HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Keskeiset tapahtumat tilikaudella Vuoden 2011 aikana Oulun yliopistossa jatkettiin uuden yliopistolain mukanaan tuomien uudistusten ja muuttuneiden prosessien ja käytäntöjen virtaviivaistamista sekä vuonna 2010 yliopiston hallituksen hyväksymän strategian toteuttamista. Strategian päivitys aloitettiin keväällä Strategiapäivityksessä tutkimuksen paino- ja kehittämisalat säilyvät samoina kuin vuonna 2010 hyväksytyssä strategiassa. Painoaloja ovat biotieteet ja terveys, informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Viimeiseen sisältyvät kehittämisaloina terästutkimus sekä kaivos- ja vuoriala. Kaksi muuta kehittämisalaa ovat liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperustainen opettajankoulutus. Strategiaan liittyvien koulutusta ja tutkimusta koskevien toimenpideohjelmien ja strategisten kehittämishankkeiden toteuttaminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Yliopisto vahvisti täydennyskoulutuksen, työllistymisen tukitoimien, avoimen yliopiston ja kielitaitokoulutuksen yhteistoimintaa perustamalla täydentävien opintojen keskuksen (TOK). Myös yhteisten opiskelijapalveluiden koonti opiskelijakeskukseen aloitettiin vuonna Tutkijakoulutuksen kehittämiseksi muodostettiin aiemmasta hajanaisesta tutkijakoulutuksesta yhtenäinen Oulun yliopiston tutkijakoulu (UniOGS), johon sisältyy paino- ja kehittämisaloihin liittyviä tohtoriohjelmia sekä kansainvälisiä maisteriohjelmia. Tutkijakoulu aloitti toimintansa elokuun alussa 2011 ja täydessä laajuudessaan toiminta alkoi vuoden 2012 alusta. Tohtorikoulutuksen toteuttaminen neljän vuoden tavoiteajassa sekä väittelyiän alentaminen ovat uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Väitöskirjaprosessin tehostaminen aloitettiin tohtori koulun perustamisen rinnalla. Tukitoimet sekä pullonkaulojen poistaminen johtivatkin huomattavaan kohennukseen tohtorien määrässä vuonna Tohtoreita valmistui ennätysmäärä 182, minkä ansiosta kolmen vuoden keskiarvo ( ) tohtorien määrässä on lähes tarkalleen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun tavoitteen mukainen. Tohtorien osuus nousi edellisen kolmivuotiskauden 8,9 %:sta 9,9 %:iin. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin kertomusvuonna 1314 ja yliopiston suhteellinen asema koko yliopistolaitoksessa koheni edellisen kolmivuotiskauden 9,3 %:sta 10,4 %:iin. Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin kertomusvuonna Talouden tasapainottamistoimenpiteitä vietiin eteenpäin suunnitelman mukaisesti. Kajaanin luokanopettajakoulutuksen lakkauttamisessa on meneillään siirtymävaihe ja jäljellä olevat toimenpiteet painottuvat vuoden 2012 loppupuolelle. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö sekä Kajaanin opettajankoulutusyksikkö yhdistyvät yhdeksi tulosyksiköksi vuoden 2013 alkuun mennessä ja opettajankoulutus siir tyy kokonaisuudessaan Ouluun lukuvuoden päättyessä. Kajaanin opettajankoulutuksen keskittäminen Ouluun tuo opiskelijat monitieteisen yliopistoyhteisön ja tukipalveluiden piiriin. Samalla luodaan edellytyksiä kasvatustieteen alan tutkimuksen vahvistamiselle. Yliopiston alueellista vaikuttavuutta vahvistaa Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa tehtävä yhteistyö CEMIS-koulutus- ja tutkimusyksikössä. Strategista yhteistyötä on vahvistettu. Tähän lukeutuu vuodesta 2008 alkaen vaiheittain aloitettu viiden innovaatiokeskittymän käynnistyminen täydessä mittakaavassa vuoden 2011 aikana sekä yhteistyön tiivistyminen useiden luonnonvara-alan tutkimuslaitosten kanssa näiden sijoitettua toimintojaan yliopiston tiloihin Ympäristötietotalon puitteissa. Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön palaute Oulun yliopistolle oli voittopuolisesti kiittävää. Kiitosta saivat uusittu strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet tutkimuksen ja koulutuksen tehostamiseksi ja laadun nostamiseksi sekä näitä tukevat rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet. Tieteellisten julkaisujen määrä on ollut kasvussa. Tohtorintutkinnoissa on tapahtunut merkittävää nousua ja Oulun yliopisto on kolmen viime vuoden keskiarvossa tavoitteen yläpuolella. Lisäksi tutkijamme ovat menestyneet ulkopuolisen kilpaillun rahoituksen saamisessa. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa emme ole saavuttaneet tavoitetta, mutta olemme parantaneet selvästi asemiamme suhteessa muihin yliopistoihin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvussa ja olemme menestyneet hyvin FiDiPro-ohjelmassa. Yliopiston toiminta Oulun seudun innovaatioyhteistyössä ja tiivis yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa sai myös kiitosta. Yliopisto on myös pystynyt tasapainottamaan taloutensa. 2

3 KOULUTUS Vuonna 2011 Oulun yliopisto jatkoi vuonna 2010 aloitettua opintojen sujuvoittamiseen, tutkintosaantojen parantamiseen ja koulutuksen kansainvälistämiseen keskittyvää intensiivistä strategista toimenpideohjelmaa. Samanaikaisesti käynnissä on ollut koulutushallinnon muutosprosessi, jonka kautta on selkiytetty vastuita ja keskitetty yhteisiä palveluita. Lisäksi on merkittävästi vahvistettu täydennys- ja peruskoulutuksen keskinäisiä kytkentöjä. Ensimmäisen opintovuoden vaikutus opiskelijoiden pysyvyyteen, opintomenestykseen ja valmistumisaikaan on erittäin merkittävä. Yliopiston kaikki koulutusohjelmat ja oppiaineet on syksystä 2010 velvoitettu nimeämään jokaiselle opiskelijalle ns. omaopettajan vähintäänkin ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi. Opettajien koulutus tehtävään on vakiinnutettu. Kaikkien koulutusten ensimmäisen opintovuoden toteutukset auditoitiin keväällä 2011 parhaiden menettelyjen tunnistamiseksi ja osoittamiseksi. Neljä parasta koulutusohjelmaa palkittiin. Yliopistotasolla on valmistauduttu siirtymään keskitetysti laadittuihin, tyypillisimpiin opintopolkuihin perustuviin lukujärjestyksiin vuonna Tavoitteena on, että mahdollisimman monen opinnot pystyisivät etenemään ilman aikataulullisia komplikaatioita. Opiskelijoiden tueksi käynnistettiin myös opiskelulähtöisien tietojärjestelmien kehityshankkeita kuten kurssi-portaali, opiskelijan henkilökohtainen lukujärjestys ja opinnäytetöiden sähköinen julkaiseminen. Opintojen alkuvaiheen sujuvoittamiseksi ja vuotuisen opiskeluajan jatkamiseksi toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston kanssa ns. kesäkoulu, jonka tarjonta koostuu pääasiassa ensimmäisen vuoden opinnoista. Tarjontaan valittiin erityisesti yleisimmin rästiin jääviä opintojaksoja. Tulokset ovat erinomaiset ja toimintaa kehitetään edelleen vuonna Oulun yliopisto on toteuttanut liki puoleen koulutuksistaan ns. joustavat opintopolut, mikä tarkoittaa kandidaatin tutkinnon jälkeistä mahdollisuutta siirtää opintooikeus toiseen tai toisen alan koulutusohjelmaan/oppiaineeseen ilman siltaopintoja. Joustavat opintopolut arvioitiin loppuvuonna 2011 ja niitä käyttävien opiskelijoiden määrän on ennustettu nousevan huomattavaksi viimeistään vuonna Joustavien opintopolkujen toteutukset ovat nostaneet yliopiston kypsyyttä Bolognan prosessiin liittyvän ECTS-leiman hakemiseen. Vuosina 2010 ja 2011 opintojen loppuvaiheeseen päässeiden opiskelijoiden opintoja nopeutettiin usein tukitoimin. Tuloksena Oulun yliopisto paransi erittäin merkittävästi valtakunnallista osuuttaan maisterintutkinnoista. Vuonna 2011 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin Tutkintojen määrä jäi uuden sopimuskauden mukaisesta tavoitteesta Yliopisto tuki kolmen uuden kansainvälisen maisteriohjelman perustamista ja kuuden olemassa olevan laajentamista. Tuloksena Oulun yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen määrä liki kaksinkertaistuu vuonna Kasvu heijastuu myös kansainvälisten jatko-opiskelijoiden määrään. Kansainväliset maisterikoulutusohjelmat arvioitiin vuoden 2011 lopussa. Yliopisto vahvisti täydennyskoulutuksen, työllistymisen tukitoimien, avoimen yliopiston ja kielitaitokoulutuksen yhteistoimintaa perustamalla täydentävien opintojen keskuksen. Tällä tavoitellaan parempaa kykyä tarjota työelämärelevantteja koulutuskokonaisuuksia jo tutkinnon suorittaneille ja vielä opiskeleville. Samalla rakennetaan menettelyt työelämätarpeiden takaisinkytkemiseksi koulutusohjelmien ja oppiaineiden suunnitteluun. Yhteisten opiskelijapalveluiden koonti opiskelijakeskukseen aloitettiin vuonna Tavoitteena on koota kaikki keskeiset palvelut yhteen palvelutilaan, jossa prosessit näkyvät kaikille ja jonka puitteissa henkilökierto ja -koulutus ovat tehokkaasti toteutettavissa. TUTKIMUS Vuonna 2011 jatkettiin edellisenä vuonna aloitetun tutkimuksen toimenpideohjelman toteutusta noudattaen hallituksen käsittelemää ja tutkimusneuvoston valmistelemaa tutkimuksen strategisen rahoituksen käyttösuunnitelmaa. Tutkimusta koskevan toimenpideohjelman toteuttaminen sisältyy keskeisenä osiona tulos- ja perusyksiköiden laatimiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja budjettivalmisteluun. Paino- ja kehittämisaloihin liittyvistä tohtoriohjelmista sekä kansainvälisistä maisteriohjelmista koostuva Oulun yliopiston tutkijakoulu (UniOGS) aloitti toimintansa ja täydessä laajuudessaan vuoden 2012 alusta. UniOGS on rakenteellisesti merkittävä uudistus, jossa koulun dekaani ja kolme tohtorikoulutustoimikuntaa käsittelevät kaikki tohtorikoulutukseen liittyvät linjaukset, opiskelijoiden sisäänoton, koulutussuunnitelmien hyväksynnän ja tutkinnon annon. Tämä antaa merkittävän mahdollisuuden harmonisoida prosesseja verrattuna aiempaan tiedekuntapohjaiseen toimintamalliin sekä edistää opiskelijoiden tasavertaista kohtelua ja suunnitella tutkijakoulutusta huomioiden yliopiston strategiset tavoitteet. Tohtorikoulutuksen toteuttaminen neljän vuoden tavoiteajassa sekä väittelyiän alentaminen ovat myös uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Ratkaisu tukee mahdollisten myöhempien tieteenalayksiköiden uudelleenorganisointeja. Tutkijakoulu toimii valituin, yhtenäisin linjauksin: opiskelijoiden sisäänottoon, yleisiin koulutusosioihin sekä opiskelijoiden ohjaukseen ja oikeusturvaan liittyvät asiat yhtenäistetään. Tohtorikoulun toimintaa johtaa dekaani, joka myöntää tohtorin tutkinnot. Väittelyluvan myöntää ja vastaväittäjän ja kustoksen vahvistaa yksi kolmesta tohtorikoulutustoimikunnasta, joilla on tohtoritasoinen koordinaattori. Tohtoritoimikuntien (ihmistieteet, tekniikka ja luonnontieteet, terveys ja biotieteet) tieteenalarajaus ei noudata tiedekuntaorganisaatiota. Oulun yliopiston infrastruktuurit on tunnistettu painoja kehittämisaloittain ja niille on suunnattu strategista rahoitusta. Tutkimuksen infrastruktuureita kehitettiin vuonna 2011 infrastruktuuriraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti, tavoitteena kehittää Oulun yliopiston infrastruktuureita kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Strategista rahoitusta suunnattiin infrastruktuurihankintoihin jo toisena vuonna peräkkäin noin 3 miljoonaa euroa. Raha jaetaan kilpailun perusteella painoalapainotteisesti ja matching funding -periaatteella eli hakijan on katettava vähintään 25 prosenttia hankinnan kustannuksista omalla panostuksellaan tai täydentävällä rahoituksella. Tutkimustoiminnan ja sen kansainvälisyyden vahvistamiseksi vuoden 2011 aikana alettiin täyttää tehtäviä 13 niin sanottuun rekrytointipakettiin, jotka on kohdennettu strategisesti keskeisille tutkimuksen fokusalueille. Tavoitteena on saada perustettua aktiivisesti julkaisevien nuorten tutkijoiden vetämiä uusia tutkimusryhmiä. Rekrytointiohjelmalla saadaan aikaan noin 30 tutkimushenkilön lisäys avainalueille. Näistä 11 on yliopistotutkijaa ja 2 osa-aikaista professoria, jotka voivat palkata rahoituksella ryhmiinsä tohtoreita tai jatko-opiskelijoita; lisäksi kokonaisuuteen kuuluu 5 kohdennettua tohtorirekrytointia. Paketteihin on kohdennettu strategista rahoitusta 3 vuodeksi. Tämän lisäksi rahoitusta saava yksikkö on sitoutunut 2 vuoden omarahoitukseen, mikä osaltaan vahvistaa painoaloja. Noin 80 % rekrytoiduista on tullut Oulun yli- 3

4 opiston ulkopuolelta ja yli puolet on ulkomaalaisia. Lisäksi yliopisto on käynnistänyt tenure track -ohjelman, joka toimii matching funding -periaatteella viiden vuoden ajalle ja joka noudattelee Aalto-yliopiston sekä ETH Zürichin käytänteitä. Vuoden 2011 lopussa yliopiston menestyksekkään Centre for Wireless Communication (CWC) -keskuksen toimintaa kehitettiin perustamalla langattoman tietoliikenteen CWC Nippon tutkimuskeskus Japaniin. Varsinainen toiminta käynnistyy vuonna Yliopiston langattoman tietoliikennetekniikan tutkimus on huipentunut WiFiUS (Virtual Institute for Wireless Research between Finland and USA) -instituutin perustamisena CWC:n yhteyteen. Suomen Akatemian, Tekesin ja NSF:n rahoittama ja Oulun yliopiston koordinoima WiFiUS on yksi NSF:n kaikilla tieteenaloilla globaalisti käynnistämistä kolmesta virtuaalisesta instituutista ja ainoa missä Suomi on mukana. Vuoden 2011 merkittävin saavutus tutkimuksen alueella oli Suomen Akatemian päätös uudesta tutkimuksen huippuyksiköstä (Solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen huippuyksikkö) kaudelle Lisäksi kaksi Oulun yliopiston tutkijaa on kaudella osallisena Helsingin yliopistosta johdetuissa Inversio -ongelmien huippuyksiköissä, joka lukeutuu matematiikan alalle. Uutena läpimurtona Oulun yliopistoon saatiin ensimmäisen kerran Euroopan tutkimusneuvoston ERC Advanced Grant -rahoitus elektroniikan ja materiaalifysiikan alalle. INNOVAATIOTOIMINTA Oulun yliopisto edistää innovaatiotoimintaa sopimuspohjaisesti strategiseen kumppanuusmalliin perustuen tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän, VTT:n, muiden valtion tutkimuslaitosten, Oulun kaupungin ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Innovaatioallianssin osapuolet kehittävät innovaatiotoimintaa tukevia yhteistyörakenteita, luovat, vahvistavat ja kansainvälistävät yhteisesti määriteltyjä innovaatiokeskittymiä ja turvaavat niiden tarvitseman infrastruktuurin ja muut perusedellytykset. Resursointi toteutetaan toimijoiden kanssa laadittavien yhteistyösopimusten pohjalta suuntaamalla yhteisrahoitteisia hankkeita yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämänhetkiset innovaatiokeskittymät on muodostettu seuraaville aloille: Internet-tutkimus (Center for Internet Excellence, CIE), painettava elektroniikka (Center for Printed Intelligence, PrintoCent), kansainvälinen liiketoiminta (Martti Ahtisaari Institute, MAI) sekä kolmivuotisina ohjelmina terveyden, lääketieteen tekniikan ja biotieteiden (CHT) sekä ympäristön ja energian (CEE) innovaatiokeskittymät. Oulun yliopiston tavoitteena on hyödyntää kaupallisesti sellaiset tutkimuksen tulokset, jotka tuottavat taloudellista hyötyä sekä tutkijalle että yliopistolle. Yliopisto pitää tuloksekasta toimintaa tutkimustulosten ja osaamisen hyödyntämisessä tärkeänä ansiona henkilökunnalleen. Oulun yliopisto on tuottanut kaupallistamispalveluja tutkijoille vuodesta 1999 alkaen. Kaupallistamistoimet kohdistetaan yliopiston tutkimuksen painoaloille. Tutkimustyön tulosten kaupallinen hyödyntäminen tukee yliopistossa tehtävää tutkimustyötä esimerkiksi tutkimuksen lisärahoituksena. Kaupallistamisen näkökulmasta Oulun yliopiston hankevirta on hyvällä tasolla. Keksintöilmoituksia vastaanotetaan vuosittain Vuonna 2011 yliopistolle ilmoitettiin 53 keksintöilmoitusta, joista 50 käsitteli keksintöä ja 3 tietokoneohjelmaa. Ilmoitetuista keksinnöistä 20 eteni kaupallistamisen jatkoselvittelyihin Tekes-rahoitteisen TULI (Tutkimuksesta liiketoimintaa) hankkeen kautta. Suurin osa keksinnöistä syntyi projekteissa, joissa keksinnön suojaaminen ja kaupallistaminen tapahtuivat projektiin osallistuneiden yrityspartnereiden kautta. Oulun yliopiston nimiin tehtiin vuonna 2011 neljä prioriteettipatenttihakemusta ja yksi hyödyllisyysmallihakemus. Uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyy keskimäärin kolme vuodessa. Yliopisto on strategiassaan linjannut myös mahdollisuuden olla omistajana tutkimuslähtöisissä yrityksissä. Yliopistoyhteisöstä syntyy lisäksi vuosittain 3 4 uutta yritystä, joiden tausta ei ole välittömästi tutkimustyössä. Vuoden 2011 päättyessä yliopisto oli haltijana 21 prioriteettipatenttiin tai -hakemukseen perustuvassa patenttiperheessä. Oulun yliopisto on tehnyt 68 lisenssi-, optio-, siirto- tai teknologianmyyntisopimusta. Vuoden 2011 aikana uusia sopimuksia solmittiin 6 kpl. Vuonna 2011 uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyi yksi, joka pohjautui teknillisen tiedekunnan tutkijoiden liikeideaan. Vuoden 2011 syyskuussa Oulun yliopistossa käynnistyi IKK-projekti (innovaatiokyvykkyyksien kehittäminen). Sen tarkoituksena on kehittää yliopiston keksintöjen ja liikeideoiden käsittelyprosesseja niin, että tutkimuslähtöisten yritysten synnyttäminen ja kehittäminen tehostuvat. VARAINHANKINTA Oulun yliopiston ensimmäinen varainhankintakampanja päättyi virallisesti Yliopiston varainkeruukampanjalla kerättiin yhteensä 11,4 miljoonaa euroa tieteen ja Pohjois-Suomen tulevaisuuden hyväksi. Vastinrahoitukseen oikeuttava varainhankintaaika päättyi Valtio maksoi vastinrahoitusta yliopiston keräämälle yksityiselle pääomalle yhteensä 23,1 miljoonaa euroa. Vastinrahoituksen suuruus on 2,5-kertainen kerätylle yksityiselle pääomalle. Kampanjakauden jälkeen tulleita lahjoituksia oli vuoden vaihteeseen mennessä kertynyt yhteensä 68,2 tuhatta euroa. Kaikki nämä huomioiden oli yliopistorahastoon saatujen varojen yhteissumma vuoden lopussa yhteensä 34,6 miljoonaa euroa. Varat on sijoitettu pääasiassa rahastoihin, joukkovelkakirjalainoihin ja osakkeisiin. Varainhankinnan jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi se asemoitiin pysyvästi yliopiston strategiaan ja organisaatioon osaksi yliopiston yhteiskuntasuhteiden hoitamista. Yliopisto haluaa myös tarjota lahjoittajille tiiviimmän yhteyden toimintaansa. Sitä varten perustetaan Oulun yliopiston lahjoittajaklubi. TILAT Vuosi 2011 oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toinen varsinainen toimintavuosi. Yhtiön organisaatio sai lopullisen muotonsa ja yhteisesti sovitut toimitavat ja sopimuskäytännöt otettiin käyttöön. Oulun yliopistolla oli vuoden 2011 lopussa vuokrattuja tiloja noin m 2. Oulun yliopisto irtisanoi tiloja vuoden 2011 aikana Kajaanista ja Kastellin tutkimuskeskuksesta yhteensä noin m 2. Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksen tiloista toteutettiin ympäristökartoitus. Vuoden 2011 aikana Oulun yliopiston vuokraamissa tiloissa valmistui peruskorjauksia tai tilajärjestelyistä aiheutuneita muutostöitä noin m 2. Suurimpina hankkeina lääketieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksen 2 (KTTYL), epäorgaanisen kemian laboratorion, systeemi- ja säätötekniikan laboratorion, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ja matematiikan laitoksen peruskorjaus sekä geo- ja vesitekniikan laboratorion ja opiskelijakeskuksen muutostyöt. Lisäksi työn alla oli Lynet-laboratorion muutostyöt. Tietotalo 2:een muutti yliopiston alivuokralaiseksi sektoritutkimuslaitoksista Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Riista- 4

5 ja kalatalouden tutkimuslaitos. Samalla rakennuksen nimi muutettiin Ympäristötietotaloksi. Oulun yliopiston kampusten tilojen kehittäminen aloitettiin yhteistyössä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa. Kampusten tilojen kehittämisessä työ-, oppimis- ja tutkimusympäristöjä kehitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia, lähtökohtana Oulun yliopiston strategia ja tiloissa tapahtuva toiminta. Kampuskehittäminen aloitettiin Linnamaan kampuksella lähtötietojen kartoituksella syksyllä Lisäksi biologian sisäilma- ja peruskorjauksen suunnittelussa pilotoitiin ns. workplace-toimintamallia. Kampuskehittäminen tulee nostamaan Oulun yliopiston neliövuokria tulevaisuudessa. Neliövuokran nousu on tavoitteena kompensoida tilojen toiminnallisuuden ja tehokkuuden parantamisella. TALOUS JA SIJOITUSTOIMINTA Vuoden 2010 alusta yliopistot ovat vastanneet itse omasta maksuvalmiudestaan ja vakavaraisuudestaan. Oulun yliopiston kokonaistulot olivat vuonna ,3 miljoona euroa (226,4 milj. euroa) ja tulos oli 3,9 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) ylijäämäinen. Oulun yliopiston talous oli siten hyvin tasapainossa vuonna Oulun yliopiston omavaraisuusaste nousi vuoden alun 79,1 prosentista 83,1 prosenttiin, joten Oulun yliopiston vakavaraisuus säilyi erinomaisena. Myös Oulun yliopiston maksuvalmius säilyi hyvänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun yliopiston välisen sopimuksen mukainen perusrahoitus vuodelle 2011 oli 144,9 miljoonaa euroa (139,0 milj. euroa vuonna 2010). Perusrahoituksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö maksoi myös 4,9 miljoonaa euroa kertaluonteista maksuvalmiusrahaa, joka kirjattiin toimintapääomaan. Yliopisto sai myös valtionrahoitusta yliopistojen alv-kompensaatiosopimuksen pohjalta 10,9 miljoonaa euroa (10,1 milj. euroa vuonna 2010). Valtion lisätalousarvio toi lisää alv-kompensaatiota 0,1 miljoonaa euroa ja pitkäaikaisiin saamisiin kirjattiin 0,9 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmassa arvonlisäverojen käsittelyssä on noudatettu bruttomenettelyä ja käyttöomaisuuden arvonlisäverojen määrittelyssä nettomenettelyä. Tuloslaskelman osalta nettomenettelyyn siirrytään vuoden 2012 alusta. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 80,4 miljoonaa euroa (76,5 milj. euroa). Varsinaisen toiminnan tuotot jakautuvat avustustuottoihin 66,5 miljoonaa euroa (63,1 milj. euroa), liiketoiminnan tuottoihin 7,8 miljoonaa euroa (7,2 milj. euroa) ja muihin tuottoihin 6,2 miljoonaa euroa (6,1 milj. euroa). Avustustuotot sisältävät harjoittelukoulujen kotikuntakorvauksia 4,9 miljoonaa (4,9 milj. euroa). Täydentävän rahoituksen tuotot olivat yhteensä 71,8 miljoonaa euroa (71,7 milj. euroa), mikä on 30,3 % (31,7 %) kokonaistuloista ja se koostuu pääasiassa Teknologian ja innovaatioiden edistämiskeskuksen (Tekes), Suomen Akatemian ja Euroopan unionin projektirahoituksesta. Varsinaisen toiminnan kulut olivat tilikaudella 231,8 miljoonaa euroa (224,9 milj. euroa), josta henkilöstökulujen osuus oli 145,8 miljoonaa euroa ja 62,9 % varsinaisen toiminnan kuluista (143,0 milj. euroa ja 63,6 %). Vuonna 2011 palkkojen valtakunnallinen sopimuskorotus oli 2,1 % (yleiskorotus 1,2 % ja järjestelyvara 0,9 %). Lisäksi vuoden 2010 marraskuun yleiskorotus nosti palkkoja 0,9 % ja kuluvaikutus näkyi vuonna 2011 täysimääräisesti. Vuonna 2011 toteutettiin myös palkkajärjestelmän mukainen suorituksen arviointikierros, joka nosti osaltaan palkkoja. Vuoden 2011 keskimääräinen henkilöstömäärä oli 2980 henkilöä (3045 vuonna 2010). Vuonna 2011 toimitilojen vuokrat olivat 34,3 miljoonaa euroa (34,9 milj. euroa) ja 14,8 % (15,5 %) varsinaisen toiminnan kuluista. Varsinaisen toiminnan alijäämä oli -151,4 miljoonaa euroa (-148,4 milj. euroa), joka katettiin valtion yleisavustuksilla (perusrahoitus ja alv-kompensaatio). Yliopiston taseen loppusumma oli 176,5 miljoonaa euroa (135,1 milj. euroa). Pysyvät vastaavat olivat 69,9 miljoonaa euroa (67,3 milj. euroa) ja vaihtuvat vastaavat 106,7 miljoonaa euroa (67,8 milj. euroa). Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet ja varainhankinnalla kerätyt varat valtion vastinrahana maksama summa mukaan lukien edustavat valtaosaa yliopiston oman pääoman kokonaismäärästä. Varainhankinnan tuottojen ja valtion vastinrahan siirto yliopiston peruspääomaan kasvatti tasetta vuonna 2011 yhteensä 26,4 miljoonalla eurolla. Oman pääoman yhteissumma oli vuoden lopussa 134,8 miljoonaa euroa (98,9 milj. euroa), josta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeiden arvo on 54,2 milj. euroa ja varainhankinnalla kerätyt varat 34,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 41,2 miljoonaa euroa (36,2 milj. euroa) ja pakolliset varaukset 0,5 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa). Kirjanpidon mukaiset kokonaisinvestoinnit olivat 10,5 miljoonaa euroa (59,2 milj. euroa). Kokonaisinvestoinneista investointeja aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin oli 10,5 miljoonaa euroa (3,8 milj. euroa) ja investoinnit sijoituksiin olivat 0,0 miljoonaa euroa (55,0 milj. euroa). Investointiavustuksia saatiin 4,9 milj. euroa (1,0 milj. euroa). Oulun yliopiston omistusosuus Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakekannasta on 10,4 %. Merkittävä määrä tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurin hankintoja siirtyi vuodelta 2011 vuodelle Oulun yliopiston sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata yliopiston varojen hyvä kokonaistuotto pitkällä aikavälillä. Sijoitustoiminnassa tavoitellaan kohtuullista tuottoa kohtuullisella riskillä. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos vuonna 2011 oli -0,9 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos sisältää rahoitusomaisuuden realisoitumattomia arvonalennuksia 3,7 miljoonaa euroa, josta omakatteisten rahastojen osuus on 0,1 miljoonaa euroa. Osinkotuotot sisältävät 1,1 miljoonaa euroa osinkoa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä. Jos realisoitumattomia rahoitusomaisuuden arvonalennuksia ei huomioida, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli vuonna ,8 miljoonaa euroa positiivinen. Oulun yliopiston sijoitusomaisuuden hoito ulkoistettiin vuonna 2011 kolmelle täyden valtakirjan varainhoitajalle. Varainhoitajat valittiin kilpailutuksen perusteella. Oulun yliopiston hallitus vahvisti sijoitustoiminnan periaatteet pidetyssä kokouksessaan. Sijoitustoiminnan periaatteiden mukaan sijoitukset tehdään turvallisella ja tuloa tuottavalla tavalla hajauttaen omistukset eri sijoitusinstrumentteihin ja maantieteellisille alueille. Vähimmäistavoitteena on reaaliarvon säilyttäminen. Varainhoitajien hoidossa on sijoitusomaisuutta kirjanpitoarvoltaan yhteensä 63,9 miljoonan euron (32,1 milj. euroa) edestä, josta varainhankinnalla kerättyjen varojen osuus on 34,6 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden markkina-arvo vuoden 2011 lopussa oli 65,0 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä suoria osakesijoituksia oli 10,4 % sijoitusrahastoja 55,1 % ja joukkovelkakirjalainoja ja yritystodistuksia 34,5 % koko sijoitusomaisuuden markkina-arvosta. Lisäksi Oulun yliopiston taseeseen sisältyy omakatteisia rahastoja kirjanpitoarvoltaan 3,3 miljoonaa euroa. Määräaikais- ja maksuliikennetileillä oli tilinpäätöshetkellä varoja 17,8 miljoonan euron edestä. Sijoitustoiminnan periaatteiden mukaan kassavarat on sijoitettava tuottavasti ja enintään vuodeksi. 5

6 ARV IO TULEVASTA KEHI T YKSESTÄ Lähtökohta keväällä 2012 käytäviin tulosneuvotteluihin on selvästi parempi kuin runsas kaksi vuotta sitten käydyissä neuvotteluissa. Silti yliopiston johdon tulee jatkaa toimenpiteitä, joilla vahvistetaan yliopiston tutkimuksen tuloksellisuutta ja selkeytetään yliopiston roolia kansainvälisenä tutkimusyliopistona. Myös toimia opintojen läpäisyn ja opintoprosessien tehostamiseksi tulee jatkaa. Julkaisutoimintaa on tehostettava ja kansainvälistymisen on edettävä kaikilla tulosalueilla. Ydintoimintojen tuloksellisuus on tärkein tekijä tulevien vuosien rahoituksen tasoa arvioitaessa. Tärkeänä mittarina ovat tutkimuksen ja koulutuksen tuotokset suhteessa muihin yliopistoihin ja OKM:n asettamiin tavoitteisiin. OKM ja yliopisto sopivat sopimuskausittain määrävuosiksi toiminnalle asetettavista koulutusja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. Yliopistoja koskeva OKM:n voimassa oleva rahoitusmalli on voimassa vuoden 2012 loppuun. Siihen asti perusrahoituksen määräävät tekijät ovat tiedossa. OKM:n uusi rahoitusmalli on päätösvaiheessa. Uuteen rahoitusmalliin liittyy yliopiston kannalta sekä mahdollisuuksia että uhkia riippuen siitä, millaiseksi uusi rahoitusmalli lopulta muotoutuu. Perusrahoituksen tasoon vaikuttaa tuloksellisuuden ohessa Suomen kansantalouden yleinen tilanne. Vuodelle 2013 esitettyjen valtion menoleikkausten kohdentumisesta riippuu, miten yliopistosektorin rahoitus kehittyy seuraavalla sopimuskaudella. Mikäli julkisen talouden tasapainoa haetaan säästöistä, on vaarana perusrahoituksen tason lasku seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2012 yliopiston taloudellisen aseman ja tuloksen ennakoidaan pysyvän vakaana. Kilpailu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kiristyy täydentävästä rahoituksesta, opiskelijoista, henkilöstöstä, resursseista ja näkyvyydestä. RISKIENHALLINTA Riskienhallinta on osa Oulun yliopiston johtamisjärjestelmää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yliopiston toimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja niitä seurataan. Yliopiston johtamisjärjestelmällä vahvistetaan tutkimustoiminnan strategista johtamista, tavoitteiden viemistä käytäntöön ja tutkimustoiminnan arviointia ja kehittämistä. Riskienhallinnan tarkoituksena on tukea yliopistoa sen perustehtävän toteuttamisessa, profiloitumisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Riskienhallinnassa otetaan huomioon myös merkittävät ulkoiset palveluntuottajat. Oulun yliopiston toimintaa ohjaavat periaatteet, kehittämistoimenpiteet ja strategiasta johdetut toimenpideohjelmat toteuttavat riskienhallintaa ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnan suunnittelu, päätöksenteko ja johtaminen perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon. Yliopiston hallituksella, rehtorilla, tiedekuntaneuvostoilla, dekaaneilla ja muilla esimiehillä tulee olla käytettävissään riittävät tiedot olennaisista tutkimus- ja koulutustoimintaan kohdistuvista riskeistä ja mahdollisuuksista. Valvonnalla tarkoitetaan hallituksen, rehtorin, tutkimusja koulutusneuvostojen, tiedekuntaneuvostojen, dekaanien, tutkimus- ja koulutustoimikuntien, tiedekuntien yksiköiden johtajien, erillisten laitosten johtokuntien ja johtajien suorittamaa toiminnan ja riskien seurantaa, jonka perusteella henkilöstöä ja toimintaa ohjataan tavoitteiden tai hyväksyttyjen toimintatapojen mukaiseksi. Mainitut toimijat vastaavat myös riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Riskit voivat kohdistua muun muassa tutkimus- ja koulutustoimintaan, päätöksentekoon, talouteen, rahoitukseen, opiskelijoihin, henkilöstöön, omaisuuteen ja sidosryhmiin. Riskit voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Riskit voivat uhata muun muassa strategian toteutumista, toiminnan lainmukaisuutta tai hyvää hallintotapaa, hyvän tieteellisen käytännön noudattamista, tuloksellisuutta, varojen ja omaisuuden asianmukaista hallintaa, henkilöstön ja opiskelijoiden turvallisuutta ja terveyttä tai johtamisen edellyttämän tiedon riittävyyttä ja oikeellisuutta. Strategiset riskit: l yliopiston asema toimintaympäristössä (maine, yhteistyösuhteet, ikäluokkien kehitys, vetovoima) l riippuvuus ulkopuolella päätettävästä rahoituksesta l infrastruktuurirahoituksen taso Suomessa l muutokset opiskelija- ja tutkijakunnassa l muutokset rahoittajissa ja muuttuvissa rahoitusehdoissa tai -kriteereissä l tulevien sopimuskausien OKM:n rahoitusmalli l valtion taloudellinen tilanne ja yliopistojen perusrahoituksen taso Operatiiviset riskit: l tutkimuksen ja koulutuksen tuotokset suhteessa muihin yliopistoihin ja asetettuihin tavoitteisiin l riippuvuus henkilöstön osaamisesta l korvausrekrytoinnit eläköitymistahdin kiihtyessä lähivuosina l rahoitusriskit Vahinkoriskit: l omaisuuden ja henkilöstön vakuuttaminen on hoidettu vakuutuksilla l vuokranantajalla on vakuutukset yliopiston käyttämille toimitiloille Sisäinen valvonta ja kokonaisvaltainen riskienhallinta ovat olennainen osa johtamisjärjestelmää, jolla edistetään perustehtävien tuloksellista hoitamista, strategisia tavoitteita uhkaavien riskien hallintaa sekä suoriutumisen ja tuloksellisuuden systemaattista seurantaa ja arviointia. Oulun yliopiston sisäinen tarkastus järjestettiin vuonna 2011 käyttäen ulkopuolista JHTTyhteisöä, Oy Audiapro Ab:ta. Sisäisen tarkastuksen painopistealueina olivat strategian ja sen eri toimenpideohjelmien toimeenpanon konkreettiset menettelyt ja eri tiedekuntien profiloituminen sekä kilpaillun tutkimusrahoituksen hakeminen ja tulotavoitteiden saavuttaminen. 6

7 HENKILÖSTÖ Yliopiston keskimääräinen henkilöstömäärä oli 2980 (3045). Henkilötyövuosina henkilöstön kokonaismäärä oli vuonna htv (2868). Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on vähentynyt 65 henkilöllä. Henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 78:lla. Henkilötyövuosiin lasketaan myös tuntiopetuksena annettu opetus. Sen osuus oli vuonna htv (74 htv). H ENK I LÖT YÖV UODET H ENK I LÖSTÖRY H M I T TÄ I N Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Harjoittelukoulut Yhteensä Yliopiston hallitus teki vuonna 2010 päätöksen yliopiston taloudellisen tilanteen edellyttämistä talouden tasapainottamistoimenpiteistä ja sen perusteella yliopisto kävi yt-neuvottelut tarvittavista rakenteellisista ja muista toimenpiteistä. Näiden toimenpiteiden ja henkilöstöratkaisujen toteuttaminen on jatkunut myös vuonna Henkilöstövaikutuksia on ollut edelleen erityisesti kasvatustieteiden tiedekunnan Kajaanin yksikössä ja hallintopalveluissa. Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä on siirtynyt Ouluun viime vuoden aikana 7 opettajaa. Hallintopalveluissa toimenpiteitä on aiheuttanut edelleen tietohallinnon keskittäminen ja puhelinvaihteen toimintojen siirtäminen palvelutuottajalle. Talouden tasapainottamistoimenpiteillä on henkilöstövaikutuksia vielä vuosina Henkilöstömäärä vakiintunee kuitenkin nykytasolle. Henkilöstörakennetta tullaan kuitenkin kehittämään siten, että se kohdentuu optimaalisesti ydintehtäviin sekä painoja kehittämisaloille. Henkilöstövähennykset ovat kohdistuneet pääosin muuhun henkilöstöön. Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosimäärä on aiempien vuosien tasolla. Vähennys kohdistuu selkeimmin opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön (mm. laboratoriot). Henkilöstön kokonaismäärässä määräaikaisen henkilöstön osuus on hiukan noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaista henkilöstöä oli 60,7 % (59,8 %) koko henkilöstöstä. Henkilöstöpalvelut on käynyt syksyn 2011 aikana kaikkien tulosyksikköjen kanssa läpi niiden määräaikaisen henkilöstön määrää ja määräaikaisuuden perusteluja tavoitteena vakinaistaa pysyviksi muodostuneissa tehtävissä työskentelevät. Tehtäviä vakinaistettiin syksyn aikana ja vuodenvaihteessa 83. Suurin osa (61) vakinaistetuista henkilöistä kuuluu tukihenkilöstöön. Opetushenkilöstöä vakinaistettiin 22. Vakinaistamisen vaikutukset näkyvät vasta vuoden 2012 tilastoissa. Vuonna 2010 yliopistotehtäviä vakinaistettiin 33. Vakinaistamisprosessia tullaan jatkamaan. Yliopiston henkilöstöstä on naisia 48,2 %, vähiten naisia on professoreissa ja atk-henkilöstössä. Henkilöstöstä 61,8 %:lla (62,4 %) on ylempi korkeakoulututkinto ja tohtoritutkinnon suorittaneiden osuus on 29,6 % (29,0 %). Yliopiston henkilöstön keski-ikä on 43,0 vuotta. Eläkkeelle jäi vuonna henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeitä näistä oli 2. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 10. Vuoteen 2016 eläkeiän saavuttaa n. 160 työntekijää. Sairauspoissaolot eivät voimakkaasta muutostilanteesta huolimatta ole lisääntyneet. Sairauspoissaoloja oli 3,9 pv/htv (3,8 pv). Syksyllä 2011 toteutettiin henkilöstön työhyvinvointikysely samanaikaisesti kaikissa yliopistoissa. Tulokset noudattivat kaikissa yliopistoissa yhtenäistä linjaa. Kehitettävää on erityisesti johtamisen osa-alueella, mm. K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N H E N K I L Ö S T Ö M U U T O S V U O D E S TA 2010 V U O T E E N Muutos Muutos % Humanistinen % tiedekunta Kasvatustieteiden % tiedekunta Luonnontieteellinen % tiedekunta Lääketieteellinen % tiedekunta Taloustieteiden % tiedekunta Teknillinen % tiedekunta Tiedekunnat % yhteensä Erillislaitokset ja % vastaavat Hallintopalvelut % Palvelupisteet % Yhteensä % strategiatietoisuudessa ja tiedottamisessa. Kiitosta sai erityisesti lähiesimiestyö sekä työn sisältö ja haasteellisuus. Kyselyä on käsitelty kaikissa yksiköissä ja sen pohjalta käynnistetään yksikköjen omia kehittämishankkeita. Hankkeille on suunnattu rahoitusta vakuutusyhtiö Varman hyvinvointirahoituksen kautta. Henkilöstön palvelusuhdeaseman muuttuminen ja yliopistojen työehtosopimuksen muutokset ovat vaatineet edelleen ohjeistusta ja koulutusta. Erityisesti esimiehiä ja henkilöstöasioiden hoitajia on koulutettu. Henkilöstöä koskevaa ohjeistusta on päivitetty ja tuotettu myös englanninkielisinä. Henkilöstöpalveluissa on parannettu kansainvälisen henkilöstön palveluja vahvistamalla palveluresursseja ja muodostamalla palvelupisteiden yhteinen kv-tiimi. Kansainvälisen henkilöstön määrä oli vuoden vaihteessa 252 (216). Syksyllä 2011 hyväksyttiin neuvottelutulos yliopistojen toisesta yhteisestä työehtosopimuksesta. Sopimus noudattaa valtakunnallisen raamisopimuksen ratkaisuja. Aikaisempaan työehtosopimusratkaisuun sisällytetyt vaativuuslisät otettiin käyttöön syksyllä Yliopiston omana järjestelmänä otettiin lisäksi käyttöön kannustepalkkiojärjestelmä tavoitteena palkita yksilöitä tai ryhmiä erityisen hyvistä tuloksista. Järjestelmät 7

8 määriteltiin kriteereineen erikseen opetus- ja tutkimushenkilöstölle sekä muulle henkilöstölle. Ensimmäiset kannustepalkkiot vuodelta 2011 tulevat maksuun keväällä Vuoden 2011 alussa käyttöön otettu SAP HR -tietojärjestelmä on vaatinut runsaasti suunnittelu-, kehitysja ohjaustyötä. Järjestelmä koskee koko henkilöstöä ja sen kautta tuotetaan kaikki työsopimukset, käsitellään poissaolotiedot ja maksetaan matkalaskut. Tutkimusja opetushenkilöstön tehtävärakenteen kehittämistyötä on jatkettu. Tutkijauratyöryhmän toimesta kehitettiin tutkijanuran eri tasojen väliset kriteerit ja esitys tenure trackin pilotoinnista. Tutkijanuramalli hyväksyttiin yliopiston hallituksessa kesäkuussa Tulosyksiköt ovat sen pohjalta kehittäneet henkilöstösuunnitelmissa henkilöstörakennettaan. Tutkimusneuvosto käynnistää strategiarahoituksella tenure-järjestelmän pilotoinnin. Tasa-arvotoimikunta on päivittänyt ja rehtori hyväksynyt yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen ja jalkauttaminen yksiköihin on aloitettu. Lisäksi toteutettiin tasa-arvolain mukainen henkilöstön palkkavertailu. Miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat yliopistossa vähäisiä, suurimmat erot ovat harjoittelukouluissa. HALLITUS JA TILI NTARK ASTAJAT Tilikaudella Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajana toimi Hans Söderlund ja hallituksen jäseninä Pekka Erkkilä, Lea Kauppi, Leena Mörttinen, Erkki Ormala, Sanna Järvelä, Markku Mäkivuoti, Markku Savolainen, Milja Seppälä ja Raija Ukkola. Tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisina tilintarkastajinaan KHT Pertti Tarvainen ja JHTT, HTM Outi Kirvesoja. HALLITUKSEN EHDOTUS TILIK AUDEN TULOKSEN K ÄSITTELYSTÄ Hallitus ehdottaa, että tilikauden tulos ,25 euroa jätetään taseeseen yliopiston vapaaseen omaan pääomaan edellisen tilikauden voittotilille. Yliopiston hyvinvointisuunnitelma valmistui vuonna Siinä kehittämiskohteita ovat erityisesti johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Hyvinvointisuunnitelman mukaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen on käynnissä. Hyvinvointisuunnitelman yhtenä kehittämistoimena otettiin käyttöön yhteistyössä työterveyshuollon kanssa varhaisen tuen malli. Mallin käyttöönottoon liittyvää koulutusta on suunnattu erityisesti esimiehille. Hyvän pohjan käytännön toimille on antanut yliopistojen vakuutusratkaisussa saatu vakuutusyhtiö Varman panostus työhyvinvoinnin kehittämiseen. Vuoden 2011 aikana ko. rahoituksella on toteutettu hyvinvointipainotteista johdon koulutusta ja prosessien kehittämiseen liittyvää konsultaatiota ja koulutusta. Koulutuksiin on osallistunut n. 250 henkilöä. Kaikkiaan johdolle suunnattuihin erilaisiin koulutustilaisuuksiin on osallistunut vajaa 426 esimiestä. Henkilöstön määrää ja rakennetta kuvataan tarkemmin henkilöstökertomuksessa. 8

9 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Avustustuotot ,85 Liiketoiminnan tuotot ,37 Muut tuotot ,57 Kulut Henkilöstökulut ,95 Poistot ,28 Muut kulut ,34 Tuotto-/kulujäämä ,78 VARAINHANKINTA Tuotot Keräysten tuotot ,93 Kulut Varainhankinnan muut kulut ,62 Tuotto-/kulujäämä 203,31 TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS (MENOPOHJAINEN), M Täydentävä rahoitus 67,3 69,1 72,3 %, kokonaismenoista 29,8 30,7 31,2 KANSALLINEN KILPAILTU TUTKIMUSRAHOITUS, M Suomen Akatemia 14,6 17,5 18,6 Tekes 11,6 14,0 13,0 KANSAINVÄLINEN KILPAILTU TUTKIMUSRAHOITUS, M EU-puiteohjelmarahoitus 3,7 3,9 4,1 Muu ulkomainen rahoitus 2,4 1,9 1,4 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot ,75 Korkotuotot ,60 Myyntivoitot ,21 Sijoitustoiminnan muut tuotot ,62 Kulut Korkokulut -100,15 Arvonalennukset ,40 Sijoitustoiminnan muut kulut ,90 Tuotto-/kulujäämä ,27 YLEISAVUSTUKSET Yliopistolain mukainen valtionrahoitus ,00 Muut yleisavustukset ,45 TILIKAUDEN TULOS ,71 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Sidottujen rahastojen muutos ,37 Muut välittömät verot ,09 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) ,25 MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUMAT ka tav Tohtorintutkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Harjoittelukoulujen oppilasmäärä Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun määrä, op

10 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ,57 Muut pitkävaikutteiset menot ,55 Ennakkomaksut , ,96 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ,57 Muut aineelliset hyödykkeet ,50 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,55 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,18 Omakatteisten rahastojen varat ,45 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus , ,29 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , ,45 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,90 Muut saamiset ,70 Siirtosaamiset , ,91 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet ,35 Muut arvopaperit , ,08 Rahat ja pankkisaamiset ,43 Vastaavaa yhteensä ,30 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Peruspääoma ,90 Omakatteiset rahastot ,85 Vapaat rahastot ,34 Muu oma pääoma Toimintapääoma ,32 Edellisten tilikausien voitto (tappio) ,61 Tilikauden voitto (tappio) , ,18 Oma pääoma yhteensä ,27 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Omakatteisten rahastojen velat Omakatteisten rahastojen velat 134,90 134,90 Lyhytaikainen Saadut ennakot ,84 Ostovelat ,71 Muut velat ,03 Siirtovelat , ,13 Vastattavaa yhteensä ,30 15 % 6 % 5 % 2 % 32 % 5 % 2 % % 5 % TOIMINTAMENOJEN JAKAUMA (M ) 64 % TULOJEN JAKAUMA (M ) 61 % Henkilöstökulut 145,8 Poistot 3,7 Aineet, tarvikkeet, tavarat 13,3 Palvelujen ostot 14,4 Tilavuokrat ja muut vuokrat 34,3 Matkakulut 6,4 Muut kulut 13,9 231,8 Perusrahoitus 144,9 Harj. koulujen kotikuntakorvaukset 4,9 Muut yleisavustukset 12,0 Täydentävä rahoitus 75,5 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 237,3 Henkilöstön määrä (lkm) Henkilöstön määrä (htv) Henkilöstön määrä (ka) 10

11 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan kulujäämä Edelliseen sisältyvät poistot Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos Muiden ei-rahamääräisten erien oikaisut Varsinaisen toiminnan rahavirta Varainhankinnan rahavirta 203 Satunnaiset erät (+/-) 0 Saadut yleisavustukset Maksetut välittömät verot 0 Omakatteisten rahastojen rahavirta Toiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Saadut investointiavustukset Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit sijoituksiin Osinkotuotot sijoituksista Luovutustulot muista sijoituksista Sijoitusten muut nettotuotot Annetut lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Omakatteisten rahastojen investointien rahavirta Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Oman pääoman lisäykset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Saadut korot ja rahoitustuotot Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista Omakatteisten rahastojen rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden alussa Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen muutos yhteensä HENKILÖSTÖKULUT TALOUDELLISIA TUNNUSLUKUJA Henkilöstökulut /htv Henkilöstökulut 1000 Toimintatuotot/ Toimintakulut 102,4 % Toimintakate (ilman poistoja)/ poistot 250,8 % Investointien tulorahoitus 162,9 % Omavaraisuusaste 83,1 % Oman pääoma tuotto 2,9 % Quick ratio 2,02 Current ratio 2,61 Kassan riittävyys, pv 127 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT: Toimintatuotot/ Toimintakulut, % = 100 * (Perusrahoitus + avustustuotot + liiketoiminnan tuotot + muut tuotot)/ Varsinaisen toiminnan kulut Toimintakate/ Poistot, % = 100 * Toimintakate (ilman poistoja)/ Poistot Investointien tulorahoitus, % = 100 * Toimintakate (ilman poistoja)/ Investointien omahankintameno Omavaraisuusaste, % = 100 * Oma pääoma/ (Koko pääoma saadut ennakot) Oma pääoman tuotto, % = 100 * Tilikauden tulos/ Oma pääoma yhteensä Quick ratio = Rahoitusomaisuus/ Lyhytaikainen vieras pääoma Current ratio = (Rahoitusomaisuus + Vaihto-omaisuus)/ Lyhytaikainen vieras pääoma Kassan riittävyys, pv = 365 * Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella 11

12 Oulun yliopisto Linnanmaa PL OULUN YLIOPISTO puh