Marttatyö alkoi Vaskelassa vuonna Silloin "Ripako vanhas tuvas" pidettiin ensimmäiset keittokurssit opettajana Emmi Hiiri.

Transkriptio

1 "MARTTOJEN TYÖ KODIN HILJAINEN TYÖ" Paula Hirvonen Marttatyö alkoi Vaskelassa vuonna Silloin "Ripako vanhas tuvas" pidettiin ensimmäiset keittokurssit opettajana Emmi Hiiri. Vuonna 1914 pidettiin samassa paikassa kutomakurssit opettajana Tengvall. Tästä kurssista on otettu valokuvakin Ripakon vanhan tuvan seinustalla. Osallistujia näille kursseille tuli pitäjän eri kylistä, sillä koko pitäjän alueella toimi tuohon aikaan vain Kirkonkylän Marttayhdistys. Ripakon Mari-emäntä oli sen jäsen, ehkä joku muukin kylän kurssilaisista. Sitä mukaa kun innostus marttatoimintaan kasvoi, alkoivat kylät eriytyä ja perustaa omia yhdistyksiä. Tällöin oli mahdollista saada kursseja useammin omaan kylään, mikä vuorostaan elävöitti toimintaa yhä laajemmaksi. Vaskelan Marttayhdistys aloitti toimintansa samana syksynä, kun kansakoulu valmistui eli syksyllä Oman yhdistyksen perustamisajatus oli syntynyt saman vuoden toukokuussa. Yhdistyksen perustajajäsen Anna Lahtinen kertoi, kuinka kylän tytöt järjestivät äitienpäivätilaisuuden Laurilan talossa. Ohjelman lisäksi he valmistivat juhlaan niin runsaan tarjoilun, että "tähteitä" jäi paljon. "Pietiä huutokauppa ja perustettua rahoilla oma marttayhdistys." Nämä olivat Vaskelan Marttayhdistyksen syntysanat. Huutokauppa pidettiin ja tuotto oli se pesämuna, jonka varassa oma marttatoiminta käynnistyi. Jo saman vuoden syksyllä Peltolan Maria ja Lahtisen Anna kiersivät kylässä talosta taloon keräämässä villoja ja pellavia. "Näi suatii työaineita talveks." Ja toiminta oli täyttä totta. Yhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjaa ei ole käytettävissä, mutta vuoden 1930 vuosikokouksen pöytäkirja on julkaistu Käkisalmen Sanomissa. Toiminta oli hyvin vilkasta alusta lähtien. Talvisin jäsenet kokoontuivat säännöllisesti pidettyihin ompeluseuroihin. "Keträttiin, neulottiin, virkattiin ja ommeltiin. Välil juotii kohvii ja laulettii." Yhteistuumin, toinen toistaan opastaen, talven mittaan valmistui kaikenlaista käyttötavaraa. Keväällä olivat tuotteiden myyjäiset ja arpajaiset. Saaduilla varoilla hankittiin mm. pellavain loukutuskone ja kangaspuut yhteiseen käyttöön. Innostus oli valtava. Haluttiin oppia kaikkea mahdollista. Erilaisia kursseja anottiin vuosittain useita. Valokuvista päätellen osallistujia oli lähes joka talosta. Kursseilta saatu tieto ja taito sovellettiin käytäntöön useimmiten välittömästi. Esimerkiksi sopinee vaikka komposti. Vielä 1920-luvulla koristi monen talon porraspieliä "pulavesien" kaatopaikka. Mutta ei koristanut sen jälkeen, kun kurssilla opittiin kompostin teko. Silloin marttojen "hiljainen työ" muuttui perin äänekkääksi, kun nais- ja miesvoimin tehtiin kompostin pohjaa koppolin laitaan. Naiset neuvoivat, miehet lapioivat. Kova oli meno sinäkin keväänä, kun martoilla oli "nurkat siistiksi"-kampanja. Yks keväinen päivä koko kylä siivosi vinttejä, rappusten aluksia, sulanoitaan. Tarpeeton tavara ja törky saivat kyytiä. Pihapiirienkin ilme muuttui hetkessä. Keväisin puutarhakursseilla opastettiin jalostamaan omenapuita ja ruiskuttamaan niitä tuholaisten varalta. Kylän oma kerhoneuvoja, Vasle Maikki eli Peltolan Maria, oli näissä asioissa varma opastaja ja Jerlan omenatarha paras harjoittelupaikka. Jerlasta martat saivat oman maapalstan, jossa kasvatettiin uutuuksia, kuten purjoa, selleriä, palsternakkaa, tilliä, persiljaa ja pinaattia. Tomaatti oli saanut kylässä jo 1930-luvulla vahvan kasvusijan. Kasvimaan lisäksi yhdistyksellä oli oma pellavamaakin.

2 Syksyisin pidettiin säilöntä- ja ruoanlaittokursseja, jolloin opittiin käyttämään erilaisia kasviksia, varsinkin noita uutuuksia. Työkilpailuista hauskin lienee ollut perunankuorintakilpa. Koulun pihamaalle oli kokoontunut keväisenä sunnuntai-iltana runsaasti väkeä seuraamaan, kun martat, valkeat esiliinat edessä, päähineet päässä, kuorivat perunoita. Seinustaan nojaavat miehet olivat "kirittämässä". Kilpailu päättyi pussijuoksuun. Paljon laaja-alaisempi ja pitkäaikaisempi oli pihojen kaunistuskilpailu. Tässä pantiin painoa talon koko ympäristöön. Kilpailussa arvioitiin rakennukset, aidat, istutukset, toimivuus ja hyötynäkökulma. Tämä jäi Vaskelassa valitettavan harvojen huoleksi. Suvimäen eli Jerlan pihapiiri tuli palkituksi pitäjän keskeisessä kilpailussa. Lauhalan naisväki, martat, olivat masentuneita, kun eivät voineet rakennella hiekkakäytäviä eivätkä osallistua kilpailuun, koska "miehet kuitenkin ne roskaavat tulitikuilla ja tupakantumpeilla". Kyllä pihatatar ja pihasaunio kaunistivat silti talon ympäryksiä elävämmin kuin hiekkakäytävät! Retkeilyllä oli marttojen toiminnassa myös sijansa. Pitäjän martat tekivät retket mm. Kiviniemen maatalousnäyttelyyn, Petäjärven emäntäkoululle ja Viipuriin Havin kesäteatteriin. Kuorma-auton lavalle asetetuilla penkeillä istuttiin Viipurin retkelläkin ja matkanteko oli nautittavaa. Virkistystä martoille antoivat nuo yhteiset retket, kokoukset, perheiltamat, äitienpäivät ja hyödyn ohella kurssitkin. Pitkäkestoisten kurssien, kuten kahden kuukauden mittaisen kutomakurssin jälkeen pidettiin päättäjäiset. Ohjelma valmistettiin omin voimin ja "omast piäst", omin oivalluksin. Oikea näyttämökin rakennettiin juhlatuvan perälle. Väkeä oli liikaakin, naapurikylistäkin kun tulivat joukolla. Ohjelman kohokohtana oli kurssilaisista tehdyn kronikan esitys. Sen tekijänä ja esittäjänä oli aina Riisnieme Anna, Anna Lahtinen, myöhemmin Lamppu. Kerran hän esitti kurssin opettajasta, neiti Kiurusta, joka tammikuussa tuli kylään, seuraavaa: "Satoi vettä tammikuussa pellot paljaiksi suli kevään merkit kaikkialla Kiuru tänne tuli, mutta "ihme Kiuru" lauloi ihan selvää kieltä, kaiteet pani paukkumaan ja mallit tuli sieltä. Kuin lintuemo poikiaan hän meitä ohjaeli virheitä jos sattuikin ne kaikki korjaeli. Kuukautta kaksi hän meidän luona oli verhot, liinat, raanut, ryijyt omistaa nyt moni." Samassa kronikassa kerrotaan kylän opettajasta, Nina Louhimosta hän oli ostanut kotiinsa talonpoikaiskaluston tähän tapaan: "Talonpoikaiskalustoon ei pitsivehot mallaa, siksi neiti Louhimokin kurssitaloon tallaa, kiiltolangat tilasi hän oikein Viipurista, ettei värisointuihin vain tulis sanomista. Tiedot mulle salateitse aina väliin kulki,

3 mitäs minä niistä peitän, annan tulla julki, puolen metrii opettaja kutoi hälle malliks, sitten Niina harvensi, kai katsoi langat kalliiks, sanoi vielä harkitessaan jotain tämän moista: "Siitä saapi kukkasille päivä sisään loistaa." Kun Riisniemessä, Annan kodissa pidettiin kurssin päättäjäiset, oli itse pitäjänrovasti Sakkinen tullut puhetta pitämään ja muisteli siinä: "Kun tulin Metsäpirttiin (toukokuussa 1911), niin minulle kerrottiin, että vaskeloiset ovat yks'mielisiä kuin sudet." Vain kerran lopettajaiset jäivät pitämättä. Oli kutomakurssi Koskivaaran talossa. Talon tyttären, opettaja Darja Koskivaaran kuolema muutti ilon suruksi. Äitienpäivät Vaskelassa Laurilassa keväällä Istumassa oikealta: Lari Palaka l. Palaka Stepanov, Jerla Olka l. Olga Kaihoniemi o.s. Ignatev, Rohko Tanu l. Tatjana Terola o.s. Laurila, tunnistamaton, Vasle Senja l. Oksenja Peltola o.s. Jehvimoff, tunnistamaton, Vana Anni l. Anna Koskinen o.s. Trofimoff, Riisnieme Oute l. Oute Lahtinen o.s. Siitorov, Anttila Massa l. Maria Siitorov o.s. Kohenova, Ilja Pasu l. Paraske Rekkonen o.s. Petroff ja Vasu Vetu l. Vetosa (Feodosia) Siitorov o.s. Laurila. Seisomassa keskellä oikealta: Heimola Mari l. Maria Heimonen o.s. Podushkin, Kauri Kati l. Katri Läpikivi o.s. Haukka, Miita-Peko Mari l. Maria Arolainen o.s. Koskinen, Kosti-Tanu l. Tatjana Koskinen o.s. Siidorov, Leske-Heiki Anni l. Anni Laurila o.s. Koskinen, tunnistamaton, Juako-Nasto l. Nasto (Anastasia) Välijärvi o.s. Laurila, Peko-Anni l. Anni Jäske o.s.?, Vassa-Mari l. Maria Laurila o.s. Siitorov, Ikkala-Mari l. Maria Taskinen o.s. Petroff, tunnistamaton, tunnistamaton, Ripako Anna-Mari l. Anna-Mari Koskivaara o.s. Pietiäinen, Maria Alvila o.s. Jäske, Lauhala Elissa l. Elisa Koskinen o.s. Hinkkanen, Kiirla Nasto l. Nasto (Jäske) Leppälehto o.s.?, Rohko Tuna l. Eudokia Jokiranta o.s. Koskivaara, Lauri Palaka l. Palaka Laurila o.s. Siitorov Rohko Tarja l. Tarja Jokiranta o.s. Jäske, Rohko Mikko l. Mikko Terola sekä kolme tunnistamatonta. Takarivissä seisomassa oikealta: Ika-Oute l. Oute Jermalajeff o.s. Ignatev, Leskelä Mari l. Maria Laurila o.s. Jäske, Helena Taskinen o.s. Jäske, Lovisa Litmanen o.s. Kuoppa, Leske Anni l. Anni Siitorov o.s. Laurila, Ripako Mari l. Maria Koskivaara o.s. Jeremejev, Maria Painokangas o.s. Lahtinen, tunnistamaton sekä Oute Laurila.

4 Vaskelan Marttojen kutomakurssilaisista vuonna 1932 otettu kuva. Istumassa vasemmalta Anna Lahtinen, Alma Paksu, kurssin opettaja Tyyne Kiuru, Lydia Koskinen (II), Lydia Koskinen (I), Elsa Jäske ja Maria Läpikivi. Keskirivissä vasemmalta Helena Tuokko, Viivi Pälvisalo, Helena Haakala, Maria Laurila, Helena Peltola, Maria Kaihoniemi, Alma Orava, Anna Jokiranta, Tyyne? ja Elsa Korpelainen. Takana seisomassa vasemmalta Helena Lahtinen, Helena Laurila, Helena Olkkonen, Anna Jalometsä ja Maria Lamppu. Kursseilla kudottuja liinoja jotkut ehtivät ottaa mukaansa Talvisodan evakkomatkalle, mutta valmiiksi kuivattuja maustekasviksia, mitkä oli tarkoitus myydä Viipuriin, muistetaan jääneen suuren elosäkillisen verran Laurilan tuvan uunin päälle kuivumaan. Käkisalmen Sanomat: "Metsäpirtin Vaskelan Marttayhdistyksen vuosikokous pidettiin tammikuun 30 p:nä Martat olivat saapuneet kokoukseen runsaslukuisena. Kokous aloitettiin laululla. Sen jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti martat tervetulleeksi kokoukseen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Karjalan Marttayhdistyksen Piiriliiton kotitalousneuvoja Nina Kurki ja kirjuriksi Simo Koskivaara. Yhdistyksen kirjuri esitti vuoden 1929 vuosikertomuksen. Esitettiin tilit ja tilintarkastajien lausunto niistä. Tilivelvollisille myönnettiin täydellinen tilivapaus. Laadittiin tulo- ja menoarvio vuodelle 1930 joka yksimielisesti hyväksyttiin. Päätettiin pyytää Piiriliitolta kodinhoitokurssi ensi syksyksi ja 2- tai 3-päiväiset säilykekurssit. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen neiti Aune Jeremejeff ja varalle emäntä Anna-Maria Koskivaara, kirjuriksi neiti Anna Lahtinen. Rahastonhoitajaksi emäntä Maria Koskinen. Vakinaisiksi johtokunnan jäseniksi valittiin neiti Maikki Peltola, emäntä Elisa Koskinen ja neiti Helena Laurila, varalle neidit Helena Lahtinen, Maikki Laurila ja Helena Koskinen. Tilintarkastajaksi valittiin Juho Jäske ja ja Vasili Laurila ja varalle Simo Koskivaara ja Juho Koskinen. Kerhonjohtajaksi uudelleen

5 Anna Lahtinen. Päätettiin pyytää Piiriliiton palkkaama neuvoja yhdistyksen alueelle kiertämään. Piiriliiton vuosikokoukseen edustajaksi valittiin neiti Aune Jeremejeff ja varalle emäntä Elisa Koskinen. Jäsenmaksu päätettiin pysyttää 3 markkaa edelleenkin. Päätettiin tehdä kesän aikana retkeily Piiriliiton määräämän opettajan johdolla. 'Emäntälehden' asiamieheksi valittiin neiti Maikki Peltola. Kokouksen loputtua tarjosivat martat yleisen kahvin ja yhdessäolo lopetettiin reippaalla laululla." Vaskelan Martat tanhuamassa Metsäpirtin Nuorisoseurantalolla Kalevalan 100vuotisjuhlassa Vasemmalta Anna-Maria Koskivaara, Maria Taskinen, Nasto Koskivaara, Aune Suvimäki, Lydia Koskivaara, Nasto Välijärvi, Maria Peltola ja Anna Koskinen. "Pikku-Martat" Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kuin Vaskelan Marttayhdistyksen kylkiäisenä toimi 1930-luvulla varhaisnuorten kerho. Sen innokkaana ohjaajana puuhasi Vasle Maikki, Maria Peltola. Palkkaa hänelle ei maksettu. Sanat "hyvä ko sait tehhä työtä" riitti palkaksi. Se oli hänen oma kantansa asiassa. Kerholaisia oli keskimäärin kymmenen. Jokaisella oli oma kasvimaa, jonka tekeminen ja hoitaminen opeteltiin "iha käest pittäi". Kaikki kesän aikana tehdyt työt kirjattiin 1/2 tunnin tarkkuudella kerholaisen työkirjaan. Tehtävät eriteltiin omille sivuilleen. Kiertelimme katsomassa toistemme kasvimaita. Syksyllä oli kirkonkylän seurantalolla suuri katselmus, Metsäpirtin marttojen yhteinen tuotenäyttely. Sinne pääsivät parhaat kasvimaan tuotteet ihan tuotemainoksin.

6 "Täs purjo, seller ja palsternakka, ne hyvältä maistuu, söi mies tai akka, ruokaa tämän halvempaa en tarjoo, jos Helppo-Heikki vaan." (Anna Lahtinen) Vaskelan Martat äitienpäivän lauluharjoituksissa Laurilassa. Kuoroa säesti virsikanteleella Vasili Laurila. Emäntiä äitienpäivillä 1938 Vaskelan-Raajun koululla. Takana vasemmalla opettaja Maria Paasivuo. "Emäntinä" olivat Selma Jäske, Helena Laurila, Anna Jäske ja Aino Välijärvi.

7 Ennen koulun alkua oli kerholaisilla oma keittokurssi. Koskivaaran tuvassa opittiin tekemään oman kasvimaan tuotteista maittavia ruokia. Esimerkiksi kaalia oli opittu syömään keittona joka tyttö, mutta täytetty kaalinkerä opittiin tekemään kursseilla. Kaalinkerästä poistettiin sisus ja "kotsana". Tyhjennetty tila täytettiin keitetyllä ohraryynipuurolla, johon oli silputtu sisälehdet ja pantu mausteita. Ja sitten "komeus" uuniin hautumaan. Näin helppoa oli herkun laitto. Talvella kerholaiset pitivät kokouksia, opettelivat kokoustekniikkaa ja laativat työsuunnitelmia erittäin innokkaasti. "Pikku-martta"-työksi tätä kutsuttiin. Puutarhakurssit Suvimäellä keväällä Edessä kolmas vasemmalta marttaneuvoja molemmilla puolillaan kaksi tunnistamatonta, neuvojaa vastapäätä Maria Peltola takanaan Martta Koskinen, Aune Suvimäki, tunnistamaton ja Maria Koskinen (kyykyssä sivuttain). Takana vasemmalla Mikko Suvimäki, Helena Lahtinen, Helena Olkkonen, tunnistamaton, Maria Koskinen, Ika Vana l. Juho Koskinen, Darja Suvimäki vierellään esikoistaan odottava Rauha Koskinen ruutumekossaan, hänen takanaan ja vierellään kolme henkeä Suvimäen palvelusväkeä. Oikealla laidalla on Ville Koskivaara.