TOIMINTAKERTOMUS 2009 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2009 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TUKIYHDISTYS KARVINEN RY SOIDINTIE 3 F, PL HELSINKI Y-TUNNUS:

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HALLITUS JA SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET TOIMIHENKILÖT KARVISEN KOHTAAMISPAIKAN TOIMINTA KEHITYS- JA HANKETOIMINTA JÄSENPALVELU VAPAAEHTOISTYÖ JA VERTAISTUKI TYÖTOIMINTA JÄRJESTÖTOIMINTA YHTEISTYÖ TALOUS TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

3 1. JOHDANTO Yhdistys perustettiin Psyykkiset ry:n, Mielenterveyden Keskusliiton sekä Koillisen mielenterveysyksikön yhteistyöprojektina. Projektin ( Tuki, työ ja toiminta -vertaistuella työllisyyteen ) lopputuloksena syntyi Tukiyhdistys Karvinen ry, joka rekisteröitiin ja liittyi Mielenterveyden Keskusliiton jäsenjärjestöksi Toiminta käynnistettiin Mielenterveyden Keskusliitolta vuonna 1996 saadun projektirahan sekä Helsingin kaupungilta saadun kuntoutusrahan turvin. Tukiyhdistys Karvinen ry on mielenterveyskuntoutujien tukiyhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä elämänlaatua tarjoamalla vertaistukea, mielekästä toimintaa sekä ohjausta erilaisten elämäntilanteiden edessä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen työ- ja virkistystoimintaa sekä vapaaehtoistyötä. Erilaisten työ-ja virkistysmahdollisuuksien sekä vertaistuen tarkoituksena on tarjota mielekästä sisältöä elämään ja sitä kautta parantamaan mielenterveyskuntoutujan elämänlaatua ja valmiuksia selvitä arjesta. Vertaistukiryhmiä on viikoittain useita ja ryhmien osallistumisprosentti on kasvanut vuosi vuodelta. Karvisen toimintaan kuuluu myös mielenterveyskuntoutujien edunvalvonta sekä harrastustoiminnan tarjoaminen. Jäsenet ovat erittäin tiiviisti mukana toiminnassa niin vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä, toteuttajina, osallistujina kuin kehittäjinäkin. Toiminnan keskiössä korostuvat jäsenistön tarpeista ja toiveista kumpuava aito kansalaistoiminta, joita ovat toteuttamassa jäsenet jäsenille. Karvisen toimitilat ovat sijainneet hyvien kulkuyhteyksien varrella Malmilla Soidintiellä keväästä 2005 lähtien. Huomattavasti lisääntyneen kävijämäärän ja tästä suorana seurauksena syntyvän ryhmäkokojen suurenemisen vuoksi tilat ovat käyneet ahtaiksi. Tukiyhdistyksen toiminta palvelee pääasiassa Koillis-Helsingin alueella asuvia, mutta yhä useammin jäseniä tulee myös muualta pääkaupunkiseudulta ja sen lähialueilta. Julkisten palveluntarjoajien psykiatristen yksiköiden resurssipulan vuoksi Karvisen kohtaamispaikan aukiolo ja vertaistoimintojen pyörittäminen loma-aikoina ovat kuntoutujille ensiarvoisen tärkeitä. Toiminnan tärkeyden ja välttämättömyyden ovat huomanneet myös kuntoutujien sidosryhmät. Sidosryhmät psykiatrisista yksiköistä omaisiin ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa Karvisen henkilökuntaan alusta asti. Yhdistystä on kehitetty ja edelleen kehitetään avoimena järjestönä, jonka toimintaan pääsevät osallistumaan sekä jäsenet että jäsenyyttä harkitsevat. Keskustelu, vuorovaikutus ja välittäminen ovat ydinasioita pyrittäessä jäsenyyden ja yhdistyksen kehittymiseen. Vuosi 2009 on merkinnyt uuden hallitusohjelman ja kehittämissuunnitelman ensimmäistä varsinaista toteuttamisvuotta. Kehittämisohjelmassa korostetaan yhdistyksen toiminnan rakenteiden ja toimintamallien uudistamistyön tärkeyttä. Kehittämistyön keskiössä on entistä laadukkaampi ja palvelevampi järjestötoiminta. Yksikään toimintamuoto sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa ei jää kehittämisprosessien ulkopuolelle. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

4 Kehittämisohjelman laatimistyö alkoi jo tammikuussa 2009, jolloin pidettiin hallituksen ja toimihenkilöiden yhteinen kehittämispäivä. Kehittämispäivien yhteydessä todettiin, että toimihenkilöt hakevat aktiivista roolia ohjelman laatimisprosessissa ja turvata jäsenten äänen kuulumisen valmistelun eri vaiheissa. Kehittämisohjelman tarkoituksena on ollut mm. tarkastella jäsenrakennetta sekä vaihtoehtoisia rahoitus- ja toimintamalleja. Vaihtoehtoisia malleja löydettiin vuonna 2009 muun muassa Kunnossa Kaiken Ikää-ohjelman hankerahoituksen kautta. Karvisen SYSÄYS-projektissa oli tarkoituksena kehittää mielenterveyskuntoutujien fyysistä ja henkistä hyvinvointia mm. joogan, uinnin ja rentoutustuokioiden kautta. Hankkeeseen myönnettiin rahoitusta euroa. Järjestölliseen kehittämiseen haettiin vauhtia laaturaportin kautta. Tukiyhdistys Karvinen ry tukee moniarvoisten ja monipuolisten toimintatapojen ja palvelujärjestelmien säilymistä. Yhteiskunnallisina vaikuttamistoimenaan yhdistys pyrkii rakentamaan yhteistyöjärjestöjensä kanssa hyvät toiminnalliset yhteydet julkisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. 2. HALLITUS JA SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET Syyskokouksessa 2008 valittiin vuoden 2009 hallituksen jäseniksi: Matti Tanskanen, Salme Raatikainen, Inger Aalto, Timo Niiranen, Kauko Mustola, sekä varajäseniksi Ritva Kemppainen ja Tarja Gartz. Puheenjohtajaksi valittiin Kaj From. Sihteeriksi Inger Aalto ja Taloudenhoitajaksi Salme Raatikainen. Inger Aalto luopui sihteerin tehtävistä maaliskuussa 2009, joten tehtävässä jatkoi Matti Tanskanen. Salme Raatikainen erosi taloudenhoitajan tehtävistä 1.10 alkaen. Hänen tilalleen valittiin Ritva Kemppainen. Yhdistyksen hallitus kokoontui vuonna 2009 peräti 18 kertaa. Syyskokouksessa valittiin hallitus vuodelle Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2010 valittiin Seppo Hölttä ja hallituksen jäseniksi Inger Aalto, Ritva Kemppainen, Matti Tanskanen, Timo Niiranen ja Ulla Pietilä. Varajäseniksi valittiin Juhani Peltonen ja Kauko Mustola. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 2009 valittiin yhdistyksen taloudenhoitajaksi Ulla Pietilä ja sihteeriksi Matti Tanskanen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Niiranen. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus on tehnyt tiivistä yhteistyötä jäsenten kanssa. Toimintaa on suunniteltu ja kehitetty yhdessä hallituksen, jäsenten sekä työntekijöiden kanssa. Kevätkokous pidettiin kansanedustaja Rakel Hiltusen johdolla. Retkistä vastasivat Kauko Mustola, Ritva Kemppainen, Inger Aalto sekä Nanna Louhivirta. Nanna Louhivirran irtisanouduttua, syyskuun lopulta lähtien toiminnanohjaajan tehtäviä hoiti Anni Hakolampi. Syyskokouksessa käsiteltiin jäsenen esittämää sääntöehdotusta, joka koski täsmennystä jäsenen erottamisesta. Sääntöehdotus hylättiin. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Martti Korvenmaa. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

5 Vuoden 2009 aikana Tukiyhdistys Karvinen liittyi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäseneksi. 3. TOIMIHENKILÖT Toiminnanohjaajana työskenteli Nanna Louhivirta saakka. Anni Hakolampi toimi toiminnanohjaajana 30.9 lähtien. Järjestötyöntekijänä toimi Kaius Kuusela heinäkuuhun 2009 saakka. Keittiötyöntekijöiden vaihtuvuus oli suuri vuoden 2009 aikana. Keittiötyöhön oli erityisen hankalaa saada sitoutunutta ja motivoitunutta työntekijää Arja Jääskeläisen lopetettua helmikuussa Keittiötyöntekijöinä työskentelivät Ari Suomalainen ja Jorma Nokelainen. Sosiaaliohjaajan ja keittiötyöntekijän tehtävässä toimi myös Liisa Mononen. Lisäksi Karvisessa työskenteli heinä-syyskuun ajan KKI-hanketyöntekijä Emilia Kujala, joka vastasi myös Karvisen laadunarviointiraportin laadinnasta. 4. KARVISEN KOHTAAMISPAIKAN TOIMINTA Vuonna 2009 ilmestyi kolme jäsentiedotetta. Tiedotteilla informoidaan jäseniä Karvisen tapahtumista. Tiedotetta jaettiin jäsenille postitse, Karvisessa paikanpäällä, yhteistyökumppaneille, tapahtumissa sekä nettisivujen kautta. Avomielin- lehtityöskentely oli katkolla Karvisen Avomielin- yhteistyön jäädyttämisen vuoksi. Avomielin- lehden julkaisemista jatkettiin kuitenkin muiden pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten voimin. Lehteä jaettiin myös Karvisen pisteellä Mielenterveysmessuilla. Karvisen vuoden 2009 toimintaa varjosti pelko rahoituksen radikaalista pienenemisestä tai jopa loppumisesta. Huoli heijastui myös loppuvuoden kävijätilastoihin. Toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi Karvinen kävi vakavia neuvotteluja Helsingin sosiaaliviraston ja RAY:n edustajien kanssa. Samaan aikaan käytiin neuvotteluja Karvisen siirtymisestä Messin toimitiloihin 2010 aikana. Päiväkohtainen keskiarvo 1/09-12/09 Ka 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Kaavio 1. Kävijät päiväkohtaisten keskiarvojen mukaan TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

6 Karvisen kohtaamispaikka kasvatti selvästi suosiotaan alkuvuodesta Verrattuna vuoden 2008 tammikuuhun kävijämäärä kasvoi huimat 44,7%. Helmikuun lukematkin näyttivät yli 32% kasvua verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Maalis-huhtikuun osalta kävijämäärä laski hiukan vuoden takaiseen verrattuna (-4-5%) ja kesäkuukausien osalta ero oli lähes olematon vuosien välillä. Keskimäärin kävijöitä hiljaisimpana kuukautena (marraskuu) kävijöitä kävi keskimäärin 28,8 per päivä ja vilkkaimpana (tammikuu) 46, Kuukausi Kpl Pviä Ka Kpl Pviä Ka Muutos % tammikuu , ,2 22,2 helmikuu , ,4 35,2 maaliskuu , ,1 6,9 huhtikuu , ,9-0,9 toukokuu , ,2-10,5 kesäkuu , ,7 12,3 heinäkuu , ,8 13,0 elokuu , ,7 14,5 syyskuu , ,9-28,3 lokakuu , ,8-29,7 marraskuu , ,5-21,6 joulukuu , ,0-22,1 Yhteensä , ,2-4,2 Taulukko 1. Kävijät käyntimäärien, päivien ja päivittäisen keskiarvon mukaan vuosina Loppuvuoden 2009 osalta kävijämäärät syöksyivät laskuun. Elokuun kävijämäärät pysyttelivät vielä vuoden 2008 tuntumassa viiden prosentin laskulla, mutta syys-joulukuussa pudotusta oli jo viidenneksen, ja jopa neljänneksen edellisvuoteen verrattuna. Kokonaiskävijämäärää tarkastellessa voidaan päätellä, että kävijämäärät ovat pysyneet lähes ennallaan vaikka jäsenmäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Kokonaiskävijöitä oli vuonna kpl ja kpl. Prosentuaalisesti muutos vuoden 2008 lukemiin oli pieni, vain 4,2% TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

7 Muutos % ,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Kaavio 2. Kävijämäärien muutos % vuosina Muutoskaavio osoittaa räjähdysmäisen kasvun alkuvuodessa, ja jyrkän laskun loppuvuodesta. Hiljaiset kesäkuukaudet olivat vilkkaampia edellisvuoteen verrattuna hieman hiljaisemman kevätjakson jälkeen. Ruokailu, tietokone, keskustelut muiden jäsenten kanssa ja vertaistukiryhmät ovat yhä useammalle jäsenelle tuttua Karvisen arkipäivää. Kohtaamispaikan aukioloaikoja on pyritty muokkaamaan tarpeiden mukaan. Karvisen Kohtaamispaikka on auki klo sekä tiistai ja torstai iltaisin klo 18 saakka. Keskustelukerhoja on Karvisessa toiminut kolme. Kerran viikossa on kokoontunut avoin keskustelukerho. Ryhmänvetäjänä on toiminut Timo Niiranen. Kokoontumispäivä on tiistai. Ryhmä on ollut kaikille avoin. Naisten keskusteluryhmä kokoontui tiistai-iltaisin. Ryhmänvetäjänä toimi Inger Aalto. Miesten keskustelukerho kokoontui torstai-iltapäivisin kerran viikossa. Ryhmää ohjasi Kaj From. Liiku ja virkisty-ryhmä kokoontui maanantaisin Malmin virkistyskeskuksessa. Ryhmän ohjelmaan kuului uintia ja vesijumppaa, kävelyä, virkistys- ja rentoutusjumppaa. Liiku ja virkisty ryhmän toiminnasta on vastannut ryhmän vakituisena vetäjänä jo kauan toiminut Harriet Rantala, joka toimii Karvisen liikuntavastaavana. Karvisessa toimi myös Painonhallintaryhmä keskiviikkoisin. Jäsenet voivat käydä uimassa Malmin uimahallilla 4 krt/ kk vuoden 2009 aikana. Kädentaitoryhmä kokoontui keskimäärin kerran viikossa. Ryhmässä on maalattu, ommeltu ja painettu kangasta sekä askarreltu eri ajankohtaisten teemojen merkeissä. Ryhmänvetäjänä toimi Salme Raatikainen. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

8 Bingo oli torstaisin. Ryhmän päävetäjinä on toiminut Anitta Lahti ja Salme Raatikainen. Ruotsin ja englannin keskusteluryhmät kokoontuivat kevätkauden ajan keskiviikkoisin. Ruotsin kieliryhmä kuihtui keväällä 2009 niukkaan osanottoon, mutta englannin ryhmä jatkoi. Karvisessa on toiminut myös karaoke- ja elokuvakerhoryhmät. Karaoke on vakiinnuttanut paikkansa perjantaisin. Karvisen tiloja ovat käyttäneet vuoden 2009 aikana myös Sturenkadun psykiatrian poliklinikan toimintaterapiaryhmä ja suljettu AA-ryhmä Soidinryhmä. 5. KEHITYS- JA HANKETOIMINTA Tukiyhdistys Karvinen jatkoi toimintansa ja toimintojensa kehittämistä vuonna 2009 keskittymällä entistä enemmän sähköiseen viestintään. Karviselle avattiin omat Facebooksivut ja jäsenistön sähköpostiosoitteita kerättiin yhteisen tietokannan luomiseksi. Yhdistys osallistui vuonna 2008 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES:n Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman hankekilpailuun SYSÄYS-hankkeellaan. Hankkeen tarkoituksena oli aktivoida liikkumaan yli 40-vuotiaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Yhdistyksen hallitus päätti aloittaa SYSÄYS hankkeen toteuttamisen vuonna Hanketyötekijäksi palkattiin Emilia Kujala. SYSÄYS- hanke sai aikaan positiivia kokemuksia jäsenistössä ja yhdistyksen kehittymisen näkökulmasta. Jäsenlähtöisyys on taannut sen, että liikunnallisuus ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ovat nousseet tärkeämpään asemaan tulevaa toimintaa suunnitellessa. Vuonna 2009 Tukiyhdistys Karvinen jätti KAMARI- projektihakemuksen RAY:lle. KAMARIn tarkoituksena oli luoda vapaaehtoisuuteen perustuva neuvontajärjestelmä kunnallisiin ja järjestöllisiin palveluihin. KAMARI- hankkeeseen ei myönnetty rahoitusta RAY:n toimesta vuodelle 2010, mutta hanketta jatkojalostetaan ja rahoitusta haetaan uudelleen vuodelle JÄSENPALVELU Tukiyhdistys Karvisen jäsenmäärä on kasvanut pelkästään vuoden 2009 aikana 68:lla uudella jäsenellä. Edellisvuotena 2008 jäsenmäärä kasvoi jopa 100 uudella jäsenellä. Kokonaisjäsenmäärä on tällä hetkellä 600. Yhdistyksen palvelutoiminnan kehitystyötä on jatkettu jatkuvan kehityksen periaatteella. Jäsenpalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon jäsenten tarpeet ja jokaiselle jäsensegmentille suunnatut palvelukokonaisuudet päivitetään eri jäsenryhmien kanssa sovittavilla tavoilla. Palvelutoimintaa kehitetään yhteistyössä jäsenten kanssa. Yhdistyksen jäsenneuvonta on tärkeä palvelutoiminto. Neuvonnan saatavuutta pyritään parantamaan. Neuvontapalvelua kehitetään ja parannetaan mm. kouluttautumalla sekä seuraamalla uusien palvelumuotojen toimivuutta ja mahdollisesti suunnittelemalla kokonaan TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

9 uusia palvelumuotoja. Neuvonta- ja tiedotuspalvelujen tueksi ja täydennykseksi jatketaan erilaisia jäsenryhmiä palvelevien toimintojen kehittämistä. Retket, leirit, konsertit ja teatteriesitykset ovat kasvattaneet suosiotaan yhdistyksen jäsenten keskuudessa. Vuonna 2009 retkiä oli useita ja ne toteutettiin jäsenten toiveiden mukaisesti. Marraskuussa oltiin kylpylämatkalla Pärnussa.. Lisäksi tehtiin retkiä Mustasaareen ja Vartiosaareen. Lisäksi tehtiin matkoja mm. konsertteihin ja teatteriesityksiin. Karvisessa järjestettiin myös syysiltamat. Iitin Kesäharjussa vietettiin viikko kahdesti vuoden aikana, keväällä ja syksyllä. Perinnettä on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2010, tosin retkien määrä nostetaan kolmeen jotta mahdollisimman moni pääsee matkalle mukaan. Retkimaksut on pyritty pitämään kohtuullisena, jotta jokaisella jäsenellä on mahdollisuus osallistua. Malmin seurakunnan diakonit ja pastorit ovat vierailleet Karvisessa kerran kuukaudessa pitäen hartaushetkiä. Jäsenten uimaedut säilyivät ennallaan vuonna Erityisuimakorttiin oikeutetut jäsenet saivat toimistosta kuittia ja voimassaolevaa lippua vastaan 50% alennuksen lipun hinnasta. Ne, jotka eivät ole oikeutettuja erityisuimakorttiin, saavat uida 4 kertaa kuukaudessa Karvisen laskuun Malmin uimahallissa. Ruokamaksut ovat säilytetty ennallaan. Lounaan jäsenhinta oli vuonna ,50 + jälkiruoka 0,50. Ei- jäsenille hinta oli 4 jälkiruokineen. Huokea lounas onkin tuonut Karviseen runsaasti kävijöitä. Päiväkohtainen keskiarvo 1/09-12/09 Ka 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Kaavio 3. Ruokailijoiden päivittäinen keskiarvo Karvisen vuoden 2009 ruokailijamäärät noudattelivat kävijämäärien linjaa. Tammi-helmikuu olivat selkeästi vilkkaampia edellisvuoteen 2008 verrattuna, ja syksy oli huomattavasti hiljaisempi. Keskimääräiset ruokailijamäärät vaihtelivat tammikuun 27,0 kävijästä joulukuun TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

10 16,7 kävijään. Koko vuoden ajalta tarkasteltuna päivittäinen ruokailijakeskiarvo oli 21,1, joten pudotusta edellisvuoden keskiarvoon tuli vajaa yksi ruokailija (0,7) per päivä. Muutos % ,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Kaavio 4. Ruokailijamäärien muutos % Tammikuun osalta ruokailijamäärät lähes tuplaantuivat ( +44,7%) ja helmikuussakin vielä 32,3%. Maalis-elokuun ruokailijamäärät liikkuivat kutakuinkin edellisvuoden lukemissa, eroa oli vain viisi prosenttia molempiin suuntiin. Syys-joulukuu oli huomattavan hiljainen, ero edellisvuoden 2008 ruokailijamäärä oli paikoin jopa neljänneksen suurempi kuin vuonna Kuukausi Kpl Pviä Ka Kpl Pviä Ka Muutos % tammikuu , ,7 44,7 helmikuu , ,6 32,3 maaliskuu , ,7-4,0 huhtikuu , ,4-5,1 toukokuu , ,7 2,3 kesäkuu , ,0 1,6 heinäkuu , ,0 0,2 elokuu , ,0-4,6 syyskuu , ,1-22,4 lokakuu , ,9-19,8 marraskuu , ,3-16,5 joulukuu , ,5-25,6 Yhteensä , ,8-3,5 Taulukko 2. Ruokailijamäärät, ruokailupäivät ja ruokailumäärien keskiarvo vuosina Parhaimpana ruokailukuukautena vuonna 2009 ruokailukertoja kertyi 675, kun vuoden 2008 huippukuukautena ateriointikertoja oli vain 646. Hiljaisimpana kuukautena 2009 lounastajia kävi 435 ja Vuonna 2008 yli 600 ruokailijan rajan päästiin kolmena kuukautena, kun vuonna 2009 yli 600 ruokailijan rajaan yllettiin vain kahdesti. Ruokailukertoja oli vuonna TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

11 2009 yhteensä kpl ja vuonna kpl. Ruokailijamäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna -3,5% Yhdistyksen jäsenmäärän ja erilaisten tarpeiden kirjon kasvaessa toimitilojen aukioloaikoja laajennettiin. Vuonna 2009 yhdistyksellä oli viikkotasolla 3 ilta-aukioloaikaa ja yksi lauantaiaukioloaika. Ilta-aukiolot olivat tauolla kesäloman ja joululoman ajan. Kävijämäärän noususta ja jäsenmäärän lisääntymisestä johtuen aukioloaikojen pidentämistä on vakavasti harkittava sekä mietittävä pystyvätkö nykyiset toimitilat tyydyttämään kasvaneen kysynnän aiheuttamaa painetta. Vuoden 2009 aikana kartoitettiin aktiivisesti uusia toimitiloja Koillis-Helsingin alueella, ja etsintää jatketaan myös vuonna VAPAAEHTOISTYÖ JA VERTAISTUKI Karvisen vapaaehtoistyöntekijöiden määrä on ollut vahvasti nousujohteinen, vaikkakin jäsenkiinnittyminen on ollut hyvin yksilöllistä. Kansalaistoiminnan ja yhteisen tekemisen henki on ollut Karvisessa kuitenkin vahvasti läsnä. Vapaaehtoistyöhön mm. tapahtumiin, yhteistyöpalavereihin ja reissuihin ei ole ollut vaikeuksia saada mukaan motivoituneita karvislaisia. Yhä useampi liittymistä harkitseva jäsen on kertonut liittymisensä syyksi tuen saamisen ohella myös tuen antamisen, vapaaehtoistyön. Yhdistyksen ydintoimintamuotona vertaistuki on ollut elintärkeää. Vertaisohjaajat ovat olleet sitoutuneita ja innostuneita omasta toiminta-alueestaan ja sen kehittämisestä. Vertaisohjaajille on tarjottu koulutuksia, joita Karvinen on tukenut. Vertaisohjaajaverkostoa on kehitetty paremmaksi varamiesjärjestelyillä ja siten turvattu myös vertaisten jaksaminen vapaaehtoistyössä. Aktiivinen vapaaehtoistyö on mahdollistanut runsaan ohjelmatarjonnan niin Karvisen Kohtaamispaikassa kuin sen ulkopuolellakin mm. eri yhteistyötapaamisten ja matkojen muodossa Ryhmien toiminnan laatuun, määrään ja valikoimaan on kiinnitetty huomiota. Tiloja on käytetty tehokkaasti ryhmätoiminnan toteuttamiseksi. Eniten suosiota jäsenistön keskuudessa ovat saaneet erilaiset keskustelu-, viihde- ja liikuntaryhmät. Karvinen on panostanut myös kielelliseen että taide- ja kädentaitoja ylläpitävään ja kehittävään vertaistoimintaan. SYSÄYShanke on ollut omalta osaltaan täydentämässä ryhmätoimintatarjontaa asiantuntijaotteella. Yhteistoimintaa Malmin seurakunnan kanssa pidettiin yllä hartaushetkien muodossa. 8. TYÖTOIMINTA Tukiyhdistys Karvinen järjesti yhdistyksen jäsenille työtoimintaa mielenterveyskuntoutujien yksilöllisten taitojen ja toimintakyvyn kehittämiseksi. Työtoiminnan kautta Karvinen on tarjonnut jäsenilleen paremmat edellytykset työelämään tai jatko-opiskeluun. Työtoiminnan on havaittu parantavan kuntoutujan elämänlaatua ja itsearvostusta ja näiden seurauksena oman elämän rytmittäminen ja hallinta ovat parantuneet. Karvisen keittiössä on vuoden 2009 aikana työskennellyt kuntouttavassa työtoiminnassa jopa 12 kuntoutujaa. Työtoiminnan tavoitteena on tarjota tekemisen mielekkyyttä, tehtävien vaihtelevuutta ja lisääntynyttä vastuuta. Kuntoutujille on työtoiminnasta hyötyä myös siten, että toiminnan TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

12 kautta on mahdollisuus suorittaa hygieniapassi. Työtoimintaan tulijoita on riittänyt kiitettävästi kasvaneen jäsenmäärän myötä. Tilan ahtaus ja kasvava kysyntä asettavat merkittäviä haasteita myös työtoiminnan järjestämiseen. Aukioloaikoja on laajennettava merkittävästi, kun työmäärää ei voida muuten lisätä nykyisten tilojen puitteissa. Jotta työtoiminnan kasvavaan kysyntään voidaan vastata jatkossakin, on tärkeää, että Helsingin kaupunki avustaa Tukiyhdistys Karvinen ry:n työtoimintaa suuremmalla avustusosuudella kuin vuonna JÄRJESTÖTOIMINTA Tukiyhdistys Karvinen ry:n toimintaan kuuluu mielenterveysongelmaisten ja kuntoutujien edunvalvonta yhteistyössä Mielenterveyden Keskusliiton ja muiden järjestöjen kanssa. Yhdistys ottaa tarvittaessa kantaa asioihin sekä tukee ja avustaa jäseniä etujen hoitamisessa. Tukiyhdistys on ollut mukana hoitojaksolla olevien kuntoutujien kotiuttamisasioissa ja yhteistyöverkoston luomisessa. Omaisiin ollaan oltu yhteydessä tarpeen mukaan. Kohtaamispaikan aukioloaikojen kehittäminen turvaa toiminnan kehittymisen. Uusien toimitilojen saanti varmistaisi mahdollisimman monelle kuntoutujalle edellytykset työ- ja vertaistukitoimintaan sekä vapaaehtoistyöhön. Samalla parannetaan palvelujen laatua ja saatavuutta jäsenten hyödyksi. Yhdistys edistää jäsensegmenttien yhteistyön tiivistämistä ja tukee muutosprosessia käytettävissä olevin keinoin. Myös jäsensegmenttien tarvitsemien palveluiden tuottamista edistetään. Yhdistys sekä järjestää että koordinoi toimihenkilöiden ja jäsenten koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on järjestää erillisiä sisäisiä neuvonpitoja eri tyyppisten jäsensegmenttien ryhmänvetäjille sekä ryhmänvetäjille ja toimihenkilöille. 10. YHTEISTYÖ Tukiyhdistys Karvinen ry piti välivuoden Avomielin-yhteistyöstä pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten kanssa. Yhdistys toteuttaa yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten ja muun yhteistyöverkostonsa kanssa liikuntatapahtumia, iltamia ja erilaisia teemapäiviä. Avomielin- toiminta toteutetaan pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten yhteisenä hankkeena. Toiminta sisältää teemapäivien, retkien ja tapahtumien järjestämisen lisäksi Avomielin- lehden julkaisemisen. Hallitus jatkoi muuta suhdetoimintaa sekä muiden kolmannen sektorin, kaupungin ja seurakunnan organisaatioiden kanssa mm. Iloliikkuja-tapahtuman, Kynttiläpäivän, Malmin suunnistuspäivän, Valonpäivän ja Aurora-päivän osalta. Keskusteluyhteydet Raha-automaattiyhdistykseen ja Helsingin kaupungin sosiaalivirastoon olivat vuonna 2009 erityisen tiiviit. Keskusteluja käytiin Karvisen jäsenmäärän, rahoitustarpeiden ja tilakysymysten tiimoilta. Hallitus, jäsenet ja toimihenkilöt osallistuvat tarpeen mukaan MTKL:n järjestämiin koulutuksiin ja kokouksiin. Vuoden 2009 aikana ollaan aloitettu yhteistyö mm. Helsingin kaupungin päihdetyön (Toukola-koti), Pukinmäen A-killan ja Helsingin Klubitalojen kanssa. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS

13 Yhteistyötä yhdistyksen ja asunnottomien järjestön (Vailla vakinaista asuntoa ry) tehtiin tiiviisti ja yhteistyötä tullaan jatkamaan. Messin toiminnan lopettamisen yhteydessä käytiin neuvotteluja tulevasta yhteistyöstä Pohjoisen A-klinikan työntekijöiden kanssa. 11. TALOUS Tukiyhdistys Karvinen ry:n toimintaa rahoitti vuonna 2009 Raha-automaattiyhdistys ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Lisäksi avustuksia saatiin Mielenterveyden keskusliitolta, Työväen Sivistysliitolta ja Helsingin kaupungin liikuntavirastolta. Suurimmat rahoittajat, eli Raha-automaattiyhdistys myönsi Karviselle avustusta vuonna euroa, ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto euroa. Yhdistyksen kirjanpidon vuonna 2009 on hoitanut Tilihelsinki Oy. Taloudenhoitajana on toiminut Salme Raatikainen ja Ritva Kemppainen. Tilintarkastajana on toiminut Mervi Kaplas. Hallitus on valvonut asioiden hoitamista säännöllisesti. TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TUKIYHDISTYS KARVINEN RY TOIMINTAKERTOMUS SOIDINTIE 3 F, PL HELSINKI Y-TUNNUS: