ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KARSTULAN KUNTA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA OSA-ALUEJAKO : Osa-alue 1. ( Itäosa ) Osa-alue 2. ( Pohjoisosa ) Osa-alue 3. ( Länsiosa ) Osa-alue 4. ( Kaakkoisosa ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Suunnitelman nimi ja suunnittelualue 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3. Suunnittelun lähtökohdat, laaditut selvitykset ja suunnitelmat. 4. Osalliset 5. Kaavoituksen päävaiheet, osallistuminen ja tiedottaminen 6. Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi 7. Työvaiheet ja aikataulu 8. Yhteystiedot LIITTEET Liite 1.1, 1.2 ja 1.3 Aluerajauskartat rantaosayleiskaavaan kuuluvista vesistöistä Liite 2. Vesistöluettelo 1

2 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan laatimisesta on päätetty kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä vuonna Kaavoitettava alue on jaettu neljään osaan eli itä-, kaakkois-, länsi- ja pohjoisosaan. Eri osaalueiden tiedusteluihin vastaavat eri henkilöt, joiden yhteystiedot on kerrottu tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdassa 8. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu yhteensä 221 järveä tai lampea sekä 21 jokea. Suurimmat vesistöt ovat itäosan osa-alueella Enonjärvi, Ylä-Viivajärvi ja Löytänä, pohjoisosan osa-alueella Lahnajärvi ja Pääpohjanjärvi, kaakkoisosan osa-alueella Iso-Korppinen, Päällin, Luksanjärvi ja Ylä-Karankajärvi sekä länsiosan osa-alueella Vahanka ja Vahvanen. Pisimpiä jokia ovat Lahnajoki,Mustajoki, Heinäjoki, Myllyjoki, Punsanjoki, Vahanganjoki, Sokeajoki ja Vahvasenjoki. Alueen vesistöistä 58 on alle 1 ha:n kokoisia lampia. Kaavoitettavalla alueella on rantaviivaa yhteensä noin 506 km, josta jokien rantaviivaa on noin 123 km. Vesistöluettelo on liitteenä 2. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvat suurimmat vesistöt ovat: Vahanka, Löytänä, Lahnajärvi, Vahvanen, Pääpohjanjärvi, Iso-Korppinen, Punajärvi, Hirvijärvi, Lylyjärvi, Vastinginjärvi, Valkkuna, Ylä-Kastejärvi, Ala-Kastejärvi ja Alanen sekä Karstulan kunnan puolelle ulottuvilta osiltaan Enonjärvi, Ylä-Viivajärvi, Ylä-Karanka, Luksanjärvi ja Suolikko. Jokirannoista merkittävimmät ovat Vahanganjoki ja Vahvasenjoki. Tarkemmin suunnittelualue on rajattu liitekartoissa 1.1, 1.2 ja SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Yleiskaavoituksen avulla laajahko suunnittelualue saadaan yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun piiriin. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan sekä yksityisiä ja yleisiä etuja, jotka huomioidaan kaavoitusratkaisuissa. Yleiskaavoitustyöstä tullaan laatimaan kaavoituksen yleistavoitteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet, jotka hyväksytään Karstulan kunnanvaltuustossa. Kantatilatarkastelun leikkausajankohtana käytetään rakennuslain rantakaavasäännösten voimaantulon ajankohtaa Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden hyväksymiskäsittelyn yhteydessä päätetään myös siitä, periikö Karstulan kunta maankäyttö- ja rakennuslain 76 :n perusteella osan (enintään puolet) yleiskaavan laatimiskustannuksista maanomistajilta heidän kaavasta saamansa hyödyn suhteessa. Tällöin päätetään myös perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistapa ja aika. Yleiskaavoituksen tavoitteena on mm. turvata ranta-alueiden monipuolinen käyttö; asutus, maa- ja metsätalous sekä muu elinkeino, yleinen virkistys ja suojelu. huomioida rantojen ja vesistöjen sietokyky (luonnonolosuhteet, maisema, vesistöjen kuormitus) turvata maanomistajien tasapuolinen kohtelu tutkimalla rakennusoikeus tilakohtaisesti noudattaen kantatilaperiaatetta yksinkertaistaa, nopeuttaa ja yhdenmukaistaa rakennus- ja poikkeuslupien käsittelyä ja että yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. 2

3 Yleiskaavalla tarkastellaan mm: Ranta-alueelle sijoittuvat loma-asuntojen rakennuspaikat, maatilojen talouskeskusalueet, matkailupalvelujen alueet, asuinalueet, yleiset venevalkama- ja uimaranta-alueet sekä koko kaavoitettavalle alueelle sijoittuvat muinaismuistoalueet, suojelualueet ja suojelukohteet, erityisalueet, merkittävät luonto- ja maisema sekä kulttuurimaisema-alueet, maisemallisesti merkittävät peltoalueet ja rantametsät, ulkoilureitit, luontopolut ja virkistysalueet. Kaavoitukseen on ryhdytty Karstulan kunnan aloitteesta. Rantayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yleiskaavat Kaavoitettavalle alueelle ei ole aiemmin laadittu yleiskaavaa. Ranta-asemakaavat Kaavoitettavalla alueella on lainvoimaisia ranta-asemakaavoja 19 kappaletta (ent. rantakaavoja). Maakuntakaavoitus Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa esitetään yleispiirteisesti, miten aluerakenteen eri elementit maakunnassa sijoittuvat. Näitä elementtejä ovat asuminen, työpaikat ja tuotantotoiminta, palvelut ja vapaa-ajan alueet sekä näitä toimintoja yhdistävät liikenneväylät ja teknisen huollon verkostot. Maakuntakaavan sisällöstä päättää ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelmaan, maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT). Maakuntakaavassa käsitellään vain koko maakuntaa, seutukuntia tai useampaa kuntaa koskevia asioita. Maakuntakaavan suunnittelujakso on pääsääntöisesti vuotta, joissakin asioissa jopa 30 vuotta tai enemmän. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan Valtaosa maakuntavaltuuston hyväksymästä maakuntakaavasta sai vahvistuksen. Samalla päätöksellä ympäristöministeriö kumosi Keski-Suomen seutukaavat lukuun ottamatta seutukaavan 5. vaiheen Laukaan Mörkökorven kaatopaikka-aluetta. Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan heti voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. 1. Vaihemaakuntakaava (Jätkä) Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavalla varataan Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Vaihemaakuntakaava (Poski) Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään myös raaka- 3

4 ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Vaihemaakuntakaavan keskeisen taustaaineiston muodostaa Poski-projekti (pohjaveden suojelun ja kiviaines-huollon yhteensovitus). Kaavassa osoitetaan maa-ainesten ottovyöhykkeitä sekä malmipotentiaalista vyöhykkeitä. Kestävän maa-aineshuollon mukaisesti mukana ovat myös arvokkaat kallioalueet, arvokkaat harjualueet ja arvokkaat moreenimuodostumat. Kaava täydentää merkittävällä tavalla Keski- Suomen maakuntakaavaa. Maakuntavaltuuston hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. Vaihemaakuntakaava (Turva) Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot energiaturpeen raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi. Tavoitteena oli myös selvittää turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot ja täydentää merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Tuulivoiman osalta kaavassa esitetään potentiaalisia tuulivoimapuistojen alueita. Kaavan keskeisenä taustaselvityksenä on Turva-projekti. Lähtöaineiston muodostavat geologian tutkimuskeskuksen turvevaratutkimukset. Projektissa on tutkittu myös uudella harvapistekartoitusmenetelmällä 112 suon turvevarat. Hieman yli 300 suolle on tehty kasvillisuus- ja linnustokartoitukset. On selvitetty soiden ojitustilannetta sekä mahdollisesti turvetuotantoon varattujen soiden vesistövaikutuksia. Potentiaalista tuulivoima-alueista tehtiin Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys. Mukana oli 14 aluetta, joista kuudelle tehtiin teknistaloudellinen selvitys ja visualisointi. Saadut tulokset olivat niin lupaavia, että selvityksiä päätettiin jatkaa viidellä uudella alueella. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 4 tuulivoimapuistojen aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Keski- Suomen liitto on valittanut päätöksestä. 4. Vaihemaakuntakaava Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen. Maakuntakaava laaditaan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä vaihekaavana. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitit) tarkistuksia. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman (Lähde: Vaihemaakuntakaavatiedot on kerätty Keski-Suomen liiton internet sivuilta Viralliset suojelupäätökset ja tavoitteet Rantaosayleiskaavan laadinnassa huomioidaan kaava-alueelle mahdollisesti sijoittuvat: Perustetut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Luonnon- ja kansallispuistoverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun perusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma, harjujen suojeluohjelma, lehtojen suojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma sekä rantojensuojeluohjelma 4

5 Rauhoitetut, uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat eliölajit (Luonnonsuojelulaki) Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit Katajalehdot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Natura 2000 verkosto Hyväksytty maakuntakaava Muinaismuistoalueet Maakuntakaavassa tai museoviraston inventoinneissa olevat aluevaraukset. Kohteet ovat rauhoitettu muinaismuistolailla Muinaisjäännösrekisteri Olemassa oleva suunnitteluaineisto (suunnitelmat, selvitykset ja rekisterit) Luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kallioalueet Luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaat pienvedet Pohjavesialueet Metsähallituksen aineistot Arvokkaat kulttuurimaisema-alueet Perinnemaisemat Karstulan rakennusinventointi (1988) Tiehallinnon meluselvitykset Pilaantuneiden maa-alueiden rekisteri Kunnan rakennusvalvonnan rakennuslupatiedot Vesistöjen vedenpinnan korkeuksien seurantatiedot Aiempien kaavojen laadinnan maastoinventointeihin perustuvat luonto- ja maisematiedot sekä muu suunnitteluaineisto Karstulan linnut (Santtu Ahlman 2006) Valtakunnallisesti arvokkaan moreenimuodostumat (SY 14/2007) Maanmittauslaitoksen maastotietokanta, numeerinen kiinteistörekisterikartta, kiinteistöjen omistajatiedot Yleiskaavaa varten laaditut /laadittavat selvitykset Arkeologinen inventointi (2007) Luonto- ja maisemaselvitys ( ) Kantatilaselvitys ( ) 5

6 4. OSALLISET Rantayleiskaavan vaikutusaluetta on koko Karstulan kunnan alue. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maa- ja vesialueiden omistajat Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maa- ja metsätalousyrittäjät ja muut elinkeinonharjoittajat Metsäyhtiöt, jotka omistavat maata suunnittelualueella Karstulan osakaskunta Viranomaiset Karstulan kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta) Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitos Terveysviranomaisena Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY - keskus Keski-Suomen Metsäkeskus Naapurikunnat, joihin kaava-alue rajautuu eli Saarijärvi, Kyyjärvi, Kannonkoski, Kivijärvi ja Soini. Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaava-alueen kylätoimikunnat Kaava-alueen osakaskunnat Vattenfall Oy Kehittämisyhtiö Karstulan seutu Oy Saarijärven Seudun Matkailu ry Pohjoisen Keski-Suomen seutuverkko Vapo ja muut kaava-alueella turvetuotantoa harjoittavat yritykset Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ja Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 5. KAAVOITUKSEN PÄÄVAIHEET, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo, tavoitteiden sekä mitoitus- ja suunnitteluperusteiden hyväksyminen - Kaavahankkeesta on pidetty Keski-Suomen ELY- keskuksessa (ympäristökeskus) aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin sallistumis- ja arviointisuunnitelma luonnos sekä kaavan alustavat mitoitus- ja suunnitteluperusteet - Rantaosayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu Viispiikkinen lehdessä, kunnan kotisivuilla (internet) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kaava-alueen maanomistajille, joiden osoitetiedot ovat kunnan tietokannassa, on lähetetty tiedotekirje kaavan vireille tulosta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Karstulan kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa ja kunnan kotisivuilla (internet) Osallisilla ja kuntalaisilla oli mahdollisuus jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kaavoittajalle OAS:n nähtävillä oloajan kuluessa. 6

7 - Kaavan tavoitteet sekä mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Valmisteluvaihe (kaavaluonnosaineisto) - Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Viispiikkinen -lehdessä, kunnan kotisivuilla (internet) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. - Kaava-alueen maanomistajille lähetetään tiedotekirje kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Tiedotekirje lähetetään niille maaomistajille, joiden osoitetiedot ovat kunnan tietokannassa - Kaavaluonnos on nähtävillä kunnantalolla teknisessä palvelukeskuksessa sekä kunnan kotisivuilla 30 päivän ajan. - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavoittajalle kaavaluonnoksen nähtävillä oloajan kuluessa (valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä). - tarvittaessa järjestetään viranomaisten kanssa työneuvottelu Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Viispiikkinen -lehdessä, kunnan kotisivuilla (internet) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. - Kaava-alueen maanomistajille lähetetään tiedotekirje kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Tiedotekirje lähetetään niille maaomistajille, joiden osoitetiedot ovat kunnan tietokannassa - Kaavaehdotus on nähtävillä kunnantalolla teknisellä palveluosastolla sekä kunnan kotisivuilla 30 päivän ajan - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen nähtävillä oloajan kuluessa. - tarvittaessa järjestetään viranomaisten kanssa työneuvottelu Kaavan hyväksyminen - Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. - Kunnanvaltuusto käsittelee kaavan eli joko hyväksyy tai ei hyväksy - Mikäli rantaosayleiskaava hyväksytään, kuulutetaan hyväksymispäätöksestä Viispiikkinen - lehdessä, kunnan kotisivuilla (internet) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. - Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavan voimaantulo - Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. - Kaavan voimaantulo kuulutetaan Viispiikkinen lehdessä, kunnan kotisivuilla (internet) ja kunnan ilmoitustaululla. VIRANOMAISYHTEISTYÖ - Rantayleiskaavan laatimisesta pidetään vireilletulovaiheen MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY - keskuksessa - Kaavan tavoitteista sekä mitoitus- ja suunnitteluperusteista pyydetään kommentit tai pidetään viranomaisten kanssa työneuvottelu Keski-Suomen ELY keskuksessa. - Kaavaehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu - Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen lisäksi voidaan järjestää viranomaisten työneuvotteluja tarpeen mukaan 7

8 - Viranomaisneuvotteluihin kutsutaan: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Keski-Suomen Metsäkeskus - Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski- Suomen Metsäkeskukselta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, kaava-alueeseen rajautuvilta naapurikunnilta sekä Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimelta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. - Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään Karstulan kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. Kunnanvaltuusto käsittelee kaavan eli joko hyväksyy tai ei hyväksy - Hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukseen. - Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Maanmittauslaitokseen, Keski-Suomen museolle, naapurikunnille sekä kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Keski-Suomen liitolle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 6. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Alueesta laaditaan rantayleiskaavoitukseen tarvittavat perusselvitykset: Pohjavesialueet tai muut erityisalueet Muinaismuistokohteet, suojelukohteet Tärkeät luonto- ja maisemakohteet Kulttuurihistorialliset ja kulttuurimaisemakohteet Erityisalueet Kantatilaselvitys, maanomistussuhteet Nykyinen rakentamistilanne Rantaviivapituudet, rantaviivamuunnokset Kaavoitustilanne (seutukaava, maakuntakaava, ranta-asemakaavat) Rantojen rakennuskelpoisuus (kysytään maanomistajien ennakkokyselyyn liittyen) Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: 1. Ympäristölliset vaikutukset (melu, pintavedet, maaperä, luonto ja eläimistö, Natura verkoston kohteet) 2. Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntarakenne; yhdyskuntatekniset kustannukset, palvelujen järjestäminen, rakennuskustannukset, kiinteistöjen arvo, elinkeinoelämä, verotulot) 3. Liikenteelliset vaikutukset (uusien tielinjausten ja liittymien muodostumiseen vaikuttavat tekijät huomioidaan) 4. Sosiaaliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, vaikutus lasten toimintaympäristöön, turvallisuus, viihtyisyys) 5. Kulttuuri- ja muut vaikutukset (rakennuskulttuuri, maisema - ja kylätaajamakuva, muinaismuistot, kulttuuripalvelujen tarjonta) 8

9 7. TYÖVAIHEET JA AIKATAULU YLEISKAAVAN OHJELMOINTI SEKÄ MITOITUSPERUSTEIDEN JA SUUNNITTELUPERUSTEI- DEN SEKÄ KAAVAN TAVOITTEIDEN LAATIMINEN Vuodet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan Luonnos mitoitus- ja suunnitteluperusteista laaditaan Viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa, tarvittaessa työneuvottelu kaavan mitoitus- ja suunnitteluperusteista Tiedottaminen kaavan vireille tulosta, OAS nähtäville. Tavoitteet, mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kunnanvaltuustossa PERUSSELVITYSTEN LAATIMINEN Vuosi Luonto- ja maisemaselvitys on laadittu pääosiltaan kesällä 2007 ja se on valmistunut vuonna 2008 Kulttuurimaisemaselvitys laaditaan pääosiltaan kesällä 2007 ja se on valmistunut vuonna Muinaismuistoinventointi laaditaan pääosiltaan kesällä 2007 Rakennuslupatietojen siirto kaavakartan perustiedoiksi (tarkistetaan kaavatyön aikana) Maanomistajien osoitetiedot tarkistetaan vireilletulon yhteydessä sekä luonnos- ja ehdotusvaiheessa Kantatilaselvitys, rantaviivamittaukset, maanomistajatietojen liittäminen kantatilaselvitykseen ja rakennusoikeuksien laskenta tilakohtaisesti YLEISKAAVALUONNOS Vuosi Kaavaluonnoskartan ja selostusosan laatiminen Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta, maanomistajien kirjallinen kuuleminen Osalliset voivat jättää mielipiteensä kommentit pyydetään naapurikunnilta ja viranomaisilta Vastineet mielipiteisiin laaditaan Kommenttien ja mielipiteiden käsittely Lautakunta- ja hallituskäsittelyt kaavaluonnoksesta YLEISKAAVAEHDOTUS Vuosi Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen luonnoksesta kaavaehdotukseksi Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta, kaavaehdotuksesta maanomistajien kirjallinen kuuleminen Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen Lausunnot pyydetään naapurikunnilta ja viranomaisilta Laaditaan vastineet muistutuksiin Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY - keskuksessa Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn 9

10 HYVÄKSYMINEN Vuosi 2016 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Tiedottaminen hyväksymispäätöksestä ja kaavan voimaantulosta 8. YHTEYSTIEDOT OSA-ALUEJAON MUKAISESTI: Osa-alue 1. (Itäosa) Itäosaan koskeviin tiedusteluihin vastaa Markku Posio p Piirtäjä toimistovirkailija Riitta Niinikoski p Aluearkkitehtipalveluista: Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p Kaavavalmistelija Essi Jokinen p

11 Osa-alue 2. ( Pohjoisosa ) Pohjoisosaan koskeviin tiedusteluihin vastaa Jaakko Rasi p jaakko.rasi@karstula.fi Markku Posio p markku.posio@karstula.fi Piirtäjä toimistovirkailija Riitta Niinikoski p riitta.niinikoski@karstula.fi Aluearkkitehtipalveluista: Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi p ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen p essi.jokinen@saarijarvi.fi 11

12 Osa-alue 3. ( Länsiosa ) Länsiosaa koskeviin tiedusteluihin vastaa Jaakko Rasi p jaakko.rasi@karstula.fi Markku Posio p markku.posio@karstula.fi Aluearkkitehtipalveluista: Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi p ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen p essi.jokinen@saarijarvi.fi 12

13 Osa-alue 4. ( Kaakkoisosa ) Kaakkoisosaa koskeviin tiedusteluihin vastaa Jaakko Rasi p jaakko.rasi@karstula.fi Markku Posio p markku.posio@karstula.fi Piirtäjä toimistovirkailija Riitta Niinikoski p riitta.niinikoski@karstula.fi Aluearkkitehtipalveluista: Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen p essi.jokinen@saarijarvi.fi OAS päivitetty