VASKELAN OPINAHJOT. Paula Hirvonen. "Juakon koulu"

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VASKELAN OPINAHJOT. Paula Hirvonen. "Juakon koulu""

Transkriptio

1 VASKELAN OPINAHJOT Paula Hirvonen "Juakon koulu" Hyvin vanhat vaskeloiset muistivat, miten Ripakon Jaakko jo 16-vuotiaana, vuonna 1882, opetti ikätovereitaan lukemaan. Tuleva vaimonsakin, Jerla Vasle Mar, oli siinä opissa. "Kaik kylä ukotkii männiit Juako kouluu Ripako tois'tuppua puustamii oppimua." Ja niin hyvin siinä kävi, että "yks ja toine" oppi lukemaan, mutta kirjoitustaito jäi vanhemmalta ikäpolvelta hankkimatta. Asiakirjoista kun jokainen selvisi puumerkillä ja vaikeassa tilanteessa voi tehdä vaikka kuvakirjoitusta. Jehko Miiku kirjoitus oli siitä oiva näyte; "siin pitkät viivat olliit pitkii olkii ja lyhvet lyhvii olkii". Mistä Ripakon Jaakko itse oli lukutaitonsa oppinut, ei ole tiedossa. Siihen on ollut mahdollisuus ainakin Palkealan seurakunnan taholta. Vuonna 1876 Vaskelassa käyneet vanhojen esineiden kerääjät tiesivät kertoa asiasta näin: "Vierailimme Palkealan kreikkalaiskatolisessa kirkossa Raudun pitäjässä, jossa jopa kaikki 10 ijissä olevat lapset kävivät tietyn ajan vuodesta koulua venäläisen papin luona. Lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, vanhemmat eivät osanneet kumpaakaan." Ripakon Jaakko oli juuri tuolloin 10-vuotias! Kuinka venäläinen tuo pappi, Pjotr/Petter Anniskij lie ollutkin, hänellä on ollut hyvä suomenkielen taito. Se käy ilmi H. Koukkusen kirjasta "Suomessa v toiminut kreikkalaiskatolinen papisto". Tällaisia seurakunnan pitämiä kouluja syntyi jo 1840-luvulla, jolloin Pietarin hiippakuntahallitus antoi papistolle käskyn lastenkoulujen perustamisesta kirkkojen läheisyyteen. Opettajina toimivat lukkarit ja "maallikotkin". Joissain tapauksissa opetuksesta huolehti pappi. Lastenkoulu oli mahdollinen Palkealassakin kirkon rakentamisen eli vuoden 1865 jälkeen. Ripako Juakko, Jaakko Petroff, sai mitä todemmäköisimmin luku-, kirjoitus- ja laskennon taidon tässä koulussa. Kiertokoulu Vaskelassa Vuonna 1883 annettiin asetus, jonka mukaan kreikkalaiskatolisten seurakuntien tulee perustaa ja ylläpitää lastenkouluja. Opettajien tulee olla "Suomen miehiä ja naisia". Kiertokoulun tehtävänä oli antaa lukutaito sekä alkeet laskemiseen ja kirjoittamiseen, sillä 4-vuotiseen kansakouluun otettiin vain lukutaitoisia. Kun vuonna 1887 Sortavalan opettajaseminaarin yhteyteen perustettiin yksivuotinen kiertokoulunopettajaseminaari, niin mainitun Palkealan papin, Petter Anniskijn kehoituksesta lähti Vaskelasta Jaakko Petroff tähän koulutukseen. Seminaarin tehtävänä oli kasvattaa suomenkielisiä opettajia Karjalan kreikkalaiskatolisten seurakuntien niin sanottuihin kiertokouluihin. Vastaavaan koulutukseen lähtivät Vaskelasta myöhemmin Vasili Laurila eli Lauri Vassa sekä Darja Koskivaara eli Ripako Darja, Jaakon tytär. Darja jatkoi opiskelua Jyväskylässä valmistuen kansakoulunopettajaksi vuonna Kiertokoulu oli nimensä mukaisesti kiertävä. Jaakko-opettaja piti pari viikkoa koulua Vaskelassa, siirtyi sitten Palkealan pitäjäntuvalle opettamaan sikäläisiä lapsia ja niin edelleen seurakunnan muihin kyliin. Vaskelassa kiertokoulua pidettiin "Ripako vanhas ja uuves tuvas, myöhemmin Vaslela (Peltolan) vanhas tuvas sekä Ikka Pekos (Koskisten talossa)". Opettaja-Jaakon nuorin tytär Lydia muisteli kiertokoulua: "Meijä tois'tuvas ol se koulu, olliit pitkät pöyvät ja penkit, rihveltaulut ja rihvelit. Pappa pit kouluaikan tapanua, et ruuval ruvetes rukkoiltii laulamal ja ristittii silmät."

2 Oppilaana ollut Anttila Kola muisti, että opettaja opetti ja vaati ristinmerkin tekemisen eli silmien ristimisen. Aamurukouksissa Kola sai olla lukkarina. "No, alotaha Kola laulu", kehoitti opettaja ja Kola aloitti "Isämeidän", "Taivaallisen kuninkaan" tai jonkun muun rukousveisun. Oppilaat joutuivat usein jäämään kotitöihin kouluaikana. Peltolan Maria muisteli: "Oliks mie kuusvuotine, ko pit jiähä kiertokoulust pois lyhteitä kiäntelemmiä ko ol ahospäivä." Joutui opettaja käyttämään kovaa kättäkin, kasvattamaan. Kerrankin pari poikaa oli löytänyt tervaastian ja "nälliniet" tervalla käymälän istuinlaudat. Tästä hyvästä tuli koivurieskaa kunnon piiskalla. Virpopalkat oli Jaakko-opettaja aina muistanut varata oppilailleen, mutta ensin lasten piti virpoa ja lukuset lukea. "Missäs se Maiki vitsa on?", opetteja kyseli, kun Heimolan Maikilta oli vitsa unohtunut kotiin. Sinä vuonna oli ollut rinkelipalkka virpomisesta. Maikki haki virpovitsan ja sai palkan. Silloin opettajan työnä olivat opettaminen, kasvattaminen ja perinnäistapojen säilyttäminen. Ja varmaan Jaakko teki tuon kaiken isällisellä rakkaudella. Olivathan lapset hänen oman sukunsa nousevaa polvea, tulevia kylän rakentajia, Waski-suvun uutta kasvua. Kiertokoulun "tarkastajana" toimi seurakunnan pappi. Jokatalvisilla kylälukusilla tammi-helmikuussa pappi tarkasti lukutaidon, kirjoitustaidon sekä rukouksien osaamisen. Valvoi muutenkin annettavaa opetusta. Kiertokoulua pidettiin vuoteen Tuolloin kansakouluihin perustetut alakansakoulut tekivät kiertokoulut tarpeettomiksi. Kiertokoulusta kansakouluun Kun kiertokoulussa oli opittu lukemaan sekä saatu muut tarvitavat valmiudet, siirryttiin Metsäpirtin eli kirkonkylän kansakouluun suorittamaan luokat IIIVI. Vaskelasta oli sinne matkaa 45 kilometriä. Kreikanuskoisille oppilaille oli järjestetty oma uskonnon opetus. Naisopettajan virkaan oli saatu samaa uskontoa oleva opettaja. Joissakin tapauksissa joutui Jaakko Petroff, 1900-luvun alkupuolelta Koskivaara, hoitamaan näitä tunteja. Tällä lailla kävi muun muassa silloin, kun virkaa hoitava opettaja muutti uskontoaan kesken kaiken. Suistamolta kotoisin oleva opettaja Aleksandra Savela meni naimisiin ensimmäisenä virkavuotenaan Metsäpirtin kirkkoherra Sakkisen kanssa vaihdettuaan sitä ennen uskontonsa luterilaiseksi! Vaskelan lapsille jäi ikäviä muistoja loppuelämäkseen tältä kouluajalta. Vuonna 1902 syntynyt Maria Peltola muisteli: "Kiv'satties suatii juosta koulust kottii, ko kivittiit ja huusiit senkii Vaskela venäläist, raparyssät. Viimisel vältunnil otettii hatut ja kintuat luokkua ja istuttii takit piäl. Sillie piästii het juoksemua kottii päi, jot ei tarvint olla kiv'satties." Vuonna 1914 syntyneellä Maria Jokirannalla oli samanlaisia pahoja kokemuksia. Kävi vuoden verran koulua kirkonkylässä. Kotoa saadut vaikutteet paljastuivat edelleen luterilaisten lapsissa. "Kirkokylä koulus ko käytii, koseloist ain huusiit 'Vaskela venakot, ryssät'. Meil ol piäsiäisloma vanha ajalasku mukkua. Sit ko mäntii kouluu ni ilkkuit 'nyt ryssätkii tulliit'. Jäi pysyvä pelo tunne. Se o vielkii sellane arkuus ko pittiä tuuva oma usko ja kirkko essii. Koton ain vanhemmat sannoit 'ei niist pie välittiä, ovat nii tyhmii jotta'." Vaskela-Raajun kansakoulu Metsäpirtin kirkonkylään rakennettu kansakoulu alkoi toimia syksyllä Oli yksiopettajainen kevääseen Tällöin oppilasmäärä oli niin suuri, että koulu muutettiin 2-opettajaiseksi. Vuonna 1915 siitä tuli 3-opettajainen. Täällä kirkonkylän koulussa Vaskelan lapset kävivät yläkoulunsa kevääseen 1922.

3 Vaskelan-Raajun kansakoulu vuonna Kuva on otettu koulun "takapuolelta". Opettajien asunnot olivat alakerrassa. Verannalla opettajapari Nina ja Onni Heinonen, koulun viimeiset "yläkoulunopettajat". Kun koulutilojen ahtaus kasvoi pahaksi ongelmaksi ja koska koulumatkakin oli pitkähkö, perustettiin pitäjään viides eli Vaskela-Raajun koulupiiri. Koulutyö aloitettiin vuokratiloissa Raajussa Juho Lampun talossa. Siellä toimivat luokat IIIVI eli yläkoulu. Luokat I ja II olivat syksystä 1925 Vaskelassa Koskivaaran talon yläkerrassa nin sanottuna kiertävänä alakouluna. Opettaja Siiri Huttunen opetti lukukaudessa 18 viikkoa Vaskelassa ja toiset 18 viikkoa Joentaan koulussa. Lukuvuosi oli 36 viikkoa. Yläkoulun oli määrä toimia Raajussa vain 1. päivään elokuuta Uuden koulutalon sijaintipaikasta syntyi kuitenkin kiista ja rakentaminen lykkääntyi. Koulu olisi haluttu Raajusta lähemmäksi Vaskelaa, jolloin myös naapurikylien eli Raajun, Paloniemen ja Lapanaisten lasten koulumatkat olisivat tulleet yhtäläisiksi. Tähän raajuiset eivät suostuneet. Vasta heinäkuun viimeisenä päivänä 1926 syntyi päätös tonttimaan ostosta Vaskela-Raajun kansakoulua varten. Tontti ostettiin Vasili Sidoroffilta, Anttila Vasulta, Vaskelasta Tuusnaojan varrelta läheltä Vaskelan ja Raajun rajaa, MetsäpirttiRautu tien viereltä. Tontin koko oli 4 hehtaaria. Kaksikerroksinen komea koulutalo valmistui vasta syksyllä Vesijättömaalla, viljapeltojen äärellä tuo punaiseksi maalattu, ikkunanpieliltään ja nurkkalaudoiltaan valkoinen rakennus käänsi laivarannasta tulevien ja muiden ohikulkijoiden katseet puoleensa. Koulu oli 3-opettajainen. Alakerrassa olivat kolme opettajien asuntoa, koulukeittola ja iso alaeteinen vaatenaulakoineen. Yläkerrassa olivat kolme luokkahuonetta, yhdistetty veisto- ja voimistelusali sekä yläeteinen juomalaitteineen, puolapuineen ja muine voimistelutelineineen. Yläkoulu toimi uudessa koulutalossa syyslukukaudesta 1928 ja "kiinteä" alakoulu vuoden 1929 alusta. I ja II luokilla oli 41 oppilasta opettajanaan Lydia Koskivaara. Kreikkalaiskatoliset oppilaat saivat alusta lähtien omaa uskonnon opetusta jokaisena uskontotuntina, joita oli kolme tuntia viikossa. Opettajina olivat Olga Louhimo, Nina Louhimo, Maria Paasivuo ja Nina Heinonen, o.s. Louhimo. Vain kymmenen vuotta saivat koulun avarat suojat täyttyä ja tyhjetä lapsista, sen avara nurmipiha tarjota urheilu- ja leikkitilan neljän kylän koululaisille.

4 Vaskelan-Raajun kansakoulun päättäneet oppilaat vuonna Eturivi oikealta opettaja Nina Louhimo, Sulo Jäske, Aino Loponen, Maria Jäske Eila Lemmetti, Aino Ontronen, Anna-Liisa Suikkanen ja opettaja Simo (Siimeon) Marttinen. Takarivi oikealta Armas Olkkonen, Aili Litmanen, Selma Paksu, Paula Koskinen ja Elsa Korpelainen. Syksyllä, kun riihet lämpisivät ja ahosta puitiin, aloitti uusi ikäluokka koulutiensä. Keväällä oraiden vihertäessä viimeisen luokan päättäneet siirtyivät ulos elämään. Näin ikäluokat vaihtuivat. Aurinko ehti paistaa kaikkien vuosien ajan samalla tavoin kaikille. Vesijättömaa ei ehtinyt kasvattaa puita koulun alueelle. Syksyllä 1939 koulutyö alkoi entiseen tapaan. Iso punainen portti avautui tietä myöten tuleville raajuisille. Vaskelasta päin pieni puuportti laski lapset opinahjoon. Marraskuussa koulutiet vaihtuivat evakkoteiksi ja marraskuun viimeisenä yönä koulu poltettiin kuten kylätkin. Koulupiirin opettajat Miesopettajina toimivat Leo Anton Blommendahl, sittemmin Parjola, , Martti Pajarinen sijaisenaan Armas Fredrik Valo , Arvid Juhana Tolvanen sijaisenaan Siimeon Marttinen , Uuno Ilmari Arento , Yrjö Antero Pylkäs ja vuodesta 1938 Talvisotaan Onni Olavi Heinonen. Naisopettajia olivat Loviisa Eevala , Hilja Poutanen , Olga Pajarinen, o.s. Louhimo sijaisenaan Nina Louhimo , Nina Louhimo , Maria Paasivuo ja Nina Heinonen, o.s. Louhimo vuodesta 1938 Talvisotaan. Käsityönopettajina toimivat Simo Tuokko ja Emilia Korpelainen Itsenäisen alakansakoulun opettajana oli vuodesta 1929 Talvisotaan Aino Kuoppa, o.s. Jaatinen sijaisenaan Anna Inkeri Ollikainen

5 Opintokerholaisia Vaskelan-Raajun kansakoululla joko vuonna 1929 tai Opettajat Olga ja Martti Pajarinen. "Miihkali"-koulu Vuosien välisenä aikana Suomen Karjalaan ilmestyi venäjänkielisiä kouluja. Taisi olla vuosi 1914, kun Vaskelaan Paavolan taloon tuli "opettaja Miihkali" vai liekö ollut "pitkä Iivana", opettamaan lapsia venäjän kielellä. Kylässä toimi kiertokoulu, joten tähän venäläiseen kouluun meni kylän 45- vuotiaita. Tietoja koulun opetussuunnitelmasta ei ole. Koulussa olleet muistavat, että opettaja opetti venättä kuva/sana -metodilla eli näytti kuvan, sanoi venäjäksi nimen, mitä kuva esitti ja lasten piti toistaa sana opettajan perässä. Jostain syystä opetus jäi lyhytikäiseksi, niin hyvä kuin venäjän taito tuolloin olikin. Ehkä lapset väsyivät, eivätkä vanhemmatkaan heitä sinne patistelleet kiinnostuksen puuttuessa. Kukaan ei ole muistanut kuinka kauan koulu oli kylässä, ehkä vain yhden talvikauden. Löytyi sentään yksi melko tarkka muistelus. "Olin noin 34-vuotias ko mänin Tiikkeinä kouluu mammai isot kengät jalas ja jokkii kirja miul ol mukan. Opettaja Miihkali katsoi pitkään, otti kirjan ja pan ylös malkahirre piäl ja sano: 'Sie ko uot noi pien, jot kengätkii on noi isot, ni ole viel kotonais et jalat kasvua.' Mie muistan ko opettaja näytti kuvvii elukoist ja muist, sano nimen vennäiks ja lapset sannoit peräst." Näin tarinoi Lydia Hämäläinen. Inkeriläisten koulu Pohjois-Inkerin vapautusyritykset aiheuttivat sen, että vuonna 1920 asukkaita siirtyi sieltä rajan yli Suomeen. Pakolaisten lapsille perustettiin jostain syystä omia kouluja. Tällainen inkeriläisten koulu toimi kaksi vuotta Vaskelassakin, Tiikkeinällä Paavolassa, yhden opettajan voimin. Opettaja asui Pahomovilla. Opettajat, molemmat nuoria naisia, olivat itsekin inkerinpakolaisia. Opetus oli suomenkielinen. Oppilaita tuotiin ympäristökylistä, sillä Vaskelassa heitä ei ollut kovinkaan paljon. Monet opettajat ja oppilaat siirtyivät tuon jälkeen kylien kansakouluihin.

6 Opintokerholaisia Vaskelan koulun alaluokassa vuonna Alarivi oikealta opettaja Nina Louhimo, Paula Koskinen, Aino Välijärvi, Eila Lemmetti Lapanaisista ja Helena Laurila. Takarivi vasemmalta Esteri Taskinen, Maria Peltola, Selma Jäske sekä Lapanaisista tunnistamaton, Aili Hatakka ja Liisa Heimonen. Vapaa kansansivistystyö Raudun kansalaisopiston alainen opintokerho aloitti toimintansa Vaskelassa 1930luvun alussa. Se kokoontui kansakoululla ohjaajanaan mm. opettaja Nina Louhimo. Kiertävät puhujat Kiertävät puhujat huolehtivat kansan valistamisesta Vaskelassakin. Suomen Raittiusliitto oli ahkerana asialla. Käkisalmen Sanomissa kirjoitettiin: "Oli vuosi 1913 kesäkuun 16. päivä. Aamusilla levitettiin talosta taloon tietoa raittiuspuhuja Vuoren tulosta Vaskelaan. Illalla oli tupa täynnä kuulijoita." Lehti jatkoi, että kirkonkylällä vastaavassa tilaisuudessa oli vain yksi henkilö. Tilastotietoa Vuonna 1910 kouluikäisistä Metsäpirtissä kävi kansakoulua 2535 %. Vuonna 1910 kansakoulun läpikäyneitä oli pitäjässä 163 miestä ja 63 naista. Vuonna 1907 Metsäpirtissä oli vain kirkonkylän kansakoulu. "Luontokoulu" Tärkeä koulu oli tämäkin ja hyvin tunnettu Vaskelassa. Kun kansakoulun kevätlukukausi päättyi, joutui moni tyttö ja poika välittömästi luontokouluun, paimeneen. Monelle kesäloma oli kuin painajainen. Loma ei olisi huoletonta lomailua vaan edessä oli paimenen ankea työ. Riisnieme Anni, s. 1909, muisteli tyttöpaimenen osaa: "Ei paimen pyhästä tiijä. Arkea se oli ja lapselle raskasta, varsinkin palkkapaimenelle. Satoi tai paistoi niin vartiossa täytyi seistä. Sateella oli tavallinen säkki, kulmat painettu sisäkkäin, pään päällä suojana. Näin paimennettiin pellolla.

7 Iltapuoleksi lehmät ajettiin väljämetsään. Päivälypsy oli sitä ennen. Kujasia pitkin taivalsi koko kylän karja paimenet perässä. Joskus lehmät 'pussasivat', puskivat toisiaan, että kylet aukesivat ja sarvet katkeilivat. Veri valui milloin pusketusta, milloin puskijan päästä katkenneesta sarvesta. Kun lehmät oli saatu metsään, mentiin Lauhaan uimaan. Kävimme myös syömässä ennen kuin lähdimme etsimään lehmiä metsästä. Hytinaholla paimenet pelasivat pallopelejä. Suon laidasta käytiin syömässä juomukoita ja karhunmarjoja. Puista syötiin pehmeitä vuosikasvuja 'kerkkiä' ja 'jälttiä'. Eikä tullut mieleen kenen oli metsä. Kerran Koskivaaran Viki kysyi minulta 'huolit sie virsut näist petäjä kuorist'. 'Otaha mie.' Viki pani petäjän kuoret vastatusten, liukkaat puolet sisälle päin. 'Nouse nyt tuho piäl ni mie otan mitan.' Hän mittaili ja taivutteli. Nykäisi sitten yllättäen päällimmäiset kuoret pois. Minä lensin selälleni. Toiset tietysti nauroivat. Siihen aikaan ei ollut housuja jalassa. Sekin harmitti kaiken muun lisäksi. Leikin jälkeen piti lähteä etsimään lehmiä metsästä. Kuuntelimme kelloja. Niitä oli monen sointisia. Lehmät esittivätkin kelloillaan hienoa musiikkia. Paimenet tunsivat kaikki äänet, 'kenelle kellot soivat'. Luettiin lorujakin: 'Kellot kuulin, hännät näin, vaan en löytänyt lehmijäin.' Jos jäi yksin viimeiseksi etsimään lehmiään, oli pelottavaakin. Aamusilla, kun piti mennä metsään paimeneen, niin viideltä oli lähdettävä. Puolelta päivin sitten karja oli ajettava Hytinaholle. Lypsäjät tulivat sinne. Kun aamulla sain lehmät metsään syömään, rupesin nukkumaan jonkun pehon juureen. Eivät tulleet käärme ja susihukka mieleen kesken jäänytä unta jatkamaan ruvetessani. Kyläkujaset muistaa jokainen paimen. Niitä ei hiekalla kohennettu. Paimenet menivät lehmiä ajaessaan pahimmissa paikoissa aitaa pitkin. 'Velli' olisi ylettynyt polviin. Sitten niitä 'variksen saappaita' haudottiin lämpimässä vedessä ja voideltiin kermalla. Muistan kuinka kaksi vanhaa, Ikkala Nasto ja Olli, kulkivat paimenessa. Olivat lapsen silmin satavuotiaita. Sen on täytynyt olla raskasta heille. Silloin oli leipä tiukassa. Jokaisen oli osallistuttava töihin voimiensa mukaan, niiden äärirajoille asti." Anttila Kola, s.1896, tarkasteli samoja asioita: "Paimenet läksiit jo enne laiva lähtyö. Se läks viijelt. Sit kahelttoist ajettii lehmät kottii päivälypsyl. Sen jälkie olotettii tuas metsiää. Itse juostii Lauhua uimuaa. Iltasil kuuvelt lähettii sit tuas lehmii etsimiä. Evästä ol piimä tai maito ja leivä kolkka voisilmä kans. Paimenil ei kaik antaniet kunno evväitä. Heimo Tarja ol hyvä ihmine, hiä pit paimenta hyväst. Ei pant hapamaituo eväspulluo. Poikapaimenil ol Istsillal tupakointi, leht'mahorkkua varastettii. Hytiahol pelattii millo mitäkii. Juna ja Mari mökis, siin aho laijal, piettii saetta. Ol meil erriän kesän elättivariskii, eväsleipii sil syötettiin. Mammais piäst sen vappuaks, ko luul et myö vua riäkätiä sitä. Paimenel annettii kesält rahapalkkua, vuatetta ja kenkät. Virpoaikan käytii sit paimentalolois virpomas ja suatii kanamunnii. Niitäkö tul iso kasa, sit myötii. Pappai huasto ain sussii. Laurla Marva ja Heiki talo ol siin Laurila kujasii laijal. Siihe ko tul suspartti ni tul kurika kans ja män sekkua. Kyl suvet läksiit. Hevost olliit siin lepikkoluavol, se ol lepikkolato, mikä ol Lahekualatokse ylitse. Siel olliit kaik sekasii, orit tammat valloillua. Ukot olliit paimenes lepikkoluavol." Anttila Kola oli Lahtisen, Heimolan ja Anttilan yhteinen paimenpoika.

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Marttatyö alkoi Vaskelassa vuonna 1913. Silloin "Ripako vanhas tuvas" pidettiin ensimmäiset keittokurssit opettajana Emmi Hiiri.

Marttatyö alkoi Vaskelassa vuonna 1913. Silloin Ripako vanhas tuvas pidettiin ensimmäiset keittokurssit opettajana Emmi Hiiri. "MARTTOJEN TYÖ KODIN HILJAINEN TYÖ" Paula Hirvonen Marttatyö alkoi Vaskelassa vuonna 1913. Silloin "Ripako vanhas tuvas" pidettiin ensimmäiset keittokurssit opettajana Emmi Hiiri. Vuonna 1914 pidettiin

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Sillä aikaa miehet rupesivat lämpimikseen tanssimaan ja talloivat vahingossa Olkan vokin jalkoihinsa. Tanssiessaan lauloivat:

Sillä aikaa miehet rupesivat lämpimikseen tanssimaan ja talloivat vahingossa Olkan vokin jalkoihinsa. Tanssiessaan lauloivat: Johannes Lahtinen KOLAN LAULUJA JA MUITA MUISTELUKSIA Kolan lauluja Anttila Kola, Nikolai Andreinpoika Sidorov, lauloi aina hevosella ajaessaan, kärryissä tai reessä. Ääni kuului kauas. Hänellä oli hyvä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)

Lisätiedot

Kiertokoulusta maailmalle

Kiertokoulusta maailmalle Sulo Kreivi Kiertokoulusta maailmalle Muisteluksia koulun käynnistä 1940-luvulta alkaen sekä sen jälkeen työelämään asettumisesta Kiertokoulusta maailmalle Sulo Kreivi Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja:

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO

KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO Erkki Arolainen on antanut käyttööni äitinsä Maria Arolaisen o.s. Koskinen ja isänsä Pekka Arolaisen tiedoksi ja hyväksyttäväkseen saamansa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Anna Lamppu MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Ika Tarjan lapseliekutuslaulu Älkää työ tytöt nykyiset olkaa nii olevinanna, ko mie olin ennen olevinani. Miul käivviit kymmenät

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Saaroisten tila 2 1800-luvulla

Saaroisten tila 2 1800-luvulla Kalevi Hyytiä Saaroisten tila 2 1800-luku 1 (16) Saaroisten tila 2 1800-luvulla 1 Väestö henkikirjatietojen perusteella Seuraavassa koosteessa lähteinä on käytetty Sakkolan henkikirjoja vuosilta 1818 1880.

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007

Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007 Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007 Helsingissä kotipaikkaa pitävä Inkerikeskus ry järjesti yhdessä Pietarissa toimivan Sampokeskuksen ja Metsäpirtti Seuran

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot