VASKELAN OPINAHJOT. Paula Hirvonen. "Juakon koulu"

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VASKELAN OPINAHJOT. Paula Hirvonen. "Juakon koulu""

Transkriptio

1 VASKELAN OPINAHJOT Paula Hirvonen "Juakon koulu" Hyvin vanhat vaskeloiset muistivat, miten Ripakon Jaakko jo 16-vuotiaana, vuonna 1882, opetti ikätovereitaan lukemaan. Tuleva vaimonsakin, Jerla Vasle Mar, oli siinä opissa. "Kaik kylä ukotkii männiit Juako kouluu Ripako tois'tuppua puustamii oppimua." Ja niin hyvin siinä kävi, että "yks ja toine" oppi lukemaan, mutta kirjoitustaito jäi vanhemmalta ikäpolvelta hankkimatta. Asiakirjoista kun jokainen selvisi puumerkillä ja vaikeassa tilanteessa voi tehdä vaikka kuvakirjoitusta. Jehko Miiku kirjoitus oli siitä oiva näyte; "siin pitkät viivat olliit pitkii olkii ja lyhvet lyhvii olkii". Mistä Ripakon Jaakko itse oli lukutaitonsa oppinut, ei ole tiedossa. Siihen on ollut mahdollisuus ainakin Palkealan seurakunnan taholta. Vuonna 1876 Vaskelassa käyneet vanhojen esineiden kerääjät tiesivät kertoa asiasta näin: "Vierailimme Palkealan kreikkalaiskatolisessa kirkossa Raudun pitäjässä, jossa jopa kaikki 10 ijissä olevat lapset kävivät tietyn ajan vuodesta koulua venäläisen papin luona. Lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, vanhemmat eivät osanneet kumpaakaan." Ripakon Jaakko oli juuri tuolloin 10-vuotias! Kuinka venäläinen tuo pappi, Pjotr/Petter Anniskij lie ollutkin, hänellä on ollut hyvä suomenkielen taito. Se käy ilmi H. Koukkusen kirjasta "Suomessa v toiminut kreikkalaiskatolinen papisto". Tällaisia seurakunnan pitämiä kouluja syntyi jo 1840-luvulla, jolloin Pietarin hiippakuntahallitus antoi papistolle käskyn lastenkoulujen perustamisesta kirkkojen läheisyyteen. Opettajina toimivat lukkarit ja "maallikotkin". Joissain tapauksissa opetuksesta huolehti pappi. Lastenkoulu oli mahdollinen Palkealassakin kirkon rakentamisen eli vuoden 1865 jälkeen. Ripako Juakko, Jaakko Petroff, sai mitä todemmäköisimmin luku-, kirjoitus- ja laskennon taidon tässä koulussa. Kiertokoulu Vaskelassa Vuonna 1883 annettiin asetus, jonka mukaan kreikkalaiskatolisten seurakuntien tulee perustaa ja ylläpitää lastenkouluja. Opettajien tulee olla "Suomen miehiä ja naisia". Kiertokoulun tehtävänä oli antaa lukutaito sekä alkeet laskemiseen ja kirjoittamiseen, sillä 4-vuotiseen kansakouluun otettiin vain lukutaitoisia. Kun vuonna 1887 Sortavalan opettajaseminaarin yhteyteen perustettiin yksivuotinen kiertokoulunopettajaseminaari, niin mainitun Palkealan papin, Petter Anniskijn kehoituksesta lähti Vaskelasta Jaakko Petroff tähän koulutukseen. Seminaarin tehtävänä oli kasvattaa suomenkielisiä opettajia Karjalan kreikkalaiskatolisten seurakuntien niin sanottuihin kiertokouluihin. Vastaavaan koulutukseen lähtivät Vaskelasta myöhemmin Vasili Laurila eli Lauri Vassa sekä Darja Koskivaara eli Ripako Darja, Jaakon tytär. Darja jatkoi opiskelua Jyväskylässä valmistuen kansakoulunopettajaksi vuonna Kiertokoulu oli nimensä mukaisesti kiertävä. Jaakko-opettaja piti pari viikkoa koulua Vaskelassa, siirtyi sitten Palkealan pitäjäntuvalle opettamaan sikäläisiä lapsia ja niin edelleen seurakunnan muihin kyliin. Vaskelassa kiertokoulua pidettiin "Ripako vanhas ja uuves tuvas, myöhemmin Vaslela (Peltolan) vanhas tuvas sekä Ikka Pekos (Koskisten talossa)". Opettaja-Jaakon nuorin tytär Lydia muisteli kiertokoulua: "Meijä tois'tuvas ol se koulu, olliit pitkät pöyvät ja penkit, rihveltaulut ja rihvelit. Pappa pit kouluaikan tapanua, et ruuval ruvetes rukkoiltii laulamal ja ristittii silmät."

2 Oppilaana ollut Anttila Kola muisti, että opettaja opetti ja vaati ristinmerkin tekemisen eli silmien ristimisen. Aamurukouksissa Kola sai olla lukkarina. "No, alotaha Kola laulu", kehoitti opettaja ja Kola aloitti "Isämeidän", "Taivaallisen kuninkaan" tai jonkun muun rukousveisun. Oppilaat joutuivat usein jäämään kotitöihin kouluaikana. Peltolan Maria muisteli: "Oliks mie kuusvuotine, ko pit jiähä kiertokoulust pois lyhteitä kiäntelemmiä ko ol ahospäivä." Joutui opettaja käyttämään kovaa kättäkin, kasvattamaan. Kerrankin pari poikaa oli löytänyt tervaastian ja "nälliniet" tervalla käymälän istuinlaudat. Tästä hyvästä tuli koivurieskaa kunnon piiskalla. Virpopalkat oli Jaakko-opettaja aina muistanut varata oppilailleen, mutta ensin lasten piti virpoa ja lukuset lukea. "Missäs se Maiki vitsa on?", opetteja kyseli, kun Heimolan Maikilta oli vitsa unohtunut kotiin. Sinä vuonna oli ollut rinkelipalkka virpomisesta. Maikki haki virpovitsan ja sai palkan. Silloin opettajan työnä olivat opettaminen, kasvattaminen ja perinnäistapojen säilyttäminen. Ja varmaan Jaakko teki tuon kaiken isällisellä rakkaudella. Olivathan lapset hänen oman sukunsa nousevaa polvea, tulevia kylän rakentajia, Waski-suvun uutta kasvua. Kiertokoulun "tarkastajana" toimi seurakunnan pappi. Jokatalvisilla kylälukusilla tammi-helmikuussa pappi tarkasti lukutaidon, kirjoitustaidon sekä rukouksien osaamisen. Valvoi muutenkin annettavaa opetusta. Kiertokoulua pidettiin vuoteen Tuolloin kansakouluihin perustetut alakansakoulut tekivät kiertokoulut tarpeettomiksi. Kiertokoulusta kansakouluun Kun kiertokoulussa oli opittu lukemaan sekä saatu muut tarvitavat valmiudet, siirryttiin Metsäpirtin eli kirkonkylän kansakouluun suorittamaan luokat IIIVI. Vaskelasta oli sinne matkaa 45 kilometriä. Kreikanuskoisille oppilaille oli järjestetty oma uskonnon opetus. Naisopettajan virkaan oli saatu samaa uskontoa oleva opettaja. Joissakin tapauksissa joutui Jaakko Petroff, 1900-luvun alkupuolelta Koskivaara, hoitamaan näitä tunteja. Tällä lailla kävi muun muassa silloin, kun virkaa hoitava opettaja muutti uskontoaan kesken kaiken. Suistamolta kotoisin oleva opettaja Aleksandra Savela meni naimisiin ensimmäisenä virkavuotenaan Metsäpirtin kirkkoherra Sakkisen kanssa vaihdettuaan sitä ennen uskontonsa luterilaiseksi! Vaskelan lapsille jäi ikäviä muistoja loppuelämäkseen tältä kouluajalta. Vuonna 1902 syntynyt Maria Peltola muisteli: "Kiv'satties suatii juosta koulust kottii, ko kivittiit ja huusiit senkii Vaskela venäläist, raparyssät. Viimisel vältunnil otettii hatut ja kintuat luokkua ja istuttii takit piäl. Sillie piästii het juoksemua kottii päi, jot ei tarvint olla kiv'satties." Vuonna 1914 syntyneellä Maria Jokirannalla oli samanlaisia pahoja kokemuksia. Kävi vuoden verran koulua kirkonkylässä. Kotoa saadut vaikutteet paljastuivat edelleen luterilaisten lapsissa. "Kirkokylä koulus ko käytii, koseloist ain huusiit 'Vaskela venakot, ryssät'. Meil ol piäsiäisloma vanha ajalasku mukkua. Sit ko mäntii kouluu ni ilkkuit 'nyt ryssätkii tulliit'. Jäi pysyvä pelo tunne. Se o vielkii sellane arkuus ko pittiä tuuva oma usko ja kirkko essii. Koton ain vanhemmat sannoit 'ei niist pie välittiä, ovat nii tyhmii jotta'." Vaskela-Raajun kansakoulu Metsäpirtin kirkonkylään rakennettu kansakoulu alkoi toimia syksyllä Oli yksiopettajainen kevääseen Tällöin oppilasmäärä oli niin suuri, että koulu muutettiin 2-opettajaiseksi. Vuonna 1915 siitä tuli 3-opettajainen. Täällä kirkonkylän koulussa Vaskelan lapset kävivät yläkoulunsa kevääseen 1922.

3 Vaskelan-Raajun kansakoulu vuonna Kuva on otettu koulun "takapuolelta". Opettajien asunnot olivat alakerrassa. Verannalla opettajapari Nina ja Onni Heinonen, koulun viimeiset "yläkoulunopettajat". Kun koulutilojen ahtaus kasvoi pahaksi ongelmaksi ja koska koulumatkakin oli pitkähkö, perustettiin pitäjään viides eli Vaskela-Raajun koulupiiri. Koulutyö aloitettiin vuokratiloissa Raajussa Juho Lampun talossa. Siellä toimivat luokat IIIVI eli yläkoulu. Luokat I ja II olivat syksystä 1925 Vaskelassa Koskivaaran talon yläkerrassa nin sanottuna kiertävänä alakouluna. Opettaja Siiri Huttunen opetti lukukaudessa 18 viikkoa Vaskelassa ja toiset 18 viikkoa Joentaan koulussa. Lukuvuosi oli 36 viikkoa. Yläkoulun oli määrä toimia Raajussa vain 1. päivään elokuuta Uuden koulutalon sijaintipaikasta syntyi kuitenkin kiista ja rakentaminen lykkääntyi. Koulu olisi haluttu Raajusta lähemmäksi Vaskelaa, jolloin myös naapurikylien eli Raajun, Paloniemen ja Lapanaisten lasten koulumatkat olisivat tulleet yhtäläisiksi. Tähän raajuiset eivät suostuneet. Vasta heinäkuun viimeisenä päivänä 1926 syntyi päätös tonttimaan ostosta Vaskela-Raajun kansakoulua varten. Tontti ostettiin Vasili Sidoroffilta, Anttila Vasulta, Vaskelasta Tuusnaojan varrelta läheltä Vaskelan ja Raajun rajaa, MetsäpirttiRautu tien viereltä. Tontin koko oli 4 hehtaaria. Kaksikerroksinen komea koulutalo valmistui vasta syksyllä Vesijättömaalla, viljapeltojen äärellä tuo punaiseksi maalattu, ikkunanpieliltään ja nurkkalaudoiltaan valkoinen rakennus käänsi laivarannasta tulevien ja muiden ohikulkijoiden katseet puoleensa. Koulu oli 3-opettajainen. Alakerrassa olivat kolme opettajien asuntoa, koulukeittola ja iso alaeteinen vaatenaulakoineen. Yläkerrassa olivat kolme luokkahuonetta, yhdistetty veisto- ja voimistelusali sekä yläeteinen juomalaitteineen, puolapuineen ja muine voimistelutelineineen. Yläkoulu toimi uudessa koulutalossa syyslukukaudesta 1928 ja "kiinteä" alakoulu vuoden 1929 alusta. I ja II luokilla oli 41 oppilasta opettajanaan Lydia Koskivaara. Kreikkalaiskatoliset oppilaat saivat alusta lähtien omaa uskonnon opetusta jokaisena uskontotuntina, joita oli kolme tuntia viikossa. Opettajina olivat Olga Louhimo, Nina Louhimo, Maria Paasivuo ja Nina Heinonen, o.s. Louhimo. Vain kymmenen vuotta saivat koulun avarat suojat täyttyä ja tyhjetä lapsista, sen avara nurmipiha tarjota urheilu- ja leikkitilan neljän kylän koululaisille.

4 Vaskelan-Raajun kansakoulun päättäneet oppilaat vuonna Eturivi oikealta opettaja Nina Louhimo, Sulo Jäske, Aino Loponen, Maria Jäske Eila Lemmetti, Aino Ontronen, Anna-Liisa Suikkanen ja opettaja Simo (Siimeon) Marttinen. Takarivi oikealta Armas Olkkonen, Aili Litmanen, Selma Paksu, Paula Koskinen ja Elsa Korpelainen. Syksyllä, kun riihet lämpisivät ja ahosta puitiin, aloitti uusi ikäluokka koulutiensä. Keväällä oraiden vihertäessä viimeisen luokan päättäneet siirtyivät ulos elämään. Näin ikäluokat vaihtuivat. Aurinko ehti paistaa kaikkien vuosien ajan samalla tavoin kaikille. Vesijättömaa ei ehtinyt kasvattaa puita koulun alueelle. Syksyllä 1939 koulutyö alkoi entiseen tapaan. Iso punainen portti avautui tietä myöten tuleville raajuisille. Vaskelasta päin pieni puuportti laski lapset opinahjoon. Marraskuussa koulutiet vaihtuivat evakkoteiksi ja marraskuun viimeisenä yönä koulu poltettiin kuten kylätkin. Koulupiirin opettajat Miesopettajina toimivat Leo Anton Blommendahl, sittemmin Parjola, , Martti Pajarinen sijaisenaan Armas Fredrik Valo , Arvid Juhana Tolvanen sijaisenaan Siimeon Marttinen , Uuno Ilmari Arento , Yrjö Antero Pylkäs ja vuodesta 1938 Talvisotaan Onni Olavi Heinonen. Naisopettajia olivat Loviisa Eevala , Hilja Poutanen , Olga Pajarinen, o.s. Louhimo sijaisenaan Nina Louhimo , Nina Louhimo , Maria Paasivuo ja Nina Heinonen, o.s. Louhimo vuodesta 1938 Talvisotaan. Käsityönopettajina toimivat Simo Tuokko ja Emilia Korpelainen Itsenäisen alakansakoulun opettajana oli vuodesta 1929 Talvisotaan Aino Kuoppa, o.s. Jaatinen sijaisenaan Anna Inkeri Ollikainen

5 Opintokerholaisia Vaskelan-Raajun kansakoululla joko vuonna 1929 tai Opettajat Olga ja Martti Pajarinen. "Miihkali"-koulu Vuosien välisenä aikana Suomen Karjalaan ilmestyi venäjänkielisiä kouluja. Taisi olla vuosi 1914, kun Vaskelaan Paavolan taloon tuli "opettaja Miihkali" vai liekö ollut "pitkä Iivana", opettamaan lapsia venäjän kielellä. Kylässä toimi kiertokoulu, joten tähän venäläiseen kouluun meni kylän 45- vuotiaita. Tietoja koulun opetussuunnitelmasta ei ole. Koulussa olleet muistavat, että opettaja opetti venättä kuva/sana -metodilla eli näytti kuvan, sanoi venäjäksi nimen, mitä kuva esitti ja lasten piti toistaa sana opettajan perässä. Jostain syystä opetus jäi lyhytikäiseksi, niin hyvä kuin venäjän taito tuolloin olikin. Ehkä lapset väsyivät, eivätkä vanhemmatkaan heitä sinne patistelleet kiinnostuksen puuttuessa. Kukaan ei ole muistanut kuinka kauan koulu oli kylässä, ehkä vain yhden talvikauden. Löytyi sentään yksi melko tarkka muistelus. "Olin noin 34-vuotias ko mänin Tiikkeinä kouluu mammai isot kengät jalas ja jokkii kirja miul ol mukan. Opettaja Miihkali katsoi pitkään, otti kirjan ja pan ylös malkahirre piäl ja sano: 'Sie ko uot noi pien, jot kengätkii on noi isot, ni ole viel kotonais et jalat kasvua.' Mie muistan ko opettaja näytti kuvvii elukoist ja muist, sano nimen vennäiks ja lapset sannoit peräst." Näin tarinoi Lydia Hämäläinen. Inkeriläisten koulu Pohjois-Inkerin vapautusyritykset aiheuttivat sen, että vuonna 1920 asukkaita siirtyi sieltä rajan yli Suomeen. Pakolaisten lapsille perustettiin jostain syystä omia kouluja. Tällainen inkeriläisten koulu toimi kaksi vuotta Vaskelassakin, Tiikkeinällä Paavolassa, yhden opettajan voimin. Opettaja asui Pahomovilla. Opettajat, molemmat nuoria naisia, olivat itsekin inkerinpakolaisia. Opetus oli suomenkielinen. Oppilaita tuotiin ympäristökylistä, sillä Vaskelassa heitä ei ollut kovinkaan paljon. Monet opettajat ja oppilaat siirtyivät tuon jälkeen kylien kansakouluihin.

6 Opintokerholaisia Vaskelan koulun alaluokassa vuonna Alarivi oikealta opettaja Nina Louhimo, Paula Koskinen, Aino Välijärvi, Eila Lemmetti Lapanaisista ja Helena Laurila. Takarivi vasemmalta Esteri Taskinen, Maria Peltola, Selma Jäske sekä Lapanaisista tunnistamaton, Aili Hatakka ja Liisa Heimonen. Vapaa kansansivistystyö Raudun kansalaisopiston alainen opintokerho aloitti toimintansa Vaskelassa 1930luvun alussa. Se kokoontui kansakoululla ohjaajanaan mm. opettaja Nina Louhimo. Kiertävät puhujat Kiertävät puhujat huolehtivat kansan valistamisesta Vaskelassakin. Suomen Raittiusliitto oli ahkerana asialla. Käkisalmen Sanomissa kirjoitettiin: "Oli vuosi 1913 kesäkuun 16. päivä. Aamusilla levitettiin talosta taloon tietoa raittiuspuhuja Vuoren tulosta Vaskelaan. Illalla oli tupa täynnä kuulijoita." Lehti jatkoi, että kirkonkylällä vastaavassa tilaisuudessa oli vain yksi henkilö. Tilastotietoa Vuonna 1910 kouluikäisistä Metsäpirtissä kävi kansakoulua 2535 %. Vuonna 1910 kansakoulun läpikäyneitä oli pitäjässä 163 miestä ja 63 naista. Vuonna 1907 Metsäpirtissä oli vain kirkonkylän kansakoulu. "Luontokoulu" Tärkeä koulu oli tämäkin ja hyvin tunnettu Vaskelassa. Kun kansakoulun kevätlukukausi päättyi, joutui moni tyttö ja poika välittömästi luontokouluun, paimeneen. Monelle kesäloma oli kuin painajainen. Loma ei olisi huoletonta lomailua vaan edessä oli paimenen ankea työ. Riisnieme Anni, s. 1909, muisteli tyttöpaimenen osaa: "Ei paimen pyhästä tiijä. Arkea se oli ja lapselle raskasta, varsinkin palkkapaimenelle. Satoi tai paistoi niin vartiossa täytyi seistä. Sateella oli tavallinen säkki, kulmat painettu sisäkkäin, pään päällä suojana. Näin paimennettiin pellolla.

7 Iltapuoleksi lehmät ajettiin väljämetsään. Päivälypsy oli sitä ennen. Kujasia pitkin taivalsi koko kylän karja paimenet perässä. Joskus lehmät 'pussasivat', puskivat toisiaan, että kylet aukesivat ja sarvet katkeilivat. Veri valui milloin pusketusta, milloin puskijan päästä katkenneesta sarvesta. Kun lehmät oli saatu metsään, mentiin Lauhaan uimaan. Kävimme myös syömässä ennen kuin lähdimme etsimään lehmiä metsästä. Hytinaholla paimenet pelasivat pallopelejä. Suon laidasta käytiin syömässä juomukoita ja karhunmarjoja. Puista syötiin pehmeitä vuosikasvuja 'kerkkiä' ja 'jälttiä'. Eikä tullut mieleen kenen oli metsä. Kerran Koskivaaran Viki kysyi minulta 'huolit sie virsut näist petäjä kuorist'. 'Otaha mie.' Viki pani petäjän kuoret vastatusten, liukkaat puolet sisälle päin. 'Nouse nyt tuho piäl ni mie otan mitan.' Hän mittaili ja taivutteli. Nykäisi sitten yllättäen päällimmäiset kuoret pois. Minä lensin selälleni. Toiset tietysti nauroivat. Siihen aikaan ei ollut housuja jalassa. Sekin harmitti kaiken muun lisäksi. Leikin jälkeen piti lähteä etsimään lehmiä metsästä. Kuuntelimme kelloja. Niitä oli monen sointisia. Lehmät esittivätkin kelloillaan hienoa musiikkia. Paimenet tunsivat kaikki äänet, 'kenelle kellot soivat'. Luettiin lorujakin: 'Kellot kuulin, hännät näin, vaan en löytänyt lehmijäin.' Jos jäi yksin viimeiseksi etsimään lehmiään, oli pelottavaakin. Aamusilla, kun piti mennä metsään paimeneen, niin viideltä oli lähdettävä. Puolelta päivin sitten karja oli ajettava Hytinaholle. Lypsäjät tulivat sinne. Kun aamulla sain lehmät metsään syömään, rupesin nukkumaan jonkun pehon juureen. Eivät tulleet käärme ja susihukka mieleen kesken jäänytä unta jatkamaan ruvetessani. Kyläkujaset muistaa jokainen paimen. Niitä ei hiekalla kohennettu. Paimenet menivät lehmiä ajaessaan pahimmissa paikoissa aitaa pitkin. 'Velli' olisi ylettynyt polviin. Sitten niitä 'variksen saappaita' haudottiin lämpimässä vedessä ja voideltiin kermalla. Muistan kuinka kaksi vanhaa, Ikkala Nasto ja Olli, kulkivat paimenessa. Olivat lapsen silmin satavuotiaita. Sen on täytynyt olla raskasta heille. Silloin oli leipä tiukassa. Jokaisen oli osallistuttava töihin voimiensa mukaan, niiden äärirajoille asti." Anttila Kola, s.1896, tarkasteli samoja asioita: "Paimenet läksiit jo enne laiva lähtyö. Se läks viijelt. Sit kahelttoist ajettii lehmät kottii päivälypsyl. Sen jälkie olotettii tuas metsiää. Itse juostii Lauhua uimuaa. Iltasil kuuvelt lähettii sit tuas lehmii etsimiä. Evästä ol piimä tai maito ja leivä kolkka voisilmä kans. Paimenil ei kaik antaniet kunno evväitä. Heimo Tarja ol hyvä ihmine, hiä pit paimenta hyväst. Ei pant hapamaituo eväspulluo. Poikapaimenil ol Istsillal tupakointi, leht'mahorkkua varastettii. Hytiahol pelattii millo mitäkii. Juna ja Mari mökis, siin aho laijal, piettii saetta. Ol meil erriän kesän elättivariskii, eväsleipii sil syötettiin. Mammais piäst sen vappuaks, ko luul et myö vua riäkätiä sitä. Paimenel annettii kesält rahapalkkua, vuatetta ja kenkät. Virpoaikan käytii sit paimentalolois virpomas ja suatii kanamunnii. Niitäkö tul iso kasa, sit myötii. Pappai huasto ain sussii. Laurla Marva ja Heiki talo ol siin Laurila kujasii laijal. Siihe ko tul suspartti ni tul kurika kans ja män sekkua. Kyl suvet läksiit. Hevost olliit siin lepikkoluavol, se ol lepikkolato, mikä ol Lahekualatokse ylitse. Siel olliit kaik sekasii, orit tammat valloillua. Ukot olliit paimenes lepikkoluavol." Anttila Kola oli Lahtisen, Heimolan ja Anttilan yhteinen paimenpoika.

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Kaapre * do Metsäpirtti Arkuntanhua. Tuomas * Sakkola Saaroinen 1832 do. Antti Hanna 1786

Kaapre * do Metsäpirtti Arkuntanhua. Tuomas * Sakkola Saaroinen 1832 do. Antti Hanna 1786 Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Juho Repo Juho 1723 Jaakko 1760 Taulu 1 Antti 1783 Hanna 1786 Kaarina 1789 Anna 1792 Jaakko 1825 Eeva 1826 Kaapre 1829 Tuomas 1832 Juho Repo * 1723 Sakkola

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Tuuli-Tytti Sivusaari

Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti ja tytär Sanna Tuuli Tytti Sivusaari syntyi 25.1.1964 Vaasassa. Hänellä on kaksossisar Päivi Piia. Kaksoset Vanhemmat Simo ja Liisa Sivusaari. Tuuli eli avoliitossa Matts

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Kenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Lämsä * Sakkola Riiska Sakkola

Lämsä * Sakkola Riiska Sakkola Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Matti Lylander Lämsä * 24.6.1790 Sakkola Riiska 8.4.1860 Sakkola Taipale. Paavo * 27.8.1815 do 13.4.1875 Taulu 6. Antti * 7.4.1818 do 29.7.1879 Taulu 9. Anna

Lisätiedot

RUSA esittää: Bertin murrosikä

RUSA esittää: Bertin murrosikä RUSA esittää: Bertin murrosikä joka osaa lentää. Bertin Luku 1: Bertin Bert on asunut koko ik rivitalossa. Talo on pien punainen ja yksikerrok Bertin kaveripiiri pienen Bert on sanonut, että h kun kaverit

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa 29.1.2007 EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta: www.ortodoksi.net EHTOO- JA

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot

Liikuntaluokka. Käppärän koulu

Liikuntaluokka. Käppärän koulu Liikuntaluokka Käppärän koulu Tilat Peruskorjattu koulu Ajantasaiset: Opetustilat ja kalusto (esim. liikuntavälineet) Toimiva piha-alue Liikuntapaikkojen läheisyys (monipuolisuus - vuodenaikaisuus) Käppärän

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot