KAAVASELOSTUS ORAVIN JOUTENVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

Transkriptio

1 ORAVIN JOUTENVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT - YLEISTÄ - SUUNNITTELUALUE - KAAVOITUSTILANNE - MAANOMISTUS - YMPÄRISTÖN NYKYTILA, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ OSAYLEISKAAVA - OSAYLEISKAAVAN KUVAUS - KAAVAKARTTA JA SEN MERKINNÄT - KOKONAISRAKENNE - MAANKÄYTTÖ OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT OSAYLEISKAAVAN LAADINTA LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE VOIMASSA OLEVASTA OSAYLEISKAAVASTA VASTINERAPORTTI ORAVIN-JOUTENVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

3 3 Oravin-Joutenveden rantaosayleiskaavan muutos Johdanto Nyt laadittava rantaosayleiskaava koostuu yhdestä pienestä muutoskohteesta. Kaavan tarkistuksella on tarkoitus saattaa alueen maankäyttö ja rakentamista ohjaava yleiskaava ajan tasalle ja vastaamaan syntyneisiin ja arvioitavissa oleviin tuleviin tarpeisiin. Lähtökohdat Tarkemmin Oravin-Joutenveden rantaosayleiskaavan lähtökohtia, tavoitteita ja kaavaratkaisuja on esitetty alkuperäisessä kaavaselostuksessa sekä kaavatyön aikana tehdyssä eri selvityksissä. Seuraavassa on päivitetty eräitä Oravin-Joutenveden kaava-alueen perustietoja sekä tarkasteltu lähtökohtia, erityisesti nyt tarkistettavan kohteen osalta. Yleistä Tarkistettavana olevan rantaosayleiskaavan lähtökohtia on tarkasteltu perusteellisesti erillisessä Oravin-Joutenveden perusselvitysraportissa Perusselvitykset ovat nyt kysymyksessä olevan muutoksen osalta edelleen ajan tasalla. Suunnittelualue Kaava-alue käsittää yhden tarkistettavan alueen vahvistetun Oravin-Joutenveden osayleiskaava-alueella. Kaavoitustilanne Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on hyväksytty Kaavassa on esitetty alueen maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät kohteet ja verkostot. Maakuntakaavassa alueesta ei ole merkintää. Yleiskaava: Oravin-Joutenveden osayleiskaava on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Nyt käsillä oleva rantaosayleiskaavan tarkistus sijoittuu edellä mainitun kaavan alueelle. Muutoskohteet ovat pinta-alaltaan pieniä yksittäisten tonttien käsittäviä tarkistuksia.

4 4 Osayleiskaavojen ohella loma-asumista ja rantarakentamista on suunniteltu ranta-asemakaavoilla. Oravin-Joutenveden osayleiskaava-alueella on kolme ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaava-alueella osayleiskaava ei ole voimassa. Nyt kyseessä oleva kohde ei sijoitu ranta-asemakaava-alueelle. Rakennusjärjestys: Rakennusjärjestys on astunut voimaan Siinä määrätään mm. rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella. Maanomistus Muutosalueen omistaa Risto Sallinen, Rauvantaipaleentie 274, Ahvensalmi. Ympäristön nykytila, rakennettu ympäristö Ympärivuotinen asutus: Oravin-Joutenveden alueella asui v lopussa yhteensä 322 asukasta. Vakituinen asutus on hajaantunut koko kaava-alueen mannerosiin sekä siltayhteyksien varassa oleville suurille saarille. Suurimmat keskittymät ovat Ahvensalmella, Oravissa ja Juvolassa. Osayleiskaava-alueella on useita toimivia maatiloja, joista osa on peltotiloja ja osa karjatiloja. Osayleiskaavan tarkistus koskee yhtä rakennuspaikkaa. Loma-asuminen: Oravin-Joutenveden osayleiskaava-alueella on rantaviivaa n. 360 km. Rannoille on rakennettu yhteensä n. 480 loma- ja asuinrakennusta. Rakentamistiheys on tällä hetkellä n. 0,8 asuntoa/km. Loma-asuntopaikat sijaitsevat yleensä Saimaan rannoilla ja alueen sisäjärvistä on osa lähes vapaana rakentamisesta. Entisiä maatilojen päärakennuksia on siirtynyt lomarakennuskäyttöön. Osayleiskaavan tarkistus koskee kolmea rakennuspaikkaa. Keskukset ja palvelut: Asutusta palvelevat peruspalvelut ovat keskittyneet Oravin kyläkeskukseen. Oravissa toimivat kauppa, asiamiesposti, ravintola, polttoaineen jakelu, vierasvenesatama, melontakeskus, leirintäalue ja lomahuviloita. Lisäksi Oravissa on rukoushuone, Oravikoti vanhuksille ja Oravin VPK. Juvolan kyläkeskuksessa toimii alueen ainoa koulu, Juvolan ala-aste. Elinkeinot: Työllisiä väestöstä on n. 20%, eläkeläisiä n. 30%, opiskelijoita, varusmiehiä ym. n. 35%.

5 5 Jalostus ja palvelut: Oravin-Joutenveden osayleiskaava-alueen työväestöstä n. 48% hankkii toimeentulosta alueen elinkeinoista. Valtaosa väestöstä käy työssä Savonlinnan keskustaajamassa. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse teollisuuslaitoksia eikä alueella ole muutakaan suurempaa työnantajaa. Maatilatalous: Peltotiloja Oravin-Joutenveden osayleiskaava-alueella on n. 60 kpl. Maatilojen peltoala on n. 500 ha. Karjatiloja on n. 18 kpl. Metsätalous: Viljelijöiden yleisin sivuansiolähde on metsätalous. Yhteensä metsämaata on Ahvensalmella n ha ja Juvolassa n ha. Kalastus: Kalastusta harjoittaa moni alueen maanviljelijöistä. Kalastusalueet ovat huomattavasti laajempia kuin Oravi-Joutenveden osayleiskaava-alue. Virkistys: Tärkeimpiä virkistäytymismuotoja alueelle kesäisin on mm. veneily, uinti, virkistyskalastus, metsästys, marjastus ja sienestys sekä talvella hiihto ja retkiluistelu. Yleisen virkistyksen kannalta merkittäviä alueita ja kohteita osayleiskaavaalueella ovat kylä- ja laivarannat, paikallisten asukkaiden vene- ja uimarannat sekä venevalkamat. Varparannalta kulkee Oravin kanavan kautta melontareitti Enonkoskelle ja pitkin Heinäveden reittiä Heinävedelle. Liikkuminen ja liikennöinti: Oravin-Joutenveden osayleiskaava-alueelle on Savonlinnan keskustasta matkaa n. 40 km ja vesitse n. 30 km. Linja-autoyhteys Savonlinnan keskustan ja Oravin/Juvolan välillä on arkipäivisin. Osayleiskaava-alueen kautta kulkee Saimaan syväväylästö. Tekninen huolto: Alue on sähkönjakelun ja puhelinverkon piirissä. Mannerrannat ja tieyhteyksien päässä olevat saaret ovat järjestetyn jätehuollon piirissä. Alueella ei ole järjestettyä vesihuoltoa. Osayleiskaava Osayleiskaavan kuvaus Oravin-Joutenveden osayleiskaavalla edistetään luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien sekä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvustolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymistä.

6 6 Myös rakennetun ympäristön suojelun kannalta arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen turvataan sekä turvata ja kehittää voimakkaassa virkistysja retkeilykäytössä olevia alueita ja kohteita. Eläimistön suojelussa turvataan erityisesti saimaanhylkeen elinmahdollisuudet ja lisääntymis- ja elinalueiden säilyminen. Kaavaratkaisulla tuetaan saimaanhylkeen suotuisan suojelun tason saavuttamista. Lisäksi suunnittelun lähtökohtana on ollut maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaate. Kaavakartta ja sen merkinnät Pohjakartta: Osayleiskaava on laadittu numeeriselle peruskartalle. Yleiskaavamerkinnät ja määräykset: Käytetyt merkinnät ovat sisäasiainministeriön päätöksen antaman asetuksen mukaiset. Yleiskaavamerkinnät ovat luonteeltaan yleismerkintöjä, jotka osittavat alueen pääkäyttötarkoituksen. Yleiskaavamerkinnän osittamaa maankäyttöä täsmennetään yleiskaavamääräyksillä. Kokonaisrakenne Oravin-Joutenveden rantaosayleiskaavan tarkistuksen yhteispinta-ala on n. 4,9 ha. Osayleiskaavaan on merkitty alueita seuraavasti: AP Pientalovaltainen asuntoalue 0,56 ha RA Loma-asuntoalue 3,17 ha M Maa- ja metsätalousvaltainen alue 1,17 ha 4,90 ha Maankäyttö Rakennettu ympäristö Pientalovaltainen asuntoalue ( AP ) Pientalon asuntoalueeksi varattu kortteli kaavassa on n. 0,56 ha. Alueen maankäyttöä on täsmennetty seuraavalla kaavamääräyksellä. MERKINNÄLLÄ ON OSOITETTU RANTAVYÖHYKKEELLE SIJOITTUVAT ASUINPIENTALOJEN ALUEET. ASUINTARKOITUKSEEN KÄYTETTÄVÄN RAKENNUSPAIKAN ON OLTAVA SIJAINNILTAAN, MUODOLTAAN JA MAASTOSUHTEILTAAN ASUMISTARKOI- TUKSEEN SOVELIAS JA PINTA-ALALTAAN VÄHINTÄÄN 5000 M²:N SUURUINEN.

7 7 SAMALLE RAKENNUSPAIKALLE SAA RAKENTAA AINOASTAAN YHDEN YKSIKERROKSISEN, YKSIASUNTOISEN KERROSALALTAAN ENINTÄÄN 200 M²:N ASUINRAKENNUKSEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEEN LIITTYVIÄ TALOUSRAKENNUKSIA. YHDEN RAKENNUSPAIKAN RAKENNUSTEN YHTEENLASKETTU KERROSALA SAA OLLA ENINTÄÄN 300 M². RAKENNUSTA EI SAA RAKENTAA 25 METRIÄ LÄHEMMÄKSI KESKIVEDEN- KORKEUDEN MUKAISTA RANTAVIIVAA. TÄMÄ EI KOSKE YKSIKERROKSISTA, KERROSALALTAAN ENINTÄÄN 25 M²:N JA KATETULTA POHJAPINTA- ALALTAAN ENINTÄÄN 35 M²:N SUURUISTA SAUNAA, JONKA ETÄISYYDEN RANTAVIIVASTA ON OLTAVA KUITENKIN VÄHINTÄÄN 15 METRIÄ. MIKÄLI RAKENNUS ON KERROSALALTAAN YLI 100 M²:N SUURUINEN TAI HARJAKORKEUDELTAAAN YLI 5,5 METRIN KORKUINEN TAI RAKENNUS TULEE YMPÄRIVUOTISEEN ASUINKÄYTTÖÖN, EI RAKENNUSTA SAA RAKENTAA 50 METRIÄ LÄHEMMÄKSI KESKIVEDENKORKEUDEN MUKAISTA RANTAVIIVAA. VESI- JA JÄTEVESIHUOLTO ON JÄRJESTETTÄVÄ KIINTEISTÖKOHTAISESTI. KÄYMÄLÄJÄTEVESIEN IMEYTTÄMINEN MAAHAN ON KIELLETTY. RAKENNUSTEN ALIN SALLITTU LATTIAKORKEUS ON +78,00 M. RAKENNUSPAIKOILLA RAKENNUSTEN JA RANTAVIIVAN VÄLINEN SUOJA- PUUSTO ON SÄILYTETTÄVÄ JA RAKENNUSTEN JA RANTAVIIVAN VÄLISEN ALUEEN MAISEMAKUVA ON MUUTOINKIN SÄILYTETTÄVÄ LUONNON- MUKAISENA. RAKENNUSTEN TULEE OLLA MUODON, MATERIAALIN JA VÄRITYKSEN PUOLESTA YMPÄRISTÖÖN SOPEUTUVIA. AP-1 -INDEKSI AP -MERKINNÄN YHTEYDESSÄ OSOITTAA SALLITUN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN ALUEELLA, VANHAT JO RAKENNETUT RAKENNUSPAIKAT MUKAAN LUETTUINA. Loma-asuntoalue (RA) Osayleiskaavaan on merkitty loma-asuntoaluetta yhteensä n. 3,17 ha. Loma-asuntorakentamista on ohjattu alueille, jotka soveltuvat loma-asutukseen. Loma-asutus on pyritty maanomistusolojen puitteissa keskittämään ja ohjaamaan peitteisille, hyvin rakentamiseen soveltuville ranta-alueille. Rantavyöhykkeen laajat peltoalueet, avokalliot ja riittävää suojapuustoa vailla olevat niemet, kannakset ja muut rannat on pyritty jättämään rakentamiselta vapaaksi. Loma-asuntorakentaminen on ohjattu pois suojelu- sekä yleiseen käyttöön varatuilta alueilta. Loma-asutuksen mitoituksessa ja suunnittelussa on varmistettu maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja otettu huomioon rakennuslain takaama hajarakennusoikeus.

8 8 Loma-asuntoalueiden maankäyttöä on täsmennetty seuraavalla yleiskaavamääräyksellä. ALUE ON VARATTU PÄÄASIASSA LOMA-ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN. ASUNTATARKOITUKSEEN KÄYTETTÄVÄN RAKENNUSPAIKAN ON OLTAVA SIJAINNILTAAN, MUODOLTAAN JA MAASTOSUHTEILTAAN ASUMIS- TARKOITUKSEEN SOVELIAS JA PINTA-ALALTAAN VÄHINTÄÄN 2000 M²:N SUURUINEN. RAKENNUSTA EI SAA RAKENTAA 25 METRIÄ LÄHEMMÄKSI KESKIVEDEN- KORKEUDEN MUKAISTA RANTAVIIVAA. TÄMÄ EI KOSKE YKSIKERROKSISTA, KERROSALALTAAN ENINTÄÄN 25 M²:N JA KATETULTA POHJAPINTA- ALALTAAN ENINTÄÄN 35 M²:N SUURUISTA SAUNAA, JONKA ETÄISYYDEN RANTAVIIVASTA ON OLTAVA KUITENKIN VÄHINTÄÄN 15 METRIÄ. KERROSALALTAAN YLI 100 M²:N SUURUISTA TAI HARJAKORKEUDELTAAN YLI 5,5 METRIN KORKUISTA RAKENNUSTA EI SAA RAKENTAA 50 METRIÄ LÄHEMMÄKSI KESKIVEDENKORKEUDEN MUKAISTA RANTA-VIIVAA. KULLEKKIN RAKENNUSPAIKALLE SAA RAKENTAA YHDEN, YKSIKERROKSISEN LOMA-ASUNNON JA KÄYTTÖTARKOITUKSEEN LIITTYVIÄ TALOUSRAKENNUK- SIA. YHDEN RAKENNUSPAIKAN RAKENNUSTEN YHTEENLASKETTU KERROSALA SAA OLLA ENINTÄÄN 200 M². RAKENNUKSEN ALIN SALLITTU LATTIAKORKEUS ON +78,00 M. RAKENNUSPAIKOILLA RAKENNUSTEN JA RANTAVIIVAN VÄLINEN SUOJA- PUUSTO ON SÄILYTETTÄVÄ JA RAKENNUSTEN JA RANTAVIIVAN VÄLISEN ALUEEN MAISEMAKUVA ON MUUTOINKIN SÄILYTETTÄVÄ LUONNON- MUKAISENA. RAKENNUSTEN TULEE OLLA MUODON, MATERIAALIN JA VÄRITYKSEN PUOLESTA LUONNONMAISEMAAN SOPEUTUVIA. RA-2 -INDEKSI RA -MERKINTÖJEN YHTEYDESSÄ OSITTAA SALLITUN LOMA- RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN ALUEELLA, VANHAT JO RAKENNETUT RAKENNUSPAIKAT MUKAAN LUETTUINA. Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Osayleiskaavaan on merkitty maa- ja metsätalousvaltaista aluetta yhteensä n. 1,17 ha. Maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet on turvattu muulta maankäytöltä. Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen maankäyttöä on täsmennetty seuraavilla kaavamääräyksillä. ALUE ON VARATTU PÄÄASIASSA MAA- JA METSÄTALOUSKÄYTTÖÖN. MRL 43.2 : N NOJALLA ALUEELLA KIELLETÄÄN RAKENTAMINEN RAN-

9 9 TAVYÖHYKKEELLE. RANTAVYÖHYKKEEN SYVYYS ON 150 METRIÄ MITATTUNA KESKIVEDEN KORKEUDEN MUKAISESTA RANTAVIIVASTA. M-ALUEILTA ON RAKENNUSOIKEUS RANTAVYÖHYKKEELTÄ MAANOMISTAJA- KOHTAISESTI SIIRRETTY RA- JA AP- ALUEILLE. Osayleiskaavan vaikutukset Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhteiskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muu vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävimmät hyödyt osayleiskaavoituksesta ja suunnittelusta saavutetaan uhanalaisten eläinlajien, erityisesti saimaannorpan pesimä- ja esiintymisalueiden suojelussa. Mitoitusvyöhykkeillä (luonnonarvoiltaan merkittäville alueille vähemmän rakennusoikeutta), rakennusoikeuksien siirroilla, valtiolle lunastettavaksi osoitettavilla rakennusoikeuksilla, suojeluvarauksilla ja määräyksillä pystytään kiistatta vaikuttamaan norpan suojeluun positiivisesti ja toisaalta selkiinnyttämään ja yhdenmukaistamaan suojeluun liittyviä rakennusoikeus-, lunastus- ja korvauskysymyksiä. Näin pystytään myös suojelualuepäätökset ottamaan huomioon ja huomattavasti edesauttamaan niiden toteuttamista. Toinen merkittävä hyöty liittyy rakentamiseen liittyvien selkeiden suunnitteluja mitoitusperusteiden määrittelyyn ja niiden siirtämiseen kaavasuunnitteluun ja rakentamisen sijoitteluun kaavakartalle. Suunnitelmallisuus, varmuus tulevasta, selvät pelisäännöt, sekä maanomistajien tasapuolisuus ovat selkeitä etuja, joita yleiskaavalla saavutetaan. Mitoitusvyöhykkeiden avulla on rakennusoikeuden määrää pystytty vähentämään luonnonarvojen lisääntymisen myötä. Rakennuspaikkojen sijoittelulla ja siirroilla on saatu laajempia rakentamattomia alueita ja rakennuspaikkoja pois aroilta alueilta. Poikkeus- ja rakennuslupien hakemistarve varmuuden vuoksi poistuu, myös rantojaan säästävät voivat olla varmoja rakentamismahdollisuuksien säilymisestä myös tulevaisuudessa. Naapuri ei voi ylirakentamisella viedä rantojaan säästävältä rakennusoikeutta. Rakentaminen tapahtuu rakennusluvin ilman poikkeamislupakierrosta. Myös yleiset tarpeet on pystytty varmistamaan. Rakentamisen kokonaismäärä erittäin todennäköisesti vähenee kaavoituksen myötä, tämä puolestaan vähentää teiden rakentamistarvetta, liikennettä, mökkiläisten virkistyskäyttöä ym. ja toisaalta jättää laajempia alueita jokamiehen oikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön. Osayleiskaava ei merkittävästi heikennä valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon sisällytettyjen alueiden luonnonarvoja. Nyt käsillä oleva tarkistus ei aiheuta muutoksia aiemmin arvioituihin vaikutuksiin.

10 10 Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavan perustaksi on laadittu seuraavat erillisinä raportteina ilmestyneet selvitykset ja suunnitelmat: - Oravin-Joutenveden perusselvitysraportti Oravin-Joutenveden osayleiskaava, luontoselvitykset, Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Osayleiskaavan laadinta Laadintaorganisaatio: Yleiskaavatyön on suorittanut Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B Savonlinna arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä samanaikaisesti osayleiskaavaluonnoksen kanssa Oravin-Joutenveden osayleiskaava, muutos- ja korjausesitys: Risto Sallinen RN:o Ahvensalmen kylässä Kaskessalmen kaakkoispuolella. Kolme RA- rakennuspaikkaa siirretään viereiseen RA -kortteliin ja yksi RA -rakennuspaikka poistetaan. Siirretyt ja poistettu rakennuspaikka muuttuu M- alueeksi. Alueelle muodostetaan yksi AP -pientalokortteli, joka ei ole omarantainen. Savonlinnassa Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa Keijo Tolppa