Kylien Salo kehittämishanke. Loppuraportti. 1. Hankkeen toteuttaja ja hanketiedot. 2. Yhteenveto hankkeesta Kohderyhmä ja alue

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylien Salo kehittämishanke. Loppuraportti. 1. Hankkeen toteuttaja ja hanketiedot. 2. Yhteenveto hankkeesta Kohderyhmä ja alue"

Transkriptio

1 Kylien Salo kehittämishanke Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttaja ja hanketiedot Salon kaupunki, Tehdaskatu 2, Salo, Hankekoordinaattori Henrik Hausen, puh , sähköposti kansliapäällikkö Irma Nieminen, puh , Kylien Salo, hanke nro 21130, toteutusaika , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , toimintalinja Leader, alueiden välinen hanke. Kohdealueena oli koko Salon kaupunki lukuun ottamatta Salon keskusta-alue. Hanketta toteutettiin kolmen toimintaryhmän alueella: Ykkösakseli ry, I Samma Båt Samassa veneessä ja Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry. Hankkeen varsinaisina kumppaneina toimivat Kuusjokiseura ry Kuusjoelta ja Meripirtin kerho Särkisalosta, jotka osallistuivat hankkeen tilaisuuksista tiedottamiseen ja järjestämiseen alueellaan. Blogi: Kyselyt ym.: Facebook: 2. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen tavoitteina olivat kylien aktivointi, yhteistyön lisääminen ja osallisuuden vahvistaminen sekä maaseutualueiden kehittäminen kylä- ja hankesuunnittelun avulla. Hanke oli kaupungin hakema ja hallinnoima, mutta keskeisiä toimijoita olivat myös kaupungin noin 30 kylätoiminta-alueen kylä-, kotiseutu- ja asukasyhdistykset Kohderyhmä ja alue Hankkeen kohderyhmänä olivat Salon kaupungissa toimivat asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset, ja hyödynsaajina olivat kylien ja taajamien asukkaat sekä kaupunki. Kohdealueena oli koko Salon kaupunki lukuun ottamatta Salon keskusta-aluetta, joka ei sisälly LEADER -toiminta-alueeseen.. Koko Salossa on noin asukasta. Yhteensä noin puolet Salon asukkaista asuu Salon keskustan ja Halikon kirkonkylän yhdessä muodostamassa keskustaajamassa, puolet pienemmissä taajamissa ja maaseutualueilla. Hankkeen ulkopuolelle rajatulla, aluetypologian mukaisella sisemmällä kaupunkialueella on noin 8000 asukasta. 1

2 2.2. Hankkeen toiminta-aika Hankkeen toiminta käynnistyi syksyllä 2013 kaupunginhallituksen päätöksellä ja hankekoordinaattorin rekrytoinnilla alkaen. Euroopan unionin ohjelmakauden vaihtumisen takia kaikki Leader-hankkeet loppuivat mennessä, niin myös Kylien Salo. Varsinaista toiminta-aikaa jäi siis yksi vuosi ja kaksi kuukautta Hankkeen kustannusarvio ja rahoittajat Hankkeen hyväksytty kustannusarvio oli euroa. Rahoitus oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta , toimintalinja Leader, alueiden välinen hanke. Julkisen rahoituksen osuus oli 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoittajina toimivat Leader-ryhmät Ykkösakseli ry, I Samma Båt Samassa veneessä ja Varsinais- Suomen Jokivarsikumppanit ry sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto). 3. Yleiset tavoitteet Salon seudulla tehtiin vuoden 2009 alussa kuntaliitos, jossa 10 Salon seudun kuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi kunta, asukkaan Salo. Salon pinta-ala on km2, josta maapinta-alaa km2. Salon kaupungissa toimi vuosina viisi aluetoimikuntaa, joiden tehtävänä oli valmistella omaa aluettaan koskevia esityksiä ja aloitteita, joilla edistettiin viherkaupungin rakentamista. Viherkaupunki-ideassa lähdettiin siitä, että kaupunkialueiden ja maaseutualueiden välillä on tiivis yhteys, jossa kunnan eri alueet täydentävät toisiaan ja synnyttävät näin synergiaetuja. Aluetoimikuntien jäsenet muodostivat tiiviin yhteistyöverkoston ja osallistuivat monella tavoin omien asuinyhteisöjensä kehittämiseen mm. toimimalla yhdistyksissä. Salon yleiskaavallisessa ohjelmassa on visioitu, että kaupungilla on vahva keskusta ja selkeät aluekeskukset, joiden palveluista huolehditaan asutusta ja elinkeinoelämää kehittämällä. Ohjelmatyön edetessä todettiin, että kaupungin ja kylien asukkaiden välistä yhteistyötä on lisättävä. 4. Hankkeen osatavoitteet ja toimenpiteet Hankkeen tavoitteena oli kylä- ja vastaavien yhdistysten aktivointi, kaupungin ja paikallistoimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen, osallisuuden vahvistaminen ja lähidemokratian vahvistaminen. Niin ikään tavoitteena oli kylien turvallisuustietouden lisääminen, kylätoimintatietoisuuden lisääminen erityisesti Salon kirkonkylissä, paikallistoimijoiden ja julkisten toimijoiden kumppanuuden vahvistaminen ja Salon kylien kehittämisstrategian laatiminen. Hankkeiden toteutuminen on kuvattu alla, jaoteltuna hankesuunnitelman tavoitteiden mukaan: 2

3 4.1. Aktivoida kylä-, asukas-, kaupunginosa- ja vastaavanlaisten yhdistysten toimintaa. Hankkeen tiedotus käynnistettiin lehdistötiedotteilla heti toiminta-ajan alussa. Haastattelut Salon seudun sanomissa, Perniönseudun lehdessä, Yle Turussa ja Yle Åbolandissa tuottivat heti myös yhteydenottoja kylistä. Perustettiin blogi ja Facebook-sivut. Lehtijuttuja oli myöhemminkin kymmeniä tiedotteiden, tapahtumien ja uutisviestien innoittamina. Salossa jaetaan joka kotiin kuukausittainen tiedotuslehti Salon kaupunkitiedote. Siihen saatiin hankkeen toimesta joka numeroon yhdistyksiä aktivoivia juttuja ja tiedot tulevista tilaisuuksista. Kaikista kylätoimijoista ja tilaisuuksissa kerättiin sähköpostiosoitteistoa. Siihen kerättiin myös kaupungin luottamusmiesjohdon ja eri sektoreiden virkamiesten sekä järjestöjen, muiden sidosryhmien ja lehdistön osoitteita. Hankkeen uutisviesti lähetettiin yleensä koko tähän osoitteistoon, alussa osoitteeseen ja hankkeen lopussa noin 600 osoitteeseen. Uutisviestejä julkaistiin hankkeen aikana 20 kpl. Pituus oli yleensä 3-4 sivua tekstiä, uutisten määrä vaihteli kpl. Blogissa julkaistiin 75 artikkelia ja lisäksi ylläpidettiin toimintakalenteria, kylätoiminnan vinkkisivuaja linkkilistaa. Lisäksi blogiin lisättiin menneiden seminaarien alustukset ja tiedot tilaisuuksista. Tiedottaminen vei paljon aikaa, mutta sen avulla hanke saatiin jokaisen salolaisen tietoon. Lisäksi kylien toiminta saatiin hyvin julkisuuteen ja ymmärryksen kylien tehtävästä arvokkaasta työstä voidaan arvioida lisääntyneen. Tärkeä osa hankkeen toimintaa oli jalkautuminen kylille. Hankkeessa järjestettiin yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa 55 kylätilaisuutta, joissa oli keskimäärin 14 osallistujaa. Lisäksi oli 11 ohjauskäyntiä ja 17 muuta tapahtumaa, muun muassa kesäkiertueen tilaisuudet entisissä kuntakeskuksissa. Neuvontaa oli runsaasti myös sähköpostilla ja puhelimitse. Uusia tai elvytettyjä kyläyhdistyksiä autettiin järjestäytymään Vaskiolla ja Perniön asemalla. Myös Halikon asemalla, Hiiden kylissä ja Kiikalassa yhteistyö vilkastui hankkeen kuluessa merkittävästi. Osa aktivointia olivat myös seminaarit ja niistä tehdyt blogijutut: Yhdistystoiminnan uudet tuulet. Fil. tri., pääsihteeri Aaro Harjun alustus. 14 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Palveluista pitää löytyä säästöjä. Kansalaisten omavastuisuus palveluista tuo uusia toimintakenttiä yhdistyksille mutta tälle toimintakentälle ryntää myös kaupallinen sektori. Kyliin Harju toivoo lisää osuuskuntia ehkä Suomessa ei oikein ole ymmärretty tämän yritysmuodon mahdollisuuksia. Toisaalta Harju myös kysyi, kuka hoitaa yhdistysten sihteerin tehtäviä, jos omaisia ja naapureita huudetaan apuun hoivaamaan vanhuksia ja muita kun kunnilla ei ole varaa kotiapuun. Yhdistyskäytäntöjä kannattaisi uudistaa, muodollisuuksia jättää vähemmälle ja keskittyä itse toimintaan. Yhdistyslakimme on aika väljä eikä 3

4 edellytä yhdistyksiltä suurta byrokratiaa. Kokouksia kannattaa pyhittää tärkeimmille asioille ja toistemme kohtaamiselle. Muodollisuudet erilaiset sopimiset voidaan hoitaa sähköpostilla Yhdistystoiminnan ABC -työpaja. Pirjo Heinosen,, kirjanpitoyrittäjä ja lakiasiantuntija. 8 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Esimerkiksi yhdistyksen aatteellisen toiminnan ja liiketoiminnan rajanvedoista keskusteltiin tuoreen oikeuspäätöksen pohjalta. Työpajassa keskusteltiin myös eri alueiden yhdistysten toiminnasta Yhdistyksen talous -työpaja. Pirjo Heinosen alustus. 12 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Työpajassa keskusteltiin pienimpien yhdistysten kirjanpidoista. Ne voidaan hoitaa itse ja ilmaisilla ohjelmilla tai Excelillä. Palkkatukea voidaan käyttää hankkeisiin tai normaalin toiminnan pyörittämiseen Vahvistaa vuorovaikutusta kaupungin ja paikallisten toimijoiden välillä, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja paikallisidentiteettiä Hankkeen tiedotus ja jalkautuminen tukivat myös vuorovaikutusta ja osallisuutta. Kesäkiertueen 10 tilaisuutta entisissä kuntakeskuksissa onnistuivat hyvin. Kiertueen aikana saatiin palautetta kylistä ja kaupungin toiminnasta. Palautteet kirjattiin muistiin ja niistä oltiin yhteydessä eri sektoreiden virkamiehiin. Erityisesti joukkoliikenne, kevyen liikenteen väylät ja muut liikenneasiat, koulut ja koulutaksit, vanhusten palvelut, jätevesiasiat sekä yhdistysten välinen yhteistyö nousivat esille. Kesäkiertueen tilaisuuksissa oli aina satoja kävijöitä, esimerkiksi Kiikalassa yli 700. Kylien Salo -teltta sai kiitosta ja onneksi löytyi hyvä urakoitsija kuljettamaan ja pystyttämään telttaa ja pöytiä tilaisuuksissa. Palautteen mukaan kaupungin osastolle toivottiin lisää: paikallisten tonttien markkinointia (Särkisalossa tätä olikin paikallisin voimin) ja kaupungin työntekijäedustajia, esimerkiksi päiväkodin johtaja, opettaja, kaavoittaja tms. Vuorovaikutusta edistettiin myös informoimalla hankkeesta ja esittelemällä kyläkyselyjen tuloksista kaupunginhallituksessa, kaupunkisuunnittelulautakunnassa, teknisessä lautakunnassa sekä rakennus- ja ympäristölautakunnassa. Moniin kylien kysymyksiin etsittiin vastauksia yhdessä ja esimerkiksi kotiseutuyhdistysten ja museotoimen välille järjestettiin tapaaminen. Seminaarit, jotka tukivat näitä tavoitteita (lisätietoja blogijutuissa): Kenen maisema? Anna-Leena Seppälä, ELY, Marie Nyman, ELY, Eija Suna, maakuntamuselo, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group, Henrik Jensen, Jarmo Heimo. 37 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. 4

5 Kenen maisema? -seminaarissa oli mukavasti 37 osallistujaa ja keskustelu oli vilkasta. Saimme monipuolisen selvityksen maisemien ja kulttuuriympäristöjen luokituksesta ja suojelusta. Varsinais-Suomen ja Salon maisemat todettiin rikkaiksi ja tärkeiksi. Yhteisymmärrys oli myös siitä, että maisemia tulisi suojella vahvistamalla asumista ja työntekoa alueella elinvoimaiset kylät ovat kaikkien mielestä myönteinen asia. Maiseman suojelussa neuvottelu ja yhteistyö ovat huomattavasti tehokkaampia kuin tiukat rajoitukset ja määräykset Yhdistyksen arkistointi ja valokuvat. Päivi Niemelä, Anu Johansson ja Pirjo Heinonen. 20 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Yhdistysten arkistointi ja valokuvat olivat aiheena yhdistystyöpajassa Päivi Niemelä maakunta-arkistosta selvitti arkistointiin liittyviä perusasioita, muun muassa seulontaperiaatteita. Kaikkea vanhaa ei kannata säilyttää. Lähtökohtana on, että arkistoidaan itse tuotetut tärkeimmät asiakirjat. Kotiseutuarkisto olisi tarpeellinen myös Saloon, mutta resurssien löytäminen tähän on nyt hankalaa Kansalaislähtöinen kaupunkikehittäminen Salon keskusta-alueella. 6 osallistujaa, järj. Ykkösakseli ry ja Kylien Salo hanke. Leader-toiminta on osoittautunut tehokkaaksi maaseutualueilla. Nyt päästään kokeilemaan tätä paikallista kehittämistä myös kaupunkialueille. Ensin pienellä rahalla, mutta ehkä myöhemmin laajemmin. Ja maaseudun Leader-ryhmien organisoimana, vaikka rahat tulevat eri rahastoista Kuntaliitos ja paikallisidentiteetti. FM, tohtorikoulutettava Niina Koskihaara. 16 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Koskihaara kertoi esimerkin yhdistyksestä, jolla oli toimiva kesätori ja joutui päättämään, että voimavaroja ei riitä toimimaan laajentamiseen. Toisaalta on myös esimerkkejä yhdistyksistä, jotka ovat pystyneet laajentamaan toimintaa. Paikallista identiteettiä vaalitaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti, esimerkiksi Muurlan kotiseutuyhdistys tekee säännöllistä yhteistyötä koulun kanssa. 5

6 4.3. Tukea asukkaiden toimia lähidemokratian vahvistamiseksi, kansalaisyhteiskunta Tapaamiset ja lähidemokratiateema oli usein esillä hankkeen blogissa ja uutisviesteissä. Osallistuttiin myös kaupungin järjestämiin asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaamisiin, joita järjestettiin 6 kpl hankkeen aikana. Osallistuttiin Demokratiapäivään Salossa ja järjestettiin kaksi palaveria yhdessä Lohjan ja Raaseporin Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen toimijoiden kanssa. Lähidemokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista käsiteltiin myös monipuolisesti hankkeen ja kansalaisopiston yhteisissä seminaareissa: Paikallinen identiteetti voimavarana. Tutkija Torsti Hyyryläinen. 15 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Ne kylät, joissa on voimakas paikallinen identiteetti, kokevat tutkimusten mukaan että voivat vaikuttaa kehitykseensä. Kunta tarvitsee voimakkaita kyliä, jotta kehittämiselle saadaan hyväksyntä. Voimakas identiteetti tuo myös resilienssiä eli muutoskestävyyttä Äänestyskäyttäytyminen, paikallisidentiteetti ja osallistuminen. Tutkija Sari Pikkala. 11 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Åbo akademin akatemialehtori Sari Pikkalan mukaan vahva paikallisidentiteetti lisää yhteiskunnallista osallistumista ja äänestämistä. Kuntaliitosten jälkeen kuntaidentiteetti heikkenee, mutta alueidentiteetti voi voimistua Kuntalaisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, tutkija Siv Sandberg. 9 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Suomalaisen kunnallishallinnon vahvuudet ovat toimivien mikrorakenteiden kuten koulutuksen, kirjastojen, vesihuollon, teiden ja jätehuollon ylläpitäminen sekä tasa-arvon korostaminen. Lähidemokratian lisääminen on tärkeä tavoite, mutta pitää myös olla selvillä siitä, mihin lähidemokratialla pyritään. Pyritäänkö vain selvittämään asukkaiden mielipiteitä oman elämänpiirin asioista vai pyritäänkö myös lisäämään yksilöiden ja yhteisöjen vastuuta ja säästämään julkisia varoja. Joka tapauksessa pitää olla selkeät pelisäännöt ja paljon suoraa vuorovaikutusta hallinnon ja kuntalaisten välillä. Tutkija Siv Sandberg Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana. Tutkija Maarit Sireni. 14 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. 6

7 1980-luvulla keskusteltiin paljon maatilan emännän asemasta, enemmän kuin aikaisemmin tai myöhemmin luvulla puhe on kääntynyt yrittäjyyteen ja naisten itse pärjäämiseen. Tutkija Maarit Sireni Lisätä turvallisuustietoutta ja turvallisuussuunnittelua Kyläturvallisuus ja turvallisuuden tunne oli muutaman kerran esillä hankkeen uutisviesteissä ja aiheesta oli kysymyksiä kyläkyselyissä. Kyläkyselyiden liikenne- ja turvallisuuskysymysten vastauksista laadittiin myös yhteenveto. Yhteenveto toimitettiin muun muassa kaupungin, poliisin ja liikenneviranomaisten turvallisuustyöryhmälle. Lokakuussa Heikki Laurikainen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä SPEK:istä käsitteli viranomaisten ja omatoimisen varautumisen yhteensovittamista kylissä Miten voimme edistää kyläturvallisuutta? Heikki Laurikainen. 11 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Maaseudulla turvallisuuden tunne on usein parempi kuin kaupungissa, jossa pelätään esimerkiksi katuväkivaltaa ja liikennettä. Näin, vaikka maaseudulla apu on etäällä. Paikallisella varautumisella voidaan kuitenkin itse vaikuttaa turvallisuuteen paljon. Heikki Laurikainen, SPEK, Lisätä kylätoimintatietoutta ja valmiutta kumppanuuteen julkisten toimijoiden kanssa Tiedotuksessa nostettiin esille erilaisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä kylätoiminnassa. Myös kumppanuus kylien, kaupungin ja muiden viranomaisten välillä tuotiin esille. Kumppanuutta ja yhteistyötä on Salossa ollut pitkään myös sopimuksin ja suunnitelmallisesti. Esimerkiksi nuorisoiltoja järjestetään palvelusopimuksilla; paikallismuseoita hoidetaan sopimuksilla ja muilla tuilla; uimarantoja, saunoja ja liikuntapaikkoja hoidetaan yhdistysten toimesta hoitosopimuksilla. Lisäksi järjestetään tapahtumia ja harrastuspiirejä yhteistyössä kaupungin ja kansalaisopiston kanssa. Yhdistykset myös tuottavat kulttuuripalveluja, ylläpitävät kokoontumistiloja, osuuskunnat rakentavat vesi-, jätevesi- ja laajakaistajohtoja jne. Särkisalokodin ja Perniön kunnantalon yksityinen, kuntalaislähtöinen kehittäminen oli lähtenyt liikkeelle jo ennen hankkeen alkua. Näistä tiedotettiin ja osallistuttiin muun muassa Särkisalokotiyhdistyksen Yhres etteskesi -hankkeen ohjausryhmään. Myös kylien taloudellinen toiminta oli esillä useissa seminaareissa: Osallistuminen Varsinais-Suomen kylät ry:n Bisneskeissit-tilaisuuteen. 20 osallistujaa. 7

8 Jouko Willberg kertoi Strömma-Dahlbyn kylän taloudellisesta toiminnasta. Kylä sijaitsee pääosin Kemiönsaaren puolella, mutta osin myös Salossa. Kyläyhdistys vuokraa 49 venepaikkaa, klapikonetta, toritelttaa, makasiineja tilaisuuksiin jne. Palvelusopimuksella osallistutaan Salo-Strömma pyöräilyreitin ylläpitoon. Toistaiseksi verovelvollisuutta ei ole, mutta verottajan viimeaikaiset tulkinnat jännittävät Osuuskuntailta. Osuuskunta kylän tai yhdistyksen palvelun tuottajana ja työllistäjänä. Petri Katajarinne, osuuskunta Kulttuuriteko, Jere Rinne, osuuskunta Vinde, Pirjo Heinonen, kirjanpitoyrittäjä ja lakiasiantuntija. 11 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Turkulainen Osuuskunta Kulttuuriteko perustettiin 15 vuotta sitten ja sillä on ollut monta eri vaihetta. Tärkeää on ollut, että osuuskunnalla on ollut kasvot ja uskottavuus ulospäin sekä selkeät pelisäännöt heti alusta. Nyt halutaan lisätä yhteistoimintaa ja jäsenten keskinäistä tukea. Järjestetään tapaamisia kerran kuussa ja keskustellaan kunnolla läpi päätökset. Toiminta on ammattimaista ja kuin mikä vain yritys, mutta lisäksi on yhteiset arvot ja periaatteet sekä keskinäinen tuki Jätevesi-ilta. Asiaa muun muassa vesiosuuskunnille. Alustajat: Timo Korpinen, mukana useissa vesiosuuskunnissa, Jyrki Lammila, Ely-keskus. Järj. Kylien Salo, Varsinais-Suomen kylät ja Ykkösakselin Kosteikkoraitti-hanke. 42 osallistujaa. Korpinen korostikin, että Salo on vesi- ja jätevesiosuuskuntien osalta hyvä esimerkki siitä, että kylät ovat ottaneet tulevaisuutensa omiin käsiinsä Selvittää Salon kylien kehittämissuunnitelmien tilanne. Tavoitteellisten kyläsuunnitelmien laatiminen. Kylissä toteutettiin yhteensä seitsemän kylä- ja pitäjäkyselyä. Työ aloitettiin kyläselvityksellä, jossa yhdessä kyläyhdistysten hallitusten kanssa käytiin läpi kylän historiaa, nykytilannetta ja kehittämismahdollisuuksia. Näitä kyläselvityksiä aloitettiin kymmenessä kylässä. Niiden perusteella päätettiin laatia kyläkyselytseitsemälle alueelle. Kyselyt olivat laajoja, noin 30 kysymyksen kyselyjä ja ne lähetettiin postitsejulkisina tiedotteena kaikille ko. alueen vakituisille asukkaille ja osoitteellisina vapaaajan asukkaiden kotiosoitteisiin. Vastauksia varten kyselyiden mukana lähetettiinilmaiset palautuskuoret.. Kyselyihin oli mahdollista vastata myös sähköisesti. Sähköinen kysely toteutettiin Salon kaupungin pilotoimalla Dimenteq Oy:n karttapohjaisella Harava-kyselytyökalulla. Kyselyt laadittiin kyläsuunnittelun pohjaksi ja niiden teemat olivat taustatiedot (talouden koko, päätoimentulo) kyläläisyys (asumisen kesto, viihtyvyystekijät, kylän ilmapiiri) harrastaminen (osallistuminen, tiedotus, harrastusmahdollisuudet) 8

9 palvelut (olemassa olevat julkiset ja yksityiset palvelut, mahdolliset palvelutarpeet, elinkeinoelämä) maisema ja ympäristö (kylän kauniit, tärkeät, historialliset paikat samoin kuin kehitettävät paikat, liikennejärjestelytarpeet, ympäristön tila) liikkuminen ja turvallisuus (julkinen liikenne, asiointimatkat, teiden kunto, liikenne- ym. turvallisuus) kylän kehittäminen (ehdotettujen hankeideoiden arvotus, omia hankeideoita) yhdistystoiminta (yhdistysten tapahtumat, toiminnan kehittäminen) Kyselyitä lähetettiin yhteensä talouteen Salon alueella ja lisäksi suoraan kotiosoitteisiin muualle Suomeen noin 1100 vapaa-ajan asukkaalle. Kyselyt toteutettiin touko-syyskuussa 2014 ja niiden tulokset esiteltiin kyläkokouksissa lokakuussa Tärkeimmät viihtyvyystekijät kylissä ovat vastaajien mielestä luonto, maalaismaisema, palvelut, juuret ja kyläyhteisö. Myös sijaintia ja tarjolla olevien asuntojen sopivaa hinta-laatusuhdetta arvostettiin. Vastauksia saatiin takaisin yhteensä kappaletta, vastausprosentit vaihtelivat %. Vastausaktiivisuuteen oltiin hankkeessa sangen tyytyväisiä, samoin kuin vastausten laatuun. Asiattomia vastauksia ei juuri ollut. Lisäksi kysymyksiin oli selvästi paneuduttu ajatuksella ja nähty vaivaa vastaamalla myös avoimiin kysymyksiin. Kyselyvastausten kokoamisen ja analysoinnin jälkeen tuloksista keskusteltiin kunkin kyselyalueen kyläkokouksissa.keskustelun päätteeksi kirjattiin vielä ylös kylän vahvuudet sekä muutama keskeisin kehitettävä asia ja tavoite toteutettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Nämä tulosyhteenvedot julkaistiin Kylien Salo blogisivuilla ja lähetettiin kyliin kehittämisestä vastaaville yhdistyksille jatkopureskeluun. Vaskiolla kyselyn ja kyläkokousten pohjalta laadittiin hankkeen aikana myös valmis kyläsuunnitelma. Muissa kylissä varsinainen painettu kyläsuunnitelma jäi vielä työn alle Laatia Salon kylien kehittämisstrategia Hankkeen alussa kylille tehtiin alkukysely ja syksyllä 2014 strategiakysely, johon vastasi 19 kyläyhdistystä. Kylästrategiasta laadittiin luonnoksia, joita julkaistiin blogisivuilla ja käsiteltiin seminaareissa: 4.9. Kaupungin ja paikallisten toimijoiden vuorovaikutus eväitä kylästrategian laatimiseen. Tutkija Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus: Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseudun kehittäminen. Erityisasiantuntija Christell Åström, työvoima- ja elinkeinoministeriö: Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. 21 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Vastakohtaisuus maaseudun ja kaupunkien välillä on vähentynyt nuorten mielissä, todettiin Turun yliopiston laajassa kyselytutkimuksessa, joka esiteltiin Kylien Salon ja kansalaisopiston järjestämässä seminaarissa syyskuussa vuonna Kyselyssä kävi ilmi, että jopa kolme neljäsosaa nuorista haluaisi mielellään asua maaseudulla. Laajan kyselyn vastaajina 9

10 olivat vuotiaat nuoret edustavana otoksena ympäri maata. (Kylien Salo blogi ) Kylien Salo loppuseminaari. Tietoiskut eri kylistä: tiedottaminen (Koski as.), kylän yhteishenki (Tieksmäki-Metola), tonttimarkkinointi (Särkisalo), kylätalo (Tuohittu), teatteritoiminta (Vaskio) ja kylän edunvalvonta (Hajala). Kylästrategia: luonnoksen esittely ja keskustelua (Henrik Hausen). 30 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Suvi Raute kertoi Tuohitun kylätalosta ja toiminnasta. Kylätalosta hän oli huolestunut: Vuokrat riittävät lämmitykseen, mutta talon kunnossapito on laiminlyöty. Tiloja ei juurikaan markkinoida ulkopuolisille vuokraajille, vaikka talo kaipaisi kunnostusta. Kyläyhdistyksen tapahtumissa on mukavasti väkeä, esimerkiksi syystapahtuman aikaan parkkipaikka oli täynnä. Kursseja järjestetään paljon ja viime kesänä aloitettiin kesätoritoiminta, ja se oli menestys. (Kylien Salo blogi ) Salon kylien kehittämisstrategian luonnoksissa todetaan, että Salon kylillä on hyvät kehittymismahdollisuudet. Strategiaan ehdotetaan otettavan toimenpiteitä sekä yhdistysten itse toteutettavaksi että yhteistyössä kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa toteutettavaksi. Lisäksi kaupungin toimiksi esitetään erityisesti teistä, joukkoliikenteestä, palvelujen saavutettavuudesta sekä kaavoituksesta ja tonttimarkkinoinnista huolehtimista. Kyläyhdistysten enemmistö haluaa yhdistyskyselyn perusteella nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kylien välille, mutta järjestäytymisen muodot ovat vielä vähän hakusessa. Strategiassa kannatetaan myös uuden Leader-hankkeen hakua. Hankkeella vahvistettasiin edelleen paikallisia kehittäjäyhteisöjä. Työnimenä on Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Kylästrategiaa kehitetään edelleen, viimeisimmät versiot on julkaistu Kylien Salo blogissa ja joka kotiin jaettavassa Salon kaupunkitiedotteessa nro 2/ Ottaa huomioon Salon kaupungin yleiskaavallisen ohjelman tavoitteet Hankkeen aikana tehtiin paljon yhteistyötä Salon kaupunkisuunnittelun kanssa. Kyläkyselyistä informoitiin muun muassa kaupunkisuunnittelulautakuntaa, teknistä lautakuntaa ja ympäristölautakuntaa. Kylien Salo -hankkeen yhtenä tavoitteena oli testata uusia kyläkehittämisen muotoja. Tämän vuoksi päädyttiin toteuttamaan kyläkyselyt myös sähköisinä karttapohjaisen työkalun avulla. Kyläsuunnitelmien laatimisen kannalta oli kuitenkin ensi arvoisen tärkeää, että kaikki asukkaat saivat äänensä kuulumaan, joten vastausmahdollisuutta ei rajattu pelkästään sähköiseen palveluun. Sähköisten kyselyiden linkit lähetettiin asukkaille postitetuissa paperisissa kyselyissä. 10

11 Sähköinen kysely toteutettiin Salon kaupungin pilotoimalla Dimenteq Oy:n karttapohjaisella Haravakyselytyökalulla. Harava oli vielä kehitysvaiheessa, mutta vaikka siinä oli joitakin ongelmia vastaamisessa ja tulosten käsittelyssä, sai työkalu myönteisen vastaanoton sekä vastaajilta että hanketyöntekijöiltä. Tanja Ahola laati kokemuksesta raportin Harava-palvelu kyläkehittämisen välineenä. Sähköisessä kyselyssä osaan kysymyksistä oli mahdollista vastata kartalle. Niihin sai merkitä esimerkiksi kauniita ja tärkeitä paikkoja kylässä, liikenteellisesti vaarallisia paikkoja jne. Karttavastausten ja paikkatietojen hyödyntäminen kyläsuunnittelussa ei kuitenkaan osoittautunut aivan helpoksia. Riippuen vastaamisessa käytetystä laitteesta, karttavastausten tarkkuus vaihtelee paljon ja vastausten tulkinnan kanssa pitää olla tarkka. Saatiin kuitenkin arvokkaita kokemuksia, joita jatkossa voidaan hyödyntää kyläsuunnittelussa ja asukkaiden kuulemisessa kaava- ja muissa asioissa. Kyselyjen perusteella tärkeimpiä esteitä kylien hyvälle kehittymiselle ovat yhteydet (tiet ja niiden kunto, joukkoliikenne), palvelujen heikentyminen kunnan taloustilanteen takia sekä kaavoituksen ja tonttimarkkinoinnin puutteet. Nämä asiat olivat esillä myös hankkeen tiedotuksessa ja strategiatyössä. Kylien maankäyttöä käsiteltiin kahdessa seminaarissa: Maankäyttö kylissä -kyläsuunnitteluseminaari kylätoimijoille, kaavoittajille ja muille kiinnostuneille. Kaisu Kumpulainen, Jyväskylän yliopisto, Matti Laitio, ympäristöministeriö, Timo Alhoke, Salon kaupunki, Maapaikkahankkeen seutupaneeli, Kouvolan, Mikkelin, Salon, Seinäjoen, Tampereen ja Ylä-Pirkanmaan seudut. Kyläekskursio. Järj. Salon kaupunginkylien Salo -hanke, MAL-verkosto ja Maapaikkahanke (Aalto-yliopisto).. Matti Laitio, ympäristöministeriö: Hyvä suunnittelu oikeassa tilanteessa tukee kuitenkin myös kyliä. Esimerkiksi uusi kyläyleiskaava voi jatkaa siitä, mihin kyläsuunnitelma jää. Kyläyleiskaavapykälästä hän totesi, että sen sääntöjä pitäisi muuttaa niin, että sitä voisi käyttää nykyistä enemmän kylien kehittämiseen. Rakentamispainekriteereistä ja suunnittelutarvealueista hän totesi, että niitä pitäisi soveltaa joustavasti, kuten ympäristöministeriön kyläkaavaoppaassa suositellaan. Hänen mukaansa on myös ranta-alueita, joiden tiiviimpi rakentaminen tukee kyläasumista. (Kylien Salo blogi ) Kuka muuttaa ja minne Salossa? Salon väestöraportin 2014 laatinut hallintotiet. yo. Ilona Koitto ja kaavoitusinsinööri Timo Alhoke. 11 osallistujaa, järj. Kylien Salo ja kansalaisopisto. Muuttoliikkeessä eri alueille on erilainen ikäprofiili. Myös mahdollista sosiaalista erilaistumista tulisi seurata ja tutkia. Salon vahvuutena on kuitenkin elinvoimainen maaseutualue. Palvelujen hyvä saavutettavuus kaikilla alueilla takaa alueiden vetovoimaisuuden ja ehkäisee erilaistumista. (Kylien Salo blogi ) 11

12 4.9. Muut toimenpiteet Hankkeen tilaisuudet: kpl osallistujaa keskimäärin Omat seminaarit Alustus muiden seminaareissa 8 30 Kylätilaisuudet Ohjauskäynnit kylissä 11 5 Tapahtumat, mm. kesäkiertueen tilaisuudet 17.. Ohjausryhmän kokoukset 5 11 Suunnitteluryhmä Expjt 14 7 Muut tilaisuudet 30 8 Osallistuminen kansallisiin tilaisuuksiin Osallistuminen Salon lähidemokratiakokouksiin 6 21 Osallistuminen koulutuksiin 8.. Avoimet kylät -tapahtuma kokosi Salossa väkeä yli odotusten. Hajalassa ja Särkisalossa yllettiin noin 250 kävijään ja muuallakin oli runsaasti väkeä. Sää suosi ja tunnelma kylissä oli lämmin. Halikon Hajalassa oli useita kohteita. Koululla mainostettiin kylän tontteja ja kylässä on myynnissä myös kaksi taloa. Kyläyhdistys, koululaisten työt, kylien yrittäjiä ja vesiosuuskunta olivat esillä koululla. Myös asunnoksi kunnostettu entinen rautatieasema, Marttojen kahvila ja Trömperin kestikievari olivat kävijöiden suosiossa. Osallistuminen 11 kylän voimin yhteiseen Avoimet kylät -tapahtumaan keväällä 2014 oli Salon kylien vahva voimannäyttö ja yhteistyökyvyn osoitus. Lehdistökin saatiin lämpiämään kyläasialle. Vuonna 2015 pistetään vielä paremmaksi 14 kylän voimin. 12

13 5. Aikataulu Hankkeen varsinainen toiminta pääsi alkamaan vasta marraskuussa 2013, joten toteuttamisaika lyheni suunnitellusta kahdesta vuodesta yhteen vuoteen ja kahteen kuukauteen. Salon kaupunginhallitus päätti hankkeen hakemisesta ja päätös saatiin ensin Ykkösakselilta ja muilta Leader-ryhmiltä ja sitten ELY-keskukselta Kaupunginhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä tehtiin Hankkeelle haettiin ja saatiin muutos talvella 2014: päätettiin hakea toinen hanketyöntekijä 9 kuukaudeksi. 6. Resurssit Hanke alkoi yhden kokopäivätoimisen hankekoordinaattorin voimin marraskuussa Maaliskuussa 2014 aloitti hankkeessa lisäksi hanketyöntekijä. Hankekoordinaattori työskenteli hankkeessa 14 kuukautta ja hanketyöntekijä 9 kuukautta. 7. Toteutuksen organisaatio Hankkeeseen rekrytoitiin hankekoordinaattori Henrik Hausen, joka työskenteli hankkeessa ja hanketyöntekijä Tanja Ahola Henrik Hausen vastasi erityisesti tiedotuksesta ja jalkautumisesta kyliin. Tanja Aholan erityisalue oli paikkatietojen käsittely ja myös kylä- ja pitäjäkyselyjen lähettäminen ja käsittely jäi suureksi osaksi hänen vastuulleen. Hankkeen yhteyshenkilönä kaupungin hallintopalveluissa toimi erityisasiantuntija Marjatta Ticklén ja hänkin osallistui aktiivisesti sekä suunnitteluun että käytännön toimiin. Hanketyöntekijöiden esimiehenä toimi hallintojohtaja Irma Nieminen. Työnjako oli kaikkiaan joustava ja toimi hyvin. Hankkeen työntekijät työskentelivät kaupungintalossa hallinto-osastolla mutta yhteistyötä tehtiin myös kaupunkisuunnittelun kanssa. Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä Expjt, joka koostui entisistä aluetoimikuntien puheenjohtajista, hanketyöntekijöistä ja Marjatta Ticklén. Suunnitteluryhmä kokoontui 14 kertaa hankkeen aikana ja oli hankkeen tärkeä tuki ja hanketyöntekijöiden tärkeä keskustelufoorumi. Expjtryhmän puheenjohtajana toimi Päivi Reponen-Koitto. Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa ja jäsenet olivat aktiivisia osallistujia ja keskustelijoita. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Salon kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo. 8. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset olivat noin euroa joka haetaan maksatukseen yhtenä eränä hankkeen loputtua. 13

14 9. Raportointi ja seuranta Hankkeesta raportoitiin hallintojohtajalle, ohjausryhmälle ja Ykkösakseli ry:lle. Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa ja sai yksityiskohtaiset tiedot hankkeen etenemisestä. Ohjausryhmätyöskentelystä ja suunnitteluryhmästä tarkemmin kohdassa 7. Hankkeesta tiedotettiin Kylien Salo -blogissa, kaupungin nettisivuilla, Salon kaupunkitiedotteessa, Facebookissa, uutisviestillä sekä yhteistyökumppanien kautta. Lehdissä oli runsaasti juttuja, laajempia noin 20 kpl. Tiedotuksesta tarkemmin kohdassa Toteuttaminen ja riskit Hanke lähti hyvin käyntiin ja suurin osa kylistä lähti hankkeeseen mukaan. Vaikka hankeaika jäi suunniteltua lyhyemmäksi, toteutui hanke erittäin hyvin suunnitelman mukaisesti. Eniten kiitosta saatiin tiedotuksesta. Kyläkyselyt ja niistä järjestetyt keskustelutilaisuudet onnistuivat myös hyvin ja niistä saatiin erityisesti julkisuutta. Kyläsuunnitelmien teko jäi lyhyen toteutusajan vuoksi osin kesken, mutta kyselyjen yhteenvedot ja keskustelutilaisuuksissa yhdessä sovitut kehittämislinjat ovat hyvä pohja kyläsuunnittelulle ja hanketoiminnalle. Hanke on nostanut paljon odotuksia ja koska toteuttamisaika oli lyhyt, monia asioita jäi kesken. Mitään suoria epäonnistumisia ei kuitenkaan ollut, sekä kylät että kaupunki ja muut sidosryhmät lähtivät mukaan kehittämistoimintaan. 11. Yhteistyökumppanit Hanketta koordinoi Salon kaupungin hallintopalvelut, mutta hankkeeseen osallistuvat myös muut toimialat. Alussa oli mukana erityisesti kaupunkisuunnittelupalvelut ja myöhemmin myös vapaa-ajan palvelut, tiedotus ja kehittämispalvelut. Hanke oli mukana järjestämässä yhteistyöpalavereita kotiseutuarkistosta, paikallismuseoista jne. Kyselyjä tehtiin kylille tielanoista, luistelukenttien jäädyttämisestä ja muista erityiskysymyksistä. Eri laajuisia yhdistysten osoitelistoja koottiin kaupungin eri palveluyksiköiden käyttöön. Kylistä ensisijaiset kumppanit olivat kylä- ja kotiseutuyhdistykset, mutta myös muiden yhdistysten kanssa kehitettiin kyläalueita. Virallisia hankekumppaneita olivat särkisalolainen Meripirtin kerhon ja Kuusjoki-seura. Yhteistyö Salon kansalaisopiston kanssa oli tiivistä, seminaareista suuri osa järjestettiin yhteistyössä opiston kanssa. Syntyneet kustannukset jaettiin järjestäjien kesken, yleensä niin että kansalaisopisto maksoi luennoitsijan matkakorvaukset ja palkkiot, Kylien Salo kahvituksen. Hankkeen työntekijät ja Expjt suunnitteluryhmän jäsenet osallistuivat valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutuksiin ja seminaareihin oman osaamisen päivittämiseksi. Neuvotteluja ja tiedotusyhteistyötä oli myös seuraavien tahojen kanssa: Varsinais-Suomen kylät ry, Salon seudun omaiset ja läheiset ry, Salon 4H-yhdistys, Maa- ja kotitalousnaiset, Salon Seudun Luonnonsuojeluyhdistys, Salon seurakunta, Salon seudun ampujat, Läntistä lähidemokratiaa -hanke 14

15 (Lohja ja Rasepori), Ykkösakseli ry ja kaupungin eri sektorit. Osallistuttiin Suomen kylätoiminta ry:n neuvottelupäiviin ja muihin tilaisuuksiin. Hanke käynnisti myös yhteistyötä myös Varsinais-Suomen liiton ja ELY-keskuksen kanssa. Myös Uudenmaan ELY-keskuksen edustaja on osallistunut ohjausryhmän toimintaan. 12. Tulokset ja vaikutukset Hanke lähti hyvin käyntiin. Heti alkuun saatiin julkisuutta ja näkyvyyttä ja kylät innostuivat mukaan. Innostus jatkui, varsinkin tilaisuudet kylissä onnistuivat hyvin: kyläkokousten alustukset kylätoiminnasta ja esimerkit muista kylistä käynnistivät vilkkaita keskusteluja. Avoimet kylät huhtikuussa ja kesäkiertueen tilaisuudet kesällä vetivät paljon väkeä. Syksyllä oli taas julkisuuspiikki, kun Salon seudun sanomat ja Perniönseudun lehti jalkautuivat kyläkyselyjen julkistamistilaisuuksiin. Myönteinen julkisuus toi lisää kiinnostusta kylissä ja koko kaupungissa. Salossa kotiseututyö on keskeinen osa kylätoimintaa, joten kehittäjät ovat kesäisin kiinni museoiden päivystyksissä ja tilaisuuksien järjestämisessä. Kotiseutuyhdistysten väki keskittyisikin mielellään kotiseututyöhön ja jättäisi kehittämisen muille, jos näitä muita vain olisi. Kylät ovat aktiivisia. Jokaisessa on omanlainen ilmapiiri ja toimintatapa, mutta melkein poikkeuksetta toimintaa on enemmän kuin mitä ulkopuoliset tietävät. Kylien Salo -hanke tiedotti paljon kylien toiminnasta ja hankkeista ja sai myös paljon palautetta, että kaupunkilaiset ja muiden kylien asukkaat yllättyivät kylien laajasta toiminnasta. Oli oikea valinta tiedottaa enemmän kylien kuin hankkeen toiminnasta. Jatkossa pitää myös auttaa kyliä kehittämään avointa tiedotusta. Havaittiin, että kylien järjestäytymisessä on eroja ja että ilmapiiri on parempi niissä kylissä, joissa on tehokas kehittäjäyhdistys ja joissa on selkeästi sovittu työnjaosta. Kun kyläläiset valittavat kokoontumistilojen puutteesta, ongelma voikin olla järjestäytymisessä. Kaupungilla on tiloja kylissä ja niiden käytöstä ja hinnoittelusta voidaan neuvotella. Yleensä vahva kyläidentiteetti helpottaa järjestäytymistä ja asioihin puuttumista. Neuvontaa ja aktivointia tarvitaan siis edelleen. Kyliin muuttaa uusiakin asukkaita ja kyläkoulujen oppilasmäärät ovat pikemmin nousussa kuin laskussa. Palveluihin pitää löytää taloudellisia ratkaisuja, mutta aina se ei tarkoita palvelun lakkauttamista, vaan esimerkiksi laajennettua yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. Kiinnostus kyliä kohtaan on hankkeen aikana kasvanut. Vastakkainasettelua kylien ja kaupunkikeskustan välillä on ollut hyvin vähän. Myönteisellä otteella kannattaa yrittää jatkossakin hoitaa asioita eteenpäin. Sen sijaan selvää oli, että kylien välistä yhteistyötä on liian vähän. Pienillä kyläyhdistyksillä on ehkä jo kädet täynnä työtä siinä, että saadaan tärkeimmät tapahtumat ja harrastuspiirit pidettyä ja kokoontumistila hoidettua. Isoilla kylillä taas on jo hyvät yhteydet virkamiehiin ja politikkoihin ja asioita hoidetaan sitä kautta. Kiskontien suunnalla aluetoimikuntatyötä on jatkettu epävirallisessa Kiskontien Kimpassa, mutta muuten yhteistyö on satunnaisempaa. Tehokas koko maaseutualueen kehittäminen, kaavoitus, aktiivinen tonttipolitiikka ja hanketoiminta onnistuisivat paremmin tiiviimmän yhteistyön avulla esillä olikin koko kunnan kylien yhteinen yhdistys ja alueelliset yhteistyöfoorumit. 15

16 13. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Kylien Salo -hanke jää elämään yhdistyksissä ja kaupungin toimintatavoissa. Kylästrategiakeskusteluissa pohdittiin laajasti jatkotoimenpiteitä, kuten yllä on todettu. Uusi kylähanke on noussut esille strategiakeskusteluissa ja hankkeen jatkokeskusteluissa muun muassa yhdistysten ja kaupungin johdon tapaamisissa. Hankkeen työnimenä on Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Uuden hankkeen hakeminen perustellaan sillä, että osa Kylien Salo -hankkeen toimista jäi kesken, mutta myös seuraavilla näkökohdilla: Kylätoiminnan tehtäväkenttä laajenee Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää yhteistyötä Hanketoiminta tarvitsee neuvontaa ja tukea Palveluja voidaan turvata vain uusilla ratkaisuilla Kokoontumis- ja harrastustilat on kylätoiminnan ehto Kylien osallistuminen markkinointiin lisää tehoa ja uskottavuutta Hankkeen sisältönä olisi hanketoiminnan neuvonta ja ohjaus, uudet toimintamallit palvelujen turvaamiseksi, kylätiedotuksen kehittäminen, kokoontumistilojen selvittäminen ja turvaaminen kaikissa kylissä, yhteinen tonttimarkkinointi, etätyön edistäminen sekä kylien ja kaupungin yhteistyön lisääminen edelleen. Liitteet: - Salon kyläalueet - Lehtileikkeitä Salossa Henrik Hausen, hankekoordinaattori Kai Saarimaa, apulaiskaupunginjohtaja Irma Nieminen, kansliapäällikkö 16

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Salon kylähankkeet. Lähidemokratiatapaaminen

Salon kylähankkeet. Lähidemokratiatapaaminen Salon kylähankkeet Lähidemokratiatapaaminen 27.11.2018 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen Kylien Salo -hanke 2013-2014 Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo 2016-2018 Kylien Salo -hanke

Lisätiedot

Salon kylähankkeet. Tarkastuslautakunta

Salon kylähankkeet. Tarkastuslautakunta Salon kylähankkeet Tarkastuslautakunta 22.11.2018 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki 4.11.2013-30.4.2015, 3.2.2016-31.12.2018 Järvi-Suomen kylät, Etelä-Savo 3.12.2002-3.11.2013

Lisätiedot

- Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat

- Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat - Kylien Salo kehittämishanke - Esimerkkejä kylien toiminnasta - Jatkosuunnitelmat Someron kylien neuvottelukunta 4.3.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Salon kylästrategia Luonnos 20.11.2014

Salon kylästrategia Luonnos 20.11.2014 Salon kylästrategia Luonnos 20.11.2014 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 20.11.2014 1 Lähtökohdat - Seitsemän kyläkyselyä, 1

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Vaskion kyläkyselyn tuloksia Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla

Lisätiedot

Kylähankkeet ja lähidemokratian edistäminen Salossa

Kylähankkeet ja lähidemokratian edistäminen Salossa Kylähankkeet ja lähidemokratian edistäminen Salossa Nastolalaisten vierailu Salossa 7.6.2016 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki 4.11.2013-30.4.2015, 3.2.2016-30.6.2018 Järvi-Suomen

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto.

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. 1. Kuvaus Kylätoiminnan tehtäväkenttä laajenee, koska taloudellinen tilanne vaatii pitkälle menevää yhteistyötä kaupungin ja paikallisten

Lisätiedot

Kylätoiminta Salossa. Salon oppaat

Kylätoiminta Salossa. Salon oppaat Kylätoiminta Salossa Salon oppaat 25.9.2017 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylien Salo hanke 2013-2014 Etelä-Savo 2003-2013 Joutsa, Pertunmaa, Päijänne-Leader

Lisätiedot

Lähidemokratia, Salon malli

Lähidemokratia, Salon malli Lähidemokratia, Salon malli Alueiden johtokunta, Lohja 23.5.2018 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Alueellinen lähidemokratia miksi? 1 Julkaisun Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian

Lisätiedot

Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia

Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 4.11.2014 Kylien Salo

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo 1. Yhteenveto: tausta, tarpeet ja rajaus Kylien Salo -hankkeen aikana kaupungin alueen kylätoiminta on vahvistunut. Tiedotus on nostanut motivaatiota toimia ja

Lisätiedot

Esitykset paikallisdemokratiaviikon keskusteluillasta Esitetty yhdistysillassa

Esitykset paikallisdemokratiaviikon keskusteluillasta Esitetty yhdistysillassa Esitykset paikallisdemokratiaviikon keskusteluillasta 19.10.2017. Esitetty yhdistysillassa 26.10.2017. Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Alueellinen lähidemokratia miksi? Julkaisun Alueellista

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo - hanke

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo - hanke Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus 20.4.2017 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo - hanke 2016-2018 1.Avoimet kylät Ennätysmäärä kyliä mukana 2017: 21 kpl (2016: 12, 2015:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Kohdealueena on koko Salon kaupunki lukuun ottamatta Salon keskusta-aluetta, joka ei sisälly LEADER - toiminta-alueeseen.

Kohdealueena on koko Salon kaupunki lukuun ottamatta Salon keskusta-aluetta, joka ei sisälly LEADER - toiminta-alueeseen. 1 HANKESUUNNITELMA 1. Hankkeen nimi Kylien Salo kehittämishanke 2. Hakija Salon kaupunki 3. Hakijan yhteystiedot ja yhteyshenkilö Salon kaupunki, hallinto-osasto Tehdaskatu 2, 24100 Salo puh. (02) 7781

Lisätiedot

Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus

Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo hanke, keskusteluilta 19.10.2017 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Alueellinen lähidemokratia

Lisätiedot

Kylätoiminta Salossa. Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke Kylien Salo hanke

Kylätoiminta Salossa. Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke Kylien Salo hanke Kylätoiminta Salossa Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylien Salo hanke 2013-2014 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki. Tulevaisuuden Hajala Keskusteluilta 7.3.2018 Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki www.salo.fi Tutkimus: muuttajat Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus, eri tutkimukset: Talouskasvun vuosina korostuivat

Lisätiedot

Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista

Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Kyläsuunnitteluhankkeen taustaa Kyläsuunnittelua on käytetty paikallisen kehittämisen välineenä

Lisätiedot

Kesä yhdessä Salossa 2016

Kesä yhdessä Salossa 2016 Kesä yhdessä Salossa 2016 Kuvia ja arviointia 21.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 To 2.6.2016 ja to 18.8. Kylät torilla kaupungin teltalla. Keltainen

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

VITAL-hanke

VITAL-hanke VITAL-hanke 1.1.2013-31.12.2014 Kyläpäällikkötapaaminen Vihtijärvi 19.11.2016 Kaarina Pullinen, Vihtijärven kyläyhdistys ry VITAL-hankkeen tarve ja tarkoitus Tarve kylien omaehtoiseen kehittämiseen kyläsuunnitelmien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Kylän kestävyyspolku -hanke. Salo

Kylän kestävyyspolku -hanke. Salo Kylän kestävyyspolku -hanke Salo 7.5.2019 Varsinais-Suomen Kylät ry (perustettu vuonna 2000) Olemme kaksikielinen maakunnallinen toimija, joka palvelee kylä- sekä asukasyhdistyskenttää Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Hankkeen toteutusaika 10.3.2016-30.5.2018 Toteuttaja: Pohjois-Savon Kylät ry Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Projektipäällikkö (50% työajalla) Merja Kaija

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi

Lisätiedot

Kylien Salo -hankkeen tapahtumat ja osallistumiset tapahtumakalenterista.

Kylien Salo -hankkeen tapahtumat ja osallistumiset tapahtumakalenterista. Kylien Salo -hankkeen tapahtumat ja osallistumiset tapahtumakalenterista. 2013: 22.10 Osallistuminen Varsinais-Suomen kylät ry:n Bisneskeissit-tilaisuuteen. 30.10. Expjt: Kokous aluetoimikuntien puheenjohtajien

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen Kiskontien Kimpan avoin kokous. Aika: kello 18 Tuohikoto, Tuohittu

Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen Kiskontien Kimpan avoin kokous. Aika: kello 18 Tuohikoto, Tuohittu Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen 12.6.2014 Kokous: Kiskontien Kimpan avoin kokous Läsnä: 12 osallistujaa Aika: 4.6.2014 kello 18 Paikka: Tuohikoto, Tuohittu KOKOUKSESSA POHDITTUJA ASIOITA

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tulokset

Vaskion kyläkyselyn tulokset Vaskion kyläkyselyn tulokset kyläkokous ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola Vaskion kyläkyselyn toteutus Paperinen kysely lähetettiin kesällä 2014 yhteensä 678 talouteen. julkisena tiedotteena 25260-postinumeroalueelle,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Osallistuva Orivesi ja Järjestöjen talo

Osallistuva Orivesi ja Järjestöjen talo Osallistuva Orivesi ja Järjestöjen talo - maaseutukaupungin aluekehittämistä yhdessä Piia Hannila, hankekoordinaattori Oriveden kaupunki 4.9.2018 Marraskuussa 2016 käynnistyi Oriveden kaupungin yksivuotinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Yhteenveto kyselyn tuloksista Yhteenveto kyselyn tuloksista Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset ja kaupungin johdon tapaamiset 2013/6 2014/1 1 Yleistä kyselystä Lähetettiin sähköpostitse n. 50 yhdistykselle tai edustajalle Vastauksia

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Merja Kaija, kyläasiamies Pohjois-Savon Kylät

Merja Kaija, kyläasiamies Pohjois-Savon Kylät Kyläturvallisuus osana turvallisuussuunnittelua ja varautumista Kehittyvät Kylät -palveluita tuottamassa, hankkeen kokemuksia kyläturvallisuuden lisäämiseksi Merja Kaija, kyläasiamies Pohjois-Savon Kylät

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Yhdistyslaturin kysely 2019

Yhdistyslaturin kysely 2019 Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme

Lisätiedot

Vartsalan kyläkyselyn tulokset

Vartsalan kyläkyselyn tulokset Vartsalan kyläkyselyn tulokset kyläkokous ti 14.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola Kyläkyselyn toteutus Paperinen kysely lähetettiin syyskesällä 2014 postitse 270 talouteen. 195 kpl julkisena tiedotteena

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi

Lisätiedot

Putkeen menee! hanke

Putkeen menee! hanke Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke 1.1.2012-30.6.2014 Yleistä Putkeen menee!-hankkeesta Yleishyödyllinen kehittämishanke Hakijana ja toteuttajana Maveplan Oy Kesto

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä

Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Turvallisuuden ja hyvinvoinnin TKI-foorumi 16.3. SataKylät ry Kyläasiamies Hanna Ruohola Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Miksi hanke suunniteltiin? Kylien lähipalvelujen

Lisätiedot

Rahoitus ja kehittäminen

Rahoitus ja kehittäminen Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET Kylätoiminnan neuvottelupäivät 19. - 20.5.2011 KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET 2011-2013 KYLÄTOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Kylätoiminnan päätavoitteena on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

KYSELY. Maakunnat vastaavat alkaen:

KYSELY. Maakunnat vastaavat alkaen: KYSELY Maakunta ja sote uudistuksessa suomalaiseen hallintoon luodaan kolmas taso eli maakunta, aiempien valtion ja kuntien lisäksi. Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2021. Sosiaali ja terveyspalveluja tuottava

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Kestävä Rakentaminen -klusteri Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:

Lisätiedot

PAIKALLISUUDENILMAISUT JA MÄÄRITELMÄT KYLÄ-JA KOTISEUTUYHDISTYSTEN TOIMINNASSA KUNTALIITOSTEN JÄLKEEN

PAIKALLISUUDENILMAISUT JA MÄÄRITELMÄT KYLÄ-JA KOTISEUTUYHDISTYSTEN TOIMINNASSA KUNTALIITOSTEN JÄLKEEN PAIKALLISUUDENILMAISUT JA MÄÄRITELMÄT KYLÄ-JA KOTISEUTUYHDISTYSTEN TOIMINNASSA KUNTALIITOSTEN JÄLKEEN Maaseutututkijatapaaminen 18. 19.8.2011 Työryhmä 4: Lähidemokratia ja osallistuminen - toimivia ratkaisuja

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot