KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIA 2014-2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI Kaupunkistrategia kuvaa kaupungin toiminnan ja talouden kehittämisen keskeisimmät suuntaviivat

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI

STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI PORVOON KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIA 2014-2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI Kaupunkistrategia kuvaa kaupungin toiminnan ja talouden kehittämisen keskeisimmät suuntaviivat

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT VAIKUTTAJARAATI 15.5.2013 KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT RYHMÄKESKUSTELUT 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008

PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 1 1 PORVOON YRITTÄJÄT RY:N ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2008 0. Yleistä...2 1. Yleinen elinkeinopolitiikka...2 2. Porvoon elinkeinoilmasto...3 3.

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Keskeisellä paikalla sijaitsevalla kuntakolmikolla on perusta kunnossa mutta myös potentiaalia, jota hyödyntämällä voitaisiin lisätä alueen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot