1(22) TOIMINTAKERTOMUS 2011 TUKIYHDISTYS KARVINEN RY MALMIN RAITTI 19, PL HELSINKI Y-TUNNUS:

Transkriptio

1 1(22) TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 2(22) Sisällysluettelo 1.JOHDANTO HALLITUS JA SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET TOIMIHENKILÖT KARVISEN KOHTAAMISPAIKAN TOIMINTA Tiedottaminen Toimitilat Kävijätilastot Vertaisryhmätoiminta Vertaistoiminnan kehittäminen TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA LAADUN ARVIOINTI JÄSENEDUT JA -TOIMINNOT Jäsenrekisteri ja jäsenneuvonta Virkistystoiminta Ruokailijatilastot VAPAAEHTOISTYÖ TYÖTOIMINTA JÄRJESTÖTOIMINTA JA YHTEISTYÖ TALOUS...22

3 3(22) 1. JOHDANTO Yhdistys perustettiin Psyykkiset ry:n, Mielenterveyden Keskusliiton sekä Koillisen mielenterveysyksikön yhteistyöprojektina. Projektin ( Tuki, työ ja toiminta -vertaistuella työllisyyteen ) lopputuloksena syntyi Tukiyhdistys Karvinen ry, joka rekisteröitiin ja liittyi Mielenterveyden Keskusliiton jäsenjärjestöksi Toiminta käynnistettiin Mielenterveyden Keskusliitolta vuonna 1996 saadun projektirahan sekä Helsingin kaupungilta saadun kuntoutusrahan turvin. Tukiyhdistys Karvinen ry on mielenterveyskuntoutujien tukiyhdistys, jonka tarkoituksena on parantaa mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä elämänlaatua tarjoamalla vertaistukea, mielekästä toimintaa sekä ohjausta erilaisten elämäntilanteiden edessä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen myös työ- ja virkistystoimintaa sekä vapaaehtoistyötä. Erilaisten työ- ja virkistysmahdollisuuksien sekä vertaistuen tarkoituksena on tarjota mielekästä sisältöä elämään ja sitä kautta parantaa mielenterveyskuntoutujan elämänlaatua ja valmiuksia selvitä arjesta. Karvisen kohtaamispaikassa kokoontuu säännöllisesti toista kymmentä vertaistukiryhmää viikossa, joihin osallistuminen on säilynyt korkeana vuosi vuodelta. Karvisen toimintaan kuuluu myös mielenterveyskuntoutujien edunvalvonta sekä harrastustoiminnan tarjoaminen. Jäsenet ovat erittäin tiiviisti mukana toiminnassa niin vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä, toteuttajina, osallistujina kuin kehittäjinäkin. Toiminnan keskiössä korostuvat jäsenistön tarpeista ja toiveista kumpuava aito kansalaistoiminta, joita ovat toteuttamassa jäsenet jäsenille. Karvisen toimitilat ovat sijainneet hyvien kulkuyhteyksien varrella Malmilla Soidintiellä keväästä 2005 lähtien. Huomattavasti lisääntyneen kävijämäärän ja vilkkaan ryhmätoiminnan vuoksi tilat ovat kuitenkin viime vuodet olleet toiminnalle liian ahtaat ja epäkäytännölliset. Uusia toimitiloja on alueelta etsitty pitkään tuloksetta. Vuonna 2011 toiminta jatkui vuoden loppuun asti Soidintiellä. Vuoden lopussa saimme kuitenkin Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskukselta positiivisia uutisia: kesällä alkaneet neuvottelumme Malmin raitti 19:n tiloista olivat tuottaneet tulosta ja pääsisimme muuttamaan vuoden 2012 alussa.

4 4(22) Tukiyhdistyksen toiminta palvelee pääasiassa Pohjois- ja Koillis-Helsingin alueella asuvia, mutta jäseniä tulee myös muualta pääkaupunkiseudulta ja sen lähialueilta hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Julkisten palveluntarjoajien psykiatristen yksiköiden resurssipulan vuoksi Karvisen kohtaamispaikan aukiolo ja vertaistuki loma-aikoina ovat kuntoutujille ensiarvoisen tärkeitä. Toiminnan tärkeyden ja välttämättömyyden ovat huomanneet myös Karvisen jäsenten sidosryhmät. Sidosryhmät psykiatrisista yksiköistä omaisiin ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa Karvisen henkilökuntaan alusta asti. Yhdistystä on kehitetty ja edelleen kehitetään avoimena järjestönä, jonka toimintaan pääsevät osallistumaan sekä jäsenet että jäsenyyttä harkitsevat. Keskustelu, vuorovaikutus ja välittäminen ovat ydinasioita pyrittäessä jäsenyyden ja yhdistyksen kehittymiseen. 2. HALLITUS JA SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET Sääntöjen mukaan yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja sekä 3-5 muuta varsinaista jäsentä ja 0-3 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Syyskokouksessa valittiin hallitus vuodelle Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin toistamiseen Seppo Hölttä ja hallituksen jäseniksi Inger Kavaleff-Aalto, Kauko Mustola, Tuire Messo, Juhani Peltonen ja Timo Niiranen. Varajäseniksi valittiin Marja-Liisa Klami ja Ritva Kemppainen. Uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin vuoden 2011 yhdistyksen taloudenhoitajaksi Tuire Messo ja sihteeriksi Inger Kavaleff-Aalto. Varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Niiranen. Retkivastaavaksi valittiin Kauko Mustola. Kevätkokous järjestettiin klo Kohtaamispaikka Karvisessa. Kevätkokouksessa esitettiin vuoden 2010 vuosikertomus, tilinpäätös, tase ja tilintarkastuskertomus jäsenkokoukselle. Tilinpäätös vahvistettiin ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Tilintarkastuksen oli toimittanut KHT Heikki Pullinen. Kevätkokouksessa valittiin myös vuoden 2011 hallitukseen uusi puheenjohtaja, sillä aiemmassa syyskokouksessa puheenjohtajaksi valittu

5 5(22) Seppo Hölttä erosi hallituksesta Uudeksi puheenjohtajaksi ehdolle asettuivat Kauko Mustola ja Inger Kavaleff-Aalto. Suljetussa lippuäänestyksessä äänet menivät tasan ja arvonnan tuloksena ehdokkaista valittiin hallituksen puheenjohtajaksi vuoden 2011 Kauko Mustola. Syyskokous pidettiin klo 12 Kohtaamispaikka Karvisessa. Syyskokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja rahoitusarvio vuodelle 2012 sekä päätettiin vuoden 2012 jäsenmaksujenpysyvän ennallaan. Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta vuodelle 2012 suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä. Puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin Inger Kavaleff-Aalto ja hallituksen jäseniksi Tiina Tuovinen, Tiina Helin, Salme Raatikainen, Ritva Kemppainen ja Juhani Peltonen. Varajäseniksi valittiin Ulla Pietilä ja Unto Henriksson. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa vuoden 2012 hallituksen tehtävät jaettiin siten, että varapuheenjohtajaksi valittiin Juhani Peltonen, taloudenhoitajaksi Tiina Tuovinen, sihteeriksi Salme Raatikainen ja retkivastaavaksi Ritva Kemppainen. 3. TOIMIHENKILÖT Toiminnanohjaaja Anni Hakolampi jäi vanhempainvapaalle Hänen sijaisenaan toiminnanohjaajana vuonna 2011 työskenteli alkaen sosionomi Lea Heino. Järjestötyöntekijänä toimi Tiina Tuovinen. Keittiötyöntekijänä vuonna 2011 työskenteli alkaen Kari Päivinen. 4. KARVISEN KOHTAAMISPAIKAN TOIMINTA 4.1 Tiedottaminen Vuonna 2011 ilmestyi kolme jäsentiedotetta/-kirjettä, joilla informoitiin jäseniä Karvisen toiminnasta, ryhmistä, tapahtumista ja retkistä. Jäsenkirje jaettiin jäsenille postitse ja se oli luettavissa Karvisen kohtaamispaikassa. Kaikki jäseninformaatio oli luettavissa myös Karvisen

6 6(22) kotisivuilla ( ja sosiaalisessa mediassa ( / Tukiyhdistys Karvinen ry) sekä tietysti kohtaamispaikan ilmoitustauluilla ja pöydillä olevissa tapahtumakansioissa. Sisäistä tiedotusta tehostettiin vuonna 2011 myös käynnistämällä "Hallituksen tietotunti" -tilaisuudet, joissa yhdistyksen hallitus kertoo jäsenille tekemistään päätöksistä sekä vastaa jäsenten esittämiin kysymyksiin ja ottaa vastaan palautetta hallituksen kokouksissa käsiteltäväksi. Toimintakaudella 2011 julkaistiin jäsenten haastatteluiden pohjalta myös Karvisen arvot: vertaisuus, osallisuus, kunnioitus ja positiivisuus. Ne luovat pohjan toiminnan ohjaukselle ja näkyvät viestinnässä. Jäsenhaastatteluiden pohjalta julkaistiin vuonna 2011 arvojen lisäksi myös Karvisen motto/tunnuslause: "Karvinen - virkistystä, ystäviä ja yhteistä tekemistä". Tunnuslauseen avulla viestimme sidosryhmillemme tiivistetysti, mitä Karvinen jäsenilleen tarjoaa. Lisäksi toimintakaudella 2011 kehitettiin myös 1-sivuinen "Tervetuloa Karvisen toimintaan" -infolehtinen yhteystietoineen ja viikko-ohjelmineen tutustujia ja esittelyitä varten. Tukiyhdistys Karvinen jatkoi vuonna 2011 Avomielin-yhteistyötä myös tiedottamisessa. Yhdessä muiden Avomielin-yhdistysten kanssa (Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry, Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry ja Tukiyhdistys Majakka ry) julkaisimme Avomielin-lehteä, jota oli jäsenille jaossa Karvisen kohtaamispaikassa. Lehteä on toimitettu myös yhteistyökumppaneille ja kaupungin kirjastoihin. Lisäksi sitä on jaettu erilaisissa tapahtumissa, kuten Aurora-päivässä ja yhteisosastollamme Mielenterveysmessuilla marraskuussa Tukiyhdistys Karvinen on huolehtinut näkevyydestään myös osallistumalla aktiivisesti mielenterveyskuntoutujille suunnattuihin tapahtumiin; tekemällä yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden mielenterveystoimijoiden kanssa sekä esittelemällä toimintaansa esimerkiksi eri päivä- ja toimintakeskuksissa.

7 7(22) 4.2 Toimitilat Karvisen kohtaamispaikka on sijainnut hyvien kulkuyhteyksien varrella Malmin Soidintiellä keväästä 2005 lähtien. Lisääntyneen kävijämäärän ja vilkkaan ryhmätoiminnan vuoksi tilat ovat kuitenkin viime vuodet olleet toiminnalle liian ahtaat ja epäkäytännölliset. Uusia toimitiloja on alueelta etsitty pitkään tuloksetta. Vuonna 2011 toiminta jatkui vuoden loppuun asti Soidintiellä. Vuoden lopussa saimme kuitenkin Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskukselta positiivisia uutisia: kesällä alkaneet neuvottelumme Malmin raitti 19:n tiloista olivat tuottaneet tulosta ja pääsisimme muuttamaan vuoden 2012 alussa. Vuosi 2011 päättyi muuton valmistelun merkeissä ja uuden tilan pintaremontin valmistumista odotellessa. 4.3 Kävijätilastot Tukiyhdistys Karvisessa kävi vuoden 2011 aikana yhteensä nimensä päiväkirjaan merkinnyttä kävijää. Todellinen kävijämäärä on kuitenkin tilastoitua lukemaa suurempi, sillä kaikki kävijät eivät aina merkitse nimeään päiväkirjaan, eikä nimen kirjaamista valvota. Karvinen on auki vuoden ympäri, myös koko kesän. Aukioloaika on arkisin klo 9-15 ja lauantaisin klo Käyntipäiviä oli vuonna 2011 yhteensä 263 kpl, joista 250 oli arkipäivää ja 13 lauantaita. Koko vuoden osalta tilastoidut kävijämäärien keskiarvot olivat: keskimäärin 42 kävijää / arkipäivä ja 19 kävijää / lauantai. Lauantaiaukioloaika ei ollut ympärivuotinen, vaan ajoitettiin talvikaudelle pimeimpään vuodenaikaan, jolloin tarvetta ja toivetta lauantaiaukiololle on eniten. Vuonna 2011 Karvinen oli auki kahtena lauantaina tammikuussa, viitenä lauantaina lokakuussa, kolmena lauantaina marraskuussa ja kolmena lauantaina joulukuussa. Seuraavassa diagrammissa esitetään arkipäivien kävijätilasto. Vuoden 2011 ja edellisen vuoden 2010 kävijätilastot eivät ole suoraan verrannollisia, sillä vuonna 2010 lauantaiaukioloaikoja oli enemmän.

8 8(22) Arkipäivien kävijäkeskiarvot lukumäärä k.a tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu toimintakausi 2011 Kaavio 1. Arkipäivien kävijäkeskiarvot toimintakaudella 2011 Eniten kävijöitä arkipäivien kävijäkeskiarvoja tarkastellen oli loka- ja marraskuussa; keskimäärin 47 kävijää/päivä. Myös huhtikuu oli erittäin vilkas; 46 kävijää/päivä. Eniten kävijöitä kuukausitasolla oli vuonna 2011 marraskuussa, jolloin Karvisessa kävi yhteensä 1042 henkilöä, ja vähiten kävijöitä kesä- heinäkuussa (k.a kävijää/pvä). Heinäkuunkin kävijämäärä oli kuitenkin selkeä osoitus koko kesän aukiolon tarpeesta, sillä kävijöitä oli heinäkuussakin yhteensä 795 henkilöä ja Karvisen toimintaan ohjautui jälleen "kesäjäseniä" muista kesä-heinäkuussa suljettuina olevista mielenterveysyksiköistä. Seuraavalla sivulla oleva taulukko esittää vuoden kävijämäärien tarkemman jaottelun kuukausittain kokonaiskävijämäärinä sekä arkipäiviin ja lauantaihin eriteltyinä, sekä keskiarvolukuina. Taulukosta löytyy myös vuoden 2010 kävijätiedot ja vertailu vuoteen Vertailu on tehty vertaamalla vuoden 2011 arkipäivien kävijäkeskiarvoja vuoden 2010 kokonaiskeskiarvoihin. Tässä vertailussa kävijämäärien keskiarvo osoittaa vuonna 2011 merkittävää kasvua vuodesta 2010 lähes joka

9 9(22) kuukausi, lukuun ottamatta maalis-huhtikuuta. Vuosien vertailu ei ole kuitenkaan täysin rinnastettavissa, sillä vuoden 2010 lukemiin sisältyy säännöllinen lauantaiaukiolo, kun taas vuonna 2011 Karvinen oli auki lauantaisin vain 13 kertaa niin kuukausina, jolloin tarve oli suurin. Aukiolopäiviä oli vuonna 2011 siis yhteensä 263 ja koko vuoden kävijäkeskiarvo 41 kävijää/päivää, kun taas vuonna 2010 käyntipäiviä oli 304 ja koko vuoden kävijäkeskiarvo 36 kävijää/päivä KK Kävijöitä yht. Arkipv. Kävijämäärä Arkipv. lkm Arkipv. ka. LA kävijämäärä LA pv. lkm LA k.a. Kävijämäärä Käyntipv.lkm k.a. Kävijä k.a:n muutos Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu % % % % % % % % % % % % YHT % Päiviä yhteensä 263 Taulukko 1. Kävijät käyntimäärien, päivien ja päivittäisen keskiarvon mukaan vuosina

10 10(22) Yhteenvetona voidaan todeta, että vuosi 2011 oli kävijämäärältään vilkas ja erot kuukausikohtaisissa kävijämäärissä olivat osa normaalia kausivaihtelua. Vuosi 2011 oli absoluuttisissa kävijämäärissä monen kuukauden osalta vuotta 2010 vilkkaampi. Vaikka vuoden kokonaiskävijämäärä oli edellisvuotta noin 1,5 % pienempi, on käyntivilkkaus kokonaisuudessaan kuitenkin vuonna 2011 kasvanut suhteutettuna käyntipäiviin ja siihen, että vuoden 2010 kävijäluvuissa olivat mukana myös vuoden 2011 luvuista puuttuneet säännölliset lauantai- ja iltaaukioloajat. Uudet väljemmät toimitilat tulevat käyntimääriä tarkastellen siis todelliseen tarpeeseen ja antavat jäsenten viihtyvyydelle ja toiminnan suunnittelulle aivan uudenlaiset puitteet. 4.4 Vertaisryhmätoiminta Karvisen viikko-ohjelma on täynnä vilkasta toimintaa, josta jokainen voi löytää itselleen mielekästä ohjelmaa. Kohtaamispaikkaan voi aina tulla viettämään aikaa vapaasti, tapaamaan ihmisiä, lukemaan lehtiä, kuuntelemaan musiikkia, katsomaan tv:tä, käyttämään tietokonetta, ruokailemaan ja kahvittelemaan. Vapaan oleskelun lisäksi löytyy jäsenille runsaasti mahdollisuuksia osallistua itselle mieluisiin vertaisohjaajien ohjaamiin ryhmiin. Vertaisryhmiin voivat jäsenten lisäksi osallistua myös tutustujat ja jäsenyyttä harkitsevat. Toimintakaudella 2011 Karvisen viikko-ohjelmassa toimi yhteensä 13 vertaisryhmää viikoittain, vertaisohjaajien/-ryhmien kesätaukoa (kesä-heinäkuu) lukuun ottamatta. Osallistujamäärä vaihteli neljästä osallistujasta viiteentoista / ryhmä / kerta. Ryhmätoiminta tarjosi siis mielekästä toimintaa ja osallisuutta päivittäin isolle joukolle jäseniä sekä vertaisohjaajia. Aihealueittain toimintakauden 2011 vertaisryhmät toteutuivat seuraavasti: Keskustelukerhoja toimi viikoittain kolme. Tiistaisin kokoontui suosittu avoin keskustelukerho, jonka vertaisohjaajina toimivat vuoden aikana Timo Niiranen, Juhani Peltonen ja Holger Gustafsson. Torstaisin kokoontuneen naisten keskusteluryhmän ohjaajana toimi Tuulikki Päivinen, ja perjantaisin kokoontunutta miesten keskusteluryhmää ohjasivat myös Juhani Peltonen ja Holger Gustafsson.

11 11(22) Jäsenten liikkumista edistäviä ryhmiä toimi myös viikoittain useampia. Liiku ja virkisty-ryhmä kokoontui lähes koko vuoden maanantaisin Malmin virkistyskeskuksessa ja siirtyi virkistyskeskuksen muuton vuoksi marraskuun lopulla Malmin nuorisotalolle ja keskiviikkopäiviin. Ryhmän ohjelmaan kuului virkistys- ja rentoutusjumppaa, kävelyä sekä joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina myös uintia ja vesijumppaa Malmin uimahallilla. Lisäksi ryhmä perehtyi fysioterapiaopiskelijan ohjauksessa viiden kerran ajan myös pilatekseen. Liiku ja virkistyryhmän toiminnasta on vastannut ryhmän vakituisena ohjaajana jo kauan toiminut Harriet Rantala. Maanantaisin Karvisessa toimi myös Sinikka Mönkkösen ohjaajamana jumppa- ja painonhallintaryhmä, joka keräsi säännöllisesti päivätilan täyteen tuoli- ja venyttelyjumppaajia. Maanantairyhmässä oli samalla myös mahdollisuus seurata painoa ja verenpainetta. Karvinen tuki koko toimintakauden 2011 jäsentensä liikuntaharrastusta myös tarjoamalla mahdollisuuden uintiin Malmin uimahallissa. Aiemmin toteutettu tapa tukea uintia johti yhdistyksen toimintavaroihin verrattuna kohtuuttomiin kustannuksiin. Kesäkuun alussa Karvisen hallitus tekikin talouden tasapainottamiseksi päätöksen luopua vuosiuimakorttien 50 % hyvityksistä sekä järkeistää neljän kerran vapaata uintietuutta muuttamalla vapaan uinnin ryhmämuotoiseksi uinniksi. Syyskuun alusta alkaen Karvisessa on ollut Malmin uimahallissa torstaisin oma rata käytössä, jolloin jäsenet ovat voineet uida Karvisen tukemana ilmaiseksi. Joka toinen viikko uimassa kävi naisten ja joka toinen viikko miesten uintiryhmä, ja mukaan mahtui 10 uimaria / kerta. Mikäli ryhmässä on ollut tilaa, on uimaan lähdetty myös sekaryhmänä, joten uintiryhmät ovat toteutuneet aina täysimääräisinä. Muutos on otettu jäsenistössä ymmärryksellä vastaan, asettaahan se uinnin tukemisen tasavertaisemmaksi Karvisen muiden ryhmien ja virkistystoimintaan ohjatun tuen kanssa. Muita vuonna 2011 toteutuneita toiminnallisia vertaisryhmiä olivat askartelukerho, pelikerho, bingo, englannin kieliryhmä, biljardi ja karaoke. Lisäksi lokakuun lopulla käynnistyi uutena toimintamuotona myös tietokonekurssi aloittelijoille; pienryhmäopetusta tarjosi kerran viikossa Otso Pohto. Askartelukerho kokoontui maanantai-aamuisin Sari Järvisen ohjaamana. Tiistaisin kokoontui pelikerho, jossa Marja Kontkasen ohjaama pelattiin erilaisia lauta-, ulko- ja korttipelejä. Englantia opiskeltiin ahkerasti keskiviikkoisin Riitta Siltasen ohjaamana. Supersuosittu bingo veti

12 12(22) pöydät täyteen jäseniä torstaisin. Bingoa ohjasivat sekä Inger Kavaleff-Aalto että Eero Aalto. Biljardikerho kokoontui Malmin nuorisotalon tiloissa kaksi kertaa viikossa keskiviikkoisin ja perjantaisin Kauko Mustolan ohjauksessa. Toisena ohjaajana toimi myös Kari Kukkanen. Karvisen Biljardikerho voitti Avomielin-yhteistyökumppaneiden välisen biljarditurnauksen mestaruuden keväällä Karvisen viikko-ohjelma huipentui musiikillisissa merkeissä perjantai-iltapäivien karaokeen, jota ohjasi Tuire Messo. Vertaisohjaajien ohjaamien ryhmien lisäksi Karvisen säännöllisessä viikko-ohjelmassa olivat tiistaisin ja perjantaisin vapaaehtoistyönä toteutettu leivänjako, tiistaisin toteutuva A-klinikan ohjaajan vastaanotto Karvisessa sekä torstaisin toiminnanohjaajan ohjaama ryhmänohjaajien oma tukiryhmä ja Metropolian teatteriohjaajan ohjaama teatterikerho (syyskaudella). Lisäksi sosiaalialan opiskelijat Diakista, Laureasta, Diakoniaopistolta ja Hesotelta toteuttivat harjoittelu- ja oppimistehtävinään jäsenten toiveista nousseita ryhmiä ja tapahtumia, kuten muun muassa Stumppi-tupakasta vierottautumisryhmän, Tietoa-terveydestä-ryhmän, yli kymmenkunta päiväretkeä pääkaupunkiseudulla, Karvislaisten kykypäivän, kaksi musiikillista virkistystapahtumaa sekä hemmottelu- ja ulkopelipäivän. 4.5 Vertaistoiminnan kehittäminen Tukiyhdistys Karvinen on jokaisen Karvislaisen oma yhdistys ja koko toimintaa kehitetään jäsenlähtöisena. Vertaistoimintaa koskevat kehittämisehdotukset otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa, ja toiminnaltaan joustavarakenteisena yhdistys voi aina nopeastikin käynnistää uusia vertaisryhmiä tai tehdä muutoksia jo olemassa olevien ryhmien toimintaan jäsenten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Toimintakaudella 2011 vertaistoiminnan kehittämisessä panostettiin erityisesti vertaisohjaajien koulutukseen ja oman jaksamisen tukemiseen. Koko syyskauden (elo-joukuu) ajan kerran viikossa torstaisin kokoontui ryhmänohjaajien tukiryhmä, jossa annettiin ohjausta ryhmädynamiikan ja ryhmäilmiöiden käsittelyyn sekä purettiin mahdollisesti hankalia

13 13(22) ryhmätilanteita tukien vertaisohjaajien omia voimavaroja. Vertaisohjaajien tukiryhmää ohjasi Tukiyhdistys Karvisen toiminnanohjaaja. 5. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA LAADUN ARVIOINTI Toimintakaudella 2011 luotiin vahva perusta Tukiyhdistys Karvisen säännölliselle kehittämistyölle luomalla Karvisen arvot ja selkeyttämällä Karvisen missiota, visiota, tavoitteita ja tehtäviä sekä määrittelemällä mittareita sekä toimenpidetavoitteiden, että tulostavoitteiden mittaamiseksi. Kehittämistyön tarkoituksena on panostaa entistäkin tarkemmin jäsenten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen sekä jäsenten kokemusten ja palautteen keräämiseen toiminnan ohjauksen perustaksi. Kehittämistyö käynnistyi hallituksen ja toiminnanohjaajan yhteistyönä kesäkuussa 2011 kehittämispäivän työskentelyn tuloksena. Toiminnan laadun lähtötaso määriteltiin toimintakaudella 2011 käyttämällä apuna Mielenterveyden Keskusliiton kehittämää arviointityökalua, mikä auttaa yhdistyksen luottamushenkilöitä kohdistamaan huomionsa toiminnan kannalta olennaisiin kehittämiskohteisiin. Lisäksi syksyllä 2011 lähetettiin kaikille jäsenille ensimmäinen jäsenkysely, jolla kerättiin jäsenpalautetta ja mitattiin Tukiyhdistys Karvisen toiminnan merkitystä jäsenten elämänlaadulle. Jäsenkysely toistetaan säänöllisesti vuosittain ja kyselyn tuloksia käytetään toiminnan kehittämiseen ja seuraavan vuoden toiminnan suunnitteluun. Prosessin ohjaavana punaisena lankana on se, että Tukiyhdistys Karvinen keskittyy vahvasti oman ydintoimintansa jäsenlähtöiseen kehittämiseen. Jäsenkyselyn 2011 tuloksista on tehty erillinen raportti ja se on julkaistu myös jäsenille. 6. JÄSENEDUT JA -TOIMINNOT 6.1 Jäsenrekisteri ja jäsenneuvonta Tukiyhdistys Karviseen liittyi vuonna 2011 uusia jäseniä 68 kpl ja joulukuussa 2011 kokonaisjäsenmäärä oli 428 jäsentä. Edellisvuoteen verrattuna kokonaisjäsenmäärä vuoden lopussa

14 14(22) oli noin 30 jäsentä suurempi. Kokonaisjäsenmäärä vaihtelee vuoden aikana jonkin verran myös jäsenrekisterin päivitysten myötä, sillä jäsenpostitusten ja muistuslaskujen lähetyksen jälkeen rekisteristä poistetaan ne jäsenet, joiden jäsenmaksu on ollut maksamatta kaksi vuotta. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2011 oli 12. Jäsenneuvontaa ja palveluohjausta toteuttivat vuonna 2011 Karvisen toiminnanohjaaja ja järjestötyöntekijä, jotka ovat jäsenten käytettävissä aina toimiston aukioloaikana. He vastaanottivat vuoden aikana myös runsaasti tutustujia ja perehdyttivät näitä Karvisen toimintaan. Tutustujia tuli Karviseen sekä itsenäisesti, että ohjatusti muun muassa psykiatrian poliklinikoiden ja muiden mielenterveystoimijoiden kautta. Karvinen kävi myös esittelemässä toimintaansa eri tahoilla, kuten esimerkiksi Niemikotisäätiön Haagan ja Malmin toimipisteissä sekä Tervalammen kuntoutuskeskuksessa. Jäsenten neuvontaan ja sosiaaliohjaukseen hyvää tukea antoi Mielenterveyden Keskusliiton Propelli-tietopalvelu. Palveluohjausta toteutettiin myös yhteistyössä muun yhteistyöverkoston kanssa, johon kuuluu kattava valikoima mielenterveystyön, päihdetyön ja sosiaalihuollon toimijoita. 6.2 Virkistystoiminta Retket, leirit, teatteri ja muu virkistystoiminta on kasvattanut suosiotaan yhdistyksen jäsenten keskuudessa. Yhdistys pyrki tukemaan virkistystoimintaa resurssiensa puitteissa, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua erilaisiin hyvän mielen aktiviteetteihin, joita toteutettiin seuraavasti: Vuoden 2011 helmikuussa Karvisen porukka kävi teatterinäytöksessä Malmin työväen teatterissa katsomassa näytelmää Suomen Hevosesta. Syyskaudella teatterielämyksen tarjosi puolestaan Teatteri Vantaa esityksellään Kuuma Nakki. Iitin Kesäharjussa vietettiin viikko kahdesti vuoden aikana toukokuussa ja syyskuussa. Toukokuussa Iitin leirille osallistui 20 jäsentä ja syyskuussa 31 jäsentä.

15 15(22) Kesäkuussa tehtiin perinteinen ryhmävierailu Fazerin makeistehtaalle. Kesäretkelle Etelä-Karjalaan suunnattiin heinäkuun alussa. Saunomaan ja uimaan Lappeenrantaan sekä Big Band -musiikkitapahtumaan, kosken kuohuja katsomaan ja kesäteatteriiin Imatralle lähti yhteensä 37 jäsentä. Heinäkuun lopussa puolestaan lähdettiin eväiden kanssa joukolla mustikkaan Nuuksioon ja Harakan saareen retkeilemään ja makkaraa paistamaan lähdettiin puolestaan elokuun alkupäivinä. Itsenäisyyspäivän läheisyydessä toteutettiin kylpylämatka Haapsaluun Eestiin, jonne hoitoja ja rentoutusta nauttimaan matkasi yhteensä 34 retkeläistä. Eri opiskelijoiden harjoittelujaksoillaan vuoden aikana toteuttamat kymmenkunta ilmaista päiväretkeä pääkaupunkiseudulla erilaisiin museoihin, tanssi-, musiikki- ja elokuvaesityksiin, näyttelyihin ja markkinoille olivat myös erittäin toivottuja ja tarjosivat jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja virkistyä. Jäsenten uimaedut muuttuivat hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti (ks. myös 4.4. Vertaisryhmätoiminta). Muutoksen jälkeen Karvisen jäsenistä käy yhdistyksen tuella veloituksetta uimassa henkilöä kuukausittain, mikä vuositasolla tarjoaa jäsenille liikuntaa ja virkistystä edelleen merkittävässä määrin. 6.3 Ruokailijatilastot Vuonna 2011 Tukiyhdistys Karvisen lounas maksoi jäsenille 3 euroa sisältäen ruuan, juoman, leivän sekä kahvin tai jälkiruuan. Ei-jäsenille lounaan kokonaishinta oli 4 euroa. Lauantaisin tarjolla oli kevyt lounas vain 1,50 /annos. Edullisesta hintatasosta huolimatta keittiö on pystynyt valmistamaan maistuvaa ja terveellistä kotiruokaa, mikä on tärkeää monen kuntoutujan elämänlaadulle. Ruokailussa toteutettiin perinteisesti myös pääsiäisviikolla pääsiäiskattaus ja Joulun alla jouluateria. Kesällä grillattiin ulkona Juhannuksen alla sekä muulloinkin kauniiden kesäpäivien virkistykseksi.

16 16(22) Seuraava diagrammi osoittaa ruokailijamäärien päivittäisen keskiarvon vuonna 2011 arkipäivien osalta. Arkipäivien ruokailijakeskiarvot Lukumäärä k.a tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Toimintakausi 2011 Kaavio 2. Arkipäivien ruokailijamäärän keskiarvo Tukiyhdistys Karvisessa ruokaili vuoden 2011 aikana yhteensä kävijää. Käyntipäiviä oli vuonna 2011 yhteensä 263 kpl, joista 250 oli arkipäivää ja 13 lauantaita. Koko vuoden osalta tilastoidut ruokailijamäärien keskiarvot olivat: keskimäärin 23 ruokailijaa / arkipäivä ja 15 ruokailijaa / lauantai. Lauantaiaukioloaika ei ollut ympärivuotinen, vaan ajoitettiin talvikaudelle pimeimpään vuodenaikaan, jolloin tarvetta ja toivetta lauantaiaukiololle on eniten. Vuonna 2011 Karvinen oli auki kahtena lauantaina tammikuussa, viitenä lauantaina lokakuussa, kolmena lauantaina marraskuussa ja kolmena lauantaina joulukuussa. Jos sekä arkipäivien, että launtairuokailijoiden määrät otetaan huomioon, oli vuonna 2011 keskimäärin 22 ruokailijaa / käyntipäivä, kun taas vuonna 2010 ruokailijoita oli keskimäärin 20 ruokailijaa / käyntipäivä. Ruokailijoiden keskiarvomääriä tarkastellen eniten ruokailijoita / käyntipäivä oli huhtikuussa (k.a. 26), lokakuussa (k.a. 25), myös elo- ja joulukuussa ruokailijoita oli lähes yhtä runsaasti (k.a. 24).

17 17(22) Alla oleva taulukko esittää vuoden ruokailijamäärien tarkemman jaottelun kuukausittain kokonaisruokailijamäärinä sekä arkipäiviin ja lauantaihin eriteltyinä, sekä keskiarvolukuina. Taulukosta löytyy myös vuoden 2010 ruokailijatiedot ja vertailu vuoteen Vertailu on tehty vertaamalla vuoden 2011 arkipäivien ruokailijakeskiarvoja vuoden 2010 kokonaiskeskiarvoihin KK Ruokalijoita yht. Arkipv. ruokailijamäärä Arkipv. lkm Arkipv ka. LA LA pv. ruokailija lkm määrä LA k.a. Ruokailija määrä k.a. Käyntipv.lkm Ruokailija k.a:n muutos Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu % % % % % % % % % % % % YHT % Päiviä yhteensä 263 Taulukko 2. Ruokailijat ruokailukertojen, päivien ja päivittäisen keskiarvon mukaan vuosina

18 18(22) Tässä vertailussa ruokailijamäärien keskiarvo osoittaa vuonna 2011 merkittävää kasvua vuodesta 2010 lähes joka kuukausi, lukuun ottamatta helmi- ja syyskuuta. Vuosien vertailu ei ole kuitenkaan täysin rinnastettavissa, sillä vuoden 2010 lukemiin sisältyy säännöllinen lauantaiaukiolo, kun taas vuonna 2011 Karvinen oli auki lauantaisin vain 13 kertaa niin kuukausina, jolloin tarve oli suurin. Aukiolo- ja ruokailupäiviä oli vuonna 2011 siis yhteensä 263 ja koko vuoden ruokailijakeskiarvo 22 ruokailijaa/päivä, kun taas vuonna 2010 ruokailupäiviä oli 300 ja koko vuoden ruokailijakeskiarvo 20 ruokailijaa/päivä. Vuoden 2011 aikana lauantairuokailijoita oli yhteensä 195. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että vuosi 2011 oli ruokailijamäärältään vilkas ja erot kuukausikohtaisissa lukemissa olivat osa normaalia kausivaihtelua. Vaikka vuoden kokonaisruokailijamäärä oli edellisvuotta noin 5 % pienempi, on ruokailijoiden määrä vuonna 2011 kasvanut suhteutettuna käyntipäiviin ja siihen, että vuoden 2010 ruokailijaluvuissa olivat mukana myös vuoden 2011 luvuista puuttuneet säännölliset lauantai- ja ilta-aukioloajat. Myös absoluuttisissa kuukausikohtaisissa kokonaisruokailijaluvuissa vuonna 2011 ylitettiin vuoden 2010 lukemat tammikuussa, elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Lounastarjoilu osoittaa siis yhä edelleen selkeästi tärkeän painoarvonsa olennaisena osana kohtaamispaikan toimintaa. 7. VAPAAEHTOISTYÖ Tukiyhdistys Karvinen ry:n toiminta perustuu vahvalle vapaaehtoistoimijuudelle. Jäsenten oma panos onkin koko toiminnan kantava voima, sillä varsinaisia työntekijöitä on vähän. Kansalaistoiminnan ja yhteisen tekemisen henki onkin Karvisessa vahvasti läsnä. Myös moni liittymistä harkitseva jäsen on kertonut liittymisensä syyksi tuen saamisen ohella myös tuen antamisen, vapaaehtoistyön. Vuonna 2011 vapaaehtoistyönä suoritettiin muun muassa kaksi kertaa viikossa tapahtunut leivänjakelu, suursiivoustalkoot, nikkarointi- ja kunnostustöitä, kahden EU-ruoka-apukuorman purkamiset, postitukset, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyitä sekä loppuvuoteen ajoittunut Karvisen muuttoon liittyneet järjestely- ja pakkaustyöt. Valmius vapaaehtoistyöhön näkyy myös

19 19(22) jäsenten ihailtavassa alttiudessa tarjota apuaan toisilleen sitä tarvittaessa. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistyö ja toisten huomioiminen edistävät entisestään Karvisen vahvaa yhteisöllisyyttä. Marraskuussa 2011 Karvinen esitteli toimintaansa ja yhdistyksen tarjoamia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia myös vapaaehtoistoiminnan Menu-messuilla Vanhalla Ylioppilastalolla. 8. TYÖTOIMINTA Tukiyhdistys Karvinen järjesti yhdistyksen jäsenille työtoimintaa mielenterveyskuntoutujien yksilöllisten taitojen ja toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi. Vuonna 2011 Tukiyhdistys Karvinen tarjosi työtoimintaa keittiötöissä, siivoustehtävissä ja ATK-tehtävissä. Yhteensä Tukiyhdistys Karvisessa työskenteli työtoimintarahalla vuoden 2011 aikana toimintakykyä ylläpitävässä työtoiminnassa 12 henkilöä. Työtoiminnan tavoitteena on tarjota tekemisen mielekkyyttä, tehtävien vaihtelevuutta ja lisääntynyttä vastuuta. Samoin perustein kuntoutujien työtoimintarahaa maksettiin myös 13:lle ryhmätoiminnan vertaisohjaajalle. Työtoiminnan on havaittu parantavan kuntoutujan elämänlaatua ja itsearvostusta ja näiden seurauksena oman elämän rytmittäminen ja hallinta ovat parantuneet. Lisäksi työtoimintarahan avulla on voitu hieman helpottaa pienituloisten kuntoutujien taloudellista toimeentuloa. Myös kaksi kertaa viikossa toteutunut leivänjako ja kahdesti vuodessa järjestetty EUruokapakettien jako edesauttoivat osaltaan kuntoutujien taloudellista toimeentuloa. Ruoka-apua saavilta ei edellytetä yhdistyksen jäsenyyttä. 9. JÄRJESTÖTOIMINTA JA YHTEISTYÖ Tukiyhdistys Karvinen ry:n toimintaan kuuluu mielenterveysongelmaisten ja kuntoutujien edunvalvonta yhteistyössä Mielenterveyden Keskusliiton ja muiden järjestöjen kanssa. Yhdistys on

20 20(22) ottanut tarvittaessa kantaa asioihin sekä tukee ja avustaa jäseniä etujen hoitamisessa. Tukiyhdistys on ollut mukana myös olevien kuntoutujien kotiuttamisasioissa ja yhteistyöverkoston luomisessa. Kohtaamispaikan resurssien kehittäminen on avain järjestötoiminnan kehittymiseen. Uusien toimitilojen ja toisen vakituisen työntekijän saaminen ovat välttämättömiä resursseja, joilla turvataan mahdollisimman monelle kuntoutujalle edellytykset työ- ja vertaistukitoimintaan sekä vapaaehtoistyöhön. Samalla parannetaan järjestötoiminnan laatua ja saatavuutta jäsenten hyödyksi. Järjestötoimintaa kehitetään myös vakiintuneiden yhteistyökuvioiden kautta sekä pysymällä avoimena uusille yhteistyökumppaneille ja -malleille. Yhteistyöllä pyritään laaja-alaisempaan vaikuttamiseen ja järjestötoiminnan laadun jäsenlähtöiseen kehittämiseen. Hallitus, jäsenet ja toimihenkilöt osallistuivat tarpeen mukaan Mielenterveyden Keskusliiton järjestämiin koulutuksiin ja kokouksiin, kuten Yhdistystoiminta, Yhdistys työnantajana ja Keinoja työssä jaksamiseen -koulutuksiin. Lisäksi toiminnanohjaaja osallistui aktiivisesti Rahaautomaattiyhdistyksen tarjoamiin koulutuksiin. Koulutuksia hyödynnettiin yhdistyksen kehittämistyössä. Karvisen hallituksen jäsen on mukana myös MTKL:n valtuustossa, sekä kokemusasiantuntijatutkimuskoulutuksessa. Tukiyhdistys Karvinen ry oli mukana Avomielin-yhteistyössä pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten (Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry, Vantaan Hyvät Tuulet ry, Tukiyhdistys Majakka ry, Kisu ry) kanssa. Yhdistys toteutti yhteistyössä Avomielin-yhdistysten ja muun yhteistyöverkostonsa kanssa liikuntatapahtumia, iltamia ja erilaisia teemapäiviä. Avomielintoiminnan kautta Tukiyhdistys Karvinen oli mukana järjestämässä muun muassa Hyvän Mielen Iltapäivää, Marrasiltamia ja mielenterveysmessuja. Avomielin-kumppaneiden kanssa järjestettiin vuoden aikana myös biljardi-, minigolf-, keilailu- ja karting-turnaukset sekä luontoretkeilyä. Toiminta sisältää lisäksi säännöllisiä luottamushenkilö- ja työntekijätapaamisia sekä Avomielinlehden ja Avomielin-kotisivujen julkaisemisen.

21 21(22) Yhdessä muiden kolmannen sektorin, Helsingin kaupungin, erityissairaanhoidon ja seurakunnan organisaatioiden kanssa Karvinen oli mukana toteuttamassa myös Iloliikkuja-tapahtumaa, Kynttiläpäivää, Malmin suunnistuspäivää, Valon päivää sekä Aurora-päivää. Karvinen osallistui myös kolmatta sektoria, julkista palvelua ja yrityselämää yhdistävään kaupunginosayhteistyöhön kahdesti vuonna 2011 kokoontuneen Malmi-Forumin jäsenenä ja oli mukana järjestämässä mielenterveyskuntoutujille suunnattua Porukalla Paremmax -tapahtumaa Malmitalolla lokakuussa. Yhteistyötä tehtiin myös lähiöliikuttajan ja lähityöntekijöiden kanssa. Myös yhteistyö päihdekuntoutuksen kanssa vuonna 2011 oli monipuolista. Pohjoisen A-klinikan ohjaaja kävi säännöllisesti viikoittain Karvisessa, jolloin jäsenille tarjoutui mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti omasta tai läheisten päihteiden käytöstä. Elokuussa 2011 järjestettiin leikkimieliset kesäolympialaiset Malmilla Karviaismäen kentällä yhteistyössä Pukinmäen A-killan kanssa. Liikuntatapahtumaan osallistui noin kolmekymmentä Karvislaista ja se toteutettiin Helsingin kaupungin liikuntaviraston erityisryhmien liikunnansuunnittelijan tuella. Lisäksi Karvinen osallistui Tervalammen päihdekuntoutuskeskuksen Elotreffeille ja esitteli tilaisuudessa toimintaansa. Hyvät yhteistyökontaktit luotiin myös kristillistä päihdetyötä tekevään Vihreään Keitaaseen. Malmin seurakunnan diakonit vierailivat Karvisessa kaksi kertaa kevätkaudella ja kaksi kertaa syyskaudella 2011 aikana pitäen hartaushetkiä. Lisäksi Karvisesta osallistui jäseniä Malmin seurakunnan päihdetyön kevätleiriin Pellingissä sekä jouluna suuri joukko jäseniä mielenterveyskuntoutujien joulukirkkoon. Tukiyhdistys Karvinen ry teki myös hyvää oppilaitosyhteistyötä Diakin, Diakoniaopiston, Laurean ja Hesoten kanssa. Oppilaitosten opiskelijat ovat aktiivisesti osallistuneet Karvisen toimintaan harjoittelujaksojen ja tempausten yhteydessä.

22 22(22) 10. TALOUS Tukiyhdistys Karvinen ry:n toimintaa rahoittivat vuonna 2011 pääasiassa Raha-automaattiyhdistys ( ) ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ( ). Lisäksi pienempiä avustuksia saatiin Mielenterveyden keskusliitolta, Työväen Sivistysliitolta, Helsingin kaupungin liikuntavirastolta ja LC Malmittareilta. Yhdistyksen kirjanpidon vuonna 2011 on hoitanut Tilihelsinki Oy. Taloudenhoitajana toimi Tuire Messo ja tilintarkastajana KHT Heikki Pullinen. Hallitus on valvonut talousasioita säännöllisesti toiminnanohjaajan kanssa.