UUSI URA VIISIKYMPPISENÄ 50+ Ritva Väyrynen: TYÖPAIKAN AATELISET JA HYLKIÖT APUA, ELÄKKEELLE! LUOVUUTTA KAIKILLE SAPATTIVUOTEEN?

Transkriptio

1 PAREMMAN TYÖPÄIVÄN PUOLESTA TAPAA PITÄÄ INNOSTAVA KOKOUS APUA, ELÄKKEELLE! LUOVUUTTA KAIKILLE VARAA SAPATTIVUOTEEN? IDEOIDEN PALLOTTELIJAT VOIMAA PUISTA NAISET MAASTOPUVUISSA HANKI NÄYTTÖPÄÄTELASIT! PÄIHTEETÖN TYÖPAIKKA 50+ TYÖPAIKAN AATELISET JA HYLKIÖT Ritva Väyrynen: UUSI URA VIISIKYMPPISENÄ JÄSENLEHTI

2 pääkirjoitus sisältö TOIMIN JUTUT 16 Ammatinvaihto viisikymppisenä Ritva Väyrynen lähti koulun penkille yt-neuvottelujen päätteeksi, opiskeli uuden ammatin ja sai töitä palkanlaskijana. 28 Luovuus kuuluu kaikille Luovasti ajattelemalla työn voi tehdä tehokkaammin ja paremmin tuloksin. Luovat oivallukset voivat säästää työaikaa ja lisätä työn mielekkyyttä. 34 Odotettu & pelätty Eläkkeelle jääminen on yhdelle taivas ja toiselle henkinen kriisi. Suhtautumistapa vaihtelee oman iän ja kunnon sekä työn merkityksen mukaan. TOIMIN VAKIOT 3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU 8 TYÖ & PARI Kai ja Joonas pallottelevat ideoita. 12 PARASTA TYÖSSÄNI Emil Siniketo. 13 KOTILÄKSYT Antti Isokangas luki kirjan siitä, kuinka Hollywood tuotiin Suomeen. 14 OMAT RAHAT Koko vuosi vapaalla, mutta mitä maksaa? 31 7 TAPA A onnistuneeseen kokoukseen. 32 VAPAATA AIKAA Tuula Pohjalainen halailee puita. 33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA keskittyy yhteen. 43 UUSI ALKU Aukusti Rosnell, 9, haluaisi itse keksiä silmälasit. 20 Täyttä höyryä Asenneilmastomme ei ole vielä paras mahdollinen yli viisikymppisille työntekijöille, joten on aika muuttaa maailmaa. Opetellaan pois tästä: En minä kuitenkaan saa näin vanhana töitä. Todetaan mieluummin, että olen osaava, pätevä, joustava ja oppiva työntekijä ja muutenkin loistava tyyppi. TOIMIN PALSTAT 4 TOIMI OIKEIN Asiantuntijat vastaavat. 5 URA & IHMISET Uusi keskusjärjestö haluaa aktivoida nuoria ja maahanmuuttajia. Ruotsissa ikääntyviä ei irtisanota yhtä helposti kuin meillä. Konkari on arvokas työntekijä. 6 TYÖ & TERVEYS Näyttöpäätelasit huolehtivat silmien terveydestä. Liiat työtunnit vaarantavat terveyttä. Tartu niskajumiin! Päihdeongelmiin pitää puuttua. 9 MYÖS NAISILLE Kodin tekniikka. 10 TRENDI & TÖRMÄYS Naiset maastopuvuissa. Säilytä yhteys kumppanisi. Valitse itsellesi tavoite. ILO tukee kolmikantaa. 37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT TOIMIHENKILÖLIITTO ERTON JÄSENLEHTI PÄ ÄTOIMITTAJA KRISTIINA AHONEN TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SUSANNA CYGNEL / FONDAMENTA MEDIA OY ULKOA SU MARKO VON KONOW KIRJOITTAJAT SARI ALHAVA TERHI HAUTAMÄKI SUSANNA HAANPÄÄ Luovuus ANTTI ISOKANGAS VIRVE JÄRVINEN KATARIINA KRABBE TUOMAS LEHTONEN VIRPI MELLERI KIRSI POIKOLAINEN JAANA TAPIO TIINA TORPPA JONNA KOSKI KUVA AJAT JA KUVITTAJAT JUHA MYLLYMÄKI TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT FONDAMENTA MEDIA OY FREDRIKINKATU 24 A HELSINKI P SUSANNA.CYGNEL@ FONDAMENTA.FI SÄHKÖPOSTI TOIMI@ERTO.FI JULKAISIJA ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY MEDIAMYYNTI KRISTIINA AHONEN P. (09) PAINOPAIKKA FORSSA PRINT 2015 AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN JUHA MYLLYMÄKI KUVASI KANTEEN RITVA VÄYRYSEN. LUOVUUS ON ROHKEUTTA Luottamus, avoimuus, sopivat resurssit, positiivinen ilmapiiri ja kiireettömyys ruokkivat kehittämisajatuksia. ja uudet ideat ovat välttämättömiä työelämän kehittämisessä. Suomen hallituksen haluama viiden prosentin tuottavuushyppy voitaisiin saada aikaan muutenkin kuin työntekijöiden selkänahasta repimällä. Tuottavuushyppy on tarpeen, mutta keinot voisivat olla muita kuin painostamista ja kiristämistä. Näkökulman voisi vaihtaa härkäpäisestä eteenpäin puskemisesta aitoon kehittämiseen. Parhaimmat kehitysideat eivät synny kiireessä tai painostamalla. Luovuutta ei voi pusertaa esiin väkisin tai esimerkiksi tulospalkkioiden voimalla, sillä silloin tuloksena on vain muka-luovuutta. Samoin käy, jos luovuutta yritetään arvioida mittareilla. Väki saattaa yrittää näyttää luovilta ja tehokkailta vain pitääkseen työpaikkansa tai asemansa. Äärimmäinen tuottavuustavoittelu saattaa johtaa tilanteeseen, jossa mehevimmät ideat jäävät syntymättä. Ajatusten kypsyttäminen positiivisessa ilmapiirissä on tuloksellisempaa kuin pakolla pusertaminen tiukassa kilpailutilanteessa. Työpaikoilla on oltava varaa irrottautua kovista tavoitteista edes hetkeksi ja päästää innovatiivisuus valloilleen. LUOVUUTTA VOI TOTEUTTA A KOTONA, TÖISSÄ JA HARR ASTUKSISSA. Jurin Juttu Luovuuden kukkiminen vaatii lannoitteekseen oikein kohdennetut resurssit, sopivan aikataulun ja luottamuksellisen ilmapiirin. Jokaisen on voitava uskaltaa sanoa hulluimmatkin ideat ääneen, sillä niistä löytyvät usein ne kaikkein parhaimmat uudet toimintamallit. Ei välttämättä heti, mutta jatkokehittelyn kautta. On myös uskallettava ottaa riskejä ja kokeilla rohkeasti uutta, vaikka joskus epäonnistuisikin. Luovuus on rohkeutta luopua rutiineista ja piintyneistä toimintatavoista. Vinkeiden ajatusten edellytys on selkeä tavoite. On tiedettävä, mitä ollaan tekemässä, miksi ja mikä on päämäärä. Jos tavoitteet eivät ole kirkkaita, innovointi saattaa muuttua nykytoiminnan ruotimiseksi. Luovuus on kykyä ymmärtää, että asiat voisivat olla toisin. Luovuutta voi toteuttaa yhtä hyvin kotona, töissä ja harrastuksissa. Asenne ratkaisee paljon. Luovaa syksyä! Kristiina Ahonen päätoimittaja ERTON PUHEENJOHTAJA JURI AALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA. PAIKALLINEN SOPIMINEN parantaa tuottavuutta ja henkilöstön viihtyvyyttä. Menestyvän sopimisen esteenä eivät ole kiellot ja juridiikka, vaan osaaminen ja asenteet. Työehtosopimukset oikeuttavat poikkeamaan sopimusten määräyksistä, mutta mahdollisuutta ei osata käyttää riittävästi. Yrityskohtaisen sopimisen pitää olla reilua. Se ei voi olla sanelua tai määräämistä. Eikä tietojen pimittämistä. Onnistunut sopiminen edellyttää osapuolten keskinäisen luottamuksen ja avoimen tiedottamisen lisäksi hyvää lakien ja määräysten osaamista, ja sen varmistaminen on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tehtävä. Tietojen avoimuus on työnantajan velvollisuus. Parhaimmillaan paikallisella sopimuksella taataan työntekijälähtöiset työajat. Henkilöstölle annetaan itsenäinen mahdollisuus päättää työaikansa sijoittelusta. Tutkimusten mukaan työntekijälähtöiset työajat lisäävät työn tuottavuutta, vähentävät sairauspoissaoloja ja ylitöitä sekä lisäävät työssä viihtyvyyttä. Sopiminen on kaikkien etu. 2 TOIMI TOIMI

3 ura&ihminen KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA SHUTTERSTOCK ura&ihminen Marjukka Mikola KTK, uravalmentaja, UP! Partners Juniori pomona toimi oikein Kysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! Matti Orkovaara varatuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja?millä tavalla pitäisi suhtautua 25 vuotta nuorempaan esimieheen? Asetelma tuntuu kaltaisestani konkarista oudolta. Esimiestyössä ja johtamisessa tärkeitä asioita ovat suunnan näyttäminen ja tavoitteiden asettaminen, innostaminen ja suorituksen ohjaaminen muun muassa palautteen avulla kohti yhteisiä päämääriä. Jos nämä asiat toimivat, esimiehen iällä ei pitäisi olla mitään merkitystä. Monet nuoret ovat osaavia, koulutettuja, kansainvälisiä, kielitaitoisia, innokkaita, avoimia ja erilaisuuteen tottuneita. Monissa tietoteknisissä asioissa ja digitalisoituneessa maailmassa he ovat usein osaavampia kuin ikääntyneemmät työntekijät. Nuoret ovat tottuneet saamaan ja antamaan palautetta. Nuoremmalla henkilöllä voi olla täysin riittävästi osaamista vastuualueensa toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. Suhtaudu avoimin mielin erilaisiin ihmisiin ja anna nuorelle esimiehellesi mahdollisuus. Tue esimiestäsi ja anna hänelle mahdollisuus onnistua. Anna hänelle palautetta. Ole itse aktiivinen ja tuo esille näkemyksiäsi sekä kehitysehdotuksia. Kronologinen ikä on vain yksi tapa tarkastella ikää: 25 vuotta nuorempi esimies voi olla psykologiselta iältään yllättävän lähellä omaa ikääsi. Marjukka Mikola Iän takia takariviin?mistä tunnistaa ikäsyrjinnän töissä ja mikä olisi hyvä tapa ottaa se esille tai yrittää puuttua siihen? Välillä tuntuu, että minuun ei suhtauduta reilusti. Ikäsyrjintä on valitettavasti päivänselvää monella työpaikalla. Juhlapuheissa kyllä korostetaan kokemusta, mutta todellisuudessa esimerkiksi yt-neuvotteluiden uhatessa ensimmäisenä on ollut tapana laittaa eläkejärjestelyillä väkeä vanhemmasta päästä ulos. Todellisuudessa niin sanottu työttömyysputki on vuosien mittaan huonontunut niin paljon, että varttuneemmatkin joutuvat käytännössä työttömiksi. Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Eläkejärjestelmä lupaa, että voit ansaita suuremman eläkkeen työskentelemällä 68-vuotiaaksi. Kuinkahan monella työpaikalla tämä työuran pidentäminen mahdollistetaan? Uralla etenemiseen yrityksen sisällä saattaa myös vaikuttaa työntekijän ikä. Siihen tosin vaikuttaa hyvin moni muukin asia, koska nuorempi polvi saattaa esimerkiksi olla koulutetumpaa. Joskus kuitenkin jätetään nimittämättä tai ylentämättä talon sisällä sillä perusteella, että henkilö jää kuitenkin pian eläkkeelle. Tämä on tietenkin syrjintää. Osa-aikatyön järjestäminen niille, jotka itse haluavat ja voivat päästä osa-aikaeläkkeelle, olisi sellaista, jota yritykset voisivat entistä enemmän käyttää. Useissa maissa tällä on saatu yhteistä hyötyä kaikille niin yritykselle, työntekijälle kuin yhteiskunnallekin. Matti Orkovaara Leikkauksien vaikutukset?miten hallitusohjelman leikkaukset vaikuttavat perheelliseen keskituloiseen, siis minuun? Hallitusohjelma ottaa kaikilta väestöryhmiltä. Palkansaajataloudet ovat lievimmin kuritettujen väestöryhmien joukossa. Työssäkäyntiä halutaan tukea ja jossain määrin se näkyy ohjelmassa. Palkansaajatalouksiin, joissa on päivähoitoikäisiä lapsia, kohdistuu palkansaajista suhteellisesti eniten leikkauksia, koska päivähoitomaksut nousevat. Toisaalta euroa vuodessa ansaitsevat saavat hallitukselta pienen verokevennyksen. Hallitusohjelman vaikutukset palkansaajatalouksille ovat kielteisiä, mutta melko pieniä. Yhdessä rakennetun yhteiskuntasopimuksen kaaduttua ja hallituksen peruttua hallitusohjelman ehdolliset 1,5 miljardin euron leikkaukset, palkansaajien tulevaisuus on sumun peitossa. Oletettavaa on, että hallitus leikkaa työnantajan sivukuluja ja ne rahoitetaan ainakin osittain arvonlisäveron korotuksella. Se näkyy jokaisen palkansaajan heikentyneenä ostovoimana. Ralf Sund Ay-liike uuteen nousuun TYÖELÄMÄ MUUTTUU. Nuoret sukupolvet toimivat toisin kuin edeltäjänsä. Maahan muuttaa uusia työntekijöitä. Ainakin näistä syistä tarvitaan uudenlaista toimintakulttuuria ammattiyhdistysliikkeeseen. Nykyisten keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen yhteistyö tiivistyy uudessa keskusjärjestössä, jonka on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on myös lisätä ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Tämä ei ole saneeraushanke tai koneiston viilaamista, vaan uusi alku. Nyt päivitetään ay-liikettä 2020-luvulle. Ensin perustetaan uusi keskusjärjestö ja luodaan sille toimintakulttuuri. Liittojen asemaan ei puututa, mutta totta kai tässä näytetään esimerkkiä, toteaa projektipäälliköksi valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala. Hankkeessa on mukana 49 ammattiliittoa, kuten ERTO. Uuden Juha Heikkala vie ay-liikettä 2020-luvulle uudessa keskusjärjestössä, joka aloittaa vuoden 2017 alussa. Ruotsissa parempi irtisanomissuoja keskusjärjestön perustamiseen kirvoitti järjestöjen huoli siitä, kuinka esimerkiksi nuoret ja maahanmuuttajat saataisiin mukaan ay-toimintaan. Kaikissa keskusteluissa tulee esiin nuorten erilaiset tavat toimia. Omaehtoisuus, itse tekeminen ja räätälöinti., Heikkala kertoo. Nuoret sanovat itse, koska siirtyvät kolmipäiväiseen työviikkoon tai pidemmälle lomalle. He ovat tottuneet kulutusyhteiskunnassa oikeuksiinsa, ja koulu opettaa itseohjautuvuuteen. Tietysti se näkyy myös työpaikoilla ja järjestöissä. Lisää tietoa: IKÄÄNTYNEET työntekijät irtisanotaan Suomessa tiukassa taloustilanteessa selvästi herkemmin kuin Ruotsissa. Länsinaapurissa ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomissuoja on poikkeuksellisen vahva, sillä yritykseen viimeksi tulleet työntekijät täytyy irtisanoa ensimmäiseksi. Tämä ilmenee, kun tarkastellaan saman emoyrityksen eri yksiköitä Suomessa ja Ruotsissa. Ne toimivat samalla alalla ja tuottavat samoja hyödykkeitä tai palveluita. Niiden toimintaympäristöt muuttuvat keskenään samalla tavalla ja maiden makrotaloudet ovat kehittyneet samankaltaisesti. Yhtäläisyyksistä huolimatta ikääntyneet työntekijät pistetään meillä pihalle herkemmin kuin Ruotsissa. Jos yritys vähentää työntekijöiden kokonaismäärää, maiden välinen ero näkyy vieläkin selvemmin. Tutkimus: Seniority rules, worker mobility and wages: Evidence from multi-country linked employer-employee data, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Työpapereita-sarja Etsi Emma-akatemiasta koulutus EMMA-AK ATEMIAN VERKKOSIVUILTA voit katsoa paikkakuntasi koulutukset ja ostaa sen saman tien. Nappaisiko esimerkiksi talouden tunnuslukujen ja projektien hallinta, työhyvinvointikorttikoulus, esimieskoulutus tai ohjelmistokoulutus? Kuinka 50+ VAHVISTAA TYÖYHTEISÖÄÄN YLI VIISIKYMPPINEN ON ARVOKAS TYÖNTEKIJÄ MONELLA TAVALLA. HÄN ON PÄTEVÄ JA MOTIVOITUNUT. Joustavuus. Lapset ovat kasvaneet, ehkä lentäneet pesästä. Nyt on vihdoin aikaa keskittyä työhön ilman perhe-elämän aikataulupaineita. Elämänkokemus. Monissa liemissä keitetty ihminen tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pärjää yllättävissäkin sosiaalisissa tilanteissa. Hänellä on lähipiirissään monenikäisiä ihmisiä, joiden eri tarpeet hän ymmärtää. Sitoutuminen. Vastuu työtehtävistä ja työyhteisöstä kuuluu luontevasti asiaan. Kun on nähnyt, miten laadukkaaseen lopputulokseen päästään, osaa ja haluaa vaatia sitä itseltään ja muiltakin yhä uudestaan. Vastuu itsestä. Omat työtehtävät ja niissä kehittyminen kiinnostaa. Omaa osaamista täytyy päivittää ihan siksikin, että työnteko säilyisi mielekkäänä pitkän uran ajan. Mielenrauha. Konkari osaa käsitellä stressin tuntemuksia ja välttää paineiden kasautumista. Harkitsevuus. Hötkyily ei auta, se on nähty. Tilanteet osaa ottaa usein rauhallisemmin kuin uran alussa. Ongelmat kyllä ratkeavat, ja asioilla on taipumus järjestyä. Itsevarmuus. Kannuksia on jo hankittu, eikä tarvitse enää päteä. Kokemus ja osaaminen paljastuvat tekemisen laadusta ilman itsetehostusta. Lue lisää yli viisikymppisestä työelämässä teemajutusta alkaen sivulta TOIMI TOIMI

4 työ&terveys KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK työ&terveys Nuorilla on virkeät silmät, joiden automaattitarkennus zoomaa sekunnin murto-osassa lähelle tai kauas vuotiaana autofokus alkaa laiskistua ja ikänäöstä kärsivät tarvitsevat nenälleen usein moniteholasit, jotta katseen kohdistaminen eri etäisyyksille onnistuu. Moniteholaseissa on sellainen pulma, että linssiin pysytään laittamaan vain kaksi tarkkaa näköaluetta. Lähi- ja kaukoalue ovat hyvät, mutta kun katse kohdistetaan näyttöpäätteelle eli sentin päähän, näköalue kaventuu 5 10 senttiin. Monitoimilasien käyttäjät eivät pysty lukemaan tekstiä ruudulta pelkästään silmiä liikuttamalla, vaan heidän pitää kääntää myös päätä ja siristellä silmiään, mikä hidastaa katsomista, kertoo silmätautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Markku Leinonen Ocuspecto Oy:stä. KOFEIININ KORVIKE Katso ruutua rennosti Shake it baby Tämä ravisteluharjoitus laittaa veren kiertämään ja karkottaa väsymyksen. Seiso mukavassa asennossa ja ala hytkytellä hartioita ylös-alas. Ota niiskuttava hengitys mukaan: hengitä nenän kautta kahdella imaisulla sisään ja puhalla uloshengitys suun kautta. Ota myös kädet mukaan: levitä sormet uloshengityksellä voimakkaasti haralleen. Tee tätä niisk-niiskpuuh -hengitystä reippaassa tahdissa 10 kertaa. Päätä taukojumppa tekemällä rentoja potkuja alaviistoon. Ravistele jalkoja niin, että lihat suorastaan heiluvat luiden ympärillä. Vaikka ruudulta lukisi vain kapeaa palstaa, johon linssin kapea näköalue riittää, ongelmia voi Leinosen mukaan tulla. Kun päätä täytyy pitää koko ajan paikallaan, niska-hartiaseutu jännittyy aiheuttaen jäykkyyttä ja päänsärkyä. Ongelma ratkeaa erityistyölaseilla, joissa linssin terävyysalue on optimoitu sentin etäisyydelle, ja lisäksi niillä näkee lukea lähempänä olevia papereita. Ruudun äärestä poistuessa vaihdetaan nenälle yleislasit, joilla näkee myös kauas. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan erityistyölasit parantavat lukunopeutta 4,5 prosenttia ja tehostavat siten myös työn tehokkuutta merkittävästi. Työnantaja on velvollinen korvaamaan näyttöpäätetyöntekijälle erityistyölasit, mikäli tämän näköalue on kaventunut eikä tilannetta pysty korjaamaan työergonomisin keinoin. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI Ihan jumissa KOHTUUS TYÖTUNNEISSA TYÖPÄIVÄN VENYMINEN reippaasti yli normin lisää aivohalvaus- ja sepelvaltimotautiriskiä melkoisesti. Yli 55 tunnin työviikkoa tekevillä on 33 prosenttia suurempi Jos teet ylipitkää työpäivää PIDÄ ITSESTÄSI huolta ja laita elintapasi priimakuntoon. Seuraa verenpainetta sekä kolesteroli- ja veren sokeriarvoja. K ÄDET KULKEVAT painelemaan niskan muhkuroita ja kipupisteitä. Päätä särkee ja päätteeltä lukeminen tuskastuttaa. Hermostunut olo leviää hartioista koko kehoon ja mieleen. Anna niskajumille ensiapua: Nouse ylös, kävele ja hyppele, nostele käsiä ilmaan, pyörittele olkapäitä ja tee vaikka pari punnerrusta seinää vasten. Venyttele niskaa, olkavarren lihaksia ja rintafileitä. Paranna ryhtiäsi. Kipu ja jomotus voivat levittäytyä laajemmalle niska- ja hartiaseutuun. Tuntuu heikkoutta ja jäykkyyttä. Särkyä ilmaantuu lapaluiden tienoille ja alaselkään. Sormet puutuvat, kun yrität käskyttää näppäimistöä. Välillä huimaa. Jos et kärsinyt näistä oireista lomalla, mutta ne ilmaantuivat taas töiden alettua, kannattaa puuttua asiaan sinulla voi olla jännitysniska. Ota yhteys työterveyshuoltoon ja hankkiudu fysioterapeutin pakeille. Hänen kanssaan voit miettiä työpaikkasi ergonomiaa ja muita asioita, joihin voi puuttua. Saat ohjeita niskan ja hartia rentouttamiseen ja venyttämiseen. Voit pistäytyä myös hierojan tai naprapaatin pakeilla, sillä moni on saanut helpotusta. Vaikeimpiin tapauksiin lääkäri tarjoaa lihaksia rentouttavia rohtoja. Jumppakärpänen auttaa niskajumiin, sillä vahvat yläkehon lihakset jaksavat myös töissä. Mutta varo, liian rankka punttitreeni voi pahentaa oireita. Niskasta voi huolehtia myös nukkumalla riittävästi. Matkaa unten maille kyljelläsi tai selälläsi ja vältä vatsallaan makaamista, ettei niska kierry ääriasentoon. Kannattaa hakea esimerkiksi fysioterapeutin tai hierojan apua, jos niska-hartiajumi ei hellitä kotikonstein. riski saada aivohalvaus ja 13 prosenttia suurempi riski saada sepelvaltimotauti kuin tuntia viikossa työskentelevillä. Mitä pitempään ihminen tekee hyvin pitkää päivää, sitä suuremmaksi aivohalvauksen riski kasvaa: tuntia työskentelevillä 10 prosenttia ja tuntia työskentelevillä 27 prosenttia. EU:n työaikadirektiivi (2003/88/EC) antaa työntekijöille oikeuden rajoittaa työtunnit 48 tuntiin viikossa. Suomessa vain pari prosenttia ihmisistä tekee yli 50-tuntista viikkoa, mutta monessa muussa massa yli 10 tunnin työpäivät ovat ihan tavallisia. Lähde: Työterveyslaitos Kuinka EHKÄISTÄ PÄIHDEONGELMIA TYÖPAIKALLA TYÖNTEKIJÄN PÄIHDEONGELMAAN PITÄÄ SUHTAUTUA ASIALLISESTI MUTTEI HYSSYTELLEN. TAVOITTEENA ON HOITO JA PARANTUMINEN. Ennaltaehkäisy. Tiedottaminen ja henkilöstön kouluttaminen auttavat ehkäisemään päihdeongelmia työpaikalla. Oikeanlaiset asenteet ja avoin ilmapiiri madaltavat kynnystä puuttua ongelmiin ja ottaa ne puheeksi. Työterveyshuollon asiantuntemus kannattaa hyödyntää esimerkiksi koulutuksissa. Tunnistaminen. Päihteiden ongelmakäyttö jättää jälkiä: toistuvat myöhästelyt, katoamiset työpaikalta ja muut yllättävät työajan muutokset. Ihminen saattaa tulla töihin päihtyneenä tai krapulassa. Hänen työtehonsa heikkenee ja virheitäkin sattuu. Rokulipäiviä tulee aina välillä, ja sairauspoissaolotodistukset ovat eri lääkäreiltä. Puuttuminen. Päävastuu on esimiehellä, jonka pitää ottaa epäily päihdeongelmasta esille työntekijän kanssa. Työtoverilla on velvollisuus neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua esimerkiksi työterveyshuollosta. Hoitoonohjaus. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa ihmistä hakeutumaan oma-aloitteiseen ja vapaaehtoiseen hoitoon. Alkusysäys voi lähteä perheeltä, työtovereilta, esimieheltä tai työterveyshenkilöstöltä. Lähde: Työmarkkinakeskusjärjestöjen uusi suositus päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoonohjaukseen. 6 TOIMI TOIMI

5 työ&pari TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA JUHA MYLLYMÄKI KOONNUT TUOMAS LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille PIDÄ HUOLTA Kun olet askeleen edellä talon huoltotoimissa, niin kotisi pitää arvonsa, on turvallinen ja mukava. Vihaisten lintujen lepyttäjät Ideoiden pallottelu on hedelmällistä, kun työkaverilla on erilainen tausta, tietävät Kai ja Joonas. KAI TORSTILA: Teemme Joonaksen kanssa samankaltaista työtä eli vastaamme Angry Birds -pelien markkinoinnista yhteistyökuvioineen. Arvostan Joonaksessa sitä, että hän on digitaalisen median huippuammattilainen. Hän tunnistaa nousevat ja nopeasti liikkuvat trendit ja haistaa, mistä ihmiset internetissä puhuvat ja mikä heitä kiinnostaa. Tämä on erinomainen taito, kun halutaan luoda sisältöä kustannustehokkaasti. Digimarkkinoinnissa pitää olla nopea. Teemme markkinointiyhteistyötä esimerkiksi Pohjois-Amerikan koripalloliigan NBA:n kanssa, ja finaalien aikaan Angry Birds -hahmot ovat pelin päätyttyä sosiaalisessa mediassa onnittelemassa voittajaa. Joonas ja minä työskentelemme usein erillämme, mutta pallottelemme säännöllisesti ideoita ja vaihdamme kokemuksia siitä, mitkä kanavat, kampanjat tai viestit ovat toimineet aiemmin. Minun vahvuuteni on markkinointiviestinnän strateginen suunnittelu ja koko prosessin aikatauluttaminen sekä koordinointi. Kaikki tiimin jäsenet tuottavat myös sisältöä. Minäkin luon sloganeita ja teen videoiden kuvakässäreitä sekä blogikirjoituksia. Kai Torstila, 38, markkinointijohtaja, Rovio Joonas Virtanen, 31, markkinointipäällikkö, Rovio (Joonas siirtyi Next Gamesille Marketing Directoriksi jutun teon jälkeen.) USEIN UNOHTUU KYSYÄ, OVATKO IDEAT OIKEASTI K IINNOSTAVIA. JOONAS VIRTANEN: Kaikki yhden pelin markkinointi on aina yhden henkilön vastuulla. Näin pakka pysyy hyvin kasassa. Kai vastaa muun muassa alkuperäisen Angry Birds -pelin markkinoinnista. Minä taas hoidan myöhempiä versioita, kuten Go, Transformers ja Epic. Tapaamme markkinointitiimin kanssa pari kertaa viikossa ja Kain kanssa erikseen pari kertaa viikossa. Kai on tehnyt pitkän uran muun muassa Nokiassa, ja kova kokemus näkyy hänen ajattelussaan. Hän osaa kyseenalaistaa asioita. Markkinointihommissa käy helposti niin, että tekijät innostuvat itse ideoistaan ja unohtavat kysyä, ovatko ne oikeasti kiinnostavia tai relevantteja. Kailla on hyvä ja konkreettinen ote. Minä olen ollut aiemmin töissä mainosja digitoimistoissa eli osaamiseni painottuu luovaan työhön ja tuottamiseen. Meillä on Kain kanssa erilaista osaamista, joten yhteiset keskustelut ovat antoisia. Kai voi esimerkiksi hyötyä minun kontakteistani. Minä olen oppinut häneltä päästämään irti mainostoimistoajattelusta ja miettimään asioita laajemmin. Brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Kerran vuodessa: 1. Tarkasta pihalla sähkövarusteiden ja ulkorakenteiden kunto. Käy läpi leikkitelineet, terassit, sähköpistokkeet ja valaisimet. Hyväksy pihalla vain ulkokäyttöön soveltuvat jatkojohdot. 2. Pestessäsi ikkunat tarkasta tiivisteiden kunto ja uusi ne tarvittaessa. 3. Tutki keväisin vesikatteen, katon läpivientien ja turvavarusteiden kunto. Tarkasta samalla, ettei yläpohjassa ole vuotoja. Korjaa tai korjauta viat nopeasti ja huolellisesti. 4. Kierrä talo: Kallistuuhan maa talosta poispäin? Ohjautuuhan sadevesi pois talon luota? Näkyykö sokkelissa kosteuden aiheuttamia vaurioita? 5. Uusi kosteiden tilojen kovettuneet, rikkoutuneet ja väriltään muuttuneet silikonisaumat. 6. Varmista, että hätäpoistumistiet ovat kunnossa ja niiden luo pääsee helposti. 7. Tarkasta sähkölaitteiden, pistorasioiden ja valokatkaisijoiden kunto. Teetä mahdolliset korjaukset ammattitaitoisella sähkömiehellä. 8. Tutki sähkökeskuksen kunto ja puhdista pölyt. 9. Tilaa nuohooja puhdistamaan hormit. Buukkaa öljylämmitystaloon myös poltinhuolto ja puhdista kattila. 10. Käy lämmitysjärjestelmä läpi vuotojen varalta. 11. Varmista, että lämminvesivaraaja lämmittää käyttöveden yli 55 asteeseen. Estät bakteerien kasvun. 12. Imuroi jääkaapin ja pakastimen taustat. Puolivuosittain: Puhdista tulo- ja poistoilmaventtiilit, mutta varo muuttamasta säätöjä. Vaihda tai puhdista ilmanvaihtokoneen suodatin, ilmalämpöpumpun suodattimet ja liesituulettimen rasvasuodatin. Tarkasta palovaroittimien kunto. Puhdista sadevesikourut ja -kaivot. Kolmen kuukauden välein: Tarkasta wc-istuinten ja vesihanojen kunto havaitsetko vuotoja? Puhdista lattiakaivot. Tyhjennä keskuspölynimurin jätesäiliö. Kuukausittain: Seuraa sähkönkulutusta sähkömittarista tai sähköyhtiön nettipalvelusta: sähkölaitevika voi lisätä kulutusta. Seuraa vedenkulutusta vesimittarista: putki- tai vesikalustevuoto voi lisätä kulutusta. Juttuun haastateltiin Omakotiliiton kehityspäällikköä Katja Kerästä. 8 TOIMI TOIMI

6 trendi&törmäys KOONNUT SUSANNA CYGNEL trendi&törmäys ELÄMÄNTAITO Ole oman elämäsi yritys VOITTA JAT OVAT AINA KIINNOSTANEET minua he, jotka menestyvät paitsi omasta mielestään myös muiden mielestä. Mikä erottaa heidät meistä muista? Erot ovat oikeastaan yllättävän pieniä. Tämä havainto on uskomattoman kannustava, kirjoittaa mentaalivalmentaja Erik Bertrand Larssen. Hän korostaa oikeiden valintojen ja tavoitteiden tärkeyttä. Oikeanlainen tavoite vaikuttaa ihmiseen virkistävästi. Sitä ajatellessaan innostuu ja motivoituu. Oikean tavoitteen saavuttamiseksi täytyy selvitä monista haasteista eihän liian helposti saatu asia tunnu miltään. Tavoitteen määrittelyssä voi kysyä itseltään esimerkiksi, milloin minusta tuntui todella hienolta viimeksi. Mitä minä tarvitsen? Tai paljon isommin: mitä toivoisin Jumalalta? Pitää siis ensin miettiä, mikä on itselle tärkeää elämässä ja asettaa tavoite sen mukaan. Tavoitteita voi muuttaa ja korjata matkan varrella. Yritykset määrittelevät tavoitteita, joten mitäpä, jos ajattelisit itseäsi yrityksenä? Varaa aika hallintoneuvoston kokouksille, tee esityslista, kirjaa tavoitteet ja laadi strategiadokumentit. Laadi vielä oma visio, Larssen ehdottaa. Kirja: Paras (Erik Bertrand Larssen), Bazarkustannus Oy TYÖELÄMÄN VAIKUTTAMINEN ILON K AUTTA KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO (International Labour Organisation) edistää naisten ja miesten mahdollisuuksia saada säällistä työtä kunnollisissa oloissa. Se korostaa vapautta, tasa-arvoa, turvallisuutta ja ihmisarvoa. ILO on YK:n erityisjärjestöistä ainoa, joka kunnioittaa kolmikannan periaatetta: päätökset tehdään yhdessä hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Kansainvälisessä työkonferenssissa vuonna 2008 hyväksyttiin julistus, joka määrittelee ILOn neljä strategista tavoitetta: työllisyys, sosiaalinen suojelu, työmarkkinavuoropuhelu ja kolmikantaperiaate sekä työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien kunnioittaminen. Ai että miksi ILO on ajankohtainen juuri nyt? No koska maan hallitus haluaisi myllertää työmarkkina-asiat halki, poikki ja pinoon, joten Toimi-lehden toimitukselle tuli mieleen muistuttaa päättäjiä siitä, että Suomi liittyi ILOon jo vuonna IHMISET & SUHTEET Pysy hänen elämässään Parisuhde on haastava taiteenlaji, jossa moni onnistuu. 1. Tutustu kumppaniisi aina uudestaan. Ole selvillä rakkaasi iloista ja suruista sekä jaa oma maailmasi hänen kanssaan, niin ette kasva erilleen. 2. Ihaile ja rakasta. Huomaa toisessa ne asiat, jotka sinua kiehtovat ja miellyttävät. Kerro ääneen. 3. Pidä yhteys puhtaana. Suhtaudu häneen ystävällisesti. Tuntuu kivalta, kun toinen osallistuu keskusteluun myönteisesti kommentoimalla tai vastaa halaukseen. 4. Keskity hyvään. Päätä nähdä kumppanisi hyvässä valossa. Ei ole niinkään ratkaisevaa, mitä toinen tekee, vaan miten tulkitset hänen tekemisensä. 5. Vaihda asemasodasta vuoropuheluun. Parisuhteen ikuisuusongelmien takaa löytyy jokin täyttymätön tarve. Jos autat toista toteuttamaan unelmansa, rakennat välillenne ystävyyttä ja luottamusta. 6. Setvi arvostaen. Ongelmien ratkominen päättyy aloitusnuottiin: Hyökkäyksellä alkanut keskustelu johtaa helposti riitaan. Aloita siis pehmeästi. 7. Kunnioita hänen unelmiaan. Se on paras lahja kumppanille. 8. Luo yhteisiä tavoitteita. Niitä voivat olla perheen perustaminen, asunto ja lomanviettotavat. Yhteiset rituaalit lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Luokaa oma kulttuurinne. 9. Vältä parisuhteen karikot. Jyrkkä ei kriittisyydelle, halveksunnalle, puolustuskannalle ja vetäytymiselle. Iso vaaleanpunainen kyllä kaikelle myönteiselle, joka korvaa edelliset. 10. Erilaisuus kasvattaa. Toisen erilaisuus auttaa näkemään maailman monet puolet. Lähde: Väestöliitto Pinnalla nyt NOUSUSSA ON läskipyörä, fat bike. Paksurenkainen pyörätyyppi on kotoisin Alaskasta ja sopii siksi Suomenkin keleihin. Parhaimmillaan se on rospuuttoisella metsätaipaleella. Citypyörien must on puolestaan ah niin sulavalinjainen Pelago. Ääripäitä yhdistää päräyttävä hintalappu. JA SUKELTA A Retropyörä Jopo ei ole enää aikoihin ollut katseita kääntävä edelläkävijän statement vekkulista natiaisesta on tullut kansanpyörä. ÖVERIT HETI AAMUSTA JÄREÄN BLENDERIN vieressä nököttää rivi lisäaineita, joita ujutetaan aamun terveyspommiin. Nyrkkisääntö: Marjat ja vihannekset läheltä ja luomuna. Lisäaineet mahdollisimman kaukaa, mieluiten viidakoista tai vuorilta, eli chiasiemeniä, Kriisivalmiutta Naiset pärskivät rantavedessä ja nauru raikaa. Kyseessä ei ole ihan tavallinen rantaleikki, sillä naisilla on yllään maastopuvut ja niiden päällä kelluntapuvut. Ollaan Naisten Valmiusliiton järjestämällä viikonloppuleirillä ja harjoitellaan meripelastusta. Naisten Valmiusliitto kurssittaa naisia, jotta he pystyvät tarttumaan toimeen kriisitilanteessa. Se on kattojärjestö, johon kuuluu kymmenen naisten vapaaehtoista maanpuolustusta tekevää tai tukevaa järjestöä. Toiminnan kohokohta on kahdesti vuodessa järjestettävä harjoitus, jossa naiset voivat opetella erilaisia arjen turvallisuutta parantavia taitoja. Valtaosa osallistujista on vuotiaita. Arjen häiriötilanteita voivat olla esimerkiksi sähkökatkokset, onnettomuudet, sairauskohtaukset, joutuminen veden varaan tai tilanteet, joissa pitää organisoida etsintäpartio tai ruokahuolto, kertoo Naisten Valmiusliiton viestintäsihteeri Sanna Mertsalmi. Harjoituksille on leimallista hyvä tsemppihenki ja rento meininki, vaikka ollaankin vakavien asioiden äärellä. Kuunnellaan luentoa kyberturvallisuudesta tai ilmapuolustuksesta sekä opetellaan muonittamaan isoja porukoita tai tukemaan kriisitilanteessa olevaa läheistä. Yksi suosituimmista kursseista on Jokanaisen selviytymispakki, jolla vaihdetaan muun muassa auton renkaat, yövytään maastossa sekä opetellaan itsepuolustusta ja ensiaputaitoja. Naisilla on ilmeisen suuri tarve opetella tällaisia taitoja, sillä äskettäin Tikkakoskella järjestetty Syyslento harjoitus täyttyi parissa tunnissa. Harjoitukseen mahtuu kaikkiaan 350. Naisten Valmiusliiton seuraava harjoitusviikonloppu järjestetään keväällä 2016 Haminan varuskunnassa. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA NAISTEN VALMIUSLIITTO macajauhetta ja gojimarjoja. Unohtamatta tietenkään pakollisia proteiinikuituja, hamppua, psylliumia, leseitä ja vitamiinilisiä. Viimeisen silauksen cocktailille antaa valkoinen ihmejauhe MSM, joka on nivelvaivoja parantava rikkiyhdiste. 10 TOIMI TOIMI

7 parastatyössäni TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA JUHA MYLLYMÄKI VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI. kotiläksyt Emil Siniketo, 27 Parasta työssäni on 2011 Tradenomi/BBA, Nylands svenska yrkeshögskola Arcada Korvauskäsittelijä, Lähi-Tapiola UUDEN OPPIMINEN on hienoa. Teknologia kehittyy niin vauhdikkaasti, että saamme viikoittain uusia työkaluja ja mainosformaatteja tai opimme muita uusia tapoja tehdä asioita. Ajan hermolla pysyminen on haastavaa, mutta kiinnostavaa. Quru on verkkoliiketoiminnan kehitystoimisto, joka optimoi asiakkaiden näkyvyyttä verkossa. Tittelini on Search Specialist, hakuasiantuntija. Rakennan ja optimoin mainoskampanjoita. Testailen erilaisia mainosvariantteja ja seuraan, kuinka ne toimivat, ja raportoin tuloksista asiakkaille. Käytämme verkkoanalytiikkaa, eli pystymme seuraamaan tarkasti asiakkaan verkkosivun tapahtumia. Esimerkiksi on tärkeää tietää, mistä asiakkaat tulevat verkkokauppaan, kuinka monta kertaa he käyvät ennen ensimmäistä ostoa tai kuinka monta klikkausta he joutuvat tekemään ennen osta-painikkeen painamista. Analytiikan avulla pystymme tekemään parannusehdotuksia asiakkaan verkkosivustolle ja näkyvyyteen esimerkiksi hakukoneissa. Meillä on tiistaisin aamupalakokous teemalla Fifteen minutes of fame, jossa yksi työntekijä pitää 15 minuutin esityksen omalla alallaan tapahtuneesta kehityksestä. Perjantaisin juttelemme yhdessä töiden jälkeen viikon kohokohdista Google AdWords Academy, harjoittelija Qurussa 2014 Search Specialist, Quru 2025 Olen edelleen Qurulla töissä, mutta yritys on laajentunut Suomen rajojen ulkopuolelle. Kuluttajat käyttävät kaiken aikansa ja suurimman osan rahastaan verkossa. Jopa suomalaiset yritykset ovat vihdoin ymmärtäneet verkko- liiketoimintansa kehittämisen tärkeyden. Läpinäkyvää Tarina toimintaelokuvasta on myös yritysviestinnän oppitunti. Jalmari Helanderin ohjaama Big Game on häpeilemättömän vanhanaikainen ja vähän höpsökin toimintaelokuva, jossa Yhdysvaltain presidentin lentokone tekee pakkolaskun Suomen Lappiin. Presidentti pakenee tuntureille, ystävystyy neuvokkaan 13-vuotiaan suomalaispojan kanssa ja päihittää lopulta pahat terroristit. Presidenttiä elokuvassa esittää Samuel L. Jackson ja Lapin tuntureita Saksan Alpit, jotka näyttävät kyllä komeilta mutta kaikkea muuta kuin suomalaisilta. Elokuvatoimittaja Kalle Kinnusen kirjoittama Big Game Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen on puolestaan kaikkea muuta kuin höpsö kirja. Se on hämmästyttävän seikkaperäinen kuvaus siitä, miten jättituotanto syntyi ja miten Jacksonin tasoinen maailmantähti päätyi sen keulakuvaksi. Samalla se on henkilökuva Jalmari Helanderista ja analyysi suomalaisen elokuvatuotannon nykytilasta. Vaikka Kinnunen on selvästi saanut vapaan pääsyn elokuvatiimin kovaan ytimeen, hän ei sorru missään vaiheessa isäntiensä mielistelyyn. Kirjoittaja pysyy neutraalina tarkkailijana, joka palvelee lukijoitaan, ei kerrontansa kohdetta. Kinnunen ei esimerkiksi kaunistele tuotantoprosessin kaoottisiakaan piirteitä. Erityisen hyvin Kinnusen rehellisyys näkyy hänen luomassaan kuvassa Jalmari Helanderista. Vaikka kirjoittaja selvästi arvostaakin Helanderia, ohjaaja esittäytyy kirjassa pikemminkin lahjakkaana mutta sosiaalisesti rajoittuneena fanipoikana kuin suurena elokuvataiteilijana. Miksi auto räjähtää, kun se putoaa elokuvassa jyrkänteeltä? Koska se on siistiä. Mä teen elokuvia, jotka ovat vaikeita paloja kaikille yliampuvuuden vastustajille, Helander kiteyttää kirjassa taiteellisen visionsa. KINNUSEN KIRJA ON ERINOMAISTA kulttuurijournalismia siinä, että se esittää yhden viihdetuotteen synnyn kokonaisvaltaisena prosessina, jonka perustana on yksittäisen ihmisen näkemys, mutta johon vaikuttavat matkan varrella myös satojen muiden ihmisten osittain ristiriitaiset tavoitteet, taloudelliset realiteetit ja terveen järjen asettamat rajoitukset. Kansainvälisen toimintaelokuvan tuottaminen ei vaadi pelkästään valtavasti organisointia ja säätämistä. ELOKUVANI OVAT VAIKEITA PALOJA YLIAMPUVUUDEN VASTUSTAJILLE. Se on myös suuren luokan taloudellinen hanke, jossa ovat pelissä miljoonat eurot. Tämä tekee Big Game -kirjasta myös talousjournalismin taidonnäytteen. Teos kuvaa suurhankkeen synnyn vaihe vaiheelta neutraalin asiantuntevasti mutta tarjoten samalla juuri sopivasti maukkaita yksityiskohtia rahan ja taiteen yhteennivoutumisista ja yhteentörmäyksistä. Taloudellisen tarinan keskeisessä roolissa on tuottaja Petri Jokiranta, jonka vastuulla on huolehtia elokuvan tekemisen resursseista ja varmistaa, että resursseista syntyy myös valmis elokuva. ELOKUVAN TEKEMISESTÄ KERTOVA kirja ilmestyi keväällä lähes samanaikaisesti itse leffan kanssa. Aika taulun ainoa merkittävä heikkous on se, ettei kirja käsittele lainkaan Big Gamen maailmalla saamaa vastaanottoa eikä markkinointia, esimerkiksi ratkaisua julkaista elokuva Yhdysvalloissa pelkästään suoratoistopalveluissa. Sitä kiinnostavampaa on lukea jättihankkeesta tuoreeltaan, elokuvan ollessa yhä ajankohtainen. Big Game Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen onkin ennen kaikkea loistava esimerkki nykyaikaisesta läpinäkyvästä yritysviestinnästä, jossa suuretkin hankkeet avataan aiheesta kiinnostuneille rehellisesti, ymmärrettävästi ja lähes reaaliaikaisesti. Asiantuntevan ja oikealla tavalla kriittisen raportoijan näkemys auttaa ymmärtämään projektia ja sen aikana tehtyjä ratkaisuja sekä arvostamaan lopputulosta aivan eri tavalla kuin perinteinen yritysviestintä, jossa totuus pyritään peittämään hölynpölyn, kiertelyn ja pr-latteuksien alle. Onkin hankala olla toivomatta, että yhä useammat suomalaiset yritykset ja organisaatiot uskaltautuisivat avaamaan tekemisiään Kalle Kinnusen tasoisille raportoijille ja heidän kauttaan kaikille. 12 TOIMI TOIMI

8 omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN KUVITUS JONNA KOSKI omatrahat SAPATILLE SUUNNITELMALLISESTI Jaksaminen voi olla lomankin jälkeen tiukoilla. Tai mieli halajaa keskeytyneiden opintojen pariin. Joskus elämän suuntaa pitäisi hakea kaikessa rauhassa. Ehkä olisi sapattivapaan paikka! Mieleen voi juolahtaa ajatus elämänmuutoksesta. Entä jos olisi kerrankin kunnolla aikaa itselle? Tai harrastuksille, ystäville ja perheelle? Saisi nukkua ja askaroida oman aikataulun mukaan, vaikka vain liikkua luonnossa eri vuodenaikoina. Haaveita siivittävät laiturinnokassa luettujen naistenlehtien jutut downshiftaavista julkisuuden henkilöistä tai näennäisen tavallisista ihmisistä, jotka ovat oravanpyörästä hypättyään löytäneet elämälleen tarkoituksen aivan uusista asioista, usein myös uudessa ympäristössä: ryhtyneet reppureissaajiksi tai purjehtineet maailman merillä. Usein ihaillaan haastateltujen rohkeutta, mutta harvoin kuitenkaan mainitaan irtiottojen hintaa. Tosiasiassa harvalla on mahdollisuus olla vuosi kokonaan ilman tuloja tai edes pienemmillä tuloilla tinkimättä jostain olennaisesti jos sittenkään. Useimpien pitää unohtaa sapattihaaveet ruuhkavuosien aikana, kun maksettavana on asunto, työmatkat, lasten vaatteet ja harrastukset. Menot ovat suurimmillaan juuri silloin, kun työelämän paineet usein myös eniten rassaavat ja hengähtäminen olisi tarpeen. Lapsiperheiden taloutta rasittavat jo normaalit vanhempain- ja hoitovapaat, jolloin tulotaso laskee. Asia on tietysti toinen, jos on sattunut saaman varallisuutta, perinnön tai hyvätuloisen puolison. Toinen näkökulma asiaan on kysyä itseltään: Onko minulla varaa olla pitämättä sapattivuotta? Joskus työelämä voi ottaa niin koville, että jonkinlainen pysähdys on välttämätön. Tauon jälkeen tai sen aikana voi avautua uusia näkökulmia elämään ja työhön. Tarvetta palkattomaan vapaaseen voi toki olla muitakin kuin pelkkä sapatin pitäminen. Esimerkiksi puolison ulkomaankomennus, koulun valintakokeeseen valmistautuminen tai opintojen päättäminen ovat tavallisia syitä, joiden takia työnantajalta pyydetään palkatonta vapaata. Tarve voi yllättää myös perheenjäsenen sairauden vuoksi. OMIA MAHDOLLISUUKSIAAN vapaavuoteen kannattaa arvioida kylmän realistisesti, laskurin avulla jo ennen, kuin lähtee neuvottelemaan asiasta työnantajan kanssa. Samoin on hyvä miettiä asia oman työn ja työnantajan näkökulmasta. Parasta on toki, jos voi itse esittää sopivaa sijaista tai muuta järjestelyä poissaolonsa ajaksi. Yksityisellä sektorilla palkattomista vapaista ei ole erityisiä sitovia määräyksiä, joten asiat kannattaa kirjata sopimukseen, jonka sekä työnantaja että työntekijä allekirjoittavat. Neuvottelussa on syytä sopia työnantajan kanssa, mitkä henkilöstöedut ovat käytössä palkattoman vapaan aikana esimerkiksi työterveyshuollon palvelut tai työnantajan kustantamat liikuntatai kulttuurisetelit. Myös työsuhdepuhelimen kohtalosta pitää sopia. Jos puhelimen saa pitää, maksut siirtyvät työnantajalta itselle. Edut kannattaa käyttää suunnitellusti hyväkseen ennen sapattivuotta, esimerkiksi käydä terveyshuollon kattavassa terveystarkastuksessa tai ottaa tarvittavat rokotukset, jos tiedossa on matkoja. Kannattaa myös muistaa, että vapaankin aikana monet työsuhteeseen perustuvat velvoitteet, kuten työntekijän salassapitovelvollisuus ja kilpailevan toiminnan kielto, ovat voimassa. SAPATTIVUODEN SUUNNITTELUSSA ajoitus on tärkeä. Kalenterivuoden sijasta vapaa kannattaa ajoittaa kahdelle vuodelle eli vuodenvaihteen molemmin puolin, jolloin alenevasta veroprogressiosta tulee suurin hyöty. Pankista voi kysyä sapattivapaan rahoittamiseksi lainaa: ainakin OP-pankki tarjoaa tällaista ERTOn jäsenille. Pankit myöntävät auliisti lyhennysvapaita vuosia asuntolaina-asiakkailleen, jotka ovat hoitaneet lainaansa mallikkaasti. Keväällä pankit jopa kampanjoivat tarjoamillaan lyhennysvapailla yhtenä argumenttinaan suomalaisten kulutusvoiman kasvattaminen. Lyhennysvapaa lainanhoidosta ei kuitenkaan koskaan ole ilmaista, sillä lainan korot pitää maksaa. Kun takaisinmaksu lykkääntyy, lainalle tulee kokonaisuudessaan enemmän hintaa. Toki matalan koron aikana lyhennysvapaa on edullisempi kuin korkean koron aikana. VUOROTTELUVAPA A on työntekijälle palkatonta vapaata selvästi parempi vaihtoehto, koska sen ajaksi saa Kelalta tai työttömyyskassasta haettavaa korvausta. Korvaus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu työttömänä ollessaan. On väläytelty sellaista mahdollisuutta, että vuorotteluvapaa poistuu lähitulevaisuudessa. Mahdollisuus vuorotteluvapaaseen kannattaa siis käyttää niin kauan kuin se on olemassa, varsinkin, jos se on ollut jo muutenkin suunnitelmissa. ONKO MINULLA VARAA OLLA PITÄMÄTTÄ SAPATTIVUOTTA? Vuorotteluvapaan järjestely vaatii vaivannäköä, sillä työnantajan pitää palkata tilalle työtön työnhakija. Sitä ei myöskään voi käyttää kuka hyvänsä, vaan takana pitää olla vähintään 16 vuoden työhistoria ja 13 kuukautta nykyisen työnantajan palveluksessa. Aivan eläkeiän kynnyksellä mahdollisuutta ei enää ole. Palkaton vapaa vaikuttaa myös tulevaan eläkkeeseen, tällä hetkellä sapatinpitäjän iän mukaan 1,5 tai 1,9 prosenttia vuodessa kerrottuna elinaikakertoimella. KOSKA PALKATON tai vuorotteluvapaa vaikuttaa merkittävästi perheen elintasoon, asiasta on syytä keskustella puolison ja lasten kanssa. Jos menoista pitää tinkiä, on hyvä käydä läpi yhdessä, mistä tingitään ja kenen menoista. Sapattivuoden aikana ei voi tehdä suuria hankintoja, ellei tilillä ole säästöjä. Parhaimmillaan vapaavuosi voi muuttaa rutiineja ja tuoda uusia harrastuksia, ystäviä tai muuta sisältöä elämään. Vuoden vaateostolakko voi monelle tehdä hyvää, samoin kuin vaikka eineksistä luopuminen - kun on aikaa ruuanlaittoon ja ainesten ostamiseen. Mikäli auto ei ole perheessä välttämätön, sen voi laittaa seisomaan vapaavuoden ajaksi. Ilmaisia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia on paljon, ainakin suurissa kaupungeissa. Kirjastojen lisäksi on museoita, konsertteja, liikuntaa, luentoja ja vaikka mitä. Sosiaalisesta mediasta löytää maksuttomia kulttuuritapahtumia lähes joka päivälle. Matkustaakin voi edullisesti tarjous- ja halpalennoilla. Hotellin sijasta voi käyttää asunnonvaihtopalveluja tai edullista kodinvuokrausta. Ja jos säästäväisyysvaihde jää edes joissain asioissa päälle, siitä on hyötyä koko loppuelämäksi. Viisaasti vapaavuoteen Tee palkattoman vapaan ehdoista kirjallinen sopimus työnantajan kanssa. Selvitä työsuhde-etujen käyttömahdollisuus. Ajoita vapaa kahdelle kalenterivuodelle. Käytä pankkien tarjoama mahdollisuus vapaavuoteen asuntolainan lyhennyksistä. Jos asuntolainaa ei ole, voit ehkä harkita ottavasi lainaa sapattivuotta varten. Mieti, mistä voit tinkiä. Laske budjetti ja suunnittele, mihin se riittää. Sovi rahankäytöstä ja tingittävistä menoista puolison kanssa. Selvitä tilanne lapsille. 14 TOIMI TOIMI

9 UUSI URA VIISIKYMPPISENÄ TEKSTI PIRKKO KOIVU KUVAT JUHA MYLLYMÄKI Yli viisikymppisenä voi lähteä koulun penkille ja uuteen työhön. Ritva Väyrynen kertoo, miten temppu tehdään. Opiskelua hän suosittelee kaikille. Oletko kokenut ikäsyrjintää? Ritva Väyrynen, 55, miettii hetken hiljaa, ennen kuin vastaa. En ole kokenut, että ikääni katsottaisiin negatiivisesti työelämässä. Tosin hän ei osaa sanoa, minkä ikäisiä ihmisiä valittiin niihin paikkoihin, joihin hän haki, mutta ei tullut valituksi. Väyrynen valmistui ammattiopistosta merkonomiksi viime vuoden toukokuussa ja pääsi kesätöihin yritykseen, joka tekee kiinteistöjen kirjanpitoa. Hän lähetti kesätyöaikanaan monta työpaikkahakemusta, pääsi kahteen haastatteluun ja olisi tullut valituksi kumpaankin paikkaan. Toinen paikoista olisi ollut vakituinen ja minulle annettiin jopa viikon miettimisaika, kun kerroin, että odotan vastausta myös toisesta työpaikasta. 16 TOIMI TOIMI

10 Ritva Väyrynen päätti mennä isoon tilitoimistoyritys Talenomiin. Sieltä hän sai vuoden määräaikaisen pestin palkanlaskijana. Kesätyön ja Talenomille pääsyn välissä hän ehti olla työttömänä kolme viikkoa. Väyrynen muistaa kiitollisena myös kesätyöpaikkaansa. Hekin huolehtivat, että saisin työtä, ja juuri heidän kontaktiensa avulla sain yhteyden Talenomiin. VÄYRYNEN HOITI TYÖTOVEREIDENSA kanssa vuodet taksikeskusta Oulun alueella. Asiakkaille välitettiin kyytejä kolmessa vuorossa. Työ vaati kuuntelemista, puhumista ja kirjoittamista yhtä aikaa: varsinkin alkuvuosina käsin kirjoittamista oli paljon. Ritva toimi myös työpaikkansa palkanlaskijana ja luottamusmiehenä. Ammattiyhdistystoimintaan hän lähti mukaan jo parin työvuoden jälkeen. Työyhteisö oli mukava, sillä taksinvälittäjistä ja kuljettajista muodostui oma turvallinen porukkansa. Tykkäsin taksinvälityksestä valtavasti: oli monipuolista ja koko elämän kirjo sisältyi siihen. Jos töihin mennessä tympäisi, niin siellä virkistyi. Sai auttaa ihmisiä tilanteita tuli ja meni. Kerrankin eräs iäkäs rouva ei saanut itse viinipulloa auki. Hän tilasi paikalle taksin, ja kuljettajan tehtävänä oli käydä avaamassa pullo. Asiakas maksoi kuljettajalle. Välittäjien ja taksien puheviestintä oli tarkasti säädeltyä ja kielenkäyttö korrektia. Asiakkaiden henkilökohtaisista asioista ei hiiskuttu. Äänenpainoillakin viestittiin. Korva harjaantui. Tuttujen asiakkaiden puhelimen ääni tuli tutuksi, ennen kuin langan päästä sanottiin mitään. Oli tapauksia, joissa välittäjältä vaadittiin erityistä taitoa. Kerran asiakas otti taksin mennäkseen satojen kilometrien päähän kiireesti tapaamaan kuolemaisillaan olevaa ihmistä. Sairaalasta tuli kuitenkin tieto, että potilas oli menehtynyt, joten kiireistä taksikyytiä ei enää tarvittaisi. Minun piti välittää kuolinviesti omaiselle ulan välityksellä, jolloin kaikki kuulevat. Miten tehdä se niin, että asiakas ymmärtää, mutta ulkopuoliset eivät? Kerroin ulan välityksellä, että ei ole enää kiirettä. ALUETAKSIN VÄLITYSTOIMINTA ulkoistettiin vuonna 2011, ja tapahtui se tavallinen. Välittäjät siirtyivät uuden toimijan palvelukseen niin sanotusti vanhoina työntekijöinä, kaupan jälkeen alkoivat yt-neuvottelut ja välittäjät irtisanottiin. Moni heistä oli arvannut, mitä on tulossa ja lähtenyt jo aikaisemmin. Ritva Väyrynen oli luottamusmiehenä itse neuvottelemassa ja hoitamassa asioita. Kyllä se kauhealta tuntui. Kuuntelin työtovereiden murheita. Puhuttiin ja puhuttiin. Välillä tuntui, että kaikki tulee jo korvista ulos, mutta samalla asioita sai itsekin käydä läpi. Noilta ajoilta jäi ystäviä. Entisten työkavereiden kanssa käydään vieläkin silloin tällöin syömässä. Iäkkäimpiä lukuun ottamatta kaikki entiset välittäjät lähtivät tahoilleen opiskelemaan. Työn päättyessä Ritva Väyryselle maksettiin irtisanomisajan palkka ilman työssäolovelvoitetta. Heti ensimmäisenä päivänä hain itselleni koiranpennun, länsisiperianlaika Milin. Mili antoi omistajalleen uutta ajateltavaa vaikeassa vaiheessa. Toinen henkireikä oli ay-toiminta, sillä Ritva Väyrynen on ERTOn aktiiveja. HETI TYÖN LOPUTTUA Ritva Väyrynen alkoi etsiä koulutusmahdollisuuksia ja kävi työvoimatoimistossa soveltuvuustesteissä. Niiden mukaan hän voisi opiskella vaikka kuinka pitkälle. Testit voivat näyttää yhtä, mutta realiteetit ovat toista, hän kuittasi testaajalle. Koulutusalansa hän valitsi poissulkumenetelmällä. Toiveena oli koulutus, joka ei kestä kovin kauan ja jonka jälkeen on hyvä mahdollisuus työllistyä. Moni opiskelee lähihoitajaksi, mutta hänelle se ei selän vaivojen takia sopinut. Väyrynen haki ja pääsi opiskelemaan merkonomiksi Oulun seudun ammattioppilaitokseen, ensin nuorten opiskelijoiden joukkoon. Kuukauden päästä hän sai siirron aikuisopiskelijoiden puolelle. Merkonomiksi Väyrynen valmistui vuoden ja yhdeksän kuukauden jälkeen. Kahden kuukauden harjoittelujakson hän suoritti tutussa paikassa: jo aluetaksin aikoinaan hän oli tehnyt keikkoja Oulun matkapalvelukeskuksessa, joka välittää vammaisten ja vanhusten palveluliikennettä. Se oli melkein kuin olisin kotiin tullut. Moni asiakas luuli minua pitkäaikaiseksi työntekijäksi, koska ääneni oli heille tuttu ja tunsin asioita ennestään. Pitkiä työttömyysjaksoja Ritva Väyrynen ei ole kokenut, mutta hän tietää, miten työn menetys kirpaisee. Työttömäksi jääneen on turha syyttää itseään, hän sanoo. Moni syyttää, ja häpeää työttömyyttä. Siinä ei ole mitään häpeämistä. Jälkikäteen ajatellen hän tekisi toisella tavalla yhden asian. Nuorena olisi pitänyt satsata opiskeluun enemmän. Sitä suosittelen nytkin kaikille ja kaiken ikäisille. RITVA VÄYRYSEN K ATSE on lämmin. Olemus henkii tervettä järkeä, malttia ja luotettavuutta. Sivustakatsojaa ei ihmetytä, että hänelle on löytynyt töitä, ja myös luottamustehtävissä on annettu vastuuta. Olen ollut aina sellainen, että minulle tullaan puhumaan ja uskoutumaan. Olen myös pitänyt minulle uskotut asiat luottamuksellisina ja siinä on joskus ollut miettimistä, miten saan oman pääni tyhjennettyä. Mili-koira vie emäntäänsä mielellään lenkille. Luonnossa liikkuminen, ystävät ja kirjojen lukeminen antavat voimia. Myös ay-toiminta on Ritvalle energianlähde: hän on ollut muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa ja toimii nykyään ERTOn edustajiston puheenjohtajana sekä aluejärjestön varapuheenjohtajana. Olen saanut ay-toiminnasta ystäviä, verkostoja ja oppinut paljon. Ikinä en pysty antamaan ammattiyhdistysliikkeelle takaisin kaikkea sitä, mitä se on minulle antanut. TOIVEENA OLI KOULUTUS, JOK A EI KESTÄ KOVIN K AUAN JA JONK A JÄLKEEN ON HYVÄ MAHDOLLISUUS TYÖLLISTYÄ. Väyrynen kertoo olevansa rauhallinen ja pitkäpinnainen. En pidä riitelemisestä, mutta jos suutun, se ei ole ihmisten kuunneltavaa. Kun tarvitaan, minusta löytyy jämäkkyyttä. Osaan pitää puoleni. On ihmisiä, jotka puhuvat positiivisesta asenteesta ja myönteisestä ajattelusta. Ritva Väyrynen ei tee niin, vaan myönteisyys tihkuu rivien väleistä, kun hän kertoo asioista. Vaikkapa töistään. Olen aina tykännyt siitä työstä, jota kulloinkin teen. Ja palkanlaskenta on minun juttuni! Tunnen mielihyvää, jos voin maksaa jollekulle oikein hyvän tilin vaikka se olisi paljon parempi kuin oma palkkani. Usein se on. Talenomilla on muutamia kymmeniä palkanlaskijoita, jotka laskevat asiakasyritysten henkilöstön palkat. Palkanlaskijan tulee osata tulkita työehtosopimuksia, joten Ritva Väyrysen tietopohja on kunnossa ja hän osaa myös kyseenalaistaa asioita. Jos hänelle sanotaan, että esimerkiksi jokin lisä ei kuulu jollekulle, niin Ritva kysyy, että miksi ei. Huonot ajat näkyvät palkanlaskennassa nopeasti. Yrityksillä on vaikeaa, kun ne odottavat asiakkailtaan laskujen maksua, jotta voisivat maksaa palkat. TYÖORIENTOITUNUT, mutta peruslaiska, luonnehtii Ritva Väyrynen itseään. Ei uskoisi, että tosiaan olen laiska. Toisaalta uppoudun työhön ja jokuhan voi jopa paeta työhön vaikeita asioitaan. Entä mitä tämä työorientoitunut ja peruslaiska ihminen haluaisi elämässään seuraavaksi tehdä? Niin moni asia kiinnostaa, esimerkiksi kädentaidot ja merkonomiopintojen jatkaminen. Jos olisi paljon rahaa, opiskelisin. Viime syksynäkin katselin avoimen yliopiston kurssia työoikeudesta, mutta silloin ei aika ollut sopiva. Ykköstoive tällä hetkellä on kuitenkin vakituinen työ palkanlaskijana. Silloin energian voi käyttää muuhun kuin tulevaisuuden miettimiseen. Ritva Väyrynen, 55 Palkanlaskija Talenom Oy:lla Oulussa ERTOn edustajiston puheenjohtaja, Logistiikan toimihenkilöt ry 3 tapaa SELVITÄ 1. Usko omiin mahdollisuuksiisi. 2. Muista, että sinulla on aina mahdollisuus oppia jotain uutta. 3. Uskalla, ole rohkea. 18 TOIMI TOIMI

11 69 % KOKEE OLEVANSA TASAVERTAINEN NUOREMPIEN KOLLEGOJEN KANSSA. Täydessä terässä TEKSTI SARI ALHAVA KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI Vaikka työkokemusta, terveyttä ja motivaatiota riittäisi, yli viisikymppisenä ei ole ihan helppo työllistyä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, sillä asenteen ja osaamisen tuunaamisella voi saada ihmeitä aikaan. 61 % ON HUOMANNUT, ETTÄ IKÄ ON TYÖPAIKALLA ETU. 20 TOIMI TOIMI

12 NYKYPÄIVÄN VIISIKYMPPINEN ON VIREÄ, VALVEUTUNUT JA KEHITTÄÄ ITSEÄÄN. Yli 50-vuotiaat ovat erinomaisia työntekijöitä, sanoo Sosiaali alan Työn antajat ry:n johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki. Heillä on hyvät työsuhdetaidot ja korkea motivaatio. Kokemus näkyy vuorovaikutteisuuden laadussa. Yksityisellä terveysalalla ja etenkin sosiaalialalla on Närkin mukaan töitä tarjolla kaiken ikäisille. Varsinkin Etelä-Suomessa on puutetta osaavasta henkilöstöstä ja lähiesimiehistä. Paikkoja hakevat kuitenkin lähinnä nuoret naiset. Esimerkiksi vanhuksille tarvitaan kaikenikäisiä hoitajia: vanhemmat ovat helpommin samalla aaltopituudella ja toisaalta monet vanhukset kaipaavat nuorten energiaa sekä uusia ajatuksia, Närkki perustelee. Toki iäkkäämmille työntekijöille pitää maksaa enemmän lisiä, mutta työnantajalle tulee kuluja äitiyspäivärahoistakin, eikä sijaisten rekrytoiminen lasten sairastaessa ole ongelmatonta. Kussakin ikäryhmässä on siis hyvät ja huonot puolensa. Eriikäiset työntekijät ovatkin rikkaus työyhteisölle. Eikä mestariksi synnytä, vaan kasvetaan. Vanha malli, jossa mestari opetti kisälliä ja tämä oppipoikaa, on yritykselle turvallinen rakenne. Tieto siirtyy eteenpäin, ja aina löytyy joku, jolta kysyä neuvoa. LUKUJEN VALOSSA YLI 50-VUOTIAAN mahdollisuudet työllistyä näyttävät kuitenkin selvästi heikommilta kuin nuoremman. ERTOn jäsenkunnasta oli toukokuun lopussa työttömänä 11,3 prosenttia. Alle 50-vuotiaiden työttömyysprosentti oli 9,2 ja yli 50-vuotiaiden 14,7 eli 5,5 prosenttiyksikköä ja noin 60 prosenttia korkeampi kuin alle 50-vuotiaiden. Tämä on massiivinen yhteiskunnallinen ongelma. Tavoitteena ovat työn kannattavuus ja työurien pidentäminen, mutta eivät työurat pitene, jos töitä ei ole tai töissä ei jaksa olla. Tämä on haaste erityisesti yli 50-vuotiaille työntekijöille. Heidän työmarkkina-asemansa ei liioin parane työaikaa pidentämällä, huomauttaa ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. Hän kaipaa työmarkkinoille pikaista asennemuutosta ja kysyy, missä vaiheessa Suomen työpaikoissa aletaan arvostaa kokemusta. Muutosta kaipaavat myös uravalmentaja Merja Uschanoff Aurinkoisesta Polusta ja rekrytointikonsultti Tytti Salo rekrytointiin ja henkilöstövuokraukseen erikoistuneesta Manpowerista. Yli viisikymppisiä ei kannata ottaa töihin -asenne pohjautuu mielikuvaan menneiltä vuosikymmeniltä. Nykypäivän viisikymppinen on vireä, valveutunut ja kehittää itseään. Suh- TOIMI-LEHDEN KYSELY YLI VIISIKYMPPISILLE Toimi-lehden toukokuiseen kyselyyn vastasi 440 yli 50-vuotiasta ERTOn jäsentä, joista 91 % oli naisia ja 9 % miehiä. Vastanneista 35 % asuu pääkaupunkiseudulla. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Pirkkalaan. 47 % KERTOO IKÄÄNTYMISEN MUUTTANEEN ASEMAA TÖISSÄ JOTENKIN. 22 TOIMI TOIMI

13 38 % ON OPISKELLUT YLI VIISIKYMPPISENÄ. tautuminen osaamisen ylläpitoon on vuosien varrella muuttunut, ihan kuten kulutustottumuksetkin. Mutta vaikka ihmiset muuttuvat, vanhat mielikuvat valitettavasti monesti jäävät, Uschanoff toteaa. Kehon ikääntyminenkään ei ole pätevä perustelu. Monet työt eivät ole enää kovin fyysisiä, ja toisaalta ihmiset ovat paremmassa kunnossa yli viisikymppisinä kuin aiemmin, Salo huomauttaa. ASENNEMUUTOSTA EI K AIVATA ainoastaan työnantajilta ja rekrytoijilta. Vaikka puhutaan paljon, että työllistyminen on vaikeampaa yli viisikymppisille, ja tilastojen valossa näin onkin, se pitäisi unohtaa omassa työnhaussa. Yli viisikymppisten työllistymisprosentti ei suinkaan ole nolla. Jos uskonpuute iskee, työhaun aktiivisuus ja laatu alkavat laskea, eikä silloin tulekaan valituksi, Salo toteaa. Nelikymppisten kuulee monesti sanovan, että jos en nyt vaihda alaa tai työpaikkaa, niin en koskaan. Asenneilmastossa on vikaa, jos jo tuon ikäisenä aletaan pelätä, ettei kelvata enää mihinkään. Asennemuutos alkaa yksittäisistä ihmisistä, jotka sanovat ajatuksiaan ääneen. Ja kääntäen: jos omaksutaan asenne, että olemme viisikymppiä täytettyämme uramme parhaassa vaiheessa, asiat voivat ruveta muuttumaan, Uschanoff painottaa. Sekä Salon että Uschanoffin mielestä on hyvä, jos aiheesta puhutaan ja sitä nostetaan esiin mediassa, mutta siinä on riskinsäkin. Ikään tarttuminen ja asian nostaminen jatkuvasti tapetille voi vahvistaa asenteita, ettei viisikymmenvuotias voi enää päästä töihin. Ainoa syy, miksi Salo voisi kuvitella hakuprosessissa kahden tasaväkisen, mutta eri-ikäisen valinnassa vaa an kallistuvan nuorempaan hakijaan, ovat työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset. Niiden riski kasvaa jonkin verran yli 50-vuotiailla, mutta ei merkittävästi. Ja sairauksiahan voi tulla kenelle vain. Esimerkiksi henkisen sairauden puhkeamista ei voi ennustaa iän perusteella, hän lisää. ON LIIAN YKSIOIKOISTA syyttää vain ikää siitä, ettei ole päässyt haastatteluun tai tullut valituksi. Yksi syy hakupaperin sivuuttamiselle voi olla myös palkkatoive, joka on yleensä vanhemmalla hakijalla korkeampi pidemmän työuran vuoksi, Salo toteaa. Haastattelijan ja haastateltavan välinen ikäerokin saattaa vaikuttaa ainakin tiedostamatta. Kolmikymppisen haastattelijan on helpompi löytää jutel- ASENNEMUUTOS ALK AA YKSITTÄISISTÄ IHMISISTÄ, JOTK A SANOVAT AJATUKSIAAN ÄÄNEEN. Oletko hakenut töitä yli viisikymppisenä? KYLLÄ JA SAIN TÖITÄ. 21 % KYLLÄ, TYÖNHAKU ON PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ. 8 % KYLLÄ, MUTTA EN OLE SAANUT TÖITÄ. 13 % EN OLE HAKENUT TÖITÄ. 58 % Mikä tekee yli viisikymppisestä arvokkaan työntekijän? KOKEMUS 94 % LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 75 % LAAJEMPI NÄKÖKULMA ASIOIHIN 77 % PÄTEVYYS 46 % VARMUUS 58 % SOSIAALISET KYVYT 49 % YKSITYISELÄMÄ RAUHALLISTA, KOSKA RUUHKAVUODET TAKANA. 56 % MOTIVAATIO PYSYÄ TÖISSÄ. 57 % Mistä huomaat, ettet ole töissä tasavertainen nuorempien kanssa? NUORIA KANNUSTETAAN JA HUOMIOIDAAN ENEMMÄN. NUOREMPI ESIMIES INFOAA OMANIKÄISENSÄ PAREMMIN. KEHITYSKESKUSTELUA EI OLE PIDETTY MINULLA MONIIN VUOSIIN, VAIKKA TOISILLA ON. EI OLE SENIORITEETTIA KUVAAVIA TITTELEITÄ VAAN KOKO URA MENNÄÄN SAMALLA NIMIKKEELLÄ ASIANTUNTIJANA. ASIAKKAIDEN SUORISTA KOMMENTEISTA. OLIN ENSIMMÄINEN IRTOSANOTTAVA, KUN YT-NEUVOTTELUT SAATIIN PÄÄTÖKSEEN. MINULTA VAADITAAN ENEMMÄN KUIN NUORILTA, MIKÄ LIENEE LUONNOLLISTA. NUORIEN EI TARVITSE JOUSTAA ESIM. TYÖAJAN MUUTOKSISSA. ILMENEE ARVOSTUKSEN PUUTTEENA, MITÄTÖINTINÄ JA KOMPETENSSIN PERIAATTEELLISENA JA TOISTUVANA KYSEENALAISTAMISENA. KURSSILLAKIN KOULUTTAJA KUTSUI MEITÄ BINGOKERHOLAISIKSI. MINULLE EI ANNETA UUSIA ASIAKKAITA, EIKÄ MILLÄÄN HALUTTAISI OPETTA A MITÄ ÄN UUTTA. EI HUOLITA PORUKKAAN, VAAN JÄTETÄÄN VAPAA-AJAN JUTUISTA ULOS. TÖISSÄ SUHTAUDUTAAN KUTEN JOHONKIN HITAASEEN VANHUKSEEN. JOSKUS HE PUHUVAT OMALLA ERIKOISSANASTOLLAAN YLITSENI JA OHITSENI. 24 TOIMI TOIMI

14 7 % JOUTUI IRTISANOTUKSI IÄN PERUSTEELLA. Miten asemasi on muuttunut, kun ikää on karttunut? PAREMPAAN SUUNTAAN OLEN SAANUT VASTUULLISIA TEHTÄVIÄ. EN TEE ENÄÄ PERUSKIRJANPITOA, VAAN TEEN TARKISTUKSET, ANNAN NEUVOJA JA OPETAN VAIKEAMPIA ASIOITA NUOREMMILLENI. TEEN ENEMMÄN ESIMIESTYÖTÄ KUIN AIEMMIN. KOKEMUKSEN MYÖTÄ TOIMENKUVA MUUTTUU HAASTAVAMMAKSI JA ETENEMINEN JATKUU. MIELIPITEITÄNI OTETAAN PAREMMIN HUOMIOON JA VASTUUTA TULEE ENEMMÄN. TULLAAN KYSYMÄÄN ENEMMÄN NEUVOJA: TUNNEN OLEVANI VÄHÄN KUIN GRAND OLD MAMA. USKON NÄIN OLEVAN, KOSKA SAAN PALAUTETTA JA KIITOSTA OSAAMISESTANI JA KOKEMUKSESTANI. KOEN VOIVANI SANOA MIELIPITEENI KOKEMUKSEENI NOJATEN, EI NIINKÄÄN OLETTAMUKSEEN. AMMATTITAITOANI ARVOSTETAAN, JA PEREHDYTÄN UUSIA HENKILÖITÄ TYÖHÖN. OLEN PÄÄSSYT OPERATIIVISELTA OSASTOLTA MYYNTIOSASTOLLE HUONOMPAAN SUUNTAAN OLIN PITKÄAIKAISIN JA ASIANTUNTEVIN TYÖNTEKIJÄ JA SILTI YT- NEUVOTTELUISSA MINUT IRTISANOTTIIN. JOUDUIN TEKEMÄÄN TÖITÄ, JOITA NUOREMMAT EIVÄT HALUNNEET TEHDÄ. ENEMMÄN SAA KUULLA VINOILUA NAISTENVAIVOISTA JA SAIRASLOMISTA. ESIMIES ON YLEENSÄ NUOREMPI JA SUHTAUTUU MINUUN HIVENEN HUVITTUNEESTI. EN KUULU PORUKKAAN. MINUA EI KUUNNELLA, MIELIPIDETTÄNI EI KYSELLÄ. HAUKUTAAN HITAAKSI SELÄN TAKANA JA SAVUSTETAAN ULOS. EHKÄ EN OLE ENÄÄ ETURINTAMASSA NÄISSÄ UUSIMMISSA DIGITAALISISSA RATKAISUISSA. Mikä voi tehdä yli viisikymppisestä työntekijän, josta halutaan eroon? KALLISTA TYÖVOIMAA. 47 % JÄLJESSÄ AJASTA. 39 % TYÖKAVERIT JA ESIMIEHET NUOREMPIA EI SOVI PORUKKAAN. 44 % SOSIAALISET HAASTEET. 10 % HALUTTOMUUS OPPIA UUTTA. 52 % YLEISET ASENTEET IKÄÄNTYVIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ KOHTAAN. 59 % tavaa ja samaistumispintaa samanikäisen kuin parikymmentä vuotta vanhemman kandidaatin kanssa. Haastattelutilanteessa tulee miettineeksi myös, millaista hakijaehdokkaan kanssa olisi tehdä työtä, Salo mainitsee. Haastatteluun pääsy ei aina tyssää syntymäaikaan, vaikka usein niin oletetaan. Syynä voi olla myös huonosti laadittu hakemus ja ansioluettelo. Monilla työnhakijoilla voi olla harhaluulo, että he osaavat tehdä CV:n, koska ovat tehneet sen joskus ennenkin. Jos kirjaa työhistoriaan vain tittelit ja työtehtävät sen sijaan, että kertoisi, mitä osaa ja mitä haluaa tehdä, CV siirretään helposti syrjään. Työnhakutaitojaan on järkevä päivittää vastaamaan nykyvaatimuksia, Uschanoff huomauttaa. KUKAAN EI VOI VAIKUTTAA ikäänsä, ja siksi kannattaakin keskittyä niihin asioihin, joihin voi. Näistä tärkein on omasta osaamisesta huolehtiminen. Ammattitaito on voinut soveltua erinomaisesti vanhaan työpaikkaan, mutta juuri samanlaista työtä ei välttämättä ole tarjolla haettavaksi, vaan pitäisi osata jotakin muutakin. Työnantajalla on lain mukaan velvoite ylläpitää henkilöstön osaamista ja huolehtia työkykyisyydestä, mutta työntekijän on hyvä olla itsekin aktiivinen. Osaamisella, koulutuksella ja työkokemuksella on merkitystä, kun palkataan työntekijöitä olipa hakija minkä ikäinen tahansa. Koulutus on paras turva työttömyyttä vastaan, vaikkei sekään ole aina riittävä tae, Aaltonen toteaa. Salo kertoo, että esimerkiksi markkinoinnin asiantuntijoita on paljon työttömänä. Heistä moni ei hallitse digitaalista markkinointia, jota markkinointityössä nykyään edellytetään. Tällöin kannattaa päivittää osaamista ja etsiä työpaikkoja, joissa digitaalinen puoli ei ole ratkaisevassa osassa, mutta jossa sitä on mahdollisuus oppia, hän neuvoo. JOS TYÖTTÖMÄLLÄ ON VAIHTOEHTOINA kouluttautuminen tai kotona olo, on ehdottomasti suositeltavaa hakeutua koulutukseen. Ammattitaitoaan kannattaa ylläpitää ja kehittää työnhaun aikana. Seuraavaan paikkaan hakiessa voi tuoda esiin tuoreen kouluttautumisen. Se osoittaa, että hakija on aktiivinen ja halukas oppimaan lisää, Uschanoff sanoo. Aikuisena ei tarvitse lähteä opiskelemaan vuosiksi koulunpenkille, vaan moniin ammatteihin voi osoittaa pätevyytensä näyttötutkinnoin tai monimuoto-opiskeluin, joissa on lähiopetusta esimerkiksi pari päivää kuukaudessa. Ja mikä estää hyppäämästä ihan uudelle uralle. Uusi työ voi löytyä myös samalta alalta, mutta hieman eri suunnasta. Näin kävi Riitta Niverille, 58. Hän on ollut lähes koko työuransa Aurinkomatkojen palveluksessa: ensin matkaoppaana ja kohdepäällikkönä noin 10 vuotta ja sen jälkeen 22 vuotta neuvottelemassa hotelli-, bussi- ja retkisopimuksista eri maiden lomakohteisiin. YT-neuvotteluissa hän ilmoitti lähtevänsä vapaaehtoisesti, kun ilmeni, että tiimistä yhden oli lähdettävä. Vastaavia töitä ei enää ollut Suomessa tarjolla, sillä isojen konsernien sopimukset neuvotellaan Englannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Niverin ystävä ehdotti hakemista Helmi Liiketalousopiston opaskurssille. Niveri, joka oli suorittanut jo 1980-luvulla Wie- Rentoa keskustelua iästä HELSINGIN YLIOPISTON koulutus- ja kehittämispalvelut ja Folkhälsan laativat viime vuonna ikästrategian sekä mallin ikästrategian laatimisprosessista. Hankkeen rahoitti Työsuojelurahasto. Siinä korostui, että on tärkeää ymmärtää, kuinka erilaiset elämäntilanteet määrittävät työkykyä työuran eri vaiheissa. Kolmikymppisillä on omat haasteensa ja eläkeikää lähestyvillä omansa. Työn tehostamisen ei tarvitse tarkoittaa lisää työtehtäviä tai työtunteja, vaan joustoja ja työntekijöiden tarpeiden nin kauppakorkeakoulussa matkailututkinnon, innostui ideasta. Aikaisemmin hän oli opastanut suomalaisia ulkomailla; nyt hän voi opastaa ulkomaalaisia Suomessa. Helmessä on erikseen aikuiskoulutusyksikkö, jossa voi opiskella joko matkailualan perustutkinnon tai matkaoppaan ammattitutkinnon. Opiskelijat ovat vuotiaita. Eniten on vuotiaita, kertoo Helmen aikuiskoulutuksen kehittämispäällikkö Anu Nylund. Matkaopaslinjalta valmistunut saa virallisen Helsinki-oppaan statuksen, mikä auttaa työllistymisessä. Opiskelijat ovat yleensä Niverin tavoin matkailualalla pitkään työskennelleitä, mutta työttömäksi jääneitä. Lisäksi on paljon opettajia, jotka haluavat tehdä kesäisin oppaan töitä. Opinnot kestävät vuoden verran ja jokaiselle räätälöidään henkilökohtainen opetussuunnitelma. Haastavinta on oppia pois vanhasta tavasta opiskella. Opettajat eivät kaada tietoa päähän, vaan monimuotokoulutus on ongelmaperusteista oppimista, jossa tietoa haetaan itse, Nylund kertoo. Hänen mukaansa matkailualalla on ollut paljon avoimia paikkoja. Yli 50-vuotiaita on työllistynyt oppaiksi ja matkanjohtajiksi. Heillä perhetilanne joustaa monesti paremmin kuin nuorilla, joten he voivat lähteä nopeallakin varoitusajalla keikalle ulkomaille tai Lappiin. VIISIKYMPPISET OVAT TOTTUNEET pitkiin työsuhteisiin, mutta hyvin todennäköisesti seuraava työsuhde on määräaikainen. Työelämä on muuttunut tähän suuntaan. Määräaikaisia työpaikkoja ei kannata väheksyä. Niiden kautta saa kehitettyä osaamistaan ja sekä rahaa että kaikkea sitä positiivista, mitä työ ylipäätään ihmiselle tuo. Jos aikoo hakea vain loppuelämän kestävää vakituista työtä, voi jäädä kokonaan ilman, Uschanoff toteaa. Määräaikaisen työsuhteen jälkeen on helpompi työllistyä kuin samanpituisen työttömyysjakson jälkeen. Työsuhde voi saada jatkoa. Kykynsä osoittaneelle työntekijälle löytyy monesti pidempiaikainen tai jopa vakituinen työ, Salo kertoo. kuuntelemista eri elämäntilanteissa. Silloin kun ihmiset viihtyvät työpaikallaan, he ovat tehokkaimmillaan, suunnittelija Marita Parkkonen korostaa. Vuorovaikutuskulttuuri ratkaisee. Työpaikoilla pitäisi olla mahdollisuus eri-ikäisten työntekijöiden luontevaan kohtaamiseen ja riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun. Esimiehen olisi hyvä ottaa puheeksi ikääntymiseen liittyviä asioita. Työntekijöiden pitäisi voida kertoa elämäntilanteestaan ilman, että joutuu miettimään, miltä se kuulostaa työnantajan korviin ja pelkäämään työnsä puolesta. Kehityskeskustelussa tulisi viestiä, että työnantajapuoli haluaa aidosti kuulla, miten työntekijät voivat ja mitä mieltä he ovat työstään. Iästä pitäisi pystyä puhumaan kuin edellisillan TV-ohjelmista. Kaikki ovat jonkun ikäisiä ja jokainen ikääntyy. Samalla annettaisiin hyvä malli nuoremmillekin, ettei ikääntymisestä tarvitse ahdistua ja pelätä, ettei silloin enää kelpaakaan työelämään, Parkkonen toteaa. 94% USKOO, ETTÄ KOKEMUS TEKEE YLI VIISIKYMPPISESTÄ ARVOKK A AN TYÖNTEKIJÄN. OMAAN IK ÄÄNSÄ KUK AAN EI VOI VAIKUTTA A, MUTTA OSAAMISEENSA VOI. Niveri on työllistynyt valmistumisensa jälkeen nimenomaan keikkatöihin. Vuosi sitten hän oli töissä koko kesän. Talvi oli hiljaisempaa aikaa, mutta keväästä lähtien hänellä on ollut koko ajan töitä, ja kalenteri on täynnä marraskuuhun saakka. Koulutuksen aikana mietin, tuleekohan tästä mitään, mutta olen uurastanut aktiivisesti työn saamiseksi.. Olen käynyt kielikursseilla ja kulttuuritapahtumissa, joissa olen jutellut ihmisten kanssa. Ikinä ei tiedä, mitä kautta töitä voi löytyä. Olen soittanut sinnikkäästi toimistoihin, jotka tuovat ulkomaisia vieraita Suomeen ja kysynyt, voinko tulla esittäytymään. En usko löytäväni vakituista työpaikkaa lähettämällä työhakemuksia, vaan oma-aloitteisuudella ja verkostoitumalla, hän painottaa. Niveri on hyväksynyt sen, ettei välttämättä saa enää vakituista työtä. Pääasia, että pystyn työllistämään itseni, vaikka tulot koostuvatkin pienistä puroista. Saanhan kuitenkin tehdä työtä, josta pidän! 26 TOIMI TOIMI

15 Luovuus kuuluu jokaiselle Aivoissa on paljon ideoita, mutta ne saa ulos vain tietyssä tilassa, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen. Luovuus töissä ei ole taiteilijoiden oma juttu. Asiantuntijan mukaan luovuuden pitäisi jopa olla jokaisen työntekijän velvollisuus. TEKSTI JAANA TAPIO KUVA JUHA MYLLYMÄKI Jos olet töissä mainostoimistossa tai pelifirmassa, luovuus kuuluu työtehtäviesi ytimeen. Mutta entä jos teet töitä kaupan kassana tai metsäkoneen kuljettajana? Saako tai pitääkö suorittavissa ammateissa tai asiakaspalvelutöissä olla luova? Usein ajatellaan, että jos luovuus ei ole työhön sisäänkirjoitettu, se ei olisi työssä olennaista. Kuitenkin luovia elementtejä käyttävät voivat olla työssään tehokkaampia. On harhaa, että joihinkin töihin luovuus kuuluisi ja toisiin ei, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta. Luovuus työssä on tärkeää ennen kaikkea siksi, että luovasti ajattelemalla voidaan tehdä työ tehokkaammin ja saada sen tuloksesta parempi. Luovat oivallukset voivat säästää työaikaa tai tehdä työn tekemisen mielekkäämmäksi. Eihän kukaan halua tehdä työtä hankalasti tai tehottomasti. Samalla tehokkuus on työnantajan ja asiakkaan tavoite. Kuitenkin luovuudella työssä on myös toinen merkitys. Jos työn tekemisen tavat ja aikarajat on määritelty liian tarkkaan, eikä tilaa luovuudelle ole, motivaatio voi kärsiä. Ongelma syntyy, jos rajat on määritelty ylhäältäpäin. Usein työntekijä itse saa parhaat oivallukset, miten tehdä työtään sujuvasti, Huotilainen toteaa. YRITYKSEN KÄYTÄNNÖT ratkaisevat, miten paljon omassa työssä on mahdollista kehittää luovuutta. Huotilaisen mukaan esimerkiksi pelifirmoissa luovuuteen satsataan paljon: työntekijöiden käytössä on vaikka musiikki-instrumentteja luovuuden herättelemistä varten ja sisustus on valittu luovan ilmapiirin ylläpitämistä ajatellen. Vaikkei erityisiä sirkushuveja työpaikalla olisikaan, tärkeintä on se, miten johtoporras suhtautuu luovuuteen. Jos luovat haahuilutauot ja pieni kävelylenkki korttelin ympäri ajatusten tuulettamiseksi ovat kiellettyjä, työntekijän saattaa olla vaikea ylläpitää luovuutta oma-aloitteisesti. Kuitenkin luovuutta voi parantaa jo hyvin pienillä keinoilla. Jos työssä on esimerkiksi mahdollista kuunnella musiikkia edes kahvitunnilla, se voi näkyä luovempina ratkaisuina työssä. Luovuus vaatii aina rohkeutta. Aivojen paradoksi on, että ne ovat täynnä mahtavia ideoita, mutta niiden ulos saaminen on vaikeaa. Ensin täytyy päästä tiettyyn tilaan, jossa ideoita uskaltaa esittää. Työpaikalla tulisikin Huotilaisen mukaan vallita ilmapiiri, jossa työntekijät kokevat hölmöiltäkin tuntuvien ideoiden esittämisen mahdolliseksi. Jos kaikki ideat torpataan heti alkuunsa, kukaan ei uskalla esittää edes loistavia oivalluksia. Niinpä tiimityön merkitys luovuudelle on ennen kaikkea yhteisessä ilmapiirissä, joka kannustaa jokaista olemaan entistä luovempi. Sen sijaan ideointipäivät eivät Huotilaisen mielestä välttämättä ole paras paikka ideointiin, vaan pikemminkin ne tulisi nähdä tilaisuutena, jossa esitetään aikaisemmin keksittyjä ajatuksia. Ideointipäivissä on se hyvä puoli, että ideoinnin tärkeys nostetaan esille. Samoin paikanvaihdos voi saada luovalle mielialalle. Samasta syystä monet saavat parhaat ideansa etätyöpäivinä. Hyville oivalluksille on tyypillistä se, että ne ovat arkisia. Usein niitä ei osatakaan pitää luovuutena. Usein luovan oivalluksen jälkeen kaikista tuntuu itsestään selvältä, että noin se tietenkin pitää tehdä, vaikka aiemmin on pidetty normaalina aiempaa tapaa, Huotilainen sanoo. 28 TOIMI TOIMI

16 TEKSTI SUSANNA CYGNEL SEITSEMÄN TAPAA Vaikkei työpaikalla olisi muuten satsattu luovuuteen, elinehto hyvien ideoiden syntymiselle on, että pomon ovi on auki jokaisen mennä ehdottamaan oivalluksiaan ja niihin myös herkästi tartutaan. Meillä on onneksi aika matala työorganisaatio. Teollisuudesta on esimerkkejä, että duunari konesalista on saanut työn ääressä ideoita, joilla säästetään tähtitieteellisiä summia. TÄRKEIN EDELLYTYS LUOVUUDELLE on vapaus. Työntekijällä pitää esimerkiksi olla käytössään sen verran vapaita minuutteja, että niistä aivan jokainen ei ole kellotettu jotain työtä varten. Angry Birds -pelin kehittämisestä on tarina, että idean keksijällä oli tylsää ja sitten hän alkoi piirrellä lintuja. Herää kysymys, kuinka monella suomalaisella työpaikalla on sen verran tylsää, että ajatukset pääsisivät kiertelemään. Ajan vapauteen liittyy myös se, että luovuuden kannalta olisi parasta, jos ihminen saisi tehdä työtä siihen vuorokauden aikaan, kun se on hänelle luontaista. Jos aivot ovat aamulla vielä kohmeessa, olisi paljon luontevampaa tehdä töitä illalla. Huotilaisen mielestä meillä ollaankin liikaa jumiuduttu yhdeksästä viiteen -ajatteluun. Kilpailu voi olla este luovuudelle, jos työntekijät käyvät kilpailua toisiaan vastaan. Sen sijaan kilpailu toista yritystä vastaan voi tehdä luovuudelle hyvää, koska yhteinen vastustaja saa taistelutahdon heräämään. Hyvänä alkuna luovuuden herättelemiselle toimivat yksinkertaiset luovuusharjoitukset, esimerkiksi sellaiset, joissa lyijykynälle täytyy keksiä mahdollisimman monta käyttötarkoitusta. Kyse on alkuverryttelystä, joka saattaa toimia askeleena kohti varsinaista ideointia. Osa johtajista on Huotilaisen mukaan kuitenkin edelleen sitä mieltä, että luovuuteen käytetty aika on hukkaan heitettyä aikaa. Uskotaan, että riittää, kun tehdään vain hyvin sitä samaa mitä ennenkin. Se ei vain valitettavasti nykyajan työelämässä toimi. On pakko hyväksyä, että luovuus on keskeinen voimavara ja on pakko uudistua. Täytyy seurata, mitä maailmassa tapahtuu ja siihen liittyen ideoida muutoksia työhön. Huotilaisen mielestä luovuus onkin paitsi jokaisen työntekijän oikeus, myös velvollisuus. Ei ole olemassa sellaista työtä, jota voisi vain tehdä, koska kaikkeen työhön sisältyy mahdollisuus ja velvollisuus sen kehittämiseen. Välillä olisi irrotettava katse työstä ja astuttava askel taaksepäin, katsottava kokonaisuutta. Silloin voi miettiä, miksi työtä ylipäänsä tehdään ja kannattaako sitä tehdä sillä tavalla kuin nykyään tehdään. LIIK AA ON JUMIUDUTTU YHDEKSÄSTÄ VIITEEN -AJATTELUUN. Näin parannat luovuuttasi Kuuntele musiikkia. Käy kävelyllä metsässä. Jos siihen ei ole mahdollisuutta työaikana, tee se vapaa-ajalla. Tee käsitöitä. Ota käsityö mukaan esimerkiksi kokoukseen, jossa ei tarvitse tehdä muistiinpanoja. Tai jos työ vaatii päivystämistä, käytä aika käsitöitä tehden. Naura. Nauru paljastaa hetkiä, jolloin luovuus ja rohkeus pääsevät valloilleen. Nouse ylös tuolista. Ota käyttöön vaikkapa fläppitaulu ja tee asioita fyysisemmin. Tehokkuuden metsästys tappaa luovuuden AIVOTUTKIJA MINNA HUOTILAISEN mukaan luovuuden merkitys työelämässä kasvaa. Rutiininomaiset tehtävät hoidetaan koneiden ja ohjelmistojen voimin, joten ihmiselle jäävässä työssä vaaditaan entistäkin enemmän luovuutta. Kuitenkaan luovuuden merkitystä ei työelämässä aina ymmärretä. Vaikka juhlapuheissa sille annetaan suuri merkitys ja luovia keksintöjä tai vaikka peliteollisuuden menestystä arvostetaan, luovuudelle ei silti arjessa välttämättä anneta tilaa. Ei ymmärretä sitä, että luovat keksinnöt eivät synny tyhjästä, vaan vaativat myös joutilaisuutta ja ajatuksen vapautta. Luovuutta ruokkivat käytännöt ovat ristiriidassa tehokkuusajattelun kanssa. Ajatellaan, että pitää tehdä pitkää päivää ja olla koko ajan tuottavia ja tehdä joka hetki jotain hyödyllistä. Huotilainen vertaa tilannetta siihen, että yritettäisiin tyhjentää hiekkalaatikko lusikalla. Jos keskitytään vain lusikoimaan mahdollisimman nopeasti ja ahdistutaan siitä, ettei pysytä tavoiteajassa, jää huomaamatta, että työ olisikin helpompi suorittaa lapiolla. Puristaminen ja aikatauluun tuijottaminen estää tekemästä oivalluksia, jotka voisivat muuttaa koko tekemisen tavan paljon paremmaksi ja helpommaksi. Tuottavuuspaineiden lisäksi luovuutta heikentää kaavoihin kangistuminen, joka Huotilaisen mukaan vaivaa erityisesti julkista sektoria. Erilaisia säännöksiä ja normeja kohdistuu julkiseen sektoriin niin paljon, että luovuuden ylläpitäminen niiden paineessa ei välttämättä ole kamalan helppoa. Silti Huotilainen on sitä mieltä, että Suomi on luova maa. Meillä on tiettyä kylähulluutta ja erikoisuuden sallimista, joka johtaa luoviin keksintöihin. Luovuus näkyy erityisen hyvin teknologia-alalla. Esimerkiksi terveysteknologia on iso kasvuala, jonka vienti vetää. Alalla on kansainvälisiä yrityksiä, jotka haluavat pitää tuotekehitystä nimenomaan Suomessa, vaikka se on kallista, koska meillä on täällä onnistumisia. Se kertoo siitä, että meillä on luovaa osaamista ja asioita ajatellaan eri tavalla. 1 KIRJOITA 7 TAPAA LUODA INNOSTAVA KOKOUS Uskallatko järjestää kokouksen, jossa ihmiset ihan oikeasti viihtyvät ja tulostakin syntyy? Ota mallia ammattimaiselta kokousdesignerilta. TAVOITE. Tiedottaminen. Päättäminen. Ideoiminen. Motivoiminen. Keskustelun avaus. Työskentely. Näitä jokaista palvelee tietynlainen kokous, eikä sama sapluuna kelpaa. 2 PERUSTELE KESTO. Aikaa tarvitaan 5, 10 tai vaikka 45 minuuttia tavoitteen mukaan. Tiedottaminen ja päätöksen nuijiminen voivat sujua muutamassa minuutissa, mutta ideointipajaan menee helposti puolikin päivää. Miksi ihmeessä kokokseen varataan yleensä tunti? 3 OIKEAT TY YPIT. Kutsu vain ne, joita todella tarvitaan kokouksessa. Mieti myös, miten jokainen osallistuja saa ajatuksensa esiin usein äänessä ovat aina samat ihmiset. 4 TUNNE TEKNIIKKA. Aina ei tarvita teknologiaa, mutta monesti siitä on hyötyä. Tarkista etäyhteydet etukäteen. Voisiko tällä kertaa hyödyntää kalvosulkeisten sijaan vaikka pelejä tai jotain muuta jännittävää apuvälinettä? Tekniikan pitäisi tukea vuorovaikutusta, eikä tukahduttaa sitä. 5 TAUOTA TARPEEN MUKAAN. Suunnittele paussit etukäteen, mutta reagoi myös kokouksen aikana ilmenevään nuutumukseen. Kokeilkaa tovi meditaatiota, tanssia tai kävely ulkona. Hetki rentoutusmuusikin soidessa voi tehdä ihmeitä. 6 TARJOILE AIVORUOKAA. Virkistävä smoothie tai kourallinen pähkinöitä avaa ajatuksia paremmin kuin pullakahvit. Kaukaa saapuvat kokousvieraat kaipaavat ravitsevaa ruokaa. Maanviljelijät ja sihteerit innostuvat eri sapuskoista. Kokousaika vaikuttaa tarjoiluun: aamupala, lounas tai välipala. 7 TUUNAA TILA. Sopiva asetelma innostaa keskusteluun, kun taas luokkamainen tila ja pitkä pöytä passivoivat. Hyvässä kokoustilassa huonekalut siirtyvät helposti tavoitteen mukaan. Miljöökin elää: alussa herättelevää musiikkia, tauolla himmeät valot ja päätöksen hetkellä jotain ajatuksia stimuloivaa. Juttuun haastateltiin Haaga-Helian lehtoria Sakariina Heikkasta. Kokousdesigner-konsepti syntyi Huomisen kokous -hankkeesta, jonka Haaga-Helia toteutti Hotelli Haagan ja muiden yritysten kanssa. 30 TOIMI TOIMI

17 VAPAATA AIKAA TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVA JUHA MYLLYMÄKI TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPAANA TOIMITTAJANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTAJANA. TYÖHUONEELTA Kuka Tuula Pohjalainen Työpaikka Metsähallitus, Luontopalvelut Ammatti projektipäällikkö Ikä 50 Harrastus Puiden halaaminen Tuula Pohjalainen muutti kymmenisen vuotta sitten Helsingissä Keskuspuiston lähelle. Työmatka keskustaan kulki kävellen pitkin metsäpolkuja. Silloinen työpaikkani oli hektinen jo sijainniltaan, ja huomasin, etten olisi jaksanut niin hyvin, jos en olisi saanut ladata akkuja metsässä sekä ennen että jälkeen työpäivän. Samoihin aikoihin Pohjalainen alkoi halata puita säännöllisesti. Keskuspuistossa oli iso, vanha ja käppyräinen mänty, jolle hän pystyi purkamaan huoliaan ja vähän ilojakin. Puut ovat hyviä kuuntelemaan. Kun puuta halaa sylintäydeltä ja painaa korvansa kiinni runkoon, voi kuulla ikiaikaista suhinaa. Puilta saa paljon energiaa ja hyvää oloa. Muutettuaan Pohjalainen on menettänyt vakituisen halauspuunsa, mutta muutkin puut käyvät. Esimerkiksi Nuuksion Kansallispuistossa on riittävän rauhallista, niin että puita saa halailla rauhassa ilman että pidetään ainakaan kovin hulluna. Männyt ja koivut ovat minun juttuni. Kuustakin olisi ihana halata, mutta niissä on usein niin paljon pihkaa, ettei se ole oikein käytännöllistä. Pohjalainen suosittelee puiden halaamista kaikille. Kannattaa valita riittävän iso ja jämäkkä puu. Oma puulaji, se joka puhuttelee, selviää kokeilemalla. Pohjalaisen työhön kuuluu viedä ulkomaalaisia ryhmiä metsään ja kertoa heille suomalaisesta luonnosta. Opetan heitäkin halaamaan puita, hän kertoo. Työnteko on yhtä pomppulinnaa On sellainen sanonta, että yhtä tekee ja yhdeksää suree. Kerralla voi tehdä vain yhtä ja kun keskittyy yhteen, saa aikaan enemmän. Ärsyttäviä totuuksia. Yksi ja yhdeksän ovat muistiinpanojani eräästä seminaarista, ja ne tupsahtivat eteeni työhuonetta siivotessani. Unohdin muistiinpanot ja niiden opetuksen koko työvuodeksi. Kuukaudet kuluivat. Surin yhdeksää, tein yhtä. Väärin. En vain tee, vaan noin neljä viisi kertaa tunnissa keskeytän tekemiseni. Tässä kohdassa kolumnin kirjoittamista keskeytän ensi kertaa. Kurkin sähköpostit. Ajatukset karkaavat. Keskeytän usein tekemiseni, vaikkei ulkoisia keskeytyksiä tulisi. Pompin Facebookin syövereihin tai kyylään Twitteriä. Selitän itselleni, että maailmanmenon seuraaminen on työtäni. Toki osa someilusta painuu viihteen piikkiin. Kun vain tietäisi, mikä osa! Somen täsmäkäyttö lienee yhtä mahdotonta kuin elämän tai ajan hallinta. Paljon on pomoja, jotka eivät tiedä, onko alaisen someilu turhaa vai tarpeen. Kun diginatiivit nousevat pomoiksi, sekin pulma varmasti jotenkin ratkeaa. Tuskin kukaan tietää, miten. KAIKKI OVAT KUULLEET tutkimuksesta, jonka mukaan työtehoa hukkuu keskeytyksiin, kuten someiluun ja sähköpostiin. Osa noudattaa sellaista työkuria, että he lukevat sähköpostejaan vain johonkin aikaan päivästä. Eräs kiireinen ihminen sanoi, ettei työnteosta tulisi mitään, jos hän katsoisi sähköpostit, kuten konsultit ohjeistavat. Minä seulon postejani aina kuin mahdollista. Pidän siitä! On kivaa saada viestejä, työviestejä. Ne tarkoittavat, että asiat etenevät. Työntekoni on siis yhtä pomppulinnaa. Jos mese kilkahtaa, vilkaisen viestit usein saman tien, jos vain mahdollista ja olen yksin. KESKEYTÄN USEIN TEKEMISENI, VAIKKEI ULKOISIA KESKEYTYKSIÄ TULISI. KERRAN SOITIN SOVITUN haastattelupuhelun vähän myöhässä. Unohduin tekemään toista työtä, kirjoittamaan. Pyytelin nolona anteeksi. Haastateltava, eräs työelämän asiantuntija, onnitteli minua. Olin kuulemma päässyt flow-tilaan, jolloin unohtaa ajan ja paikan. Unohtamisen kyky on sittenkin tärkeä! Vain unohtamalla (ne yhdeksän) voi keskittyä siihen yhteen. Se on lyhyen aikavälin unohtamista. Olen haastatellut kymmenittäin johtajia ja menestyneitä ihmisiä. Olen huomannut, että he osaavat unohtaa pitkän aikavälin asiat. He jättävät jälkeensä ikävät asiat. Jotkut heistä kertovat, mitä oppivat vastoinkäymisistään. Joku ei vain muista tai ei tahdo muistella. Nyt kyynikko päättelee, että johtaja rakentaa omaa brändiään ja puhuu nätisti toimittajalle. En usko. Brändistään huolehtivat ja kulissityypit puhuvat klisein. Kyky unohtaa, jättää taakseen, vaikuttaa olevan eri asia kuin muistaminen. Puheviestinnän gurun Mari Aulangon mukaan ihmiset turhaan morkkaavat muistiaan. Sen sijaan omaa muistia kannattaisi kehua. Kenties pitäisi kehua myös omaa unohtamisen taitoa ja keskittymiskykyä, vähintään itselleen. Sanonpa, että olen erinomainen keskittyjä. Sen lyhyen ajan kuin keskittyminen kestää. Unohtamista auttaa, kun vältän märehtimästä ja siirryn eteenpäin. TYÖVIIKKO ALKAA. Paljon hommia. Paineitakin. Työnohjaaja Tiina Komi neuvoi, että työpäivän aikana voi ajatella tekevänsä muutaman asian, eikä koko kuormaa. Vanha kunnon peruna kerrallaan -ajatus on käyttökelpoinen. Itse laitan välillä kännykästä hälytyksen tunnin päästä. Silloin jonkin tekstin tai työn täytyy valmistua. Aikaa ei voi hallita, mutta itseään pystyy ohjailemaan. Siirtymäajat paikasta toiseen olivat joskus oma inhokkini. Syytin matkaa aikavarkaaksi. Nykyään päätän käyttää matka-ajan jonkin asian ajattelemiseen. Joskus päätän vain levähtää. Eräs ajankäytön ohje kantaa rumaa nimeä. Paskatunti. Sen keksi työelämän valmentaja Jarmo Manner. P-tunti on aika, jolloin ihminen päättää tehdä ikävät työnsä, tylsät rutiinit, raportit ja vastaavat. Ja tekee ne pois. P-tunti menee usein nopeammin kuin luulin. Työviikkoni näyttää hassulta. Siellä on yksi ja yhdeksän, kolme päivässä, peruna ja p-tunti. Keskeytyksiä ja unohduksiakin on. 32 TOIMI TOIMI

18 PÄRJÄÄ & PÄDE TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVITUS JONNA KOSKI PÄRJÄÄ & PÄDE Uusi elämänvaihe Eläkkeellä on aikaa. Kannattaa suunnitella ajoissa, miten sen haluaa käyttää. Arviolta suomalaista jää tänä vuonna työstään eläkkeelle. Siirtymä herättää kokijassaan suuria tunteita: taivas tai henkinen kriisi. Samaan aikaan, kun toinen laskee innolla päiviä viimeiseen työvuoroon, toinen ahdistuu lopullisuudesta tältä tauolta kun ei juuri takaisin sorvin ääreen palata. Suhtautumistapa vaihtelee pitkälti oman iän ja kunnon mukaan. Se vaikuttaa paljon, mitä työ merkitsee itselle. Fyysisesti tai henkisesti kuormittavasta työstä eläkkeelle jääminen on usein helpotus. Suomalaiset ovat hyvin työorientoituneita, ja tällaisille ihmisille eläkkeelle siirtyminen voi aiheuttaa alakulon. Niin voi käydä, jos työ on ollut tärkein asia elämässä ja pohja omalle identiteetille. Työ on tällöin ollut tekijänsä ainoa keino kokea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Tapa suhtautua eläkkeelle jäämiseen vaihtelee myös sen mukaan, onko eläköitymiseen ollut mahdollista varautua. Työeläkkeestä tietää etukäteen, mutta äkillinen eläköityminen työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeelle voi olla hyvin traumaattinen kokemus. Vaikka vanhuseläkkeelle siirtyneiden ikä on tasaisesti noussut ja aiempaa useampi paiskii töitä 63-vuotiaaksi, eläkkeelle jäädään keskimäärin 60,5-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeet alentavat keskimääräistä ikää, sillä niille siirrytään yleensä 52-vuotiaana, tavallisimmin mielenterveydellisistä syistä. Harva jää eläkkeelle joko pelkästään riemumielin tai ainoastaan masentuneena. Useimmiten tunteet ovat ristiriitaisia ja vaihtelevia, ilon ja haikeuden sekaisia. ELÄKKEELLE JÄÄMINEN on suuri muutos ja muutoksiin sopeutuminen vie aikansa eläkeläisen roolin solahtaminen kestää kokemusten mukaan viitisen vuotta. Se alkaa pari kolme vuotta ennen h-hetkeä, kun ajatukset tulevasta putkahtavat ensi kertaa päähän. Eläkeläisen identiteetti alkaa tuntua omalta pari kolme vuotta työuran päättymisen jälkeen. Muutokset myös pelottavat: tulojen pieneneminen ja oman terveyden menettäminen selvitysten mukaan VIIMEISTÄÄN ELÄKKEELLÄ TULISI OSATA ELÄÄ TÄSSÄ JA NYT. eniten. Pelot ovat aiheellisia, sillä eläke on keskimäärin 60 prosenttia palkansaajan ansiotulosta ja keskimäärin 62-vuotiaana ihminen sairastuu johonkin krooniseen sairauteen. Tilannetta tasapainottaa se, että eläkkeellä menot yleensä pienenevät, eikä elämä yleensä lopu diagnoosiin. ELLEI TYÖN TILALLE tule eläkkeellä uutta, elämään voi tulla tyhjiö. Siten monen kokemat yksinäisyyden ja itsensä tarpeettomaksi kokemisen pelot ovat todellisia. Niihin voi varautua ja viisas varautuukin ajoissa, viimeistään muutamana viimeisenä työvuotena. Lepään ensin ja mietin sitten, mitä teen -on vaarallinen tapa asettautua eläkkeelle. Myöhemmin ei välttämättä enää osaa lähteä kotoa mihinkään. Omat ihmissuhteet kannattaa ottaa tarkasteluun ajoissa ennen eläkkeelle lähtöä. Aikuisena on vaikea solmia syviä ihmissuhteita, joten vanhoja kannattaa vaalia sitäkin suuremmalla sydämellä ja kaivaa vaikka sosiaalisen median avulla esiin lapsuuden ja nuoruuden aikaisia ystäviä. Jokaiselle on hyväksi myös työpaikan ulkopuoliset ihmissuhteet ja kiinnostuksen kohteet. Työaikana ne auttavat jaksamaan töissä ja eläkkeellä tuovat arkeen sisältöä sekä rytmin. Vaikka työtoverit olisivat kuinka ihania tahansa, heidän varaansa ei voi eläkeläinen laskea ystävyyssuhteissaan: Eläkeläinen kaipaa seuraa päivällä, kun muut ovat töissä. Kahvituntivieraaksi työpaikalle piipahtava eläkeläinen saa juoda sumppinsa yksin, sillä töissä ei ehditä rupatella. KALENTERIA EI KANNATA kuopata kokonaan, vaikkei se enää työmenoista täytykään. Ilman päivärutiineja eläkeläisestä tulee helposti päivät pyjamassa hissutteleva yökukkuja, jonka on hankala ylläpitää ihmissuhteita. Säännöllinen päivärytmi suojaa siten yksinäisyydeltä. Kukaan ei tule hakemaan eläkeläistä kotoa rientoihin. Sieltä pitää poistua itse, ja poistuttua tulee, kun on paikka, minne mennä. Moni löytää menopaikan harrastuksista tai vapaaehtoistyöstä. Ne auttavat myös arvottomuuden kokemuksiin, antavat syyn nousta aamulla sängystä ja mahdollisuuden kokea itsensä tarpeelliseksi. Sitä paitsi onnellisuustutkijat ovat huomanneet, että toisten auttaminen on tie onneen. Harrastusryhmissä kaivataan vetäjiä ja vapaaehtoistyön kohteita riittää. Avuntarvitsija voi löytyä läheltä, kuten hoitoa kaipaavista lapsenlapsista tai varamummoa tai -vaaria vailla olevasta lähipäiväkodista. VAIKKA SOVITUT MENOT ja tekemiset ovat tärkeitä, eläkepäiviksi ei kannata tehdä liian tiukkoja suunnitelmia. Muutokset eivät nimittäin lopu ensimmäiseen eläkepäivään. Ne voivat laittaa vapaavuosien suunnitelmat kokonaan uusiksi. Parisuhde voi paukkua, kun puolisot viettävät kaiken aikansa keskenään. Kumppani voi menehtyä ja odotukset yhteisestä ajasta sekä tekemisistä jäädä toteutumatta. Oma terveys saattaa romahtaa ja sitoa ihmisen neljän seinän sisään. Viimeistään eläkkeellä tulisi osata elää tässä ja nyt, suurempia stressaamatta. Ja stressiä tulee, jos puuhaa on omaan jaksamiseen nähden liikaa. Aika ajoin kannattaa kysyä itseltään, onko oma elämä omien arvojen mukaista ja tällaisena hyvää. Ellei ole, kalenteriin pitää alkaa rustaamaan vain sellaisia menoja, jotka tuottavat itselle mielihyvää. Eläkkeelle jääminen ei ole pelkkää luopumista ja tylsyyttä. Se voi olla on uuden, omannäköisen elämän alku. Ainoa kynnys sen ja eläkeläisen välillä on kotioven kynnys. Jutun asiantuntijana toimi kehityssihteeri Petra Toivonen Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:stä. PIENELLÄ PR ÄNTÄTTYÄ Työeläke Työeläke maksetaan työstä eläkkeelle jäävälle henkilölle. Työeläkkeen mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä oman valinnan mukaan vuotiaana. Määrä riippuu työvuosista ja palkan suuruudesta, ja se muodostuu työnantajan ja -tekijän työeläkelaitokselle maksamista työeläkemaksuista. Yrittäjä maksaa eläkemaksunsa itse ja saa yrittäjäeläkettä. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke maksetaan Kelasta alle 65-vuotiaalle henkilölle, joka ei pysty tekemään työtä sairauden tai vamman takia. Maksu alkaa noin vuoden kuluttua siitä, kun työkyvyttömyys on alkanut. Työkyvyttömyyseläkettä voi saada myös määräaikaisesti, jolloin sen nimi on kuntoutustuki. Työttömyyseläke Työttömyyseläke on tarkoitettu ennen vuotta 1950 syntyneille pitkäaikaistyöttömille turvaamaan toimeentuloa ennen vanhuuseläkettä. Kuuluu Kelan maksamiin eläkkeisiin. Perhe-eläke Perhe-eläke eli lesken- ja lapseneläke turvaa lesken ja lapsen toimeentuloa, kun puoliso tai lapsen vanhempi kuolee. Kelan sijasta työeläkelaitos voi maksaa kuolleen omaisen työeläkkeen perusteella perhe-eläkettä. Takuueläke Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen. Sen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Täyden takuueläkkeen saavat vain ne, joilla ei ole mitään muita eläkkeitä. ERTOssa eläkkeelläkin Voit pysyä ERTOn jäsenenä eläkkeelle jäätyäsi. Saat monia etuja ja alennuksia sekä voit osallistua ammattiliiton ja jäsenyhdistyksen yleisiin tilaisuuksiin. Toimi-lehti tulee kotiin. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on tänä vuonna 8,50 e/kk. Loppuvuosi eläkkeelle jäämisestä alkaen on maksuton. 34 TOIMI TOIMI

19 ERTO Valvonnan puute estää työttömyyspäivärahan Siinä oli pari muuttujaa Turvaa henkesi Kaupan päälle kampanjaetu -30 % Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi kunnollisella vakuutusturvalla. Turvaa henkesi ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset -30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista. TYÖ VOI OLLA SELLAISTA, ETTÄ VALVONTAA EI TARVITA. Marko tekee pätkätöitä. Hän on saanut kokonaan työttömän ansiopäivärahaa. Marko on hyvä työntekijä, joten eräs mainostoimisto tarjoaa hänelle osa-aikaista työtä. Marko tekee pääasiassa työtään kotoaan, koska se on mahdollista. Palkka vaihtelee 700 ja euron välillä. Marko yllättyy seuraavana kuukautena, koska hänellä ei olekaan oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Miksi? Työnantaja ei valvo hänen työaikaansa, vaan hän itse päättää työajastaan. Marko on aivan kauhuissaan, että mainostoimiston työn takia hän menettää ansiosidonnaisen päivärahansa kokonaan. Taloudellisesti Markon ei kannata työskennellä mainostoimistossa. Hän joutuu jäämään kokonaan työttömäksi ja voi lisäksi saada 90 päivän karenssin työ- ja elinkeinotoimistosta, jos eroaa ilman pätevää syytä työstään. Hän olisi siis lisäksi 90 päivää ilman ansiosidonnaista päivärahaa. Tämä on tavallinen tilanne. Nykyään työtä tehdään usein kotoa, eikä työantaja valvo työntekijän työaikaa. Työ voi olla sellaista, että valvontaa ei tarvita: palkkaus perustuu työsuoritteeseen eikä käytettävään työaikaan. Palkka ei ehkä ole tunti- tai kuukausipalkka vaan esimerkiksi provisiopalkka. Työttömyyskassan on saatava luotettava selvitys työajan valvonnasta, jotta Markolla olisi oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Luotettavimmin työaika on selvitettävissä silloin, kun palkkaus perustuu työaikaan. Muutoksenhakuasteet vaativat luotettavan selvityksen työajan valvonnasta, jotta työ voidaan hyväksyä ns. työssäoloehtoon. Työttömyysturvaa ei ole aikoinaan suunniteltu erilaisiin työmuotoihin. Mutta nykyään työelämässä on yhä enemmän erilaisia työmuotoja ja niissä työskentelevät henkilöt valitettavasti väliinputoajia. He eivät saa palkansaajakassasta ansiosidonnaista päivärahaa tai voi liittyä yrittäjäkassaan. Jos tekee kahta osa-aikatyötä ja toista työtä työnantaja ei valvo, työntekijällä ei ole lainkaan oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tähän pitäisi ehdottomasti saada muutos työttömyysturvassa. Nykyiset säännökset eivät ole siis kannustavia tiettyjen työmuotojen kannalta. Turva tukee suomalaista elokuvaa. Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Esa Kivistö Kassanjohtaja, Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa TOIMI

20 ERTO ERTO ERTOn jäsenedut laajenivat ERTOn jäsenten käytössä on nyt monipuolinen Jäsenedut.fipalvelu, joka tarjoaa ajankohtaisia alennuksia ja tarjouksia. JÄSENEDUT.FI on usean ammattiliiton yhteinen palvelusivusto, joka tarjoaa jäsenetuja laidasta laitaan. Mukana on paljon eri alojen verkkokauppoja ja muita kauppoja. Etuja ja alennuksia on tarjolla autoilusta kauneudenhoitoon ja vaatteista turvallisuuspalveluihin sekä paljon kaikkea muuta. Mitä tahansa oletkin hankkimassa, niin aina kannattaa ensin tarkistaa Jäsenedut.fi -sivustolta, saisitko siitä alennusta. Edut näkyvät rekisteröityneille Rekisteröidy palveluun osoitteessa klikkaamalla ylävalikosta kohtaa Rekisteröinti. Tarvitset rekisteröitymiseen jäsennumerosi ERTOn jäsenkortista. Muista valita valikosta Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry. Rekisteröitymisen jälkeen pääset hyödyntämään etusi kirjautumalla sisään palveluun. Palvelun käyttö on turvallista, koska sivusto on kokonaan suojattu. Rekisteröityneiden tietoja ei luovuteta eteenpäin eikä ostokäyttäytymisestä kerätä rekisteriä. Vaihtuvia etuja Verkkokauppojen alekoodit ja tilausohjeet löydät kultakin tuotesivulta. Verkkokauppaetuja voivat käyttää myös perheenjäsenet, mutta tilaukset täytyy tehdä kirjautuneena Jäsenedut.fi-palveluun. Henkilökohtaisessa asioinnissa kaupoissa näytä ERTOn jäsenkortti ja Jäsenedut.fi -tunnistekortti. Kerro edusta aina ennen maksua. Tunnistekortin voit tulostaa tältä sivulta: Voit myös näyttää tätä sivua yhdessä ERTOn jäsenkortin kanssa tai ottaa tunnistekortista kuvan puhelimeesi. Kannattaa myös tilata omaan sähköpostiin Jäsenedut.fi -uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eduista ja alennuksista. ALUEJÄRJESTÖT JOKAINEN ERTON JÄSEN kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin. Lisätietoa saat ERTOn nettisivujen kalenterista ja sähköpostikirjeistä. Etelä-Pohjanmaa ERTO Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestössä saat joka kuukausi piristystä päivääsi, tietoa työhösi tai taitoja arkeesi. La keilaillaan hohdokkaasti Pe syödään hyvin vuosikokouksen kera La shopataan Haaparannassa Seuraa ERTO Pohjois-Pohjanmaan sivuja Facebookissa ja lue alueen jäsentiedotteet, niin pysyt ajan tasalla ja pääset ilmoittautumaan mukaan tapahtumiin! Etsi ERTO Pohjois-Pohjanmaa Facebookista, tykkää ja voita leffaliput Nyt kannattaa tykätä! Kaikkien Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön FB-sivusta mennessä tykänneiden kesken arvotaan Finnkinon leffaliput vuosikokouksen yhteydessä. Hyvä ruoka parempi pikkujoulu, vuosikokouksella maustettuna Herkullista ruokaa ja mukavaa seuraa ertolaisittain! Vuosikokous Pe klo ERTO Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön vuosikokous. Wanha Taverna (Limingantie 5, Oulu), Vuosikokouksen jälkeen ruokaillaan pikkujoulun merkeissä. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu Sirkka Inkilälle, sirkka. ilmoita nimesi ja yhdistys sekä mahdollinen ruokavaliorajoitus. Tai laita samoilla tiedoilla tekstiviesti p Mikäli haluat ruokailla, kerro se ilmoittautuessasi ja maksa mennessä 5 aluejärjestön tilille OP FI Viitteeseen osallistujan nimi ja yhdistys. Länsirannikko klo 10 uintia ja ruokailu, Vaasan uimahalli. Omavastuu 5 jäsenille klo 18 vuosikokous, ravintola Fransmanni, Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa. Ilmoittautuminen tarjoilun takia toivottavaa klo 19 Vaasan kaupunginorkesterin konsertti Kolme suurta B:tä, Vaasan kaupungintalo. Ilmoittautumiset viimeistään klo 18 kuluttajatilaisuus, Vaasa. Merenkurkun kuluttajien edustaja kertoo kuluttajien oikeuksista ja antaa hyödyllistä tietoa ja vinkkejä. Paikka varmistuu myöhemmin. Ilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin puheenjohtaja Marjo Luomaselle, p , marjo.luomanen@hotmail.com. Seuraa myös: ERTO kouluttaa KOULUTUKSET JÄSENILLE Tule syventämään ammatillista osaamistasi ERTOn omaan Emma-akatemiaan. Tarjolla on laaja kattaus laadukkaita lisä- ja täydennyskoulutuksia useilla paikkakunnilla. Ilmoittautuminen sujuu nyt vaivattomasti verkkokaupan www. emma-akatemia.fi kautta. Voit hakea koulutuksia aiheittain, alueittain, paikkakunnan, ajankohdan tai hinnan perusteella. Voit myös ilmoittautua usealle kurssille samalla kertaa. Kaikki koulutuskuvaukset löydät verkkokaupasta. Emma-akatemia toimii yhteistyössä mm. ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Koulutuksista saat oppilaitoksen myöntämän todistuksen. Taloutta, ohjelmistoja, työhyvinvointia, esimiestaitoja, projektihallintaa Emma-akatemian koulutustarjonnassa on tänä syksynä mm. työhyvinvointikorttikoulutuksia, talouden tunnuslukujen ja projektien hallintaan liittyvää koulutusta, esimiestaitoja ja ohjelmistokoulutusta (esim. Excel, PowerPoint). Uutuutena on tarjolla myös pidempikestoisia koulutuksia yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa: Sosiaalinen media, verkostot ja vaikuttaminen -koulutus, Itsensä johtaminen -koulutus ja Reskontrat taloushallinnossa ja arvonlisäverotuksen perusteet -koulutus. Koulutukset kestävät noin 2 3 kuukautta. ERTOn jäsenet aina edullisimmin Emma-akatemiaan ovat kaikki tervetulleita jäsenyydestä riippumatta! Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita, mutta heiltä veloitetaan koulutuksen koko hinta. Hintaan kuuluu aina lounas. Lyhyemmät koulutukset, jäsenhinta koodilla ERTO2015 emma ERTOn jäsenet 59, sis. alv Muut alv 24 % Pitkät koulutuskokonaisuudet, jäsenhinta koodilla MARK2015emma ERTOn jäsenet alkaen 800, sis. alv. Muut alkaen alv 24 % Ilmoittautuessa muista syöttää jäsenkoodi Emma-akatemiaan ilmoittaudutaan verkkokaupan kautta osoitteessa ERTON UUTISIA VIELÄ EHDIT HAKEA ERTON KOULUTUSSTIPENDIÄ ERTON KOULUTUSSTIPENDIEN hakuaika on tänä vuonna Voit hakea stipendiä, jos olet ollut vähintään vuoden ERTOn varsinaisena maksavana jäsenenä. Myöntämiseen vaikuttavat opiskelun päämäärä, kustannukset ja hakijan elämäntilanne. Stipendi myönnetään samoihin opintoihin vain kerran. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Stipendejä ei myönnetä Emma-akatemian kursseihin. Verkkokaupassa on näkyvissä täysi hinta. Siirrä haluamasi koulutukset ostoskoriin ja syötä yllä mainittu jäsenetukoodi, niin saat koulutuksesi edullisella jäsenhinnalla. ERTOn jäsenhinta tulee näkyviin koodin syöttämisen jälkeen. Lisätietoja: asiakaspalvelu@emma-akatemia.fi, p ma-pe 9:30 11:30, KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE Tervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle Syksyn koulutus: 1. jakso ja 2. jakso Helsinki Perehdytys koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta. Erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua! Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista. Ilmoittautuminen: koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen Lisäarvoa työelämään -koulutuskiertue Alueellisissa Lisäarvoa työelämään -koulutusilloissa klo henkilöstön edustajat saavat ajankohtaista työmarkkinatietoa, testietoa ja oppia mm. yt-laista sekä vuosilomalain muutoksista. HED-tilaisuuden jälkeen useimmilla paikkakunnilla järjestetään yleinen jäsentilaisuus klo Kouluttajina toimivat ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen ja edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara. HED-koulutuskiertueen paikkakunnat ja ajankohdat löytyvät HEDintrasta HEDit saavat kutsun oman alueensa tilaisuuteen sähköpostilla. ERTOn ja työnantajaliittojen välisissä koulutussopimuksissa suositellaan, että luottamusmiehet voivat osallistua alueelliseen koulutukseen ilman ansionmenetystä. Stipendiä haetaan sähköisellä hakemuksella osoitteessa ERTOn hallitus käsittelee hakemukset lokakuun kokouksessaan ja päättää saajat. Ilmoitamme päätöksestä kaikille hakijoille henkilökohtaisesti. Lisätietoja: Järjestöpäällikkö Soile Lindstedt soile.lindstedt@erto.fi, p TOIMI TOIMI