GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS Puhtaasti luonnonkaasulla KÄYTTÖ SIIRTO JA JAKELU LNG TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI

2 GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS Liikevaihto 297 miljoonaa euroa (2015 Q1: 323 ) Liikevoitto 47,2 miljoonaa euroa (22,7 ) Maakaasun myynti edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasolla 9 TWh LNG-toimitukset 100 tuhatta tonnia (99 tuhatta tonnia) Biokaasun myynti 24,9 GWh (8,1 GWh), kasvua 207 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Biokaasuliiketoimintaa vahvistettiin Biotehtaan ja Biovakan yrityskaupoilla GASUMIN TOIMITUSJOHTAJA JOHANNA LAMMINEN KOMMENTOI VUODEN ENSIMMÄISTÄ NELJÄNNESTÄ: Yhtiö on ottanut isoja harppauksia strategian toteuttamisessa ensimmäisellä neljänneksellä. Biokaasu-liiketoiminnassa Biotehdas ja Biovakka yrityskaupat saatiin molemmat päätökseen. Yrityskaupat vahvistavat yhtiömme strategista tavoitetta kehittää aktiivisesti biokaasun tuotantoa ja markkinaa Suomessa. Investointien myötä parannamme biokaasun saatavuutta etenkin kaasuverkon ulkopuolisissa kohteissa, laajennamme myös jätteidenkäsittelykapasiteettia ja mahdollistamme alueellisten kaasuratkaisuiden kehittämisen sekä entistä kattavamman palvelutarjoaman asiakkaillemme. LNG-liiketoiminnassa saimme katsauskauden jälkeen Risavikan LNG-tuotantolaitoksen yrityskaupan päätökseen. Yrityskauppa vahvistaa Skangasin asemaa LNG-arvoketjun loppupäässä sekä toimijana Norjan markkinoilla ja Pohjanmerellä. Yritysosto oli osa strategiaamme parantaa kilpailukykyisen LNG:n saatavuutta Pohjoismaissa ja samalla voimme lisätä LNG:n tuotantoa kysynnän mukaisesti. Bio- ja maakaasun tankkausasemaverkoston kehittäminen jatkuu vahvasti ja Suomen ensimmäisten LNG-tankkausasemien rakentaminen Helsingin Vuosaareen sekä Turkuun käynnistyi. LISÄTIETOJA: Johanna Lamminen toimitusjohtaja, Gasum puh (Henna Walker, johdon assistentti) etunimi.sukunimi(a)gasum.fi GASUM LYHYESTI Gasum on pohjoismainen kaasualan (maa- ja biokaasu) asiantuntija, joka rakentaa siltaa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa maalla ja merellä. Gasum edistää kestävän energiatalouden syntyä lisäämällä kotimaisen biokaasun tarjontaa, kehittämällä pohjoismaista kaasuekosysteemiä ja huolehtimalla kaasun hintakilpailukyvystä. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Gasum on Suomen johtava biokaasun tarjoaja. Yhtiö syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta, Lahdesta ja 2016 alkaen myös Riihimäeltä. Gasumin tytäryhtiö Skangas on nesteytetyn maakaasun (LNG) pohjoismainen osaaja, joka jatkaa LNG:n aseman ja infrastruktuurin vahvistamista ja uusien kaasuratkaisuiden hyödyntämistä entistä laajemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Skangasilla on LNGterminaalit Norjan Ørassa ja Ruotsin Lysekilissä. Suomen ensimmäinen LNG-tuontiterminaali valmistuu Poriin Gasum-konsernissa työskentelee yli 300 henkeä, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli 915. Puhtaasti luonnonkaasulla 2

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maakaasulla on kasvava merkitys maailman ja Euroopan energiamarkkinoilla. Maakaasulla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksessa hiilen ja öljytuotteiden korvaajana sen pienten hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Tämän lisäksi maakaasun lähipäästöt ovat lähes olemattomat. Maakaasun puhtauden ja joustavuuden ansiosta sillä tulee olemaan tärkeä tehtävä myös uusiutuvan sähkötuotannon vaihtelujen tasaajana. Alkuvuonna öljyn maailmanmarkkinahinnan kesästä 2014 jatkunut lasku saavutti pohjan ja maaliskuun aikana hintataso vakiintui noin 40 dollariin barrelilta. Öljyn hintatason odotetaan pysyvän jatkossakin alhaisena. Yhdysvaltojen valmius LNG:n vientiin kasvoi, mikä yhdessä Aasian LNG-markkinoiden aikaisempaa heikomman kysynnän kanssa johti LNG:n ylitarjontaan. Kaasun hinta Euroopan hubeissa laski edelleen, mikä paransi kaasun hintaindekseihin sidotun LNG:n kilpailukykyä öljytuotteisiin verrattuna. LNG:n asema meriliikenteessä vahvistui edelleen useampien eurooppalaisten laivanvarustajien ilmoitettua uusista LNG-alusten tilauksista. Myös suuret öljy- ja kaasuyhtiöt etsivät uusia markkinoita LNG:lle ja siirsivät investointeja tuotannosta jakelupäähän. Gasum on ollut edustettuna työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, joka on valmistellut maakaasumarkkinalain uudistamista. Ehdotus uudeksi maakaasumarkkinalaiksi luovutettiin LIIKETOIMINNAN KEHITYS ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Maakaasuliiketoiminnan myynti alkoi tammikuun kylmällä sääjaksolla hyvin ja koko vuosineljänneksen myyntivolyymit säilyivät viime vuoden tasolla lämpimästä helmi- ja maaliskuusta huolimatta. LNG:n toimitukset Harjavaltaan alkoivat Porvoon LNG-tuotantolaitokselta siihen asti kunnes Porin LNG-terminaali elokuussa valmistuu. LNG-terminaali elokuussa valmistuu. Porin ja Tornion LNG-terminaalien rakentaminen etenee suunnitelman mukaisesti aikataulussa ja ensimmäiset LNG-toimitukset Porin terminaalista asiakkaille toteutuvat syyskuussa Biokaasuliiketoiminnassa kehitys jatkui vahvana, jonka myötä tammikuussa ensimmäistä kertaa biokaasun myynti ylitti tuotannon. Tuotantokapasiteettia lisättiin merkittävästi Biotehdas ja Biovakka-yrityskauppojen myötä. Uudet biokaasun tuotantolaitokset parantavat myös mahdollisuuksia tarjota biokaasua teollisuus- ja liikenneasiakkaille erityisesti kaasuverkon ulkopuolella. Liiketoiminnassa aloitettiin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita edustaa yhteistyö Soilfoodin kanssa lannoitetuotannossa. Yhteistyössä biokaasutuotannossa syntyvästä ravinnejäännöksestä jalostetaan ravinnerikasta lannoitetta pääosin maanviljelijöiden tarpeisiin. Toimintatapa tehostaa arvokkaiden ravinteiden kierrättämistä. Gasumin Bioliiketoiminta julkisti suunnitelmansa rakentaa 13 uutta maakaasun ja LNG tankkausasemaa vuosien aikana. Yhtiö kehittää liikennekaasujen tankkausasemaverkostoa, joka mahdollistaa nesteytetyn maakaasun (LNG) käytön raskaassa liikenteessä ja tuo liikennekaasun (CNG) saataville henkilöautoihin uusille paikkakunnille. Yhtiö rakentaa ensimmäiset neljä erityisesti raskasta kalustoa palvelevaa liikennekaasun tankkausasemaa Turkuun, Helsinkiin Vuosaaren satamaan, Vantaalle ja Jyväskylään. Turun ja Vuosaaren tankkausasemien tonttien paikat ovat varmistuneet. Asemien rakentaminen on osa liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävän vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuridirektiivin toimeenpanoa. LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN KEHITYS Gasum-konsernin liikevaihto ensimmäisen vuosineljänneksen aikana oli 297 miljoonaa euroa, jossa oli laskua 8 % vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (2015 Q1: 323 milj eur). Liikevaihdon laskun taustalla oli maakaasun myyntihinnan (32 %) lasku verrattuna edelliseen vuoteen. Skangas-alakonsernin osuus koko konsernin liikevaihdosta tarkastelujaksolla oli 43 miljoonaa euroa. Konsernin poistot ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olivat 11,8 miljoonaa euroa (2015 Q1: 11,9 ). Konsernin liikevoitto oli 47,2 miljoonaa euroa (2015 Q1: 22,7 ). TASE, RAHOITUS JA KASSAVIRTA Konsernin taseen loppusumma oli miljoonaa euroa ( : ). Konsernin omavaraisuusaste oli 35,5 prosenttia ( : 39,4 %). Konsernilla oli rahalaitoslainoja 342,8 miljoonaa euroa ( : 329,0 ), joista pitkäaikaisia lainoja 300,3 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 42,5 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisissa lainoissa oli yritystodistuksia 32,0 miljoonaa euroa ( : 33,0 ). Taseen muut pitkäaikaiset velat 322,2 miljoonaa euroa koostuvat pääosin rahoitusleasing -vastuista (46,5 ) sekä muista IFRS-tilinpäätöksessä velkoina käsiteltävistä eristä (270,8 ). Konsernin lainojen korot rahoittajille olivat tarkastelujaksolla noin 1,6 miljoonaa euroa. Suurimpina erinä konsernin 3,5 miljoonan euron nettorahoituskuluissa ovat rahoitusleasing -eriin liittyvät maksut sekä Stavangerissa sijaitsevan nesteytyslaitoksen käsittelyyn liittyvät rahoituskulut, yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusasema on hyvä. Gasum on uudistanut rahoituksensa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. INVESTOINNIT Konsernin investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olivat yhteensä 9 miljoonaa euroa (2015 Q1: 5 ). Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat Poriin rakenteilla olevaan LNG-terminaaliin, joka otetaan tuotantoon syksyllä. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Gasumilla ei ole ollut tarkastelujaksolla merkittäviä ympäristöpoikkeamia. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen on tapahtunut vuoto Kuopion biokaasulaitoksen lannoitevalmisteen varastosäiliössä. Tilanteessa ei ole syntynyt henkilövahinkoja, eikä henkilövaaraa ollut. Tarkastelujaksolla sattui kaksi työtapaturmaa, jotka olivat luokitukseltaan nollatapaturmia, eivätkä aiheuttaneet sairauspoissaoloja. Turvallisuutta kehitetään jatkuvasti ja alkuvuonna otettiin käyttöön kuukausittaiset turvallisuusteemat, joista viestitään aktiivisesti henkilöstölle. TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET Gasumin tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkän tähtäimen tavoite on edesauttaa hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutetaan SHOK toiminnan 3

4 kautta CLIC Innovations Oy:n hankkeissa sekä muissa erillishankkeissa. Koska SHOK toiminta lakkaa vuoden 2016 aikana, on kaikissa hankkeissa panostettu johtopäätöksiä jalostavaan työhön ja loppuraportoinnin suunnitteluun. Alkuvuonna käynnistettiin myös uusia tutkimusaktiviteetteja Tekesin hakuaikataulun ohjaamana. Gasumilla on Kaasurahasto, joka jakaa tutkijoille apurahoja kaasuun ja kaasun tulevaisuuteen liittyvään tutkimukseen. Kaasurahaston neuvottelukunta teki omat ehdotuksensa apurahan saajiksi maaliskuun aikana ja ne toimitettiin TES:n jatkokäsittelyyn. HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO Konsernin henkilöstössä tapahtui merkittäviä muutoksia tarkastelujaksolla Biovakka ja Biotehdas -yrityskaupoista johtuen. Gasum-konsernissa työskenteli yhteensä 348 henkilöä, joista Skangas-alakonsernissa yhteensä 57 henkilöä. Suomessa työskenteli yhteensä 302 henkilöä. YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA OSAKKEET Suomen valtion ja OAO Gazpromin allekirjoittaman kauppasopimuksen mukainen kauppa, jolla Suomen valtio osti OAO Gazpromin 25 prosentin omistusosuuden Gasumista, toteutettiin Suomen valtion omistusosuus Gasumista nousi kaupan myötä 100 prosenttiin. Gasumin osakkeista 73,5 prosenttia on valtion omistamalla Gasonia Oy:lla ja 26,5 prosenttia suoraan Suomen valtiolla. YRITYKSEN HALLINTO Gasum Oy:n pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin lakkauttaa yhtiössä aikaisemmin toiminut hallintoneuvosto. Samassa kokouksessa nimitettiin uusi hallitus yhtiössä aiemmin toimineen sisäisen hallituksen sijaan. Gasumin uuteen hallitukseen nimitettiin puheenjohtajaksi entinen hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Juha Rantanen. Hallituksen muiksi jäseniksi nimitettiin Charlotte Loid, Vice President, Projects & Services, BA Generation, Vattenfall, Päivi Pesola, Senior Advisor, Heat, Electricity Sales and Solutions Division, Fortum Power & Heat Oy, Timo Koponen, johtaja, Flow & Gas, Wärtsilä Marine Solutions ja Jarmo Väisänen, finanssineuvos, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia. Uusi hallitus aloitti toimintansa Gasum on suojautunut polttoaineiden ja erityisesti öljyn hinnan vaihtelulta kehittämällä omaa myyntihinnoitteluaan vastaamaan maakaasun hankintasopimuksen hinnoittelua. Maakaasun kilpailukykyä heikentävät muutokset polttoaineiden verotuksessa ja energiatuissa. Muutokset maakaasumarkkinoiden regulaatiossa saattavat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Maakaasun toimituksissa ei ole ollut häiriöitä. Maakaasun toimitushäiriöihin on varauduttu varapolttoainejärjestelyillä. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Gasum osti vuonna 2014 Lyse-konsernilta osake-enemmistön norjalaisen Skangasin jakeluliiketoiminnasta. Kauppaan kuului myös osto-optio Risavikan LNG-tuotantolaitokseen. Yritysosto oli osa Gasumin strategiaa parantaa kilpailukykyisen LNG:n saatavuutta Pohjoismaissa. Maaliskuussa allekirjoitettu kauppa, jossa Gasum osti Risavikan LNG-tuotantolaitoksen Lyse-konsernilta, toteutettiin sen saatua Ruotsin ja Norjan kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Yrityskauppa vahvistaa Skangasin asemaa LNG-arvoketjun loppupäässä sekä toimijana Norjan markkinoilla ja Pohjanmerellä. Kauppaan sisältyy myös LNG:n bunkrausasema. LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maakaasun myyntivolyymi Suomessa tulee olemaan lähes vuoden 2015 tasolla. LNG-liiketoiminnan volyymit odotetaan kasvavan hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Biokaasun liikevaihto kasvaa yrityskauppojen vuoksi vuonna 2016 huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Myös biokaasun myynti tulee kasvamaan. Kokonaisuutena konsernin kannattavuus vuonna 2016 tulee olemaan vuotta 2015 parempi. Gasum jatkaa strategian mukaista työtä Pohjoismaisen kaasuekosysteemin kehittämiseksi tarjoamalla asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja, jotka muodostavat sillan kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Panostamme erityisesti LNG:n ja biokaasun käyttöön teollisuuden ja liikenteen polttoaineena. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Merkittävimmät Gasumin liiketoiminnan riskit liittyvät energiamarkkinoihin sekä polttoaineiden ja sähkön hintakehitykseen ja keskinäiseen kilpailukykyyn. Sen lisäksi riskejä liittyy mm. liiketoiminnan sääntelyyn, siirtojärjestelmän toimivuuteen, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja maakaasun saatavuuteen. 4

5 Konsernituloslaskelma Liitetieto Liikevaihto 296,9 323,3 915,5 Liiketoiminnan muut tuotot 5,2 11,9 113,9 Materiaalit ja palvelut -217,9-275,0-763,0 Henkilöstökulut -7,7-6,3-27,8 Poistot ja arvonalentumiset ,8-11,9-53,7 Liiketoiminnan muut kulut -17,5-19,4-58,4 Liikevoitto 47,2 22,7 126,4 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -3,5-4,4-18,0 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta/tappiosta -0,3 0,0 0,0 Voitto ennen veroja 43,4 18,3 108,4 Verot -9,9-3,1-7,4 Tilikauden voitto 33,5 15,2 101,1 Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 35,2 16,1 107,0 Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta -1,8-0,9-6,0 Laaja konsernituloslaskelma Liitetieto Tilikauden voitto 33,5 15,2 101,1 Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi 0,0 0,0 0,6 Eläkevelvotteiden uudelleenmäärittäminen 0,0 0,0 0,6 Tilikauden laaja tulos yhteensä 33,5 15,2 101,7 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille 35,2 16,1 107,6 Määräysvallattomille omistajille -1,8-0,9-6,0 5

6 Konsernitase Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet ,0 215,4 212,0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ,4 928,9 868,8 Myytävissä olevat sijoitukset 0,1 0,1 0,1 Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset 11,0 8,1 12,9 Laskennalliset verosaamiset 10,3 0,0 8,8 Johdannaisinstrumentit 5. 0,4 0,7 0,9 Muut pitkäaikaiset saamiset 6,6 6,8 6,5 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 182, , ,0 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 166,0 209,9 168,9 Myyntisaamiset ja muut saamiset ,5 135,2 133,9 Johdannaisinstrumentit 5. 2,4 5,7 5,5 Rahavarat 14,6 43,4 7,2 Lyhytaikaiset varat yhteensä 297,4 394,2 315,5 Varat yhteensä 1 480, , ,5 6

7 Konsernitase Liitetieto OMA PÄÄOMA JA VELAT Osakepääoma 178,3 178,3 178,3 Kertyneet voittovarat 266,2 224,6 229,3 Tilikauden voitto (tappio) 35,2 15,2 107,0 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 479,8 418,1 514,6 Määräysvallattomien omistajien osuus 45,6 54,7 47,4 Oma pääoma yhteensä 525,4 472,8 562,0 Velat Pitkäaikaiset velat Lainat ,3 320,0 287,9 Muut pitkäaikaiset velat 322,2 325,8 324,2 Eläkevelvoitteet 7,4 8,5 7,4 Laskennalliset verovelat 68,9 57,5 62,8 Varaukset 5,4 3,1 4,2 Johdannaisinstrumentit 5. 3,7 6,3 6,6 Pitkäaikaiset velat yhteensä 708,0 721,2 693,0 Lyhytaikaiset velat Lainat 6. 42,5 48,2 41,1 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat ,3 296,3 114,8 Johdannaisinstrumentit 5. 14,0 12,4 14,7 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 0,0 3,4 0,0 Lyhytaikaiset velat yhteensä 246,8 360,3 170,6 Velat yhteensä 954, ,3 863,6 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 480, , ,5 7

8 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ,3 336,3 514,6 47,4 562,0 Tilikauden tulos 35,2 35,2-1,8 33,5 Muut laajan tuloksen erät Tilikauden laaja tulos 35,2 35,2-1,8 33,5 Voitonjako -70,0-70,0 0,0-70,0 Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien tekemät sijoitukset ja varojen jako näille yhteensä -70,0-70,0 0,0-70,0 Tasearvo ,3 301,5 479,8 45,6 525,4 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ,3 226,4 404,7 55,6 460,3 Tilikauden tulos 107,0 107,0-6,0 101,1 Muut laajan tuloksen erät Eläkevelvotteiden uudelleenarvostus 0,6 0,6 0,0 0,6 Tilikauden laaja tulos 107,6 107,6-6,0 101,7 Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien tekemät sijoitukset ja varojen jako näille yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0 Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 2,2 2,2-2,2 0,0 Tasearvo ,3 336,3 514,6 47,4 562,0 8

9 Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen veroja 43,4 18,3 108,4 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 11,8 11,9 53,7 Rahoituskulu -netto 3,5 4,4 17,9 Realisoitumattomat kurssivoitot/ -tappiot 0,4 6,2-2,7 Muut oikaisut 8,2 0,0-97,4 Käyttöpääoman muutos 28,4-32,3-147,0 Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja 95,6 8,4-67,1 Rahoituserien ja verojen rahavirta -5,8-5,6-22,1 Liiketoiminnan nettorahavirta 89,9 2,8-89,2 Investointien nettorahavirta -49,3-9,5 90,5 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot 37,7 42,0 167,7 Lainojen takaisinmaksut -48,9-78,0-240,6 Muiden velkojen muutos -1,9 0,0-7,9 Maksetut osingot -20,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,0 3,7 4,4 Rahoituksen nettorahavirta -33,1-32,3-76,4 Rahavarojen muutos 7,4-39,0-75,2 Rahavarat tilikauden alussa (31.12.) 7,2 82,4 82,4 Rahavarat tilikauden lopussa 14,6 43,4 7,2 9

10 Konsernin osavuositilinpäätöksen liitetiedot 1. Laadintaperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen sisältämään osavuositilinpäätökseen sovelletaan samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin konsernin edellisessä vuositilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa julkaistuja tietoja ei ole tilintarkastettu. 2. Omat osakkeet Konsernin hallussa ei ole konsernin emoyhtiön omia osakkeita. 3. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutos Kirjanpitoarvo katsauskauden alussa 1 080, , ,3 Poistot ja arvonalentumiset -11,8-11,9-53,7 Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 9,3 4,8 32,7 Hankitut liiketoiminnot 72,2 0,0 Myydyt liiketoiminnot 0,0 0,0-39,7 Siirrot erien välillä 3,9 0,0 0,0 Vähennykset (sis. kertyneet poistot) 0,0-0,9-10,7 Kirjanpitoarvo katsauskauden lopussa 1 154, , ,8 4. Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamiset 94,9 122,0 84,6 Siirtosaamiset 9,2 1,1 38,0 Muut saamiset 10,3 12,1 11,3 Rahoitusleasingsaaminen 0,1 0,1 0,1 Yhteensä 114,5 135,2 133,9 10

11 5. Johdannaissopimukset Varat Velat Varat Velat Koronvaihtosopimus 2,0 2,3 Öljyjohdannaiset 2,8 15,0 6,4 18,9 Kaasujohdannaiset 0,0 0,7 Yhteensä 2,8 17,7 6,4 21,2 Vähennetään pitkäaikainen osuus: Korkojohdannaiset 0,3 2,3 Öljyjohdannaiset 0,4 3,2 0,9 4,3 Kaasujohdannaiset 0,0 0,3 Pitkäaikainen osuus 0,4 3,7 0,9 6,6 Lyhytaikainen osuus 2,4 14,0 5,5 14,7 Hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän hintanoteerauksiin. Öljyjohdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen raskaan polttoöljyn swap sopimusten noteerauksia OTC markkinoilla. Kaasujohdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Pörssin ulkopuolella tehtyjen hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan johdannaissopimusten tulevien kassavirtojen summana. 6. Lainat Pitkäaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta 285,3 320,0 272,9 Muut lainat 15,0 0,0 1 5, 0 Yhteensä 300,3 320,0 287,9 Lyhytaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta 10,5 4,2 8,1 Yritystodistukset 32,0 44,0 33,0 Yhteensä 42,5 48,2 41,1 Lainat yhteensä 342,8 368,2 329,0 Muut lainat sisältävät 15,0 miljoonan euron velan määräysvallattomalle omistajalle. Laina on rahalaitoslainoihin nähden huonommalla etuoikeudella. 11

12 7. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Ostovelat 60,5 214,3 62,1 Muut velat 108,8 71,3 45,1 Siirtovelat 19,7 5,7 6,3 Rahoitusleasingvelat lyhytaikainen osuus 1,4 4,9 1,4 Yhteensä 190,3 296,3 114,8 8. Yrityshankinnat Gasum Oy allekirjoitti tammikuussa 2016 kauppasopimuksen, jolla se osti Biotehdas Oy:n ja sen tuotantolaitokset Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:ltä. Kauppa toteutettiin Hankittujen yhtiöiden tuloslaskelmat on yhdistelty Gasum konserniin maaliskuun 2016 alusta alkaen. Lisäksi Gasum toteutti vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä toisenkin biokaasuliiketoimintaan liittyvän kaupan. Gasum Oy allekirjoitti kauppasopimuksen Biovakka Suomi Oy:n omistajien kanssa, jolla se osti Biovakka Suomi Oy:n ja Biovakka Oy:n. Kauppa toteutettiin Hankittujen yhtiöiden tuloslaskelmat yhdistellään Gasum-konserniin huhtikuun 2016 alusta alkaen. Gasum Oy:n tytäryhtiö Skangas AS allekirjoitti LNG-liiketoimintaan liittyvän kauppasopimuksen , jolla se osti Risavikan LNG-tuotantolaitoksen Lysekonsernilta. Kauppa toteutettiin raportointikauden jälkeen

13 GASUM-KONSERNI Miestentie 1, PL Espoo puh