Janette Grönfors. ROTUSYRJINNÄN TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA - lyhyt opas (ERRC) IHMISOIKEUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janette Grönfors. ROTUSYRJINNÄN TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA - lyhyt opas (ERRC) IHMISOIKEUDET"

Transkriptio

1 Janette Grönfors ROTUSYRJINNÄN TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA - lyhyt opas (ERRC) IHMISOIKEUDET Opetushallitus

2 Opas on osa EU-Comenius-2 Drom Edu - projektia, jossa on koulutettu romaniyhdyshenkilöitä. Tämän seitsemän maan projektin koordinaatiovastuu on Opetushallituksessa, Romaniväestön koulutusyksikössä. Projekti alkoi vuonna 2001 ja kestää kevääseen 2004 asti. Opetushallitus ja Janette Grönfors 2. täydennetty painos 2003 ISBN Edita Prima Oy, Helsinki

3 OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Tämä opas on tarkoitettu romaniyhdyshenkilöille, järjestöaktivisteille sekä yksittäisille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisoikeusasioista ja haluavat omalla toiminnallaan vähentää rotusyrjintää ja edesauttaa ihmisoikeuksien toteutumista. Opas koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on lyhyt opas rotusyrjinnästä, kuinka sen tunnistat ja toimit jos olet joutunut rotusyrjinnän kohteeksi. Sen on toimittanut Unkarissa Euroopan romanien ihmisoikeuksia valvova keskus, European Roma Rights Center (ERRC). Alkuperäisen englanninkielisen oppaan nimi on Recognising and Combating Racial Discrimination: a Short Guide. Suomenkielisen käännöksen on tehnyt käännöstoimisto Lingua Nordica. Toiseen osaan olen koonnut perustietoa ihmisoikeuksista. Ensimmäinen painos oppaasta valmistui elokuussa 2002 ja toinen täydennetty painos helmikuussa Mitä paremmin ihmisoikeudet tunnetaan, sen paremmin niitä osataan tarvittaessa puolustaa. Oppaan loppuun on lisätty yhteystietoja kansalaisjärjestöistä ja romaniyhdistyksistä niin Suomessa kuin maailmalla. Janette Grönfors, Opetushallitus

4 ROTUSYRJINNÄN TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA: LYHYT OPAS (European Roma Rights Center) Mitä syrjintä on? Syrjintä rodun, ihonvärin tai etnisyyden perusteella ( rotusyrjintä ) on lähes aina ihmisoikeuksien loukkaus. Kuten ensimmäisessä kansainvälisessä rotusyrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa (International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination ICERD) sanotaan:... termi rotusyrjintä tarkoittaa kaikenlaista erottelua, poissulkemista, rajoitusta tai suosimista, joka pohjautuu rotuun, väriin, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen alkuperään, ja jonka tarkoituksena on estää tai vaikeuttaa yhdenvertaisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamista, niistä nauttimista tai niiden harjoittamista politiikan, talouden, yhteiskuntaelämän, kulttuurin tai muun julkisen elämän alalla. Olennaista syrjimättömyyden periaatteelle ovat rodullisten, etnisten ja kansallisten vähemmistöjen oikeudet yhdenvertaisuuteen lain edessä ja yhtäläinen lain suoja. Kansainvälinen laki kieltää rotusyrjinnän mm. koulutuksessa, terveydenhoidossa, asumisessa ja työelämässä sekä julkisten hyödykkeiden ja palvelujen tarjonnassa ja saannissa. Valtioilla on velvollisuus estää rotusyrjintä, rangaista siitä ja korjata tilanne. Eurooppalaisessa laissa puhutaan suorasta ja epäsuorasta syrjinnästä. EU:n rotujen yhdenvertaisuusdirektiivin mukaan (2000/ 43/EY, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano ) suoraa syrjintää tapahtuu, kun yhtä henkilöä rodun tai etnisen alkuperän vuoksi kohdellaan vähemmän myönteisesti kuin toista kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vastaavassa tilanteessa. Esimerkkinä voisi olla työnvälitystoimisto, joka periaatteellisesta syystä kieltäytyy ottamasta työnhakijaksi romaneja, tai asuntolautakunta, joka tahallisesti osoittaa romaneille heikkotasoisia asuntoja. 4

5 Epäsuoraa syrjintää tapahtuu, kun näennäisesti neutraali määräys, kriteeri tai käytäntö asettaisi määrättyä rotua tai etnistä alkuperää olevat ihmiset erityisesti muita huonompaan asemaan, ellei kyseinen ehto, kriteeri tai käytäntö ole objektiivisesti perusteltu jonkin oikeutetun päämäärän takia, jonka saavuttamiseksi kyseiset keinot ovat asianmukaiset ja tarpeelliset. Esimerkkinä voisi olla tavaratalo, joka ilmoittaa, että pitkiin hameisiin pukeutuneet henkilöt eivät pääse sisään, tai virasto, joka kieltää sisäänpääsyn henkilöiltä, jotka ovat peittäneet päänsä. Vaikka tällaiset säännöt päällisin puolin ovat etnisesti neutraaleja, ne voivat kuitenkin asettaa suhteettoman epäedulliseen asemaan tiettyjen vähemmistöryhmien jäsenet, joilla on tapana käyttää pitkiä hameita tai päähuiveja. Joissakin maissa, monet ovat sitä mieltä, että romanit eivät voi kärsiä syrjintää, koska perustuslaki tai muu lainsäädäntö kieltää syrjinnän, nimenomaisesti tunnustaa romanit vähemmistöksi, tms. Tällöin ei ole ymmärretty syrjinnän olemusta sellaisena kuin sitä Euroopassa tällä hetkellä esiintyy. Vaikka perustuslaki tai muut säädökset kieltäisivätkin syrjinnän maassasi, se ei merkitse, etteikö syrjintää esiintyisi. Vaikka maassasi olisikin syrjinnän kieltävä laki, se ei tarkoita, ettetkö voisi silti joutua syrjityksi se tarkoittaa ainoastaan, että sinulla silloin on keino taistella syrjintää vastaan. Silti sinuun voi kohdistua syrjintää montakin kertaa päivässä. Joissakin harvoissa tapauksissa syrjintä ei ole laitonta. Kun puhutaan suorasta syrjinnästä, poikkeuksena on ns. aito ammatillinen pätevyys. Esimerkiksi ei olisi laitonta rajoittaa rabbin paikkaa hakevia työnhakijoita juutalaisiin tai romanien nuorisotyöntekijäksi hakevia romaneihin. Samalla tavalla määrätyissä tapauksissa laki sallii epäsuoran syrjinnän. Jos kantelija toteaa, että jokin käytäntö asettaa tietyn rodun tai etnisen ryhmän suhteettoman epäedulliseen asemaan, vastuuhenkilöllä on laillinen velvoite osoittaa, että käytäntö palvelee oikeutettua päämäärää ja on kohtuudenmukainen. Esimerkkinä voisi 5

6 olla rakennustyömaa, jossa kaikkien työntekijöiden on käytettävä suojakypärää. Menettely syrjisi epäsuorasti tiettyjä ryhmiä, jotka kieltävät pään peittämisen tällä tavalla. Työnantaja voisi kuitenkin pyrkiä perustelemaan vaatimuksen osoittamalla, että tässä tapauksessa oikeutettuna päämääränä on taata työntekijöiden turvallisuus, että vaatimus on suhteessa riskiin, ja että kypärän käyttö on työsuojelusäädösten edellyttämä kohtuudenmukainen vaatimus. Mistä tiedän joutuneeni laittoman syrjinnän kohteeksi? Miten voin osoittaa kärsineeni laitonta syrjintää? Suurin osa meistä osaa tunnistaa räikeän syrjinnän. Sitä tapahtuu Euroopassa valitettavan paljon. Onko sinua tai tuttavaasi kieltäydytty palvelemasta pubissa tai ravintolassa, koska tarjoilija tai omistaja on sanonut, ettei hän tarjoile mustalaisille? Tiedätkö jonkun, jolta on evätty työpaikka, asunto tai lääkärin apu, koska hän on romani? Oletko koskaan nähnyt kylttiä: Ei mustalaisia tai Ei romaneja? Kaikki tämä on räikeää syrjintää. Tällaisissa tapauksissa on voitu osoittaa syrjinnän tapahtuneen käyttäen todisteena dokumenttia tai kylttiä, joka kieltää pääsyn romaneilta, ja hankkimalla tarkat ja yksityiskohtaiset todistajalausunnot henkilöiltä, jotka näkivät tai kuulivat syrjinnän tapahtuneen. Toinen ryhmä suoraa syrjintää ovat tapaukset, joissa ei nimenomaisesti ole käytetty sanaa romani tai mustalainen, mutta pystytään osoittamaan syrjinnän tapahtuneen. Esimerkiksi monet baarit ja ravintolat kieltävät nykyään sisäänpääsyn romaneilta ja muilta tummaihoisilta sillä perusteella, että ne edellyttävät klubijäsenyyttä tai vetoamalla yksityistilaisuuteen. Samoin usein kuulee, että työpaikkaa hakevia romaneja on puhelimitse pyydetty työhaastatteluun, mutta kun haastattelija näkee, että kyseessä on romani, kerrotaan, ettei työpaikkaa olekaan tai että se on juuri täytetty. 6

7 Miten syrjintä pystytään osoittamaan sellaisissa tapauksissa? Jotkut keski- ja itäeurooppalaiset järjestöt ovat ottaneet menestyksekkäästi käyttöön tekniikan, jota sanotaan testaukseksi. Romaneja ja eiromaneja lähetetään kaksittain hakemaan työpaikkaa tai asuntoa, pyrkimään ravintolaan tai diskoon, paikkoihin joissa romaneja epäillään syrjittävän. Kyseessä ovat pukeutumiseltaan ja pätevyydeltään samankaltaiset parit. Jos ei-romaneja kohdellaan eri tavalla kuin romaneja jos esimerkiksi ei-romanipari pääsee diskoon, mutta romaniparilta kysytään jäsenkorttia ja evätään sisäänpääsy niin kaikkien testaajien kertomukset kirjataan tarkasti muistiin. Niitä käytetään todisteena syrjinnästä, ja monessa maassa ne pätevät oikeudessa. Tilastot voivat olla hyödyksi suoran ja epäsuoran syrjinnän osoittamisessa. Useissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa esimerkiksi romanilapset sijoitetaan säännönmukaisesti kehitysvammaisten kouluihin. Euroopan romanien oikeuksia valvovan keskuksen, v ERRC:n itätsekkiläisessä Ostravan kaupungissa 1999 suorittama tutkimus paljasti, että yli puolet kouluikäisestä romaniväestöstä kävi tällaista koulua, että yli puolet näiden koulujen oppilaista oli romaneja, ja että romanilapsi sijoitettiin tällaiseen kouluun 27 kertaa todennäköisemmin kuin muut lapset. Suuri osa niistä romanilapsista, jotka eivät käyneet kehitysvammaisten koulua, oli keskitetty muutamaan harvaan ala-asteen kouluun tiettyihin kaupunginosiin. Yli 30 Ostravan 70 normaalista ala-asteen koulusta oli pelkästään valkoisille, ts. niissä ei ollut yhtään romanilasta. ERRC suoritti asiasta huolellisen tutkimuksen osoittaakseen eriarvoisuuden vaikutukset: laskimme kaikki Ostravan koulualueen ala-asteella olevat romanilapset ja ei-romanilapset. Tuloksena oleva kartta todistaen sen mitä monet olivat väittäneet, mutta harvat kunnolla dokumentoineet paljasti, että kaupunki oli jyrkästi jaettu etnisten linjojen mukaan. Suurin osa romanilapsista kävi koulua, jonka päätettyään heiltä puuttuisi keinot kilpailla työmarkkinoilla, 7

8 saada kilpailukykyistä palkkaa ja elää arvostettua elämää. Muutkin järjestöt ovat tehneet merkittäviä tutkimuksia syrjinnän osoittamiseksi käyttäen menetelmänä esim. otantaa ja parittaista otantaa, jolloin ei tutkita koko väestöä, vaan ainoastaan huolellisesti valittuja yksilöitä tai ryhmiä. Pätevä tilastotutkimus on erittäin arvokas keino, ja vastaavia tutkimuksia on tehtävä kaikissa maissa ja useilla elämänaloilla koulutuksen, asumisen, työmarkkinoiden, terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen, vain muutamia mainitaksemme. Ne voivat olla hyödyksi tuomioistuimessa osoitettaessa syrjinnän tapahtuneen, vaadittaessa parempaa hallituspolitiikkaa ja lisää rahaa romanien hyväksi sekä tuotaessa esiin romaniasioita vaikutusvaltaisissa kansainvälissä komiteoissa, mm.yk:n ja Euroopan neuvoston elimissä. Paikallisilla organisaatioilla lienee parhaat edellytykset tehdä näitä tutkimuksia. Jos sinua kiinnostaa näiden asioiden tutkiminen, kannattaa ottaa huomioon seuraavaa: Toisin kuin monet aktivistit väittävät, ei ole totta, että jokainen tuntee ongelman, on vain ryhdyttävä tekoihin. Useimmissa maissa ei ole saatavana kunnollisia tilastotietoja romaneille tärkeistä asioista, mm. seuraavista (vain muutamia esimerkkejä): kehitysvammaisten koulua tai muuten huonotasoisia kouluja käyvien romanilasten % -osuus asumiskelpoisiksi rekisteröimättömissä, vailla riittävää infrastruktuuria olevissa asunnoissa asuvien romanien (ja ei-romanien) % -osuus vuosittain asunnoistaan häädettävien romanien (ja ei-romanien) määrä vuosittain kodeistaan laitoksiin siirrettävien romanilasten (ja ei-romanilasten) määrä Joissakin maissa valtion viranomaiset estävät yritykset hankkia v tällaisia tietoja. Esimerkiksi tehdessään tutkimustaan Tsekin tasavallassa ERRC sai kuulla useilta kouluvirkamiehiltä, että 8

9 etnistä alkuperää ei kirjata, tai jopa että se olisi laitonta. Ne jotka sanovat, etteivät voi antaa tietoja romanien lukumääristä, yrittävät mahdollisesti vain estää sinua saamasta selville kärsivätkö romanit systemaattista syrjintää. Sellaisissakaan maissa, joissa tiedot yksilöiden etnisestä alkuperästä luokitellaan arkaluontoiseksi ja niiden käyttöä rajoitetaan, erilaisia ryhmiä koskevan tiedon saaminen ei yleisesti ole kielletty. Joissakin maissa voi todellakin olla laitonta kerätä ja julkaista rotutilastoja. Paikallinen lakimies voi kertoa onko sinun maassasi tällaisia lain määräämiä rajoitteita. Jotta tiedosta olisi hyötyä, tutkimus on toteutettava hyvin. Ennen kuin siihen ryhtyy, kannattaa käydä kirjastossa monta kertaa, kysyä neuvoa tällaisia tutkimuksia tehneiltä asiantuntijoilta. En vieläkään ole varma onko se syrjintää... Syrjinnän alalla tuntuu olevan paljon asiantuntijoilta. Monet sanovat, että jos tuntee joutuneensa syrjinnän kohteeksi, se ei välttämättä todista, että niin on tapahtunut. Tämä onkin epäilemättä totta kaikki loukkaukset eivät ole syrjintää. On kuitenkin tärkeä muistaa muutamia seikkoja. Ensinnäkin harvat ei-asiantuntijat todella ovat tietoisia siitä mikä lain mukaan on rotusyrjintää ja mikä ei. Jos uskot joutuneesi syrjinnän kohteeksi, kannattaa tarkistaa asia yllä olevien suoran ja epäsuoran syrjinnän määritelmien perusteella. Tuntuuko tapahtuma kuuluvan jompaankumpaan ryhmään? Silloin se saattaa olla syrjintää. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä ERRC:hen tai paikalliseen järjestöön, joka on erikoistunut syrjinnän vastaiseen työhön ja katsoa voiko toimenpiteisiin ryhtyä. Kansainvälinen laki syrjinnän torjumiseksi on itse asiassa varsin 9

10 vahva. Sen mukaan useimmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että rotusyrjinnän kiellolla on tavanomaisen kansainvälisen lain voima toisin sanoen rotusyrjintä on kielletty kaikkialla, vaikka sinun maasi ei olisikaan sitä laissaan kieltänyt eikä ratifioinut ICERD-sopimusta. Rotusyrjinnän alalla vaistosi ovat hyvä opas jos tunnet kärsineesi syrjintää, on hyvin mahdollista, että niin on tapahtunut. Miten voin taistella rotusyrjintää vastaan? Rotusyrjinnän uhrien auttamiseksi on kehitetty useita keinoja. Niitä ovat mm. Oman maan syrjinnän kieltävät lait Muu oman maan lainsäädäntö, joka ei suoranaisesti liity syrjintään, mutta jota voidaan soveltaa luovasti syrjintätapauksissa; mm. vahingonkorvausoikeus Kansainväliset lait, mm. International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination (ICERD), erityisesti artikla 14, jonka mukaan rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (Committee on the Elimination of Racial Discrimination) voi käsitellä yksittäisten henkilöiden ja ryhmien yhteydenottoja, jotka koskevat sopimuksen rikkomista Euroopan ihmisoikeussopimus (ECHR). Sen artikla 14 kieltää syrjinnän sopimuksen takaamia oikeuksia koskevissa tapauksissa. Sen 12. pöytäkirja joka avattiin allekirjoitettavaksi vuonna 2000, kieltää laajasti syrjinnän kaikkia lain turvaamia oikeuksia sovellettaessa, kun kymmenen Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on ratifioinut 10

11 sen. Aktivisteilla on tärkeä tehtävä painostaa hallituksia ratifioimaan 12. pöytäkirja viipymättä. EU:n direktiivi rotujen yhdenvertaisuudesta: Direktiivi edellyttää, että valtiot ottavat käyttöön laajat syrjimättömyyslait ja perustavat tehokkaat toimielimet niiden valvomiseksi. Se on osa EU:n lainsäädäntöä, jota jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden on noudatettava. Aktivisteilla on tärkeä tehtävä varmistaa, että valtiot korjaavat lainsäädäntönsä vastaamaan tämän tärkeän apuvälineen vaatimuksia. ERRC pyrkii torjumaan romanien syrjintää moninaisin toimenpitein, mm. julkaisemalla tietoa romanien ihmisoikeustilanteesta ajamalla romanien oikeuksia kansainvälisellä tasolla edistämällä romanien mahdollisuuksia toimia omaksi hyväkseen ihmisoikeuskoulutusohjelmien avulla nostamalla oikeusjuttuja kansallisissa ja kansainvälisissä tuomioistuimissa syrjinnän ja muunlaisten ihmisoikeusrikkomusten uhreiksi joutuneiden romanien puolesta Jos uskot kärsineesi tai paraikaa kärsiväsi syrjinnästä, voit harkita yhteydenottoa paikalliseen lakimieheen ja yhdessä hänen kanssaan anoa ERRC:lta lainopillisen edustajan avustusta (Legal Representation Grant). Anomusehdot ovat saatavissa ERRC:n verkkosivuilta englannin kielellä ja romanikielellä: grants/repres.shtml tai ottamalla yhteyttä ERRC:n toimipisteeseen. Oikeudenkäynnit ovat ratkaisevia taisteltaessa syrjintää vastaan. Todennäköisesti niillä ei kuitenkaan yksin ole vaikutusta 11

12 nimenomaista tapausta laajemmin. Ihmisoikeustoiminta syrjinnän torjumiseksi on tehokkainta hyvin suunniteltuna ja koordinoituna. Kannattaakin miettiä strategiat, joilla vaikutusvaltaisia ystäviä tiedotusvälineitä, kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä, hallitustenvälisiä toimielimiä jne. voi käyttää liittolaisina. Esimerkiksi yllä kuvatussa Ostravan tapauksessa, kun ERRC oli huolella dokumentoinut kaupungin koululaitoksen noudattaman groteskin rotuerottelun ja nostanut oikeusjutut kansallisessa ja kansainvälisessä tuomioistuimessa 15 romanilapsen vanhempien puolesta, se myös: v piti tsekkiläisille ja kansainvälisille tiedotusvälineille tiedotustilaisuuden, jossa ilmoitti oikeusjutun nostamisesta v julkaisi tsekin ja englannin kielellä laajan raportin romanilasten v erottelusta Tsekin koululaitoksessa teki yhteistyötä paikallisten ryhmien kanssa sekä ennen oikeusjutun nostamista että sen jälkeen lisätäkseen tietoa tällaisen toiminnan mahdollisuuksista v toimitti materiaalia Tsekin koululaitoksen rotuerottelusta kansainvälisille toimielimille, kuten YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevälle komitealle ja Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden poistamista käsittelevälle komissiolle jatkoi yhteistyötä toimittajien kanssa oikeusjutun nostamisen jälkeen pitääkseen asian julkisuudessa ERRC käy mielihyvin keskustelua aktivistien ja yhteistyöjärjestöjen kanssa siitä miten ihmisoikeustietoa voi parhaiten hyödyntää ja tehostaa ihmisoikeustoimintaa. Lisätietoa ERRC:n toiminnasta järjestön verkkosivuilla: Lähempää tietoa yllä olevista asioista antaa: 12

13 European Roma Rights Center PO Box 906/93 H-1386 Budapest 62 Hungary Puh. (+361) Fax: (+361) s-posti: Lisäksi ERRC:llä on käynnissä projekti kahden yhteistyökumppanin kanssa - Interights Lontoossa ja Migration Policy Group Brysselissä. Tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti EU:n rotujen yhdenvertaisuusdirektiivin ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 12. pöytäkirjan luomia entistä parempia mahdollisuuksia käydä oikeutta ja puolustautua syrjintää vastaan. Jos haluat osallistua jatkuviin pyrkimyksiimme syrjinnänvastaisen lainsäädännön edistämiseksi Euroopassa tai jos vain haluat lisää tietoa toiminnastamme tällä alalla, ota yhteyttä ERRC:n yllä olevaan osoitteeseen. 13

14 IHMISOIKEUDET Janette Grönfors Opetushallitus

15 IHMISOIKEUKSIEN PÄÄPERIAATTEET Yhdenvertaisuus Yleisyys Luovuttamattomuus Perustavanlaatuisuus Historialliselta taustaltaan ihmisoikeudet ovat enemmän moraalin tai filosofian kuin oikeustieteen käsite. Nykyisen ihmisoikeusajattelun juuret ovat 1600-luvun liberalismissa. Muun muassa englantilainen filosofi John Locke ( ) kehitti ajatusta sellaisista yksilön oikeuksista, jotka edeltävät valtiota ja joiden turvaamiseen valtion oikeutus perustuu. Myös varhaisempi ihmiskunnan aatehistoria sisältää perustavanlaatuisiin oikeuksiin liittyviä oppeja ja teorioita. Kaikkien maailmanuskontojen opeista on löydettävissä ihmisoikeusajattelun aineksia. Vasta varsin myöhään ryhdyttiin puhumaan siinä mielessä ihmisoikeuksista, että oikeuksien haltijoiksi tunnustettiin kaikki ihmiset. Aiemmin yksilön oikeudet määräytyivät hänen syntyperänsä tai yhteiskunnallisen asemansa mukaan kuten säätyjakoisessa yhteiskunnassa. Mitään jyrkkää katkosta oikeuksien haltijoiden suhteen ei kuitenkaan ole osoitettavissa, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen itsenäistyessä oikeuksien yhtäläisyys ulotettiin vain vapaisiin miehiin orjat ja naiset jätettiin yhä ulkopuolelle. Itse ihmisoikeuksien käsitekin vakiintui aluksi muodossa miehen oikeudet (rights of man, droits de l homme). Vaikka Ranskan vallankumous perustui tasavaltalaisiin ihanteisiin ja hävitti yhteiskunnan säätyjaon, myös vuoden 1789 ihmisoikeuksien julistuksena tunnettu asiakirja käytti ilmaisua miehen ja kansalaisen oikeudet. 15

16 Sukupuolineutraali englanninkielinen ilmaisu human rights vakiintui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ihmisoikeuksien kansainvälisen suojelun käännekohtana voidaan pitää Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa hyväksyttyä ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta. Jo aiemmin eräitä nykyisin ihmisoikeuksina pidettyjä oikeuksia oli suojeltu kansainvälisin sopimuksin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) piirissä sekä ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehtyyn Versaillesin rauhansopimukseen perustuvissa vähemmistösuojajärjestelyissä. Ihmisoikeuksien julistus oli kuitenkin aidosti yleismaailmallinen asiakirja, joka pyrki kattamaan ihmisoikeuksien koko kentän. Siten se tuli myös muodostamaan eräänlaisen määritelmän siitä, mitä ihmisoikeuksilla tarkoitetaan. hmisoikeuksien julistuksen laadinnan taustalla oli natsismin ja toisen maailmansodan kokemus. Ihmiskunta oli käynyt läpi historiansa tuhoisimman sodan, jossa oli menetetty kymmeniä miljoonia ihmishenkiä. Natsi-Saksan hallinto oli osoittanut, että tarvittiin kansainvälisiä takeita sitä vastaan, ettei jokin valtio julista sisäistä sotaa jotakin etnistä, kansallista tai uskonnollista kansanryhmää vastaan ja omien lakiensa mukaan täysin laillisesti ja järjestelmällisesti ryhdy tuhoamaan ryhmän jäseniä. Ei koskaan enää oli kantavana ajatuksena uuden maailmanjärjestön, Yhdistyneiden kansakuntien perustamisessa vuonna Ihmisoikeuksien kunnioittaminen mainitaan eräänä järjestön päämääränä heti YK:n peruskirjan 1. artiklassa. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus laadittiin vuosina YK:n talous- ja sosiaalineuvoston asettamassa ihmisoikeuksien toimikunnassa ja sittemmin YK:n yleiskokouksessa. 16

17 Ihmisoikeuksien toimikuntaa johti Yhdysvaltain presidentin puoliso Eleanor Roosevelt ( ). Vaikka länsimaiden panos oli muutoinkin varsin vahva, olisi väärin sanoa että ihmisoikeuksien julistus edustaa vain länsimaista ihmisoikeuskäsitystä. Muun muassa eräät Latinalaisen Amerikan maat osallistuivat aktiivisesti julistuksen muotoiluun ja olivat jo YK:ta perustettaessa esittäneet oman luonnoksensa julistuksen tekstiksi. (Lähde: Martin Schein. Yhteiset ihmisoikeutemme Suomen YK-liitto) 17

18 IHMISOIKEUKSIEN SISÄLTÖ Mitä ihmisoikeuksiin kuuluu? I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV Oikeus elämään Kidutuksen kielto Oikeus turvapaikkaan Henkilökohtainen vapaus Syrjinnän kielto Vähemmistöt alkuperäiskansat Naisten oikeudet Sosiaaliset oikeudet Oikeus opetukseen Lapsen oikeudet Uskonnon- ja omantunnonvapaus Oikeus demokratiaan Oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan Omaisuuden suoja Oikeus oikeudenkäyntiin 18

19 Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948) 1. artikla Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. 2. artikla Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen. 3. artikla Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. 4. artikla Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä. 5. artikla Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti. 6. artikla Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä. 19

20 7. artikla Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan. 8. artikla Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia. 9. artikla Ketään ei saa mielivaltaisesta pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon. 10. artikla Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä. 11. artikla (1) Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet. (2) Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia niiden tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä. 20

21 12. artikla Älköön mielivaltaisesta puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan. 13. artikla (1) Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.(2) Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa. 14. artikla (1) Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. (2) Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä. 15. artikla (1) Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. (2) Keltään ei saa mielivaltaisesta riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen. 16. artikla (1) Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen. (2) Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. (3) Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. 21

22 17. artikla (1) Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. (2) Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan. 18. artikla Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omatunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja. 19. artikla Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta. 20. artikla (1) Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. (2) Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen. 21. artikla (1) Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. (2) Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. (3) Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava. 22

23 22. artikla Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. 23. artikla (1) Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoinen sekä suojaan työttömyyttä vastaan. (2) Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. (3) Jokaisella työtä tekevänä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. (4) Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi. 24. artikla Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin. 25. artikla (1) Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun 23

24 hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. (2) Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa. 26. artikla (1) Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan. (2) Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. (3) Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu. 27. artikla (1) Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. (2) Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. 28. artikla Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja 24

25 kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. 29. artikla (1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. (2) Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. (3) Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita. 30. artikla Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia (Lähde: Suomen YK-liitto) 25

26 Aikamme tärkeimmässä ihmisoikeusasiakirjassa, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, ihmisoikeuksien tärkein periaate on yhdenvertaisuus: Yleisyys tarkoittaa sitä, että ihmisoikeudet koskettavat jokaista riippumatta hänen ihonväristään, sukupuolestaan tai muista piirteistä. Luovuttamattomuus taas käsittää ihmisoikeudet synnynnäisinä, jokaiselle ihmiselle luontaisesti kuuluvina. Ihmiseltä ei voida ottaa pois hänen ihmisoikeuksiaan. Perustavanlaatuisia nämä ihmisoikeudet ovat siksi, että juuri ne on nähty tärkeimpinä ihmiselle kuuluvina oikeuksina. (Lähde: Ihmisoikeusliitto ry. Sinun oikeutesi koulutuskansio 2002) 26

27 NAISTEN JA LASTEN IHMISOIKEUDET Ihmisoikeuksien historia on ollut oikeuksien haltijoiksi tunnustettujen piirin laajenemisen historiaa. Nykyisin kaikki ihmisyksilöt tiedostetaan ihmisoikeuksien haltijoiksi. Alkuperäinen ja 1700-luvun liberalismi keskittyi miesten oikeuksiin (rights of man), millä toisinaan tarkoitettiin vain vapaita ja maata omistavia miehiä. Viimeistään vuoden 1948 yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen myötä ihmisoikeudet on mielletty kaikkien ihmisten oikeuksiksi, muun muassa sukupuoleen, ikään, yhteiskunnalliseen asemaan, ihonväriin ja terveydentilaan katsomatta. Silti ihmisoikeuksien sisällön tulkinnassa on edelleen eroja. Perinteinen tarkastelutapa, joka painottaa yksilön julkiselta vallalta suojattua vapauspiiriä, saattaa olla sokea monille ihmisoikeuksien ulottuvuuksille. Ihmisoikeudet kuuluvat myös naisille. Vaikka kyse on kaikille ihmisille sukupuoleen katsomatta kuuluvista oikeuksista, niiden tarkastelu naisten näkökulmasta saattaa avata uusia ulottuvuuksia perinteisiinkin ihmisoikeuksiin. Vuonna 1979 YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta. Suomi liittyi vuonna 1986 tähän sopimukseen, josta yleensä käytetään nimeä naisten oikeuksien sopimus. Sopimus sisältää rinnakkain vapausoikeuksia ja TSS-oikeuksia (tasa-arvoa koskevia sopimuksia) ja se avaa selvän naisnäkökulman moniin ennestään kansainvälisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin. Erityinen huomio kohdistetaan muun muassa naisten osuuteen valtiollisessa päätöksenteossa, naisen oikeuteen säilyttää kansalaisuutensa avioliittoon mennessä, naisten ja miesten tasa-arvoon koulutuksessa ja 27

28 työelämässä sekä perhesuhteisiin liittyvissä asioissa. Naisten oikeuksien yleissopimukseen sisältyy nimenomainen määräys 4. artiklan 1. kappale jossa pyritään määrittelemään sellainen positiivinen erityiskohtelu, joka tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi merkitsee tietynasteista heikommassa asemassa olevan ryhmän suosintaa: Sopimusvaltioiden hyväksymiä väliaikaisia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi ei katsota syrjinnäksi tämän yleissopimuksen tarkoittamassa mielessä, mutta ne eivät missään tapauksessa saa johtaa eriarvoisten tai erillisten normien ylläpitämiseen; näistä toimenpiteistä tulee luopua, kun yhtäläisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun päämäärät on saavutettu. Suomen tasa-arvolaki (1985) perustuu osittain naisten oikeuksien yleissopimukseen, osittain pohjoismaiseen lainvalmisteluyhteistyöhön. Naisten oikeuksien yleissopimuksen heikkona kohtana voidaan pitää sen valvontajärjestelmää. Muiden YK:n ihmisoikeussopimusten tapaan sopimus sisältää määräyksen valtioiden määräajoin tapahtuvasta raportoinnista, mutta sopimukseen ei sisälly yksilövalitusmekanismia. Siten naisiin kohdistuvia ja ihmisoikeuksien naisnäkökulman esiin nostavia ihmisoikeusloukkauksia ei ole mahdollista saada naisten oikeuksiin erikoistuneen asiantuntijaelimen tutkittaviksi. Valitukset on tehtävä esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustoimikunnalle tai YK:n ihmisoikeuskomitealle. Kansainvälisellä tasolla keskustellaan parhaillaan myös naisten oikeuksien yleissopimuksen täydentämisestä yksilövalitusoikeudella. 28

29 Vaikka naisten oikeuksien sopimuksen täydentäminen yksilövalitusoikeudella saattaisi johtaa uuden ja kansallisia tuomioistuimia tärkeällä tavalla ohjaavan oikeuskäytännön syntyyn, on syytä korostaa että myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja YK:n ihmisoikeuskomitea ovat antaneet useita ratkaisuja, joilla on vastaava merkitys. On huomionarvoista, että juuri naisten tekemien valitusten kautta yleisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimet ovat usein tehneet ratkaisuja, joissa on korostettu valtioiden positiivisia toimintavelvoitteita sekä vapausoikeuksien ja TSS-oikeuksien välisiä yhteyksiä. (Lähde: Martin Schein. Yhteiset Ihmisoikeutemme. Suomen YK-liitto) 29

30 NAISTEN OIKEUDET Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, artikla Tässä sopimuksessa naisten syrjintä tarkoittaa kaikkea sellaista sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää, poissulkemista tai rajoittamista, jonka vaikutus tai tarkoitus on heikentää naisille miesten ja naisten tasa-arvon pohjalta ja siviilisäädystä riippumatta kuuluvien yhtäläisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamista, nauttimista tai toteuttamista poliittisella, taloudellisella, yhteiskunnallisella, sivistyksellisellä, kansalaisoikeuksiin liittyvällä tai muilla aloilla, tai mitätöidä nämä oikeudet. Naisten oikeuksien sopimuksia (YK) 1952 Naisten poliittisten oikeuksien yleissopimus 1957 Naimisissa olevien naisten kansalaisuussopimus 1962 Yleissopimus avioliittoon suostumisesta, avioliittoon vaadittavasta vähimmäisiästä ja avioliittojen rekisteröinnistä 1967 Julistus naisten syrjinnän poistamisesta 1979 Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus 30

31 Ongelmia naisten oikeuksien toteutumisessa maailmalla Perheväkivalta Taloudellinen turvattomuus Puutteelliset tai kokonaan puuttuvat yhteiskunnalliset osallistumisoikeudet Pakkoavioliitot Ei mahdollisuutta perhekoon suunnitteluun Ei mahdollisuutta koulutukseen Prostituutio (Lähde: Ihmisoikeusliitto ry. Sinun oikeutesi koulutuskansio 2002) 31

32 LASTEN OIKEUDET Vuoden 1989 lapsen oikeuksien yleissopimus on muissakin asioissa kuin kysymyksessä opetuksen uskonnollisesta tai maailmankatsomuksellisesta sisällöstä siirtänyt painopistettä vanhempien oikeuksista lapsen omiin ihmisoikeuksiin. Periaatteessa on selvää, että lapsella ihmisyksilönä on samat ihmisoikeudet kuin täysi-ikäisillä henkilöillä. Käytännössä asiaa mutkistaa vanhempien asema lapsen holhoojina tai huoltajina, sillä tämä merkitsee että vanhemmat voivat pätevästi päättää lapsen ihmisoikeuksien käyttämisestä. Ihmisoikeudet siis kuuluvat lapselle, mutta niiden käytöstä päättävät hänen vanhempansa. Lapsen oikeuksien henkilökohtaista luonnetta korostaa kuitenkin muun muassa Suomen lainsäädäntöön sisältyvä periaate, jonka mukaan huoltaja ei voi edustaa lasta asiassa, jossa vallitsee etujen ristiriita lapsen ja huoltajan välillä. Ristiriidan ratkaisemiseksi on haettava tuomioistuimessa lasta edustavan ulkopuolisen, uskotun miehen määräämistä. Jos lapsi esimerkiksi on perinyt maatilan, hänen isällään ei ole oikeutta myydä tilaa ja sijoittaa rahoja uhkapeliin. Vastaava merkitys on myös lapsen edun käsitteellä ja vaatimuksella lapsen henkilökohtaisesta kuulemisesta hänen asioistaan päätettäessä. Esimerkiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta avioeron yhteydessä ratkaistaessa on lasta kuultava tämän iän ja kehitystason sen salliessa sekä ratkaisu perustettava ensi sijassa lapsen etuun. Myös lapsen oikeuksien yleissopimus rakentuu pitkälti lapsen edun käsitteelle. Tuomioistuimilla ja muilla viranomaisilla on siten velvollisuus kuulla lasta ja hakea lapsen etua vastaavia ratkaisuja silloinkin kun lapsen huoltajat ovat keskenään yhtä mieltä heille sopivasta ratkaisusta. Lapsen edun käsite antaa 32

33 tuomioistuimelle tai viranomaiselle mahdollisuuden irtautua vanhempien huoltajina edustamasta kannasta, varsinkin milloin lapsella itsellään on asiassa selvä mielipide. Lasten ihmisoikeuksien toteutuminen tulisi olla erityisen suojelun kohteena. Lapset ovat ihmisoikeusrikkomusten edessä kaikkein puolustuskyvyttömimpiä. Maailman mitassa lapsen ihmisoikeuksia rikotaan silti paljon räikeämmin. Lapsikuolleisuus on suuressa osassa maapalloa edelleen korkea, vaikka rokotus- ja ravitsemusohjelmat edellyttäisivät vain kohtuullisia taloudellisia voimavaroja. Lapsen oikeus elämään saattaa olla uhattuna myös tämän sukupuolen perusteella: esimerkiksi Intiassa tyttölapset joutuvat usein surmatuiksi joko synnytyksen jälkeen tai jo ennen synnytystä tehdyn sukupuolenmäärityksen perusteella. Muun muassa Latinalaisen Amerikan monissa suurkaupungeissa kotoaan lähteneet ns. katulapset ovat käytännössä lainsuojattomia. Lapsia saatetaan myös pakottaa orjuuteen rinnastettavaan pakkotyöhön vanhempiensa ottaman velan maksamiseksi tai myydä eniten tarjoavalle joko pakkotyöhön tai sukupuolisen hyväksikäytön kohteeksi. (Lähde: Martin Schein. Yhteiset Ihmisoikeutemme. Suomen YK-liitto) Lasten aseman parantamiseksi perustettiin YK:n kansainvälinen lasten hätäapujärjestö (United Nations International Children s Emergency Fund), Unicef nimi muuttui YK:n lastenjärjestöksi Lasten oikeuksien julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1989 Lasten oikeuksien sopimus (LOS) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 33

34 LAPSEN OIKEUDET (Lasten oikeuksien julistus 1959) 1. Artikla: Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. 2. Artikla: Lapsen hyvinvointi ei saa riippua siitä, mistä päin maailmaa hän on kotoisin tai miltä hän näyttää 3. Artikla: Aikuisten, esimerkiksi valtion, on tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka suojelevat lasta. 4. Artikla: Valtioiden pitää toteuttaa nämä artiklat. 5. Artikla: Valtioiden pitää auttaa vanhempia ja muita lapselle tärkeitä aikuisia niin, että nämä voivat tukea lapsen kehitystä. 6. Artikla: Kaikilla lapsilla on oikeus elämään, ja valtion pitää auttaa lapsia saamaan mahdollisimman hyvä elämä. 7. Artikla: Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. 8. Artikla: Valtiot varmistavat jokaisen lapsen oikeuden henkilöllisyyteen, kansalaisuuteen ja nimeen. 9. Artikla: Jokaisen lapsen pitää saada elää yhdessä vanhempiensa ja perheensä kanssa, jos hänellä on hyvä olla heidän kanssaan. 10. Artikla: Jos lapsi on joutunut lähtemään kotimaastaan, hänen pitää voida palata sinne ja päästä yhteyteen oman perheensä kanssa. 34

35 11. Artikla: Valtioiden pitää estää lapsen sieppaaminen. 12. Artikla: Lapsilla on oikeus omiin mielipiteisiin. 13. Artikla: Jokaisella lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan se ei loukkaa muita. 14. Artikla: Lapsen pitää itse voida päättää, millaista uskontoa he haluavat seurata. 15. Artikla: Lapset saavat perustaa järjestöjä ja toimia niissä. 16. Artikla: Lapsilla on oikeus yksityisyyteen. 17. Artikla: Lapsilla on oikeus tietää esim. television, radion ja lehtien välityksellä, mitä maailmassa tapahtuu. 18. Artikla: Valtion täytyy tukea vanhempia lapsien kasvattamisessa. 19. Artikla: Lapsia pitää suojella väkivallalta ja hyväksikäytöltä. 20. Artikla: Valtion pitää auttaa perheettömiä lapsia. 21. Artikla: Lapsia voidaan adoptoida, mutta vain jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto. 22. Artikla: pakolaislapsista pitää huolehtia. 23. Artikla: Vammaisten lasten pitää saada parasta mahdollista apua. 24. Lapsilla on oikeus elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 35

36 25. Artikla: Laitoksissa hoitoa saavilla lapsilla on oltava hyvät oltavat. 26. Artikla: Lapsilla on oikeus nauttia sosiaaliturvasta. 27. Artikla: Lapsilla on oikeus kunnolliseen elintasoon. 28. Artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. 29. Artikla: Opetuksen pitää kehittää lasten taitoja ja suvaitsevuutta. 30. Artikla: Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvilla lapsilla on oikeus noudattaa oman ryhmänsä elämäntapaa ja puhua sen kieltä. 31. Artikla: Lapsella on mahdollisuus leikkiin ja vapaa-ajan nauttimiseen. 32. Artikla: Lapsilla ei saa teettää liian raskasta eikä pitkäaikaista työtä. 33. Artikla: Lapsia pitää suojella huumeilta ja laittomalta huumekaupalta. 34. Artikla: Lapsia pitää suojella seksuaaliselta hyväksikäytöltä. 35. Artikla: Valtioiden pitää estää lapsilla käytävä kauppa. 36. Artikla: Lapsia pitää suojella kaikelta hyväksikäytöltä. 37. Artikla: Lapsia ei saa kiduttaa eikä rangaista julmasti. Jos lapsi joutuu vankilaan, häntä pitää kohdella inhimillisesti ja hänen ikänsä pitää huomioida. 36

37 38. Artikla: Alle 15-vuotiaiden lasten ei pidä osallistua sodankäyntiin. 39. Artikla: Väärinkäytösten uhriksi joutuneita lapsia pitää auttaa. 40. Artikla: Lakia rikkoneita lapsia pitää suojella ja heidän oikeuksiaan pitää kunnioittaa. 41. Artikla: Jos valtioilla itsellään on parempia lakeja kuin tässä sopimuksessa luetellut, on niitä noudatettava. 42. Artikla: Valtioiden pitää huolehtia, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet. 43. Artikla: Tätä sopimusta valvoo kansainvälinen ryhmä Artikla: Valtiot raportoivat säännöllisesti miten sopimusta noudatetaan Artikla: Nämä artiklat ovat päätöksiä sopimuksen voimassaolosta. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus J.P.Grant, Unicefin entinen pääsihteeri (Lähde: Ihmisoikeusliitto ry. Sinun oikeutesi koulutuskansio 2002) 37

38 RASISMI Ihmisoikeuksien kunnioittaminen lähtee yksilöstä. Meidän tulee huomioida ympärillä olevat ihmiset kaikki samanarvoisina. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen artiklassa 2 todetaan: Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustavaa erotusta. Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudessa minkä tahansa rajoituksen alainen. Suomessa on perinteisesti ollut hyvin vähän eri kulttuuri- ja etnisen taustan omaavia ihmisiä. Kansamme on muodostunut suurimmaksi osaksi suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista suomalaisista. Suomessa on kaksi perinteistä etnistä ryhmää, saamelaiset ja romanit. (Suomessa on romaneja noin Lisäksi n Suomen romania asuu Ruotsissa. Erilaisten etnisten ja kulttuuristen taustojen omaavien ihmisten määrä on kasvanut maassamme. Se on uudella tavalla laittanut suomalaisten suvaitsevaisuuden testiin. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on kasvanut kymmenessä vuodessa, vuonna 1990 oli ulkomaalaisia n ja vuonna 2001 heitä oli Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on silti noin 2 prosenttia. Suurin osa Suomeen asettuneista ulkomaalaisista on entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita. 38

39 Rasismista voidaan erottaa kolme eri ulottuvuutta: Rasismi ideologia toimintatapa olosuhde Rasismi ideologina jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa perustuu olettamukseen, että ihmiset voidaan jakaa rotuihin, joilla on periytyviä sosiaalisia ja biologisia ominaisuuksia. Toinen osa perustuu rodullisten ominaisuuksien arvottamiseen eli niiden laittamiseen hierarkiajärjestykseen. Rasismi toimintana on tietoista toimintaa, jonka päämääränä on henkilön tai ihmisryhmän ihmisoikeuksien kieltäminen todellisten tai kuviteltujen etnisten tai rodullisten ominaisuuksien vuoksi. Rasismi olosuhteena tarkoitetaan käytäntöjä, toimintoja ja yhteiskunnallisia rakenteita, jotka luovat epätasa-arvoisuutta tai ovat muuten tuottamassa ja ylläpitämässä rasistisia mielikuvia. Rasismi = eri ryhmittymien välinen vääristynyt suhde Rasismi voi ilmentyä monenlaisena toimintana Voidaan puhua perinteisestä rasismista ja uusrasismista Perinteinen rasismi on alistamista Uusrasismi on poissulkemista Rasismi perustuu kuvitelmaan paremmuudesta, joka antaa oikeutuksen toisen ihmisryhmän negatiiviseen kohteluun (Lähde: Ihmisoikeusliitto ry. Sinun oikeutesi koulutuskansio 2002) 39

40 ROMANIT LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Suomen lainsäädäntö 1970 Ensimmäinen syrjinnän kieltävä laki voimaan Uusi perustuslaki vahvistettiin, siinä kiellettiin mm. syrjintä syntyperän perusteella (hallitusmuoto 5.2 ) Romaniväestön oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin turvattiin ( 14.3) Päivähoitoasetuksen (239/73) 1 a kasvatustavoitteisiin lisättiin romanien oman kielen ja kulttuurin tukeminen Peruskoulu-, lukio- ja aikuislukiolakia koskevaa lakia ja asetusta muutettiin (HE 186/94 N:o 1448, 1449, 1450) siten, että 27 toteaa: saamenkielisille, romanikielisille ja vieraskielisille lapsille voidaan opettaa oppilaan omaa äidinkieltä 1997 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annettua lakia (758/ 1996) muutettiin Muutos tuli voimaan vuonna 1997, laitoksen tehtäviin kuului myös romanikielen tutkimus ja huolto, samana vuonna asetettiin myös romanikielen lautakunta 40

41 1999 Muutos lakiin Yleisradio Oy:stä (746/1998), joka säätelee julkista radiotoimintaa. Julkisten palvelujen tehtävänä on kohdella ohjelmatoiminnassa suomen- ja ruotsinkielisiä katselijoita ja kuuntelijoita tasapuolisesti sekä antaa palveluja saamen -, romani ja viittomakielellä sekä asianmukaisessa suhteessa maan muille kieliryhmille Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä vahvistettiin vuonna 1995 tehty vähemmistökielten kuten romaninkielen opettamista koskeneet lisäykset peruskoulun, lukion, aikuislukion ja ammatillisten oppilaitosten osalta: Oppilailla on oikeus saada oman äidinkielen opetusta 2 tuntia viikossa, jos opetusryhmässä on vähintään neljä lasta. Opetuskieli 10: Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saamen -, romani - tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Edellä mainituilla vähemmistökielillä on mahdollista saada kokonaisopetus mahdollisuuksien mukaan Uudistettu perustuslainsäädäntö astui voimaan 1. Yhdenvertaisuus 6 2. Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin 17.3 Suomen syrjinnän vastustamista koskevassa lainsäädännössä on maininnat; rotuerottelun kiellosta, syrjintäkielto yksityisessä elinkeinotoiminnassa ja ammatinharjoittamisessa, työelämässä, kiihottaminen kansanryhmää vastaan. 41

42 2000 Päivähoidosta aiemmin vuonna 1995 annettua asetusta (1336/ 95) muutettiin, siten, että lakiin (36/1973) 1 a :n esiopetusta koskevaan lain kasvatustavoitteisiin lisättiin suomen ja ruotsin lisäksi saamelaisten, romanien ja muiden kieliryhmien oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa Kansainväliset sopimukset 1992 Euroopan neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva peruskirja. Suomi nimeää tässä peruskirjassa romanikielen perinteiseksi ei alueelliseksi vähemmistökieleksi Suomi allekirjoitti kaksi merkittävää Euroopan neuvoston vähemmistöjen oikeuksia turvaavaa sopimusta Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus. Suomi nimesi romaniväestön yhdeksi perinteiseksi vähemmistöksi 1998 Suomen vuonna 1992 allekirjoittamat kaksi Euroopan neuvoston vähemmistöjen oikeuksia turvaavaa sopimusta tulivat voimaan Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki (säädöskokoelma n:o 11/1998); asetu voimaansaattamisesta (säädöskokoelma n:o 12/1998): Perusteluosa: Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän 42

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 10.12.1948 (käännös päivitetty 19.9.2011) JOHDANTO Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa

Lisätiedot

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS JOHDANTO

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS JOHDANTO Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päi-vänä 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

OIKEUKSIEN YLEISMAAIL- yleismaailmallinen MALLINEN

OIKEUKSIEN YLEISMAAIL- yleismaailmallinen MALLINEN IHMIS- Ihmisoikeuksien OIKEUKSIEN YLEISMAAIL- yleismaailmallinen MALLINEN JULISTUS julistus Julkaisija: SUOMEN YK-LIITTO TÖÖLÖNTORINKATU 2B, 4. KRS 00260 HELSINKI www.ykliitto.fi Johdanto ja historia:

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun

YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun Johdanto YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päivänä vuonna 1948. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen 17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6)

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) 2 (6) HYY YHTYMÄN GLOBAL COMPACTIN PERIAATTEIDEN NOUDATTAMISESTA HYY Yhtymä on hyväksytty YK:n Global Compact

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32) Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet KP- ja TSSsopimuksen sisältämät ehdottomat oikeudet 1 Core Human Rights in the Two Covenants Yhdistyneet kansakunnat Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) Syyskuu 2013 Epävirallinen suomenkielinen käännös

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET KOTONA

LAPSEN OIKEUDET KOTONA LAPSEN OIKEUDET KOTONA Kannusta minut vahvaksi! hanke suunnittelija Johanna Matikka johanna.matikka@ensijaturvakotienliitto.fi Vanhemmat alkavat moittia lapsia, kun niistä on tullut yhtä viisaita kuin

Lisätiedot

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014 Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta Inka Hetemäki 20.11.2014 Tästä tänään Lapsista ja epätasa-arvosta Mikä ajaa liikkeelle Jokunen sana ihmisoikeuksista Useampi sana

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kysymyksiä ja Vastauksia

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kysymyksiä ja Vastauksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Kysymyksiä ja Vastauksia Kysymyksiä ja Vastauksia Mikä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin? Tuomioistuimen sihteeristö on valmistellut nämä kysymykset ja vastaukset. Tämä

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille 1. Hyvä hallinto Kuvaus: Sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä johdetaan läpinäkyvästi, tehokkaasti ja johdonmukaisesti, ja niitä arvioidaan yrityksen menestyksen

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI - Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjintä ja yhdenvertaisuus käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet Syrjinnän ehkäisyyn liittyvät velvollisuudet Syrjinnän

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle Yksityiselämän suojaan kuuluu muun muassa oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. YK:n kaikkinaisen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Mitä ihmisoikeudet ovat?

Mitä ihmisoikeudet ovat? ihmisoikeusetiikka = Mitä ihmisoikeudet ovat? Katse s. 158-164) Ihmisoikeudet ovat ihmisinä kuuluvia oikeuksia. Jos ihmisellä ei olisi mitään oikeuksia, hänestä voitaisiin tehdä esim. orja, ja hänetkin

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjinnän kielto laeissa ja julistuksissa Syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

Sosiaalityön eettiset säännöt Sosiaalityön ammattieettiset periaatteet. 1. Johdanto

Sosiaalityön eettiset säännöt Sosiaalityön ammattieettiset periaatteet. 1. Johdanto Sosiaalityön eettiset säännöt Sosiaalityön ammattieettiset periaatteet 1. Johdanto Eettinen harkinta on välttämätön osa sosiaalityöntekijän ammattitaitoa. Sosiaalityöntekijän kyky toimia eettisesti ja

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot