Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Transkriptio

1 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Oppimäärän erityinen tehtävä Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Tämän oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon, jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Oppilaiden kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaiden osaamia kieliä. Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista. Koska opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Oppimäärän tarpeen selvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat: oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osaalueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito ei anna vielä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.

2 Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelle opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen sijaan. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenoppimisen vaihe. Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan suhteessa tämän oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä, minkä opetusryhmän yhteydessä kyseinen opetus on järjestetty. Tärkeää on, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. Kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneiden oppilaiden opetuksen tavoitteiden asettamisessa ja sisältöjen valinnassa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaito sekä aiemmin opitut tiedot ja taidot. Tarvittaessa laaditaan oppimissuunnitelma. Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänellä on riittävät edellytykset sen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet Monikielisten oppilaiden opetuksessa tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymisestä. Siten oppilaat saavat valmiudet tasapainoiseen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän tavoitteet jakautuvat viiteen osa-alueeseen: vuorovaikutustilanteissa toiminen tekstien tulkitseminen tekstien tuottaminen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen kielen käyttö kaiken oppimisen tukeminen Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon, jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä. Kielitaito jaetaan ymmärtämistaitoihin (kuullun ja luetun ymmärtäminen) ja tuottamistaitoihin (puhuminen ja kirjoittaminen) sekä sanastoon ja rakenteisiin, joita tarvitaan näissä kaikissa osataidoissa. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa. Opetuksessa korostuvat tekstitaidot, eri tiedonalojen kielen hallinta, sana- ja ilmaisuvarannon kehittäminen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvät tavoitteet sekä kielen keskeinen rooli eri oppiaineiden opiskelussa ja muussa koulutyössä. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärää opiskelevien oppilaiden tulee saada perusopetuksen aikana valmiudet oppia ja päästä jatko-opintoihin samalla tavalla kuin muidenkin oppilaiden. Opetuksen järjestäminen Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetus voidaan järjestää seuraavin tavoin.

3 Oppimäärät opetetaan siten, että luokilla 1-3 kaikki suomen kieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetus pidetään yhdessä. Oppimäärät huomioidaan siten, että oppitunneilla eriytetään sekä oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen mukaan että oppilaan yksilöllisten kykyjen ja taitojen mukaan. Luokilla 4-6 oppimäärät opetetaan siten, että osa oppitunneista pidetään yhdessä, osa erillisillä suomen kieli ja kirjallisuus- ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -tunneilla. Silloin erillisillä tunneilla käsitellään vain niitä asioita, jotka ovat ominaisia vain sille oppimäärälle. Oppiaineet arvioidaan tavoitteiden mukaisesti sen perusteella, mitä oppimäärää oppilas opiskelee. Kyseiset tunnit ovat palkitetut siten, että kolme opetusryhmää opiskelee samanaikaisesti sekä suomen kieli ja kirjallisuutta että suomi toisena kielenä ja kirjallisuutta. Oppilaat on jaettu ryhmiin oppimääränsä ja kielitaitonsa mukaan niin, että osaa ryhmistä opettaa luokanopettajat, osaa S2 opettaja ja erityisopettaja. Suomen kielen taidoiltaan alkeisvaiheessa olevien oppilaiden kielen oppimista tuetaan osaaikaisen erityisopetuksen, omakielisen tai muun tukiopetuksen sekä joustavien ryhmittelyjen avulla. Oppilas osallistuu mahdollisimman paljon luokkaopetukseen, jotta kieli saa mahdollisuuden vahvistua vuorovaikutuksessa äidinkielisten ja edistyneiden suomenkielen oppijoiden kanssa. Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys arvioinnin monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa. Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja

4 opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana. Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää. Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä. Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita. Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä. Opettajien opetuksen suunnittelun ja oppilaiden kielitaidon arvioinnin ja itsearvioinnin tueksi perustetyöryhmän toimeksiannosta on laadittu kehittyvän kielitaidon asteikko _final.pdf Laaja-alainen osaaminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen () Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä.

5 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu () Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen. Monilukutaito () Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia

6 vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. Turun normaalikoulun suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksessa painotetaan seuraavia laaja-alaisen osaamisen taitoja: oppilas saa tuoda kouluun mukanaan oman kulttuuritaustansa, kokemuksensa, tunteensa, ajattelu-, työskentely- sekä oppimistapansa (, ) oppilaan oma äidinkieli on vahvasti tuettuna ja läsnä koulun arjessa ja juhlassa () oppilas kehittää elämänhallintataitojaan (L3) oppilas oppii avointa ja selkeää viestintää osana monilukutaitoa sekä kehittää tieto- ja viestintäteknologian osaamistaan (, L5) opetus keskittyy oppimaan oppimisen taitojen vahvistamiseen, ajattelun kehittämiseen ja ongelmanratkaisutaitojen vahvistamiseen() opetus pyrkii kartuttamaan oppilaan työelämäntuntemusta ja vahvistamaan yrittäjämäistä toimintatapaa jotta, oppilas oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta (L6) oppilas harjoittelee osallistumisen ja vaikuttamisen taitojaan sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen, tavoitteena aktiivinen kansalaisuus (L7) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 opetuksen painopiste on suomen kielen ja sen luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen ja ilmaisuun sekä erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen. Vuosiluokilla 1-2 suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden arvioinnin suorittaa luokanopettaja. Opettajalla on mahdollisuus keskustella arvioinnista S2 opettajan ja erityisopettajan kanssa. Arviointi on sanallista. Väliarviointina on kehityskeskustelu, jossa on mukana oppilas, oppilaan huoltaja ja opettaja (t). Lukuvuoden aikana oppilasta ohjataan seuraamaan kielitaitonsa kehittymistä eri osa-alueilla yhdessä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti arjen tilanteissa tarvittaviin vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihin suomalaisessa kulttuurissa sekä kuuntelemisen ja kuullun ymmärtämisen taitoon. Erityisesti kiinnitetään huomiota lukutaidon kehittymiseen, ilmaisurohkeuden lisääntymiseen, ääntämisen puhtauteen sekä aktiivisen ja passiivisen sanavaraston karttumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne ja hän saa osoittaa osaamistaan monin eri tavoin. Oppimista tukeva, monipuolinen ja erittelevä arviointi saattaa oppilaat tietoisiksi taidoistaan ja antaa välineitä taitojen kehittämiseen. Opetuksen tavoitteet S Sisällöt Arvioinnin kohteet

7 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja erilaisissa koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa sekä vahvistamaan kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojaan S1 Harjoitellaan kuuntelemista ja vuorovaikutustaitoja. Opetellaan kohteliasta kielenkäyttöä erilaisissa viestintätilanteissa. Harjoitellaan kuullun ymmärtämistä. Harjoitellaan kysymyksen rakennetta ja vastaamista. Käytetään verbien aikamuodoista preesensiä ja imperfektiä. Laaja-alainen osaaminen (L) yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot erilaisissa tilanteissa ryhmän jäsenenä toimiminen kokonaisilmaisun taidot Harjoitellaan kuuntelemaan satuja ja tarinoita ja keskustellaan kuullusta. T2 harjaannuttaa ja rohkaista oppilasta kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista sekä vahvistamaan niissä tarvittavaa sanastoa ja ilmaisua. S1 Harjoitellaan kertomaan omista tunteista ja kokemuksista sekä tulkitaan erilaisia tunneilmauksia. Harjoitellaan keskustelutilanteita, oman mielipiteen kertomista ja perustelemista. Opetellaan vahvistetaan ja keskustelussa tarvittavaa sanastoa. L7 T3 kannustaa oppilasta vahvistamaan kielellistä ja kehollista ilmaisurohkeutta ja mielikuvitusta ohjaamalla oppilasta osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman keinoin S1 Harjoitellaan omista havainnoista ja kokemuksista kertomista. Harjoitellaan erilaisia kielenkäyttötilanteita. Harjoitellaan ääntämistä. Opetellaan ja vahvistetaan vuorovaikutustaitoja. L7 Käsitellään draaman avulla satuja, tarinoita, loruja ja tietotekstejä. Tekstien tulkitseminen

8 T4 innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon oppimiseen ja sana- ja käsitevarannon kartuttamiseen S2 Harjoitellaan lukutaitoa erilaisin menetelmin. Harjoitellaan käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke ja lopetusmerkki, teksti, kuva, otsikko ja kappale. Laajennetaan sana- ja käsitevarastoa. lukutaidon edistyminen: tavujen, sanojen ja lauseiden lukeminen luetun ymmärtäminen sanaja lausetasolla sanojen ja lauseiden lukemisen oikeellisuus ja sujuvuus T5 kannustaa oppilasta lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivia tekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan S2 Harjoitellaan lukemaan erilaisia tekstejä. Harjoitellaan kertomaan omista lukukokemuksista. Harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita. Tarkastellaan ja harjoitellaan tietotekstien rakennetta. Tutustutaan kertomuksen peruskäsitteisiin; päähenkilö, tapahtuma, -aika ja juoni. Tekstien tuottaminen T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan eri tekstilajien ja niissä tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden tuottamista S3 Tutustutaan eri aihepiirien sanastoihin ja etsitään sanoille yläja alakäsitteitä. Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin (esim. kertomus, satu, kommentti, ohje, kauppalista, tekstiviesti, mainos, postikortti). kirjainten, tavujen ja sanojen kirjoittaminen itsensä ilmaiseminen suullisesti sanojen ja lauseiden kirjoittaminen L5 T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan käsin S3 Harjoitellaan käsin kirjoittamista.

9 kirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä tekstien suunnittelun ja tuottamisen taitoja Harjoitellaan näppäintaitoja. Harjoitellaan suunnittelemaan ja tuottamaan omia tekstejä yksin ja yhdessä. T8 kannustaa oppilasta harjoittelemaan oikeinkirjoituksen perusasioita S3 Harjoitellaan sanojen tavuttamista. Tutustutaan isoon alkukirjaimeen ja päättövälimerkkien sekä sanavälien käyttöön kirjoittamisessa. L5 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T9 innostaa oppilasta edistämään kielitietoisuuttaan tekemällä havaintoja erilaisista puhetavoista omassa lähipiirissään sekä auttaa oppilasta huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseen käyttäytymiseen Pohditaan kielen ja kulttuurin merkitystä koulun vuorovaikutustilanteissa. Opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedon käsitteitä; sana, lause, virke, kysymys, vastaus ja kielto. Harjoitellaan yhdessä, miten puhutaan ystävien kanssa, miten puhutaan vanhemmille ja miten keskustellaan vieraiden kanssa. tekstien/lastenkirjojen lukeminen kulttuuritietoisuuden kehittyminen > ei arvioida L6 L7 T10 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivaa kirjallisuutta ja ohjata oppilasta valitsemaan häntä itseään kiinnostavaa luettavaa sekä opastaa kirjaston käyttöön ja lastenkulttuuriin tutustumiseen T11 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvostamaan eri kieliä ja kulttuureita omassa ympäristössään ja eläytymään erilaisten S3 S4 Harjoitellaan valitsemaan itseä kiinnostavia kirjoja. Harjoitellaan valitsemaan sopivaa luettavaa ikä- ja lukutaitotaso sekä mielenkiinnon kohteet huomioiden. Tutustutaan lähikirjastoon. Tutustutaan suomalaisiin kertomuksiin, leikkeihin ja juhliin sekä mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurin vastaaviin asioihin. Esitellään oman kodin kulttuurin juhlaperinnettä.

10 ihmisten asemaan ja elämäntilanteisiin Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T12 auttaa oppilasta rakentamaan myönteistä käsitystä itsestä viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana T13 ohjata oppilasta kehittämään kielitaitoaan eri oppiaineissa ja perehtymään koulussa tärkeisiin tekstilajeihin ja niiden ominaispiirteisiin S5 S5 Vertaillaan suomen kieltä ja omaa äidinkieltä. Tuotetaan tekstejä oppilaan omista mielenkiinnon kohteista. Tutustutaan oppimistilanteiden kielenkäyttötapoihin. Tutustutaan eri oppiaineiden teksteihin ja niiden tyyleihin. Harjoitellaan yksinkertaisia tiedonhankintatehtäviä ympäristöstä ja kuvista yksin ja ryhmässä. työskentelytaidot Harjoitellaan hyödyntämään viestintäteknologiaa. T14 ohjata oppilasta havainnoimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä arvioimaan omaa kielenoppimistaan Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa (esim. keskusteluharjoitusten videointi). Harjoitellaan systemaattisesti itsearviointia ja tavoitteiden asettamista yksin ja yhdessä. Hyödynnetään omaa äidinkieltä itsearvionnissa. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1 2 Oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, että oppilas voi laajentaa omaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

11 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista, mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa. Opetellaan huomaamaan, miten kieli toimii eri tilanteissa: kohteliaat ilmaukset, mielipide- ja tunneilmaukset, kysymysten rakentaminen, nykyhetki ja mennyt aika kerronnassa. Harjoitellaan ääntämistä, kuullun ymmärtämistä, toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista. Hyödynnetään rooli- ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen, tarinoiden, lorujen ja tietotekstien käsittelyssä. S2 Tekstien tulkitseminen: Edistetään lukemaan oppimista ja tekstin merkitysten ymmärtämistä hyödyntäen käsitteitä teksti, kuva, otsikko, kappale, virke, lopetusmerkki, sana, tavu, kirjain ja äänne Harjoitellaan yhteisten ja oman kiinnostuksen mukaisten kaunokirjallisten ja tietotekstien lukemista, tutkitaan niiden merkityksiä ja rakenteita, luetun liittämistä omiin kokemuksiin sekä lukukokemusten jakamista. Työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa ja kuvaavissa teksteissä. Harjoitellaan tekstin ymmärtämisen strategioita, laajennetaan sana- ja käsitevarantoa sekä opitaan tunnistamaan kerronnan peruskäsitteitä (päähenkilö, tapahtumapaikka, -aika ja juoni). S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden piirteisiin, kuten sanastoon ja fraseologiaan sekä kieliopillisiin rakenteisiin. Harjoitellaan erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstilajien tuottamista yksin ja ryhmässä. Harjoitellaan käsin kirjoittamista ja näppäintaitoja. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Pohditaan kielen ja kulttuurin merkitystä erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa ja monenlaisissa kuulluissa ja luetuissa teksteissä ja havainnoidaan eri kieliä ja puhetapoja koulussa, medioissa ja vapaa-ajan tilanteissa. Opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedon käsitteitä. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa. Tutustutaan eri kulttuurien kertomuksiin, leikkeihin ja juhliin. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaan eri oppiaineiden teksteihin. Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille. Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Hyödynnetään oppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokilla 3-6 Vuosiluokilla 3-4 Vuosiluokilla 3-4 erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku- ja kirjoitustaidon että vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kielitaito ja vahvuudet. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja ja edetään laajempien tekstien lukemiseen sekä lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen. Vuosiluokalla 3 suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden arvioinnin suorittaa luokanopettaja. Arviointi on sanallista. Väliarviointina on kehityskeskustelu, jossa on mukana oppilas, oppilaan huoltaja ja opettaja (t).

12 Vuosiluokalla 4 arvioinnin suorittaa luokanopettaja, S2-opettaja ja erityisopettaja. Väliarviointina on kehityskeskustelu, jossa on mukana oppilas, oppilaan huoltaja ja opettaja (t). Lukuvuosiarvioinnissa oppilaalle annetaan numeroarviointi, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Tarvittaessa luokanopettaja keskustelee arvioinnista muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa (S2-opettaja, aineen- ja erityisopettaja sekä omankielinen opettaja). Lukuvuoden aikana oppilasta ohjataan seuraamaan kielitaitonsa kehittymistä eri osa-alueilla yhdessä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti arjen tilanteissa tarvittaviin vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihin suomalaisessa kulttuurissa sekä kuuntelemisen ja kuullun ymmärtämisen taitoon. Erityisesti kiinnitetään huomiota lukutaidon kehittymiseen, ilmaisurohkeuden lisääntymiseen, ääntämisen puhtauteen sekä aktiivisen ja passiivisen sanavaraston karttumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne ja hän saa osoittaa osaamistaan monin eri tavoin. Oppimista tukeva, monipuolinen ja erittelevä arviointi saattaa oppilaat tietoisiksi taidoistaan ja antaa välineitä taitojen kehittämiseen. Opetuksen tavoitteet S Sisällöt Arvioinnin kohteet Laaja-alainen osaaminen (L) Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaan ilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen,opetus puheen ja kuultujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistaitojaan S1 S1 Laajennetaan sana-, käsite- ja fraasivarastoa. Harjoitellaan kuvailemaan ja kertomaan omia ajatuksia ja mielipiteitä perusteluineen eri tilanteissa. Harjoitellaan keskustelutaitoja: keskustelun rakentamista ja keskustelun viemistä eteenpäin eri tilanteissa. Harjoitellaan ottamaan huomioon muut erilaisissa suullisissa viestintätilanteissa (esim. kohteliaisuus, äänenkäyttö ja toisten kuunteleminen). Harjoitellaan ottamaan huomioon oman ilmaisutavan vaikutukset. Harjoitellaan ymmärtämään ja hyödyntämään viestinnän erilaisia ryhmän jäsenenä toimiminen kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot kuullun ymmärtämisen taidot yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot erilaisissa tilanteissa

13 keinoja (esim. vaikuttaminen koulun arjessa). T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia ja ei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään luovuuttaan ja ottamaan huomioon myös muut osallistujat S1 Harjoitellaan itseilmaisua eri tavoin eri tilanteissa (esim. eisanalliset ilmaisukeinot ja muiden osallistujien huomioiminen). Harjoitellaan monipuolista itseilmaisua ryhmässä, parin kanssa ja yksin (esim. draamatyöskentely). Harjoitellaan erilaisten esitysten suunnittelua ja toteutusta. Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tietoaan tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuuden arvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä S2 Harjoitellaan monipuolisia työskentelytapoja hyödyntäen erilaisten kirjallisuuden lajien sujuvaa lukemista, tunnistamista ja tulkitsemista sekä niiden sisällön ymmärtämistä ja luotettavuuden arviointia (esim. kauno- ja tietokirjallisuus, kertomus, näytelmäteksti). lukutaidon sujuvuus, vahvistuminen luetun ymmärtämisen taidot tekstimaailman monipuolistuminen ja sen tulkinta monilukutaidon kehittyminen ja vahvistuminen T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku- ja ymmärtämisstrategioita käyttäen T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan S2 S2 Harjoitellaan eri tavoin tulkitsemaan erilaista kirjoitettua ja puhuttua kieltä käyttämällä erilaisia strategioita (esim. silmäily, kuvan ja kuvatekstin lukeminen; ilmeet, eleet, äänenpaino ja -sävy sekä voimakkuus). Harjoitellaan eri tavoin erilaisten tekstien päättelevää tulkintaa. Jatketaan sana-, käsite- ja fraasivaraston laajentamista.

14 Tutustutaan sanojen luokitteluun merkityksen perusteella (esim. sanaluokat). Harjoitellaan verbin persoonamuotoja. Tekstien tuottaminen T7 innostaa oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tarvittavia monimuotoisia tekstejä yksin ja ryhmässä S3 Vahvistetaan kirjainten ja sanojen oikeinkirjoitusta. Sujuvoitetaan käsinkirjoitus- ja näppäintaitoja. Harjoitellaan kirjoittamaan eri tekstilajien yksinkertaisia tekstejä yksin, parin kanssa ja ryhmässä (esim. kertova, kuvaava ja ohjaava tekstilaji; tarinan jatkaminen, postikortti). oikeinkirjoitus sanojen, virkkeiden ja omien tekstien suunnittelu ja tuottaminen omien ajatusten ilmaiseminen sekä mielikuvituksen käyttö käsin kirjoittamisen taito ja näppäintaidot Harjoitellaan tuottamaan tekstejä eri aistikanavia ja monipuolisia virikkeitä hyödyntäen (esim. musiikki, kuvat, kertomus). itsearvioinnin taidot L5 T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissä tarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita S3 Harjoitellaan tuottamaan suunnitelmallisia ja tekstilajeiltaan monipuolisia kirjoitelmia yksin, parin kanssa ja ryhmässä. Tutustutaan kirjoittamisprosessiin; suunnittelu, kirjoittaminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä puhtaaksi kirjoittaminen. Harjoitellaan kirjoitetun kielen piirteitä ja sääntöjä omissa teksteissä; sanasto, fraasit, kieliopilliset rakenteet, kokonainen lause ja otsikointi.

15 T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvioimaan omia tekstejään sekä kehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta S3 Harjoitellaan omien tekstien arviointia ja muokkaamista itsearvioinnin perusteella (esim. lausejako, tekstimäärän kasvattaminen, kappalejako). Luetaan ja kuunnellaan muiden tuottamia tekstejä ja harjoitellaan ryhmässä vertaisarviointia ja positiivisen palautteen antamista. Harjoitellaan vertaisarvioinnin vastaanottamista. Harjoitellaan lisäkysymysten tekemistä tekstien pohjalta. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan ja havainnoimaan kielenkäytön tilanteista vaihtelua, eri kielten piirteitä ja puhutun ja kirjoitetun suomen säännönmukaisuuksia S4 Harjoitellaan tekstin muokkaamista palautteen perusteella. Tutkitaan kielen vaihtelua eri tilanteissa monipuolisia tekstejä lukien ja kuunnellen (esim. kielenkäyttö koulussa ja vapaaaikana). Harjoitellaan ja ohjataan oppilasta huomaamaan puhutun ja kirjoitetun kielen ero. Pohditaan sanojen, ilmausten ja tekstien merkityksiä ryhmässä. lukutaidon kehittyminen lukuharrastuksen kehittyminen ja vahvistuminen kulttuuritietoisuuden lisääntyminen kielitietoisuuden kehittyminen ja vahvistuminen Harjoitellaan kielitiedon alkeita (esim. yleis- ja erisnimet, yhdyssanat, sanaluokat, pää- ja sivulauseet, lauserakenteet). kulttuuritietoisuuden vahvistuminen Havainnoidaan kielen keskeisiä säännönmukaisuuksia (esim. nomini-, verbi- ja lausetyyppien tai analogian mallien avulla).

16 Vertaillaan suomea oman äidinkielen piirteisiin. T11 innostaa oppilasta tutustumaan monipuolisesti kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön S4 Tutustutaan kirjastoon ohjatuilla kirjastovierailuilla. Harjoitellaan löytämään ikäkauteen ja omiin kiinnostuksen kohteisiin sopivaa kirjallisuutta sekä jakamaan lukukokemuksia yhteisesti. Tutustutaan ikäkauteen sopiviin elokuviin, mediateksteihin sekä kansan- ja nykyperinteeseen. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun ja muun ympäristön kulttuurista monimuotoisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä ja - kulttuurista identiteettiä ja rohkaista hyödyntämään ja kehittämään omaa kielirepertuaaria S4 Tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin vuodenkierron juhlien ja tapahtumien kautta. Tutustutaan monipuolisesti oman koulun ja sen lähialueen kansainvälisyyteen. Vahvistetaan kieli- ja kulttuuriidentiteetin rakentumista. työskentelytaidot ja yrittäminen tiedonhankintataidot tietolähteiden käyttäminen oppimisen apuna oman toiminnan ohjauksen taidot T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestään kielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita S5 Harjoitellaan käyttämään kielitaitoa monipuolisesti koulun ja arjen tilanteissa. Vahvistetaan kielen eri osaalueita monipuolisesti (esim. lukemalla, kirjoittamalla, kuuntelemalla ja puhumalla). L7 Harjoitellaan asettamaan kielenkäytön oppimistavoitteita sekä seuraamaan niiden toteutumista (esim. läksyjen teon säännöllisyys, oppitunnilla osallistuminen, suomen kielen

17 käyttäminen vapaa-aikana, kuten suomenkielisen kirjallisuuden lukeminen ja median seuraaminen). T14 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten kieltä käytetään eri oppiaineissa S5 Harjoitellaan havainnoimaan eri oppiaineiden kielellisiä ilmaisutapoja. Harjoitellaan ymmärtämään oppiaineiden keskeisiä käsitteitä sekä omaksumaan niitä., L7 T15 kannustaa oppilasta kehittämään tietojaan ja kielellisiä keinojaan itseohjautuvaan työskentelyyn, tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseen itsenäisesti ja ryhmässä S5 Harjoitellaan käyttämään eri tavoin monipuolisia tiedonhankintakeinoja sekä vertailemaan ja arvioimaan tietoa kriittisesti ja käyttämään sitä vastuullisesti. Harjoitellaan hyödyntämään kielitaitoa opiskelussa., L6, L7 Harjoitellaan itseohjautuvuutta ja jatkuvaa oppimista. Vuosiluokilla 5-6 Oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Sisällöt valitaan siten, että oppilas voi laajentaa omaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin liittyvää osaamistaan monipuolisesti. Sisällöt tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät sekä oppilaiden kokemuksia että paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Vuosiluokalla 5 arvioinnin suorittaa luokanopettaja, S2-opettaja ja erityisopettaja. Väliarviointina on kehityskeskustelu, jossa on mukana oppilas, oppilaan huoltaja ja opettaja (t). Lukuvuosiarvioinnissa oppilaalle annetaan numeroarviointi, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokalla 6 oppilaalle annetaan sekä väliarvioinnissa että lukuvuosiarvioinnissa. numeroarviointi. Kuudennen luokan hyvän osaamisen kriteerit otetaan huomioon välitavoitteita mietittäessä. Tarvittaessa luokanopettaja keskustelee arvioinnista muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa (S2-opettaja, aineen- ja erityisopettaja sekä omankielinen opettaja). Lukuvuoden aikana oppilasta ohjataan seuraamaan kielitaitonsa kehittymistä eri osa-alueilla yhdessä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti arjen tilanteissa tarvittaviin vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihin suomalaisessa kulttuurissa sekä

18 kuuntelemisen ja kuullun ymmärtämisen taitoon. Erityisesti kiinnitetään huomiota lukutaidon kehittymiseen, ilmaisurohkeuden lisääntymiseen, ääntämisen puhtauteen sekä aktiivisen ja passiivisen sanavaraston karttumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne ja hän saa osoittaa osaamistaan monin eri tavoin. Oppimista tukeva, monipuolinen ja erittelevä arviointi saattaa oppilaat tietoisiksi taidoistaan ja antaa välineitä taitojen kehittämiseen. Opetuksen tavoitteet S Sisällöt Arvioinnin kohteet Laaja-alainen osaaminen (L) Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaan ilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen,opetus puheen ja kuultujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistaitojaan S1 S1 Laajennetaan sana-, käsite- ja fraasivarastoa. Harjoitellaan kuvailemaan ja kertomaan omia ajatuksia ja mielipiteitä perusteluineen eri tilanteissa. Harjoitellaan keskustelutaitoja, keskustelun rakentamista ja keskustelun viemistä eteenpäin eri tilanteissa. Harjoitellaan ottamaan huomioon muut erilaisissa suullisissa viestintätilanteissa (esim. kohteliaisuus, äänenkäyttö ja toisten kuunteleminen). Harjoitellaan ottamaan huomioon oman ilmaisutavan vaikutukset. Harjoitellaan ymmärtämään ja hyödyntämään viestinnän erilaisia keinoja (esim. vaikuttaminen medialähtöisesti). ryhmän jäsenenä toimiminen kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot kuullun ymmärtämisen taidot yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot erilaisissa tilanteissa T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia ja ei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen S1 Harjoitellaan itseilmaisua eri tavoin eri tilanteissa (esim. eisanalliset ilmaisukeinot ja luovuus kokonaisilmaisussa).

19 sekä käyttämään luovuuttaan ja ottamaan huomioon myös muut osallistujat Harjoitellaan monipuolista itseilmaisua ryhmässä, parin kanssa ja yksin (esim. draamatyöskentely). Harjoitellaan erilaisten esitysten suunnittelua ja toteutusta (esim. draama- ja tietopohjaiset esitelmät). Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tietoaan tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuuden arvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä S2 Harjoitellaan monipuolisia työskentelytapoja hyödyntäen erilaisten kirjallisuuden lajien sekä tekstityyppien ja -lajien sujuvaa lukemista, tunnistamista sekä niiden sisällön ymmärtämistä ja luotettavuuden arviointia (esim. kauno- ja tietokirjallisuus sekä mainos ja mielipidekirjoitus). lukutaidon sujuvuus, vahvistuminen luetun ymmärtämisen taidot tekstimaailman monipuolistuminen ja sen tulkinta monilukutaidon kehittyminen ja vahvistuminen T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku- ja ymmärtämisstrategioita käyttäen T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan S2 S2 Harjoitellaan tulkitsemaan monenlaista kirjoitettua ja puhuttua kieltä käyttämällä erilaisia strategioita (esim. käsitekartta, tiivistelmä, kielikuvat, ilmeet, eleet, äänenpaino ja -sävy, äänen voimakkuus sekä ironia). Laajennetaan ja syvennetään eri tavoin erilaisten tekstien päättelevää tulkintaa (esim. synonyymien, kielikuvien, sanontojen ja käsitteiden merkityksien ja hierarkioiden tutkiminen ja selittäminen). Jatketaan sana-, käsite- ja fraasivaraston laajentamista. Harjoitellaan ja kerrataan sanojen luokittelua merkityksen ja

20 muodon perusteella (esim. sanaluokat), verbien taipumista persoona- ja aikamuodoissa sekä nominien taipumista sijamuodoissa. Tekstien tuottaminen T7 innostaa oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tarvittavia monimuotoisia tekstejä yksin ja ryhmässä T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissä tarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita S3 S3 Vahvistetaan kirjainten ja sanojen oikeinkirjoitusta. Vahvistetaan käsinkirjoitus- ja näppäintaitoja sujuviksi. Harjoitellaan kirjoittamaan eri tekstilajien laajempia ja monipuolisempia tekstejä yksin, parin kanssa ja ryhmässä (esim. kertova, kuvaava, ohjaava ja kantaa ottava tekstilaji, mielipidekirjoitus, tiivistelmä). Harjoitellaan tuottamaan tekstejä eri aistikanavia ja monipuolisia virikkeitä hyödyntäen (esim. musiikki, kuvat, sanoma- ja aikakauslehti). Harjoitellaan tuottamaan suunnitelmallisia sekä johdonmukaisia ja tekstilajeiltaan monipuolisia aikaisempaa pidempiä ja vaativampia kirjoitelmia yksin, parin kanssa ja ryhmässä. Vahvistetaan kirjoittamisprosessin suunnittelua (esim. käsitekartta). oikeinkirjoitus sanojen, virkkeiden ja omien tekstien suunnittelu ja tuottaminen omien ajatusten ilmaiseminen sekä mielikuvituksen käyttö käsin kirjoittamisen taito ja näppäintaidot itsearvioinnin taidot L5 Harjoitellaan kirjoitetun kielen sääntöjä omissa teksteissä (esim. sanasto, fraasit, kieliopilliset rakenteet, virke, kappalejako, otsikointi). T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja S3 Harjoitellaan omien tekstien arviointia ja muokkaamista

21 arvioimaan omia tekstejään sekä kehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta itsearvioinnin perusteella (esim. sisällön johdonmukaisuus ja looginen eteneminen). Harjoitellaan ja syvennetään vertaisarviointia eri näkökulmista (esim. positiivinen palaute ja tekstin parannus- ja muokkausehdotukset). Harjoitellaan vertaisarvioinnin vastaanottamista. Harjoitellaan tekstin muokkaamista palautteen perusteella. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan ja havainnoimaan kielenkäytön tilanteista vaihtelua, eri kielten piirteitä ja puhutun ja kirjoitetun suomen säännönmukaisuuksia S4 Harjoitellaan tekemään havaintoja monipuolisista kielenkäytön tilanteista ja kuvailemaan niitä. Harjoitellaan huomaamaan puhutun ja kirjoitetun kielen ero. Pohditaan sanojen, ilmausten ja tekstien merkityksiä ryhmässä ja parin kanssa. Laajennetaan ja syvennetään kielitiedon tuntemusta (esim. pää- ja sivulauseet, lauseen pääjäsenet, sanaluokat, sanojen johtaminen, sijamuodot). lukutaidon kehittyminen lukuharrastuksen kehittyminen ja vahvistuminen kulttuuritietoisuuden lisääntyminen kielitietoisuuden kehittyminen kielitietoisuuden sekä kulttuuritietoisuuden vahvistuminen Havainnoidaan kielen keskeisiä säännönmukaisuuksia (esim. nomini-, verbi- ja lausetyyppien tai analogian mallien avulla). Vertaillaan suomea muiden, oppilaalle tuttujen kielten piirteisiin (esim. verbin

22 persoonamuodon ilmaiseminen ja sijamuodot). T11 innostaa oppilasta tutustumaan monipuolisesti kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön S4 Tutustutaan kirjastoon ja osallistutaan ohjattuihin kirjastovierailuihin. Harjoitellaan löytämään ikäkauteen ja omiin kiinnostuksen kohteisiin sopivaa kirjallisuutta sekä jakamaan lukukokemuksia yhteisesti. Tutustutaan ikäkauteen sopiviin elokuviin, mediateksteihin sekä kansan- ja nykyperinteeseen. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun ja muun ympäristön kulttuurista monimuotoisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä ja - kulttuurista identiteettiä ja rohkaista hyödyntämään ja kehittämään omaa kielirepertuaaria S4 Tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin vuodenkierron juhlien ja tapahtumien kautta. Tutustutaan monipuolisesti oman koulun ja sen lähialueen kansainvälisyyteen. Vahvistetaan kieli- ja kulttuuriidentiteetin rakentumista. työskentelytaidot ja yrittäminen tiedonhankintataidot tietolähteiden käyttäminen oppimisen apuna oman toiminnan ohjauksen taidot T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestään kielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita S5 Harjoitellaan käyttämään kielitaitoa monipuolisesti koulun ja arjen tilanteissa. Vahvistetaan kielen eri osaalueita monipuolisesti (esim. lukemalla, kirjoittamalla, kuuntelemalla ja puhumalla). L7 Harjoitellaan asettamaan kielenkäytön oppimistavoitteita sekä seuraamaan niiden

23 toteutumista (esim. läksyjen teon säännöllisyys, oppitunnilla osallistuminen, suomen kielen käyttäminen vapaa-aikana, kuten suomenkielisen kirjallisuuden lukeminen ja median seuraaminen). T14 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten kieltä käytetään eri oppiaineissa S5 Harjoitellaan havainnoimaan eri oppiaineiden kielellisiä ilmaisutapoja. Harjoitellaan ymmärtämään oppiaineiden keskeisiä käsitteitä sekä omaksumaan niitä. L7 T15 kannustaa oppilasta kehittämään tietojaan ja kielellisiä keinojaan itseohjautuvaan työskentelyyn, tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseen itsenäisesti ja ryhmässä S5 Harjoitellaan käyttämään eri tavoin monipuolisia tiedonhankintakeinoja sekä vertailemaan ja arvioimaan tietoa kriittisesti ja käyttämään sitä vastuullisesti. Harjoitellaan hyödyntämään kielitaitoa opiskelussa. L6 L7 Harjoitellaan itseohjautuvuutta ja jatkuvaa oppimista. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaan ilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja Sisältöalueet S1 Arvioinnin kohteet oppiaineessa Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin käyttäen ilmaisuvarantoaan sekä keskustelee ja työskentelee erilaisten aihepiirien ja tekstien pohjalta.

24 muun arjen vuorovaikutustilanteissa T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen, opetuspuheen ja kuultujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistaitojaan T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia ja ei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään luovuuttaan ja ottamaan huomioon myös muut osallistujat Tekstien tulkitseminen T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tietoaan tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuuden arvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku- ja ymmärtämisstrategioita käyttäen T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan S1 S1 S2 Tekstien ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen Ilmaisu vuorovaikutustilanteissa Lukutaidon sujuvuus ja tekstilajitaidot tekstin tulkinnassa Oppilas ymmärtää opetuspuhetta ja muuta kuulemaansa, kun tilanne tai aihe on ennestään tuttu tai ymmärtämistä tuetaan. Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa kasvokkain. Oppilas ilmaisee itseään erilaisia ilmaisun keinoja käyttäen ja osaa ottaa huomioon puhekumppaninsa. Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisia tekstejä. Oppilas tunnistaa kertomuksen, tietotekstin ja arvioivan tekstin ja harjoittelee käyttämään tietoa tekstilajipiirteistä tekstien tulkinnassa ja arvioinnissa. S2 Tekstien tulkinta Oppilas osallistuu erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja osaa tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä. S2 Sana- ja käsitevarannon laajentuminen, päättelevä tekstien tulkinta Oppilas hallitsee kohtuullisen sana- ja käsitevarannon sekä tunnistaa tekstistä merkityksiä, jotka vaativat päättelyä. Tekstien tuottaminen T7 innostaa oppilasta edistämään S3 Tekstilajitaidot tekstin tuottamisessa, Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle, kuvaamiselle ja