ERKKISENNIEMI HAAPAVESI HAAPAVEDEN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVA. Kaavaselostus, joka liittyy päivättyyn kaavakarttaan

Transkriptio

1 ERKKISENNIEMI HAAPAVESI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVA Kaavaselostus, joka liittyy päivättyyn kaavakarttaan HAAPAVEDEN KAUPUNKI AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Vireilletulo Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista...4 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Maanomistus Maaperä Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

3 3.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta...13 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

4 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan laajennus sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustaajaman itäosassa lähellä Mustikkalahden rantaa. Alue rajautuu pohjoisessa Mäkeläntiehen ja Kytökyläntiehen, lännessä Korvenkujaan, idässä ja etelässä Mustikkalahden rannan peltoalueisiin sekä osin Erkkisenniemen nykyiseen asutukseen. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4

5 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Erkkisenniemen alue sijaitsee Haapaveden keskustaajaman tiiviimmin rakennetun alueen itälaidalla. Alue on osa Mustikkämäen maisemallisesti arvokkaan alueen länsiosaa ja kuuluu yhdyskuntarakenteellisesti Haapaveden keskustaajamaan Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista luonnonympäristöä. Suunnittelualueen eteläosassa olevaa metsäaluetta lukuun ottamatta alue on suurelta osin viljelyskäytössä olevaa peltoa. Maisemallisesti kaava-alue on osa loivasti kohti KIrkkojärveä laskevaa rinnettä. Alueelta on hienot ja pitkät näkymät Mustikkämäen viljelysaukelle, järvelle ja Eskolanniemeen Rakennettu ympäristö Kaava muutosalueella on kuusi rakennettua pientalotonttia. Rakennuskannan ikä vaihtelee jälleenrakennuskauden rakennuksista 1990-luvulla rakennettuihin. Ympäröivän alueen rakennuskanta on saman ikäistä, painottuen enemmän 1980-luvulle. Alueella ei ole merkittävää kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Alue kuuluu itäosaltaan valtakunnallisesti arvokkaaseen Mustikkamäen viljelysaukeaan Muinaisjäännökset Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä Maanomistus Suunnittelualue on kuutta yksityistä tonttia lukuun ottamatta pääosin Haapaveden kaupungin omistuksessa Maaperä Alueella on tehty 2010 maaperätutkimuksia, joiden perusteella erityisesti Mäkelätien varren korttelialueilla on painumaherkkää maaperää. Tonttikohtainen perustusolosuhteiden tarkistamista ennen rakennushankkeisiin ryhtymistä on tärkeää. 1.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Erkkisenniemen kaavahanke on Haapaveden kaupungin kaavoitusohjelman mukainen, joka on hyväksytty Haapaveden kaupunginvaltuustossa Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 ja 2009 vahvistamista alueiden käytön tavoitteista oleellisimpia tässä hankkeessa ovat: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. 5

6 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaava Alueella on voimassa xx.xx.xxxx vahvistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Kaava-alueen likimääräinen sijainti Aluetta koskevat maakuntakaava merkinnät: Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. 6

7 Maaseudun kehittämisen kohdealue Pyhäjokilaakso Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Yleiskaava Haavaveden keskustaajaman voimassaoleva yleiskaava on vanhentunut. Yleiskaavan uusiminen on käynnissä ja siinä Erkkisenniemen alue on huomioitu uutena asemakaavoitettavana alueena. Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaava, mutta kaava-alue rajautuu Haapaveden keskustaajaman asemakaava-alueeseen. Rajautuva asemakaava-alue on pääosin osoitettu asuinpientaloasutukselle. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusasetuksen n:o 1284 / 1999 mukainen ja vastaa tilannetta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Haapavedelle on tarvetta useantyyppisille omakotitonteille. Kaupunki on hankkinut omitukseensa maa-alueita Erkkisenniemestä ja se mahdollistaa sijainnillisesti vetovoimaisen ja yhdyskuntarakenteellisesti luontevan asemakaava-alueen laajennuksen toteuttamisen. 7

8 1.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Erkkisenniemen kaavahanke on Haapaveden kaupungin kaavoitusohjelman mukainen, joka on hyväksytty Haapaveden kaupunginvaltuustossa Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on ollut nähtävillä Osalliset Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vattenfall Verkko Oy Pohjanmaan Puhelin Oy Maanomistajat Lähialueiden asukkaat Kaupungin hallinto Vireilletulo Asemakaavan laatiminen on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeesta on pidetty viranomaisneuvottelu Asemakaavan tavoitteet Asemaakaavan tavoitteena on mahdollistaa Erkkisenniemen alueelle pientalorakentamista, joka ottaa huomioon alueen merkityksen arvokkaan maisema-alueen laidalla Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen (mm. joukkoliikenne), eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. 8

9 Valtakunnallisesti merkittävä Mustikkamäen viljelysaukea (Museovirasto) Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Ks. kohta Maakuntakaava Yleiskaavan asettamat tavoitteet Valmisteilla olevassa yleiskaavassa Mustikkamäen viljelysalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi alueeksi. Osayleiskaavassa alueesta ohjeistetaan mm. Aluekokonaisuudeksi rajatulla alueella uudisrakentaminen, rakennustenperuskorjaukset ja laajennukset tulee sovittaa perinteiseen rakentamistapaan, siten että rakennusten ja kasvillisuuden muodostama kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita koskevien lupahakemustenratkaisemista. 9

10 1.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Alueella tehtiin 2010 maaperätutkimuksia. Maaperä alueella on painumaherkkää, joten perustustapa tulee ratkaista tonttikohtaisesti tarkemmalla suunnitelmalla. 1.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Laatimisvaiheen aika käytiin läpi eri rakennevaihtoehtoja, jotka erosivat lähinnä Korvenkujan varrelle sijoittuvien kortteleiden osalta. Alustavia vaihtoehtoja, ve1 ja ve2 Alustavissa vaihtoehdoissa pyrittiin löytämään tasapaino näkymien, arvokkaan maisemaalueen säilymisen ja kohtuullisen rakentamistehokkuuden kanssa. Tärkeää oli säilyttää näkymä Mäkeläntieltä ja Korvenkujalta Mustikkamäen peltoaukeille sekä Kirkkojärvelle. Kriittisiä kohtia oli Mäkeläntien ja Korvenkujan risteys sekä toisaalta uuden asutuksen liittyminen eteläpuolen asutukseen. Molemmissa vaihtoehdoissa rakentaminen Mäkeläntien varressa on sijoitettu järveä kohti suunnattujen katujen varsille. Vaihtoehto 1 on puistokaistale koillisosassa on kapeampi. Vaihtoehto 2 ei Mäkeläntien ja Korvenkujan risteysalueella ole korttelia ja puistokaistale kaakkoisosassa on leveämpi Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Mäkeläntien varren rakentamisen suhteen ve 1 ja ve 2 välillä ei ole suura merkitystä. Uusi rakentaminen tulee peittämään jonkin verran näkymiä järvelle ja pieni osa maisemallisesti arvokkaasta peltoalueesta muuttuu rakennetuksi. Rakentaminen on kuitenkin määrätty sijoittumaan kiinni uusiin tonttikatuihin, jolloin katutilasta tulee selkeämpi ja rakentamisen peittävä vaikutus jää pienemmäksi. Lisäksi näkymiä avautuu järveä kohti suunnatuilta kaduilta. Korvenkujan varressa näkymien kannalta ongelmallisin paikka on Korvenkujan ja Mäkeläntien risteys, josta tällä hetkellä avautuu miellyttävä näkymä kohti Eskolanniemeä. Vaihtoehto 1 risteysalueella on kortteli, joka osin peittää näkymää. Vaihtoehto kahdessa ko. korttelia ei ole mutta vastaavasti asutus työntyy pidemmälle ja sitä kautta estää näkymiä. Molempien vaihtoehtojen vaikutus kaukonäkymään on suurin piirtein sama. Eskolanniemen suunnasta katsottuna maisema-alueen länsiraja muuttuu metsäisestä rakennetuksi. 10

11 1.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Maankäyttötoimikunta päätti jatkaa kaavaratkaisun kehittelyä vaihtoehdon 1 pohjalta. Ko. vaihtoehtoa voidaan muokata siten etteivät Korvenkujan ja Mäkeläntien risteyksen näkymät heikkene oleellisesti. Lisäksi kaavaan saadaan luontevat yhteydet olevalle kunnallistekniikalle. Vaihtoehdon 2 mukaisesti peltokaistale kaakossa merkitään maisemallisesti arvokkaaksi (MA) Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Maankäyttötoimikunta on käsitellyt hanketta seuraavasti: ASEMAKAAVAN KUVAUS 2.1 Kaavan rakenne Kaavaluonnos Kaavassa muodostuu kolme uutta tonttikadun varrelle muodostuvaa asuinkorttelia. Mäkeläntiestä erkanee kaksi katua kohtisuoraan Kirkkojärveä kohtia. Kaksitoista uutta tonttia sijoittuvat katujen varsille siten, että rakentaminen on määrätty kiinni lähinnä katua olevaan rakennuspaikan rajaan. Korvenkujasta lähtee yksi tonttikatu itään ja rakentaminen on myös määrätty katua lähinnä olevaan rakennuspaikan rajaan kiinni. Lisäksi kaksi tonttia tukeutuu Korvenkujaan. Keskelle jää viheralue ja kaakkoiskulmaan peltoalue, joka on määritelty maisemallisesti arvokkaaksi. 11

12 Mäkeläntien ja Kytökyläntien risteysalueen uudelleen järjestelemiseksi ja kaavamuutosalueen luontevan rajautumisen takia on kaavaan otettu mukaan myös viisi olevaan rakennuspaikkaa. Mäkeläntien varrella on myös yksi oleva omakotitontti Mitoitus Tonttikoot vaihtelevat 1500 m² ja 2000 m² väillä. Rakennusoikeutta on noin m² (tehokkuus e=0.15). Kerrosluku Mäkeläntien varrella on I ¾ ja Korvenkujan varrella II Palvelut Asemakaavassa ei osoiteta alueelle uusia palveluita. Alue tukeutuu keskustaajaman palveluihin. 2.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen 2.3 Aluevaraukset Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue Omakotitontiti, joilla rakennusoikeutta on 15 % tontin pinta-alasta (tehokkuus e=0.15). Suurin sallittu kerroskorkeus on I ¾ ja II Muut alueet VL Lähivirkistysalue LT Maantien alue MA Maisemallisesti arvokas peltoalue 2.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava ei vaikuta olevaan rakennettuun ympäristöön. Nykyinen rakennuskanta säilyy. Kaava muuttaa kulttuurimaisemaa, mutta uusi rakentaminen sijoittuu pellon ja olevan rakenteen reunalle, joten muutos ei ole maisema-alueen mittakaavassa merkittävä. Kulttuurimaisemalle muodostuu uusi reunavyöhyke. Rakentamisen ohjaus tulee olemaan merkittävässä asemassa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaava muuttaa jonkin verran maisemakuvaa, mutta sillä ei ole vaikutusta maisemarakenteeseen Muut vaikutukset Kaavan toteutuminen muuttaa alueen sosiaalista ympäristöä, koska uusia asukkaita tulee alueelle. Taloudellisti kaavasta muodostuu kustannuksia kaupungille tiestön ja yhdyskuntatekniikan rakentamisen osalta. Osa kustannuksista on mahdollista saada takaisin liittymä- yms. maksuina. 12

13 2.5 Ympäristön häiriötekijät Lähellä oleva maantie aiheuttaa jonkin verran melua alueelle. Lisäksi Eskolanniemessä oleva turvevoimalaitos aiheuttaa ajoittain huminaa. Maantien varren tonteille merkitään rakenteellinen melunsuojaustarve-merkintä. 2.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamääräykset: Rakennuspaikan rakennettavuuden erityisominaisuudet tulee selvittää tarkoituksenmukaisilla menetelmillä ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. 2.7 Nimistö 3 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 3.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan toteutusta ohjaamaan laaditaan rakentamistapaohjeet, jotka hyväksytään kaupungin teknisessä lautakunnassa. 3.2 Toteuttaminen ja ajoitus 3.3 Toteutuksen seuranta Oulussa Tapio Tuuttila DI Mikko Korhonen Arkkit. yo LIITTEET Asemakaavan seurantalomake 13

14 Liite 1: Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 071 HaapaTäyttämispvm vesi Erkkisenniemi keskustan asemakaava-alueen muutos ja laajennus Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus 10,5025 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 10,5025 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan Kerrosalan muut. muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 10, ,0 0,08 10,5025 A yhteensä 5, ,5 0,15 5,5183 1, ,1 1,9021 1, ,6 1,8439 1, ,8 1,2382 Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] Yhteensä Alamerkinnät 14 [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-]

15 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan Kerrosalan muut. muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 10, ,0 0,08 10,5025 A yhteensä 5, ,5 0,15 5,5183 AO 5, ,0 0,15 5,5183 V yhteensä 1, ,1 1,9021 VL 1, ,0 1,9021 L yhteensä 1, ,6 1,8439 Kadut 1, ,8 1,1033 LT 0, ,2 0,7406 M yhteensä 1, ,8 1,2382 M 1, ,0 1,2382 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä R yhteensä E yhteensä S yhteensä W yhteensä 15