KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA. Laiva on lastattu PESISMIES SIIRTYI METSÄALALLE KONNEVEDEN TIIMISSÄ KOKEMUSTA JA NUORUUTTA 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA. Laiva on lastattu PESISMIES SIIRTYI METSÄALALLE KONNEVEDEN TIIMISSÄ KOKEMUSTA JA NUORUUTTA 7"

Transkriptio

1 KONNEVEDEN TIIMISSÄ KOKEMUSTA JA NUORUUTTA PESISMIES SIIRTYI METSÄALALLE KELIRIKKO JA PAINORAJOITUKSET PUHUTTAVAT Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 1/2015 Laiva on lastattu KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA

2 Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu) Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Grano, 2015 SISÄLTÖ LAIVA ON LASTATTU KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA KONNEVEDEN TIIMISSÄ KOKEMUSTA JA NUORUUTTA ONNISTUNUT PUUKAUPPA ON LUOTTAMUSASIA PESISMIES VESA LIIKALA SIIRTYI METSÄALALLE VIENTIMYYJÄNÄ SAHATEOLLISUUDESSA UUDEN METSÄLAIN VAIKUTUKSET MALTILLISIA KalPan Kumppaniverkosto tukee ja näkyy KalPa Hockey Oy:n äärimmäisen tärkeänä tukena on noin 250 yrityksen Kumppaniverkosto, jonka jäsenet saavat kumppanuudesta lisäarvoa, tulevat keskenään tutuiksi ja voivat kehittää keskinäistä liiketoimintaa. Verkoston toimintaan kuuluu yhteisiä tapahtumia kuten messuja, seminaareja, aamujäitä ja yritysvierailuita. Yrityskohtaisessa kumppanuussopimuksessa määritellään, miten yritys haluaa näkyä ja millaista toimintaa se toivoo sopimuksen sisältävän. Tarjolla on monenlaisia tapoja saada näkyvyyttä ja olla mukana vauhdikkaan urheilulajin tapahtumissa. KalPa Hockey Oy:n toimitusjohtaja Toni Saksman painottaa, että kumppanit ovat erittäin tärkeitä ja ilman niitä liiga-kalpan toiminta ei onnistuisi nykyisessä laajuudessaan. Kyse on todellakin kumppanuudesta. Yhteistyöstä on oikeasti konkreettista hyötyä molemmille osapuolille ja mukana oleva yritys saa vastinetta sijoitukselleen. Esimerkiksi pelkästään KEITELE FOREST KIINNOSTI KALLAVESJ -TAPAHTUMASSA KEMIJÄRVEN PUUTUOTETEHDAS EDISTYY SUUNNITELLUSTI jokaisessa kotiottelussamme on katsojaa, joten kumppanit saavat hyvää näkyvyyttä. Saksmanin mukaan Kumppanuusverkostolla on myös suuri aatteellinen vaikutus. Moni yrityksistä haluaa olla mukana oman liiketoiminnan edistämisen lisäksi myös siksi, että KalPan ja sen verkoston toiminnalla on arvoa ja merkitystä koko maakunnalle. Näkyvyyttä ja isännöintiä KELIRIKKO JA PAINO- RAJOITUKSET PUHUTTAVAT Keitele Forest on ollut kaudesta lähtien yksi KalPa Hockey Oy:n merkittävistä yhteistyökumppaneista. Yritys on saanut KalPa-kumppanuudestaan mainosnäkyvyyttä ja toiminut otteluisäntänä, jolloin metsänomistaja-asiakkaita on ollut runsaasti yrityksen vieraina seuraamassa ottelua. Kaikille istumapaikoille jaettujen vihreäsävyisten kannustusviuhkojen liike ja ääni on huomattu ja viuhkoilla on saatu lisää kannustavaa tunnelmaa. Kuluneella kaudella Keitele Forestin kummipelaajana on ollut näkyvästi esiintynyt nuori taitohyökkääjä Kasperi Kapanen. ahateollisuus- ja puutuoteteollisuusmarkkinoilla kysyntä laski vielä viime vuonna, mutta markkinat ovat vähitellen heräämässä vaisun vuoden jälkeen. Kokonaisuutena tarkastellen teollisuuden alan pahin suhdannekuoppa on ehkä ohitse. Euroopan markkinatilanne on toki edelleen heikko Britanniaa, Irlantia ja Saksaa lukuun ottamatta. Euroopan ulkopuolella tilanne näyttää sen sijaan paremmalta. Havusahatavaran kasvavat markkinat ovat kehittyvissä talouksissa Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Keitele Groupin tuotannosta noin 65 prosenttia viedään Aasiaan, ja siellä esimerkiksi Japanin markkinat ovat piristymässä. Keitele Groupin liimapuu eli Aurorazai-tuotemerkki on vahva brändi Japanissa ja muualla Aasiassa. Kantorahatuloista noin 70 prosenttia tulee nyt tukkipuusta. Suomen bioenergiatavoite on mahdollista saavuttaa vain siten, että sahat käyttävät tukkia ja kotimaisen puun käyttö nousee yli 70 miljoonaan kuutioon. Suomen metsäteollisuuden arvo on oikeilla yksityisen ja julkisen sektorin toimilla mahdollista nostaa nykyisestä 18 miljardista 25 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Näin vienti- ja verotulot lisääntyisivät ja energiapuun käytön lisääminen korvaisi tuontienergiaa. Puun lisääntynyt ja entistä monipuolisempi käyttö Suomessa merkitsisi maakuntiin merkittävästi lisää tuloja ja työtä. Koko metsäteollisuus työllistää lähes henkilöä ja tiedossa olevat uudet, suuret metsäteollisuusinvestoinnit merkitsevät vähintään uutta työpaikkaa. Puuta on kuitenkin saatava metsistä liikkeelle paljon nykyistä enemmän. Metsää kannattaa hoitaa ja puuta myydä. Tässä valtiovalta voi tulla vahvasti mukaan kannustavin veroratkaisuin. Puu- ja metsäteollisuudesta on viime aikoina kuulunut paljon myönteisiä uutisia ja seuraavat vuodet näyttävätkin kokonaisuutena varsin hyviltä. Metsät tuottavat puuta ennätyksellisiä määriä ja eri toimijoilla on investointisuunnitelmia, joilla metsien kasvua jalostetaan monipuolisiksi tuotteiksi. Kannattaa muistaa, että metsäklusterimme vastaa noin kolmannesta Suomen kokonaisviennistä. Nyt onkin syytä toivoa, että uudet kansanedustajat voisivat tehdä teollisuuden kilpailukykyä tukevia ja parantavia päätöksiä. Oikeilla veroratkaisuilla ja yritysmyönteisellä asenteella saadaan aikaan paljon hyviä vaikutuksia koko kansantaloudellemme. Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio PÄÄKIRJOITUS PUU- JA METSÄ- TEOLLISUUS VAUHTIIN KANNUSTAVIN KEINOIN Kannattaa muistaa, että metsäklusterimme vastaa noin kolmannesta Suomen kokonaisviennistä. 2 3

3 Maaliskuussa Kokkolan satamassa lastattiin ensimmäisen kerran kokonainen rahtilaiva pelkästään Keitele Groupin sahatavaralla. Aleksandriaan, Egyptiin lähteneestä kuution kokonaislastista noin kuutiota oli Keiteleeltä ja loput Alajärven sahalta. Laiva on lastattu KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA Keitele Groupin sahatavaraa oli toimitettu ja varastoitu Kokkolan satamaan parin kuukauden ajan. Kun yksi rekkakuorma sahatavaraa on noin 70 kuutiota, tämän laivan lastiksi ajettiin lähes 200 rekkakuormaa. Rahtilaiva Marmolokain pituus on runsaat 145 metriä ja leveys 18 metriä. Aluksen kuollut paino on tonnia. Alus voi ottaa lastia ruuman lisäksi myös kannelle. Laiva on rakennettu vuonna Lastauksen hoiti kokonaisuudessaan huolintaliike Oy M. Rauanheimo Ab, jonka miehet ahersivat paperitöiden lisäksi niin sahatavaran siirtämisessä varastoalueelta laiturille, laivan omien nostureiden käytössä kuin lastin sovittamisessa laivan ruumaan. Ammattimiehet sijoittivat erimittaisia sahatavaranippuja laivan uumeniin taitavasti, varovasti ja suorastaan mittatarkasti niin, että rahtitila tuli käytetyksi mahdollisimman tehokkaasti. n 4 5

4 Keitele Timber tekee Egyptiin kauppoja melko tasaista tahtia noin kuutiota vuosittain. Lähi-idässä menekki hyvässä kasvussa Huolintaliike kumppanina Kokkolan satamassa Egypti on yksi suomalaisen sahatavaran tärkeistä vientimaista. Sinne toimitetaan esimerkiksi mäntypuista oksaista rakennussahatavaraa eli mäntysekstaa, betonilautaa, puukäsitöissä käytettävää lautaa sekä egyptinparrua rakennustelineiksi, vientimyyjä Markku Rokkila Keitele Groupista kertoo. Toimitamme tuotteet sikäläisille kauppahuoneille, jotka myyvät tavaran edelleen loppukäyttäjille. Kohdemaa on kohtalaisen kaukana, joten rahdin osuus on noin neljännes tuotteen lopullisesta kokonaishinnasta, Rokkila sanoo. Arabimaissa on paljon nuorta väestöä ja asuntorakentamisen tarve on suuri, mikä lisää rakennuspuutavaran kysyntää. Lisäksi Egyptissä on alkamassa ulkomaisen pääoman avulla suuria investointihankkeita. Suurissa suunnitelmissa on rakentaa pinta-alaltaan seitsemän kertaa Pariisia suurempi uusi hallintopääkaupunki Punaisen meren rannalle ja toteuttaa monia muita rakennushankkeita eri puolilla maata. Suunnitelmien ja sopimusten yhteisarvo on noin 176 miljardia dollaria. Toteutuessaan nuo hankkeet vaativat paljon tarpeeseen sopivaa, sopivanhintaista ja hyvälaatuista puutavaraa. Kattava kokemus ja hyvät henkilösuhteet Keitele Groupilla on yhteensä noin 35 vientimaata. Markku Rokkila vastaa alan pitkällä kokemuksellaan viennistä muun muassa Egyptiin, Algeriaan, Marokkoon, Saudi-Arabiaan ja Israeliin sekä Turkkiin, Espanjaan ja Kreikkaan. Myös Portugali, Albania, Viro, Latvia, Liettua ja Ruotsi kuuluvat hänen asiakasmaihinsa. Asiakkaista ja maista riippuen osa tavarasta toimitetaan paikallisille, osa Suomessa oleville agenteille ja osa maahantuojille kohdemaissa. Yhteistä kaikille markkinoille on, että kilpailu on kovaa ja esimerkiksi ruotsalaiset ja venäläiset yritykset ovat samoilla markkinoilla. Hintavaihtelut voivat olla suuriakin erityisesti juuri Egyptissä, Rokkila kuvailee. Rokkila tapaa tärkeimmät ulkomaiset kauppakumppaninsa kerran tai kaksi kertaa vuodessa, Suomessa olevat useamminkin. Kohdemaissa on tärkeää käydä henkilökohtaisesti, sillä näin asiakkaiden luottamus kauppakumppaniinsa vahvistuu ja sitoutuminen kasvaa. Keitele Group vie suurimman osan tavarastaan Kotkan satamasta, josta laivataan kontitettuina liimapuuta sekä höylä- ja sahatavaraa. Muita yrityksen käyttämiä satamia ovat esimerkiksi Kokkola, Kalajoen Rahja, Raahe, Oulu, Kaskinen, Porin Mäntyluoto ja Loviisan Valko. n Keitele Group alkoi käyttää Kokkolan satamaa noin vuosi sitten, kun Alajärven sahan tuotanto saatiin täyteen vauhtiin. Kumppanina toimii 130-vuotias huolintaliike Oy M. Rauanheimo Ab, joka työllistää Kokkolassa yhteensä lähes 130 henkilöä. Otamme tavaran vastaan, varastoimme sen ja toimitamme laivan sivulle, lastaamme tavaran ja hoidamme huolintaan liittyvät paperityöt, huolintapäällikkö Vesa Peltola Oy M. Rauanheimo Ab:stä esittelee. Yritys käsittelee monen muun artikkelin lisäksi noin kuutiota sahatavaraa vuodessa. Vilkasta ja monipuolista satamatoimintaa Tänä vuonna 190-vuotisjuhliaan viettävä Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja kaivannaisteollisuuden ykkössatama Suomessa. Satama on tärkeä toimija Venäjän transitoliikenteessä, ja merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa. Viime vuonna sataman kokonaisliikennemäärä kasvoi 8,575 miljoonaan tonniin. Määrä on yli tonnia enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna Kokkolan satamaan kuuluvat Kantasatama, jossa käsitellään kappaletavaraa ja kontteja, Syväsatama ja Hopeakiven satama. Satamaan johtaa 13 metrin syväväylä, ja pääosa liikenteestä kulkeekin Syväsataman kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin satamanosa. Bulkkituotteita ja sahatavaraa Tuotteita tulee esimerkiksi Siilinjärven kaivokselta, Talvivaarasta ja Kostamuksesta. Satamassa puretaan viikoittain lasti rautatievaunusta. Isoon laivaan mahtuu noin tonnia esimerkiksi Kostamuksesta tulevaa pellettiä tai muuta bulkkitavaraa, Peltola kertoo. Satamassa on myös Pohjois-Euroopan ainoa sisälastausterminaali eli laiva voidaan kiinnittää lastauksen ajaksi terminaalin laituriin katon alle suojaan. Sataman välittömässä läheisyydessä on Kokkolan suurteollisuusalue, Kokkola Industrial Park eli KIP, joka on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Alueella toimii yli 60 yritystä, jotka työllistävät noin työntekijää. n Rahtilaiva Marmolokai on saksalaisen varustamon Karibialle liputettu alus. Sen lastaaminen vei noin neljä työpäivää ja alus oli perillä Egyptissä noin kahden viikon matkan jälkeen. 6 7

5 KONNEVEDEN TIIMISSÄ KOKEMUSTA JA NUORUUTTA Keitele Forest Oy:n Konneveden tiimin hankintamäärä on vuosittain kuutiota, ja nyt painopiste on erityisesti mäntytukin hankinnassa. Tiimin kokoonpanoon on tulossa muutoksia, kun Juha Nieminen lopettelee ja Kati Nieminen aloittelee hankintaesimiehenä. NIEMINEN VAIHTUU NIEMISEEN Hankintaesimies Jouko Tikkanen Puh , (014) Faksi (014) Hankinta-alue: Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi Hankintaesimies Ossi Sormunen Puh Faksi (014) Hankinta-alue: Laukaa, Sumiainen, Suolahti, Äänekoski Hankintaesimies Kati Nieminen Puh Faksi (014) Hankinta-alue: Uurainen, Multia, Keuruu, Petäjävesi. Korjuuesimies Matti Liimatainen Puh. Faksi (014) Tämä on ollut minulle työtä ja myös elämäntapa Juha Nieminen Konneveden tiimin alueeseen kuuluvat Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi, Laukaa, Äänekoski, Jyväskylän kaupunki, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Tiimissä toimivat hankintaesimiehet Juha Nieminen, Ossi Sormunen, Jouko Tikkanen ja Kati Nieminen sekä korjuuesimies Matti Liimatainen. Alueelta saadaan hyvälaatuista puuta keskimäärin 300 kuutiota hehtaarilta. Koko tiimin alueella metsät ovat varsin hyviä, järeitä ja hyvätuottoisia. Mänty- ja kuusitukkien hankinta on ollut alueella aika lailla tasoissa, mutta painottuu jatkossa enemmän männyn hyväksi. tä niin konttorilla kuin kentälläkin. Kuluneiden vuosikymmenien aikana metsätalouden koko ketju puun siirtämisestä kannolta sahalle ja sieltä valmiin tavaran ostajalle on muuttunut perusteellisesti. Nykyiset atk-ohjelmat ovat hyviä, ne tehostavat ja helpottavat työtä merkittävästi, Juha kiittelee. Juhan mukaan puuta pitäisi saada metsistä liikkeelle enemmän eri tarkoituksiin. Metsäverotusta pitäisikin muuttaa metsätaloutta suosivampaan suuntaan ja valtio voisi käyttää tässä kepin sijasta porkkanaa. Eläkepäivien suunnitelmistaan Juha sanoo, että nyt on aika kääntää katse enemmän omien metsien suuntaan, sillä noin 50 hehtaaria odottelee ahkeraa raivaussahan käyttäjää. Muuten ajattelin jatkossa lähinnä katsella, kun kuitupuu kasvaa arvokkaaksi tukiksi, Juha velmuilee tuttuun tyylinsä. Nieminen aloittamassa Juha Niemisen työtä Konneveden tiimissä jatkaa Kati Nieminen. Emme ole keskenämme sukulaisia, tätä on jo aika moni ehtinyt kysymään, Kati nauraa. Kati on kotoisin Laukaasta, jossa hän myös edelleen perheineen asuu. Toimin aikaisemmin Metsäkeskuksessa sekä metsäneuvojana Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksessä Uuraisilla ja halusin nyt tehtävissäni eteenpäin. Aloitin Keitele Forestin hankintaesimiehenä tämän vuoden alusta, kun Juha on valmistellut eläkkeelle siirtymistään, Kati kertoo. Katin hankinta-alueena on Uurainen, Multia, Keuruu ja Petäjävesi, mikä on ehkä kilpaillumpi hankinta-alue kuin moni muu. Työni on aiempaan verrattuna nopearytmi- Nieminen eläköitymässä Hankintaesimies Juha Nieminen jäi keväällä lomille ja heinäkuussa lopullisesti eläkkeelle. Hänellä on takanaan yhteensä noin 40 vuoden työura, joista viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut Keiteleen leivissä. Oma alueeni on ollut aika iso eli kahdeksan-yhdeksän pitäjää, mikä on melko haasteellista. Lisäksi kilpailu eri puunhankintayhtiöiden välillä on täälläkin kovaa, Juha kertoo Juhan mukaan hankintaesimiehen työ on asiakaslähtöistä toimintaa ja vaatii oikeaa asennetta. Asiakasta pitää kuunnella ja pitää ajan tasalla siitä, mitä hänen metsässään tehdään nyt ja mitä siellä aiotaan tehdä. Asioista tiedottaminen on hyvin tärkeää. Tämä on ollut minulle työtä ja myös elämäntapa, sillä näitä asioita ei ainakaan jatkuvasti hoideta kahdeksasta neljään -asenteella. Laskeskelin, että noin kuutiota on Keitele Forestille tullut ostetuksi, mikä on vaatinut aika paljon työsempää, sillä aikataulut ovat tiukat ja myös tiedonkulku on nopeaa. Haasteena on se, että tehtäväketjun kaikki osat toimivat täysillä ja hyvin yhteen, Kati luonnehtii. Kati kehuu saamaansa hyvää vastaanottoa niin kaikkien työkaveriensa kuin asiakkaidensa suunnasta. Ihan tervetulleeksi olen itseni tuntenut. Uudentyyppisen työn antaman haasteen lisäksi tekemistä on varmasti siinä, että pystyn edeltäjäni eli kokeneen ammattilaisen Juhan saappaat täyttämään, Kati tuumaa. Kati toivoo, että metsänomistajat ottavat häneen rohkeasti yhteyttä jo metsäkauppojen suunnittelun alkuvaiheessa. Silloin kaupat saadaan ajoissa ja hallitusti oikeille urille ja kaikkien osapuolten kannalta hyvään lopputulokseen. Katin perheeseen kuuluvat miehen lisäksi kaksi tytärtä ja poika, joista nuorin on 12 ja vanhin 16 vuotta. Hän harrastaa muun muassa kuntosalilla käyntiä sekä kouluttaa kilpailumielessä australiankelpie-koiraansa. Osa perheen vanhempien vapaa-ajasta kuluu lasten kuljettamiseen harrastuksiin. Metsämies työssä ja vapaalla Melko uusi kasvo Konneveden tiimissä on myös Matti Liimatainen. Hän valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 2013 ja toimi sen jälkeen Metsäkeskuksella Viitasaarella. Matti on toiminut tiimin korjuuesimiehenä vuoden 2013 loppupuolelta lähtien. Keitele Forest Oy oli hänelle tuttu yritys jo aiemmin, sillä hän toimi kesän 2011 työharjoittelussa Konneveden tiimissä. Tehtäviini kuuluvat tämän tiimin korjuuvalmistelut ja -valvonta, mikä tarkoittaa työtä sekä toimistossa että maastossa. Hoidan myös tiimin atk-asioita, Matti esittelee. Matti hallitsee myös puunostoasiat, joten tarvittaessa hän toimii sijaisena myös muiden tiimien ostotehtävissä. Metsämies on metsämies myös vapaa-ajalla. Matti harrastaa muun muassa metsästystä ja metsänhoitoa. n 8 9

6 ONNISTUNUT PUUKAUPPA on luottamusasia le Forestin päätöksenteko on nopeaa ja olemme saaneet hyvää palvelua, Harri Palonen sanoo. En ole tarjouksia juuri muualta kysellytkään, ja vuosien varrella olemme tehneet kaupat arviolta yli kuutiosta, Palonen kertoo. Luottamus ja avoimuus Pitkän työuran puunhankinnassa tehnyt Juha Nieminen sanoo aina noudattaneensa vanhaa, mutta edelleen toimivaa tapaa eli hän tekee asiat niin, kuten toivoisi muiden tekevän samassa tilanteessa itselleen. Hyvä henkilökemia on tietenkin myös puukaupoissa tärkeä asia, johon kuuluu se, että toimitaan molemmin puolin rehellisesti ja että yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille. Kun Tarkka ja selkeä katkontaluettelo on metsänomistajan nähtävissä, mitä palvelua ei muilla yrityksillä ole. Harri Palonen on suoraa puhetta puolin ja toisin, syntyy keskinäinen luottamus ja avoimuus, Nieminen korostaa. Ja yhteisiin kauppoihin on vielä tulossa jatkoa, kun todella jyrkkä rinne on Palosen mailta vielä hakkaamatta. Sen operaation tekemisestä Palosella ja Niemisellä riittää tuvassa veistelemistä pitkään, kun myyjä ja ostaja kilvan, mutta huumorimielessä, kehittelevät oikeita toimintatapoja. Palonen muistuttaa myös kokonaisvastuun merkityksestä eli ostajayhtiö ja sen henkilöt ja kaikki alihankkijat osaavat hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin myös puunmyyjän kannalta. Tukkipuu tarkasti talteen Keitele Forestin menetelmät saavat kiitosta Paloselta. Pinoissa oleva puutavara metsäautotien varrella saattaa joskus näyttää pieneltä puulta, mutta Keiteleen menetelmillä tukkipuu saadaan tarkasti talteen ja hyödynnettäväksi. Palosen mukaan Keiteleellä on paremmat tukkimitat ja tukkisaanto sekä siihen perustuen myös tukkipuun hinta kuin monella muulla metsäyrityksellä. Tarkka ja selkeä katkontaluettelo on metsänomistajan nähtävissä, mitä palvelua ei muilla yrityksillä ole. Metsänomistajien pitäisi muistaa tehdä ensiharvennus ajoissa ja reippaalla kädellä, mutta oikealla tavalla, silloin saadaan metsä kasvamaan. Yleensä ammattilaiset tietävät ja osaavat tämän, päinvastoin kuin monet harrastelijat, Palonen huomauttaa. Uuraistenkin isännät ja muut metsänomistajat odottavat innokkaasti Äänekosken uutta sellutehdasta. Yleinen asenne on ollut se, että puuta pitäisi saada markkinoille lisää, mikä vilkastuttaisi myös tukkikauppaa. Kansantaloudenkin kannalta on tärkeää, että puuta käytetään paljon erilaisiin tarkoituksiin. n Harri ja Pirjo Palonen viljelevät Ala-Niinimäen perintötilaa Uuraisten Kangashäkin kylässä. Tilalla on metsää noin 170 hehtaaria, ja Paloset käyvät puukauppaa lähinnä Keitele Forest Oy:n kanssa. Yhteistyö sujuu hyvin keskinäisen rehtiyden ja luottamuksen pohjalta. Ala-Niinimäen tilalla on lihakarjaa yli sata päätä, omaa peltoa yli 40 hehtaaria ja vuokramaata noin sata hehtaaria. Lisäksi murskekauppaa käydään erillisen yrityksen nimissä, jolle maa on myyty kantatilasta. Hakkuista jätetyistä koivukuitupuista kertyy Palosen tilan tarvitsema lämmityspuu ja tulevaisuudessa polttopuuta riittää ehkä myyntiinkin. Paloset ovat olleet Harrin perintötilan isäntäparina 20 vuotta, ja Pirjo työskentelee pää- toimisesti lähiseudun kahvila-ravintolassa. Palosten kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta asuvat muualla Nopeita päätöksiä Tilan metsien maapohja on melko hyvä ja antaa mahdollisuuden myös kesäleimikoiden tekoon. Paloset ovat tehneet metsäkauppaa vuodesta 2008 lähtien Keitele Forestin Oy:n hankintaesimiehen Juha Niemisen kanssa. Kauppa on käyty niin kuusesta kuin männystä ja palstoilla on ollut päätehakkuita ja harvennuksia. Esimerkiksi kuluneena talvena kauppoja tehtiin runsaan tuhannen kuution verran. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, sillä Keite

7 Tarkka puukatkonta ja puun hyödyntäminen on selkeä etu metsänomistajille. Vesa Liikala Tunnettu pesäpallomies Vesa Liikala on aiemmalta ammatiltaan mielenterveyshoitaja, mutta muutama vuosi sitten hän päätti ammatinvaihdoksesta. Moni kyseli minua aina aiemmin apuun esimerkiksi puunkaatoon ja ajattelin, että nyt voisi olla vielä mahdollisuus tehdä työkseen jotain uutta. Niinpä perustin kaksi vuotta sitten toiminimen ja teen Järviseudun alueella pihapuiden kaatoa ja pilkkomista sekä kantojen jyrsintää, myyn polttopuita, teen metsätöitä ja valmistan hirsilatoja, Liikala esittelee. Pesismies Vesa Liikala siirtyi metsäalalle Metsiä kannattaa hoitaa Liikala hoitaa omat metsänsä itse päätehakkuita lukuun ottamatta. Hän on noin 15 vuoden aikana ostanut itselleen vähitellen yhteensä satakunta hehtaaria metsää pääasiassa teitten varsilta. Omat metsäni ovat vähän hajallaan eri puolilla Vimpeliä, ja olen kyllä halukas ostamaan lisää, kun vain sopivia palstoja sattuu kohdalle. Liikala muistuttaa niin itselleen kuin muillekin metsänomistajille, että metsää pitää hoitaa oikein ja oikea-aikaisesti. Harvennukset pitää tehdä säännöllisesti ja myös myynti kannattaa tehdä ajallaan. Liikala tekee yhteistyötä myös paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa, mutta puukaupoissa yhdistys ei hänen osaltaan ole ollut mukana. Puunmyynnissä olen Keitele Forestin asiakas. Mielestäni metsäkaupat ovat sujuneet yhtiön kanssa erittäin onnistuneesti, sillä paikallinen osto-organisaatio on hyvin toimiva, Liikala kiittelee. On todella hyvä asia, että Alajärven saha toimii jälleen. Tällä asialla on paikallisten metsänomistajien kannalta suuri merkitys. Olen tullut myös itse siihen tulokseen, että Keitele-yhtiöiden tarkka puukatkonta ja puun hyödyntäminen on selkeä etu metsänomistajille ja ilmeisesti myös yhtiölle itselleen, Liikala tuumii. Liikuntaa ja penkkiurheilua Entinen Superpesis-pelaaja Liikala harrastaa vapaa-aikanaan hiihtoa ja muuta liikuntaa sekä käy tanssikursseilla vaimonsa kanssa. Vapaa-aikaan kuuluu myös penkkiurheilu. Nyt taitaa tulla ensimmäinen kesä, että en ole pesäpallon kanssa missään tekemisissä edes taustajoukoissa. Toki otteluita käyn edelleen katsomassa tiiviisti, Liikala hymyilee. Liikalalla on neljä lasta, joista kaksi asuu edelleen vanhempiensa kanssa omakotitalossa Lappajärven hienoissa rantamaisemissa. Perheen lemmikkeinä on kolme kissaa. n Värikäs ja monipuolinen pesäpalloilija Vesa Liikala pelasi pesäpalloa 18 vuotta pääsarjatasolla ja edusti pääasiassa kasvattajaseuraansa Vimpelin Vetoa, mutta myös Alajärven Ankkureita ja Oulun Lippoa saavuttaen muun muassa kaksi Superpesis-pronssia. Etenijäkuninkuuden Liikala voitti vuosina 1985 sekä 1994 ja valittiin vuoden pelaajaksi Liikala pelasi 12 Itä-Länsi ja kuusi Liitto-Lehdistö ottelua. Värikäs pelaaja tunnettiin voimastaan, nopeudestaan ja monipuolisesta lyöntivalikoimastaan sekä tasaisen varmoista otteistaan pelistä toiseen. Oman pelaajauransa jälkeen Liikala toimi Superpesistasolla kakkospelinjohtajan tehtävissä

8 VIENTIMYYJÄNÄ SAHA- TEOLLISUUDESSA Suvi Kinnunen toimii vientimyyjänä Keitele Groupissa. Kilpailu kansainvälisillä puutavaramarkkinoilla on kovaa, mutta sitkeä myyntityö ja erinomaiset tuotteet tuovat hyviä kauppoja vanhojen ja uusien asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden kiinnostus Kemijärven sahan Lappi Timber Oy:n tuotantoa kohtaan on kova. Suvi Kinnunen aloitti elokuussa 2003 vientisihteerinä Keitele Timber Oy:ssä ja siirtyi 2005 liimapuutehtaan vientisihteeriksi. Välillä Kinnunen työskenteli sahateollisuudessa omalla kotipaikkakunnallaan, mutta palasi joulukuussa 2008 takaisin Keitele Groupiin. Hän suoritti kansainvälisen liiketalouden jatko-opintoja ja sai Keitele-yhtiöiltä toimeksiantona markkinatutkimusprojektin, jonka pohjalta hän myöhemmin kirjoitti myös jatko-opintoihinsa kuuluneen opinnäytetyön. Vientimyyjän tehtäviin Kinnunen siirtyi 2010 ja jatkotutkinto, Master of Business Administration (tradenomi YAMK), valmistui vuonna Vientimyyjän työ on erittäin kiinnostavaa ja työ kansainvälisen kaupan parissa on juuri sitä, mihin olen kouluttautunut. Kielet ja kansainvälinen toiminta ovat kiinnostaneet minua aina ja opintoni olenkin suorittanut englanninkielisissä koulutusohjelmissa, Kinnunen kertoo. En kyllä aluksi tiennyt puualasta juuri mitään, mutta työtä tekemällä ja asioihin perehtymällä myös tuotannon ja tekniikankin asiat ovat tulleet tutuiksi. Myös monipuolisesta työkokemuksesta Keitele-yhtiöissä on ollut hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisessa. Sahatavaraa Länsi-Eurooppaan Työpäiväni sujuu yleensä kello 8 16 sähköpostin ja puhelimen ääressä, ja työkielenä on englanti. Myyn sahatavaraa ja jatkojalosteita ja vastuualueeni ovat Iso-Britannia, Irlanti, Benelux-maat ja Tanska. Kinnunen vierailee markkina-alueillaan yksin tai agenttien kanssa loppuasiakkaiden luona noin neljä-viisi kertaa vuodessa. Tutustumismatkoilla esimerkiksi näkee konkreettisesti, mitä asiakasyritys myydystä puutavarasta tekee. Myös Keiteleen-toimistolla vierailee silloin tällöin asiakkaita eri maista seuraamassa puutavaran valmistumisprosessia. - Teemme kauppaa paljon myös vuosineljänneksittäin ja kaupat tehdään joko suoraan loppuasiakkaan kanssa tai agentuurien kautta. Maakohtaisia erityspiirteitä on esimerkiksi se, että Iso-Britannia on perinteisesti mäntymarkkina ja ei kuulu euroalueeseen. Myös kaupantekokulttuurissa on markkinakohtaisia eroja. Tunnettavuus auttaa myyntiä Markkinat ovat nyt varsin haasteelliset, sillä markkinassa on ylitarjontaa ja esimerkiksi ruotsalaisilla on Britanniassa etua kruunun edullisesta kurssista puntaan verrattuna. Olemme kuitenkin tehneet pitkäjänteistä asiakastyötä ja Keitele on tunnettu kehittymisestään, toimitusvarmuudestaan ja tasalaatuisista tuotteistaan. Toki teemme myös uusasiakashankintaa koko ajan. Asiakkaiden kiinnostus Kemijärven sahan Lappi Timber Oy:n tuotantoa kohtaan on kova, Kinnunen toteaa. Britannia kiinnostaa Kinnunen asuu Viitasaarella. Perheeseen kuuluvat mies sekä 8- ja 13-vuotiaat lapset. Kinnunen harrastaa lenkkeilyä, laskettelua ja kuntosalilla käyntiä sekä leipomista. Kesällä hän kasvattaa pienessä kasvihuoneessa erilaisia chilikasveja. Kinnunen on kiinnostunut kansainvälisyydestä ja eri kulttuureista myös vapaa-ajallaan ja lähiajan suunnitelmissa hänellä onkin lomamatka Britanniaan muun muassa joidenkin tv-sarjojen alkuperäisille kuvauspaikoille. n Uuden metsälain vaikutukset maltillisia Metsän uudistaminen kannattaa tehdä ajoissa ja yläharvennusmahdollisuutta kannattaa hyödyntää Uuden lain ansioista metsänomistajalle tuli vapaus tehdä uudistushakkuita oman harkintansa mukaan ilman aiemmassa laissa olleita läpimitta- tai ikäkriteereitä. Metsänomistajan päätösvalta ja metsänkäsittelyvaihtoehdot lisääntyivät myös merkittävästi. Toinen suuri muutos oli eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn hyväksyminen kasvatushakkuina. Muutoksia perusteltiin muun muassa sillä, että ei ole olemassa perusteita rajoittaa metsänomistajien päätäntävaltaa omassa metsässään. Tämän toivottiin lisäävän sellaisten metsänomistajien aktiivisuutta, jotka eivät ole hakanneet metsiään tasaikäisrakenteisen metsän hakkuumenetelmillä. Yhteiskunnan ei ollut tarvetta rajoittaa metsävarojen hyödyntämistäkään, koska metsävarat ovat hakkuumahdollisuuksiin nähden selvästi vajaakäytössä. Tarkasteluaika vielä lyhyt Markku Remes Uusi laki on ollut voimassa vasta suhteellisen lyhyen ajan, joten mahdollisten muutosten tarkastelu on vasta alustavaa arviointia. Metsänhoidon johtava asiantuntija, metsänhoitaja Markku Remes Suomen Metsäkeskuksesta kertoo, että ennen lakimuutosta ei oikeastaan odotettu isoja muutoksia perinteiseen metsien käsittelyyn. Suomen vuotuinen metsien kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiota ja kaikki hakkuut yhteensä 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Remeksen mukaan ensiharvennusta pitäisi lisätä, metsän uudistaminen kannattaa tehdä ajoissa ja yläharvennusmahdollisuutta kannattaa hyödyntää. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä ehkä lisääntyy jatkossa, mutta se ei ainakaan vielä ole saanut suurta suosiota. Menetelmää käytetään nyt vain hehtaarin alalla, Remes kertoo. Jatkuvassa kasvatuksessa korjuuta tehdään noin 15 vuoden välein, mutta se on korjaajalle melko työläs ja korjuuvaurioiden riski kasvaa. Menetelmä soveltuu esimerkiksi vaihtelevapuustoiselle suolle, mutta vain rajoitetusti kangasmaille. Lakimuutoksen jälkeen Pohjois-Suomen nuorten metsien hakkaaminen on hieman lisääntynyt, mutta vähäpuustoista, suopohjaista metsää hakataan vastaavasti varsin vähän. Uudistaminen tehtävä ajoissa Remeksen mukaan metsiä ei nyt uudisteta niin aktiivisesti kuin takavuosina, ja uudistamisen aikataulu saa uuden lain mukaan olla melko pitkä. Uuden lain vaikutusta merkitystä on kuitenkin vielä vaikea arvioida, mutta pahimmassa tapauksessa uudistamatta jätetyn metsän määrä kasvaa. Huonoa uudessa laissa on myös esimerkiksi se, että kuusi hyväksytään nyt istutettavaksi myös kuiville kankaille, mikä merkitsee aiempaa huonompaa tuottoa, Remes huomauttaa. Vastaavasti yläharvennus on nyt korostetusti esillä, ja menetelmä soveltuukin hyvin myöhemmissä harvennuksissa, kunhan ensimmäinen hakkuu tehdään ajoissa. Metsänomistajat ovat varsin hyvin tietoisia uuden lain mahdollisuuksista. Heidän kannattaa olla aktiivisia ja hyödyntää myös maksutonta metsään.fi-pal- Suvi Kinnunen 14 velua, Remes muistuttaa. n 15

9 Kelirikko ja painorajoitukset puhuttavat Lauhan talven vuoksi kelirikko voi nyt olla monin paikoin tavanomaista helpompi ja lyhytkestoisempi. Metsäautoteiden painorajoitukset pitäisi kuitenkin ajallisesti kohdentaa todella tarkasti, jotta niistä saataisiin suurin hyöty. Lauhanakin talvena tiepohjat routaantuvat ja mikäli tietä käytetään ja lumet aurataan, routa voi edetä tieuralla hyvinkin syvälle. Maaliskuun lopulla routaa saattaa olla hyvinkin metri-puolitoista. Kun lumet ovat sulaneet ja maa paljastunut, routa alkaa hiljalleen auringon lämmittäessä sulaa. Kevään edetessä tien pintaan muodostuu sulanut kerros, joka ensin ilmaantuu etelän ja lännen suuntaisille tieosuuksille. Täydessä lastissaan puutavara-auto voi jättää tällöin viiden sentin raiteet näille tieosuuksille. Joku saattaa jo silloin kuvitella, että tie on särjetty. Näin ei suinkaan ole, vaan tuon painuneen kohdan alla on vielä tuo täysin sulamaton, jopa 1,5 metrin routakerros ja tien runko säilyy täysin vahingoittumattomana, Keitele Forest Oy:n metsäpäällikkö Kari Wuolijoki huomauttaa. Kevään edetessä tien runko sulaa hiljalleen ja Keski-Suomen korkeudella runko on viimeistään juhannukseen mennessä täysin sulanut. Tällaisen lauhan talven ja alkukevään jäljiltä sulaminen etenee nopeammin ja jo toukokuun lopussa tie voi jo olla täysin liikennöitävässä kunnossa. Kantavuudeltaan tie on heikoimmillaan silloin, kun routakerros on jo ohut ja kun se on sulanut epätasaisesti sekä auringon lämmittämänä että lämpimien sateiden sulattamana, yleensä toukokuun alkupuolella. Silloin metsätiellä liikennöintiä tulisi kaikin keinoin välttää. Tällöin tien runko saattaa jo vähäisestäkin rasituksesta vaurioitua. Painorajoituksista saataisiin suurempi hyöty, kun ne kohdennettaisiin todella sille ajalle kun niiden käyttö on perusteltua. Kari Wuolijoki Rajoitukset oikeaan aikaan Jos tien vaurioituminen on kelirikon vuoksi odotettavissa, liikennettä rajoitetaan suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavilla liikennemerkeillä. Yleisimmin käytetään 12 tonnin painorajoitusta ja vain poikkeustapauksissa 4 tonnin rajoitusta. Wuolijoki muistuttaa, että valitettavan usein painorajoituskyltit laitetaan nimenomaan metsäteille liian aikaisin ja niitä pidetään vielä liian pitkään. Painorajoituksista saataisiin suurempi hyöty, kun ne kohdennettaisiin todella sille ajalle kun niiden käyttö on perusteltua. Liikenneviraston mukaan kelirikon vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin kilometrille. Painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia. Näitä ovat esimerkiksi hälytys- ja tienpitoajoneuvot, linja-autot reittiliikenteessä, maidon, teuraseläinten, eläinrehun, siemenviljan, polttoaineiden ja talousjätteiden kuljetukset, kevätkylvöihin liittyvät raskaiden maatalouskoneiden siirrot, tilakohtaiset lietelannan ajot, kauppojen päivittäistavarakuljetukset sekä myymäläautoliikenne. Myös elintärkeissä kuljetuksissa on pyrittävä pienempään kalustoon ja pienempiin kuormiin esimerkiksi kuljetusten reittien suunnittelulla. Puunkorjuulle haasteita Tänä talvena eteläisen ja keskisen Suomen maat jäätyivät vasta tammikuun lopulla eli noin kuukausi tavanomaista myöhemmin. Vastaavasti keväämmällä lämpötila vaihteli suuresti, joten korjuukausi jäi tavanomaista lyhemmäksi jo toisena talvena peräkkäin. Niinpä kaikkia suunniteltuja leimikoita ei valitettavasti ehditty korjata, Keitele Forest Oy:n hankintapäällikkö Kauko Mustonen kuvailee. Mustosen mukaan teiden varsissa olevat leimikot on hyödynnetty jo aikaisempina vuosina ja niitä on tarjolla puunkorjuuseen vuosi vuodelta entistä niukemmin. Aiheellinen kysymys onkin, pitäisikö talvikorjuukalustoa vielä lisätä nykyisestä, jotta puut ehdittäisiin hakata lyhenevän talvikauden aikana. Samoin on pohdittava uudelleen korjuukaluston soveltuvuutta sulan maan korjuutarpeeseen. Nyt konevalmistajat ovat panostaneet koneiden kehittämisessä tuoton nostamiseen ja kantavuusongelmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Valtion tiehallinnon vastuulla oleva alempi tieverkko on muutenkin menossa koko ajan huonompaan kuntoon, joten suuri vaara on, että teollisuuden raskaat raaka-aine- ja tuotekuljetukset alkavat kärsiä tilanteesta konkreettisesti. n 16 17

10 Keitele Forest kiinnosti Kallavesj -tapahtumassa Keitele Forest Oy oli näkyvästi esillä Kuopion Pursiseuran huhtikuussa järjestämässä veneilyn, matkailun ja vapaa-ajan Kallavesj -messutapahtumassa Kuopio-hallissa. Tapahtuman kokonaiskävijämäärä oli viikonlopun aikana arviolta yli henkilöä. Keitele Forestin näyttelyosastolla oli hyvä yleisömenestys, kun ihmiset kyselivät metsäasioista ja yhtiön puunhankintaja valmistusmenetelmistä sekä pohjustelivat tulevia metsäkauppojaan. Keitele Forestin pitkäaikainen asiakas, siilinjärveläinen Kalevi Tapaninen kertoo myyvänsä aina silloin tällöin pieniä puumääriä muun muassa Vehmersalmella olevasta metsästä. Tapaninen ja yhtiön korjuuesimies Marko Kervola ovat samassa metsästysporukassa, joten metsäasioita käsitellään myös epävirallisesti. Hyvinhän noihin kauppoihin on aina päästy, enkä juuri ole muista yhtiöistä tarjouksia kysellytkään, Tapaninen jutusteli. Kuopiolainen Juha Holopainen tuli Keitele Forestin osastolle tarkoituksenaan selvittää mahdollisuutta yhteistyöhön. Holopaisella olisi tarjolla päätehakkuisiin vaimonsa suurehko, Rantasalmella olevalla palsta, jossa on järeää tukkia kohtalaisia määriä. En ole aiemmin tehnyt Keitele Forestin kanssa kauppoja, mutta puukaupan tärkeitä asioita mielestäni ovat oikea hinta, hyvä palvelu sekä hankintaesimiehen ja metsänomistajan toimiva henkilökemia. Myös paperitöiden pitää sujua tarkasti ja sovitun aikataulun mukaisesti, Holopainen kertoi. Kemijärven puutuotetehdas edistyy suunnitellusti Keitele Groupiin kuuluvan Lappi Timber Oy:n sahan ja lämpölaitoksen koekäyttö alkoi viime joulukuussa ja tuotanto on nyt 60 prosentin vauhdissa. Liimapuun tuotanto alkaa kesäkuussa Keitele Group investoi Kemijärvelle 40 miljoonaa euroa. Puutuotetehtaan rakentaminen on edennyt tarkkojen etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Sahasta ja liimapuutehtaasta tulee yksi maailman nykyaikaisimmista mekaanisista puunjalostuslaitoksista. Keitele Forestin sekä myynti- että ostopuolen asiakkaina jo olevat Tiina ja Juhani Laukkanen tulivat sopimaan tarkemmasta yhteistyöstä. Pieleveden puolella oleva maito- ja metsätila on lähellä Keitelettä, ja Keitele Forestin sahalta Laukkaset hankkivat muun muassa lautaa ja lankkua tilan tarpeisiin. Myyntipuolella meillä on ollut yhteistyötä, kun pellonraivauksen yhteydessä myimme metsää ja olemme tehneet myös harvennuksia. Nyt näyttelyosastolla sovimme yhteydenotosta jatkossa tarkemmin, Juhani Laukkanen mainitsi. Tiina Laukkasen mukaan metsä on heille muutakin kuin vain ansionlähde: Raivaamme metsää paljon itse, ja muuta metsään liittyvää kuntoilua tulee esimerkiksi marja- ja sieniretkistä sekä liikunnasta metsässä koirien ja hevosten kanssa. Näyttelyn yleisöarvonnassa veneen kiinnitysköysipaketin (4 köyttä lepuuttajineen) voittivat: Eero Heiskanen, Kosula; Reino Heikkinen, Kuopio; Kari Partanen, Kuopio; Mika Takkunen, Leppävirta; Mikko Poutiainen, Tuusniemi. Onnittelut voittajille! Tuoreet kuopiolaiset Jaana ja Petri Huitti tulivat Kallavesj -näyttelyyn sekä huvin vuoksi että rakentamaan työhönsä liittyviä toimintaverkostojaan. Huittien yhteisyritys Love Solutions Oy auttaa yrityksiä ja organisaatioita työhyvinvoinnin, logistiikan, prosessien sekä ajatus- ja toimintamallien uudistamisessa. Yksityishenkilöille on muun muassa henkisen kasvun ja hyvinvoinnin kohentamista. Emme olleet aiemmin kuulleet Keitele-yhtiöistä eikä meillä ole metsänmyyntiaikeita, mutta tietysti näin iso, kansainvälinen perheyritys kiinnostaa meitä monessakin mielessä, Huitit kertoivat. Metsänomistajan kannalta esimerkiksi tukin saanto ja toimiva yhteistyö yhtiön kanssa on tärkeää. Puun hinnan osalta taitaa nyt vain olla aika haasteellinen aika, keiteleläinen Jukka Nousiainen tuumaili. Nousiainen ei ole aiemmin tehnyt puukauppaa Keitele Forestin kanssa, mutta mahdollinen yhteistyö tuntui kiinnostavan puolin ja toisin. Nousiaisella on eri-ikäistä metsää, jossa on tehtävissä niin päätehakkuita kuin harvennusta ja ensiharvennustakin. Sovimme tuossa, että paikallinen hankintaesimies ottaa minuun yhteyttä, niin katsotaan sitten asiaa tarkemmin. Synergiaetuja monessa vaiheessa Kemijärven uudella sahalla on tuotannon ylösajo edistymässä hyvin. Tavara menee vientiin Kemin ja Oulun satamien kautta. Tavoite on, että ensi elo-syyskuussa saha tekee täyttä tuotantoa ja liimapuu on tuotannossa syksyllä Sahan alkuvaiheen vuosituotannoksi on arvioitu sahatavarakuutiota, joista konserni käyttää puolet liimapuun tekoon, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio esittelee. Kaikki toiminnot eli sahaus, kuivaus, lajittelu, höyläys ja liimapuun puristus tapahtuvat saman katon alla, jolloin logistiikka- ja energiahyödyt ovat suuret. Esimerkiksi sahatavaran kuivauslämpö käytetään tuotantohallien lämmitykseen, Kylävainio kertoo. Sahalta tuleva hake menee selluloosan valmistukseen. Purusta ja kuoresta tehdään kaukolämpöä, ja osa myydään maakunnan lämpölaitoksille. Keitele Groupin puutuotetehtaan toiminta Kemijärvellä tuottaa paljon haketta ja puunhankinnat runsaasti kuitupuuta, joten myös uudelle sellutehtaalle olisi raaka-ainetta tarjolla. Työllisyysvaikutuksia koko Itä-Lappiin Lappi Timberin sahalle koulutettiin rekrykoulutuksella 25 henkilöä. Kurssi päättyi ja sahayhtiö palkkasi kaikki 25 kurssin henkilöä. Kemijärvellä helmikuussa alkaneeseen liimapuutehtaan rekrykoulutukseen osallistuu 24 uutta työntekijää. Kokonaisuudessaan henkilöstö on hyvin motivoituneita vuotiaita ammattilaisia. Saha ja liimapuutehdas tuovat Kemijärvelle noin 70 uutta työpaikkaa ja tarjoavat Itä-Lapissa välillisesti työtä noin sadalle henkilölle metsänhoitoon, puunkorjuuseen, kuljetukseen ja alihankintayrityksille. n 18 19

11 Osaava katkonta, paras puukauppatili! Korkeampi tukkisaanto Enemmän sahapuuta Vähemmän kuitupuuta

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 9/2014 13.3.2014 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä Bioenergia ja Keski-Eurooppa Zellwatt Bioenergie Freiburg, Saksa www.zellwatt.com Markku Rinne Markku Rinne 12 Tammikuuta 2010 Toimipisteemme sijaitsee Freiburgissa,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 37/2010 8.9.2010 Aarre Peltola Puun tuonti on lisääntynyt tasaisesti Puun tuonti

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot