Porvoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Luonnos

Transkriptio

1 Porvoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Luonnos

2 Sisältö innehåll 1 Johdanto... 2 Kaupungin strategiasta elinkeino- ja kilpailukykyohjelmaan Ohjelman laadinta... 3 Ohjelma laadittiin yhteistyössä Toimintaympäristön nykytila... 4 Sijainti... 4 Väestö ja asuminen... 4 Kilpailukyky... 5 Elinkeinorakenne, työpaikat ja työvoima... 5 Peruspalvelut... 8 Matkailu... 8 Kaupungin imago... 8 SWOT Tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Kaupungin väkiluku kasvaa Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään Kaupungin ympäristötavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Toimijat ja roolit Asiantuntijat ja kumppanit Sidosryhmät Elinkeino- ja kilpailukykyohjelman seuranta ja ohjaus Seuranta ja raportointi Palvelujen sisältö... 18

3 1 Johdanto Elinvoimainen kaupunki tarvitsee uusia asukkaita ja kilpailukykyisiä yrityksiä, joten yritysten hyvinvointi on elinehto kaupungille. Kilpailukykyiset yritykset luovat työpaikkoja, tuloja ja palveluita sekä verotuloja kaupungille. Ne luovat onnistuessaan hyvää imagoa ja parantavat työpaikkaomavaraisuutta. Kilpailukykyisillä yrityksillä on lisäksi mahdollisuus kehittää toimintaansa ympäristöystävällisellä tavalla. Hyvässä maineessa oleva yritystoiminta houkuttelee myös asukkaita kaupunkiin. Kaupungin strategiasta elinkeino- ja kilpailukykyohjelmaan Porvoon kaupungin uusi strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa Strategia ohjaa kaupungin kehittämistä seuraavan neljän vuoden aikana. Strategia tiivistyi neljään päämäärään: kaupungin talouden tervehdyttäminen jatkuu, asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat, asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät ja kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Uusi Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen, huomioiden kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki -päämäärän tavoitteet. Toimintaympäristön analyysin perusteella määritellään kaupungin keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseksi vuosille Kaupungin strategiassa on määritelty kaupungin perustehtävä: Porvoon kaupunki edistää asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan 2

4 2 Ohjelman laadinta Kunnallisen elinkeinopolitiikan tärkein tehtävä on yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen. Uudessa ohjelmassa haluttiin saada näkyviin puhtaasti elinkeino-osuuden lisäksi myös alueen kilpailukyky ja elinvoimaisuus. Näin uusi ohjelma sai nimekseen elinkeino- ja kilpailukykyohjelma. Ohjelma laadittiin yhteistyössä Ohjelman laadintaprosessi kevään 2014 aikana oli hyvin vuorovaikutteinen. Olemme halunneet tämän ohjelman laadinnassa ilmaista uutta tahtotilaa: yhdessä eri osapuolten kanssa voimme rakentaa vielä parempaa kaupunkia asukkaille ja yrityksille. Siksi ohjelmaa valmisteltiin yhdessä yritysten, oppilaitosten ja yrittäjäjärjestöjen edustajien sekä asiasta kiinnostuneiden kanssa. Virkamiehistä ja kehitysyhtiön edustajista koostuva työryhmä valmisteli ohjelmaa ja työsti aineistoa talven ja kevään aikana pidettyihin asiantuntijaraateihin. Työryhmän jäsenet olivat: Fredrick von Schoultz Martin Söderlund Maarit Ståhlberg Outi Leppälä Eero Löytönen Antero Antila Tuija Öberg Päivi Mäkimartti Ulla Poppius Topi Haapanen Christina Sani apulaiskaupunginjohtaja, kaupunkikehitys, työryhmän pj. hallintopäällikkö, kaupunkikehitys kiinteistöpäällikkö, kaupunkikehitys matkailu- ja markkinointipäällikkö, kaupunkikehitys kaupunkisuunnittelupäällikkö, kaupunkikehitys kehityspäällikkö, kaupunkikehitys kehittämispäällikkö, sivistystoimi kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveystoimi toimitusjohtaja, Posintra Oy aluekehitysjohtaja, Posintra Oy ohjelmakoordinaattori, kaupunkikehitys, työryhmän sihteeri Ensimmäinen asiantuntijaraati järjestettiin helmikuussa. Silloin raatilaiset toivat oman näkemyksensä työryhmän SWOT-pohjaan. Maaliskuussa toisessa asiantuntijaraadissa pohdittiin kriittisiä menestystekijöitä, alustavasti toimenpiteitä ja scenejä, joista Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kaupunkikehittämisen dosentti Juha Kostiainen kertoi ensimmäisessä asiantuntijaraadin alustuksessa. Scenet ovat enemmän kuin esimerkiksi asuinalue tai fyysinen rakenne, ne ovat eräänlaisia kuluttamisen tiloja. Scenejä voidaan mahdollisesti käyttää yhtenä työkaluna tämän ohjelmakauden aikana, esim. matkailussa ja markkinoinnissa. 3

5 3 Toimintaympäristön nykytila Sijainti Porvoon maantieteellinen sijainti on erinomainen. Se sijaitsee Etelä-Suomessa, rannikolla, pääkaupunkiseudun läheisyydessä, noin 50 kilometrin päässä Helsingistä itään. Maantieliikenneyhteydet ovat hyvät. Helsinki Pietari -väylä takaa toimivan yhteyden myös Venäjän suuntaan. Porvoossa sijaitsee kaksi satamaa: tonnimäärältään Pohjoismaiden suurin öljysatama, Sköldvikin satama ja Tolkkisten satama. Myös muut rannikon kauppa- ja matkustajasatamat ovat hyvin alueen elinkeinoelämän ulottuvilla. Helsinki-Vantaan lentokenttä on noin puolen tunnin ajomatkan päässä Porvoosta. Työmatkat Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä tehdään yksityisautoilla tai linja-autoilla. Linjaautoliikenteen toimivuus etenkin työmatkailussa nähdään erityisen tärkeänä, koska Porvoosta puuttuu raideliikenne. Työmatkat pääkaupunkiseudulle tai sieltä Porvooseen sujuvat moottoritien ansiosta melko nopeasti. Väestö ja asuminen Porvoon väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Suomen toiseksi vanhin kaupunki on elävästi kaksikielinen, kaupungin asukkaista ruotsinkielisiä on noin 31 %. Porvoossa taloudellinen huoltosuhde (1,17 %) on parempi kuin maassa keskimäärin (1,32 %). (Tilastokeskus, 2012.) Elinvoimainen kaupunki tarvitsee kuitenkin lisää uusia asukkaita. Kaupungin väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti yli hengellä vuoden 1980 jälkeen. Vuosittainen väestönkasvu on ollut 0,3 1,0 prosentin luokkaa, ja väestömäärä on kasvanut keskimäärin 322 henkilöllä vuodessa. Kaupunkiin on muuttanut keskimääräistä enemmän korkeasti koulutettuja, hyvätuloisia ja lapsiperheitä. Tilastokeskuksen mukaan Porvoossa asuukin enemmän korkeakoulutettuja (29,6 %) kuin maassa keskimäärin (28,2 %). Tavoitteena on edelleen houkutella lapsiperheitä asukkaiksi ja siksi Porvooseen pendelöivät työntekijät nähdään mahdollisuutena. Taloustutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Porvooseen voisi ajatella muuttavansa 18 prosenttia suomalaisista. Porvoo on 11. tutkituista 37 kaupungista, kun mitataan kaupunkien kokonaismielikuvaa. Hämeenlinnan ja Naantalin lisäksi Porvoon edellä ovat ainoastaan Suomen suurimmat kaupungit. Tutkimuksen mukaan Porvoon erityisiksi vahvuuksiksi koetaan sijainti ja viihtyisä sekä lapsille sopiva asuin- ja kasvuympäristö. 4

6 Kilpailukyky Porvoon seutukunta on ollut vuosina 2011 ja 2012 Suomen kilpailukykyisin kilpailukykyindeksillä mitattuna. Indeksi perustuu kuuden muuttujan sijalukukeskiarvoon. Muuttujat ovat: työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutusaste, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Porvoossa työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat Suomen korkeimmat. Kärkiluokkaa ovat myös työllisyys- ja koulutusaste. (Satamittari, 2012.) Elinkeinorakenne, työpaikat ja työvoima Kaupunki tarvitsee asukkaiden lisäksi myös kilpailukykyisiä yrityksiä, jotka luovat asukkaille työpaikkoja, tuloja ja palveluita sekä verotuloja kaupungille. Tilastokeskuksen mukaan Porvooseen on viime vuosina perustettu enemmän yrityksiä kuin lopetettu. Viime vuosina yritysten lukumäärä on nettomääräisesti kasvanut n. 140 kpl/vuosi (Posintra). Kuviossa 1 on kuvattu perustettujen ja toimintansa lopettaneiden yritysten määrä vuosina Perustetut ja toimintansa lopettaneet yritykset Perustetut yritykset Toimintansa lopettaneet yritykset KUVIO 1. Perustetut ja toimintansa lopettaneet yritykset Porvoossa Yritysrakenne Porvoossa on yritysten koon näkökulmasta polarisoitunut. Porvoon alueella toimii muutama suuri yritys ja muutamia keskisuuria, mutta suurin osa kaupungissa toimivista yrityksistä (86 %) on enintään neljän hengen yrityksiä. Pääosa Porvoon yrityksistä ja työvoimasta toimii palvelualoilla. Teollisuus tarjoaa Porvoossa kuitenkin enemmän työpaikkoja kuin Suomessa keskimäärin. Teollisuuden näkökulmasta katsottuna Porvoo on merkittävä cleantech eli ympäristöliiketoiminnan keskus. Ympäristöliiketoiminnassa on kyse luonnonvaroja ja energiaa säästävästä liiketoiminnasta. Alueella toimii maan 3. suurin cleantech-yritys Neste Oil. Lisäksi porvoolaisia cleantech-yrityksiä ovat esimerkiksi sähköteknisiä tarvikkeita ja järjestelmiä valmistava Ensto ja öljynkeräysratkaisuja tarjoava Lamor Corporation. 5

7 Kuviossa 2 on kuvattu Porvoon alueella 20 suurinta yritystä henkilömäärän mukaan. Neste Oil tarjoaa alueella eniten työpaikkoja. Vuonna 2012 Neste Oilin henkilöstömäärä Porvoossa oli n , joka sisältää myös Neste Jacobsin henkilöstömäärän. Neste Oil (konserni), 2000 Borealis Polymers, 962 Ensto (konserni), 430 Norpe (konserni), 414 Varuboden-Osla, 300 Bilfinger Industrial Services Finland, 299 Bookwell, 120 Porvoon Kirjakeskus, 110 Eino Korhonen, 110 Porvoon Liikenne, 110 Porvoon Energia (konserni), 102 LähiTapiola Uusimaa, 95 Styrochem Finland, 94 Lamor Corporation (konserni), 90 Ashland Finland, 70 Kulta-ajan Koti / Jarmo M. Mulari Oy, 70 Tom Allen Oy, 69 Uudenmaan Erikoispuhdistus, 67 Porvoon Vaskisepät, 60 Porvoon Osuuspankki, Kuvio 2. Porvoon alueella toimivat henkilömääräisesti suurimmat yritykset (Uusimaa, 2013 ja yritykset, 2014) Vuoden 2011 lopussa työpaikkojen määrä Porvoossa oli Työllisen työvoiman määrä Porvoossa oli samanaikaisesti Työllisten osuus Porvoossa on 64,7 % väestöstä, kun se koko maassa on 60,7 % (Tilastokeskus, 2012). Kuvio 3 näyttää työllisen työvoiman jakaantumisen toimialoittain vuonna 2011 (Tilastokeskuksen uudet tilastot valmistuvat syksyllä 2014). Teollisuus, 3899 Terveys- ja sosiaalipalvelut, 3181 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus, 2902 Rakentaminen, 1800 Koulutus, 1674 Kuljetus ja varastointi, 1347 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, 1290 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, 1180 Julkinen hallinto ja maanpuolustus, 1105 Majoitus- ja ravitsemustoiminta, 884 Informaatio ja viestintä, 689 Muu palvelutoiminta, 680 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, 440 Taiteet, viihde ja virkistys, 353 Maatalous, metsätalous ja kalatalous, 320 Toimiala tuntematon, 247 Kiinteistöalan toiminta, 188 Sähkö-. Kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, 172 Vesi- ja jätehuolto, muu ympäristön puhtaanapito, 112 Kaivostoiminta ja louhinta, 13 Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, 12 Kotitalouksien toiminta työnantajina, Kuvio 3. Työllisen työvoiman jakaantuminen toimialoittain Porvoossa (Tilastokeskus, 2012) 6

8 Pendelöinti Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä on kasvanut tasaisesti (kuvio 4). Vuoden 2011 lopussa Porvoosta pendelöi pääkaupunkiseudulle n työssäkäyvää ja Porvooseen puolestaan pendelöi pääkaupunkiseudulta n työssäkäyvää (HSY). Kaikkiaan Porvoosta käy muissa kunnissa työssä noin henkilöä ja muista kunnista tulee Porvooseen työhön noin henkilöä (kuvio 5). Porvoon työpaikkaomavaraisuus on 90,3 % Henkilöiden pendelöinti Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä Porvoosta pääkaupunkiseudulle Pääkaupunkiseudulta Porvooseen Kuvio 4. Pendelöinti Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä Pendelöijien määrä Porvooseen ja Porvoosta Porvoosta muualle, kaikki Muualta Porvooseen, kaikki Kuvio 5. Pendelöinti Porvooseen ja Porvoosta, kaikki

9 Peruspalvelut Porvoossa peruspalvelut ovat kunnossa. Peruspalveluissa on tehty viime vuosina useita merkittäviä ja pysyviä rakennemuutoksia sekä priorisointeja, joiden ansiosta peruspalveluiden palvelutaso on pystytty säilyttämään hyvänä taloustaantumasta huolimatta. Tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan palveluihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Erityisesti arvostetaan osaavaa ja työhönsä motivoitunutta henkilökuntaa. Henkilöstön saatavuus peruspalveluihin on pystytty turvaamaan hyvin. Joidenkin palveluiden riittävässä saatavuudessa on asukkaiden kokemuksen mukaan kuitenkin alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja. Väestöryhmittäisten erojen kaventamiseen palvelujen saannissa kiinnitetään kuluvalla strategiakaudella erityistä huomiota. Palveluiden saatavuuden ja laadun edelleen parantamiseen liittyviä hankkeita on vireillä runsaasti niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin koulutus-, varhaiskasvatus- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa. Hyvinvoinnin alueellisten erojen kaventamiseen on yhdeksi toimenpiteeksi nostettu työllisyys. Kuntien rooli työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa on viime vuosina kasvanut. Porvoossa on keväällä 2014 aloitettu työllisyysohjelman laadinta yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Matkailu Porvoon matkailun kärkituotteita ovat Vanha Porvoo, valtakunnallisesti vetovoimaiset nähtävyydet ja museot, ravintola- ja kahvilaelämykset, saaristo ja veneily sekä kokous- ja ryhmämatkailu. Vapaa-ajanasutus sekä kokous- ja ryhmämatkailu vaikuttavat laajasti myös saaristossa ja maaseudulla, missä sijaitsee useita yksityisiä alan yrityksiä. Vuonna 2012 avautunut Kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehdas tuo kaupunkiin kokous-, tapahtuma- ja kulttuurimatkailijoita. Taidetehtaan matkailuvetovoiman kehittyminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Merkittäviä matkailijaryhmiä Porvoossa ovat vapaa-ajan päiväkävijät ja majoitusliikkeissä yöpyvät matkailijat, kokous- ja ryhmämatka-asiakkaat, veneilijät, omissa vapaa-ajan asunnoissa sekä tuttujen ja sukulaisten luona yöpyvät matkailijat. Porvoon matkailijamääriin, matkailutuloon sekä matkailijoiden monipuoliseen kansallisuuksien määrään vaikuttaa merkittävästi pääkaupunkiseudun läheisyys. Esimerkiksi aasialaisten ja venäläisten matkailukysyntä sekä luksusristeily Helsingissä vaikuttavat Porvoon kansainväliseen matkailukysyntään. Matkailualan kasvun tulisi jatkossakin perustua monipuolisuteen ja yrittäjälähtöisen liiketoiminnan kehittymiseen ja tehokkaaseen verkottumiseen eri palvelutuottajien välillä. Matkailuelinkeino on Porvoolle tärkeä tulonlähde ja työllistäjä ja matkailun kerrannaisvaikutukset ovat myös merkittäviä. Matkailuelinkeinon alueellisten vaikutusten ja kehittymisen seurantaan tulee kehittää mahdollisimman luotettava ja helposti seurattava mittaristo niin, että se kattaisi paitsi Porvoon myös koko itäisen Uudenmaan alueen. Kaupungin imago Itä-Uudenmaan elinvoimatutkimuksen (Posintra, 2013) mukaan Porvoon imagon arvosana on 3,6 (1 5). Imagoa kysyttiin itäuusmaalaisten kuntien asukkailta, tulo- ja poismuuttajilta ja potentiaalisilta asukkailta. Porvoo sai itäuusmaalaisista kunnista parhaimmat arviot myös yritysalueena, arvosanan 3,3. 8

10 Numeerisilla mittareilla mitattuna Porvoon kaupunki näyttäytyy kilpailukykyisenä alueena. Elinkeinopoliittinen mittaristo -raportin (Suomen Yrittäjät, 2013) mukaan, Porvoo sai parhaimmat arvioit koulutuksesta ja osaamisesta. Heikoimmaksi puolestaan arvioitiin hankinta-asiat ja päätöksenteon yrityslähtöisyys. SWOT Toimintaympäristön analyysi toteutettiin SWOT-analyysilla, jota työstettiin sekä työryhmässä että asiantuntijaraadissa. VAHVUUDET - Sijainti pääkaupunkiseudun markkina-alueella - Sijainti Pietari Helsinki -väylän varrella - Kansainvälinen lentokenttä ja satamat lähellä - Viihtyisä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö - Peruspalvelut kunnossa - Elävä kaksikielisyys - Korkea työpaikkaomavaraisuus ja suotuisa ikärakenne - Kilpilahden klusteri - Ympäristöliiketoiminta (eli cleantech) - Kulttuurialan toimijoiden keskittymä - Positiivinen matkailukaupungin maine - Saaristo ja vapaa-aika-asutus - Vanha Porvoo - Ammattikorkeakoulujen opetus (Laurea ja Haaga-Helia) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - Toisen asteen ammatillinen opetus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi MAHDOLLISUUDET - Edellytykset uudenlaiselle kaupunkiasumiselle ja - kulttuurille: - Länsiranta - Skaftkärr - Hattula ja asemanseutu - Uudenlaiset (etä)työmahdollisuudet - Pendelöivät työntekijät uusina asukkaina ja työvoimareservinä - Asiantuntijatyö - Kansainvälistyminen - Omaleimaisen kaupallisen tarjonnan lisäys - Saariston kehittyvät ja monipuolistuvat elinkeinomahdollisuudet - Tolkkisten satama-alue - Kuninkaanportin laajentaminen - Kilpilahden kehitysmahdollisuudet - Ympäristöliiketoiminnan (eli cleantechin) laajentumismahdollisuudet - Porvoon ja ympäristökuntien yhteistoiminta HEIKKOUDET - Keskisuurten yritysten suhteellisen pieni osuus - Pienten yritysten kasvuhaluttomuus - Kaupungin ja Posintran roolit epäselvät - Positiivisista asioista ja tuloksista viestiminen (eri toimijat tuntevat, että viestintä on negatiivista) - Torin ympäristön ilme ja kaupallinen tilanne - Raideliikenteen puuttuminen - Julkisen liikenteen maksut, reitit ja aikataulut - Erikoisosaamisen puute UHAT - Osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessa - Koulutustarjonnan väheneminen - Toisen asteen koulutuksen tiloista ei synny ratkaisuja - Päätösvallan siirtyminen ulkopuolelle - Jääminen liikenteellisesti eristyksiin - Ostovoiman valuminen pois kaupungista - Palveluiden heikentyminen talouden heikentyessä - Kuppikuntaisuus 9

11 4 Tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Elinkeino- ja kilpailukykyohjelmaan valittiin kaupunkistrategiasta toimintaympäristön analyysin perusteella neljä tavoitetta: 1. Kaupungin väkiluku kasvaa 2. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan 3. Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään 4. Kaupungin ympäristötavoitteilla luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Jokaiselle tavoitteelle on määritelty useita menestystekijöitä. Lisäksi jokaiselle menestystekijälle on määritelty toimenpiteitä, jotka ovat vastuutettu. Kaupungin väkiluku kasvaa Uusia asukkaita, matkailijoita ja myös yrityksiä houkutellaan kaupunkiin aktiivisella kaupunkimarkkinoinnilla. Markkinoinnissa Porvoon mainetta vahvistetaan viihtyisänä, kaksikielisenä ja monipuolisia palveluita tarjoavana kaupunkina. Siksi asuinympäristön viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja vetovoimaisuuteen tullaan edelleen kiinnittämään huomiota. Työikäisen väestön saaminen asumaan Porvooseen vaatii mm. sitä, että heille tulee olla tarjolla hyvät peruspalvelut, erilaisia asumisvaihtoehtoja ja mahdollisuus monipuoliseen vapaa-ajan harrastamiseen. Asukkaat tarvitsevat myös monipuolisia kaupan palveluita, ja siksi niiden sekä kauppojen kasvumahdollisuuksien kehittäminen tulee turvata. Työpaikkatarjonnan monipuolisuuteen voidaan vaikuttaa suurelta osin maanhankinnalla ja kaavoituksella. Tavoite: Kaupungin väkiluku kasvaa Menestystekijä Toimenpide Vastuu Tarjotaan erityyppisiä asumismahdollisuuksia Viihtyisä, turvallinen ja vetovoimainen asuinympäristö Edistetään kohtuuhintaista asuntotuotantoa Lisätään keskusta-asumista ja kehitetään uusia paikoitusmalleja Panostetaan kevyen liikenteen väyliin ja ympäristöön Kuntatekniikka Parannetaan julkisen ympäristön laatua Kuntatekniikka Kehitetään suunnitelmallisesti kyläasumista Toimialat yhdessä 10

12 Kaupalliset ja julkiset palvelut kunnossa Monipuolinen ja kiinnostava työpaikkatarjonta Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Kaupunkimarkkinointi Kehitetään keskustakortteleita yhteistyössä kiinteistön omistajien kanssa Turvataan kaavoituksella kaupalle riittävät kasvumahdollisuudet Kehitetään erityyppisiä kaupan alueita: Keskusta/Länsiranta, Kuninkaanportti ja Tarmola Mahdollistetaan lähikauppapalvelut asuntoalueilla Ylläpidetään ja kehitetään peruspalveluiden toimivuutta ja taloudellisuutta Ylläpidetään ja kehitetään kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita Panostetaan maanhankintaan ja kasvatetaan kaavareserviä Kaavoitetaan monipuolisia työpaikka-alueita Vastataan yritysten uudistustarpeisiin kaavoituksen avulla Kehitetään Kilpilahti-Nybyn aluetta monipuoliseksi teollisuusalueeksi Kehitetään matkailualan yrittäjien tuotteita, markkinointia ja verkostoitumista Houkutellaan uusia asukkaita ja yrityksiä aktiivisella markkinoinnilla Toteutetaan positiivista ja näkyvää kaupunkibrändiä ja viestintää Hyödynnetään Porvoon positiivista matkailuimagoa kaupunkimarkkinoinnissa, kiinteistön omistajat, yritykset Toimialat Maapolitiikka, kaupunkisuunnittelu Maapolitiikka, kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Matkailu ja markkinointi Matkailu ja markkinointi yhdessä viestintäryhmän kanssa Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Työvoiman saamiseksi Porvooseen kiinnitetään huomiota koulutustarjontaan sekä sen ennakointiin ja tarkoituksenmukaisuuteen. Täällä jo opiskelevat pyritään saamaan jäämään asumaan Porvooseen markkinoinnin ja työssäoppimispaikkojen avulla. Osaavaan työvoiman saatavuuden turvaamiseen käy myös edellisen tavoitteen toimenpiteet. Kun varmistamme hyvät ja monipuoliset asumisolosuhteet esimerkiksi lapsiperheille, saamme todennäköisemmin myös osaavaa työvoimaan kaupunkiin. Tavoite: Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Menestystekijä Toimenpide Vastuu Koulutustarjonnan ennakointi, laajuus ja tarkoituksenmukaisuus Lisätään vuoropuhelua yrityselämän, kuntasektorin ja oppilaitosten välillä, tavoitteena, että oppilaitosten koulutustarjonta vastaa yritysten tarpeita Selvitetään kansainvälisen koulun perustamismahdollisuutta Varmistetaan toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen säilyminen kaupungissa Tiivistetään oppilaanohjaajien ja yritysten vuoropuhelua Edistetään yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä Oppilaitokset, Posintra Kaupungin johtoryhmä Kaupungin johtoryhmä Sivistystoimi, yritykset Posintra, oppilaitokset, TEtoimisto, yrittäjäjärjestöt 11

13 Yleis- ja täsmämarkkinointi opiskelijoille Työikäisen väestöpohjan kasvun turvaaminen Markkinoidaan Porvoota hyvänä opiskelu-, asuin- ja työpaikkakaupunkina Tarjotaan työssäoppimispaikkoja (työharjoittelu) kaupungin omissa yksiköissä ja yrityksissä Toimenpiteet kuvattu aiemmin (ks. Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi) Tehdään täsmämarkkinointia työikäisille ja lapsiperheille Matkailu ja markkinointi, oppilaitokset Toimialat, rekrytointiyksikkö, yritykset ja oppilaitokset Matkailu ja markkinointi Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään Toimivan vuoropuhelun ja myönteisen yritysilmapiirin lisäämiseksi järjestetään eri osapuolille yhteisiä tilaisuuksia säännöllisesti. Heitä pyydetään myös mukaan elinkeinoelämään liittyvien töiden valmisteluihin. Kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan edesauttamaan myönteisen ilmapiirin kehittymistä. Ilmapiirin nostamiseen tarvitaan kaikkien kaupungin asukkaiden ja yritysten panosta. Porvoon kaupunki edistää yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukykyä luomalla toimintaympäristön, jossa yritykset voivat kasvaa ja kehittyä. Kaupunki tuottaa erilaisten yritysten tarpeita vastaavia yritystontteja ja luo kaavoituksella monipuolisia asumismahdollisuuksia kaupungin asukkaille, alueen työvoimalle sekä yrityksille. Yritysten syntymistä ja kehittymistä tuetaan erilaisilla neuvontapalveluilla ja kehittämishankkeilla. Tavoite: Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään Menestystekijä Toimenpide Vastuu Toimiva vuoropuhelu ja myönteinen yritysilmapiiri Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta Nykyisten alueiden kehitysmahdollisuudet Järjestetään säännöllisesti yhteisiä tilaisuuksia yrittäjäjärjestöjen edustajien kanssa, 2 krt vuodessa Tarjotaan osallistumismahdollisuuksia valmistelutyöhön Edistetään aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä Lisätään kansallista ja kansainvälistä benchmarking-toimintaa Edistetään yritysten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista Lisätään aktiivista tiedottamista kaavoitusasioista Kaavoitetaan monipuolisia työpaikka-alueita Kehitetään Kilpilahti-Nybyn aluetta monipuoliseksi teollisuusalueeksi Panostetaan maanhankintaan ja kasvatetaan kaavareserviä Vastataan yritysten uudistustarpeisiin kaavoituksen avulla Kehitetään keskustaa kokonaisvaltaisesti kävelypainotteinen keskusta ja keskusta-asumisen lisääminen Kehitetään Länsirantaa keskusta-alueena Kehitetään eri yritysalueita niiden vahvuuksien ja profiilien pohjalta Toimialat, Posintra, yrittäjäjärjestöt, yritykset Toimialat Toimialat, Posintra, yrittäjäjärjestöt, yritykset, oppilaitokset Toimialat, Posintra Posintra, yrittäjäjärjestöt, yritykset Kaupunkisuunnittelu, yrittäjäjärjestöt Kaupunkisuunnittelu Maapolitiikka Kaupunkisuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, yrittäjäjärjestöt, yritykset 12

14 Neuvonta- ja kehittämispalvelut Kehitetään yritysten valmiuksia vastata julkisiin tarjouspyyntöihin Annetaan yrityksille tietoa kaavoitusprosessista ja sen vaikutuksista yritysten kehittämiseen Lisätään yrityksille tarjottavia kehityspalveluita Kootaan yrityksille tarjottavat palvelut yhteen ja tiedotetaan niistä Toteutetaan yritystoimintaa kehittäviä ja lisääviä hankkeita Luodaan verkostoja ja klustereita houkuttelemaan uusia yrityksiä Kehitetään mentorointipalveluita Tarjotaan yrityksille räätälöityä koulutusta Posintra, kaupunki, yrittäjäjärjestöt Kaupunkisuunnittelu Posintra Oppilaitokset Kaupungin ympäristötavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Porvoon kaupunki sitoutuu strategian mukaisesti edistämään ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Kaupunki pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöliiketoiminnan kasvuedellytyksiä kehitetään edelleen osana sähköisen talotekniikan kehittämishanketta. Tavoite: Kaupungin ympäristötavoitteet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Menestystekijä Toimenpide Vastuu Yhteinen kokonaisnäkemys ympäristöliiketoiminnan kehittämisestä Edelläkävijyys hiilineutraalin asumisen kaupunkina Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Teollisten symbioosien vahvistaminen Järjestetään säännöllisiä tilaisuuksia yritysten kokemien ympäristöliiketoimintamahdollisuuksien ympärillä (esim. teolliset symbioosit, päästötön liikenne, arktinen meri, energiatehokas asuminen) kaupungin ja yritysten välisen vuorovaikutuksen syntymiseksi Hyödynnetään innovatiivisia hankintoja ja kehitetään tähän liittyvää osto-osaamista Ohjataan uusien alueiden rakentajia tontinluovutusehdoilla toteuttamaan uusia energiatehokkaita asumisen ratkaisuja Kehitetään Skaftkärrin alueesta energiatehokkaan asumisen pilotti- ja kehitysympäristö Kytkeydytään Pohjoisen kasvukäytävän (Oslo Pietari) kehittämiseen Osallistutaan kehittämis- ja yhteistyöfoorumeihin ja -hankkeisiin Haetaan resurssitehokkuutta ja uusia toimintoja täydentämään nykyistä elinkeinorakennetta yhdessä alueen johtavien yritysten kanssa, Posintra Toimialat, Posintra, Posintra Posintra Kaupunki, Posintra, yritykset, Posintra, yritykset 13

15 5 Toimijat ja roolit on osa konsernihallintoa ja kaupunkikehityksestä vastaa apulaiskaupunginjohtaja. jakaantuu neljään yksikköön: elinkeinoasioihin, maapolitiikkaan, kaupunkisuunnitteluun ja kuntatekniikkaan. Matkailu- ja markkinointi kuuluu elinkeinoasioihin. Elinkeinoasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä kehitysyhtiön kanssa, jolta kaupunki ostaa neuvontaja kehittämispalveluita. apulaiskaupunginjohtaja elinkeinoasiat maapolitiikka kaupunkisuunnittelu kuntatekniikka matkailu- ja markkinointi KUVIO 6. Kaupunkikehityksen organisaatio Porvoon kaupungin rooli elinkeino- ja kilpailukykypolitiikassa on strateginen. ei siten aina itse toteuta elinkeino- ja kilpailukykyyn liittyviä kehittämishankkeita. Toteuttamisvastuu voi olla eri toimijoilla. Elinkeinon kehittämisessä toimimme tilaaja tuottaja -mallin pohjalta, jolloin strateginen ohjaus, suunnittelu ja tilaajatehtävät ovat kaupungin käsissä, ja toteutus alan hyvin tuntevilla asiantuntijaorganisaatioilla. Kaupungin rooli on tunnistaa kehityksen kannalta tärkeitä tulevaisuuden trendejä ja kehityskulkuja sekä määritellä niiden avulla elinkeinopolitiikan suunta. Lisäksi kaupunki pitää yllä aktiivista vuoropuhelua yritysten, elinkeinoelämän järjestöjen, oppilaitosten, rahoittajien ja muiden kehittämistyöhön osallistuvien ja vaikuttavien tahojen kanssa. 14

16 Kaupunki vastaa kaavoituksesta, kunnallistekniikan rakentamisesta sekä tonttien luovuttamisesta siten, että tonttitarjonta on yritysten käyttötarkoitusten ja laatuvaatimusten mukaista. Kaupungin eri toimialojen vastuulla on tarjota palvelunsa houkuttelevasti ja kilpailukykyisesti. Tällä varmistetaan asukasmäärän positiivinen kehitys ja vaikutetaan myönteisesti työvoiman saatavuuteen. Kaupunkikehityksen yksiköiden yhteistyönä laaditaan maankäytön toteuttamisohjelma (MATO). Ohjelman tarkoitus on ohjata maankäytön toteuttamisketjua maan hankinnan, kaavoituksen, kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen kautta tonttien luovutukseen. Ohjelmassa käsitellään asuntotuotantoa, siihen liittyvää palvelurakentamista, työpaikkarakentamista sekä kunnallistekniikan rakentamista. Ohjelman avulla turvataan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus sekä arvioidaan asetettujen tavoitteiden taloudelliset toteutumisedellytykset. Maankäytön toteuttamisohjelma laaditaan ensi vaiheessa vuosille Elinkeinoasiat Elinkeinoasiat-yksikkö vastaa elinkeinopolitiikan päätöksentekoa tukevista sisäisistä palveluista ja koordinoi elinkeinoelämän neuvonta-, kehittämis- ja asiantuntijapalvelujen hankintaa. Yksikön tehtäviin kuuluvat myös matkailuasiat, kaupunkimarkkinointi ja asuntoasiat. Neuvonta- ja kehittämispalveluiden osalta laaditaan kehitysyhtiö Posintran kanssa puitesopimus vuosille sekä vuosittainen palvelusopimus. Vuosittainen panos kehitysyhtiölle on euroa. Tämän lisäksi varataan vuosittain kaupunkikehityksen johdon talousarvioon määräraha muiden kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksia varten. Matkailu- ja markkinointi Matkailu- ja markkinointiyksikkö vastaa kaupunki- ja matkailumarkkinoinnista, neuvontapalveluista ja osaltaan matkailuelinkeinon kehittämisestä. Kaupunkimarkkinointi käsittää mm. asumisen, tonttien ja kuntarekrytoinnin markkinoinnin. Lisäksi yksikkö suunnittelee ja toteuttaa Kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehtaan markkinointia. Maapolitiikka Maapolitiikkayksikkö vastaa siitä, että kaupungilla on riittävästi maata omistuksessaan, jotta kaupunkia voidaan kehittää tasapainoisesti. Kaupunki perusti maanhankinnan tueksi v maanhankintarahaston. Talousarviossa on vuosittain 1 miljoona euroa maan hankintaan. Asuintonttien markkinointia tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupunkimarkkinoinnin kanssa. Tähän tarkoitukseen budjetoidaan vuosittain tarvittava määräraha. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnitteluyksikkö huolehtii yleiskaavojen ja yksityiskohtaisten kaavojen laadinnasta kaupungin alueella. Kaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehittymistä, rakentamisen määrää, kaupunkikuvaa sekä katujen ja puistojen tarkkaa sijaintia. Yksikkö tekee suurimman osan asema- ja yleiskaavoista omana työnä. Yksityisten omistamilla alueilla asemakaavat tehdään yhteistyössä maanomistajan palkkaaman konsultin kanssa. Kaavatyöhön liittyy runsaasti erilaisia selvitystarpeita. Selvitykset tehdään suurimmaksi osaksi konsulttityönä, ja niitä varten varataan tarvittava määräraha. 15

17 Kuntatekniikka Kuntatekniikka vastaa katujen ja yleisten alueiden rakentamisesta, rakennuttamisesta sekä kunnossapidosta. Kuntatekniikan tehtäväalueeseen kuuluu kaupungin pysäköinti- ja liikennejärjestelyt, joukkoliikennejärjestelyt, venesatamatoiminta, pilaantuneiden maiden puhdistaminen sekä varikkotoiminnan hoito. Kuntatekniikka tekee kaavoitusprosessissa yhteistyötä kaupunkisuunnittelun kanssa. Kaupungin keskusta-alueen vetovoimaisuuden parantamiseen, elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyttämiseen teollisuusalueilla ja katu- ja viheralueiden kunnossapitoon varataan määräraha. Asiantuntijat ja kumppanit Elinkeinoelämän vaatimukset ovat nykyisin niin erikoistuneet, ettei yksittäisellä kehittämistoimijalla voi olla organisaatiossaan kaikkea tarvittavaa osaamista, vaan se on hankittava verkostoja hyödyntäen sieltä, missä parasta mahdollista osaamista on tarjolla. Erityisasemassa yhteistyökumppaneiden joukossa on kehitysyhtiö, joka palvelutuotannon toimintamallillaan täytyy pystyä tarjoamaan osaamista laajalta yritysneuvonnan alueelta (alkavien ja toimivien yritysten neuvonta, seudullinen yrityspalvelu, tontti- ja toimitilakoordinointi, yritysrekisterit), aluekehityksen osaamista sekä energiatehokkuuden kehittämisen hallintaa. Tämän lisäksi aktiivinen toteuttamisvastuu ja kumppanirooli voi olla hankekohtaisesti muilla tahoilla. Kumppanuuden tunnusmerkkinä pidetään tässä yhteydessä organisaation omaa intressiä panostaa myös omia resursseja kehittämishankkeen tai vastaavan ponnistuksen eteenpäin viemiseksi. Tällaisia tahoja voi esimerkiksi olla: ammattikorkeakoulut ja yliopistot (esimerkiksi Haaga-Helia, Laurea, Arcada, Aaltoyliopisto) toisen asteen oppilaitokset (Amisto, Inveon, Point College, Edupoli, Prakticum) kaupungin toimialat, liikelaitokset ja yhtiöt muut asiantuntijaorganisaatiot ja yritykset. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi: maakunnan muut kunnat maakuntaliitto valtion viranomaiset (esimerkiksi ELY-keskus, lääninhallinto, ministeriöt) rahoittajat (esimerkiksi Finnvera, TEKES, Sitra). Sidosryhmät Kaupungin elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehittämisessä on myös lukuisa joukko muita sidosryhmiä, joiden kanssa ylläpidetään jatkuvaa vuoropuhelua. Se voi olla joko teemakohtaista tai säännönmukaista. Vuoropuhelun avulla kaupunki saa tärkeää tietoa sidosryhmien tarpeista ja tavoitteista. Vuoropuhelulla rakennetaan myös keskinäistä luottamusta. Keskeisiä sidosryhmiä ovat elinkeinoelämän järjestöt (esimerkiksi yrittäjäjärjestöt, Kauppakamari), muut etujärjestöt, oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat sekä yritykset. 16

18 6 Elinkeino- ja kilpailukykyohjelman seuranta ja ohjaus Seuranta ja raportointi Elinkeinoelämän kehittämisen vuosittaisten toimenpiteiden tavoitteenasettelu, suunnittelu, kehittäminen ja päivitys tapahtuvat vuorovaikutteisessa vuosikellotyyppisessä prosessissa, yhteistyöfoorumissa. Yhteistyöfoorumin keskeisiä osapuolia ovat Porvoon kaupunki neuvonta- ja kehittämispalvelujen ostajana, palvelusopimusta toteuttava kehitysyhtiö Posintra sekä yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Siltä osin kun käsitellään seudullisia hankkeita, osapuolina ovat myös Itä- Uudenmaan muut kunnat. Vuosittainen prosessi alkaa kaupungin elinkeinopoliittisista tavoitteista, joita käydään läpi kevään foorumissa. Silloin myös tarkastellaan edellisen vuoden toiminnan tulokset. Tämän jälkeen alkaa tulevan vuoden palvelusopimuksen valmistelu, jonka luonnosta kaupungissa käsitellään elosyyskuussa. Syksyn foorumissa käydään läpi väliraporttia kuluvan vuoden toiminnasta, sekä sovitaan tulevan vuoden palvelusopimuksen sisällöstä ja operatiivisista toimista, niiden mittaamisesta ja seurannasta. Foorumit järjestetään vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa avoimen tiedonkulun turvaamiseksi ja sitoutumisen vahvistamiseksi. Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä kehitysyhtiö Posintra kutsuvat alueen matkailutoimijat ja yhteistyökumppanit koolle. Vuosittain 2 3 kertaa toteutettavien matkailun ammattilaistapaamisten tavoitteen on innovoida uutta, jakaa tietoa ja keskustella alan kehittämisestä. 17

19 Ohjelman toteutus ja seuranta Porvoon kaupunki Kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet Palvelusopimuksen käsittely SYYSKUU Palvelusopimuksen hyväksyntä SYYSKUU Yhteistyöfoorumi FOORUMI Kärkihanketarkastelu, palaute, tilinpäätös ja raportointi HUHTIKUU FOORUMI Väliraportointi, palaute, LOKAKUU Kehitysyhtiö Porvoon kaupungin linjausten käsittely TOUKOKUU Ehdotus palvelusopimukseksi ELOKUU Operatiivinen toiminta Aineistoa maakunnan suunnitteluprosesseihin KESÄKUU Maakunnallinen suunnittelu Uudenmaan liitto / ELY-keskus KUVIO 5. Ohjelman toteutumisen seuranta ja toteutus Palvelujen sisältö Kehitysyhtiöltä ostettavat elinkeinoelämän neuvonta-, asiantuntija- ja kehittämispalvelut jakaantuvat kolmeen ryhmään: Yritysneuvonta alkavien ja toimivien yritysten neuvonta seudulliset yrityspalvelut tontti- ja toimitilakoordinointi yritysrekisteri Aluekehitys kehittämishankkeet yhteistyöfoorumi alueellinen edunvalvonta Energiatehokkuus toimivien yritysten energianeuvonta asumisen energiatehokkuuden kehittäminen kokeilu- ja kehittämisympäristöt Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty palvelujen tuottamisen toimintamalli, jossa on määritelty palvelun aihe, tilaaja, tuottaja ja toimintalogiikka. 18

20 Liite: Yritysneuvonnan, aluekehityksen ja energiatehokkuuden palvelujen tuotannon toimintamalli Yritysneuvonta Tilaaja Tuottaja Toimintamalli Alkavien yrittäjien neuvonta Toimivien yrittäjien neuvonta Seudulliset yrityspalvelut Tontti- ja toimitilakoordinointi Porvoon kaupunki Uudenmaan ELY-keskus Finnvera Oyj Posintra Tuottaja vastaa neuvontapalveluiden tarjoamisesta alkaville yrityksille ja vastaa tilaajakuntien alueella perustettavaksi esitettävien uusien yritysten starttiraha- sekä Finnvera -lausuntojen laadinnasta. Toiminta on ISO laatujärjestelmän mukainen neuvontaprosessi. Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja antaa maksutonta neuvontapalvelua toimialueelleen rekisteröityneille toimiville yrityksille ja ohjaa näitä tarvittaessa tapauskohtaisen harkinnan perusteella parhaan mahdollisen asiantuntijan palveluihin. Toiminnan tavoitteena on löytää ja palvella alueen kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä. Porvoon kaupunki, Loviisan kaupunki, Lapinjärven kunta, Askolan kunta ja Myrskylän kunta sekä työ- ja elinkeinoministeriö Posintra Tuottaja toimii työ- ja elinkeinoministeriön osoittamana seudullisten yrityspalveluiden (SeutuYp) koordinaatio-organisaationa. Alueellisella SeutuYp -toiminnalla taataan neuvontapalveluita tarvitsevien yritysten ja yrittäjäksi aikovien yhden luukun palveluperiaate. SeutuYp -toiminta toteutetaan SeutuYp - sopijaosapuolten muodostaman ohjausryhmän ja tiimin tuella. Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja opastaa asiakkaita toimialueensa yritystontteihin ja toimitiloihin liittyvissä kysymyksissä yritysneuvonnan käytettävissä olevilla resursseilla ja ohjaa tiedustelut eteenpäin oikeille tahoille. Toiminnalle keskeistä on tunnistaa asiakkaan tarpeet ja kuntien palveluprosessit sekä oikean ja riittävän tiedon välittäminen asiakkaalle riittävän nopeasti. Yritysrekisteri Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja ylläpitää ja päivittää tilaajakuntien yritysrekistereitä Aluekehitys Tilaaja Tuottaja Toimintamalli Kehittämishankkeet Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja valmistelee toiminta-alueensa kehittämistarpeita itsensä tai muiden toimijoiden toteutettaviksi kehittämishankkeiksi kulloinkin käytettävissä olevien kansallisten ja/tai kansainvälisten rahoitusinstrumenttien mukaan. Yhteistyöfoorumi Porvoon kaupunki Posintra Kehittämishankkeiden tarvetarkastelu sekä yhteistyöosapuolten tunnistaminen toteutetaan vuosittain keväällä järjestettävässä alueen yhteistyöfoorumissa, jossa säännöllisesti tarkastellaan alueen yhteistä kehittämisen suuntaa. Yhteistyöfoorumiin kutsutaan edustajia mm. alueen kunnista, oppilaitoksista ja yrittäjäjärjestöistä. Tuottaja valmistelee kehittämistarpeita konkreettisiksi hankeehdotuksiksi ja etsii niiden toteutukseen rahoitusta yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Rahoitusesitykset tuodaan kuntiin seuraavan vuoden talousarviokäsittelyyn 19

21 Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Porvoon kaupunki Posintra Yhdessä kuntien kanssa määritetään roolit ja tehtävät seudullisissa, alueellisissa, kansallisissa tai kansainvälisissä yhteistyöryhmissä ja - foorumeissa. Alueellisen edunvalvonnan toimintaympäristötarkastelua tehdään tilaajakuntien kanssa vuosittain. Tilaajakunnat koontuvat säännöllisesti seutuyhteistyöryhmän kokouksiin, joihin myös tuottajan edustaja kutsutaan. Saariston kehittäminen Porvoon kaupunki Posintra, kaupunkikehitys Tuottaja toteuttaa saariston kehittämisyhteistyötä Itä-Uudenmaan saaristotyöryhmän tuella. Saaristotyöryhmä muodostuu tilaajien edustajista ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Tuottaja vastaa saaristotyöryhmän sihteeritoiminnoista. Saaristotyöryhmä edistää ja koordinoi saaristo-ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamista ja järjestää vuosittain saaristoseminaarin. Energiatehokkuus Tilaaja Tuottaja Toimintamalli Toimivien yritysten energianeuvonta Asumisen energiatehokkuuden kehittäminen Kokeilu- ja kehittämisympäristöt Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja antaa henkilöstönsä työpanoksella maksutonta neuvontapalvelua toimialueelleen rekisteröityneille toimiville yrityksille ja ohjaa näitä tarvittaessa tapauskohtaisen harkinnan perusteella parhaan mahdollisen asiantuntijan palveluihin. Porvoon kaupunki Posintra Tuottaja valmistelee ja toteuttaa verkostoaan hyödyntäen kansallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita, jotka edistävät asumiseen liittyvän energiankäytön tehostamista. Porvoon kaupunki Posintra Energiatehokkaan asumisen kokeilu- ja kehittämisympäristön toimintaa jatketaan ja edelleen kehitetään. Tuottaja toimii living lab - operaattorina, joka motivoi käyttäjiä osallistumaan kokeiluihin ja kehittämistoimintoihin, ylläpitää käyttäjistä ajantasaista tietokantaa ja kehittää palveluprosessejaan. 20